Lapsilla on omat oikeudet

Transkriptio

1 Johdanto Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kansainvälisten adoptioiden määrä Suomessa on kymmenkertaistunut. Kaikkiaan maassamme on arviolta ulkomailta adoptoitua lasta. Suurin osa heistä on vielä päiväkoti- tai kouluiässä. Interpedian kautta Suomeen adoptoidaan lapsia Kolumbiasta, Etelä-Afrikasta, Etiopiasta, Intiasta, Kiinasta ja Thaimaasta. Adoptoidulle lapselle on usein tärkeää, että hänen kanssaan tekemisissä olevat ihmiset kuten perheenjäsenet, sukulaiset, ystävät ja opettajat ymmärtävät hänen synnyinmaansa kulttuuria. Lapsen kulttuuristen juurien tunteminen on avartavaa ja monella tapaa hyödyllistä. Tämän julkaisun tarkoituksena on helpottaa tätä tehtävää. Kurkistus kuuteen kulttuuriin kannustaa opettajia ottamaan näihin maihin liittyviä asioita esille luokassa eri aihepiirejä käsiteltäessä. Kansainvälisyyskasvatusta voi toteuttaa yhtä lailla puhuttaessa hyvistä pöytätavoista ja pukeutumisesta kuin ruokakulttuurista ja luonnostakin. Myös suomalaisuus on moniulotteista. Jokainen perhe ja jokainen lapsi on ainutlaatuinen. Lisäksi monet asiat, jotka ovat olennainen osa suomalaista kulttuuria, saattavatkin olla perua muista kulttuuripiireistä tuleehan esimerkiksi kahvi Etiopiasta, kaneli Intiasta ja kompassi Kiinasta. Julkaisu on suunniteltu niin, että eri aihepiireihin paneutuvia sivuja voi käyttää sellaisenaan opetuksessa monistamalla niitä oppilaiden luettavaksi. Vihkosen lopussa on opettajan käyttöön lisätietoja, tehtäviä ja keskustelunaiheita. Julkaisua täydentävät Interpedian verkkosivuilla olevat laajat tietopaketit kustakin kuudesta maasta sekä päiväkotien, koulujen ja perheiden käyttöön suunnitellut maapaketit mielikuvitusmatkan toteuttamista varten. Paketit sisältävät leluja, vaatteita, kuvakirjoja, musiikkia ja muuta aineistoa sekä opettajan oppaan. Paketteja voi lainata Interpediasta ilmaiseksi postituskuluja vastaan. Adoptiolapsen synnyinmaahan ja kaukaisempiin kulttuureihin voi tutustua myös kummitoiminnan avulla. Interpedian kautta yksittäiset ihmiset tai esimerkiksi koululuokat voivat ottaa kummilapsen vaikkapa Etiopiasta.

2 Lapsilla on omat oikeudet Kaikilla lapsilla on oikeus hyvään ja turvalliseen elämään. Vuonna 1989 maailman valtioiden yhteinen järjestö YK (Yhdistyneet kansakunnat) teki sopimuksen lapsen oikeuksista. Sen allekirjoittivat kaikki maailman valtiot Yhdysvaltoja ja Somaliaa lukuun ottamatta. Lapsen oikeuksien sopimuksessa on yhteensä 54 kohtaa eli artiklaa, jotka koskevat mm. terveyttä, koulutusta, lapsen suojelemista ja kansainvälistä lapseksiottamista eli adoptiota. Kaikki sopimukseen kirjatut oikeudet ovat yhtä tärkeitä. Ne ovat voimassa kaikkialla maailmassa ja ne koskevat kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia. Niitä ei voi ottaa keneltäkään pois. Sopimuksen mukaan ketään ei saa syrjiä tai kiusata esimerkiksi ihonvärin, sukupuolen, vamman tai äidinkielen perusteella. Kaikki lapset ovat yhtä tärkeitä. Kaikilla lapsilla on oikeus saada riittävästi ruokaa, puhdasta juomavettä ja kunnollinen asunto. Lisäksi sairaan lapsen pitää saada hoitoa. Lapsilla on myös oikeus käydä koulua. Lapsella on oikeus sanoa oma mielipiteensä kotona, koulussa ja kaikkialla muuallakin. Teot ja puheet eivät kuitenkaan saa loukata muita ihmisiä. Sopimuksessa määrätään myös, että lasten etu täytyy ottaa huomioon kaikissa päätöksissä. Aikuisten ja valtioiden pitää suojella lasta kaikelta vahingolliselta, esimerkiksi väkivallalta, kiusaamiselta ja raskaalta työltä. Kaikkia hätään joutuneita lapsia pitää auttaa. YK on perustanut erillisen komitean eli ryhmän, joka valvoo lapsen oikeuksien toteutumista kaikissa maissa. Lapsen oikeuksien toteutumista valvovat myös erilaiset järjestöt, kunnat, viranomaiset, koulut ja perheet. Jokainen aikuinen on vastuussa lasten hyvinvoinnista. Siksi kaikkien on tärkeä tietää, mitä Lapsen oikeuksien sopimuksessa sanotaan. Kaikissa maissa lapsen oikeudet eivät toteudu. Usein se johtuu köyhyydestä. Monilla perheillä ei ole rahaa lähettää lapsia kouluun, tai lapset joutuvat tekemään työtä voidakseen ostaa ruokaa perheelle. Valtiot auttavat toisiaan, jotta lapsilla olisi yhtä hyvä elämä kaikissa maailman maissa. Suomen valtio ja monet järjestöt, kuten Interpedia, auttavat köyhiä maita parantamaan lasten asemaa esimerkiksi kouluttamalla opettajia ja rakentamalla kouluja. Lapset ovat yhtä tärkeitä kuin aikuiset, mutta lapset tarvitsevat erityistä suojelua. Aikuisten velvollisuus on huolehtia siitä, että lapsilla on turvallinen ja hyvä elämä. Sitä varten maailman valtiot ovat tehneet yhdessä Lapsen oikeuksien sopimuksen. Jokainen suomalainen voi auttaa maailman lapsia esimerkiksi hankkimalla kummilapsen Afrikasta tai Aasiasta. Suomalainen kummi yksittäinen ihminen tai vaikkapa koululuokka voi esimerkiksi maksaa kummilapsen koulukirjat. Kummiksi voi ryhtyä mm. Interpedian sivuilla

3 Adoptio tuo lapselle kodin Adoptio tarkoittaa lapseksiottamista. Sen tarkoitus on löytää kotia tarvitsevalla lapselle vanhemmat. Biologiset vanhemmat ovat ne, joiden siemenestä ja munasolusta lapsi on saanut alkunsa. Heitä yritetään aina auttaa itse huolehtimaan lapsistaan. Jos he eivät jostain syystä pysty siihen eikä muitakaan läheisiä ole, lapselle voidaan etsiä adoptiovanhempia kotimaasta. Jos se ei onnistu, uusi koti voidaan etsiä myös ulkomailta. Suomessa adoptio vahvistetaan oikeudessa. Sitä ei voi peruuttaa. Adoptiolapsella on perheessä sama asema kuin biologisella lapsella. Adoptioon luovutettavat lapset ovat yleensä orpoja, huostaanotettuja tai biologisen vanhemman itse adoptoitavaksi antamia. Suomessa lapsia luovutetaan adoptioon hyvin vähän. Lapsen vanhemmat ovat voineet kuolla esimerkiksi sodan seurauksena. Huostaanotto tarkoittaa, että lapsen etu on vaatinut hänen kasvattamistaan muualla kuin biologisten vanhempien luona, esimerkiksi lastenkodissa. Syynä voivat olla esimerkiksi vanhemman vakavat mielenterveysongelmat. Osa lapsista on löydetty hylättyinä eikä heidän sukulaisiaan ole löydetty monista yrityksistä huolimatta. Lapsen luovuttaminen adoptoitavaksi on biologisille vanhemmille vaikea ratkaisu. He haluavat lapselle paremman elämän kuin he itse voisivat antaa. Luovuttamisen syynä on usein äärimmäinen köyhyys tai se, että lapsen äiti on itsekin vielä lapsi. Adoptioon luovuttaminen ei koskaan ole lapsen syy. Adoptiovanhemmat ovat aivan tavallisia suomalaisia ihmisiä ja perheitä. Suomessa suurin osa adoptiolasta hakevista pareista ei voi saada biologisia lapsia. Myös yksin elävä aikuinen voi hakea adoptiolasta. Koska lapselle halutaan taata mahdollisimman hyvä ja tasapainoinen koti, hakijoiden täytyy osallistua niin sanottuun adoptioneuvontaan ja saada valtiolta lupa adoptioon. Adoptiota valvotaan tarkkaan, ja siksi adoptiolapsen saaminen voi kestää kauan, jopa viisi vuotta. Hakijat eivät voi itse päättää minkä lapsen he adoptoivat tai onko lapsi tyttö tai poika. Kansainvälistä adoptiotoimintaa säätelee Suomen laki ja kansainväliset sopimukset kuten Haagin sopimus ja Lapsen oikeuksien sopimus. Maailman maat ovat näin halunneet varmistaa, että lapsen etu toteutuu. Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen ja hyvään elämään. Jos lapsella ei ole perhettä, hänelle voidaan etsiä uusi koti adoption avulla. Suomeen adoptoidaan lapsia mm. Etelä-Afrikasta, Kolumbiasta, Etiopiasta, Thaimaasta, Kiinasta ja Intiasta. Myös monet tunnetut ihmiset ovat adoptoineet lapsia ulkomailta mm. ministerit Paula Risikko ja Suvi Lindén, laulaja Arja Koriseva, näyttelijät Brad Pitt ja Angelina Jolie, poptähti Madonna sekä koripalloilija Magic Johnson. Myös Walt Disneyllä, maissihiutaleiden keksijällä John Harvey Kellogilla ja Ronald Reaganilla oli adoptiolapsia. Monet kirjojen, sarjakuvien ja satujen päähenkilöt ovat adoptoituja mm. Harry Potter, Tarzan, Teräsmies ja Rooman kaupungin perustanut Romulus. Myös eläimet adoptoivat. Esimerkiksi elefanttinaaras voi ottaa orvoksi jääneen poikasen hoidettavakseen. Suomalaisista linnuista käki munii aina muiden lintujen pesiin eli antaa poikasensa adoptoitavaksi. Eläimet ottavat hoiviinsa joskus myös toisen lajin pienokaisia; esimerkiksi naaraskoira voi pitää pikkukissaa omana pentunaan.

