MAANTIETEEN KOE

Transkriptio

1 MAANTIETEEN KOE BMOL:n pisteytyssuositus Laatineet: Jarmo Kankkunen, Jonna Killström, Terhi Korpela, Minna-Maria Mattila, Hanna Mustonen, Sirpa Lappalainen, Hanna Pohjonen, Mari Sorvali, Johanna Tanskanen HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Maantieteen kokeessa arvioidaan kokelaan maantieteellisen ajattelun kehittyneisyyttä sekä tietojen että taitojen suhteen. Tällöin keskeistä on se, miten hyvin kokelas osaa eritellä ja jäsentää asioita alueellisesti ja havaita alueellisia riippuvuuksia. Maantieteen kokeessa arvioidaan kokelaan kykyä tarkastella luonnonympäristön ja ihmisen toiminnan vuorovaikutussuhteita eri aluetasoilla, globaalilta tasolta paikalliselle tasolle. Arvioinnin kohteina ovat maantieteen peruskäsitteiden hallinta, maantieteellinen ymmärrys sekä maantieteellisen tiedon analysointi- ja käsittelytaidot. Kokeessa arvioidaan kokelaan taitoa tulkita karttoja, diagrammeja, kuvia, tilastoja ja tekstipohjaisia aineistoja, taitoa soveltaa ja arvioida kriittisesti maantieteellistä tietoa sekä kykyä hyödyntää vastauksessa ajankohtaista tietoa. Maantieteen kokeessa kiinnitetään huomiota myös kokelaan graafisiin esittämistaitoihin. Tehtävä 1 Kasvillisuuden vyöhykkeisyys muuttuu ylöspäin mentäessä korkeuden ja kylmenevän vuoristoilmaston mukaisesti: vuoristometsistä mataliksi pensaikoiksi ja edelleen vuoristoniityiksi sekä tundrakasvillisuuden varvikoiksi. Jäätiköityneitä huippuja ympäröivissä kivikoissa vallitsevat sammalet ja jäkälät. Lauhkean vyöhykkeen lehtimetsät muuttuvat ylempänä havumetsiksi. Kuivilla alueilla arot ja savannit muuttuvat ylempänä vuoristometsiksi. Kasvillisuuden kuvailu 2 p. Vyöhykkeisyyteen vaikuttavat: alueen sijainti ja ilmasto 2 p. - leveysaste vaikuttaa Auringon säteilyn tulokulmaan säteilyn intensiteetin vaihtelu eri tulokulmilla (eri leveyspiireillä) - korkeus merenpinnasta - säteilyolot ja valaistus (kasvukauden pituus) - lämpötila ja sademäärä - tuulisuus paikalliset tekijät 1 p. - rinteen ilmansuunta (ekspositio) - jyrkkyys ja rinteen stabiilisuus - maaperän paksuus - kivikot ja alueen kasvilajisto - myös talvisen lumipeitteen paksuus vaikuttaa. Kasvillisuusvyöhykkeiden erot johtuvat sijainnista eri ilmastovyöhykkeillä, Mont Blanc on lauhkeassa ja Kilimanjaro trooppisessa ilmastovyöhykkeessä. Alppiniityt alkavat n m:n korkeudelta, jossa Kilimanjarolla on vuoristosademetsiä. 1 p.

