Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2013

Transkriptio

1 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2013 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina klo 9.00 Pirkanmaalla työllisyystilanteessa ei muutosta Työttömyystilanne oli Pirkanmaalla syyskuussa 2013 ennallaan. Syyskuun 2013 lopussa Pirkanmaan TEtoimistossa oli työtöntä työnhakijaa lomautetut työnhakijat mukaan lukien. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä nousi lähes 5 800:lla. Lomautettuna oli henkilöä eli 857 (76,4 %) enemmän vuoden takaiseen lukuun verrattuna. Työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2013 tammikuusyyskuun aikana 22 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna Vuoden 2013 elokuusta työttömien työnhakijoiden määrä oli laskenut 158 henkilöllä. Työttömien työnhakijoiden määrä oli vuonna 2013 noussut korkeammalle tasolle kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut. Samalla tasolla on oltu viimeksi vuoden 2000 heinäkuussa. Työllisyystilanne oli Pirkanmaalla syyskuun 2013 lopussa koko maata heikompi. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,9 prosenttia ja koko maassa keskimäärin 10,9 prosenttia. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden määrä oli edelleen kasvusuunnassa vuositasolla verrattuna, muutos oli 22,9 prosenttia. Tilanne on korkeammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin, jossa nousua oli 18,0 %. ELY-keskuksittain tarkasteltuna työttömien työnhakijoiden määrä nousi kaikissa ELY-keskuksissa.

2 Työvoimapoliittisissa palveluissa kasvua Työ- ja elinkeinohallinnon palvelujen piirissä oli syyskuun 2013 lopussa työnhakijaa eli 4,4 prosenttia työvoimasta. Vuositasolla verrattuna työvoimapoliittisissa palveluissa olevien osuus työvoimasta oli selvästi korkeammalla tasolla kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Syyskuussa 2012 luku oli 4,0 %. Kaikissa työllistämispalveluissa yhteensä oli enemmän asiakkaita kuin vuotta aiemmin, muutos oli kasvua 5,3 %. Yksityiselle sektorille työllistettyjen määrä nousi vuoden takaisesta tilanteesta (16,0 %). Syyskuun lopussa palkkaperusteisissa palveluissa työllistettyjä oli työvoimakoulutuksessa 2 572, omaehtoisessa opiskelussa 1 368, työmarkkinatuen työharjoittelussa ja työelämänvalmennuksessa 1 091, jonka tilastollinen muutos johtuu palkkaperusteisten toimenpiteiden uudesta luokituksesta, kuntouttavassa työtoiminnassa 1 603, jossa määrä kasvoi 22,5 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja vuorottelutyöpaikkaan työllistettynä 534 työnhakijaa. Vuorotteluvapaan suosio oli kuluvana vuotena vähentynyt edelleen viime vuodesta noin kolmanneksen. Talouden epävarma tilanne vaikuttaa osaltaan tähän. Palkkaperusteiset palvelut kokonaisuudessaan kasvoi viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, muutos oli 14,2 %. Avoimien työpaikkojen määrä laski edellisvuodesta Avoimien työpaikkojen määrä oli syyskuussa 2013 pienempi kuin edellisvuoden syyskuussa, mutta tammikuusyyskuun 2013 välisenä aikana oli avoimia työpaikkoja 3 prosenttia enemmän kuin vuoden 2012 tammikuusyyskuun välisenä aikana. Pirkanmaan TE-toimistossa oli avoimia työpaikkoja syyskuun 2013 lopussa kpl ja kuukauden aikana oli avoinna kaikkiaan työpaikkaa, joista uusia kuluvan kuukauden aikana avautuneita kpl. Kuukauden aikana täyttyi työpaikkaa, joista 621 kpl (20 %) TE-toimiston hakijoilla, joiden suhteellinen osuus on laskenut. Syyskuun 2013 lopussa keskimäärin yhtä työtöntä työnhakijaa kohden oli avoinna 0,065 työpaikkaa. (Kuvio 2.). Työpaikkojen avoinna oloajan kesto oli muuttunut vuoden takaisesta tilanteesta. Yli 1 kuukautta avoimena olevien työpaikkojen määrä oli lähes neljännes kaikista avoimista työpaikoista, määrä oli lisääntynyt 16,7 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Yli 2 kuukautta avoimena olevien työpaikkojen määrä oli 9,2 % kaikista avoimista työpaikoista ja määrä oli noussut 24,7 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. 2