4 Kaikki perheet ovat ainutlaatuisia Ihminen kasvaa ja oppii parhaiten toisten ihmisten seurassa. Ihmislapsella on jo syntyessään kyky rakastaa ja toimia muiden ihmisten kanssa. Lapsi tarvitsee pitkään hoivaa ja huolenpitoa. Lapsesta pitävät yleensä huolta vanhemmat, sisarukset, sukulaiset ja ystävät. Kaikki perheet ovat erilaisia ja ainutlaatuisia. Perheessä voi olla yksi vanhempi ja yksi lapsi, tai perhe voi olla suurperhe johon kuuluvat esimerkiksi myös isovanhemmat. Perheeseen voi kuulua ihmisiä, jotka ovat sukua toisilleen, tai se voi koostua ihmisistä jotka rakastavat toisiaan ja haluavat elää yhdessä. Joissakin perheissä kaikki asuvat samassa talossa ja syövät samasta jääkaapista, toisissa perheissä joku voi asua vaikkapa työn tai opiskelun takia toisella paikkakunnalla tai jopa ulkomailla. Jotkut lapset asuvat biologisten vanhempiensa tai adoptiovanhempiensa kanssa, jotkut taas sijaisperheessä, lastenkodissa tai perhekodissa. Ihmisillä voi olla monta perhettä: toisaalta oma puoliso ja lapset, toisaalta omat vanhemmat ja sisarukset. Adoptiolapsilla on biologiset vanhemmat ja adoptiovanhemmat, vaikkei yhteyttä perheiden kesken olisikaan. Perheet ovat hyvin erilaisia eri puolilla maailmaa. Joissakin maissa perheeseen kuuluvat kaikki äidin puoleiset sukulaiset. Joissakin maissa samassa talossa asuu kolme sukupolvea: isovanhemmat, lapset ja lapsenlapset. Joissakin perheissä voi olla yhdellä isällä voi olla monta vaimoa ja paljon lapsia, jotka kaikki asuvat samassa kylässä. Neljä viidestä suomalaisesta asuu perheessä. Useimmiten perheeseen kuuluu isä, äiti ja lapsia. Monissa perheissä yksi aikuinen isä tai äiti huolehtii lapsista. Jos lapsen vanhemmat ovat eronneet, hän voi asua vuorotellen isän ja äidin luona. Jos eronnut isä tai äiti löytää uuden puolison, syntyy uusperhe. Uusperheessä kaikilla lapsilla voi olla eri vanhemmat. Sateenkaariperheissä vanhemmat ovat samaa sukupuolta eli perheessä on kaksi äitiä tai kaksi isää. Biologinen lapsi ja adoptiolapsi ovat lain mukaan perheen pysyviä ja virallisia jäseniä. Lisäksi perheessä voi olla myös kasvattilapsia. Joihinkin perheisiin kuuluu sukulaisia tai tuttavia. Suomessa myös lemmikkieläimet ovat tärkeä osa perhettä. Joskus myös hyvästä ystävästä voi tulla aivan kuin perheenjäsen. Perhe on tärkeä osa elämää. Perheeseen voi kuulua äitejä, isiä, adoptiolapsia, kasvattilapsia, sisarpuolia, isoisiä, serkkuja ja monia muita ihmisiä. Perhe voi olla suuri tai pieni ja perheenjäsenet voivat asua yhdessä tai erikseen. Kaikki perheet ovat erilaisia ja aivan erityisiä. Saman perheen jäsenillä voi olla myös eri sukunimet. Kolumbiassa kaikilla on kaksi sukunimeä. Vanhemmat säilyttävät omat sukunimensä naimisiin mennessään ja lapsi saa kummaltakin yhden sukunimen.

5 Etiopiassa eletään suurperheissä Etiopiassa perheet ovat suuria ja lähimmät sukulaiset asuvat usein samassa kylässä tai jopa samassa talossa. Perheeseen kuuluu vanhempien, lasten ja isovanhempien lisäksi tätejä, setiä ja serkkuja. Myös heitä kutsutaan äideiksi, isiksi, siskoiksi ja veljiksi. Suuressa perheessä kaikki pitävät huolta toisistaan. Jos joku perheenjäsen menestyy hyvin, hän auttaa köyhempiä sukulaisiaan esimerkiksi maksamalla lasten koulukirjat. Etiopialaisissa perheissä on keskimäärin neljä lasta. Kuukautta ennen lapsen syntymää perheen äiti muuttaa vanhempiensa luokse. Siellä häntä autetaan ja hemmotellaan 40 päivän ajan. Kun äiti ja lapsi palaavat kotiin, järjestetään suuri kastejuhla. Poikalasta juhlitaan yleensä enemmän, koska poikien tehtävänä on huolehtia äidistään ja isästään kun nämä tulevat vanhoiksi. Tytöt sen sijaan muuttavat pois kotoa aviomiehensä perheen luokse. Ensimmäiset vuodet äiti ja lapsi ovat melkein koko ajan yhdessä. Muutaman vuoden ikäisenä lapsi ryhtyy syömään maidon lisäksi myös muuta ruokaa, aluksi hunajaa ja voita. Kolmevuotiaana etiopialaiset lapset saavat jo kulkea omia teitään. He tutustuvat laajaan perheeseen ja naapurustoon. Isä leikkii lapsen kanssa ja kertoo tarinoita perheen historiasta. Oromo-kansan perinteisiin kuuluu, että isä opettaa lapsilleen esivanhempien nimet ja uroteot aina 15 sukupolvea taaksepäin. Lapset ryhtyvät jo nuorina auttamaan vanhempiaan kodin töissä. Tyttöjen tehtävänä on auttaa ruoanlaitossa, hoitaa nuorempia sisaruksia ja hakea vettä. Vesi joudutaan usein hakemaan pitkien matkojen päästä joista, järvistä tai lähteistä. Tytöt oppivat jo pienenä kantamaan vesiruukkuja päänsä päällä. Pojat keräävät polttopuita, paimentavat eläimiä, pesevät pyykin ja jauhavat viljan. Töiden jälkeen pojat pelaavat usein palloa ja hyppäävät korkeutta. Tytöt puolestaan leikkivät häitä ja järjestävät kahvikutsuja. Etiopiassa lapset syövät eri pöydässä kuin aikuiset. He eivät saa osallistua aikuisten keskusteluun eivätkä väittää vastaan. Vanhempia pitää puhutella erityisen kohteliaasti. 10-vuotiaana etiopialaisen tytön on osattava hoitaa kaikki kotityöt. Usein tytöt menevät naimisiin jo teini-iässä. Ennen avioliittoa miehen kuuluu rakentaa vaimolle talo. Lapsen syntymä on Etiopiassa suuri juhla. Suureen perheeseen kuuluvat myös sedät, tädit ja serkut. Kaikki lapset auttavat kotitöissä: tytöt auttavat ruoanlaitossa ja pojat pesevät pyykkiä. Oromo-lapset oppivat jo pienenä tuntemaan esivanhempien uroteot. Etiopian maaseudulla ei käytetä lastenvaunuja, vaan äidit kuljettavat lasta kantoliinassa. Etiopiassa yhdellä miehellä voi olla monta vaimoa. Silloin hän rakentaa kaikille vaimoille oman talon ja asuu vuorotellen jokaisen luona. Vaimot pitävät huolta myös toistensa lapsista.

6 Etelä-Afrikassa on suuri kulttuurien kirjo Etelä-Afrikassa on noin 45 miljoonaa asukasta. Väestö koostuu monista erilaisista ryhmistä, joilla on omat perinteet ja tavat sekä oma kieli. Valtaosa eteläafrikkalaisista on mustaihoisia. Suurimpia heimoja ovat zulut, xhosat, sanit eli busmannit ja khoikhoit eli hottentotit. Maaseudun zulut elävät suurperheissä, joihin kuuluu setiä, tätejä, serkkuja ja isovanhempia. Myös kuolleiden esivanhempien henget ovat mukana elämässä. Niiden uskotaan parantavan sairauksia ja ratkaisevan ongelmia. Monet kaupunkeihin muuttaneet zulut pukeutuvat länsimaiseen tapaan ja noudattavat vain osaa heimonsa perinteistä. Siitä kertoo myös se, että Etelä-Afrikan väestöstä enää noin kolmannes harjoittaa perinteisiä luonnonuskontoja. Kymmenesosa Etelä-Afrikan asukkaista on valkoihoisia. He ovat alueelle tulleiden portugalilaisten, ranskalaisten, hollantilaisten ja englantilaisten löytöretkeilijöiden ja siirtolaisten jälkeläisiä. Suurin osa heistä on protestantteja ja puhuu afrikaansin kieltä. Kymmenesosa eteläafrikkalaisista on värillisiä. Värillisillä tarkoitetaan sekoittunutta väestöä. Heissä virtaa etenkin ensimmäisten hollantilaisten siirtolaisten, Madagaskarilta ja Jaavalta tuotujen orjien sekä khoikhoi-heimon verta. Etelä-Afrikassa on myös paljon aasialaisia, etenkin intialaisten tai kiinalaisten siirtotyöläisten jälkeläisiä. Nykyään Etelä-Afrikassa asuu noin puoli miljoonaa intialaista. He ovat hindulaisia tai islaminuskoisia ja puhuvat mm. hindiä, tamilia ja gujaratia. Intialainen ruokaperinne näkyy voimakkaasti Etelä-Afrikan itäosassa. Etelä-Afrikan eri väestöryhmät saivat vasta vuonna 1994 tasaarvoisen aseman lain edessä. Maata hallitsi pitkään valkoihoinen vähemmistö, joka loi mustaihoisia syrjivän rotusortojärjestelmän. Mustaihoiset eivät esimerkiksi saaneet käydä samoja kouluja, asua samoilla alueilla tai edes käyttää samoja busseja kuin valkoihoiset. Tämä apartheid-järjestelmä on nyt virallisesti purettu, mutta eriarvoisuus on edelleen suurta. Maan rikkaudet ovat keskittyneet valkoihoisille, kun taas mustaihoisista lähes puolet elää köyhyydessä. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut. Esimerkiksi nykyään mustaja valkoihoiset lapset käyvät samoja kouluja. Etelä-Afrikassa on kymmeniä erilaisia väestöryhmiä ja jopa 11 virallista kieltä. Maata hallitsi pitkään valkoihoinen vähemmistö, mutta nyt kaikilla ihmisillä on yhtäläiset oikeudet. Etelä-Afrikassa on 11 virallista kieltä: englanti, afrikaans ja 9 afrikkalaista kieltä ndebele, xhosa, zulu, pedi, sotho, tswana, swazi, venda ja tsonga. Nykyään Etelä-Afrikan kouluissa opetetaan kaikilla maan virallisilla kielillä, mutta kaksikymmentä vuotta sitten opetusta sai vain englanniksi ja afrikaansiksi. Niinpä monet afrikkalaisiin heimoihin kuuluvat lapset jäivät ilman koulutusta.

