Luonnon köyhtyessä elämä muuttuu

Transkriptio

1 Kalat katoavat Luonnon köyhtyessä elämä muuttuu Luonto elättää ja lääkitsee Lisätuloja luontomatkailusta Kylät kuihtuvat ULKOASIAINMINISTERIÖ

2 Sisältö Kun laguuni tyhjenee 3 Peltoa raivataan sademetsästä 5 Lisätuloja luontomatkailusta 8 Luonto elättää 9 Luonto lääkitsee 10 Kehitysyhteistyötä luonnon hyväksi 11 Mihin monimuotoista luontoa tarvitaan? 12 Ihmiset liikkeellä luonnon puolesta 14 Alkuperäiskansat suojelevat luontoa 15 Köyhyys ja monimuotoinen luonto törmäävät Nicaraguassa 16 Miten Orinoco selviää? 20 Teksti ja kuvat: Outi Einola-Head, Arja Koskinen

3 Kun laguuni tyhjenee Nicaraguan Karibialla kalastajat ovat säilöneet vähäisen saaliinsa jäihin ja vetäneet veneensä rantaan. Orinocon kylässä pari tuhatta Nicaraguan alkuperäiskansoihin kuuluvaa garifunaa elää kalastuksesta. Saaliinsa he vievät myytäväksi kahden tunnin venematkan päässä sijaitsevan Bluefieldsin toreille. Kalojen kadotessa myös kylien elämänmuoto ja kulttuuri ovat vaarassa. Nuoret joutuvat etsimään töitä muualta, ja kylät tyhjenevät. Karibian rannikko on Nicaraguan köyhintä osaa. Koko maassa yli 70 prosenttia ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella. Talouskasvu on parhaimpinakin vuosina jäänyt alle viiden prosentin, mikä ei riitä vähentämään köyhyyttä. Vuonna 2009 maan bruttokansantulo supistui noin prosentin verran. Ylikalastuksen syy on köyhyys. Väestö kasvaa liian nopeasti, ja elämiseen tarvitaan rahaa. Tuloja saadaan lähinnä vain kalastuksesta, ja kaikki saaliiksi saatu myydään. Ihmisten on alettava noudattaa sääntöjä ja jätettävä pienimmät kalat mereen, muuten jäämme pian ilman saaliita. Marcelino Sambola on Nicaraguan ympäristö- ja luonnonvarainministeriö MARENAn palveluksessa metsänvartijana. Hän kiertää kylissä opettamassa ihmisille oikeita tapoja kalastaa. Demsy Gonzalez (45) on kalastanut Orinocon lähistöllä yli 20 vuotta. Kalastusveneet on vedetty rantaan Orinocossa nousevan myrskyn tieltä. Kalastus on täällä ihmisten elämä. Eteläisellä Karibian rannikolla yli 60 prosenttia ihmisistä elää siitä. Paikallinen talous on ollut täysin riippuvainen hummerin pyynnistä, josta ihmiset saavat miltei kaikki käyttörahansa. Olen kasvattanut lapseni ja maksanut laskuni hummerituloilla, mutta nyt se on ohi. Miltei kaikki kalastajat ovat täällä samassa tilanteessa, emme pysty enää jatkamaan. Kalat ovat tärkein luonnonvaramme, mutta olemme kalastaneet liikaa. Emme ole tienneet, mitä lajeja voisi pyytää ja mistä, ja ovatko kalat vaarassa loppua. Kylissämme on pian valtava määrä nuoria miehiä, joilla ei ole työtä eikä muita vaihtoehtoja elämässään. Nuoret joutuvat lähtemään töihin risteilyaluksille tai muualle, josta lähettävät rahaa kotiinsa. Näin kylämme elämä muuttuu täysin. LUONNON KÖYHTYESSÄ ELÄMÄ MUUTTUU 3

4 pyydystä, ja näin säästetään kuluissa.kun hummeri loppuu, laivat siirtyvät jonnekin muualle ja tyhjentävät senkin alueen. Me jäämme tänne kyliimme ilman hummereita ja tuloja. Tilanne on vakava. Katkarapuja voidaan pyytää vain kaksi tai kolme kuukautta vuodessa, maaliskuusta touko kesäkuuhun. Meillä on hiukan kissakalaa ja robaloa jäljellä. Tässä laguunissa kalaa riittää enää neljäksi, tai korkeintaan viideksi vuodeksi. Demsy Gonzalez, kuvassa oikealla, toivoo Orinocon kalastajien etsivän myös muita elinkeinoja. Paljonko kalaa pitäisi saada päivässä, jotta siitä saisi elantonsa? Minun on saatava noin 45 kiloa kalaa päivässä, jotta voin ostaa ruokaa ja kaasua ruoanlaittoon sekä maksaa sähkölaskun. Saan ehkä puolet siitä, eikä sekään ole helppoa. Olen onnekas, jos saan kiloa kalaa päivässä. Sillä ansaitsen noin cordobaa (noin 5 7euroa). Se on kovin vähän, sillä kaikki maksaa, varsinkin veneeseen tarvittava bensiini. Ennen saimme kalaa jopa kiloa päivässä. Ihmiset kyselevät, mitä tapahtui ja mihin kalat menivät. Eivät ne mihinkään menneet, ne vain loppuivat. Mitä kaloille on tapahtunut? Hummerin loputtua kaikki ovat siirtyneet kalastajiksi. Hallitus on myös alkanut jakaa kyliimme verkkoja. Jos niitä lisätään, katoavat loputkin kalat laguunistamme. Täällä emme juuri käytä pienisilmäisiä verkkoja, mutta jotkut kalastajat ovat jo siirtyneet niihin. Saaliinsa he myyvät paikallisille ostajille ja Pearl Lagoonin kautta Managuaan asti. Kalatehtaiden omistajilla on isoja laivoja. Yhteen isoon laivaan voidaan laittaa jopa Mitä voitaisiin tehdä? Meidän on muutettava elintapojamme. Kun olin lapsi, kalastimme vain omaan käyttöömme. Kaloja oli paljon, mutta emme myyneet niitä. Meillä oli pieni maatilkku, jolla isäni viljeli riisiä, maissia ja papuja. Kaikki muuttui 80-luvulla sisällissodan aikana. Ihmiset jättivät viljelyksensä ja metsän, koska siellä oli liian vaarallista. Minäkään en palannut enää viljelmille. Aloimme kalastaa entistä enemmän rahaa saadaksemme. Kalanviljely voisi olla yksi vaihtoehto, ja laguunissa on paikkoja, jotka sopisivat siihen. Paikallinen yliopisto tarjoaa nyt kalastusalan opintoja omassa kotikylässämme Orinocossa. Meidän on myös alettava viljellä maata uudelleen. Ovatko ihmiset palaamassa viljelyyn, ja ovatko metsät silloin vaarassa? Jotkut ovat jo alkaneet uudelleen viljellä maatilkkujaan. Jos meillä on vaihtoehtoja, voisimme yhdistää maanviljelyä ja kalanviljelyä. Kumpikaan ei rasittaisi luontoa liikaa. Voisimme harjoittaa kalanviljelyä saadaksemme rahaa ja viljellä maata syödäksemme. Kaikkea ruokaa ei tarvitsisi ostaa. Me annamme maan levätä välillä, ja palaamme sitten takaisin viljelyksille. 4 LUONNON KÖYHTYESSÄ ELÄMÄ MUUTTUU

