Tomi Pahula TI09OHJ. Apache WWW-palvelin
|
|
- Pekka Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Seminaarityö Opintojakso: Opettaja: A Linux-järjestelmät Tomi Pahula Opintojakson toteutus: Syksy 2011 Opiskelijaryhmä: Opiskelija: TI09OHJ Pavel Savushkin Raportti palautettu: Seminaarityön aihe: Apache WWW-palvelin
2 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1 Apache historia Palvelimen toiminta Apache-palvelimen ajoympäristöt Tärkeimmät ominaisuudet Asentaminen ja konfigurointi Apache-palvelimen rakenne HTTPD.CONF -ASETUSTIEDOSTO SRM.CONF -ASETUSTIEDOSTO Apache 1.3:sen erot 2.0:aan Lähteet... 18
3 3 1 Apache historia Nykyisin Apache- ohjelmistosäätiönä tunnettu yritys aloitti toimintansa vuonna 1995 Apache ryhmä nimen alla. Tämä ryhmä koostui joukosta Internet sivustojen ylläpitäjiä, jotka perustivat postituslistan sen jälkeen kun HTTP Daemonin virallinen kehitys keskeytyi vuoden 1994 aikana. Apache ryhmän jäsenet halusivat koordinoida tekemänsä muutokset ja lisäosat HTTP Daemoniin, sekä saattaa ne yleiseen levitykseen ylläpitäjien keskuudessa. Kehitystyön jatkuessa keskeisiksi jäseniksi nousivat Brian Behlendorf, Roy T. Fielding, Rob Hartill, David Robinson, Cliff Skolnick, Randy Terbush, Robert S. Thau, Andrew Wilson myos Eric Hagberg, Frank Peters ja Nicolas Pioch osallistuivat ryhmän projekteihin. Ensimmäinen virallinen versio (0.6.2) Apache palvelimesta julkaistiin huhtikuussa 1995, se käytti pohjanaan NCSA http (National Center for Supercomputing Applications) versiota 1.3. Näihin aikoihin myös NCSA:ssa aloitettiin http palvelimien kehitys uudelleen. Apache oli kerännyt jo suurta suosiota ylläpitäjien keskuudessa ja osa NCSA:n kehittäjistä liittyi Apache ryhmään kunniajäseninä jakamaan ideoita näiden kahden projektin välillä. Nykyisin Apachea kehittävät tuhannet vapaaehtoiset ohjelmoijat eri maista. Http palvelinohjelmistojen lisäksi Apache on tuottanut lukuisia onnistuneita projekteja kuten ActiveMQ. ActiveMQ on välikasiohjelma joka kääntää tiedon lähettäneen ohjelman viestiprotokollan viestin vastaanottavan ohjelman viestiprotokollan mukaiseksi. Kaiken kaikkiaan Apache software foundation on ollut osallisena lähes 140 projektissa, jotka ovat tuoneet palvelinohjelmistot kaikkien saataville. Viimeisimmän tutkimusotoksen perusteella Apachen palvelin ohjelmisto hallitsee markkinoita täysin. Otokseen vastanneista lähes 100 miljoonaa Internet-sivua käytti Apachea, tämä vastaa 58,9% osuutta. Seuraavana perässä ovat Microsoft 12,46%, Nginx 11,28%, Google 8,13%, osuuksilla.
4 4 Developer September 2011 Percent October 2011 Percent Change Apache 99,963, % 99,883, % Microsoft 20,548, % 21,137, % 0.13 nginx 17,495, % 19,121, % 0.78 Google 13,270, % 13,781, % 0.16 Yahoo.com. Suuriliikenteisiä sivustoja jotka käyttävät Apache ovat Facebook.com ja Apachen suosion alun on helppo selittää silla, että se oli ainoa varteenotettava ohjelmisto aikanaan, mutta mikä tekee Apachesta niin suositun vielä tänäkin päivänä suurien yritysten ohjelmistojen rinnalla. Ennen kaikkea Apache http on ilmainen ja sen takia hyvin suosittu esimerkiksi koulu tai yksityiskäytössä. Tämän ansiosta tulevat ylläpitäjät ja palvelimien ohjelmoijat saavat ensikosketuksensa palvelimiin juuri Apachen avulla. Apache on onnistunut luomaan viimeisten 15 vuoden aikana suuren kommuunin vapaaehtoisista kehittäjistä, niin ammattilaisista kuin harrastelijoista. Ison yhteisen ansiosta kehitystyö on lähes keskeytymätöntä ja uusia parannuksia olemassa oleviin puutteisiin tai ongelmatilanteisiin syntyy nopeasti.
5 5 Eräs syy, miksi juuri Apachen http on saavuttanut suuren suosion, on toisten käyttäjien tarjoama vertaistuki. Internet ja varsinkin asiaan vannoutuneet keskustelupalstat usein sisältävät paljon neuvoja ja ohjeita miten saat oman palvelimen toimimaan. Useimmat yritykset eivät tarjoa ilmaista opetusta ohjelmistojensa käyttöön, varsinkin tämän takia suuri määrä aloittelevista käyttäjistä karttavat naita ohjelmia.
6 6 2 Palvelimen toiminta WWW-järjestelmät toimivat asiakas/palvelin-periaatteella (client/server). Asiakasohjelma lähettää http-protokollaa käyttäen palvelupyynnön palvelinohjelmalle. Palvelin suorittaa pyydetyn palvelun ja lähettää http-protokollaa käyttäen vastauksen asiakkaalle. Www-järjestelmien tapauksessa palvelin on www- tai web-palvelin. Asiakasohjelma on hyvin usein selain. Seuraava kuva esittää palvelimen toimintaa. Käyttäjä kirjoittaa verkkoresurssin URL-osoitteen selaimen osoitekenttään tai klikkaa sivulla olevaa linkkiä. Verkkoresurssi voi olla HTML-tiedosto, ASP- tai JSP-tiedosto, cgi-ohjelma, Java-servletti, hakukone, jne. Selaimesta lähtee palvelimelle httpprotokollan mukainen pyyntö. Palvelin lähettää selaimelle vastauksen käyttäen http-protokollaa. Vastaus on yleensä jonkinlainen HTML-tiedosto. Selaimen HTML-parseri tulkitsee saamansa HTML-tiedoston ja näyttää sen selaimen näyttöalueessa.