7 Puoli miljardia intialaista puhuu hindiä Intiassa asuu yli miljardi ihmistä, eli joka kuudes maapallon asukas on intialainen. Maan väkiluku kasvaa nopeasti, koska kolmasosa intialaisista on alle 15-vuotiaita. Maahan syntyy vuosittain noin 20 miljoonaa lasta. Intia ohittaakin pian Kiinan ja siitä tulee maailman väkirikkain valtio. Lähes kolme neljäsosaa intialaisista asuu maaseudulla, mutta maassa on myös jättiläismäisiä suurkaupunkeja. Esimerkiksi Mumbaissa, Delhissä ja Kalkutassa asuu kaikissa yli 10 miljoonaa ihmistä. Suurkaupungit ovat ruuhkaisia ja saastuneita. Kaikille niihin muuttaville ihmisille ei ehditä rakentaa kunnollisia asuntoja, vaan monet joutuvat asumaan slummialueilla ilman sähköä ja vesijohtovettä. Intiassa puhutaan yli kahdeksaasataa eri kieltä. Maassa on kuusitoista virallista kieltä, mm. hindi, bengali, telugu, marathi, tamil, urdu ja oriya. Myös englannilla on virallisen kielen asema, koska Intia oli ennen Ison-Britannian siirtomaa. Noin puolet intialaisista puhuu äidinkielenään hindiä. Hindi on yksi maailman puhutuimmista kielistä kiinan, espanjan ja englannin ohella. Suurin osa hindinkielisistä ihmisistä asuu Intian pohjoisosissa. Hindiä puhutaan myös Bangladeshissä. Hindin kielessä on kymmeniä erilaisia murteita, mm. awadhi, maithili ja marwari. Hindiä puhuttiin jo 600-luvulla, ja vanhimmat hindinkieliset tekstit ovat 1100-luvulta. Hindin kieli on kehittynyt sanskritin kielestä. Sanskriti oli tuhansien vuosien ajan Intian hovin ja oppineiston kieli, mutta nykyään sitä ei enää puhuta. Hindissä on myös vaikutteita persian ja arabian kielistä sekä englannista. Hindin kielessä on 13 vokaalia ja 39 konsonanttia. Kieltä kirjoitetaan omalla devanagari-kirjaimistolla. Hindinkieliset koululaiset joutuvatkin opettelemaan erikseen latinalaisen kirjaimiston, jolla kirjoitetaan esimerkiksi englantia. Miljoonat intialaiset osaavat myös arabialaiset kirjoitusmerkit, sillä niitä käytetään urdun kielen kirjoittamiseen. Intia on pian maailman väkirikkain valtio. Joka toinen intialainen puhuu äidinkielenään hindiä. Sitä kirjoitetaan omalla devanagari-kirjamistolla. Intiassa pärjää myös englannilla, koska se on yksi maan 16 virallisesta kielestä. Suomessa asui vuonna 2006 yhteensä intialaista. Vuonna 2003 Suomen peruskouluissa oli oppilasta, jotka puhuivat äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia, saamea tai romania. Peruskouluissa ja lukioissa järjestettiin äidinkielen opetusta yhteensä 52 eri kielellä.

8 Kolumbiassa on tulivuoria ja sademetsiä Kolumbia sijaitsee Etelä-Amerikan pohjoisosassa. Se on pinta-alaltaan yli miljoona neliökilometriä eli melkein neljä kertaa Suomen kokoinen. Koska Kolumbia sijaitsee päiväntasaajalla, siellä on aina tasaisen lämmintä. Korkealla vuoristossa on kuitenkin kylmää. Kolumbia on Etelä-Amerikan vuoristoisin maa. Kolmasosa maan pinta-alasta on vuoristoa Andeja. Maan korkeimmat vuoret nousevat yli viiden kilometrin korkeuteen, ja ne ovat aina lumen ja jään peitossa. Korkein huippu Pico Cristóbal Colón (5 775 m) on nimetty tutkimusmatkailija Kristoffer Kolumbuksen mukaan aivan kuten koko maakin. Kolumbiassa on nykyään yli 30 toimivaa tulivuorta. Suurin osa kolumbialaisista asuu maan rannikkoalueella. Se on pääosin tasaista ja ilmastoltaan lämmintä savannia. Se sopii hyvin viljan, banaanin ja sokeriruo on viljelyyn ja karjan kasvattamiseen. Karjapaimenet ovat taitavia ratsastajia ja osallistuvat toisinaan myös rodeokilpailuihin. Kolumbian pinta-alasta kolme neljäsosaa on metsää aivan kuten Suomessakin. Sademetsä on kuitenkin aivan erilainen kuin vaikkapa suomalainen sekametsä. Kolumbiassa suurimmat puut ovat lähes kaksi kertaa korkeampia kuin suomalaiset männyt. Amazonian sademetsä on niin tiheä, että siellä on vaikea kulkea. Metsä on aina hämärä ja kostea. Kasvit yrittävät kurottaa valoon kaikin mahdollisin tavoin. Liaanit ja muut köynnökset kipuavat puiden runkoja pitkin kohti taivasta, ja monet kasvit kuten orkideat kasvavat puiden oksilla. Orkidea onkin Kolumbian kansalliskukka. Amazonian sademetsä on maailman monimuotoisin luonnonympäristö. Siellä on enemmän kasvi- ja eläinlajeja kuin missään muualla maailmassa. Yhdellä pienellä metsäalueella voi kasvaa enemmän puulajeja kuin koko Suomessa yhteensä. Kolumbiassa on maailman kolmanneksi eniten jokia. Suurimmat niistä ovat Orinoco ja Amazon. Joet ovat tärkeitä kulkureittejä, koska teiden rakentaminen vuoristoon ja sademetsään on vaikeaa. Etelä-Amerikassa sijaitseva Kolumbia on lähes neljä kertaa Suomen kokoinen. Maasta löytyy pitkiä hiekkarantoja, lumihuippuisia vuoria ja läpitunkemattomia viidakoita. Amazonian sademetsä on maailman rikkain luonnonympäristö. Sieltä löytyy joka vuosi uusia, aiemmin tuntemattomia eläinja kasvilajeja. Amazon on maailman suurin joki. Se kuljettaa viidenneksen kaikesta maapallon meriin kulkeutuvasta makeasta vedestä. Amazonian sademetsässä yhdeltä pieneltä metsäalalta voi löytyä enemmän puulajeja kuin koko Suomesta yhteensä. Kun Kristoffer Kolumbus rantautui vuonna 1492 Hispaniolan saarelle lähelle Kolumbiaa, hän luuli saapuneensa Intiaan. Siksi Amerikan alkuperäiskansoja sanotaankin usein intianeiksi.

9 Etelä-Afrikka on eläinten paratiisi Afrikan eteläisimmässä kärjessä sijaitseva Etelä-Afrikka on tunnettu suurista nisäkkäistään. Maassa puhutaan usein "viidestä suuresta". Tällä ilmaisulla tarkoitetaan leijonaa, sarvikuonoa, virtahepoa, elefanttia ja kirahvia. Ne ovatkin komeita ja voimakkaita eläimiä, joita ennen pyydystettiin nahkojen, sarvien ja syöksyhampaiden takia niin vapaasti, että osa on nyt uhanalaisia. Etelä-Afrikan suurissa luonnonpuistoissa voi nähdä kaikki nämä suurnisäkkäät ja paljon muita eläimiä kuten leopardeja, piikkisikoja, paviaaneja, sakaaleja, muurahaiskarhuja ja pahkasikoja. Savanneilla vaeltaa villejä antilooppi- ja puhvelilaumoja. Tarinat yksisarvisesta ovat luultavasti saaneet alkunsa näillä seuduilla asuvasta gemssistä, jolla sivulta katsottuna näyttää olevan vain yksi sarvi. Etelä-Afrikka on todellinen lintuparatiisi. Maassa elää yli 700 lintulajia. Krugerin kansallispuisto on yksi maailman tärkeimmistä pesintäalueista. Monet Suomessa pesivät linnut lentävät sinne pakoon kylmää talveamme. Etelä-Afrikan kansallislintu on sininen kurki. Etelä-Afrikassa ei ole sammakoita eikä sisiliskoja, mutta kylläkin gekkoja, kameleontteja, vyötiäisiä ja krokotiileja. Kameleontti osaa vaihtaa väriään ja katsoa samaan aikaan kahteen eri suuntaan. Etelä-Afrikassa on kymmeniä eri lepakkolajeja ja yli sata erilaista käärmelajia, joista suurin osa on täysin harmittomia. Maassa elää lukuisia erilaisia vesi- ja maakilpikonnia. Afrikan eteläkärkeä ympäröivillä merialueilla puolestaan elää mm. pullonokkadelfiinejä ja kaskelotteja. Kaskelotit voivat olla veden alla jopa puolitoista tuntia. Toisinaan merellä voi havaita myös maailman suurimman nisäkkään, sinivalaan. Kesäkuun ja lokakuun välisenä aikana Etelä-Afrikan rannikkokaupungeista järjestetään veneretkiä valaiden tarkkailua varten. Etelä-Afrikassa voi nähdä melkeinpä kaikki suuret afrikkalaiset nisäkkäät kuten leijonan, kirahvin ja seepran. Jotkut väittävät nähneensä siellä jopa yksisarvisen. Jotain Etelä-Afrikassa ei kuitenkaan ole nimittäin sammakoita! Sarvikuonot saattavat painaa jopa kiloa ja niiden sarvi voi olla yli metrin pituinen. Ne ovat kuitenkin huononäköisiä ja vaarattomia eläimiä. Myös virtahevoilla on huono näkö. Illan hämärässä ne saattavat luulla autoja lajikumppaneikseen ja puskea ja kiehnätä pellit aivan ruttuun! Leopardi on maailman nopein eläin. Se voi juosta jopa 120 kilometriä tunnissa.

10 Thaimaa on hymyn maa Thaimaata sanotaan usein Hymyn maaksi. Thaimaalaiset hymyilevätkin paljon. Hymy ei kohdistu kenellekään, se on osa elämää. Hymy voi olla anteeksipyyntö, sen avulla voi korjata virheen tai kiittää pienestä palvelusta. Hymyllä on monta tarkoitusta, ja se auttaa tilanteessa kuin tilanteessa. Thaimaalaiset tervehtivät toisiaan asettamalla kämmenet vastakkain rinnan kohdalle ja kumartamalla eli tekemällä wain. Wai on kunnioituksen osoitus, joka ilmentää arvojärjestystä. Länsimaiset voivat tervehtiä miehiä kättelemällä ja naisia kohteliaalla hymyllä ja nyökkäyksellä. Naiset ja miehet eivät saa Thaimaassa julkisesti koskettaa toisiaan. Pää on thaimaalaisessa kulttuurissa ihmisvartalon pyhin osa. Siksi kenenkään päätä ei sovi koskea. Myös käsiin liittyy paljon sääntöjä. Ojentaminen ja vastaanottaminen pitää tehdä aina oikealla kädellä vasenta kättä käytetään vain vessassa asioidessa. Käsiä ei saa pitää taskussa eikä sormella saa osoittaa mitään, ei edes suuntaa. Thaimaalaisen käsityksen mukaan jalat ovat vartalon likaisin osa. Jalkoja ei saa nostaa istuessa päällekkäin eikä jalkapohjia tai kengänpohjia saa näyttää kenellekään. Erityisesti pitää varoa, etteivät kengänpohjat osoita Buddhan kuvaa. Thaimaalaisessa yhteiskunnassa on tarkka arvojärjestys. Se määräytyy iän, sukupuolen ja yhteiskuntaluokan mukaan. Vanhempia ihmisiä arvostetaan suuresti. Kuningasta palvotaan ja rakastetaan, ja kuningas Bhumibolin kuvia näkeekin kaikkialla, jopa ravintoloissa. Muita pyhiä ja kunnioitettuja asioita ovat Buddhan kuvat, munkit, hatut, kirjat, elefantit, sateenvarjot ja päivänvarjot. Tärkeitä ominaisuuksia ovat ystävällisyys, itsensä hillitseminen, kohteliaisuus ja rauhallisuus. Toiset ihmiset otetaan aina huomioon eikä heidän mielipiteitään sovi arvostella. Thaimaalaiset pukeutuvat siististi. Hienoimmat puvut on tehty silkistä. Perinteisesti jokaiseen viikonpäivään on liitetty tietty väri. Vielä nykyäänkin thaimaalaiset voivat pukeutua näiden värien mukaan: sunnuntaisin punaiseen, maanantaisin keltaiseen, tiistaisin vaaleanpunaiseen, keskiviikkoisin vihreään, torstaisin oranssiin, perjantaisin siniseen ja lauantaisin purppuranpunaiseen. Buddhalaiset munkit pukeutuvat aina oranssiin. Lomamatkalle lähtevän suomalaisen on syytä tietää, että Thaimassa sormilla ei saa osoittaa, elefantteja on kunnioitettava ja toisen ihmisen päätä ei saa koskea. Syödessä suuhun laitetaan lusikka ja tiistaisin pukeudutaan vaaleanpunaiseen. Hymy auttaa, jos tapoja ei vielä tunne kunnolla. Thaimaassa alamaiset joutuivat muinoin kumartumaan kuninkaan edessä niin, että heidän päänsä oli kuninkaan jalkoja alemmalla tasolla. Tämä kertoi, että kuninkaallisten jalkojen alla oleva tomukin oli kunnianarvoisempaa kuin alamaisten päät. Thaimaassa syödään lusikalla ja haarukalla. Vain lusikan saa laittaa suuhun. Lautaselle on kohteliasta jättää vähän ruokaa, jotta isäntäväki tietää vieraan tulleen kylläiseksi. Valkoinen on Thaimaassa kuoleman väri, ja siksi esimerkiksi valkoisia kukkia ei sovi viedä tuliaiseksi.