3 Avoimia työpaikkoja oli syyskuun 2013 lopussa eniten kaupallisessa työssä (508 kpl), palvelutyössä (423 kpl), terveydenhuolto, sosiaalialan työssä (337 kpl) ja teollisessa työssä (311 kpl) (Kuvio 3.). Edellisvuoden syyskuuhun verrattuna avointen työpaikkojen määrä lisääntyi merkittävästi kaupallisessa työssä (185 kpl), hallinto- ja toimistotyössä (52 kpl), terveydenhuolto, sosiaalialantyössä (42 kpl) ja rakennustyössä (32 kpl). Laskua oli eniten teknisessä ja opetusalantyössä (51 kpl), palvelutyössä (44 kpl) sekä teollisessa työssä (42 kpl). Muissa pääammattiryhmissä avoimien työpaikkojen muutos oli suhteellisen pientä. Suurin suhteellinen muutos positiiviseen suuntaan oli kaupallisessa työssä (57,3 %). Merkittävä negatiivinen muutos avoimien työpaikkojen osalta oli teknisessä ja opetusalan työssä, jossa muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta oli 22,8 %. Pääammattialan työpaikkojen muutos selittyy suurimmalta osalta myyntityön sekä talonrakennusalan työpaikkojen määrän kasvulla. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi kaikissa pääammattiryhmissä Eniten työttömiä työnhakijoita oli syyskuun 2013 lopussa pääammattiryhmittäin vertailtuna teollisessa työssä (7 116), luokittelemattomassa työssä (4 231) sekä teknisessä, luonnontieteellisessä, yhteiskuntatieteellisessä ja taiteellisessa työssä (4 222) että hallinto- ja toimistotyössä (3 666). Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömiä työnhakijoita oli ilman ammattia olevien ryhmässä 3 661, konepaja- ja rakennusmetallityössä 2 495, talonrakennustyössä 1 947, tavaroiden myyntityössä 1 542, teknisessä työssä 1 557, majoitus- ja suurtaloustyössä sekä sihteeri ja toimistotyössä Ilman ammattia olevien työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli syyskuussa %. Vuotta aiemmin luku oli 12,0 %. Suunnan muutos on huomioitava, koska kuluneen vuoden aikana ilman ammattia olevien määrän suhteellinen osuus on ollut pääsääntöisesti nouseva. Vuositasolla verrattuna suhteellisesti eniten työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi terveydenhuolto, sosiaalialan työssä (30,8 %), rakennusalan työssä (25,8 %), teknisessä, luonnontieteellisessä ja opetustyössä (25,2 %). Työttömyyden kasvu oli muissa pääammattiryhmissä jonkin verran vähäisempää, mutta kuitenkin merkittävää. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömien työnhakijoiden suhteellinen määrä nousi voimakkaimmin sosiaalialan työssä (39,4 %), lasten päivähoitotyössä (38,4 %), myynti ja kauppaedustustyössä (37,5 %) sekä sähkötyössä (35,9 %) että teknisessä työssä (32 %). Teollisuuden sekatyössä työttömien työnhakijoiden määrä väheni 7,3 %. 3

4 Työttömyysaste alhaisin Lounais-Pirkanmaalla, Tampereen seutukunnassa korkein, Tampereella edelleen valtakunnallisesti korkea työttömyysaste Syyskuun 2013 lopussa oli työttömiä työnhakijoita edellisvuoden vastaavaa ajankohtaan verrattuna enemmän kaikissa seutukunnissa. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi voimakkaimmin Lounais-Pirkanmaan seutukunnassa (41 %). Työttömien työnhakijoiden määrä nousi suhteellisesti eniten Punkalaitumella ja Sastamalassa (41 %), Vesilahdella (39 %) sekä Parkanossa (37 %). Tampereella työttömien työnhakijoiden määrä nousi 22 %, eli henkilöä viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Sastamalassa henkilömäärä kasvoi 273 henkilöllä, vaikka suhteellinen luku nousi paljon. Myös Punkalaitumen suhteellinen luku oli korkea, mutta absoluuttisena lukuna muutos oli 33 henkilöä. Seutukunnittain tarkasteltuna työttömyysaste oli alhaisin Lounais-Pirkanmaalla (8,4 %) ja Luoteis-Pirkanmaalla (9,5 %), vaikka molemmissa seutukunnassa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi merkittävästi. Tampereen seutukunnan työttömyysaste oli korkein (13,6 %). Kuntatasolla oli Sastamalassa (8,3 %), Kihniössä (8,6 %), Punkalaitumella (8,7 %) ja Virroilla (8,9 %) työttömyysaste alhaisin. Työttömyysaste oli Pirkanmaan kunnista korkein Tampereella (15,6 %), Urjalassa (13,1 %) ja Nokialla (12,8 %). Työttömyysasteella mitattuna Tampereen tilanne oli heikentynyt entisestään suurten kaupunkien välisessä vertailussa. Tampereen kaupungin työttömyysaste oli koko maan 20 suurimman kaupungin vertailussa kolmannella tilalla järjestyksen ollessa Kotka (15,9 %), Lahti (15,7 %), Tampere (15,6 %). Työttömien työnhakijoiden absoluuttinen määrä oli Tampereen kaupungissa ( henkilöä) maan toiseksi korkein Helsingin ( henkilöä) jälkeen. Suurista kaupungeista paras tilanne on Espoossa (7,7 %), Vaasassa (8,4 %), Seinäjoella (9,2 %) ja Helsingissä (9,6 %). Edellä mainittujen kaupunkien työttömien työnhakijoiden sekä työttömyysasteen osalta oli tapahtunut negatiivista muutosta. ELY-keskuksittain vertailtaessa pienin suhteellinen kasvu työttömien työnhakijoiden määrässä oli vuositasolla Satakunnassa (8,2 %), Pohjois-Karjalassa (9,1 %) ja Kaakkois-Suomessa (9,5 %). Suurimmat negatiiviset muutokset suhteellisesti oli Uudellamaalla (25,5 %), Kainuussa (23,0 %) ja Pirkanmaalla (22,9 %). 4

5 Nuorten työttömyys kasvoi vuositasolla 36 prosenttia Nuorten työttömien työnhakijoiden määrän kasvu ei hidastunut syyskuussa vuositasolla verrattuna. Alle 25- vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Pirkanmaalla syyskuun lopussa 4 381, joista alle 20-vuotiaita 991 henkilöä. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi edellisvuoden syyskuusta 1 159:llä (36,0 %). Alle 20- vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä oli noussut syyskuussa 2013 vuoden takaisesta luvusta (41 %). Vuoden 2013 tammikuu-syyskuun aikana oli alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita ollut 30 % enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Yli 20-vuotiaiden tilanne oli hieman parempi. Vastaavana aikana muutos oli ollut 22 %. Suunta on ollut kuitenkin nouseva vuositasolla verrattuna. Miesten osuus alle 25-vuotiaista työttömistä työnhakijoista oli syyskuussa ,2 %, eli korkeampi kuin keskimäärin työttömien miesten osuus kaikista ikäluokista. Alle 20-vuotiaista työttömien miesten osuus oli 54,6 % ikäryhmästään. Ikäryhmässä vuotiaissa toistuu sama tilanne, miesten osuus ikäluokan kaikista työttömistä työnhakijoista on korkeampi kuin työttömien naisten. Suhteellinen osuus oli syyskuussa ,4 %. Edellä käsiteltyjen ikäryhmien osalta työttömät miehet edustavat 58,4 % ikäryhmän kaikista työttömistä työnhakijoista. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyystaso on ollut viimeksi näin korkea vuoden 2000 heinäkuussa. Pääammattiryhmittäin tarkasteltuna eniten nuoria oli työttömänä teollisuudessa, palvelutyössä ja kaupallisessa työssä joiden osuus kaikista pääammattialoista oli 39 %. Ammattiryhmittäin suurimmaksi ryhmäksi nousi ammattitaidottomien ryhmä, osuus kaikista 28 %. Myös suurtaloustyöntekijöiden, talonrakennusalan työntekijöiden, tavaroiden myynti työntekijöiden sekä tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajien, että sähkö- ja koneasentajien määrät olivat merkittäviä. Eniten työttömiä työnhakijoita alle 29-vuotiaiden ryhmässä on keskiasteen suorittaneissa. Yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä oli myös noussut vuositasolla. Syyskuun 2013 lopussa yli 50- vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli eli (16,7 %) enemmän vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Vuoden 2013 tammikuu-syyskuun aikana oli yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 16 % enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ikäryhmässä vuotiaat edustavat yli 70 prosenttia kyseisestä ikäryhmästä. Ikäryhmän työttömyys on vuoden aikana kasvanut voimakkaasti. 5