2 Tehtävä 2 a) Kartalta voidaan nimetä kaksi seuraavista: Virtaavan veden kasaamia muodostumia (syntyvät virtaavan veden työn loputtua) ovat: Joen suisto eli delta näkyy kartalla tasaisina, viuhkamaisen uomaston erottamina särkkinä. Jokisärkät ovat virtaussuunnassa pitkulaisia, ylävirran puolelta ne kuluvat, alavirran puolella ainesta kasautuu. Virtaavan veden kulutusmuotoja ovat: Jokiuoma ja -laakso. Korkeuskäyrien mukaan laakso on matala ja loivapiirteinen. Meanderit, joen mutkittelu on syntynyt virtauksen kuluttaessa uomien ulkokaarteita (törmiä) ja aineksen kasautuessa sisäkaarteisiin (särkkiä). Raviini, lyhyt jyrkkäreunainen uoma jokilaakson rinteessä. Pisteytys: piste/muodostuma 0,5 p. nimeäminen ja 0,5 p. syntytavan kuvailu b) Asutuksen sijoittumiseen on vaikuttanut sopivan viljelymaan sijainti jokilaaksossa (tulvien tuomat lietteet), talot sijaitsevat peltojen yhteydessä. Talot on kuitenkin rakennettu hieman korkeammalle maalle toistuvien tulvien ulottumattomiin. Jokivartta kulkeva tiestö yhdistää vanhoja taloja, myös uudemmat talot on rakennettu teiden varteen, raittikylät. Kalastus vaikuttaa asutukseen Pohjanmaan jokisuistoissa ja rannikoilla. 2 p., piste/asia perusteluineen c) Noin km 2 1 p. Vastauksen pitää olla oikein, mikäli siinä ei näy laskutoimitusta. Jos laskutoimitus näkyy, voi vastauksessa olla suurempi heitto (30 35 km 2 ). Mittakaavan 500 m:n jana on 1,2 cm pitkä. Kartan neliön sivu on 13,9 cm pitkä. Näillä luvuilla neliön sivun pituus luonnossa olisi noin 5,8 km, jolloin kartan pinta-ala olisi 5,8 km x 5,8 km = n. 33 km 2. d) Suojellut alueet ovat jokisuistoa ja merestä kohoavia matalikkoja, ruovikoita ja lietteisiä särkkiä, jotka ovat hyviä lintujen pesimä- ja levähdyspaikkoja. Monet uhanalaiset kasvilajit ovat pioneerilajeja, joille merestä paljastuva maa tarjoaa kasvupaikan. Maankohoamisrannikko on muutoinkin suojelun arvoinen. 1 p., 2 mainittava Lisäansio: maininta Vaasan edustan maankohoamisrannikosta (vaikkei Siikajoen rannikko ko. alueeseen kuulukaan) geologisena erikoisuutena, on Unescon maailmanperintökohde.

3 Tehtävä 3 Globalisaation määrittely tai tulee näkyä vastauksesta, että kokelas hallitsee globalisaation käsitteen. 0,5 p. Globalisaation hyötyjä - Talouden globaalistuminen: Maailmankauppa vapautuu, yritykset siirtävät toimintoja kehittyviin maihin. Lisää työmahdollisuuksia, myös etätyötä Bruttokansantuote kasvaa, lisää tavaroita ja palveluita - Politiikan globaalistuminen: Päätöksenteko laajenee valtioiden ulkopuolelle. Ihmisoikeus- ja työsuojelurikkomukset havaitaan, nuorten tietoisuus omista oikeuksista kasvaa Ympäristön pilaamiseen puututaan Valtioiden väliset sopimukset vähentävät sotilaallisia selkkauksia - Kulttuurien globaalistuminen: Kehittyvien maiden nuoret verkostoituvat kansainvälisesti. Tehokas viestintä ja sosiaaliset verkostot Nuorisokulttuuri yhtenäistyy Paikalliskulttuuri voi vahvistua Kielitaito lisääntyy Matkailu ja muu liikkuminen lisääntyvät, esim. opiskelijavaihto Kulttuuri muuttuu moniarvoisemmaksi Pisteytys: 2,5 p., vaaditaan monipuolinen käsittely, esimerkkejä kaikista ryhmistä (2-3 kohtaa/ryhmä) Globalisaation haittoja Taloudellinen toiminta keskittyy ydinalueille, periferian nuorten asema heikkenee Tuloerot kasvavat Kehittyviin maihin siirretty tuotanto voi olla jalostusasteeltaan alhaista, palkat pieniä, työoloissa ja -ehdoissa voi olla puutteita Monikansallisten yhtiöiden valta kasvaa ja toimintoja siirretään valtioista toiseen Demokratia voi heiketä, vähentää nuorten vaikutusmahdollisuuksia Ihmiskauppa lisääntyy Maailmantalous on suhdanneherkkää, työt voivat loppua yllättäen Ympäristön tila heikkenee voi heiketä esim. teollisen tuotannon ja liikenteen lisääntyessä Tartuntataudit leviävät, mm. AIDS Kulttuurin omaleimaisuus heikkenee Pisteytys: 2,5 p., 0,5 p/kohta Vastaus on rakennettava niin että lähtökohtana on nuoren näkökulma. Vastauksessa on ilmettävä, että globalisaation vaikutus nuoriin vaihtelee sekä maiden sisällä että erityisesti maiden välillä suuresti 0,5 p. Täysiin pisteisiin vaaditaan globalisaation määrittelyä.