11 Intiassa käytetään koulupukua Köyhissä maissa monet lapset jäävät ilman peruskoulutusta. Etenkin maaseudulla kouluja ja opettajia on liian vähän, ja monissa köyhissä perheissä lasten apua tarvitaan kotitöissä ja viljelyksillä. Jotkut lapset joutuvat tekemään töitä esimerkiksi kotiapulaisina tai tiilitehtailla auttaakseen perhettään. Poissaolot ja koulunkäynnin keskeyttäminen on tavallista. Esimerkiksi sadonkorjuuaikaan lasten apua voidaan tarvita kotiviljelmillä. Joissakin perheissä taas ajatellaan, että riittää kun lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan. Koulukäynnin keskeyttämisen syynä voi olla myös se, että opettaja ei ole itsekään käynyt koulua kuin muutaman vuoden eikä siis osaa opettaa vaikeampia asioita. Myös Intialla on ollut vaikeuksia järjestää koulutusta maan kaikille lapsille. Aikuisten lukutaidottomuus on yleistä etenkin maaseudulla. Miehistä joka kolmas ja naisista joka toinen ei osaa lukea. Perinteisesti tyttöjen koulunkäyntiä ei ole pidetty tärkeänä, koska tytöt muuttavat naimisiin mentyään miehensä perheen luokse. Pojat sen sijaan jäävät huolehtimaan vanhemmistaan. Tilanne on kuitenkin parantunut huomattavasti, ja nykyään melkein kaikki intialaiset lapset voivat aloittaa koulunkäynnin. Kouluissa on lähes yhtä paljon tyttöjä kuin poikia. Intiassa peruskoulu on ilmainen aivan kuten Suomessakin. Viime vuosina Intiaan on rakennettu paljon uusia kouluja ja koulutettu uusia opettajia. Yli miljardin asukkaan Intiassa on kuitenkin niin paljon kouluikäisiä lapsia, että monilla alueilla opetusta joudutaan antamaan kahdessa vuorossa: toiset lapset käyvät koulua aamupäivisin ja toiset iltapäivisin. Intiassa lapset käyttävät koulupukuja. Kaupungeissa koulut ovat melko samanlaisia kuin Suomessa. Maaseudulla koulut ovat vaatimattomia. Luokkahuoneet ovat pieniä ja pulpetteja on vähän. Lapset istuvat tiiviisti vierekkäin. Joissakin kouluissa istutaan intialaiseen tapaan lattialla. Jos koulurakenusta ei ole ollenkaan, oppitunnille kokoonnutaan ulos vaikkapa telttakatoksen tai puun alle. Kirjoitusmerkkejä opetellaan esimerkiksi hiekkaan tai savitauluun piirtämällä. Intialaisista koululaisista noin puolet jatkaa yläasteelle ja monet sen jälkeen korkeakouluunkin. Intiassa osa lapsista ei aloita koulunkäyntiä lainkaan. Etenkin maaseudulla on pulaa koulurakennuksista, oppikirjoista ja koulutetuista opettajista. Suurin osa lapsista käy kuitenkin viisivuotisen ala-asteen loppuun. Intiassa on 16 virallista kieltä, joten myös kouluissa opetusta annetaan useilla eri kielillä. Intiassa on useita huippuyliopistoja. Monet intialaiset tutkijat ja kirjailijat ovatkin maailmankuuluja, ja he ovat saaneet monta Nobelin palkintoa.

12 Mausteet kruunaavat intialaisen aterian Intiassa ruoan laittaminen ja syöminen ovat tärkeä osa elämää. Sanotaan, että juhlat ja hyvä ruoka tarkoittavat samaa asiaa. Paikallinen ruoka vaihtelee suuresti eri osissa Intiaa. Pohjoisessa syödään paljon jugurttia, kermaa, pähkinöitä ja rusinoita. Pehmeän makuiset tandoori-ruoat valmistetaan erityisessä saviuunissa. Kalkutan seudulla syödään paljon kebabeja, etelässä maustamiseen käytetään usein chiliä ja kookosmaitoa. Tavallisesti ateriaan kuuluu riisiä, leipää ja dhalia eli linssimuhennosta. Lisäksi tarjolla voi olla maustettuja vihanneksia ja pikkelsejä. Ruoan kanssa tarjotaan usein jugurttia, sillä se pehmentää tulisten ruokien makua. Jugurtista tehdään myös lassi-nimistä juomaa. Jälkiruoaksi syödään usein paikallisia hedelmiä kuten aprikooseja, meloneja, kookospähkinöitä, mangoja tai banaaneja. Lihaa ja kalaa syödään harvoin. Liha on kallista eikä kaikilla perheillä ole varaa ostaa sitä. Myös säilyttäminen on vaikeaa, koska maaseudulla vain harvoilla perheillä on jääkaappi. Monet intialaiset eivät syö lihaa uskonnollisista syistä. Intiassa onkin maailman eniten kasvissyöjiä jopa enemmän kuin koko Euroopassa on asukkaita! Intiassa sanotaan, että hyvällä kokilla on keittiössään aina vähintään kahtakymmentä erilaista maustetta. Monet meilläkin käytettävät mausteet mm. basilika, kardemumma, kaneli, pippuri ja inkivääri ovat kotoisin Intiasta. Curry on maustesekoitus, joka tehdään sekoittamalla yli kahtakymmentä erilaista maustetta. Jokaisella perheellä on oma tapansa tehdä curryä, ja resepti voi olla suuri suvussa kulkeva salaisuus. Yleisin juoma Intiassa on tee. Sitä juodaan pitkin päivää ja aina aterian lopuksi. Usein tee maustetaan kanelilla tai kardemummalla. Etelä-Intiassa juodaan paljon kahvia, aivan kuten Suomessakin. Intiassa ruoka katetaan usein matolle. Ruokailuvälineitä ei käytetä, vaan lusikkana toimii leivänpala tai sormet. Ruoka syödään aina oikealla kädellä. Hindut ovat hyvin tarkkoja ruoan ja ruokailuvälineiden puhtaudesta. Hyviin ruokailutapoihin kuuluu, ettei ruokaa saa koskettaa vasemmalla kädellä (sitä käytetään vain vessassa asioidessa), matolle katetun ruoan yli ei saa astua eikä ruokaa saa siirtää omalta lautaselta toisen lautaselle. Intiassa käytetään paljon mausteita. Sieltä ovat kotoisin monet Suomessakin tutut mausteet kuten basilika ja kaneli. Intiassa on maailman eniten kasvissyöjiä yhteensä yli 400 miljoonaa! Intiasta saa myös sahramia, joka on maailman kallein mauste. Se on pienten krookusten emilehtiä, jotka kerätään käsin heti nuppujen auettua. Uskonto ja erilaiset uskomukset rajoittavat lihansyöntiä Intiassa. Hinduille lehmä on pyhä eläin eivätkä he siksi syö lainkaan naudanlihaa. Muslimit puolestaan eivät yleensä syö sianlihaa. Buddhalaiset taas eivät saa itse tappaa eläimiä, mutta he voivat kyllä syödä lihaa ja kalaa.

13 Kahvi on kotoisin Etiopiasta Kahvi on tärkeä kauppatavara Kahvipensas ja kahvin juomisen perinne on kotoisin Etiopiasta. Kahvipensas on todellisuudessa puu, mutta se leikataan pensasmaiseksi. Kahvipavut ovat kahvipensaan marjojen paahdettuja siemeniä. Kahvin viljely ja käyttö yleistyi 1400-luvulla. Välillä kahvinjuonti jopa kiellettiin, koska ihmiset kokoontuivat mieluummin kahviloihin rupattelemaan kuin moskeijoihin rukoilemaan! Suomessa kahvinjuonti yleistyi 1720-luvulla. Nykyään kahvia viljellään yli 50 maassa eri puolilla maapalloa, mm. Etiopiassa ja Kolumbiassa. Kahvi on raakaöljyn jälkeen maailmankaupan tärkein perushyödyke. Kahvinviljely on työlästä, koska pensaita täytyy hoitaa jatkuvasti ja marjat on poimittava käsin. Kahvinviljelijöiden palkat ovat pieniä, joten usein myös perheen lapset joutuvat osallistumaan työhön. Reilun kaupan kahvi takaa viljelijälle paremman palkan, eikä sen tuottamiseen käytetä lapsityövoimaa. Etiopialainen kahviseremonia Etiopiassa kahvinjuonti on pitkä ja monimutkainen toimitus, joka saattaa kestää kolmekin tuntia. Kahvi juodaan aina ystävien tai naapurien kanssa, ja myös perheiden lapset osallistuvat kahvinjuontiin. Yhteinen kahvihetki on oivallinen tilaisuus vaihtaa kuulumisia, mutta sen uskotaan myös karkoittavan pahat henget. Kahviseremonia varmistaa, että päivästä tulee onnekas. Kahvi tarjoillaan erityisestä kahvipannusta, ja sen tarjoilee aina joku perheen naisista. Seremonian aikana juodaan kolme kupillista: ensimmäinen kupillinen, abol, on paksua ja vahvaa. Sen jälkeen pannuun lisätään vettä ja tarjoillaan toinen, hiukan miedompi kupillinen eli tona. Sitten pannuun lisätään taas vettä, ja kolmas kupillinen onkin jo varsin laihaa juomaa. Etiopiassa kahvi maustetaan usein kardemummalla tai inkiväärillä, ja kuppiin voidaan lisätä myös sokeria, suolaa tai voita. Samalla voidaan napostella paahdettuja jyviä tai paukkumaissia eli popcornia. Kahvi on kotoisin Etiopiasta, mutta nykyään sitä juodaan lähes kaikkialla maailmassa. Etiopiassa kahvinjuonti on pitkä seremonia. Siellä kahvi maustetaan vaikkapa kardemummalla tai inkiväärillä. Kahvin kanssa tarjotaan usein popcornia! Suomalaiset juovat maailman eniten kahvia, jopa viisi kuppia päivässä henkeä kohti. Yksi kahvipensas voi tuottaa vuodessa jopa kahvipapua. Suomeen tuodaan Etiopiasta joka vuosi noin säkkiä kahvipapuja. Yhdessä säkissä on aina 60 kiloa papuja. Kahvi on saanut nimensä kahvipensaan kotipaikasta eli etiopialaisesta Kaffan maakunnasta.