7 3 Apache-palvelimen ajoympäristöt 7 Alkuaan Apache-palvelin kehitettiin UNIX-käyttöjärjestelmässä ajettavaksi. Sen yleisimmät ajoympäristöt ovatkin Linux-, Solaris- ja FreeBSB- käyttöjärjestelmät. Apachepalvelimesta on tehty myös NT/Win -ympäristöissä toimivat versiot. Normaalisti Apache toimii Unix-käyttöjärjestelmässä taustaprosessina, joka tarjoaa palveluja ja jolla ei ole varsinaista käyttöliittymää. Tällaisesta prosessista käytetään Unix-käyttöjärjestelmässä nimeä demoni (daemon). Windows NT -käyttöjärjestelmässä taustaprosessista käytetään nimitystä palvelu (service). Apachen toimintaperiaate on erilainen Unix- ja NT-käyttöjärjestelmissä. Unixkäyttöjärjestelmässä Apache luo käynnistyksen yhteydessä prosesseja, jotka käsittelevät asiakkailta tulevia palvelupyyntöjä. NT-käyttöjärjestelmässä palvelupyyntöjen käsittely perustuu säikeisiin (thread). Säikeiden käyttö on tehokkaampaa ja vähemmän tietokoneen resursseja kuluttavaa kuin prosessien käyttö. Uusimmassa Apache versiossa 2.0 palvelut toteutetaan myös Unix-ympäristössä säikeiden avulla.
8 8 4 Tärkeimmät ominaisuudet Tuki HTTP 1.1 protokollalle Modulaarinen (uusien moduulien lisääminen ja Apachen toiminnan laajentaminen) Virheilmoitukset täysin konfiguroitavissa Virtuaalipalvelin, jolloin yksi Apachen-palvelin voi palvella asiakkaita usealla eri nimellä (esim. tai Apache voi toimia proxy-palvelimena, mikä vähentää liikennettä yrityksen sisäverkosta ulkoverkkoon. Mahdollisuus laajentaa palvelimien toimintaa palvelinprosessissa ajettavilla Perlohjelmilla (kirjastolla perlmod) Käyttäjien tunnistus CGI- ja FAST-CGI tuki Apache haarauttaa (fork) palvelinprosessinsa haluttuun määrään lapsiprosesseja etukäteen. Nämä lapsiprosessit ovat äitiprosessien täydellisiä kopioita. Lapsiprosesseja pidetään aina käynnissä alustustiedostoissa määrätty määrä, mutta niitä voidaan tarvittaessa käynnistää enemmänkin. Asiakkailta (yleensä selaimelta) tuleviin pyyntöihin vastaavat juuri httpd-lapsiprosessit. Näin ollen palvelinprosessin käynnistykseen ei yleensä kulu aikaa pyynnön tapahtuessa. Apachessa on ollut http 1.1 yhteensopivuus versioista 1.2.x lähtien. Apachessa on tuki mm. jatkuville yhteyksille (persistant connection), mikä tarkoittaa sitä, että kolme INLINE-kuvaa sisältävä HTML-dokumentti (yhteensä 4 tiedostoa) voidaan siirtää yhden http-yhteyden aikana. http 1.0 protokollassa jokaisen elementin siirtoa varten piti luoda uusi http-yhteys, mikä luonnollisesti hidasti palvelimen toimintaa. Apache-palvelimen etuja ovat toimintavarmuus ja GPL-lisenssillä jaettava lähdekoodi. Suuri markkinaosuus ja lähdekoodin julkisuus takaa jatkuvan kehityksen. Apache palvelinta testataan jatkuvasti kovassa käytössä (jatkuvassa käytössä useita miljoonia palvelimia). Aina uuden virheen ilmetessä korjaus tulee nopeasti Apachen kotisivulle.
9 5 Asentaminen ja konfigurointi 9 Konfiguroinneissa ja käynnistyksessä on linux-pakettijakelukohtaisia eroja. Jos Apache asennetaan Windows-käyttöjärjestelmään, voidaan asennusohjelman jälkeen palvelu käynnistää Ohjauspaneeli/Control Panel -> Valvontatyökalut/Administrative Tools -> Palvelut/Services' -näkymästä. Esitelmä keskittyy tarkastelemaan prosessia Fedora Core 12 -jakelun näkökulmasta. Asennetaan Apachen uusin versio paketinhallinnasta: # yum install httpd Apachen käynnistys-skripti sijaitsee tämän jälkeen /etc/init.d hakemistossa, tiedostossa 'httpd'. Sinne ovat määritetty funktiot palvelun käynnistykselle, pysäytykselle ja uudelleenkäynnistykselle. Näiden toteutuksia voi tarkastella tiedostosta ('cat/etc/init.d/httpd') Apache-palvelu saadaan käynnistettyä, kun yllämainitussa httpd-tiedostossa oleva käynnistys-skripti (start()-funktio) saada ajettua. Käytetään samassa yhteydessä myös 'chkconfig'-työkalua, joka helpottaa esimerkiksi järjestelmävalvojien tehtäviä järjestelmässä pyörivien palvelujen ylläpidossa ja käytössä. 'Chkconfig <pavelunnimi> <on/off>' asettaa palvelun käynnistymään aina järjestelmän käynnistyksen yhteydessä. Suoritetaan komennot: # chkconfig httpd on # /etc/init.d/httpd start Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös suoraan palveluita manipuloivaa komentoa 'service', ja käynnistää Apache-palvelu seuraavasti: # sevice httpd start Kun komennot on ajettu, on Apache www-palvelimen palvelu käynnistetty, ja se pyörii taustalla. Kannattaa myös varmistaa, että Apachen käyttämä portti 80 on avattuna. # netstat -tulpn grep :80
10 10 Palvelun pysäytys onnistuu vastaavasti käyttämällä 'start'-parametrin sijaan 'stop'- parametria, samojen yllämainittujen komentojen kanssa. Kun palvelu on käynnistetty, on seuraava askel yleensä konfiguroida Apache siten, että se löytää halutut hakemistot ja tiedostot www-sivustojen pyörittämiseen. Tämä, ja myös Apachen muu konfigurointi tehdään '/etc/httpd/conf/httpd.conf' -tiedostoon. Windows-käyttöjärjestelmissä httpd.conf -tiedosto löytyy Apachen asennushakemiston alta. Ennen uusien muutosten tekemistä on yleensä kannattavaa tehdä tiedostosta varmuuskopio, jotta voidaan tarvittaessa palata toimivaan versioon. Fedorassa on oletuksena asetettu juurihakemistoksi '/var/www/html'. Tähän hakemistoon luodut html-tiedostot ovat heti palvelun käytössä. Ensimmäisen asennuksen jälkeen kannattaa palvelimen virheetön toimivuus varmistaa luomalla hakemistoon 'index.html'- tiedosto, jonka sisältönä on jokin