Säännöt: Helsingin Moottorivenekerho r.y. - Helsingfors Motorbåtsklubb r.f. 1 Nimi ja kotipaikka

Transkriptio

1 Säännöt: Helsingin Moottorivenekerho r.y. - Helsingfors Motorbåtsklubb r.f. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin Moottorivenekerho r.y., - Helsingfors Motorbåtsklubb r.f. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on herättää, edistää ja tukea luonnon ja ympäristön huomioon ottavaa veneilyharrastusta sekä vesillä liikkumisen turvallisuutta sekä valvoa jäsentensä yhteisiä etuja veneilyyn liittyvissä asioissa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää koulutus-, kilpailu-, kokous- ja muita vastaavia tilaisuuksia. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa poltto- ja voiteluaineiden kauppaa ja venetarvikkeiden myyntiä jäsenilleen ja heidän vierailleen, majoitus- tai ravitsemusliikettä taikka kioski- ja kahvilaliikettä sekä satama- ja veneiden talvisäilytystoimintaa jäsenilleen ja ylijäävien paikkojen osalta myös ulkopuolisille. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille. 3 Kieli Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 4 Tunnukset Yhdistyksen viralliset tunnukset ovat Kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistama lippu ja Suomen Veneilyliitto - Finlands Batförbund r.y:n vahvistama kerhoviiri. 5 Jäseneksi ottaminen Yhdistyksen vuosi- ja juniorijäseneksi sekä kannattajajäseneksi voidaan ottaa yhdistyksen hallitukselle osoitetun kirjallisen hakemuksen perusteella jokainen hyvämaineinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö yhdistyksen kahden jäsenen tai muuten tunnetun suosittelijan suosituksen perusteella. Jäsenhakemukset käsitellään yhdistyksen hallituksen kokouksessa, ja hyväksymiseen tarvitaan läsnäolevien yksimielinen päätös. Jäseneksi hyväksytylle lähetetään viikon kuluessa ilmoitus hyväksymisestä. Yhdistyksen hallitus voi kutsua yhdistyksen jäseneksi hakevan saapumaan hallituksen kokoukseen, jossa hakemus käsitellään. Yhdistyksen jäsenyys alkaa heti, kun jäseneksi hyväksytty on suorittanut yhdistyksen vaalikokouksen määräämän liittymismaksun ja jäsenmaksun. 6 Jäsenet, jäsenmaksut ja muut maksut Yhdistyksen jäsenet ovat kunniajäseniä, vakinaisia jäseniä, vuosijäseniä, juniorijäseniä ja kannattajajäseniä. Kunniajäsenekseen yhdistys voi kokouksessaan kutsua henkilön, joka on erittäin huomattavasti ansioitunut yhdistyksen tarkoitusperiä edistämällä tai yhdistyksen hyväksi toimimalla ja jota hallitus sellaiseksi esittää. Kunniajäseneksi kutsuminen edellyttää yhdistyksen kokouksessa annettujen äänten 3/4 määräenemmistöä. Vakinaiseksi jäseneksi tulee jokainen, joka on suorittanut yhdistyksen vaalikokouksen määräämän liittymismaksun ja kertakaikkisena

2 jäsenmaksuna vuosijäsenten kulloinkin maksaman jäsenmaksun 15-kertaisena. Vuosijäsen, joka 15 vuonna yhtäjaksoisesti on suorittanut jäsenmaksunsa, vapautuu enemmistä jäsenmaksuista siirtyen vakinaiseksi jäseneksi. Henkilö, joka ei vuoden 1986 lopussa ole ollut yhdistyksen jäsen, ei voi tulla vakinaiseksi jäseneksi. Yhdistys voi kokouksessa kutsua vakinaiseksi jäseneksi henkilön, jolle yhdistys tahtoo osoittaa huomaavaisuutta tai tunnustusta ja jota hallitus sellaiseksi esittää. Vakinaiseksi jäseneksi kutsuminen edellyttää yhdistyksen kokouksessa annettujen äänten 3/4 määräenemmistöä. Kannattajajäseneksi voi hallitus ottaa oikeustoimikelpoisen yhteisön, joka haluaa tehokkaasti tukea ja kannattaa yhdistyksen toimintaa. Kannattajajäseneksi ottaminen