14 Kiinalaiset ovat mestarikeksijöitä Paperinvalmistus Kiinalaiset käyttivät kirjoitusmerkkejä jo noin vuotta sitten. Maailman vanhin löydetty kirjoituspaperi on arvioitu vuotta vanhaksi. Kauan sitten kirjat tehtiin yhteen sidotuille bambusuikaleille ja ne olivat todella painavia. Tarinan mukaan eräs Dongfang Shuo -niminen oppinut mies teki muinoin keisarille bambusuikaleelle kirjoitetun ehdotuksen, jonka kantamiseen tarvittiin kaksi vahvaa miestä. Eurooppalaiset oppivat paperinvalmistuksen taidon vasta tuhat vuotta sen jälkeen, kun se oli keksitty Kiinassa. Kirjapainotaito Kirjoja valmistettiin aiemmin hitaasti ja työläästi esimerkiksi kaivertamalla tekstit kivitauluun. 500-luvulla kiinalaiset keksivät kaiverretuilla laatoilla painamisen. Kirjapainoteollisuus kehittyi Kiinassa jo 800-luvulla. Maailman vanhin säilynyt painotuote on seitsemästä paperiarkista koottu kiinalainen teos nimeltä Timanttisutra. Se on tehty vuonna 868. Kompassi Kiinalaiset havaitsivat magneetin vetovoiman jo 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Kompassi oli tärkeä apuväline etenkin pitkän matkan purjehduksilla. Se levisi Eurooppaan arabien välityksellä, kun arabimerimiehet oppivat kiinalaisilla laivoilla sen valmistamisen. Kompasseista oli paljon hyötyä 1400-luvulla, jolloin eurooppalaiset lähettivät purjelaivoja löytöretkille Afrikkaan, Amerikkaan ja koko maailman ympäri. Kiinalaiset ovat tehneet monia suuria keksintöjä, jotka ovat vaikuttaneet koko maailman kehitykseen. He ovat keksineet paperin, kirjapainotaidon ja kompassin sekä ruudinkin! Kiinasta ovat peräisin myös kottikärryt, ilotulitteet, leijan lennättämisen perinne ja paperista painetut rahat. Ensimmäiset kompassit olivat sinaneja. Ne näyttivät missä suunnassa on etelä. Ruuti Ruuti syntyi sattumalta, kun keksijät yrittivät valmistaa ikuisen elämän tuovaa ainetta. Salpietarista, rikistä ja puuhiilijauheesta tehty ruuti muutti 600-luvulla etenkin sodankäyntiä. Keksintö levisi hitaasti luvulla ruutia käytettiin Keski-Aasiassa ja arabimaissa. Eurooppalaiset oppivat käyttämään sitä vieläkin myöhemmin. Ruudilla toimiva kanuuna keksittiin Euroopassa 1400-luvulla.

15 Lohikäärme kuuluu kiinalaisiin juhliin Uusivuosi Kiinassa vuoden tärkein juhla on uusivuosi. Sitä juhlitaan tammihelmikuun vaihteessa uudenkuun aikaan. Juhla kestää neljä päivää. Kadut koristetaan kirkkaanpunaisilla, onnea tuovilla koristeilla. Koteihin ripustetaan kuvia pulleista lapsista, lihavista kaloista ja suurista persikoista, koska niiden uskotaan tuovan pitkää ikää. Perheenjäsenille ja ystäville annetaan lahjaksi pieniä punaisia pusseja, joiden sisällä on rahaa. Uutenavuotena järjestetään aina ilotulitus, jonka tarkoituksena on karkottaa pahat henget. Hyvää onnea houkutellaan lohikäärmetanssin avulla. Kiinassa keittiön jumala tarkkailee perhettä koko vuoden ja lähtee uudenvuoden aikaan kertomaan Jadekeisari-jumalalle onko perhe ollut kiltisti. Kertomuksen perusteella Jadekeisari päättää saako perhe seuraavaksi hyvän vai huonon vuoden. Niinpä uutenavuotena perheet ovat erityisen kilttejä keittiön jumalalle ja järjestävät sen kunniaksi juhla-aterian. Lohikäärmepursijuhla Kesäkuussa vietettävässä lohikäärmepursijuhlassa järjestetään suuria kulkueita ja soutukilpailuja. Juhlaruokana syödään bambunlehdistä ja riisistä tehtyjä zongzi-kääröjä. Kulkueita varten tehdään valtavia paperisia lohikäärmeitä, joiden kantamiseen saatetaan tarvita monta kymmentä ihmistä. Soutukilpailussa veneiden keulat on koristeltu vihaisen näköisillä lohikäärmeenpäillä ja rummuttajat lyövät soutajille tahtia. Suurin lohikäärmepursijuhla järjestetään Hongkongissa. Lyhtyjuhla Syksyllä sadonkorjuun jälkeen Kiinassa pidetään lyhtyjuhla. Juhla järjestetään aina täydenkuun aikaan. Kadut ja puistot koristellaan värikkäillä, erikoisen muotoisilla paperilyhdyillä. Perheissä leivotaan pyöreitä kuukakkuja, joita annetaan lahjaksi myös ystäville. Illalla perheet menevät puistoihin ihailemaan kaupungin lyhtyjä ja lapset muodostavat suuren lyhtykulkueen. Lyhtyjuhlan yönä lapsetkin saavat valvoa pitkään. Kiinassa monet juhlapäivät määräytyvät vanhan kuukalenterin kierron mukaan esimerkiksi uuttavuotta vietetään kuukautta myöhemmin kuin meillä. Kiinalaisissa juhlissa on melkein aina mukana lohikäärme. Vanhan kiinalaisen uskomuksen mukaan lohikäärme on ystävällinen ja hyväntahtoinen olento. Se tuo maan pinnalle kosteutta puita ja kasveja varten. Ihmisille se tuo onnea ja menestystä. Lohikäärme symboloi luonnon hyviä voimia kuten sadetta, runsaita satoja, terveyttä ja rauhaa. Se on myös keisarinvallan symboli. Myös kiinalainen horoskooppi määräytyy vanhan kuukalenterin mukaan. Etiopiassa käytetään vanhaa juliaanista kalenteria. Se on seitsemän vuotta ja kahdeksan kuukautta Suomessa käytettävää kalenteria jäljessä, eli Etiopiassa siirryttiin vasta äskettäin 2000-luvulle. Kalenterissa on 13 kuukautta. Etiopiaa mainostetaankin usein paikkana, jossa aurinko paistaa 13 kuukautta vuodessa!

16 Tehtäviä Lapsen oikeudet Mihin Lapsen oikeuksien sopimusta tarvitaan? Miksi lapsia täytyy suojella? Miksi lapset eivät saa katsoa televisiosta tai videolta joitakin ohjelmia? Miettikää mitä haittaa sellaisesta voi olla. Entä mitä haittaa työnteosta voi olla lapsille? Miettikää millaisia töitä lapset voivat tehdä. Tehkää omalle ryhmällenne, luokallenne tai perheellenne oma sopimus. Sopikaa siinä kaikkien oikeuksista ja velvollisuuksista esimerkiksi kenkien käytöstä luokassa, kiusaamisesta, puhumisesta, tunnilla syömisestä ja kännykän käytöstä. Sopikaa myös mitä tehdään, jos joku ei noudata sopimusta. Kirjoittakaa säännöt paperille ja allekirjoittakaa se. Voitte myös pyytää vanhemmilta allekirjoitukset sopimukseen. Sopimukseen voi kirjata vain sellaisia asioita, jotka koskevat kaikkia, myös opettajaa! Laittakaa sopimus luokan seinälle. Perhe Millaisia tapoja omassa perheessäsi on? Miten ystäväsi tai sukulaisesi perheen tavat poikkeavat oman perheesi tavoista? (ruoka-aika, tervehtiminen, säännöt, harrastukset, velvollisuudet ) Miten etiopialainen ja suomalainen perhe eroavat toisistaan? Entä mitä yhtäläisyyksiä niissä on? Juhlitaanko Suomessa tyttö- ja poikalapsia yhtä lailla? Minkä takia? Miten autat vanhempiasi kotitöissä? Millaiset kotityöt ovat vaikeita, entä mitkä helppoja? Miettikää miten oppisitte laittamaan ruokaa tai pesemään pyykkiä. Mitkä muut kotona opittavat taidot ovat hyödyllisiä. Piirtäkää perhekuva. Piirtäkää sitten perhekuva etiopialaisittain eli niin, että samaan kuvaan tulevat myös isovanhemmat, serkut, sedät ja tädit. Piirrä sukupuu. Jos sinulla on kaksi perhettä, voit piirtää toisen perheen puun oksistoon ja toisen puun juuriksi. Luonto Tutkikaa karttaa ja selvittäkää mitä reittiä Suomesta voisi kulkea Kolumbiaan laivalla. Mitkä asiat kolumbialaisessa luonnossa ovat suomalaisille outoja? Entä mitä asioita kolumbialainen voisi ihmetellä Suomessa? Mitä hän mahtaisi ajatella vaikkapa keskiyön auringosta, sadoista järvistä taikka metsistä, joissa kasvaa vain yhtä puulajia. Kirjoittakaa kuvitteelliselle kolumbialaiselle ystävälle kirje, jossa kerrotte millaista Suomessa on talvella. Muistakaa, että hän ei luultavasti koskaan ole edes koskettanut lunta. Millainen maisema ikkunastasi avautuisi, jos asuisit Kolumbiassa? Piirrä kuva. Piirtäkää suurelle paperille Kolumbian kartta. Leikatkaa lehdistä ihmisiä ja liimatkaa ne rannikkoalueelle. Piirtäkää karttaan karjapaimenia, hiekkarantoja, tulivuoria ja tiheitä sademetsiä. Älkää unohtako suuria jokia! Eläimistö Miksi Etelä-Afrikassa on paljon rikkaampi eläin- ja kasvimaailma kuin Suomessa? Entä miksi afrikkalaiset eläimet, kuten vaikkapa leijona ja virtahepo, eivät voisi elää Suomen luonnossa? Miten Suomalaiset eläimet ovat sopeutuneet kylmään ilmastoon? Miksi monet Etelä-Afrikassa elävät eläimet, kuten elefantit ja sarvikuonot, ovat uhanalaisia? Mitä hyötyä suojelualueiden perustamisesta on eläimille ja ihmisille? Keksikää omalle kaupungillenne tai kylällenne oma nimikkoeläin. Keksikää myös perustelut. Mitkä viisi eläintä sinä haluaisit nähdä Afrikassa? Piirrä niistä kuva. Miettikää mitkä eläimet voisivat olla Suomen viisi suurta. Piirtäkää myös niistä kuva. Yksisarvinen on valkoinen tarueläin, jolla on hevosen vartalo ja pää, vuohen sorkat ja parta, leijonan häntä ja yksi kierteinen sarvi keskellä otsaa. Nykyään se kuvataan usein hevosena, jolla on yksi sarvi. Sarvesta tehdyn juoman uskotaan suojaavan myrkyiltä. Mitä muita tarueläimiä tunnette? Piirtäkää ne ja ripustakaa luokan seinälle. Esimerkiksi kentauri on olento, jolla on hevosen ruumis, mutta pään tilalla ihmisen ylävartalo. Horoskoopissa Jousimiehen symboli on kentauri. Pegasos taas on siivekäs hevonen, jonka tehtävä oli kantaa salamoita ukkosen jumala Zeukselle. Pegasos on myös runoratsu.