helposti tunnistettava ja lyhyt merkkijono. Tämän jälkeen selaimen pitäisi näyttää merkkijono, kun url:ksi syötetään ' Vaikkakaan Apache-asennuspaketin mukana ei tulekaan erillistä graafista käyttöliittymää konfiguroinnin suorittamista varten, on httpd.conf-tekstitiedosto todella hyvin kommentoitu, ja jokainen attribuutti ja sen käyttötarkoitus on selitetty. Näin ollen konfigurointi ei yleensä muodostu ylitsepääsemättömäksi esteeksi, vaikka sitä ei olisi ennen tehnyt. Tiedostoa käsitellessä kannattaa huomioida kommenttiriviä merkitsevä merkki '#', jonka jälkeen kirjoitettua tekstiä palvelu ei lue. Isompia kokonaisuuksia konfiguroinnissa määritellään lohkoissa, jolloin syntaksi muistuttaa hieman XML:aa. <Lohko> attribuutti1 arvo arvo2 attribuutti2 arvo3 <Alilohko> attribuutti3 arvo4 </Alilohko> </Lohko>
11 11 Vaikka oletuksena käytettävä konfiguraatiotiedosto on httpd.conf, ei kaikkia konfiguraatioita ole pakollista tehdä yhteen tiedostoon. Palvelimen käyttämiä konfiguraatioita voidaan modularisoida kivasti esimerkiksi sen päällä pyörivien palveluiden mukaan lisäämällä include-määritteitä tiedoston alkuun, ja tehdä määritteiden mukaisiin muihin konfiguraatio-tiedostoihin halutut konfiguraatiot. Konfigurointi kannattaa aloittaa muuttamalla 'ServerAdmin' -attribuutin arvoksi sähköpostiosoite, johon itse pääsee kasiksi. Talloin erilaisista virheistä mahdollisesti raportoivat sähköpostit ovat luettavissa. Myös 'ServerName' -attribuutti kannattaa muuttaa vastaamaan todellista palvelimen osoitetta. Alkuvaiheessa/ohjelmistokehityksessä käy vaikkapa oma ip-osoite, tai 'localhost'.
12 6 Apache-palvelimen rakenne 12 Apache voidaan imuroida Apache Software Foundation -yhdistyksen sivuilta ( tai joltakin sen kansainväliseltä peilisivustolta. Apache julkistetaan sekä binääri- että lähdekoodiversiona. Binääriversio voidaan asentaa sellaisenaan ja sitä on saatavana useille käyttöjärjestelmille. Lähdekoodiversio, jota voidaan editoida ja muunnella kulloiseenkin tarkoitukseen sopivaksi, pitää ennen asennusta kääntää ja kehittää asentamiskelpoiseksi ohjelmaksi. Ydin ja moduulit Apache-palvelin koostuu ytimestä ja moduuleista, joista voidaan koota halutut ominaisuudet omaava palvelin. Moduulit voidaan kiinnittää palvelimeen pysyvästi tai ne voidaan ladata ajon aikana dynaamisesti. Virallinen Apache sisältää ytimen ja tietyt standardimoduulit. Konfigurointitiedostot Apache-palvelimella on konfigurointitiedostoja, jotka ilmoittavat palvelinohjelmistolle, minkälaisessa ympäristössä se toimii ja miten sen tulee toimia. Konfigurointitiedostot ovat tekstitiedostoja, joita voidaan käsitellä manuaalisesti tekstieditorilla. Nykyään on olemassa myös graafisia editoreita, joilla voidaan käsitellä konfigurointitiedostoja. Apache-palvelimen asennusohjelma perustaa conf-nimisen hakemiston ja vie hakemistoon kolme konfigurointitiedostoa: httpd.conf, tärkein konfigurointitiedosto srm.conf, palvelimen resurssienmäärittelytiedosto access.conf, palvelimen käyttöoikeuksien määrittelytiedosto httpd.conf -asetustiedosto Tiedosto httpd.conf sisältää palvelimen tärkeimmät asetustiedot. Tiedostoa voi muokata millä tahansa Unix-tekstieditorilla. Tässä luvussa käydään httpd.conftiedoston tärkeimmät räätälöitävät kohdat läpi. Aloitetaan palvelimen toiminnan kannalta välttämättömistä määrittelyistä. ServerType Unix-koneeseen asennettavaa palvelinta voidaan ajaa kahdessa tilassa: joko standalone- tai inetd-tilassa. Kun palvelinta ajetaan inetd-tilassa, UNIX huolehtii
13 13 palvelinohjelmiston käynnistämisestä aina hakupyynnön saapuessa palvelimelle annettuun TCP-porttiosoitteeseen. Apache-palvelinta suositellaan ajettavaksi standalone-tilassa, jolloin palvelinprosessi on jatkuvasti päällä odottamassa hakupyyntöjä. Tällöin sitä ei tarvitse erikseen käynnistää, vaan Apachen äitiprosessi kopioi itse itsensä lapsiprosessiksi, joka palvelee asiakasta. Port Port-direktiivi määrittelee palvelimen kuuntelemaan TCP-portin numeron. Standardiporttinumero on 80. Mikäli palvelin käynnistetään standalone-tilassa porttiin, jonka numero on pienempi kuin 1024, palvelin täytyy käynnistää pääkäyttäjän tunnuksilla. HostnameLookups Apache-palvelin voi yrittää selvittää Web-sivuja hakevien koneiden iposoitteita vastaavan nimellä lokitiedostoa varten. Tämä aiheuttaa turhia kyselyjä DNS-nimipalvelimelle, joten asetusta ei kannata yleensä käyttää. User Oletuksena WWW-palvelin ajetaan ei kukaan käyttäjän oikeuksilla. Tällä oletus ei ole omaa kotihakemistoa, joten oikeudet jäävät suhteellisen pieniksi. Ajattaessa palvelinta Standalone-tilassa jokainen hakupyyntö käynnistää httpdäitiprosessista uuden lapsiprosessin muistiin. Apachen äitiprosessi käynnistetään pääkäyttäjän oikeuksilla, mutta jokainen uusi palvelinkopio käynnistyy User- ja Group-kohdissa annetulla tunnuksella. Kyseessä on käyttäjä, jolle täytyy antaa oikeudet esimerkiksi cgi-ohjelmien ajamiseen. ServerRoot Palvelimen juurihakemisto (ServerRoot) on hakemisto, jossa palvelin säilyttää asetus-, virhe- ja lokitiedostot (conf- ja logs-hakemistot). Asetus on tästä eteenpäin Apache-palvelimen juurihakemisto myös kaikissa asetuksissa (esim. ErrorLog, TransferLog jne.) Palvelin olettaa löytäneensä kaikki tarvitsemansa tiedostot hakemiston alihakemistossa. Hakemiston voi määritellä apache-palvelimen käynnistämisen yhteydessä f-parametrilla.
14 14 ServerAdmin Palvelimen ylläpitäjän sähköpostiosoite, joka näkyy oletuksena joissakin Apache-palvelimen antamissa virheilmoituksissa. ErrorLog, TransferLog, RefererLog, AgentLog Nämä ovat lokitiedostojen sijoituspaikkoja palvelimen juurihakemiston alla. Lokitiedostot voidaan tallentaa myös minne tahansa palvelimen hakemistoon, jolloin käynnistettäessä palvelin uudestaan, täytyy näiden hakemistojen olla olemassa. PidFile Palvelimen käynnissä olemisesta kertovan tiedoston (Pidfile) nimeäminen. Tiedosto httpd.pid sisältää httpd-äitiprosessin Prosessitunnuksen (PID). Tätä lukua voi käyttää esimerkiksi palvelimen käynnistämiseksi uudelleen. ServerName WWW-palvelimen nimi. Huomaa, että palvelimen nimen on löydyttävä nyös DNS-nimipalvelusta, muuten palvelin toimii ainoastaan IP-osoitteella. Timeout Timeout-directiivi asettaa maksimiajan (seuraavassa 400 sekuntia), jonka palvelin odottaa yhden selaimelta tulevan pyynnön täyttämisestä. KeepAlive, KeepAliveTimeout, MaxKeepAliveRequests Selaimelta tehdään useita peräkkäisiä pyyntöjä samalle palvelimelle. Tämän takia luotua yhteyttä ei voi sulkea, vaan sen pitää olla auki. Peräkkäiset pyynnöt sallitaan KeepAlive-directiivin On-arvolla. Vaihtoehtoisesti voi antaa myös yhtäaikaisesti auki pidettävien yhteyksien lukumäärän. KeepAliveTimeout vastaa montako pyyntöä yhdelle yhteydelle sallitaan. Arvo 0 tarkoittaa rajoittamatonta määrää. MaxKeepAliveRequests tiedostossa määritellään myös sekä virtuaalipalvelimen (Virtual host) ja proxy-palvelimen asetukset.
15 15 srm.conf -asetustiedosto Tätä tiedostoa ei enää uusimmissa Apachen versioissa ole, vaan myös tämän tiedoston sisältämät tiedot on liitetty httpd.conf tiedostoon. Tiedosto käsitellään kuitenkin erillisenä, koska myös vanhempia Apachen versioita käytetään edelleen. Srm.conf määrittelee Apache-palvelimella olevia resursseja, kuten HTML- ja XML-dokumentteja, CGI-ohjelmia sekä muita palvelimella käytettäviä resursseja. Suurimman osan tiedoston oletusarvoista voi pitää sellaisenaan, joten tässä käsitellään vain ne osat, joita tiedoston asetuksista tavallisesti pitää muuttaa. DocumentRoot DocumentRoot-directiivillä tehdään dokumenttien juurihakemiston määritys. Tämä on hakemisto, jonka tiedostot ladataan tullessa WWW-palvelimelle ainoastaan palvelimen nimellä. UserDir Periaatteessa kaikki HTML-tiedostot voidaan sijoittaa yllä määritellyn dokumenttien juurihakemiston alihakemistoihin, mutta ylläpitäjän kannalta helpompi tapa on määritellä jokaiselle käyttäjälle oma hakemisto. Hakemisto, josta Apache hakee dokumentteja palvelupyynnön tullessa tavallisten käyttäjien hakemistoon, määritellään UserDir-parametrilla. DirectoryIndex Palvelimelle täytyy kertoa myös indeksitiedoston nimi. Indeksitiedosto on tiedosto, joka palautetaan silloin, kun URL-osoite viittaa johonkin hakemistoon. Apache-palvelimessa voi määritellä useampia indeksitiedostoja, kuten alla olevassa esimerkissä on tehty. FancyIndexing Jos hakemistokohtaista indeksitiedostoa ei ole, hakemistossa olevien tiedostojen tyyppiä pyritään kuvaamaan tietyillä kuvakkeilla (icon). Samoin näytetään tiedot tiedostojen koosta ja luontipäivämäärästä. Jos tätä ei haluta, määritellään FancyIndexing off.
16 16 AccessFileName AccessFileName-direktiivillä voi muuttaa hakemistokohtaisen suojaustiedoston nimen (oletus.htaccess). Suojaustiedostoja kannattaa käyttää palvelimelle, jossa on runsaasti tavallisia käyttäjiä, joiden täytyy suojata omat kotisivunsa. Tällöin palvelin tarkastaa jokaisen pyynnön yhteydessä, löytyykö AccessFileName directiivillä määritelty tiedosto palvelimen hakemistosta (tehotonta). DefaultType Seuraavalla direktiivillä määritellään oletus-mime-tyypiksi text/plain, jos palvelimella olevan tiedosto tarkennin ei sitä kerro. Alias, ScriptAlias Alias-direktiivi määtittelee Apache-palvelimella käytettävän polkunimen jollekin palvelimella olevalle hakemistolle. ScriptAlias-direktiivi on kuten alias, mutta se määrittelee, mihin hakemistoon palvelimella ajettavat CGI-ohjelmat sijoitetaan.
17 17 7 Apache 1.3:sen erot 2.0:aan Apache 2.0 palvelin ilmestyi joulukuussa Ensimmäiset versiot olivat beta versioita mutta vuonna 2002 saatiin ensimmäinen stabiili versio ulos. Uusin versio on Uusi versio eroaa melkolailla vanhasta 1.3 versiosta. Se sisältää uusia ominaisuuksia ja on rakenteeltaan erilainen. 2.0 on huomattu käytössä stabiiliksi ja on yleistymässä. Uudessa Red Hat Linux 8.0 versiossa tulee jo mukana Apachen 2.0 versio. Uusia ominaisuuksia: Paremmat ominaisuudet UNIX-ympäristössä Tehokkaampaa moniajoa Uusi rakennus järjestelmä Pakettien kääntäminen on muiden yleisten pakettien kaltainen. Useiden protokollien tuki Uusia protokolla moduuleita voidaan lisätä. Parempi tuki muissakin kuin UNIX alustoissa. Uusi API moduuli Kehittyneempi ja monipuolisempi API moduuli IPv6 tuki Suodattaminen Ulkoiset ohjelmat voivat toimia suodattimina jotka ajetaan eri tapauksissa Monikielinen virheilmoitus Yksinkertainen konfigurointi Windows NT unicode tuki Regular Expression Library päivitetty Uusi selkeämpi versio Perl 5 syntaksissa
18 18 Lähteet ce=1 Arsi_Hartikainen-dokumentti.pdf
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET
LisätiedotWWW-PALVELIN 1 (17) Olavi Korhonen, Timo Ruohomaa, Atte Pakkanen 22.10.2007 WWW-PALVELIMEN KONFIGUROINTI. Sivunumerot 1 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA
Tietoliikenne WWW-PALVELIN 1 (17) Konfigurointi 22.10.2007 WWW-PALVELIMEN KONFIGUROINTI Sivunumerot 1 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA...1 1.1 YLEISPERIAATE...2 1.2 HTTP-PROTOKOLLA...3 1.2.1 HTTP-pyyntö...3 1.2.2
LisätiedotValppaan asennus- ja käyttöohje
Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi
LisätiedotKäytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.
Tehtävänanto - Asenna ja testaa LAMP - Aiheuta vähintään 3 virhettä ja analysoi lokista - Tee nimipohjainen virtuaalipalvelin, joissa toimii myös www. (Karvinen, T. 23.09.2013) Työympäristö Tein tehtävän
LisätiedotSimulaattorin asennus- ja käyttöohje
Linux ja Windows XP Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.2 16.2.2006 Mikko Halttunen Katselmoinin jälkeen 0.1 13.2.2006 Mikko Halttunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Simulaattorin asennus...
LisätiedotKäytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.
Tehtävänanto - Asenna WordPress ja tee siihen esimerkkisisältöä - Mittaa WP:n tehoa. Vertaile etusivun ja alasivujen nopeutta siihen, että tallennat saman sisällön staattiseksi. Analysoi mittaustulokset.
Lisätiedot1.1 Internetistä lyhyesti. Mikä Internet on? 1.2 Maailmanlaajuinen verkko
1.1 Internetistä lyhyesti Alkuperä: - ARPAnet 1960-luvun loppu, 1970-luvun alku - Verkon luotettavuus - ARPA organisaatioit (Advanced Research Projects Agency) - BITnet, CSnet 1970-luvun loppu ja 1980-luvun
LisätiedotCVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen
CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot
LisätiedotTikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0
Toukokuu 2014 1 (11) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Päivitysohje Toukokuu 2014 2 (11) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku...
LisätiedotWWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY
1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303
LisätiedotUCOT-Sovellusprojekti. Asennusohje
UCOT-Sovellusprojekti Asennusohje Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 1.00 Julkinen 15. joulukuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä
LisätiedotVisma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet
Visma Nova Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Oppaan päiväys: 2.2.2012. Helpdesk: http://www.visma.fi/asiakassivut/helpdesk/ Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Kristopher Vuorela UBUNTUN ASENNUS JA ALKEET 206101312 Linux järjestelmät Lukukausi: Kevät 2015 Työ valmistui: 15.04.2015
LisätiedotHarjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:
Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
LisätiedotSisältö IT Linux 2001:n uudet ominaisuudet IT Linux 2001:n yhteensopivuus Red Hat 7.0:n kanssa Asennuksen valmistelu
Sisältö 1 IT Linux 2001:n uudet ominaisuudet 1 1.1 Uudet ominaisuudet......................... 1 1.2 KDE 2.0................................. 2 1.3 XFree86 4.0.1.............................. 2 1.4 Uusi
LisätiedotCoolselector Asennusohje
MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Coolselector Asennusohje Täydellinen valinta on vain muutaman klikkauksen päässä www.danfoss.fi/kylma Yleiset vaatimukset Windows XP asennus Windows 7 asennus Asennuksen poisto
LisätiedotNAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE
NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE Ennen palvelinohjelman asennusta perustetaan tarvittavat kansiot. Oikeustasoista share- tai security-tason oikeudet riittävät; molempien oikeustasojen
LisätiedotJulkaiseminen verkossa
Julkaiseminen verkossa H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www-palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden ottaminen unix-koneeseen (pääteyhteys) komentopohjainen
LisätiedotTietotekniikka / Tietoverkkotekniikka. Markus Autio WWW-sisällönhallintajärjestelmät Linux-järjestelmät. Lukukausi: Kevät 2014
Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka Markus Autio WWW-sisällönhallintajärjestelmät 206101312 Linux-järjestelmät Lukukausi: Kevät 2014 Markus Autio_TI12_TiVe Työ valmistui: 24.4.2014 Selostus palautettu:
LisätiedotFebdok 6.0 paikallisversion asennus OHJEISTUS
Febdok 6.0 paikallisversion asennus OHJEISTUS Sisällys 1 YLEISTÄ 1 2 ASENNUKSEN VALMISTELUT 2 2.1 VARMUUSKOPIOT 2 2.2 ASENNUSTIEDOSTON LATAUS, WWW.FEBDOK.FI 2 2.3 ASENNUSTIEDOSTON LATAUS, FEBDOK:IN SISÄINEN
LisätiedotTaustaa. CGI-ohjelmointi
Taustaa CGI-ohjelmointi CGI = Common Gateway Interface Hyvin yksinkertainen ja helppo tapa toteuttaa dynaamisuutta ja interaktivisuutta htmldokumentteihin Kehitetty tiedon siirtoon palvelimen ja asiakasselaimen
LisätiedotLinuxissa uusi elämä 1
17.06.19 Linuxissa uusi elämä 1 Linux on hyvä vaihtoehto Windowsille Uusiin tai vanhempiin tietokoneisiin Miksi käyttäisin Linuxia Tekniikan Maailman Linux vinkki Siirtyisinkö Linuxiin? 17.06.19 Linuxissa
LisätiedotVerkkolisenssin käyttöönotto
6.1.2019 Mathcad verkkolisenssit, jotka kutsutaan kelluviksi (floating) lisensseiksi, ovat palvelimella olevia lisenssitiedostoja, jotka työkoneet voi varata ja antaa käyttäjälle Mathcadin käyttöoikeudet.
LisätiedotJOHDANTO... 5 PÄÄKONFIGURAATIOTIEDOSTO... 5 3.3 KIELET... 5 4 KÄYNNISTÄMINEN...6 4.1 JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO...2 1 IMAGEBLEND...3 1.1 JOHDANTO... 3 2 OHJELMISTO...4 2.1 JOHDANTO... 4 2.2 OHJELMAPAKETIN PURKAMINEN... 4 2.3 HAKEMISTORAKENNE... 4 3 KONFIGUROINTI...5 3.1 3.2 JOHDANTO...
LisätiedotLINUX-HARJOITUS, MYSQL
LINUX-HARJOITUS, MYSQL Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
LisätiedotOhjeet e kirjan ostajalle
1 Ohjeet e kirjan ostajalle 1. Ostaminen ja käyttöönotto 1.1. Näin saat e kirjan käyttöösi Lataa tietokoneellesi Adobe Digital Editions (ADE) ohjelma täältä: http://www.adobe.com/products/digitaleditions/.
LisätiedotTikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0
Toukokuu 2013 1 (10) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0 Päivitysohje Copyright Aditro 2013 Toukokuu 2013 2 (10) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten
LisätiedotHaka-palveluiden valvonta ja tilastointi AAIEye -työkalun avulla. Mika Suvanto, CSC. mika.suvanto@csc.fi 3.9.2009
Haka-palveluiden valvonta ja tilastointi AAIEye -työkalun avulla Mika Suvanto, CSC mika.suvanto@csc.fi 3.9.2009 Mitä se tekee? kaksi perustoimintoa: valvoo Haka-palveluiden toimintaa kirjautumalla niihin
LisätiedotPÄIVITÄ TIETOKONEESI
PÄIVITÄ TIETOKONEESI SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi PÄIVITÄ TIETOKONEESI 2(16) Sisällys 1. Mihin päivityksiä tarvitaan?... 3 1.1. Windowsin
LisätiedotTikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1
Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet
LisätiedotAditro Tikon ostolaskujen käsittely versio 6.2.0
Lokakuu 2012 1 (9) Aditro versio 6.2.0 Päivitysohje Lokakuu 2012 2 (9) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku... 3 1.2. Aditro Pankkipalvelut yhteensopiva
LisätiedotLinux ylläpitäjän opas. Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT
Linux ylläpitäjän opas Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT Lyhyesti - Linux on eräs versio Unix käyttöjärjestelmästä jonka kehitys alkoi jo vuonna 1969 AT&T labroratorioissa
LisätiedotJoomla pikaopas. Yksinkertainen opas, jossa neuvotaan esimerkkisivuston teko Joomla julkaisujärjestelmällä vaihe vaiheelta.
Joomla pikaopas Yksinkertainen opas, jossa neuvotaan esimerkkisivuston teko Joomla julkaisujärjestelmällä vaihe vaiheelta. Paavo Räisänen www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa
LisätiedotWebpalvelin muistitikulle - Ohje
- Ohje Jari Sarja jari.sarja @ 2017 Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 3 1.1 Miksi asennus muistitikulle?... 3 2 Webpalvelimen asennus... 4 3 Käyttöliittymä...
LisätiedotAutentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset
Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset - Avaa Työkalut valikko ja valitse Tilien asetukset - Valitse vasemman reunan lokerosta Lähtevän postin palvelin (SM - Valitse listasta palvelin, jonka
Lisätiedot1. Adobe Digital Editions ohjelman käyttöönotto
1. Adobe Digital Editions ohjelman käyttöönotto Useimmat verkkokaupassa myytävät e-kirjat on suojattu Adobe DRM suojauksella. Näitä e-kirjoja voi lukea vain Adobe Digital Editions ohjelmalla, joka on asennettava
LisätiedotLahden Teho-Opetus Oy. Opetusohjelmien Palvelinohjelma. Käyttö- ja asennusohjeet
Lahden Teho-Opetus Oy Opetusohjelmien Palvelinohjelma Käyttö- ja asennusohjeet YLEISTÄ Lahden Teho-Opetus Oy:n opetusohjelmia voidaan nyt käyttää verkon välityksellä siten, että itse opetusohjelma asennetaan
LisätiedotWebforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6
Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...
LisätiedotHistoriaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux
Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)
LisätiedotLinux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy
Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux-järjestelmät Winai Prathumwong TI10HJ 06.11.2012 2 Iptables (Netfilter) Johdanto Iptables on Linux-kernelin sisäänrakennetun palomuurin, Netfilter:in
LisätiedotMaastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla
Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,
LisätiedotDNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi
DNS- ja DHCPpalvelut Linuxissa Onni Kytönummi & Mikko Raussi Sisällysluettelo 1. Yleisesti DNS ja DHCP palveluista... 2 1.1. DNS yleisesti... 2 1.2. DNS hierarkia ja TLD... 2 1.3. DHCP yleisesti... 3 2.
LisätiedotOffice 2013 - ohjelmiston asennusohje
Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows
LisätiedotLemonsoft SaaS -pilvipalvelu OHJEET
Lemonsoft SaaS -pilvipalvelu OHJEET Lemonsoft-käyttäjätunnukset Käyttäjätunnukset voit tilata suoraan omalta Lemonsoft-myyjältäsi tai Lemonsoftin asiakaspalvelun kautta. Käyttäjätunnusta tilatessasi ilmoitathan
LisätiedotTIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN
TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word
LisätiedotSuvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012
Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata
LisätiedotVisma GATEWAY INSTALLER. asennusopas
Visma GATEWAY INSTALLER asennusopas 1 Sisällys Tietoa dokumentista...3 Tuetut käyttöjärjestelmät...3 GATEWAY INSTALLER sovelluksen itselatausohjelma...3 GATEWAY INSTALLER sovelluksen suorittaminen...4
LisätiedotLuento 4. Timo Savola. 21. huhtikuuta 2006
UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 4 Timo Savola 21. huhtikuuta 2006 Osa I Shell Lausekkeet Komentoriville kirjotettu komento on lauseke echo "foo" echo $USER MUUTTUJA=1 ls -l Rivinvaihto
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ubuntu Yukun Zhou 2014 Yukun Zhou Harjoitustyö 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. JULKAISUT... 3 3. SUOSIO... 4 4. ASENNUS... 4 5. TURVALLISUUS... 4 6. PAKETTIENHALLINTA...
LisätiedotLyseopaneeli 2.0. Käyttäjän opas
Lyseopaneeli 2.0 Käyttäjän opas 1. Esittely Lyseopaneeli on Oulun Lyseon lukion käyttäjätietojen hallintapalvelu jonka tarkoitus on niputtaa yhteen muutamia oleellisia toimintoja. 2. Yleistä paneelin käytöstä
LisätiedotTIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO
TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 2: Symantec Endpoint Protection Manager, SEPM keskitetyn tietoturva hallintaohjelmiston asennus, sekä vaadittavien palveluiden/roolien käyttöönottaminen
LisätiedotWEIKKA. Asennus opas. Hannu-Matti Lemettinen HML Productions 2009-2011
WEIKKA Asennus opas Hannu-Matti Lemettinen WEIKKA OHJELMAN ASENNUS Weikka ohjelman asennuksessa tarvitaan kaksi tiedostoa. Setup.exe sekä Weikka.msi tiedostot. Asennus käynnistetään suorittamalla (kaksoisnapsautus)
LisätiedotANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1.0
1(7) ANVIA ONLINE BACKUP Asioita, jotka tulee huomioida ennen asennusta! Koska palvelu sisältää myös sharing-ominaisuuden, on asiakas itse vastuussa millaisia tiedostoja palvelimelle varmuuskopioi ja kenelle
LisätiedotKorkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2
Korkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2 Sisällysluettelo Muutoshistoria...3 1 Johdanto...4 2 Palvelimen käyttöön tarvittavat ohjelmat...4 3 Palvelimelle kirjautuminen...4 4
LisätiedotMonikielinen verkkokauppa
Monikielinen verkkokauppa Monikielinen verkkokauppa Monikielisen verkkokaupan luomisessa pitää Multiple Languages lisämoduuli olla aktivoituna. Klikkaa valikosta Features -> Apps Management -> näkyviin
LisätiedotAmazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita.
1 2 Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita. 3 4 Region vastaa palvelun fyysistä sijaintipaikkaa (AWS
LisätiedotTaitaja 2015 Windows finaalitehtävä
Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Tehtäväkuvaus Tehtävänäsi on siirtää, asentaa ja määritellä yrityksen Windows -ratkaisuihin perustuva IT-ympäristö. Käytä salasanaa Qwerty123, jos muuta ei ole pyydetty.
LisätiedotAditro Tikon ostolaskujen käsittely versio SP1
Toukokuu 2012 1 (8) Aditro versio 6.1.2 SP1 Päivitysohje Toukokuu 2012 2 (8) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku... 3 1.2. Application Pool Identity...
LisätiedotMaventa Connector Käyttöohje
Maventa Connector Käyttöohje 17.4.2015 Sisällys 1. Esittely... 2 1.1. Käytön edellytykset... 2 1.2. Tuetut aineistomuodot... 2 2. Asennustiedosto... 3 2.1. Sisäänkirjautuminen... 7 3. Asetuksien määrittäminen...
LisätiedotPÄIVITÄ TIETOKONEESI
PÄIVITÄ TIETOKONEESI HERVANNAN TIETOTORI Insinöörinkatu 38 33721 Tampere 040 800 7805 tietotori.hervanta@tampere.fi PÄIVITÄ TIETOKONEESI 2(17) Sisällys 1. Mihin päivityksiä tarvitaan?... 3 1.1. Windowsin
LisätiedotOctave-opas. Mikä on Octave ja miksi? Asennus
Octave-opas Mikä on Octave ja miksi? Asennus Käynnistys ja käyttöliittymä Komennot tiedostojen hallintaan SciTE-editor.m-tiedostot Ohjeita muualla Mikä on Octave ja miksi? Octave on numeeriseen laskentaan
LisätiedotOpenOffice toimisto-ohjelma
OpenOffice toimisto-ohjelma Tässä dokumentissa selitetään OpenOffice-ohjelman asentaminen ja käyttöönotto. 1.Mikä on OpenOffice? OpenOffice on ilmainen toimisto-ohjelmapaketti useaan eri ympäristöön. Sen
LisätiedotASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS. Navita Yritysmalli. YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh.
1/5 ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS Navita Yritysmalli YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh. 010 7564 986 Käyttöönotto Matti Sihvo Koulutus Jan-Markus Viikari LAITEVAATIMUKSET
Lisätiedot1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus)
1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) Olette pomosi kanssa tarkastaneet asiakkaan tekemän ja sinun korjaaman suunnitelman ja tehneet oman versionsa siitä. Noudata siis tätä tekemäänne uutta
LisätiedotOlet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.
StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että
LisätiedotSonera Yrityssähköposti. Outlook 2013 lataus ja asennus
Sonera Yrityssähköposti. Outlook 2013 lataus ja asennus Sisältö 1/14 Sonera Yrityssähköpostin käyttöönotto Outlook 2013 -sovelluksella SISÄLLYS Outlook 2013 asennuspaketin lataus... 2 Outlook 2013 asennus...
LisätiedotSelvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön
Selvitysraportti MySQL serverin asennus Windows ympäristöön IIO30200 / Jouni Huotari Arto Sorsa / F3900 CREATIVE COMMONS LISENSOITU http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/1.0/fi/ 26.4.2010 1 SISÄLTÖ
Lisätiedoterasmartcardkortinlukijaohjelmiston
erasmartcardkortinlukijaohjelmiston asennusohje Sisällysluettelo 1. erasmartcard... 2 2. erasmartcard-ohjelmiston normaali asennus... 3 2.1. Ennen asennusta... 3 2.2. Asennus... 3 3. Muut asennustavat...
LisätiedotGoogle-dokumentit. Opetusteknologiakeskus Mediamylly
Google-dokumentit 1 2 3 Yleistä 1.1 Tilin luominen 4 1.2 Docs-päävalikkoon siirtyminen 7 Dokumentit-päävalikko 2.1 Kirjaudu Dokumentteihin 9 2.2 Lähetä tiedosto Google-dokumentteihin 11 2.3 Uuden asiakirjan
LisätiedotVisma Avendon asennusohje
Visma Avendon asennusohje 1 Versio 5.21 On tärkeää, että käytössäsi on aina uusin toimittamamme versio ohjelmistosta. Asentamalla viimeisimmän version saat käyttöösi ohjelman tuoreimmat ominaisuudet ja
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Linux pohjaiset pilvipalvelut Linux järjestelmät TI 11/12 TIVE Santeri Kangaskolkka TI 12 Janne Enroos TI 12 Mikä on
LisätiedotYleinen ohjeistus Windows tehtävään.
Yleinen ohjeistus Windows tehtävään. Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER-V ympäristö. Tehtävänäsi on importata/asentaa vaadittavat palvelimet ja työasemat sekä konfiguroida nämä tehtävän mukaisesti.
LisätiedotPaavo Räisänen. WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys. www.ohjelmoimaan.net
Paavo Räisänen WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa.
LisätiedotTietosuoja-portaali. päivittäjän ohje
Tietosuoja-portaali päivittäjän ohje Maisa Kinnunen 2010 1 Sisältö PÄIVITTÄJÄN OHJE Kirjautuminen...3 Sivujen tekstin muokkaus...4 Tiedostojen lisääminen palvelimelle...9 Jos sinun pitää selvittää tiedoston/kuvan
LisätiedotLiite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu
Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu
LisätiedotMikäli olet saanut e-kirjan latauslinkin sähköpostilla, seuraa näitä ohjeita e-kirjan lataamisessa.
E-kirjan latausohje Mikäli olet saanut e-kirjan latauslinkin sähköpostilla, seuraa näitä ohjeita e-kirjan lataamisessa. Pikaohjeet 1. Varmista että tietokoneellesi on asennettu Adobe Digital Editions ohjelma.
LisätiedotLoCCaM Riistakamerasovellus. Dimag Ky dimag.fi
LoCCaM Riistakamerasovellus Dimag Ky janne.koski @ dimag.fi +358505907788 Sovelluksen toimintaperiaate Toimintaperiaate yksinkertaistettuna on seuraavanlainen Kamera ottaa kuvan tai videon jonka lähettää
LisätiedotVisma Document Center 8.01 Asennus ja päivitys (Visma Nova) Ohje
Visma Document Center 8.01 Asennus ja päivitys (Visma Nova) Ohje Asiakaspalvelu: Helpdesk: www.visma.fi Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai muutoksiin tässä oppaassa
LisätiedotYleinen ohjeistus Linux tehtävään
Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.
LisätiedotTI10 Joni Hämäläinen & Jan Lampikari
Seminaarityön raportti 1(11) Opintojakso: Linux Perusteet Opettaja: Tomi Pahula Opintojakson toteutus: Syksy 2012 Opintojakson seminaarityö: 21.11.2012 Opiskelijaryhmä: Opiskelijat: Raportti palautettu:
LisätiedotKieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje
Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5
LisätiedotF-Secure KEY salasanojenhallintaohjelman käyttöönotto PC -laitteella
F-Secure KEY salasanojenhallintaohjelman käyttöönotto PC -laitteella 1 F-Secure KEY F-Secure KEY on palvelu, joka tallentaa turvallisesti kaikki henkilökohtaiset tunnistetiedot, kuten salasanat ja maksukorttitiedot,
Lisätiedot1 AinaCom Skype for Business / Lync 2010 / Lync for Mac 2011 asennusohje... 2
AinaCom Skype for Business Asennusohje Sivu 1/10 Sisällysluettelo 1 AinaCom Skype for Business / Lync 2010 / Lync for Mac 2011 asennusohje... 2 2 Windows työasemat... 2 2.1 Windows työasemavaatimukset...
Lisätiedot1 Tivax siirto uuteen koneeseen
Tivax siirto uuteen koneeseen 1 1 Tivax siirto uuteen koneeseen 1.1 Tivax ohjelman asentaminen Huom. Siirrossa mahdollisesti esiintyvien ongelmien ratkaisu on veloituksetonta ainoastaan asiakkaille, joilla
LisätiedotVerkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009
Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate
LisätiedotTIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö
TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3
LisätiedotMaiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)
Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative
LisätiedotTik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu ASENNUSOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu JÄRJESTELMÄN ASENNUSOHJE LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 19.03.2001
LisätiedotIT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT
IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.
LisätiedotTapahtumakalenteri & Jäsentietojärjestelmä Ylläpito
Tapahtumakalenteri & Jäsentietojärjestelmä Ylläpito Henri Kinnunen, Seppo Tompuri, Tero Malkki, Matti Heiskanen, Tommi Rönkönharju, Tuomas Valkeapää Sisällysluettelo 1. Alkusanat.2 2. Asennusohje..2 3.
LisätiedotLuento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006
UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 5 Timo Savola 28. huhtikuuta 2006 Osa I Shell-ohjelmointi Ehtolause Lausekkeet suoritetaan jos ehtolausekkeen paluuarvo on 0 if ehtolauseke then lauseke
LisätiedotComet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla.
Comet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla. HUOM! TÄMÄ OHJE ON COMET LAITTEEN ENSIMMÄISTÄ ASENNUSKERTAA VARTEN. Ladataksesi rahaa Comet pysäköintimittariisi
LisätiedotUnix-perusteet. Tulostaminen
Unix-perusteet Tulostaminen Tulostaminen unixissa miten tulostin voidaan liittää? määrityksiä Printteri: fyysinen laite kiinni jossain tietokoneessa tai sitten verkossa verkkokortin avulla Printterin nimi
LisätiedotMathcad 15 asennus. 29.10.12 (rev.4)
29.10.12 (rev.4) Mathcad 15 asennus Tässä ohjeessa neuvotaan lähinnä version 15.010 asennus, mutta myös muiden versioiden valintoja selostetaan. Kaikkia Mathcad-versiot asennetaan samalta medialta, ainoastaan
LisätiedotETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu
ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista
LisätiedotSQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010
SQLite selvitysraportti Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen Maaliskuu 2010 Opinnäytetyö Kuukausi Vuosi 1 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ SQLITE:STA... 2 2. HISTORIA... 2 3. SQLITEN KÄYTTÖ... 3 3.1 SQLiten asennus
LisätiedotSALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje
SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje Sisältö 1 Verkon pääkäyttäjä (Network Admin)...3 2 Verkonhallinta...3 2.1 Navigointi verkonhallintaan...3 2.2 Sivustot...3 2.1 Sivustojen toiminnot...4 2.3 Sivuston
LisätiedotAinaCom Skype for Business. Asennusohje
AinaCom Skype for Business Asennusohje 19.11.2015 Sisällys 1 AinaCom Skype for Business / Lync 2010 / Lync for Mac 2011 asennusohje... 3 2 Windows työasemat... 3 2.1 Windows työasemavaatimukset... 3 2.2
LisätiedotWritten by Administrator Saturday, 28 August 2010 14:51 - Last Updated Tuesday, 22 February 2011 10:45
Omalla koneella voi helposti kokeilla tavallisia HTML-sivuja. Siinä vaiheessa, kun alat ohjelmoida esim. PHP:llä, tarvitset webpalvelimen. Yhtä lailla tarvitset palvelimen ja MYSQL-tietokannan, kun haluat
Lisätiedot