tapahtuu 5 :ssä määrättyä menettelytapaa noudattaen. Kannattajajäsenet suorittavat kertakaikkisena jäsenmaksuna yhdistyksen vaalikokouksen määräämän vähimmäismaksun. Vuosijäsenet suorittavat yhdistyksen vaalikokouksen määräämän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun. Juniorijäsenten suorittama liittymismaksu ja jäsenmaksu eivät saa ylittää puolta vuosijäsenten vastaavista maksuista. Juniorijäsenyys muuttuu jäsenen suostumuksella yhdistyksen vuosijäsenyydeksi sen toimintavuoden alkaessa, jolloin juniorijäsen täyttää 20 vuotta. Yhdistyksen vakinaisilta jäseniltä, vuosijäseniltä ja kannattajajäseniltä voidaan periä yhdistyksen kokouksen määräämä maksu, joka syntyy jäsen- ja venerekisterin ylläpidosta tai yhdistyksen jäsenille toimitettavien tiedotteiden taikka muun vastaavan materiaalin lähettämisestä taikka muusta tämänkaltaisesta yhdistyksen hallintotoiminnasta tahi yhdistyksen järjestämien palvelujen käyttämisestä. 7 Yhdistyksestä eroaminen Jäsen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle tai sen kommodorille tai suullisesti tehtävä ilmoitus yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Niiden jäsenten nimet, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksuansa purjehduskauden alkuun mennessä, yhdistyksen hallitus on oikeutettu poistamaan jäsenluettelosta ja näitä jäseniä pidetään yhdistyksestä eronneina. Jäsenen, joka rikkoo yhdistyksen sääntöjä, päätöksiä, kunniaa tai hyviä tapoja vastaan, hallitus voi erottaa yhdistyksestä, jos vähintään kuusi hallituksen jäsentä erottamista kannattaa. Erotetulle on erottamispäätöksestä ilmoitettava viikon kuluessa päätöksen tekemisestä kirjatulla kirjeellä, joka lähetetään hänen viimeksi yhdistykselle ilmoittamaansa osoitteeseen. Ilmoitus erottamispäätöksestä on, vaikkei erotettu olisi ottanut kirjattua kirjettä vastaan, saatettu erotetun tietoon viikon kuluessa kirjatun kirjeen postituksesta. Erotettu on oikeutettu saattamaan erottamispäätös yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi ja hänen on esitettävä tämä vaatimus kirjallisesti yhden kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan yhdistyksen hallitukselle, joka kutsuu yhdistyksen koolle. Hallituksen tekemän erottamispäätöksen kumoaminen edellyttää 3/4 määräenemmistöä kaikista yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä. Äänestys on suoritettava suljettuna lippuäänestyksenä. Yhdistyksestä eronnut tai erotettu sekä yhdistyksen jäsenrekisteristä poistettu on velvollinen suorittamaan erovuotta koskevan jäsenmaksunsa ja muut jäsenyydestä aiheutuneet maksunsa. 8 Jaostot Yhdistyksen keskuuteen voidaan perustaa epäitsenäisiä jaostoja herättämään harrastusta yhdistyksen tarkoitusperien ja pyrkimysten erikoishaaroihin. Jaostot toimivat yhdistyksen vahvistamien määräysten ja erikoissääntöjen mukaisesti. 9 Hallitus Yhdistyksen toimintaa johtaa ja sen asioita ja taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu kommodori, 1. ja 2. varakommodori, taloudenhoitaja, 1. satamakapteeni, kilpailupäällikköjä kolme muuta jäsentä. Kommodori, 1. ja 2. varakommodori sekä kolme jäsentä valitaan kolmeksi vuodeksi siten, että vuosittain yksi kommodoreista ja yksi jäsenistä on erovuorossa. Taloudenhoitaja, 1. satamakapteeni ja kilpailupäällikkö valitaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Kaikki hallituksen jäsenet voidaan välittömästi valita uudelleen. Ensimmäisenä vuonna ratkaistaan erovuoroisuus arpomalla, joka toimitetaan heti vaalien jälkeen.