17 Tapakulttuuri Miettikää mitä erilaisia tervehtimistapoja Suomessa käytetään. Ketkä kättelevät toisiaan? Entä ketkä halaavat? Pohtikaa mitkä thaimaalaisessa kulttuurissa tärkeät ominaisuudet ja tavat ovat tärkeitä myös suomalaisille ja mitkä niistä poikkeavat täysin suomalaisesta tapakulttuurista. Mitä esimerkiksi ajattelet, jos ventovieras ihminen hymyilee sinulle kadulla? Miten värit liittyvät suomalaiseen pukeutumiseen? Miettikää milloin ihmiset pukeutuvat esimerkiksi mustaan tai valkoiseen. Entä mihin juhlapäivään liittyy punainen? Miettikää miksi toisen maan tapojen tunteminen on tärkeää. Mitä apua siitä on esimerkiksi jos matkustaa lomalle ulkomaille tai jos saa ulkomaalaisen vieraan? Koulunkäynti Miettikää miksi koulunkäynti on tärkeää. Mitkä kaikki arkipäivän asiat vaativat luku- ja laskutaitoa? Miettikää millaista lukutaidottoman elämä olisi. Miten intialaiset ja suomalaiset koulut poikkeavat toisistaan? Mitä samanlaista niissä on? Ainakin opetettavat aineet ovat pitkälti samoja. Keksinnöt Miksi keksinnöt levisivät ennen niin hitaasti? Miten ne nykyään leviävät? Miettikää miten ihmiset elivät silloin, kun ei ollut teitä, junia, postia eikä puhelimia. Mitä löytöretket ovat? Miettikää miksi ihmiset eivät aikoinaan tienneet muusta maailmasta. Miten nykyään saadaan tietoa maailman muista maista? Kysykää vanhemmiltanne mitä keksintöjä ei ollut vielä silloin tehty kun he olivat koululaisia. Kysykää samaa myös isovanhemmiltanne. Minne nykyään voi tehdä löytöretkiä? Mitä osaa maapallosta tai maailmankaikkeudesta ihmiset eivät vielä tunne? Miettikää mitä nykyään tiedetään esimerkiksi valtamerten syvimmistä paikoista, avaruudesta tai aineen pienimmistä osista. Mitä asioita ei ole vielä keksitty? Miettikää mihin asioihin olisi tärkeä keksiä ratkaisu (esim. sairaudet, energia). Ketkä voivat tehdä keksintöjä? Oletko sinä itse keksinyt jotain? Piirrä kuva omasta keksinnöstä ja kerro siitä luokalle. Millaista omassa koulussa olisi jos kaikilla ei olisi kirjoja, kyniä eikä paperia, ja opettajat olisivat usein poissa?

18 Kielten ja kulttuurien kirjo Suomen kielet ja kulttuurit Suomessa on noin 5,3 miljoonaa asukasta (2006). Maamme viralliset kielet ovat suomi, ruotsi ja saame. Suomea äidinkielenään puhuvia on 91,5 % kansasta, eli noin joka kymmenes suomalainen puhuu äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea. Suurin kielellinen vähemmistömme ovat suomenruotsalaiset, joita on 5,5 % koko väestöstä eli noin Äidinkielenään saamea puhuu noin 3 000, venäjää noin ja somaliaa suomalaista. Suomessa asuu myös merkittävä määrä Venäjän ja Somalian kansalaisia, joten venäjää puhuvien todellinen määrä on noin ja somaliankielisten määrä noin Noin suomalaista käyttää äidinkielenään viittomakieltä. Suurin osa suomalaisista (82,5 %) kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Joka seitsemäs (15,1 %) ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. 1,1 % väestöstämme on ortodokseja ja 1,2 % tunnustaa muita uskontoja. Suomen perinteisiä etnisiä vähemmistöjä ovat saamelaiset, romanit ja tataarit. Maassamme on noin romania, noin saamelaista ja noin 800 tataaria. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikaan Suomessa vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten määrä on lähes kuusinkertaistunut. Vuonna 2006 maassamme asui noin ulkomaalaista. He edustavat 160:aa eri kansallisuutta. Suurimmat ryhmät ovat naapurimaidemme kansalaisia: venäläisiä, virolaisia ja ruotsalaisia. Neljänneksi suurimman ulkomaalaisten ryhmän muodostavat somalialaiset. Muita merkittäviä ryhmiä ovat mm. kiinalaiset, serbialaiset, irakilaiset ja thaimaalaiset. Pakolaisina Suomeen on muuttanut vuoden 1973 jälkeen ihmistä. Suurimmat pakolaisryhmät ovat saapuneet Somaliasta, entisen Jugoslavian alueelta, Iranista, Irakista ja Vietnamista. Tehtävät: väestö ja kulttuurit Verratkaa Suomen ja Etelä-Afrikan väestömäärää palikkaleikin tai ruutupaperin avulla: tehkää palikoista vuori, jossa yksi palikka vastaa aina miljoonaa asukasta tai värittäkää ruutupaperia niin, että jokainen ruutu vastaa miljoonaa asukasta. Pohtikaa, mistä maiden välinen ero johtuu. Millaista Suomessa olisi, jos täällä asuisi yhtä paljon ihmisiä kuin Etelä-Afrikassa? Tutustukaa Suomen etnisiin vähemmistöihin. Miten heidän elintapansa eroavat valtaväestön tavoista? Miten saamelaiset, suomenruotsalaiset, romanit ja maahanmuuttajat ovat vaikuttaneet maamme kulttuuriin? Mieti mitkä tavat, ruokalajit, laulut, vaatteet, tarinat jne. ovat tärkeitä omalle heimollesi. Mitä suomalaista ottaisit mukaan, jos muuttaisit Etelä-Afrikkaan? Mitä kaikkia uskontokuntia tunnette? Mitä uskomuksia suomalaiseen perinteeseen kuuluu? Miettikää mitä taikoja liittyy esimerkiksi Juhannukseen ja Uudenvuodenaattoon. Entä mitä erikoista liittyy mustaan kissaan, neliapilaan, tikapuihin tai tähdenlentoon? Tehtävät: kieli Mitä kaikkia kieliä luokkanne osaa puhua? Entä mitä muita kieliä tiedätte? Miettikää missä vieraita kieliä voi kuulla (esim. televisio, ravintola, ulkomaat). Selvittäkää myös mitä kieliä perheenjäsenenne tai opettajanne osaavat puhua. Kysykää miksi he ovat opiskelleet kieliä ja missä ovat niitä tarvinneet. Tutustukaa myös Suomen kielellisiin vähemmistöihin. Miksi kielten opiskelu on tärkeää? Miten ihmiset voivat viestittää toisilleen asioita, jos he eivät osaa samaa kieltä? Koettakaa sanatonta viestintää. Opettaja kuiskaa jokaiselle oppilaalle vuorollaan yhden asian, jonka tämä yrittää esittää muille oppilaille (esim. Minulla on nälkä. Tuolla on koira. ). Asiat voi kirjoittaa myös lapuille. Kokeilkaa sitten vaikeampia asioita (esim. Minä asun kerrostalossa. Matematiikka on kivaa. tai Koulun pihalla on kaksi keinua. ). Keskustelkaa sitten, miksi joidenkin asioiden viestiminen ilman sanoja on vaikeaa.

19 Ruokakulttuuri Tarina: Paholaisen marjat Olipa kerran kaukana kaukana täältä etiopialaisessa Kaffan maakunnassa nuori poika, joka oli ryhtynyt munkiksi paikalliseen luostariin. Hänen tehtävänään oli paimentaa luostarin vuohia. Eräänä aamuna poika lähti taas paimentamaan vuohiaan läheisen vuoren rinteellä olevalle niitylle. Niitylle saavuttuaan hän istahti kivelle laulamaan ja syömään eväitä. Yhtäkkiä hän huomasi, että vuohet olivat kovin vilkkaita ja levottomia. Yleensä ne vain mutustivat ruohoa kukin omissa oloissaan, mutta nyt ne juoksentelivat villeinä pitkin poikin ja kisailivat toistensa kanssa. Poika ryhtyi tarkkailemaan vuohia ja yritti selvittää, mitä niille oli tapahtunut. Pian hän huomasi, että vuohet söivät ahnaasti kiiltävälehtisen pensaan punaisia marjoja. Poika meni maistamaan marjoa ja tunsi sen jälkeen itsensäkin virkeäksi ja iloiseksi. Hän riensi oitis kertomaan tästä ihmeestä luostaria johtavalle apotille. Apotti kuitenkin pelkäsi, että marjat olivat paholaisen juoni. Hän otti marjat pojan kädestä ja heitti ne nuotioon. Hetken kuluttua nuotiosta nousi huumaavan hyvä tuoksu. Apotti vakuuttui, että marjat ovat vaarattomia, sillä hän ei uskonut paholaisen osaavan luoda niin hyvää tuoksua. Niinpä hän nosti kuumat, paahtuneet marjat hiillokselta ja laittoi ne vesiastiaan jäähtymään. Pian marjat olivat jäähtyneet ja vesi muuttunut melkein mustaksi. Apotti nosti marjat vedestä ja maistoi niitä. Myös poika maistoi marjoja. Ne olivat heidän mielestään niin hyviä, että he söivät ne kaikki siltä seisomalta ja apotti joi vielä kaiken vedenkin astiasta. Juoma oli apotin mielestä niin hyvää, että hän pyysi poikaa tuomaan marjoja ja valmistamaan juomaa heti seuraavana päivänä uudestaan. Ja seuraavana päivänä poika valmistikin hänelle taas tuota ihmeellistä mustaa juomaa etiopialaista kahvia. Tehtävät: ruokakulttuuri Lukekaa viereinen tarina kahvin synnystä. Piirtäkää kuva kahvin keksineestä etiopialaisesta pojasta. Kahvi on niin tavallinen osa suomalaisten arkipäivää, että harva edes tietää sen olevan kotoisin Etiopiasta. Miettikää mitkä muut ruoat ja juomat ovat kotoisin muualta maailmasta. Esimerkiksi peruna, tomaatti ja pavut ovat kotoisin Etelä-Amerikasta läheltä Kolumbiaa ja tee keksittiin Kiinassa tai Intiassa. Intian maaseudulla ruoka kasvatetaan aina itse. Pohtikaa mitä suomalaiset voisivat kasvattaa puutarhassa, mökillä tai ikkunalaudalla. Millainen ruokavalio meillä olisi, jos Suomeen ei tuotaisi elintarvikkeita ulkomailta? Millaisen jälkiruokatarjottimen voisi koota suomalaisista hedelmistä? Tehkää retki ruokakauppaan ja selvittäkää mistä maista eri tuotteet on tuotu Suomeen. Muodostakaa kolme ryhmää, joista yksi tutustuu hedelmiin ja vihanneksiin, toinen maustehyllyyn ja kolmas vaikkapa teehen, kahviin ja kuivattuihin hedelmiin. Miten intialainen ja suomalainen ruoka eroavat toisistaan? Entä mitä yhtäläisyyksiä niissä on? Miettikää mitä intialaisia ruoka-aineita käytetään yleisesti myös Suomessa. Suomessa syödään myös intialaisittain tehtyä ruokaa. Miettikää mistä muista maista Suomeen on tullut ruokia. Mistä päin maailmaa ovat esimerkiksi kotoisin pitsa (Italia), chili con carne (Etelä-Amerikka) ja nuudelit (Kiina)? Mitä suomalaisia ruokia ei syödä juuri muualla maailmassa? Miettikää myös mitkä ruoat kuuluvat suomalaisiin juhliin. Miten kuvailisitte intialaiselle ystävälle esimerkiksi karjalanpiirakoita tai piparkakkuja? Millaiset ovat hyvät pöytätavat Suomessa? Miten ne eroavat intialaisista pöytätavoista? Miettikää miksi on tärkeä tuntea toisen maan tapoja esimerkiksi sinne matkustettaessa. Tutustukaa erilaisiin mausteisiin ja selvittäkää mistä niistä saadaan. Esimerkiksi kardemumma on kasvin siemeniä, inkivääri juurimukula, kaneli puun kuorta ja basilika kasvin lehtiä. Mitä mausteita kotisi keittiöstä löytyy? Mihin niitä käytetään? Miettikää mitä intialaisia mausteita käytetään myös Suomessa.

20 Kalenteri ja juhlat Aurinkokalenteri ja kuukalenteri Kalenterin avulla kuvataan ajanjaksoja kuten vuosia, kuukausia ja päiviä. Kalenterin jaksot määräytyvät sen mukaan, missä asemassa tietyt taivaankappaleet kuten aurinko, kuu ja maa ovat toisiinsa nähden. Suomessa ja lähes kaikissa muissa länsimaissa käytetään niin sanottua gregoriaanista kalenteria. Se on aurinkokalenteri: kalenterin yksi vuosi tarkoittaa sitä aikaa, joka maapallolla kestää kiertää auringon ympäri. Kalenterissa on 365 päivää, jotka on jaettu 12 kuukauteen. Yhden kuukauden pituus on päivää. Joka neljäntenä vuonna (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta) kalenteriin lisätään yksi ylimääräinen päivä, ns. karkauspäivä. Gregoriaaninen kalenteri on saanut nimensä paavi Gregorius XIII:ltä, joka teki tarkennuksia aiemmin käytössä olleeseen juliaaniseen kalenteriin. Juliaaninen kalenteri puolestaan oli saanut nimensä Rooman keisarilta Julius Caesarilta. Gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön useissa Euroopan maissa 1500-luvulla ja Suomessa vuonna Kiinan perinteinen kalenteri on kuukalenteri, jossa ajanlasku perustuu kuun liikkeisiin. Kalenteri otettiin käyttöön tuhansia vuosia sitten. Kuukalenterissa yksi kuukausi tarkoittaa sitä aikaa, joka kuulta menee maan kiertämiseen. Jokainen kuukausi on siis 28 päivää. Kuuvuodessa on 12 kuukautta ja 354 päivää. Siksi kalenteriin lisätään toisinaan ns. karkauskuukausia. Noin sata vuotta sitten myös Kiinassa siirryttiin käyttämään gregoriaanista kalenteria. Kuukalenteri on kuitenkin edelleen käytössä. Sen mukaan ajoitetaan vuoden suurimmat juhlat kuten uusivuosi. Suomalaisen kalenterin mukaan 18. helmikuuta 2007 Kiinassa alkoi Sian vuosi Tehtävät Millaisia juhlia Suomessa vietetään? Miettikää miten vietetään esimerkiksi laskiaista, pääsiäistä, juhannusta ja joulua. Vietetäänkö samoja juhlia myös muualla maailmassa? Mitä suomalaista hahmoa kiinalainen keittiön jumala muistuttaa? Milloin Suomessa lapset saavat valvoa myöhään? Mitkä eläimet ovat tärkeitä suomalaisissa juhlissa? Miettikää mitä pukki tekee jouluna tai mikä on kissan, pupun ja tipujen tehtävä pääsiäisenä. Lukekaa viereisellä sivulla oleva satu kiinalaisesta horoskoopista. Miettikää mitä ominaisuuksia eri eläimillä voisi olla. Lukekaa sitten kiinalaisten käsitys asiasta. Selvittäkää jokaisen oppilaan ja oman opettajan kiinalainen horoskooppimerkki. Onko kuvaus oikeanlainen? Minkä eläimen vuotta vietetään nyt kiinalaisen horoskoopin mukaan? Entä millainen vuosi on tulossa ensi vuonna? Piirtäkää tai askarrelkaa kiinalaisia lohikäärmeitä, vaikkapa lohikäärmepursi, lohikäärmekulkue ja vettä kukille tuova lohikäärme.

21 Kiinalainen horoskooppi Tarina: Buddhan perintö Eräänä päivänä Buddha päätti lähteä pois Maasta. Hän halusi hyvästellä kaikki eläimet ja kutsui nämä luokseen. Vain kaksitoista uskollisinta eläintä saapui hyvästelemään hänet. Ensin paikalle tuli rotta, sitten härkä, tiikeri, jänis, lohikäärme, käärme, hevonen, vuohi, apina, kukko ja koira. Viimeisenä Buddhan luokse saapui sika. Buddha palkitsi kaikki luokseen tulleet eläimet antamalla kullekin oman nimikkovuoden. Tuon vuoden aikana eläimen tuli hoitaa Maan ja sen asukkaiden asioita omien taitojensa ja luonteenpiirteittensä mukaisesti. Niinpä esimerkiksi tiikerin vuonna vallitsi rohkeus ja luovuus, ja kaikki sinä vuonna syntyneet lapset kasvoivat rohkeiksi ja luoviksi Rotta 1973 Puhveli 1974 Tiikeri 1975 Jänis 1976 Lohikäärme 1977 Käärme 1978 Hevonen 1979 Vuohi 1980 Apina 1981 Kukko 1982 Koira 1983 Sika 1984 Rotta 1985 Puhveli 1986 Tiikeri 1987 Jänis 1988 Lohikäärme 1989 Käärme 1990 Hevonen 1991 Vuohi 1992 Apina 1993 Kukko 1994 Koira 1995 Sika 1996 Rotta 1997 Puhveli 1998 Tiikeri 1999 Jänis 2000 Lohikäärme 2001 Käärme 2002 Hevonen 2003 Vuohi 2004 Apina 2005 Kukko 2006 Koira 2007 Sika 2008 Rotta 2009 Puhveli 2010 Tiikeri 2011 Jänis 2012 Lohikäärme 2013 Käärme Kiinalaiset horoskooppimerkit Apina on hauska, kekseliäs ja hyväsydäminen. Hän on utelias, mutta joskus kärsimätön ja kovin äänekäs. Hevonen on näppärä käsistään ja taitava rahaasioissa. Hän on luotettava, viisas ja ahkera, mutta toisinaan kovin kärsimätön. Jänis on herkkä, kohtelias ja hauska. Hän pitää järjestyksestä, mutta on välillä vähän epäluuloinen. Hän on taitava sovittelemaan riitoja. Koira on touhukas ja uskollinen. Hän puuttuu heti epäoikeudenmukaisuuksiin, mutta vähättelee usein itseään. Hän viihtyy hyvin perheensä kanssa. Kukko on ahkera, oikeudenmukainen ja kekseliäs, mutta ehkä hiukan kehuskeleva. Hän on avulias ja antaa aina hyviä neuvoja. Käärme on nokkela ja kiinnostunut kaikista asioista. Hän on luotettava ystävä, mutta joskus kovin omistushaluinen. Vuohi on ystävällinen, ujo ja rehellinen, mutta toisinaan kovin itsepäinen. Hän inhoaa riitelyä ja innostuu helposti yhteisistä tehtävistä. Lohikäärme on päättäväinen ja puhelias. Hän innostuu helposti ja toimii mielellään johtajana. Suuttuessaan hän on pitkään vihainen. Puhveli on luotettava, kärsivällinen ja ahkera. Hän on mielellään itsekseen ja vaikuttaa siksi joskus epäkohteliaalta. Hän pitää ulkona olemisesta ja viihtyy paljon perheensä kanssa. Rotta on rehellinen, nokkela ja säästäväinen. Hän on innokas, joskus uhkarohkeakin, ja usein mukana monessa asiassa yhtä aikaa. Tiikeri on luova, rohkea ja iloinen, mutta joskus äkkipikainen. Hän innostuu helposti ja ottaa ujommatkin mukaan leikkeihin. Sika on antelias, ahkera ja reilu, mutta melko herkkäuskoinen. Hän on uskollinen ystävä, joka ei loukkaannu helposti.