4 Tehtävä 4 Kartasta erottuvat seuraavat ihmisen toiminnan alueelliset rakenteet: Globaalit ydinalueet, lentoreittien solmukohtia: teollistuneet, kaupungistuneimmat, asutukseltaan tiheimmät alueet, maailmankaupan keskukset; esimerkiksi Eurooppa, Yhdysvallat, Japani Globaalit periferiat, lentoliikenne vähäistä: sijainniltaan ja luonnonoloiltaan eristyneet, väestöltään vähäisimmät alueet, esimerkiksi Antarktis, Sahara, Euraasian ja Pohjois- Amerikan pohjoisosat Keskusten hierarkia lentoliikenneverkon hierarkiana: Globaalit suurkaupungit vilkkaimpina solmukohtina, laajat vaikutusalueet. Esimerkiksi Frankfurt, Tokio, New York Pääkaupungit ja aluekeskukset vähemmän vilkkaina solmukohtina. Esimerkiksi Buenos Aires, Johannesburg, Melbourne Globalisaatio ja vuorovaikutuksen kasvu Pisteytys: Kolme ensimmäistä kohtaa: 1 piste/kohta, neljäs kohta ½ pistettä lisäansio korvaamaan jotain puuttuvaa asiaa Reittiverkoston alueellisiin eroihin vaikuttavat: Luonnonolot: ilmasto, kasvillisuus, pinnanmuodot, saavutettavuus Väentiheys ja väestön varallisuus Elinkeinorakenne ja talous, erityisesti Aasian nopea kaupungistuminen ja teollistuminen Alueiden välinen kysyntä ja tarjonta esim. työpaikkojen, matkailun tai teollisuuden näkökulmasta Poliittiset päätökset, kuten maksut, lentoliikenteen tukeminen ja verotus Kaupunkien välisen liikenteen vetovoimamalli: vuorovaikutuksen määrä paikkojen välillä on suoraan verrannollinen paikkojen kokoon ja kääntäen verrannollinen niiden väliseen etäisyyteen. Liikennevirrat kasvavat uusia lentoreittejä perustettaessa, koska alueiden saavutettavuus paranee Maiden sisäisten liikenneverkkojen erot Pisteytys 0,5 p./kohta

5 Tehtävä 5 Tutkimusalueen sijaintia kuvaava kartta (indeksikartta): Laaditun kartan luonne riippuu tutkimusalueen aluetasosta (kylä- ja kaupunginosatasosta aina maanosatasolle saakka). Kartasta tulee selkeästi erottua tutkimusalue osana laajempaa alueellista kokonaisuutta. Kartan arvioinnissa kiinnitetään huomiota kartan oikeellisuuteen ja selkeyteen. Kartta sisältää otsikon, mittakaavan, pohjoisnuolen, mahdolliset selitteet sekä nimistöä. 2p Tutkimusalueen sijainnin kuvaus ja sijainnin vaikutus alueen luonnonoloihin: leveyspiiri, mantereisuus/mereisyys Luonnonmaantieteellinen sijainti: Vaikutus alueen ilmastoon ja mahdollisesti myös sääoloihin (ilmasto-/lämpövyöhyke mainittava) Vaikutus alueen maannokseen ja kasvillisuuteen (mahdollisesti myös maaperään ja kallioperään sekä eläimistöön) Vaikutus alueen korkeuteen merenpinnantasosta ja vaikutus alueen pinnanmuotoihin Vaikutus alueen vesistöisyyteen Vaikutus siihen, onko alueella maanjäristyksiä, tulivuoritoimintaa, hirmumyrskyjä, tornadoja, kuivuutta, metsäpaloja, tulvia ja muita luonnonkatastrofeja 3-4 p Kulttuurimaantieteellinen sijainti: Ihmisen toiminnan mahdolliset vaikutukset alueen luonnonoloihin (lämpötila kaupunkialueilla, muutokset maaperässä, kallioperässä, maanpinnan muodoissa, vesistöissä, ilman laadussa, kasvillisuudessa jne.) 0-1p. Tehtävä 6 a) Päiväkodin sijainnista päätettäessä tarvitaan seuraavia paikkatietoaineistoja: Pohjakartta, satelliitti- tai ilmakuva Luonnonympäristö: korkeuskäyrät; vesistöt, metsät ja muu luonnonympäristö Rakennettu ympäristö: tieverkko, rakennukset, maankäyttö ja kaavoitus Väestörekisterit alueen asukkaista, ikärakenteesta ja väestön kehityksestä Kyselyt ja haastattelut asukkaiden tarpeista Jokaisesta kohdasta jokin esimerkki, pisteitä 2-3 p. b) Päätöksenteossa voidaan hyödyntää seuraavia analyysitapoja: Visuaaliset analyysit. Sijoitetaan eri paikkatietoaineistoja päällekkäin, esim. maankäytön muodot ja päiväkotien mahdolliset rakennuspaikat. Paikkatietokyselyt. Kyselyt tietokannoista, esim. poimitaan kartalta rakennukset, joissa asuu pieniä lapsia tai nuoria perheitä. Laskennalliset analyysit. Lasketaan etäisyysanalyysillä kaikkien lapsiperheiden etäisyydet nykyisiin ja suunniteltuihin päiväkoteihin tai luodaan etäisyys- eli puskurivyöhykkeet päiväkotien ympärille. Päällekkäisanalyysillä voidaan yhdistää tietoa esimerkiksi tiestöstä, joukkoliikenteen reiteistä ja lapsiperheistä. Vähintään kolme mainittava selityksineen, 3-4 p.

6 Tehtävä 7 a) Tulvatilanteen ovat synnyttäneet poikkeuksellisen voimakkaat sateet Rio de Janeiron alueella. Rankkasateet voivat liittyä ilmastonmuutokseen (ja La Niña -ilmiöön). 1 p. b) Alueen tulvat ovat aiheuttaneet maanvyöryjä (koska rakennettu jyrkille rinteille, kasvillisuutta poistettu -> vaikuttaa veden imeytymiseen lisäten pintavaluntaa -> maanvyöryjen riski lisääntynyt), infrastruktuurin tuhoutumista (talot: kodit sekä julkiset rakennukset, tiet, sähköjohdot, kaasujohdot, viemäröinti, liikenne ei toiminut miljoonakaupungissa, lennot myöhästelivät...), ihmisten menehtymistä, omaisuuden menetystä, puhtaan veden puutetta, nälkää, tautien leviämistä (esim. ripuli, kolera), johon liittyy vesi- ja viemäriverkostojen sekoittuminen. Infrastruktuurin tuhoutumisen seurauksena koulut, sairaalat ja muut yhteiskunnan palvelut eivät toimi pitkiin aikoihin. jne. Pisteytys 3 p. - 0,5 pistettä/seuraus kuvailuineen, pelkästä luettelosta vain yksi piste c) Alueen tulvatuhot ovat olleet suuret, koska alue on köyhää, alueella on tiheä asutus, asutus (slummit) on sijoittunut riskialttiille rinnealueille väestönpaineesta johtuen ja katastrofitiedotus on puutteellista. Ei välttämättä tulvariskien hallintaa - maankäytön suunnittelua, tulvakartoitusta alueella. Pelastusviranomaisten resurssit voivat olla puutteelliset, ihmisillä ei vakuutuksia, jälleenrakentaminen hidasta. Infran tuhoutuminen hidastaa myös pelastustöitä, apua vaikea saada perille, jos sillat romahtaneet, teitä ei ole. Tulvatuhot ovat suuria, koska sadevesi- ja muu viemäröinti ei ole riittävän tehokas. Pisteytys 2 p. - 0,5 pistettä/syy