3 Jos joku hallitukseen kuuluvista eroaa toimintakauden kestäessä tai hänet valitaan kommodoriksi tai varakommodoriksi, valitaan hänen tilalleen toinen toimikaudesta jäljellä olevaksi ajaksi seuraavassa yhdistyksen kokouksessa. Juniorijäsentä ei voida valita yhdistyksen hallitukseen. Yhdistyksen hallitus valitsee tarpeelliset yhdistyksen toimihenkilöt. Hallitus päättää toimihenkilöiden työsuhteista ja työehdoista. 9a Lautakunnat, valiokunnat ja toimikunnat Hallitus voi asettaa vuodeksi kerrallaan yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi avukseen lautakuntia, valio- ja toimikuntia. Hallitus valitsee lautakuntien, valio- ja toimikuntien jäsenet ja nimeää niiden puheenjohtajat. Mikäli lautakunnan, valio- tai toimikunnan äänet menevät tasan, voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. 10 Hallituksen kokoukset ja yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen hallitus kokoontuu kommodorin kutsusta ja on päätösvaltainen vähintään hallituksen viiden jäsenen, joista yhden on oltava kommodori tai jompikumpi varakommodoreista, ollessa saapuvilla. Kommodorin ollessa estyneenä toimii jompikumpi varakommodoreista hänen sijaisenaan. Yhdistyksen nimen kirjoittaa kommodori tai jompikumpi varakommodori yhdessä taloudenhoitajan tai hallituksen tähän tehtävään määräämän henkilön kanssa. Toimintavuosi Yhdistyksen toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilit yhdessä hallituksen vuosikertomuksen kanssa on annettava viimeistään 31 päivä tammikuuta tilintarkastajalle. Tarkastuksesta tilintarkastajain on annettava vuosikokoukselle kirjallinen lausunto, joka on jätettävä hallitukselle viimeistään 14 päivää ennen vuosikokousta. 11a Kerhotoimintavelvoite ja jäsenvartiointi Yhdistyksen jäsen on velvollinen osallistumaan yhdistyksen kokouksessa määrätyllä tavalla yhdistyksen omaisuuden huolto- ja korjaustoimintaan, yhdistyksen koulutus-, kilpailu-, kokoustilaisuuksien järjestämiseen ja muuhun yhdistyksen tarkoitusperiä edistävään ja yhdistyksen toimintaan välittömästi liittyvään toimintaan. Jäsen, joka ei suorita tätä kerhotoimintavelvollisuuttaan, voi vaihtoehtoisesti maksaa kerhon kokouksen määräämän korvauksen yhdistykselle. Yhdistyksen jäsen on niin ikään velvollinen osallistumaan yhdistyksen kokouksessa määrätyllä tavalla yhdistyksen käytössä olevan sataman tai veneiden talvisäilytysalueen jäsenvartiointiin. Jäsen, joka ei suorita jäsen-vartiointivelvoitettaan, voi vaihtoehtoisesti maksaa kerhon kokouksen määräämän korvauksen yhdistykselle. Yhdistyksen hallitus asettaa tarvittaessa toimikunnan valmistelemaan kerhotoimintavelvoitteen ja jäsenvartioinnin käytännön toteuttamista. Hallitus määrää toimikunnan puheenjohtajan. 11b Rangaistukset ja muut seuraamukset Yhdistyksen hallitus voi määrätä rangaistuksena jäsenelle, joka ei noudata yhdistyksen sääntöjä tai yhdistyksen hallituksen toimivaltaansa kuuluvia päätöksiä, huomautuksen tai varoituksen sekä kieltää määräajaksi yhdistyksen jäsenpalvelujen käytön taikka määrätä ylimääräisiä vartiovuoroja yhdistyksen käytössä olevassa satamassa purjehduskauden aikana tai veneiden talvisäilytysalueella. Toimenpiteen kohteeksi joutunut yhdistyksen jäsen voi saattaa asian yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi siten kuin edellä 7 :ssä on määrätty. 12 Yhdistyksen kokoukset