22 Intialaisia ja thaimaalaisia leikkejä Varjohippa Yksi leikkijöistä valitaan kiinniottajaksi eli hipaksi. Hän yrittää saada jonkun toisen hipaksi astumalla tämän varjon päälle. Haavahippa Yksi leikkijöistä valitaan kiinniottajaksi eli hipaksi. Hippa yrittää saada jonkun toisen hipaksi koskettamalla tätä. Kosketettuun paikkaan tulee haava, jota täytyy suojella omalla kädellä. Tässä asennossa uusi hippa yrittää saada jonkun muun kiinni. Noidan taiat Yksi leikkijöistä on noita, joka saa liikkua miten vain. Kaikki leikkijät ovat noidan taian vallassa. Kun noita hyppii, pomppii, juoksee tai tekee mitä hyvänsä, kaikkien on matkittava häntä. Noidalla on kädessään taikakeppi. Kun hän pudottaa kepin, lumous särkyy ja kaikki voivat juosta karkuun. Noita yrittää saada jonkun juoksijoista kiinni. Kiinnisaadusta tulee taas noita ja leikki jatkuu. Yhdellä jalalla hyppien Osallistujat muodostavat kaksi yhtä suurta joukkuetta. Leikkialue jaetaan kahteen osaan. Ensin joukkue A lähettää jonkun jäsenistään joukkueen B puolelle. Leikkijän pitää hyppiä yhdellä jalalla B-joukkueen puolella ja yrittää saada kiinni joku joukkueen jäsenistä. Jos hän onnistuu tehtävässä, kiinni otettu joukkueen B jäsen vaihtaa joukkueen A puolelle. Jos kiinniottaja ei saa ketään kiinni tai laittaa jalan maahan, hän joutuu joukkueen B puolelle. Sitten joukkue B saa lähettää jonkun jäsenistään joukkueen A puolelle ottamaan kiinni joukkueen A jäseniä. Leikin voittaa se joukkue, jossa on leikin lopussa enemmän jäseniä. Tiii Osallistujat muodostavat kaksi yhtä suurta joukkuetta ja leikkialue jaetaan kahteen osaan. Joukkue A lähettää yhden jäsenistään joukkueen B puolelle ottamaan joukkueen B jäseniä kiinni. Kiinniottajan täytyy koko ajan sanoa Tiiiiiiiiiiiii hengittämättä lainkaan sisäänpäin. Jos hän onnistuu saamaan joukkueen B jäsenen kiinni, tämä joutuu pois pelistä. Kun kiinniottaja ei jaksa enää pitää ääntä vaan hengittää sisäänpäin, hänen täytyy palata omalle puolelleen. Sitten joukkue B saa lähettää kiinniottajan joukkueen A puolelle. Leikki loppuu, kun toisen joukkueen kaikki jäsenet ovat joutuneet pois pelistä. Takraw Takrawia pelataan rottinkipallolla, jonka käsittely vaatii suurta taitoa ja nopeutta. Peliä voi pelata myös jalkapallolla tai muulla pallolla. Pelaajat eivät saa koskettaa palloon käsillään eikä pallo saa osua maahan. Palloa pidetään ilmassa kyynärpäillä, olkapäillä, päällä ja jaloilla. Pelin suosituin versio on hoop takraw, jossa on 6 7 osallistujaa. Pelaajat siirtävät palloa järjestyksessä toisilleen. Mitä taidokkaampi siirto on, sitä enemmän pelaaja saa pisteitä. Peliä pelataan esimerkiksi 30 minuuttia. Thaimaan maaseudulla takrawia pelataan usein töiden jälkeen. Bangkokissa järjestetään takraw-otteluita jopa stadionilla. Kissa ja kala Osallistujat seisovat piirissä ja valitsevat joukostaan kissan ja kalan. Kissan ja kalan silmille sidotaan huivi. Sitten kissa yrittää ottaa kalan kiinni piirin sisällä. Piirissä seisovat eivät yritä vaikeuttaa tai helpottaa tehtävää. Kun kala joutuu kiinni, hänestä tulee uusi kissa. Vanha kissa siirtyy piiriin ja osallistujien joukosta valitaan uusi kala. Oravanpesä Yksi leikkijöistä valitaan leikin ohjaajaksi. Muut osallistujat jaetaan kolmen hengen ryhmiin. Jokaisessa ryhmässä kaksi leikkijää muodostaa pesän tarttumalla toisiaan käsistä. Ryhmän kolmas leikkijä on orava. Hän asettuu pesään kahden muun leikkijän väliin. Kun leikin ohjaaja huutaa Lang (pesä), kaikki jäävät paikalleen. Kun hän huutta Kalook (orava), oravan täytyy lähteä vanhasta pesästä ja etsiä uusi tyhjä pesä. Vyötäröviesti pareittain eli siamilaiset kaksoset Leikkijät on jaettu kahteen ryhmään. Kummankin ryhmän jäsenet asettuvat seisomaan parijonoon. Pareilla on kädet toistensa vyötäröllä. Merkin saatuaan kummankin jonon ensimmäinen kaksospari lähtee juoksemaan sovitun merkkipaikan ympäri. Takaisin tultuaan pari antaa läpäyttämällä merkin seuraavalla parille. Näin jatketaan, kunnes toisen jonon kaikki parit ovat päässeet juosseet reitin. Käsiä ei saa päästää irti toisen vyötäröltä.

23 Kiinalaisia leikkejä ja lauluja Tikkupeli Tikkupeli on kotoisin Kiinasta. Aiemmin hienoimmat tikut oli tehty norsunluusta ja niiden toiseen päähän oli kaiverrettu ihmishahmoja, eläimiä ja erilaisia symboleja. Monimutkaisimmin kaiverretut tikut toivat eniten pisteitä. Tikkupelin voi tehdä vaikkapa puisista grillitikuista. Tikkuja tarvitaan yhteensä 40. Maalaa tikut esimerkiksi vesiväreillä: 20 keltaiseksi, 12 punaiseksi, 5 siniseksi, 3 vihreäksi. Liimaa kahteen punaiseen tikkuun kapea teippiraita, jolloin ne on helppo erottaa muista. Sekoita tikut kunnolla. Pelin aloittaja ottaa kaikki tikut yhteen käteen ja pudottaa ne pöydälle hajanaiseen kasaan. Jokainen pelaaja yrittää vuorollaan ottaa kasasta yhden tikun niin, etteivät muut tikut liikahda. Jos hän onnistuu, hän saa uuden vuoron. Jos väärä tikku liikahtaa, vuoro siirtyy seuraavalle. Jos pelaaja on alkanut ottaa yhtä tikkua, hän ei saa enää vaihtaa toiseen tikkuun. Peli jatkuu kunnes kaikki tikut on poimittu. Pisteet lasketaan seuraavasti: keltainen 3 pistettä, punainen 5 pistettä, sininen 10 pistettä, vihreä 15 pistettä, raidallinen 20 pistettä. Eniten pisteitä saanut voittaa pelin. Paperileikkaukset Kiinalaiset ovat todella taidokkaita leikkaamaan paperista upeita kuvia. Paperi on symboloinut rahaa 220-luvun Weidynastiasta lähtien, ja sitä on poltettu mm. hautajaisissa. Paperileikkauksissa yhdistyvät kansan käsityöperinne ja eri uskonnot ja uskomukset. Samantyyppistä koristelua käytetään myös monissa kiinalaisissa kankaissa. Paperileikkauksia on monentyyppisiä erilaisissa tilaisuuksissa käytetään erilaisia tekniikoita ja kuvioita. Yleisimmin paperileikkauksia käytetään paperilyhdyissä, ovi- ja ikkunakoristeina tai seinillä ja katossa. Etenkin häihin tehdään ns. onnellisuuskoristeita, uhrijuhliin puolestaan esimerkiksi eri ruokalajeja kuvaavia leikkauksia. Paperileikkauksia voi tehdä mistä tahansa ohuesta, yksivärisestä paperista. Usein käytetään myös mustaa paperia. Koittakaa leikata esimerkiksi lohikäärmeitä, lintuja tai temppeleitä. Leikkaukset voi kiinnittää ikkunaan tai liimata ohuelle kartongille. Niistä voi myös tehdä koristeellisen ketjun, kun ne kiinnittää vahvaan lankaan. Lohikäärmeen häntä Leikkijät menevät jonoon ja ottavat edessä olevaa lantiolta tiukasti kiinni. Jonon ensimmäinen on lohikäärmeen pää ja viimeinen häntä. Lohikäärmeen pää yrittää syödä hännän eli saada sen kiinni. Jono ei saa missään leikin vaiheessa katketa. Kun pää saa hännän kiinni, hän siirtyy jonon viimeiseksi eli uudeksi hännäksi ja jonossa toisena ollut ryhtyy puolestaan pääksi. Tuttuja lastenlauluja Moniin meillekin tuttuihin lastenlauluhin on myös kiinalaiset sanat. Tässä niistä muutama: Liang zhi lao hu (sävel: Jaakko Kulta) Liang zhi lao hu liang zhi lao hu pao de kuai pao de kuai yi zhi bamei you er duo yi zhi mei you wei zhen qi guai zhen qi guai Shengri ge (sävel: Paljon onnea vaan) Zhu ni shengri kuai le zhu ni shengri kuai le zhu ni shengri kuai le zhu ni shengri kuai le Xiao Xingxing (sävel: Tuiki tuiki tähtönen) Yi shan yi shan liang jingjing, mantian doushi xiao xingxing, gua zai tiankong fang guangming haoxiang qian wan xiao yanjing. Yi shan yi shan liang jingjing, mantian doushi xiao xingxing. Lähteet: Anneli Sainio, Pekka Rokka & Marja-Leena Kultanen: Maailman lapsia aineistopaketti esi- ja alkuopetukseen. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto, Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston Pelit ja leikit -sivusto: Leena Suominen (toim.): Tullaan tutuiksi. Aineistoa lasten kansainvälisyyskasvatukseen. Kirkon Ulkomaanapu, Helsinki, Ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston verkkosivut, global.finland.fi > lapsille

24 Lisää tietoa, tehtäviä ja opettajan ohjeita global.finland.fi > ideoita ja harjoitteita > kasvattajille ja järjestöille > materiaali > opettajalle > oppimateriaalit > julkaisut > aineistot > kansainvälisyyskasvatus Maija Karjalainen, Tytti Tuunanen, Pia Nynäs & Virpi Talvitie: Auringon Lapset. Adoptiolapsemme Kolumbiasta, Etiopiasta ja Thaimaasta. Lasten keskus, Kurkistus kuuteen kulttuuriin aineistoa kouluille Toimittanut: Pilvi Riikka Taipale / Zona Sur / Julkaisun ideoimisessa ja toteuttamisessa ovat avustaneet Interpedian henkilökunta, erityisesti kehitysyhteistyövastaava Tarmo Heikkilä, tiedottaja Terhi Collin ja adoptiopalvelun päällikkö Anja Ojuva; peruskoulunopettajat Sanni Sutinen ja Anna Lyytinen; erityisasiantuntija Ritva Semi ja Kuka Toinen Opettajien ammattijärjestöstä; Aino Luotonen ja Eetu Vaarama Zona Surista; sekä Joonas Luotonen, Suomen Ulkoministeriö ja Zona Sur ovat tukeneet julkaisun tuottamista. ISBN XXXXXXXXXXXX. Hakapaino, Helsinki 2007 Kurkistus kuuteen kulttuuriin on osa Interpedian ja Zona Surin yhteistyössä tuottamaa kokonaisuutta, joka käsittelee Interpedian adoptioyhteistyömaita. Kokonaisuuteen kuuluu Kolumbiaa, Etelä-Afrikkaa, Etiopiaa, Kiinaa, Intiaa, Thaimaata ja Nepalia käsittelevät maatietovihkot sekä ns. maapaketit mielikuvitusmatkan toteuttamista varten. Kukin paketti sisältää leluja, vaatteita, kirjoja, musiikkia ja muita esineitä tietystä maasta sekä opettajan ohjeet. Maatietovihkot löytyvät Interpedian sivuilta Sivuilta löytyy myös kattava lähdeluettelo kutakin maata käsittelevistä tietokirjoista, kaunokirjallisuudesta, lastenkirjoista ja verkkosivuista.