7 Tehtävä 8 Alueen määrittely: Sahelin alue sijaitsee Afrikassa, Saharan eteläpuolella. Sahel on kuivaa pensassavannia puoliaavikkoa. Alueella asuu maanviljelyä harjoittavia paimentolaisia.0,5 p. Sahelin pääongelma on kasvava väkimäärä, joka ylittää ympäristön kantokyvyn. 0,5 p. Luonnon ongelmia: Kuivuudesta seuraavat maastopalot Sateiden aiheuttamat ajoittaiset tulvat loistaudit, kulkusirkat syitä: sijainti pysyvän korkeapainealueen reunalla mantereisuus kuiva- ja sadekauden kesto vaihtelee suuresti vuosittain, korkea lämpötila läpi vuoden 1 p. Ihmisen ja ympäristön riippuvuuden ongelmia: kastelumaiden suolaantuminen pula juoma- ja käyttövedestä, hygieniaongelmat maaperän köyhtyminen aavikoituminen ja eroosio karjakuolemat, huonot sadot, nälänhätä syitä: ilmastonmuutoksen voimistava kuivuus, voimakas haihdunta, liian intensiivinen viljely ja laidunnus puiden keruu ja hakkuu 1-2 p. Ihmiskunnan ongelmia ja syitä pohdittuna, pääsyynä väestönkasvu ja köyhyys Lapsikuolleisuus tartuntataudit (AIDS) Sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus, heikko koulutustaso Pakolaisuus Konfliktit 1-2 p. Miten ongelmia voidaan ratkaista Väestönkasvun rajoittaminen, naisten kouluttaminen Aavikoitumisen leviämisen estäminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen kansainvälisin sopimuksin Paikkatiedon hyödyntäminen tilanteen kartoittamisessa, seurannassa ja ennakoinnissa Kehitysyhteistyö Kansainvälinen avustustoiminta ja puuttuminen konflikteihin 1-2 p. Kartassa oikea sijainti: Kartassa tulee näkyä Afrikka ja Sahelin sijainti Afrikassa. 1 p. Vastauksessa tulee esitellä useampi syy & seuraus luonnon, ihmisen + ympäristön riippuvuuden sekä ihmiskunnan ongelmista, sekä useampi ratkaisuehdotus.

8 Tehtävä +9 a) Ympäristöriskit Ilmansaasteet, savusumu Lämpösaarekkeet, inversio Happamat laskeumat, jätevedet, tulvat Maaperän saastuminen Jätteet Luonnonvarojen kulutus; makea vesi Luonnon monimuotoisuuden väheneminen Kaupunkialueilla luonnononnettomuuksien aiheuttamat tuhot usein suuria Pisteytys: 4 vaaditaan, yht. 2 p. Ihmiskunnan riskit: fyysinen rakenne, sosiaaliset ja kulttuuriset riskit Kaupungin leviäminen ja hajautuminen Keskustojen näivettyminen Liikenneruuhkat ja -onnettomuudet Tietoliikenteen riskit Energiantuotannon riskit Väestönkasvu Slummiutuminen Köyhyys, taloudellinen polarisaatio Segregaatio Työttömyys, sosiaaliset ongelmat, rikollisuus ja huumeet Turvattomuus Konfliktit ja terrorismi Epätasa-arvoisuus, katulapset Terveysongelmat Maailmantalouden riippuvuus kaupungeista Pisteytys: 6 vaaditaan, yht. 3 pistettä Riskejä tarkastellaan eri aluetasoilla, esim. globaalit vaikutukset teollisuusmaat ja kehittyvät maat kaupunkialueiden sisäiset erot Vastauksessa tuodaan esille alueellisia esimerkkejä. Pisteytys: aluetasot näkyvät vastauksessa 1 p. b) Segregaatio on epätoivottua alueellista erilaistumista ja huono-osaisuuden kasautumista. Se näkyy väestöryhmien alueellisena eriytymisenä esim. sosiaalisen tai etnisen taustan mukaan. Chicagon alueet ovat erilaistuneet asukkaiden etnisen taustan ja tulotason mukaan. Tulotaso ja etninen tausta vaihtelevat alueellisesti samalla tavalla. Pisteytys: Segregaation määrittely 1p, tulotason ja etnisen taustan huolellinen kuvailu sekä korrelaation löytäminen niiden välille 2p. Lisäansiona selitys siitä, miten segregaatio kehittyy. Samoin lisäansio, mikäli opiskelija on huomannut oikeanpuoleisessa kartassa olevan punaisen värin, jota selitteessä ei ole.

9 Tehtävä +10 a) Ihmisen voimistama ilmastonmuutos nostaa merten pinnankorkeutta. Jäätiköistä sulaa meriin vettä, ja lämmennyt merivesi laajenee. Paras arvio nousun suuruudesta on cm vuoteen 2100 mennessä, on myös esitetty 200 cm:n nousua. Merenpinnan nousu on kiihtynyt. 1 p. Merivesi muuttuu nykyistä happamammaksi, koska ilmakehän hiilidioksidi muodostaa hiilihappoa veteen. Koralliriutat kärsivät lämpenevästä ja happamasta vedestä sekä voimistuvista myrskyistä, mistä seuraa korallien vaalenemista ja riuttojen kuolemia. Jääpeite pienenee Jäämerellä, mikä mm. ajaa jääkarhut rannikoille. Lämpenevä merivesi voimistaa hirmumyrskyjä ja saattaa vaikuttaa meriveden kiertoon ja merivirtoihin. muutokset merien ravintoketjuissa 2 p., kahteen pisteeseen vaaditaan 3-4 kohtaa b) Alavilla rannikkoalueilla asuu miljoonia ihmisiä (esim. Bangladesh, Intia, Nigeria), joita kohoava merenpinta ja voimistuvat myrskyt (esim. Pohjois-Amerikan itärannikko) uhkaavat. Pienet koralliriutoista muodostuneet saarivaltiot (esim. Malediivit, Seychellit) ovat uhattuina. Inhimilliset ja taloudelliset menetykset ovat suuria. muuttoliikkeet Jäämeren pienenevä jääpeite avaa uusia laivaväyliä (Koillisväylä, Luoteisväylä), mikä lyhentää matka-aikoja ja pienentää kuljetuskustannuksia. Uusia öljyn- ja kaasunporausalueita otetaan käyttöön, kun arktinen merijää sulaa. Lisää taloudellisia tuloja, mutta on uhka herkälle pohjoiselle ekosysteemille. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa meriveden kiertoon. Riski nopeille alueellisille ilmastonmuutoksille, kuten Golf-virran heikkeneminen ja Pohjois-Euroopan viileneminen. Todennäköisyys on kuitenkin pieni. Korallien kuolemat vaikutus matkailuun (Malediivit, Meksiko, Australia); happamoitunut merivesi pienentää kalansaaliiden määriä. ravinnontuotannon vaikeutuminen rannikkoalueilla, kun viljelyalue jää veden alle esim. Bangladesh, Kiina, Egypti (pohjaveden, viljelymaiden suolaantuminen) merenpinnan nousun torjuntakustannukset (esim. Alankomaat) 3 p., kolmeen pisteeseen vaaditaan 4-5 kohtaa. Alueellisia esimerkkejä mainittava. Ansiokkailla alueellisilla esimerkeillä tai ajankohtaisuudella voi korvata pieniä puutteita. c) Kansainvälisesti valtioiden väliset päätökset esim. Kioton sopimus, Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n suositukset, päästökauppa Valtion tasolla ohjaus lakien, verotuksen ja tukien avulla. Esimerkiksi määräykset uusien asuntojen energiatehokkuudesta, autoverotus tai tuki tuulivoimaloille. Kunnissa päätöksiä esimerkiksi kaavoituksesta, joukkoliikenteestä tai energiansäästöistä kunnan rakennuksissa. Yksilötasolla merkittävimmät mahdollisuudet vaikuttaa ovat liikenne ja lomamatkat, asuminen ja lämpimän veden käyttö sekä ruokailutottumukset. 3 p. Kolmeen pisteeseen vaaditaan esimerkki jokaiselta tasolta.