4 Yhdistyksen varsinaisia kokouksia pidetään vuosittain kolme, vuosikokous helmikuussa, kevätkokous huhti- tai toukokuussa ja vaalikokous marraskuussa. Ylimääräisiä kokouksia pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään 10 jäsentä tai 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti pyytää. Yhdistyksen kokouksen hallitus kutsuu koolle julkaisemalla siitä tiedonannon viimeistään 2 viikkoa ennen kokouspäivää ainakin yhdessä Helsingissä ilmestyvässä päivälehdessä tai kirjallisella kokouskutsulla, joka on postitettava viimeistään 2 viikkoa ennen kokouspäivää. Jos kokouksessa tulee käsiteltäväksi kysymys yhdistyksen nimen tai sääntöjen muuttamisesta, yhdistyksen purkamisesta, kiinteistön ostamisesta, myymisestä tai kiinnittämisestä, on tästä kokouskutsussa mainittava. Yhdistyksen kokouksen avaa ja sitä johtaa kommodori tai jompikumpi vara-kommodori, tai jos näillä on este, joku muu hallituksen jäsen. 13 Vuosikokous Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Hallituksen kertomus kuluneelta vuodelta. 2. Tilintarkastajain lausunto sekä kysymys tilinpäätöksen vahvistamisesta ja tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle. 3. Hallituksen kuluvaa vuotta varten laatima tulo- ja menoarvio. 4. Kysymykset, jotka hallitus esittää vuosikokouksen käsiteltäviksi. 5. Kysymykset, jotka vähintään 10 päivää aikaisemmin hallitukselle osoitetulla kirjallisella esityksellä on pyydetty ottamaan kokouksen ohjelmaan. 14 Kevätkokous Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Vahvistetaan alkavan purjehduskauden kilpailu- ja toimintaohjelma. 2. Kysymykset, jotka hallitus esittää kevätkokouksen käsiteltäviksi. 3. Kysymykset, jotka 13 :ssä määrätyllä tavalla on pyydetty ottamaan kokouksen ohjelmaan. 15 Vaalikokous Vaalikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista. 2. Kommodorin vaali ja 2. varakommodorin vaali. 4. Taloudenhoitajan vaali satamakapteenin vaali. 6. Kilpailupäällikön vaali. 7. Hallituksen jäsenen vaali. 8. Kahden tilintarkastajan ja näiden varamiesten vaali. 9. Vahvistetaan liittymis- ja jäsenmaksun sekä muiden säännöissä määrättyjen yhdistyksen jäseniltään perimien maksujen suuruus. 10. Kysymykset, jotka hallitus esittää vaalikokouksen käsiteltäviksi. 11. Kysymykset, jotka 13 :ssä määrätyllä tavalla on pyydetty ottamaan kokouksen ohjelmaan. 16 Äänioikeus

5 Äänioikeus yhdistyksen kokouksessa on kunnia-, vakinaisilla- ja vuosi-jäsenillä. Kannattaja- ja juniorijäsenellä on ainoastaan puheoikeus. Yhdistyksen ja sen hallituksen kokouksissa tapahtuvissa äänestyksissä ratkaisee äänten yksinkertainen enemmistö, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa, paitsi vaaleissa, jotka ratkaistaan arvalla. Vaalit toimitetaan umpilipuin, mikäli niin vaaditaan. Valtakirjalla ei voi äänestää. 17 Nimen ja sääntöjen muuttamien Nimen ja sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdenmukainen päätös kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, ja päätöksen pätevyyteen vaaditaan vähintään 3/4 kaikista äänestyksessä annetuista äänistä. 18 Yhdistyksen purkaminen Jos yhdistys purkautuu, on sen omaisuus jätettävä jollekin toiselle suomalaiselle rekisteröidylle yhdistykselle moottorivene- ja purjehdusurheilua edistäviin tarkoituksiin käytettäväksi. Helsingin Moottorivenekerho ry. Tervasaarenkannas Helsinki, hmvk@hmvk.fi