5 Peltoa raivataan sademetsästä Yöntumma Wawashang-joki kiemurtelee syvälle sademetsän uumeniin. Koskemattoman jokivarsiluonnon keskellä näkyy siellä täällä uudisasukkaiden metsään raivaamia peltoja ja asumuksia. Pueblo Nuevo on nimensä mukaisesti uudisasukkaiden kylä. Trooppista sademetsää kaadetaan jatkuvasti maatalouden työntyessä läntisestä Nicaraguasta yhä syvemmälle Karibian puoleisen rannikon metsiin. Lännestä muuttavat uudisasukkaat etsivät parempaa toimeentuloa täältä. He kaatavat metsää ja polttavat maata saadakseen peltoa ja laidunta karjalleen. Sademetsän kulotettu maaperä tuottaa vain muutaman sadon, ja viljelijän on pian raivattava uusi pelto viidakosta. Metsänhakkuut aiheuttavat eroosiota, joka ajaa maata ja mutaa veteen. Näin kalat, katkaravut ja niiden poikaset kuolevat, metsänvartija Marcelino Sambola selvittää yhtä syytä kalojen katoamiseen. Metsäkato on Nicaraguan suurimpia ympäristöongelmia noin 90 prosenttia maan alkuperäisestä metsästä on hakattu vuoden 1930 jälkeen. Metsien häviäminen horjuttaa koko ekosysteemiä. Puiden juuristot estävät eroosiota sitomalla maata ja pitämällä vesijärjestelmät puhtaina mutavyöryistä. Kun puita ei ole, vesimassat vyöryvät vapaasti mereen, ja rapauttavat maata mennessään. Puiden kaatuessa ja ilmaston muuttuessa, myös monet kasveja pölyttävät hyönteiset ovat muuttaneet suotuisimmille asuinalueille. Tyynenmeren puolelta muuttaneet uudisasukkaat ovat rakentaneet majansa sademetsään Wawashang-joen varteen. LUONNON KÖYHTYESSÄ ELÄMÄ MUUTTUU 5

6 Hirmumyrsky Ida repi marraskuussa kattoja Pueblo Nuevon kylästä. Metsän kaataminen ja maan polttaminen ovat kiellettyjä. Ruokaa on kuitenkin saatava ja elantoa etsittävä sieltä, missä se on mahdollista, perustelee metsästä pellon perheelleen raivannut Juan Mendoza Pueblo Nuevon kylästä. Osa hakkuista on maassa toimivien metsäyhtiöiden toiminnan tulosta. Metsistä saadaan mahonkia ja muuta arvopuuta myyntiin. Metsät hupenevat myös ruoanlaittoon ja lämmitykseen tarvittavaksi polttopuuksi. Rantoja suojaavan metsän harvetessa, ympäristö altistuu luonnon voimille, ja hurrikaanit saavat entistä pahempaa tuhoa aikaan. Afrikan palmu on tuhoisa vieraslaji Orinocon lähellä sijaitsevassa Kukra Hillissä on kaadettu laaja alue trooppista sademetsää. Tilalle on istutettu Afrikan palmua, jonka hedelmistä valmistetaan Karibian rannikon sademetsiin muuttavat uudisasukkaat rakentavat asumuksensa metsään. 6 LUONNON KÖYHTYESSÄ ELÄMÄ MUUTTUU

7 keittoöljyä myyntiin. Afrikan palmu on vieraslaji, joka tapaa vähitellen kaikki muut kasvit ympäriltään, ja sademetsän runsaus häviää. Palmunviljely vaikuttaa myös kalakatoon, sillä öljyn tuotannossa käytetyt kemikaalit, torjunta-aineet ja jätevedet lasketaan käsittelemättöminä takaisin laguuniin. Afrikan palmun viljelyä on ehdotettu ratkaisuksi köyhtyvien kalastuskylien elvyttämiseen. Palmunviljelmille on palkattu töihin paikallisten kylien asukkaita, mutta tämä työ ei juuri helpota ihmisten köyhyyttä. Palkat ovat palmuviljelmillä todella pieniä, ja tehdas on muualta tulleiden omistama ja johtama. Tehdas saastuttaa sekä maaperää että vesistöä. Se tappaa kaiken muun kasvillisuuden, ja laguuni on sen jäljiltä lähes kuollut. Kalastaja Demsy Gonzalez Orinocon kylästä Afrikan palmu (Elaeis guineensis) on tuhoisa sademetsän monimuotoiselle luonnolle. He kaatavat puita ja polttavat maata saadakseen viljelmiä ja laidunta karjalleen. Metsänhakkuut aiheuttavat eroosiota, maata ja mutaa kulkeutuu mereen. Kalojen elinolot heikkenevät. LUONNON KÖYHTYESSÄ ELÄMÄ MUUTTUU 7