6 Alle 20-vuotiaiden työttömyys keskittyy ylemmän perusasteen sekä keskiasteen koulutukseen. Sama ilmiö toistuu myös muissa ikäryhmissä vuotiaiden osalta alemman korkeakouluasteen suorittaneiden sekä ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden työttömien työnhakijoiden määrä on merkittävä. Kuitenkin voi todeta sen seikan, että korkeampi koulutus yli 20-vuotiaiden osalta mahdollistaa paremmin työllistymisen tilanteessa, jossa työttömien työnhakijoiden määrä on yleisesti kasvanut. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut edellisvuodesta 47 % Kaikista työttömistä työnhakijoista pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuun 2013 lopussa , mikä oli (47,0 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2013 tammikuu-syyskuun aikana yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi 44 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kasvu on ollut huolestuttavan suurta ja suunta on ollut nouseva. Pirkanmaalla oli viimeksi pitkäaikaistyöttömiä yhtä paljon helmikuussa vuonna Pirkanmaan pitkäaikaistyöttömien osuus on suhteellisesti suuri verrattuna koko maan pitkäaikaistyöttömien määrään. Pitkäaikaistyöttömien osuus koko maan kaikista pitkäaikaistyöttömistä oli Pirkanmaalla 13,9 % kun väestön osuus koko maasta oli 9 %. Syyskuun 2013 lopussa oli vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä 928 henkilöä. Edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna vuotiaita pitkäaikaistyöttömien määrä oli yli kaksinkertainen (syyskuussa 2012 oli 388 henkilöä). Suhteellinen muutos oli 139 %. Alle 25-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuussa henkilöä. Vastaavana aikana vuotta aiemmin oli määrä 103 henkilöä. Kasvu on ollut 170 %. Myös vuotiaiden osalta muutos vuositasolla oli merkittävä, kasvua oli 356 henkilöä eli 124 %. Syyskuun 2013 lopussa yli 50-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä oli henkilöä. Vastaavasti yli 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 31 %. (Kuvio 6.) Yli 50-vuotiaiden osuus kaikista pitkäaikaistyöttömistä oli 56 % syyskuussa 2013 ja suhteellinen osuus oli pysynyt ennallaan. Yli 50-vuotiaiden sekä alle 25-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuus kaikista pitkäaikaistyöttömien ikäluokista oli syyskuussa 2013 laskenut 4 % verrattuna syyskuuhun Yli vuoden työttömänä olleiden suhteellinen osuus ikäluokasta kasvaa eniten vuotiaiden ikäryhmässä. 6

7 Yli 2 -vuotta työttömänä työnhakijana olleiden määrä oli noussut 34 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. 15 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista oli ollut työttömänä yli 2 vuotta. Kasvu on ollut koko kuluvan vuoden melko voimakasta. Yli 2 -vuotta työttömänä olevien määrä oli syyskuussa henkilöä. Vuoden 2013 tammikuu-syyskuun aikana osuus oli kasvanut 25 % vuoden 2012 vastaavasta ajankohdasta. Yli 2 -vuotta työttömänä olleista oli vuotiaita 45 prosenttia ja vuotiaita 15 %. Yli 50 -vuotiaiden kokonaisosuus oli 72 %. Yli 5 -vuotta työttömänä olleiden määrä oli kasvanut vuositasolla verrattuna. Kasvua oli 44 %. Kokonaismäärästä yli 50-vuotiaiden osuus oli 74 % vuotiaiden osuus oli 23 %. Alle 30-vuotiaiden osuus oli hieman alle 1 %. Alle 29-vuotiaiden osuus on laskenut jonkin verran viime kuukausien aikana. Kaikkiaan yli 5-vuotta työttömänä työnhakijana oli ollut syyskuussa työtöntä työnhakijaa. Vastaavana ajankohtana vuosi sitten oli yli 5- vuotta työttömänä työnhakijana ollut 535 henkilöä. Kasvu ei ole henkilömäärällisesti suuri, mutta suunta on silti huolestuttava. Työttömyys ja sen kesto koskettaa edelleen enemmän miehiä Kaikista työttömistä työnhakijoista työttömiä naisia oli (45,0 %) ja työttömiä miehiä (55,0 %) syyskuun 2013 lopussa. Edellisvuoden syyskuuhun verrattuna kasvoi työttömien naisten määrä 2 464:lla (21,7 %) ja työttömien miesten määrä 3 304:lla (23,8 %). Uusi ilmiö työllisyydessä on se, että kaikista työttömistä työnhakijoista miesten osuus oli laskenut jonkin verran kuluvan vuoden aikana verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Pitkäaikaistyöttömyys ja varsinkin yli kaksi vuotta työttömänä olleiden ryhmässä miesten osuus korostuu selvästi. Yli vuoden työttömänä olleiden ryhmästä miesten suhteellinen osuus on 58 %, osuus on kasvanut alkuvuoden jälkeen ja yli kaksi vuotta työttömänä olleiden ryhmässä osuus on 59 %. Myös tässä ryhmässä suhteellinen osuus on kasvanut edelleen. Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä noussut yli viidenneksen Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä oli noussut syyskuussa % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden työttömyysaste oli syyskuussa ,4 % kun syyskuussa 2012 luku oli 28,0 %. Syyskuun 2013 lopussa oli Pirkanmaalla ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita henkilöä. 7

8 Katsauksen aikasarjat (tiedot keskimäärin vuodessa). Vuoden 2013 tiedot ovat vuoden kuluvien kuukausien keskimääräinen luku (tammikuu-syyskuu) 8

9 9

10 10

11 Lisätiedot: Juha Salminen, puh tai Pirkanmaan TE -toimisto, Internet: Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto. *Lomautettujen määrä sisältää kaikki henkilökohtaisesti TE-toimistoihin ilmoittautuneet. *Työvoiman määrän tiedot ovat kuntatasolla Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta ja ELY-keskustasolla Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta 11

12 TYÖLLISYYSTILANNE 2013 SYYSKUUN LOPUSSA (I) JA TOIMISTON TOIMINTA SYYSKUUN AIKANA (II) ELY-KESKUS: PIRKANMAA I TILANNE KUUKAUDEN LOPUSSA syys.13 syys.12 Muutos Muutos % A. TYÖNHAKIJAT 1 Työttömät työnhakijat ,9 joista henkilökohtaisesti lomautetut ,4 2. Lyhennetyllä työviikolla ,0 3. Työssä olevat yhteensä ,8 joista yleisillä työmarkkinoilla ,5 joista työllistettynä ,7 4. Työvoiman ulkopuolella ,5 5. Työttömyyseläkettä saavat ,9 1-5 Kaikki työnhakijat yhteensä ,6 B TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 1. Avoimet työpaikat yhteensä ,0 joista yli kuukauden avoinna olleet ,7 joista yli 2 kuukautta avoinna olleet ,7 C PALVELUISSA 1. Valtiolle työllistetyt ,5 2. Kuntiin työllistetyt ,9 3. Yksityiselle sektorille työllistetyt ,0 1-3 Työllistetyt yhteensä ,2 4. Työvoimakoulutuksessa ,2 6. Työ- ja koul.kokeilussa, työharjoittelussa ,3 8. Vuorotteluvapaasijaisena ,3 9. Kuntouttavassa työtoiminnassa ,5 10. Omaehtoisessa opiskelussa , Palveluissa yhteensä ,3 D. TYÖTTÖMYYDEN RAKENNE 1. Työttömät naiset ,7 2. Työttömät miehet ,8 3. Alle 25-vuotiaat työttömät ,0 4. Yli 50-vuotiaat työttömät ,7 5. Pitkäaikaistyöttömät ,0 E. TOIMEENTULOTURVA 1. Työttömiä työttömyyskassojen jäseniä ,7 II. TOIMINTA KUUKAUDEN AIKANA 1. Työttömät työnhakijat ,6 2. Muut työnhakijat ,8 1-2 Työnhakijat yhteensä ,7 3. Kuukauden kaikki työpaikat ,3 Kuukauden uudet työpaikat ,9 Täyttyneet työpaikat ,1 joista toimiston hakijalla täytt ,0 4. Alkaneet työttömyysjaksot ,2 5. Päättyneet työttömyysjaksot ,2 6. Uudet työllistämiset ,6 7. Aloittanut työvoimakoulutuksen ,0 12

13 13

14 TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JA AVOIMET TYÖPAIKAT AMMATTIRYHMITTÄIN PIRKANMAALLA - suurimmat ryhmät eriteltynä TYÖTTÖMÄT AVOIMET TYÖPAIKAT Ammattiryhmä Syys Elo Syys Muutos Syys Elo Syys Muutos lkm % lkm % Tekninen, luonnontieteellinen, yhteiskuntatieteell. ja taiteell. työ , ,8 - tekninen työ , opetusalan työ , Terveydenhuolto, sosiaalialan työ , ,2 - terveyden- ja sairaanhoitotyö , sosiaalialan työ , lasten päivähoito , Hallinto- ja toimistotyö , ,0 - liikeyritysten ja järjestöjen johto , sihteeri- ja toimistotyö , pankki- ja vakuutusalan työ , Kaupallinen työ , ,3 - myyntityö ja kauppaedustus , tavaroiden myyntityö , Maa- ja metsätaloustyö, kalastus , ,3 Kuljetus- ja liikennetyö , ,1 - tieliikennetyö , Rakennus, kaivos- ja louhintatyö , ,6 - talonrakennustyö , Teollinen työ , ,9 - ompelutyö , konepaja- ja rakennusmetallityö , sähkötyö , sekatyö , Palvelutyö , ,4 - vartiointi- ja suojelutyö , majoitusliike- ja suurtaloustyö , tarjoilutyö , kiinteistönhoito ja siivous , Muualla luokittelematon työ ,0 - ilman ammattia olevat ,8 - vastavalmistuneet ,9 Yhteensä , ,5 14

15 TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JA AVOIMET TYÖPAIKAT KUNNITTAIN SYYSKUUN LOPUSSA KUNTA TYÖ- TYÖTTÖ- TYÖTTÖMÄT SYYS -13 AVOIMET TYÖTTÖM. VOIMA MYYS YHTEENSÄ NAISET ALLE 20- ALLE 25- YLI 50- YLI VUO- TYÖPAIKAT MUUTOS ASTE, % VUOTIAAT VUOTIAAT VUOTIAAT DEN TYÖTT. syys % IKAALINEN , % KIHNIÖ 922 8, % PARKANO , % Luoteis-Pirkanmaan , % seutukunta AKAA , % URJALA , % VALKEAKOSKI , % Etelä-Pirkanmaan , % seutukunta HÄMEENKYRÖ , % KANGASALA , % LEMPÄÄLÄ , % NOKIA , % ORIVESI , % PIRKKALA , % PÄLKÄNE , % TAMPERE , % VESILAHTI , % YLÖJÄRVI , % Tampereen , % seutukunta JUUPAJOKI , % MÄNTTÄ-VILPPULA , % RUOVESI , % VIRRAT , % Ylä-Pirkanmaan , % seutukunta PUNKALAIDUN , % SASTAMALA , % Lounais-Pirkanmaan , % seutukunta PIRKANMAA , % KOKO MAA 10, % Tilaston sisältö: Kunnittaiseen tilastoon lasketaan avoimet työpaikat työpaikan sijaintikunnan ja työttömät työnhakijat asuinkunnan mukaan laskentapäivänä. Työttömien tiedoissa ovat henkilökohtaisesti ilmoittautuneet lomautetut mukana. Kuntakohtaiset työvoimaluvut ovat Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilastosta (2011), TE-keskuksen ja koko maan luku Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta (2011). 15

16

17 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2013 PIRKANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS 9/2013 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus