YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 39/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-145. Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 100/1982/B muuttaminen, Alastaro.

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-145 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 100/1982/B muuttaminen, Alastaro. Turun Seudun Vesi Oy HAKEMUS Turun Seudun Vesi Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja täydentämässään hakemuksessa pyytänyt, että ympäristölupavirasto poistaisi Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 100/1982 B lupaehdon 2), joka koskee Kankaanrannan lähdepurojen virtaamien ylläpitoa, sillä ehdolla, että luvan saaja ei toteuta vesioikeuden lupaa vedenottamon rakentamisesta tilalle Vesipuisto RN:o 4:50. Aikaisempi lupapäätös Hakija on perustellut vaatimustaan sillä, että Kankaanrannan lähdepurojen virtaamat ovat laskeneet alle lupaviranomaisen asettamien raja-arvojen kahden peräkkäisen kuivan vuoden takia. Pitkään jatkuneen kuivan kauden vuoksi myös pohjavedenpinnat ovat laskeneet poikkeuksellisen alhaiselle tasolle yleisesti koko harjualueella. Hakemuksen mukaan hakija ei ole ottanut eikä tule ottamaan vettä tilalta Vesipuisto 4:50. Tilalta Rekovesi 5:101 tapahtuvan vedenoton vaikutus Kankaanpään lähdepurojen virtaamien pienenemiseen on vähäinen verrattuna poikkeuksellisten sääolosuhteiden aiheuttamaan virtaamien alenemiseen. Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 100/1982 B myöntänyt Turun kaupungille luvan rakentaa Virttaankankaan pohjavedenottamo Alastaron kunnan Virttaan kylään hakijan omistamille tiloille Vesipuisto RN:o 4:50, Ketunvesi RN:o 5:99 ja Rekovesi RN:o 5:101 ja ottaa tuosta ottamosta pohjavettä enintään m 3 /d puolivuosikeskiarvona laskettuna. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä muuttanut sanottua vesioikeuden päätöstä siten, että vettä saadaan ottaa enintään m 3 /d kuukausikeskiarvona mitattuna ja maksimissaan m 3 /d. Päätöksen lupaehto 2) kuuluu seuraavasti: "Luvan saajan on huolehdittava siitä, että Virttaan Myllylähteestä (lähde n:o 3035) alkavan puron virtaama on aina vähintään m 3

2 2 vuorokaudessa, sekä siitä, että kastelukauden aikana sanotun puron ja Kankaanrannan lähteestä (lähde n:o 3036) alkavan puron virtaamat yhteensä ovat tarvittaessa vähintään m 3 vuorokaudessa. Virtaamat mitataan purojen alapäässä. Tämän velvoitteen täyttämiseksi tarvittava pohjavesi saadaan ottaa pohjavedenmuodostamisalueelta I luvan saajan omistamalta maalta kaupungille myönnetyn vedenotto-oikeuden lisäksi." Selvitys Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaankankaan vedenottamo aloitti toimintansa vuoden 1999 alussa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakijan esittämän pohjavesiselvityksen mukaan pohjavesimallin simultaatioajon perusteella Virttaankankaan vedenottomäärästä on noin 5 % pois Myllylähteen virtaamasta. Vedenoton vaikutusta virtaamiin on vaikea laskea tai todeta, koska selkeimmin virtaamiin vaikuttavat sademäärä ja sen muutokset. Vuosien 2002 ja 2003 sademäärät olivat poikkeuksellisen pieniä ja virtaamat ovat sen mukaisesti laskeneet. Lineaarisista muutoskäyristä laskien saadaan vedenottomäärästä olevan pois noin 6-7 % Myllylähteen virtaamasta. Selvityksen mukaan näin pieni vaikutus Kankaanrannan lähteiden virtaamiin on uskottava, sillä vedenottamo sijaitsee kohdassa, jossa pohjavesi virtaa Virttaankylän suuntaan eikä mainittujen lähteiden suuntaan; toisin sanoen alkuperäiset pohjaveden virtaussuunnat eivät ole vedenoton seurauksena muuttuneet. Nykyisellä vedenoton määrällä, noin m 3 /d, vähenee Kankaanrannan lähteiden virtaama noin m 3 /d, mikä vastaa luonnontilaisesta normaalivirtaamasta (noin m 3 /d) vain noin 3,4-4,2 %. Alivirtaamakautena, jolloin lähteiden virtaama on esimerkiksi noin m 3 /d, vastaava vaikutus on 8,3-10 %. Suhteellisen pitkänkään tarkastelujakson perusteella on hyvin vaikeata määrittää sitä tasoa, jossa virtaamat luonnontilassa alimmillaan ovat. Hyvin poikkeavissa oloissa, joissa usean vuoden pienet sademäärät vaikuttavat muodostuman vesitaseeseen, voivat virtaamat pienentyä varsin pieniksi. Mittausten perusteella Kankaanrannan lähteiden yhteinen virtaama voi poikkeavissa luonnonoloissa jäädä selvästi alle m 3 /d, lähelle m 3 /d. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Alastaron, Oripään ja Säkylän kunnissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana.

3 Muistutukset ja vaatimukset sekä mielipiteet 3 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaankankaan vedenottamo aloitti toimintansa vuoden 1999 alussa ja Kankaanrannan lähteen ja Virttaan Myllylähteen virtaamat ovat vuodesta 2002 lähtien selvästi pienentyneet. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan harjualueella pitkään jatkunut pohjavedenpintojen aleneminen ja lähteiden virtaamien väheneminen ovat pääasiassa seurausta vuosien 2002 ja 2003 normaaliarvoja huomattavasti alhaisemmista sademääristä. Ympäristökeskus on käytettävissään olevien Virttaankankaan maaperä- ja pohjavesitietojen perusteella katsonut, että Turun Seudun Vesi Oy:n nykyinen vedenotto ei vaikuta Kankaanrannan lähteen virtaamaan mutta se vaikuttaa jossain määrin Virttaan Myllylähteen virtaamaan muun muassa pohjavedenjakajan sijaintia muuttamalla. Nykyisen vedenottamon vaikutus yli kolmen kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Myllylähteen virtaamiin on pohjavesialueesta laaditun pohjavesimallin mukaan vähäinen. Koska mainitussa lupaehdossa 2) ei ole huomioitu pitkän poikkeuksellisen vähäsateisen kauden vaikutusta muodostuvan pohjaveden määrään ja lähteiden virtaamiin, ympäristökeskus on katsonut, että lupaehto 2) ei ole nykyisin käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioiden kohtuullinen, vaan lupaehdossa tulee huomioida poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden vaikutus pohjaveden määrään ja virtaamiin. Lähdepurojen virtaamien seurantaa pitää kuitenkin jatkaa. 2) Alastaron kunta on korostanut, että luvan muuttamisen edellytyksiä on arvioitava luvan myöntämistä koskevien säännösten valossa. Kunta on mm. todennut, että yksinomaan luonnollisen virtaaman vähyys tietyissä olosuhteissa ei voi oikeuttaa poistamaan lupaehtoa, koska vedenotolla on selvä vaikutus Kankaanrannan lähteiden virtaamaan. Lupamääräyshän on asetettu juuri turvaamaan veden vähyydestä johtuvien vahingollisten vaikutusten minimointi vedenottoa rajoittamalla. Olosuhteet eivät kunnan käsityksen mukaan ole tässä suhteessa olennaisesti muuttuneet luvan myöntämisestä. 3) Oripään kunnan ympäristölautakunta on huomauttanut, että Pyhäjoella on huomattava merkitys ympäristönsä toimintojen kannalta. Veden käytössä on etuoikeus niillä, jotka käyttävät vettä rantakiinteistön talousvedeksi tai kasteluun. Virtaamien väheneminen hakijan vedenoton vuoksi ei ole hyväksyttävää. Hakemuksen täydennyksessä esitetyssä vedenoton vaikutusten selvityksessä ei ole huomioitu hakijan suorittamia koepumppauksia, jotka ovat voineet vaikuttaa virtaamiin. Nykyiset lupaehdot ovat tarkoituksenmukaisia. Ympäristölautakunta on vaatinut, että lupaehtoja ei muuteta virtaamia koskevilta osilta. 4) Säkylän kunnan ympäristölautakunta on katsonut, että virtaamia koskevat lupaehdot ovat tarkoituksenmukaisia, koska vähimmäisvirtaamia koskevalla lupaehdolla voidaan kompensoida Pyhäjo-

4 4 en virtaamien vähentymistä kokonaisuutena. Ympäristölautakunta on vaatinut, että lupaehtoja ei muuteta virtaamia koskevilta osin, mutta on hyväksynyt hakemuksen siltä osin, mikä koskee vedenottamon rakentamatta jättämistä kiinteistölle Vesipuisto RN:o 4:50. Vähimmäisvirtaamia koskeva lupaehto on tarkoituksenmukainen myös valvonnan selkeyden kannalta. Virtaamia koskevan lupaehdon jäädessä voimaan ympäristölautakunta on pyytänyt ympäristölupavirastoa ryhtymään soveltuviin toimiin, jotta vedenottoluvan haltija vastaisi lupaehdon mukaisista virtaamista Pyhäjokeen laskevissa lähteissä. 5) Korven yhteisalueen osakaskunta on ilmoittanut omistavansa Pyhäjokiuoman yhteisen vesialueen ( ) Säkylän kunnan Korven kylässä. Osakaskunta on ilmoittanut yhtyvänsä Säkylän ympäristölautakunnan muistutukseen ja vastustavansa jyrkästi virtaamaa koskevan lupaehdon muuttamista. Mikäli hakemus hyväksytään, osakaskunta on vaatinut, että ympäristölupavirasto velvoittaa samalla hakijan maksamaan osakaskunnalle vuotuista korvausta menetetystä rapu- ja kalakannasta tai kertakaikkisena korvauksena euroa. Perusteluiksi korvausvaatimukselle osakaskunta on esittänyt, että jokeen ei tule enää riittävästi korkean ph:n omaavaa lähdevettä Myllylähteestä, Kankaanrannan lähteestä eikä muista pienemmistä Virttaankankaan reunan lähteistä, joista purkautuvan veden määrä on vähentynyt hakijan vedenoton vuoksi. Korven kylän kohdalla jokiveden ph on alentunut lukemiin 5,5-6, jolloin liian hapan vesi tuhoaa rapujen munat tai estää niiden kehittymisen. 6) Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry ovat vastustaneet lupaehtojen muuttamista. Samalla järjestöt ovat toistaneet päivätyn vaatimuksensa, joka koski pohjavedenottoluvan vedenottomäärän pienentämistä. Tilalle Vesipuisto RN:o 4:50 ei tule rakentaa uutta vedenottamoa. Järjestöt ovat arvostelleet hakijan selvityksessä esitettyjä tietoja mm. lähdevirtaamista ja pohjaveden tasoista. Raportissa, joka on laadittu syyskuussa 2004, on esitetty pohjavesihavainnot vain vuoden 2003 loppuun saakka. Lisäksi järjestöt ovat kiinnittäneet huomiota Kankaanjärven tilaan, ilmaston muutokseen ja pohjaveden oton seurantaan. 7) Pyhäjärven suojeluyhdistys ry on huomauttanut, että Myllylähteen virtaaman alitus (alle m 3 /d) on ollut mm. Turun Seudun Vesi Oy:n tiedossa jo ainakin kaksi vuotta. Asiasta on huomautettu tekopohjavesihankkeen yhteydessä. Vedenottoa ei kuitenkaan ole vähennetty, vaan yhtiön suorittamat koesadetukset, joihin käytetään Virttaankankaan pohjavettä, ovat entisestään vähentäneet Myllylähteen virtaamaa. Pyhäjärven suojeluyhdistys ry on vaatinut, että lupaehtoja ei muuteta virtaamia koskevilta osin. Vähimmäisvirtaamia koskeva lupaehto on tarkoituksenmukainen myös valvonnan selkeyden kannalta. Virtaamia koskevan lupaehdon jäädessä voimaan yhdistys on esittänyt, että ympäristölupavirasto ryhtyisi tarvittaviin toimiin, jotta vedenottoluvan haltija vastaisi lupaehdon mukaisista virtaamista Pyhäjokeen laskevissa lähteissä.

5 5 HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut, että sillä ei ole huomautettavaa 1) Lounais- Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta. 2) Alastaron kunnan muistutuksen johdosta hakija on katsonut, että vedenoton vaikutukset jäävät kaikissa tilanteissa selkeästi luonnonoloissa tapahtuvien muutosten peittoon, ts. vedenoton vähentäminen tai lopettaminen ei toisi merkittävää muutosta tilanteeseen. Vedenotto on tärkeä osa Turun alueen viiden kunnan ja kaupungin vesihuoltoa, ja pelkästään Virttaankankaan vedenotolla turvataan noin asukkaan vedensaanti. Vedenoton lopettamisella saavutettaisiin vain noin m 3 :n lisäys Myllylähteen ylivirtaamaan vuorokausitasolla. 3) Oripään kunnan ympäristölautakunnan muistutuksen johdosta hakija on viitannut Säkylän kunnan ympäristölautakunnan muistutuksen kohdalla esitettyyn ja lisäksi painottanut, että lähdevirtaamien pieneneminen johtuu vedenoton sijasta pääsääntöisesti muista selityksessä ja hakemuksessa esitetyistä tekijöistä. 4) Säkylän kunnan ympäristölautakunnan muistutuksesta hakija on huomauttanut, että nyt kyseessä oleva lupaehto koskee Kankaanrannan lähteiden lähialueelle suunniteltua vedenottoa, jota ei ole toteutettu. Siksi vedenoton vaikutuksia tulisi tarkastella vain mainittujen lähteiden osalta, eikä puuttua vaikutusalueen ulkopuolisten tihkupinta-alueiden tilanteeseen. Hakija on kuitenkin selvityksissään ottanut huomioon laajemman kokonaisuuden mukaan lukien harjun reuna-alueet. Lisäksi hakijan mukaan lähteiden virtaaman pieneneminen johtuu pääasiassa poikkeuksellisista sääoloista, joihin hakija ei pysty vaikuttamaan muuttamalla vedenottomääriään. Lähteiden virtaamat ovat hyvin verrannollisia alueen luontaisen pohjaveden pinnan muutoksiin, jotka korreloivat selvästi pieniksi jääneiden sademäärien kanssa. 5) Korven yhteisalueen osakaskunnan muistutuksen johdosta hakija on viitannut Säkylän kunnan ympäristölautakunnan muistutuksesta lausumaansa. Korvausvaatimusten johdosta hakija on todennut, että lähdevirtaamien pienenemisellä saattaa olla oma vaikutuksensa joen ph-arvon muutoksiin, mutta painottanut kuitenkin virtaamien pienenemisen johtuvan lähinnä kuivien vuosien aiheuttamasta pohjaveden pinnan laskusta koko harjualueella. Hakijan tietojen mukaan Korven yhteisalue sijaitsee alueella, jonka ylävirran puolella sijaitsee suurin osa Pyhäjoen valuma-alueesta. Näin ollen lähdevirtaamista peräisin oleva vesi ei muodosta kovin merkittävää osaa joen virtauksesta osakaskunnan alueella. Hakijan mielestä nykyisellä vedenotolla ei ole merkityksellistä vaikutusta Pyhäjoen laatuun siten, kuin osakaskunta on esittänyt. Hakija ei katso olevansa velvollinen korvauksiin. 6) Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n ja Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry:n vetoomuksen siitä, ettei uutta vedenottokaivoa rakennettaisi tilalle Vesipuisto RN:o 4:50, hakija on todennut turhak-

6 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 6 si. Muutoin hakija on pitänyt mielipiteessä esitettyjä tietoja ja tulkintoja vuoden 2004 sadannasta, pohjaveden tuottokyvystä, lähdevirtaamista ja pohjaveden tasoista paikkansapitämättöminä, epäselvinä ja ristiriitaisina ja katsonut, ettei pysty niitä enempää kommentoimaan. 7) Pyhäjärven suojeluyhdistys ry:n esittämän johdosta hakija on huomauttanut, ettei lähteiden ympäristössä ole vedenottoa eikä siten korvaavaa vettä ole ollut saatavilla. Tämän vuoksi hakija laittoi lupaehdon muuttamista koskevan hakemuksen vireille vuonna Nykyisen vedenoton lopettaminen yli 3,5 km:n päässä ei olisi lopettanut lähdevirtaamien alenemista. Koepumppausten vaikutusta ei ole selvitetty erikseen, koska ne eivät liity olemassa olevaan vedenottolupaan, johon hakija on nyt hakenut muutosta. Koepumppauksiin on korkeimman hallinto-oikeuden lupa ja ne ovat kestoltaan lyhytaikaisia. Lisäksi koepumppausten vaikutus on hyvin paikallinen, koska niissä imeytetään Virttaankankaan harjuun Virttaankankaan harjusta pumpattua vettä. Koepumppausten yhteydessä pohjavesiesiintymän vesitaseesta ei poistu vettä, kuten muistutuksessa annetaan ymmärtää. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto muuttaa Länsi-Suomen vesioikeuden antamaa ja korkeimman hallinto-oikeuden antamallaan päätöksellä osittain muuttamaa päätöstä nro 100/1982/B seuraavasti. Turun kaupungille myönnetty Virttaankankaan pohjavedenottamoa koskeva lupa rakentaa pohjavedenottamo myös lupapäätöksessä sanotulle Alastaron kunnan Virttaan kylässä olevalle hakijan omistamalle tilalle Vesipuisto RN:o 4:50 kumotaan. Samalla päätöksen lupaehto 2) kumotaan. Perustelut Puheena olevan päätöksen nojalla vettä oli tarkoitus alun perin ottaa sekä osa-alueen länsiosasta Kankaanrannan alueelta Myllylammen pohjoispuolelta tilalta Vesipuisto RN:o 4:50 että itäosasta Kankaanjärven eteläpuolelta tiloilta Ketunvesi RN:o 5:99 ja Rekovesi RN:o 5:101, nykyisin RN:ot 5:194 ja 1:124. Ottamo rakennettiin kuitenkin osa-alueen itäosaan ja koko vedenotto keskitettiin sinne. Vedenotto alkoi vuoden 1999 alussa. Hakija on pyytänyt, että em. lupapäätöksen lupaehto 2) poistettaisiin sillä ehdolla, että luvan saaja ei toteuta lupaa vedenottamon rakentamisesta tilalle Vesipuisto RN:o 4:50. Hakija ei ilmoituksensa mukaan ole ottanut eikä tule ottamaan vettä sanotulta tilalta. Tarkkailutietojen ja pohjavesimallin avulla tehdyn tarkastelun perusteella luvan mukaisella ja osa-alueen itäosasta tapahtuvalla vedenotolla noin m 3 /d Kankaanrannan lähteiden virtaama vähenee m 3 /d eli 3 4 % lähteiden keskivirtaamasta ja 8 10 % alivirtaamasta.

7 Lainkohta Vesilain 9 luvun 8 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista 7 Päätöksen lupaehtoon 2) otettu velvoite lähdevirtaamien ylläpitämisestä perustui siihen, että vettä otettaisiin myös Myllylähteen pohjoispuolelta. Kun nykyinen vedenotto tapahtuu alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, olosuhteet ovat oleellisesti muuttuneet. Kun vedenotosta osa-alueen länsiosasta pysyvästi luovutaan, ei luvan mukaisella vedenotolla ole enää sellaisia vaikutuksia lähdepurojen virtaamiin, että lupaehdon 2) velvoite olisi tarpeen. Hakijalla ei ole Kankaanrannan alueella vedenottamoa eikä siten mahdollisuutta em. velvoitteen täyttämiseen. Ympäristölupavirasto toteaa vielä, että vuosien normaalia vähäisemmät lähdevirtaamat johtuivat poikkeuksellisen vähäisestä sadannasta. Vedenoton vaikutuksia tarkkaillaan edelleenkin lupaehdon 4) mukaisesti. Lupaehdon 5) mukaan luvan saajan tuli tarvittaessa ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua päätöksen mukaisen vedenoton alkamisesta panna vesioikeudessa vireille asia, jonka tarkoituksena on vedenoton mahdollisten haitallisten ja vahingollisten seurausten selvittäminen ja korvaaminen. Mainittu hakemusasia on ratkaistu tänään annetulla päätöksellä nro 38/2005/4. Mahdolliset ennakoimattomat vahingot käsitellään lupaehdon 6) mukaisesti Ympäristölupavirasto ottaa 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset huomioon luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. Lähdepurojen virtaamien seurantaa koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että tarkkailuvelvoite on lupapäätöksen lupaehdossa 4) eikä sanottua lupaehtoa nyt muuteta. Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen epäämistä koskevat vaatimukset luparatkaisun perusteluissa todetuin perustein. Ympäristölupavirasto hylkää 5) Korven yhteisalueen osakaskunnan korvausvaatimukset, koska hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa kala- ja rapukannoille. 6) Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n ja Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry:n vaatimus vedenottomäärän pienentämisestä jätetään tämän asian yhteydessä esitettynä tutkimatta. KÄSITTELYMAKSU 661,50 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista /1238 Maksua on korotettu 35 %:lla, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää suurempi.

8 8 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Kristiina Toivila Kalevi Tikka Jukka Leinonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Kalevi Tikka ja Jukka Leinonen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Kristiina Toivila. KRT/sn

9 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.