8 Lisätuloja luontomatkailusta Kylämme ei ole valmis massaturismiin, sillä emme pysty vastaanottamaan satoja matkailijoita. Toivomme tänne kuitenkin lisää kävijöitä, jotka ovat kiinnostuneita alueen luonnosta sekä kylämme elämästä ja arkipäivästä. Kalastus on ainoa tulonlähteemme, mutta kaloja saadaan jatkuvasti vähemmän. Matkailijat tuovat meille suuresti kaipaamaamme työtä ja lisätuloja. Matkailu on maailman nopeimmin kasvava elinkeino. Köyhät maat saavat vain pienen siivun maailmanlaajuisen turismin tuloista, mutta matkailuvarojen merkitys on kehitysmaille suuri. Matkailu kattaa 2 5 prosenttia köyhimpien maiden kansantulosta. Orlando Forbes toivoo kotikyläänsä Awasiin luonnosta kiinnostuneita matkailijoita. Pearl Lagoonin lahden rantoja reunustavat tiheät mangrovemetsät. Samalla ne suojelevat muuta metsää mereltä nousevilta myrskyiltä. Sademetsän ympäröimän sinisen laguunin varrella on 18 kalastajakylää, joita asuttavat useat eri etniset ryhmät. Yksi niistä on miskitu-kansan kylä Awas. Orlando Forbes esittelee itsensä kylän turistioppaaksi ja halkaisee tulijoille kookospähkinän. Hänen vaimonsa valmistaa tuoreesta kalasta ja vihanneksista kookosmaidossa haudutettua paikallista perinneruokaa rondonia. Ilmastonmuutos uhkaa monimuotoista luontoa Ilmaston lämpenemisellä on vakavia seurauksia maailman ekosysteemeille ja eliöille. Jos maapallon keskilämpötila nousee kaksi astetta, jopa kolmannes kaikista kasvi- ja eläinlajeista on vaarassa. Uhanalaisia ovat varsinkin rannikkoalueiden, vuoristoiden ja napaalueiden ekosysteemit. Ilmastolliset kasvuvyöhykkeet siirtyvät pohjoisemmaksi tai etelämmäksi. Myrskyt ja kuivuus lisääntyvät ja verottavat puuntuotantoa. Samalla metsätuholaisten ennustetaan leviävän aiempaa laajemmalle. 8 LUONNON KÖYHTYESSÄ ELÄMÄ MUUTTUU

9 Luonto elättää Onko luonnon monimuotoisuus asia, josta vain rikkailla on varaa puhua? Pitäisikö kehitysyhteistyörahoja suunnata luonnonsuojeluun vasta köyhien vaurastuttua? Kehitysyhteistyön tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen. Luonnon monimuotoisuuden suojelu on osa kestävää kehitystä ja perusta lähes kaikille muille kehitystavoitteille. Monimuotoinen luonto on toimivien ekosysteemien edellytys. Se tarjoaa ihmisille ilmaisia palveluita, joita ilman varsinkaan köyhät eivät tule toimeen. Luonto on monelle tärkein elannon lähde. Köyhät ihmiset kehitysmaan maaseudulla ovat riippuvaisia luonnon antimista. Luonnosta saadaan ravinto, rakennusaineet ja polttopuut. Jos ekosysteemit ovat huonossa kunnossa, ihmiset joutuvat tekemään paljon työtä saadakseen luonnosta elämälleen välttämättömät tuotteet. Polttopuun ja veden hakeminen voi viedä paljon aikaa. Lapset joutuvat tuntikausiksi töihin eivätkä pääse kouluun. Eniten kärsivät tytöt. Ympäröivän luonnon tila vaikuttaa myös äitien terveyteen. Raskaiden polttopuu- ja vesitaakkojen kantaminen pitkien matkojen takaa aiheuttaa keskenmenoja. Monet köyhät ihmiset keräävät juomavetensä puroista, jotka saavat alkunsa metsäisiltä rinteiltä. Jos rinteet hakataan, purotkin kuivuvat. Sadeaikana vesi ryöppyää paljailta rinteiltä tulvina pelloille ja Porsasta uitetaan Wawashang-joen yli lähellä Pueblo Nuevon kylää. vie pahimmassa tapauksessa mukanaan myös asumukset. Kehitysmaissa vettä käytetään ennen kaikkea peltojen kasteluun. Jos veden jatkuvaa saantia ei turvata, nälkää ei voida poistaa. Kasteluveden saanti voidaan turvata vain, jos jokien valuma-alueilla on metsiä ja kosteikkoja sitomassa sadevettä ja päästämässä sitä jokiin myös sateettomina aikoina. Veden pitää olla juomakelpoista, ja kasvillisuuden läpi suodattuessaan purovesi puhdistuu. Kaikkein yksinkertaisin vedenpuhdistamo on kosteikko, joka käyttää hyväkseen jäteveden ravinteet ja sitoo sen epäpuhtaudet. LUONNON KÖYHTYESSÄ ELÄMÄ MUUTTUU 9

10 Luonto lääkitsee Monimuotoinen luonto antaa ihmisille myös lääkkeet. Perinteinen yrttilääkintä on yhä köyhien terveysturva, ja jopa 80 prosenttia kehitysmaiden lääkkeistä saadaan luonnosta. Talousahdingossa kamppailevan Nicaraguan leikatessa budjettiaan ihmiset joutuvat maksamaan itse yhä suuremman osan lääkekuluistaan. Luonnon lääkkeet ovat monille ainoa saatavilla oleva helpotus sairauksiin ja vaivoihin. Käytän parantamiseen yrttejä ja muita kasveja, myös pensaista ja puista saadaan lääkkeitä. Kun metsiä hakataan ja myrskyt tuhoavat puita, kasvien luonnolliset kasvuympäristöt häviävät. Joudun nyt etsimään kasveja yhä kauempaa, jopa toisista kylistä asti. Suuri osa kyläläisistä haluaa yhä käyttää perinteisiä lääkkeitä, koska luottaa niihin. Ne ovat myös halvempia ja usein helpommin saatavilla, kuin teollisesti valmistetut lääkkeet. Perinteisiä lääkekasveja käyttävä kätilö Ana Salazar Karawalan kylästä Keskipäivän kukka, miskitun kielellä dinar tangnika, on yrtti, joka vauhdittaa synnytystä. 10 LUONNON KÖYHTYESSÄ ELÄMÄ MUUTTUU

11 Kehitysyhteistyötä luonnon hyväksi Karibian rannikolla luonnon monimuotoisuus on rikasta. Luonto tarjoaa perustan monen kehitysmaan ihmisen elämälle. Köyhillä ei kuitenkaan ole varaa ajatella harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Kehitysmaat tarvitsevat rikkaiden maiden apua, jotta köyhyys ei hävitä ainutlaatuista luontoa. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja köyhien tarpeet on otettava huomioon kaikessa kehitysyhteistyössä. Vuonna 2006 valtioneuvosto päätti Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta. Sen mukaan luonnon monimuotoisuuden kestävä käyttö on tärkeä kehitysmaiden köyhyyttä vähentävä tekijä. Kehitysmaiden luonnonsuojelun on lähdettävä köyhyyden vähentämisestä ja paikallisen ihmisen elämän helpottamisesta. Suomi suunnittelee ympäristöalan kehitysyhteistyötään tältä pohjalta. Kansainvälinen biodiversiteettisopimus Miksi suomalaisten pitäisi olla huolissaan siitä että monimuotoinen luonto on häviämässä Nicaraguassa? Jos me vahingoitamme luontoa täällä, vahingoitamme koko maailmaa ja tuhoamme omia elinmahdollisuuksiamme. Olemme yhteydessä toisiimme ja tarvitsemme toisiamme. Amerikkalaiset ostivat ennen suurimman osan hummereistamme, mutta luopuivat niistä talouskriisin iskiessä. Tämä vaikutti heti meihin, jotka elämme hummerikaupasta. Meidän täytyy yrittää suojella omaa osaamme ja teidän omaa osaanne, niin kaikilla ovat asiat paremmin. Meidän täytyy pitää yhdessä huolta maapallostamme, ja vahvempien maiden pitäisi auttaa tässä heikompia. Demsy Gonzalez, kalastaja Orinocon kylästä Liittyessään Kansainväliseen biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen Suomi sitoutui: säilyttämään luonnon monimuotoisuutta ja käyttämään sitä kestävästi tukemaan kehitysmaiden valmiuksia suojella, hoitaa ja tutkia luonnonvarojaan LUONNON KÖYHTYESSÄ ELÄMÄ MUUTTUU 11

12 Mihin monimuotoista luontoa tarvitaan? Lajien biologinen ja geneettinen monimuotoisuus eli biodiversiteetti on kaiken elämän edellytys. Sillä tarkoitetaan eliölajien runsautta, elinympäristöjen monimuotoisuutta sekä lajien sisäistä perinnöllistä vaihtelua. Monimuotoinen luonto on kehittynyt satojen miljoonien vuosien aikana. Myös ihmisen tulevaisuus maapallolla riippuu lajien välisistä verkostoista ja vuorovaikutussuhteista. Lajien kuollessa sukupuuttoon luonto köyhtyy peruuttamattomasti. Hävinneitä ekosysteemejä on mahdotonta palauttaa ennalleen. Metsät suojelevat maanviljelysalueita ja ovat tärkeitä veden kiertokululle. Monien eri kasvien kasvattaminen vähentää maanviljelijöiden köyhyyttä. Metsät tuottavat köyhille tärkeitä hyödykkeitä. Tulvivat alueet ovat hedelmällinen kasvualusta. 12 KÖYHYYS JA BIODIVERSITEETTI

13 Ekosysteemi eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostama kokonaisuus, tuottaa ruokaa, vettä, puuta, kuitua ja lukemattomia muita raaka-aineita, säätelee veden kulkua ja laatua, ilmasto-oloja ja jätteiden kierrätystä. Elämä uudistuu ekosysteemin avulla. Puhdas ja terve luonto on oleellinen osa ihmisen hyvinvointia. Kaupunkien asukkaat tarvitsevat maaseudun antimia, vettä, ruokaa ja muita hyödykkeitä. Viimeisen 30 vuoden aikana maapallon monimuotoisesta luonnosta on hävinnyt jopa kolmannes. (Maailman luonnonsäätiö WWF) Lajeja häviää sukupuuttoon ihmisen toiminnan tuloksena jopa tuhat kertaa enemmän kuin luonnollisen poistuman kautta. Luonnon monimuotoisuus häviää, kun ihmiset hyödyntävät elinympäristöään liikaa. Tähän ihmisiä ajavat köyhyys ja tietämättömyys. Kehitysmaiden köyhien elinoloja ja toimeentuloa voidaan parantaa suojelemalla luonnon monimuotoisuutta. Varsinkin köyhät maanviljelijät ovat vahvasti riippuvaisia luonnon antimista. Kalat ovat tärkeä proteiinin lähde. Teollisuus tarvitsee vettä ja luonnosta saatavia raaka-aineita. LUONNON KÖYHTYESSÄ ELÄMÄ MUUTTUU 13

14 Ihmiset liikkeellä luonnon puolesta Nicaragua kuuluu maihin, joita ilmastonmuutos jo koettelee rajusti. Karibian rannikko on monen etnisen ryhmän, kielen ja kulttuurin mosaiikki. Alueen värikäs ekosysteemi koostuu trooppisesta sademetsästä, mäntymetsistä ja mangrovekosteikoista. Sademetsässä lajien monimuotoisuus on valtava alueelta on löydetty ainakin 250 eri puulajia, 255 lintulajia ja 60 perhoslajia. Uhanalaisia ovat muun muassa merikilpikonnat, iguanat ja alligaattorit. Monet lajit Orinocon ympäristössä ovat vähentyneet huolestuttavasti. Jaguaari ja villisika on miltei metsästetty loppuun, ja alligaattorit ovat vaarassa. Kaikki eläimet, joista on taloudellista hyötyä, ovat uhattuja. Neuvomme ihmisiä olemaan metsästämättä liikaa, mutta köyhiä on vaikea saada luopumaan ainoista tulolähteistään. Metsänhoitaja Marcelino Sambola Mittavista ongelmista huolimatta ympäristötietoisuus Nicaraguassa etenee. Ihmiset ovat alkaneet myös etsiä omia ratkaisujaan ympäristöongelmiin ja lajien katoon. Tyynenmeren puolella San Juan del Surin kalastuskylässä ravintolat eivät enää tarjoa kilpikonnan munia tai niistä valmistettuja ruokia. Karibian rannikolla Little Corn Islandin asukkaat osoittavat oivaa esimerkkiä yhteisön omasta ympäristöaktiivisuudesta. Saaren kalastajat ovat päättäneet olla kalastamatta yhden päivän viikossa säästääkseen kalakantoja. Samalla liian pienten hummerien pyytämistä valvotaan tarkoin. 14 LUONNON KÖYHTYESSÄ ELÄMÄ MUUTTUU

15 Alkuperäiskansat suojelevat luontoa Melvin James (40 v.) opettaja, ulwa-kansan Karawalan kylästä Mitä luonnon monimuotoisuus merkitsee sinulle? Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa kaikkia elämän muotoja maassa ja vedessä eläviä kasveja ja eläimiä. Me olemme osa tätä kokonaisuutta. Kyse on eloonjäämisestä: miten voimme käyttää luontoa kestävällä tavalla vahingoittamatta sitä, ja samalla parantaa elinolojamme? Meidän täytyy pelastaa ja säilyttää kaikkea elollista. On osattava elää sopusoinnussa eri elämän muotojen kanssa. Nicaraguan ulwa-kansa on hyvin köyhää. Miten köyhyys vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseen? Kyläyhteisömme säilyttää ja suojelee luontoa, mutta monet tänne muualta muuttaneet haluavat ottaa kaiken irti luonnonvaroista. Tämä köyhdyttää alkuperäiskansoja entisestään. Mitkä ovat oman kyläsi tärkeimmät luonnonvarat? Maasta syntyvät kaikki luonnon monimuotoisuuden eri muodot. Se antaa meille ruokaa, paikan missä elää ja viljellä. Karawalan kyläläisille myös metsä on hyvin tärkeä. Miten metsäkadon vaikutus tuntuu ja näkyy? Metsää on hakattu paljon ja täysin hallitsemattomasti. Seuraukset ovat vakavia. Metsän kadotessa myös vesistöt kuivuvat, ja viljelyksille on vaikea päästä. Metsäkato vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja lajien häviämiseen, eläinten asuinympäristöt häviävät. Hakkuut ovat tuhonneet jokia ja puroja, joissa ennen kävimme kalastamassa. Nämä ilmiöt ovat ihmisten aiheuttamia. Luonnonvarojen kestämätön käyttö johtaa siihen, että luonto turvautuu omiin keinoihinsa sitä vastaan. Ilmasto on kuumempi, kun metsät eivät enää suojaa meitä. Maaperä on selvästi köyhtynyt. Ennen yhden hehtaarin alueelta saatiin kiloa riisiä, nyt enää noin kiloa. Erot ovat valtavia ja seuraukset selvästi nähtävissä. Mitä ihmiset voivat itse tehdä? Kyläläisten painostuksesta viimeinen täällä toiminut metsäyhtiö lopetti toimintansa. Nyt yritetään pelastaa luonnonvaroja istuttamalla puita ja hyödyntämällä jo hakattua metsää. Sahojen raaka-aineena käytetään jo kaadettuja tai kaatuneita puita. Kyläläiset puhdistavat ja parantavat vesistöjä yhdessä. On tehtävä Melvin Jamesin mielestä ihmiset voivat tehdä itse monia asioita luonnon suojelemiseksi. myös ehkäisevää työtä hallituksen ja kansalaisjärjestöjen kanssa, jotta puiden kaataminen saadaan loppumaan. LUONNON KÖYHTYESSÄ ELÄMÄ MUUTTUU 15

16 Köyhyys ja monimuotoinen luonto törmäävät Nicaraguassa Karjaa rutikuivalla laitumella Boacossa. Keski-Amerikassa on pitkään vahingoitettu maaperää ja hävitetty metsiä. Syitä tähän ovat köyhyys, nopea väestönkasvu ja väestön epätasainen jakautuminen. Luonnonkatastrofit koettelevat aluetta yhä uudelleen. Nicaraguaan iski vuosina yli sata luonnonkatastrofia, joissa kuoli lähes ihmistä, loukkaantui yli ja yli kymmenen miljoonaa ihmistä jouduttiin evakuoimaan. Taloudelliset tappiot olivat huikeat. Vuosina luonnonkatastrofit, varsinkin hurrikaani Mitch, aiheuttivat alueelle noin 16 miljardin dollarin vahingot. El Niño ilmiö tuo neljän vuoden välein poikkeuksellisen lämmintä vettä Tyynenmeren rannikolle. Vuonna 2009 ilmiö herätteli ihmisiä huomaamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon ja omaan elämäänsä. Syyskuu, joka on tavallisesti vuoden sateisimpia kuukausia, oli läkähdyttävän kuuma. Kuumuudesta ja sateiden puutteesta johtuva kuivuus heikensi ravintokasvien satoja ja aiheutti ongelmia maidontuotannolle. Nicaragua on toisena tilastossa, jossa maat on listattu ilmastonmuutoksen etenemisvauhdin ja sen aiheuttamien tuhojen mukaan. Ympäristö- ja luonnonvarainministeriö MARENA on laatinut kansallisen strategian ilmastonmuutoksen varalta, mutta hallituksen toimet ovat olleet hitaita. Sillä välin kasvisto ja maaperä altistuvat ilmastonmuutokselle. Kasvit eivät pysty tuottamaan riittäviä satoja, ja kasvitaudit lisääntyvät. Kalakaupan romahdus hyydytti talouden Luonnon monimuotoisuuden taloudellinen arvo on erittäin suuri Nicaragualle. Maan vientituloista 70 prosenttia saadaan luonnonvaroista 16 LUONNON KÖYHTYESSÄ ELÄMÄ MUUTTUU

17 maanviljelys-, metsä- ja kalastustuotteista. Toisaalta alle kahdeksan prosenttia valtion budjetista käytetään luonnonvarojen säilyttämiseen, kehittämiseen ja käyttöön. Nicaraguan kalastustulot romahtivat vuonna 2009, ja koko maan kalastussektori menetti jopa 10 miljoonan dollarin saatavat. Maailmanlaajuisen talouslaman myötä meren antimien maailmanmarkkinahinnat laskivat, ja tuotteiden kysyntä väheni varsinkin Yhdysvalloissa. Samalla El Niño ilmiön aiheuttama vesien lämpeneminen nosti tuotantokustannuksia, sillä vesien lämmetessä kalat pakenivat syvempiin vesiin. Vuoden 2009 heinä-syyskuussa Nicaraguan Tyynenmeren rannikolla saatiin kalaa lähes puoli miljoona kiloa tavanomaista vähemmän. Kalojen, katkarapujen ja hummerin vienti supistui selvästi. Rahalliset menetykset olivat 3 5 miljoonaa dollaria, ja noin kalastajaa menetti tulonsa. Nicaraguan kalastuskauppakamarin toimitusjohtajan Armando Seguran mukaan hummerinkalastajat kärsivät eniten maailmanlaajuisesta talouskriisistä. Hummerin hinnat puolittuivat vuonna 2009, ja vuosiviennin arvo romahti 40 miljoonasta dollarista noin miljoonaan dollariin. Kun merivesi lämpenee, kalat siirtyvät syvempiin vesiin ja niitä on entistä vaikeampi löytää. Tämä nostaa kalastajien kustannuksia, kun esimerkiksi polttoainetta tarvitaan huomattavasti enemmän. Nicaragua saa suuren osan vientituloistaan kahvista. Kuivuus uhkaa kahvin ja ruoan tuotantoa Ilmastonmuutos uhkaa vakavasti Nicaraguan tärkeimpiin vientituotteisiin kuuluvan kahvin viljelyä. Maa sai kahvista vuoden 2009 ensimmäisellä vuosipuoliskolla lähes 10,5 miljoonan dollarin vientitulot. LUONNON KÖYHTYESSÄ ELÄMÄ MUUTTUU 17

18 joka suojelisi maataloustuottajia sääilmiöiden aiheuttamilta vahingoilta. Elintarvikkeiden hinnat jatkavat nousuaan, ja ihmisten elämä käy yhä tukalammaksi. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö ovat erityisen tärkeitä kehitysmaille. Suomi tuki Nicaraguan monimuotoisen luonnon kartoitusta 1990-luvun loppupuolella toteutetun ympäristöohjelman kautta. Tuloksena syntyi muun muassa tutkimus Nicaraguan monimuotoisen luonnon tilasta ja sen käytöstä (Biodiversidad en Nicaragua: Estudio de Pais). Siitä saatiin tärkeää perustietoa kansalliseen biodiversiteettistrategiaan, jonka Nicaraguan parlamentti hyväksyi vuonna Eroosion rapauttamaa rantaa Wawashang-joen varrella. Kansainvälinen trooppisen maanviljelyn keskus (CIAT) arvioi, että vuoteen 2050 mennessä kahvin tuotantoalue supistuu kaksi kolmasosaa nykyisestä, mikäli lämpötila kohoaa 2,4 astetta ja sateet vähenevät 120 millimetriä kuukaudessa. Sateita on hyvin vaikea ennakoida. Samalla kahvin viljelyyn sopiva alue supistuu :sta hehtaarista :een hehtaariin. Vain ne kahvinviljelijät selviävät, jotka alkavat valmistautua kriisiin jo nyt. Kahvipensaat on siirrettävä nykyisestä 800 metristä vähintään 1200 metrin korkeuteen meren pinnan yläpuolelle. CIAT:n tutkija Carlos Zelaya Ruoantuottajat varoittelevat El Niño ilmiön tuoman kuivuuden johtavan ruokakriisiin. Vuonna 2009 osa viljelijöistä jätti satonsa kokonaan kylvämättä, koska ongelmat olivat jo selvästi nähtävissä. Karjankasvattajilla ei ole sen helpompaa. Laitumet ovat kuivuneet ja karjaa on jouduttu myymään alihintaan. Nicaraguan maanviljelytuottajien liiton puheenjohtajan Manuel Alvarezin mukaan maahan vuodeksi 2010 ennustettu ruokakriisi on jo nähtävissä, eikä kuivuuden viljelmille aiheuttamia vahinkoja voi enää korjata. Kuivuus vahingoittaa perusviljelykasvien kuten maissin ja papujen tuotantoa. Nicaragualla ei ole kansallista suunnitelmaa, Suojelualueet katoavat Nicaraguassa on suojeltu useita metsä- ja vesialueita. Karibian rannikolla suojeltiin 1990-luvun puolivälissä Wawashangin hehtaarin trooppinen sademetsäalue. Sen jälkeen tuhansia uudisasukkaita on kuitenkin muuttanut sademetsään maanviljelyn työntyessä läntisestä Nicaraguasta yhä lähemmäs Karibianmerta. Sademetsän muuttuessa maanviljelyalueeksi ja karjan laitumeksi, alkuperäiskansojen elinpiiri kapenee. Metsän kaatuessa villieläimet, linnut ja paikallisväestön ruoan lähteet vähenevät. Maanviljely aiheuttaa eroosiota, ja jokien ja laguunin pohjiin kerääntyy sakkaa. Torjuntaja lannoitusaineet kulkeutuvat jokia pitkin laguuniin ja mereen. Laguunin rantojen asukkaat ovat hyvin huolissaan maaperän rapautumisesta, sillä eroosio uhkaa viedä maan monen kylän alta. Tilanne on vielä pahempi Keski- Amerikan suurimmalla suojellulla sademetsäalueella Bosawasissa, joka sijaitsee Karibian rannikon pohjoisella autonomisella alueella. Tuhannet uudisasukkaat ovat tunkeutu- 18 LUONNON KÖYHTYESSÄ ELÄMÄ MUUTTUU

19 neet sademetsään hakaten satoja vuosia vanhoja jalopuita ja perustaen asutuksia. Kansallismetsässä asuu laittomasti jo noin muualta tullutta ihmistä. Laiton maakauppa rehottaa, ja korruption takia sitä on vaikea pysäyttää. Alue on kaikkiaan yli hehtaarin laajuinen. Siitä noin prosenttia on vaarassa hakkuiden seurauksena. Samalla katoaa suuri määrä sademetsän eläin- ja kasvikuntaa. Hirmumyrsky Felix riepotteli Bosawasin suojelueluetta ankarasti vuonna 2007 tuhoten 1,3 miljoonaa hehtaaria sademetsää. Hurrikaani Felixin aiheuttaman ympäristökatastrofin vuoksi, Nicaragua kuului vuonna 2007 kolmen ilmastonmuutoksen vahingoista eniten kärsivän maan joukkoon. Hurrikaani aiheutti myös eläimistölle valtavia vahinkoja. Felix pyyhkäisi alueen yli 250 kilometrin tuntivauhdilla jättäen syvät jäljet luontoon. Monet eläimet menettivät asuinympäristönsä. Ainoastaan metsä pystyi taltuttamaan Felixin voimaa ja esti täydellisen tuhon. Nyt ihmiset odottavat peläten seuraavan hurrikaanin saapumista. Sen tuhovoima tulee olemaan entistä suurempi, kun ympärillä ei enää juuri ole myrskyä jarruttavaa metsää. Samanaikaisesti alueen eläimet kärsivät sekä luonnonkatastrofeista että kuivuudesta. Kaatuneet rutikuivat puut ovat suuri paloturvallisuusriski ja voivat humahtaa tuleen pienestäkin kipinästä. Vuodelta 2004 peräisin olevan maalain mukaan metsä kuuluu alueen alkuperäiskansoille, jotka omistavat maansa yhteisesti. Valvonta on kuitenkin olematonta, ja Bosawasin suojelualueen kato jatkuu. LUONNON KÖYHTYESSÄ ELÄMÄ MUUTTUU 19

20 Miten Orinoco selviää? Kalatalousinsinööri Clarence Gonzalez (28), garifuna Olen syntynyt ja kasvanut Orinocon kylässä. Opiskelin kalatalousinsinööriksi Bluefieldsin Uraccan-yliopistossa. Master-tutkinnon suoritin Tromssan yliopistossa Norjassa. Olen projektisuunnittelijana täällä yliopiston luonnonvarojen, ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen laitoksella. Opetan kalastusalaa yliopistossa, ja nyt myös kotikylässäni Orinocossa. Miksi valitsit kalastusalan? Päätös oli helppo, koska kalastus on olennainen osa yhteisöä, jossa kasvoin. Kalastuksella on iso merkitys ihmisten elämälle ja hyvinvoinnille eri puolilla maailmaa. Sillä on myös sosiaalinen rooli. Me olemme olleet siitä riippuvaisia koko elämämme. Kun ihmiset näkevät, että kalat vähenevät, he eivät pysty hetkessä aloittamaan jotain uutta. Kaikki mitä teemme, liittyy jollain tavalla kalastukseen, josta koko taloutemme on riippuvainen. Jos ei ole kalaa, ei ole myöskään rahaa, ja kaikki pysähtyy. Miten Orinocossa eletään? Lähes kaikki sukulaiseni ovat kalastajia. Äitinikin kalasti ja opetti myös minua. Garifunien kulttuurissa myös naiset kalastavat. Lisäksi viljelemme vähän maata. Nykyisin monet nuoret miehet ja tytöt lähtevät risteilyaluksille töihin. Sekin on nyt osa kylämme toimeentuloa. Miten elämä on muuttunut siitä, kun olit lapsi? Kalansaaliit ovat pienentyneet selvästi. Katkarapuja voitiin ennen kerätä kahlaamalla ja pitelemällä säkin päistä kiinni. Nyt niitä ei tahdo saada edes verkoilla. Pian täältä ei enää saada ollenkaan kalaa, ellemme pidä taukoa ja löydä jotain muuta toimeentuloa sillä välin. Tämän laguunin täytyy saada nyt levätä. Kalastusta voidaan jatkaa muualla ja pyytää jotain muuta hummerin sijasta. Kauempana merellä on vielä paljon kalaa, mutta siellä tarvitaan välineitä, joita meillä ei ole. Veneillä sinne ei voi mennä, on oltava laivoja, joissa on varastotilat ja jäätä. Tarvittaisiin myös verkkoja ja trooleja, joita yksityisillä kalastajilla ei ole varaa ostaa. Clarence Gonzalezin mielestä Orinocon asukkaat selviävät yhteistyöllä. 20 LUONNON KÖYHTYESSÄ ELÄMÄ MUUTTUU

21 Orinocon laiturille tuodaan yhä pienempiä kalansaaliita. Entä kalastusosuuskunnat? Täällä ihmiset eivät juuri halua tehdä töitä osuuskunnissa, vaan itsenäisesti. Kun hallitus tarjosi rahaa kalastajille, ehdotin, että hankittaisiin isompi laiva. Näin voitaisiin toimia osuuskunnassa, ja kuljettaa kalat täältä Managuaan myytäviksi. Kyläläiset halusivat kuitenkin hankkia laguunikalastukseen sopivia välineitä vain omaan käyttöönsä. Kenen vastuulla kalastus on? Ongelmat johtuvat huonosta hallinnosta, vaikka tietysti myös kylien panos on tärkeä. Olemme kalastaneet sokeasti. On tiedettävä, miten paljon kalaa missäkin liikkuu, ja kuinka paljon kaloja jää eloon vuosittain. Se on kalastushallinnon päätehtävä. Miten voimme päättää kalastuskiintiöstä, jos emme tiedä mitä vedessä tapahtuu? Korruptio on myös ongelma; kalojen seurantaan tarkoitetut vähätkin rahat saattavat mennä johonkin toiseen tarkoitukseen. Lain mukaan jokaisessa kylässä pitäisi olla yksikkö, joka hankkii kalastusta koskevat perustiedot. Tämä ei kuitenkaan toimi käytännössä. Aluehallitukset tekevät useimmat päätökset, eikä siellä ole tietoja kalojen liikkeistä. Orinocon tilanne on samanlainen kuin monessa muussa kalastajakylässä eri puolilla maailmaa. Meillä on ehkä vielä hiven toivoa saada kalakanta virkoamaan, mutta monessa paikassa kalastus on täysin loppunut. Olemme tottuneet kalastamaan vain joitakin kaupallisia lajeja kuten hummeria, katkarapuja ja robaloa. Voisimme pyytää muutakin, ja antaa näiden lajien levätä. Voimme myös palata maanviljelyyn, perustaa kalanviljelyfarmeja ja kehittää luontomatkailua. Onko kalanviljely tulevaisuuden mahdollisuus? Kalanviljely on yksi vaihtoehto, mutta sitä varten olisi koulutettava paikallinen väestö. Toiminta täytyy LUONNON KÖYHTYESSÄ ELÄMÄ MUUTTUU 21

22 Orinocon asukkaille kalastus on koko elämä. organisoida oikealla tavalla. Näin saadaan ihmiset sitoutumaan asiaan yhdessä, ja hyöty toiminnasta tulee kyläläisille. Mikä on yliopiston rooli? Yliopiston tehtävä on tarjota koulutusta, teknistä osaamista ja tukea. Opetamme ihmisiä aloittamaan ja hoitamaan kalanviljelyfarmeja. Tietysti koko kyläyhteisön on oltava mukana tässä. Hallituksen tehtävä on tehdä tarvittavat investoinnit. Opetamme ihmisiä myös hallinnoimaan hankkeita ja hakemaan kehitysrahoitusta. Hyvällä yhteistyöllä hankkeet menestyvät. Millaisena näet luonnon monimuotoisuuden ja oman kyläsi Orinocon tulevaisuuden? Garifunille monimuotoinen luonto merkitsee sitä, että kaikki on yhteydessä maahan ja mereen ja sitä kautta kansaamme. Olemme käyttäneet luontoa, mutta kestäväl- lä tavalla. Luontoa on suojeltava ja käytettävä kestävästi, järkevästi ja kaikkea elämää kunnioittaen. Väestö kuitenkin kasvaa, ihmisten on saatava ruokaa ja taloja on rakennettava. Kaikki tämä rasittaa luonnon monimuotoisuutta. Meillä on vielä paljon käyttämätöntä maata ja luonnonvaroja, ja voisimme elvyttää maanviljelyä. Tulevaisuutemme on joka tapauksessa tiukasti sidoksissa monimuotoiseen luontoon. Kaikki mitä meillä on, saadaan luonnosta suoraan tai epäsuorasti. Tarvitsemme vahvoja johtajia, jotka osaisivat organisoida ja saada ihmiset tekemään työtä yhdessä. Jos tuhoamme monimuotoisen luonnon käyttämällä sitä liikaa, tuhoudumme myös itse. Liialliset metsän hakkuut pahentavat hurrikaanien tuhoja sekä aiheuttavat eroosiota ja sairauksia. Ihmiset yrittävät vaikuttaa muutokseen ja istuttavat metsää, mikä on hyvä asia. Jos yhteisöjä pystytään vahvistamaan sisältäpäin, tulevaisuus on valoisampi. Luonnon monimuotoisuuden suojelun on lähdettävä kyläläisistä ja oltava heidän käsissään, ei ulkopuolisten toimijoiden. Miksi suomalaisten pitäisi välittää kalastuksen ongelmista kaukana Nicaraguassa? Globalisaatio liittää meidät kaikki entistä tiiviimmin yhteen. Olen nähnyt, että ihmiset eri puolilla maailmaa välittävät ja ovat huolissaan luonnon monimuotoisuudesta. He voisivat vaikuttaa esimerkiksi saamalla omat hallituksensa suuntamaan enemmän kehitysyhteistyövaroja kalastuksen tukemiseen. Meillä on vielä mahdollisuus muuttaa kehityksen suuntaa. Se antaa uskoa parempaan tulevaisuuteen. 22 LUONNON KÖYHTYESSÄ ELÄMÄ MUUTTUU

23 Mitä merkitystä sillä on, että lajit häviävät nykyistä vauhtiaan? Kun ekosysteemit köyhtyvät, sekä ihminen että talous kärsivät. Uusista tulokaslajeista ja aiemmin kurissa pysyneistä tuholaisista voi tulla vakava ongelma luontaisten petojen puuttuessa. Vaikutukset tuntuvat esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa sekä kalastuksessa. Miksi suomalaisten olisi syytä olla huolissaan siitä, että lajeja katoaa eri puolilta maailmaa? Lajien häviäminen vaikuttaa globaaliin maailmantalouteen. Juomakelpoisesta vedestä ja ruoasta tulee pula. Ihmisten on pakko lähteä liikkeelle, ja myös Suomeen tulee entistä enemmän ilmasto- ja elinympäristöpakolaisia. On paljon halvempaa ehkäistä pakolaisuutta parantamalla kehitysmaiden elinoloja, kuin ottaa pakolaisia vastaan. Lajien kato vaikuttaa ennen pitkää myös Suomen luontoon. Esimerkiksi muuttolinnut kärsivät lajien häviämisestä talvehtimisalueillaan. Miten köyhyys vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen? Köyhyys, ilmastonmuutos ja elinalueiden tuhoutuminen hävittävät luonnon monimuotoisuutta. Sekä Suomessa että kehitysmaissa maa- ja metsätalous, teollisuus sekä asutus tuhoavat ja pirstoavat elinympäristöjä. Maailman köyhimmät ihmiset elävät usein luonnonsuojelualueiden, kansallispuistojen ja muiden luontoalueiden tuntumassa. Heidän on pakko hankkia osa elannostaan luonnosta. Sademetsää kaadetaan laittomasti, sitä raivataan pelloksi ja laitumeksi. Myös uhanalaisia lintuja ja nisäkkäitä salametsästetään. Myrskyjen ja muiden luonnonkatastrofien vaikutukset voimistuvat. Myrskyt saavat enemmän tuhoa aikaan, kun metsät ja rannikkoalueiden kasvillisuus vähenevät. Hakatut ja paljaat vuorenrinteet eivät sido sadevettä kuten metsät. Äkillisistä tuhotulvista kärsitään eri puolilla maailmaa. Vesi- ja mutamassat saattavat peittää kokonaisia kyliä tai pieniä kaupunkeja alleen. Miten luonnon monimuotoisuuden häviäminen vaikuttaa köyhien elämään? Köyhät saavat ympäröivästä luonnosta ravinnon, lääkkeet ja muut tarvitsemansa hyödykkeet. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen heikentää köyhien elinoloja ja kärjistää köyhyyden ja luonnon monimuotoisuuden syöksykierrettä. Ruoka-avun varassa eläviä ihmisiä ja pakolaisia on yhä enemmän, ja yhteiskunnan vakaus järkkyy. Mitä voit itse tehdä? Hillitse ilmastonmuutosta valinnoillasi. Pyri ottamaan luonto huomioon arjen toimissa. Suosi luomutuotteita, sillä luonnonmukaisessa maatalousympäristössä on yleensä suurempi luonnon kirjo kuin tehomaataloudessa.

24 Monimuotoinen luonto rikastuttaa elämäämme monin tavoin. Se tarjoaa perustan taloudelle ja kaupalle, vaikuttaa ravinnon ja veden saantiin sekä ilmastoon. Jos lajit häviävät nykyistä vauhtiaan, maailman kaikki ihmiset köyhtyvät. Luonnon monimuotoisuuden suojelu on osa kestävää kehitystä. Se on myös lähes kaikkien muiden kehitystavoitteiden perusta. Luonto on monen kehitysmaan ihmisen tärkein elannon lähde. Luonnosta saadaan ilmaisia tuotteita ja palveluita, joita ilman ihmiset eivät tule toimeen. Kalojen katoaminen Nicaraguan Karibialta on köyhdyttänyt kalastajat ja lamaannuttanut paikallisen talouden. Miten käy Orinocon kylän, kun elannon antava kalastus loppuu? 2010 on YK:n Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden vuosi. Sen aikana tehdään tunnetuksi monimuotoista luontoa ja sen merkitystä taloudelle ja ihmisten hyvinvoinnille. ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehitysviestintä PL VALTIONEUVOSTO Puhelin: (09) Telefax: (09) Vaihde: (09) Internet: formin.finland.fi/kehityspolitiikka ja global.finland.fi Sähköposti: