Hankkeen henkilöstö: kehittämisjohtaja Kyösti Heino, rakennusinsinööri Veera Sorjonen.

Transkriptio

1 WOODPOLIS II-HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankenumero /460/ TAUSTATIEDOT Hankkeen hallinnoijana toimi Kuhmon kaupunki. Toteutusaika: Kustannusarvio euroa, sis. alv, rahoitus Kainuun ELY- keskus/eakr enintään 80 % hyväksyttävistä kustannuksista eli euroa. Alkuperäisen päätöksen mukaan hankkeen piti päättyä , mutta Kainuun ELYkeskukselta saatiin jatkoaika vuoden 2010 loppuun asti alkuperäistä kokonaiskustannusarviota muuttamatta. Rahoituksen vuoksi hankkeen toimenpiteet kuitenkin päättyivät käytännössä syyskuun lopussa. Hankkeen toteutuneet kustannukset olivat ,11 euroa, sis. alv. Hankkeen henkilöstö: kehittämisjohtaja Kyösti Heino, rakennusinsinööri Veera Sorjonen. Toimitilat: kaksi toimistohuonetta ja neuvottelu- ja kokoustilat osoitteessa Puusepänkatu 3 sijaitsevassa Merta -teollisuushallissa. Ko. halliin on sijoitettu myös Woodpoliksen koulutustehtaan koneet ja laitteet ja siellä on toiminut myös muita projekteja. 2. OHJAUSRYHMÄ Hankkeen ohjausryhmän ovat muodostaneet: Hannu Gröhn, Kuhmon AA-Puu Oy, puheenjohtaja ( saakka) Esa Haverinen, Kuhmon Puupalvelu Oy Arto Pyykkönen, Puulehto Oy/PHPT Wood Matti Kairi (Pekka Heikkinen), Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, PRA- klusteri Jouni Koiso-Kanttila (Markku Karjalainen), Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto Juha Kalliokoski (Jorma Heikkinen), Oulun yliopisto, mittalaitelaboratorio Jari Kähkönen (Arto Karjalainen/Turo Kilpeläinen), Kajaanin ammattikorkeakoulu Osmo Hänninen (Esko Moilanen), Kainuun ammattiopisto Jari Komulainen (Laura Juntunen), Kainuun Etu Oy Pasi Loukasmäki, Kainuun ELY- keskus Kuhmon kaupungin edustajat ohjausryhmässä olivat: Eila Valtanen, ohjausryhmän varapuheenjohtaja Pekka Heikkinen (Anneli Kinnunen) Martti Malinen (Mauri Piirainen) Hannu Huotari (Jari Juntunen) Yritysten varaedustajat: Ville Kallio/Kuhmon Ikkuna Oy, Pertti Huotari/Kuhmo Oy, Erkki Pyy/Vuokatin Kalustelevy Oy. Em. ohjausryhmä nimettiin kaupunginhallituksen kokouksessa Sitä ennen kaupungin edustajina ohjausryhmässä olivat Heikki Heikkinen (Maarit Rauhala), Pekka Heikkinen (Anneli Kinnunen), Raili Tervo (Martti Malinen), Eila Valtanen (Juhana Juntunen) ja Hannu Huotari (Tuula Purovesi). Ohjausryhmä kokoontui yhteensä kuusi kertaa. 1

2 3. HANKKEEN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITE Hanke liittyi Kainuun maakuntaohjelmaan ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan sekä Kuhmon kaupungin strategiaan, joissa Woodpolis on painopisteenä. Hankkeella edistettiin myös Itä-Suomen innovaatiostrategian toteutusta. Hankkeen tavoitteena oli, että Kuhmossa toimiva Woodpolis on vuonna 2012 kansainvälisesti toimiva innovaatio- ja oppimisympäristö, joka tuottaa yhteistyöverkostonsa kanssa energiatehokkaaseen puurakentamiseen sekä sisustusrakentamiseen liittyviä tuotteistuksia. Tavoitteena oli lisäksi, että kumppaneiden kanssa tehdään pitkäkestoiset yhteistyösopimukset, joiden pohjalta syntyy aktiivista käytännön tuotekehitystyötä ja että tuotekehitys aikaansaa ja kehittää yritystoimintaa. Hankkeen yksityiskohtaiset tavoitteet olivat: - Woodpoliksen toiminnan seurauksena syntyy yhteensä noin 30 uutta työpaikkaa. - Woodpoliksella on vuonna 2012 yhteistyösopimukset 40 yrityksen kanssa. - Yritysten keskinäisen sekä yritysten ja Woodpoliksen välisen yhteistyön monipuolistaminen ja syventäminen. - Yhteistyökumppanit käynnistävät Woodpolista edistäviä hankkeita, tavoite 2 kpl/vuosi. - Woodpolis edistää harjoittelijavaihtoa ja tutkimusyhteistyötä, yhteensä 10 tapausta/vuosi. - Syntyy konkreettinen yhteistyöhanke muiden kainuulaisten polisten kanssa. - Woodpolis täyttää Multipolis-kriteerit ja on liittynyt Multipolis-verkostoon. - Tuotekehityskulttuurin istuttaminen kainuulaisiin puualan yrityksiin. Tavoite on, että kainuulaiset yritykset käynnistävät yhteensä 10 kehittämishanketta/vuosi. - Edistetään puualan yritystoimintaan liittyviä opinnäytetöitä, tavoite käynnistyy 2 kpl/vuosi. - Woodpoliksella on usean kansainvälisen yliopiston/korkeakoulun kanssa yhteistyösopimus joko suoraan tai välillisesti kotimaisten kumppaniensa kautta sekä toimiva yhteistyö Passivhaus Instituutin kanssa. - Woodpolis toimii korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten satelliittilaboratoriona. 4. HANKKEEN ROOLI JA KÄYTÄNNÖN TOIMINTA Hankkeen käytännön tehtävänä oli innovatiivisten tuotteiden ja järjestelmien kehittäminen puurakentamisen tarpeisiin. Hankkeen roolina oli välittää ja jalostaa yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten perustutkimustyön tietoa niin, että yritykset voivat sitä hyödyntää. Toiminnan lähtökohtana on ollut myös uudenaikaisen teknologian hyödyntäminen tuotekehityksessä (tietokoneavusteinen suunnittelu ja valmistus). Painopisteenä olivat energiatehokkaan puurakentamisen kehittäminen sekä yritysten omista tarpeista lähteneet kehittämishankkeet. Hankkeen yhteistyökumppaneita yritysten lisäksi olivat: Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu/praklusteri, Oulun yliopisto/arkkitehtuurin osasto ja mittalaitelaboratorio, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kainuun ammattiopisto sekä Kainuun Etu Oy. Vuoden 2009 loppupuolelta lähtien hanke teki lisäksi yhteistyötä silloin toimintansa käynnistäneen Finnish Wood Research Oy:n kanssa. 2

3 5. HANKKEEN AIKANA TEHDYT TOIMENPITEET Toimenpiteet tehtiin projektisuunnitelman mukaisesti kuitenkin niin, että laajoihin ja pitkäkestoisiin T & K -hankkeisiin liittyneiden referenssikohteiden toteutus oli noin vuoden verran jäljessä alkuperäisestä aikataulusta. Tämä johtui syksyllä 2008 alkaneesta taantumasta ja sen jälkeisen laman seurauksena syntyneestä rakennusalan voimakkaasti heikentyneestä kysynnästä, mikä heijastui referenssikohteiden toteutukseen. Taloustilanne vaikutti hankkeen yhteistyöyrityksiin ja vähensi hankkeen mahdollisuuksia toteuttaa yritysten hankkeita. Referenssikohteena toimivan Poltinahon kohteen toteutus eteni ennakoitua hitaammin myös kaavoituksellisista syistä. Kainuun ELY-keskus myönsi Woodpolis II -hankkeelle jatkoajan saakka. Jatkoajan valmistelun yhteydessä tehtiin myös tarkennuksia hankkeen kustannusarvioon kokonaissummaa kuitenkaan muuttamatta. Sisustustuotteisiin liittynyt tuotteistus jäi hyvin vähälle, koska alkuperäiseen rahoitussuunnitelmaan kirjattuja resursseja jouduttiin rahoitusneuvottelujen aikana merkittävästi vähentämään. Hankkeen käynnistymistä hidasti jonkin verran rahoituspäätöksen ennakoitua pitempi käsittely, minkä seurauksena esim. ostopalveluja ja eräitä hankintoja toteutettiin suunniteltua myöhemmin. Woodpolis II-hankkeessa toteutetut tuotekehityskohteet jakautuivat karkeasti ottaen kahteen ryhmään: 1) Laajat ja pitkäkestoiset hankkeet, joita toteutettiin yhteistyössä korkeakoulujen/yliopistojen kanssa. Hankkeet painottuivat energiatehokkaaseen rakentamiseen. 2) Yritysten omista tarpeista lähteneet, kestoltaan ja laajuudeltaan vaihdelleet hankkeet PITKÄKESTOISET HANKKEET Helsingin Honkasuon kohde Tuloksiltaan merkittävin toimenpide oli osallistuminen vuonna 2010 Helsingin kaupungin järjestämään Honkasuon tontinvarauskilpailuun. Kilpailuun sisältyneiden tonttien rakennusoikeus oli yhteensä lähes k-m 2. Osallistumisen tuloksena hanke ja sen yhteistyöyrityksinä olleet Rakennus-Sauma Komulainen Ky, Kuhmon Puuelementti Oy ja Oy Timber Frame Ltd voittivat alueen, jolle rakennetaan yhteensä noin k-m 2. Valtaosa kohteesta tuli siten kuhmolaisten toimijoiden toteutettavaksi. Rakennusala jakautuu siten, että k-m 2 on rivitaloja ja k-m 2 omakotitaloja. Lopullisia kilpailuehdotuksia tehtiin yhteensä 4, joista kolme tuli Woodpolis II -hankkeelta ja kumppaniyrityksiltä. Näistä ehdotuksista kaksi tuli valituksi. Ehdotukset tehtiin sekä rivitalojen että omakotitalojen sarjaan. Hanke tilasi kilpailutyöt ostopalveluna. Rivitalojen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas ja omakotitalojen 3

4 arkkitehtuurisuunnittelusta Arkkitehtitoimisto Kaipainen Oy. Rivitalojen puolella voitto tuli Kurttu - nimisellä kohteella ja omakotitaloissa työn nimenä oli Pajakkakoski. Pajakkakoski on luonteeltaan rintamamiestalon perinnettä modernisti jatkava kaksikerroksinen pientalo. Kurttuun on suunniteltu kahden kerroksen asuntoja vähähiiliseen kaupunkipientaloon. Kummassakin tapauksessa suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota ekotehokkuuteen. Omakotitalojen sarjaan osallistunut Alfa-kilpailutyö ei tullut valituksi. Voitetut alueet varataan yrityksille, ja ne tulevat olemaan kilpailualueen tonteille tulevien rakennusten toteuttajina. Rakentaminen toteutetaan varauksensaajien kokonaisvastuuperiaatteella. Rivitalojen rakentamisesta vastaa Rakennus-Sauma Komulainen Ky yhdessä Kuhmon Puuelementti Oy:n kanssa. Omakotitalojen toteutuksesta vastaa Oy Timber Frame Ltd. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2012 aikana, mutta aloittaminen riippuu kaavoituksen sekä asuntojen myynnin etenemisestä. Kilpailualueelle on hyväksytty vuonna 2008 asemakaavaehdotus, joka toimi kilpailun lähtökohtana ja perustana. Kaavaehdotus viimeistellään jatkossa valmiiksi asemakaavaksi yhteistyössä valittujen tontinvaraajien kanssa. Asunnoista kolmasosa on Hitas-asuntoja. Kilpailukohteessa on kysymys 500 asukkaan ekotehokkaan kaupunkikylän rakentamisesta Malminkartanon kaupunginosassa sijaitsevalle Honkasuon alueelle, joka on tällä hetkellä rakentamatonta metsä- ja niittyaluetta. Kohteeseen haluttiin uudentyyppisiä kaupunkioloihin soveltuvia ja innovatiivisia puurakennuksia. Rakentamisessa tavoitteena on tiivis kaupunkikylä, jolla on mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja korkea laatutaso. Kilpailussa menestymisen keskeisiä kriteereitä olivatkin rakentamisen ja käytön aikaiset sekä tulevien korjaustoimenpiteiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt sekä sovellettavien rakentamisen ratkaisujen kyky sitoa hiiltä ilmakehästä. Tavoite hiilijalanjäljen pienentämiseksi vaikuttaa monin tavoin rakentamisen teknisiin ratkaisuihin. Osaan rakennuksista tehdään aurinkosähköjärjestelmä valmiiksi ja osaan valmius. Alueelle tulee matalalämpöinen kaukolämpö. Alueen yleisilme on kylämäinen ja ympäröivä luonto huomioidaan niin, että rakennusten lomaan tulee palstaviljelyalueita, peli- ja leikkikenttiä sekä korttelipuistoja. Honkasuon kohdetta hyödynnetään jatkossa tuotekehityksen referenssikohteena, mutta samalla se antaa osallistuville yrityksille kymmenien miljoonien eurojen liikevaihdon. Kohteen työllisyysvaikutus on vähintään sata henkilötyövuotta. Myöhemmin alueelle on suunniteltu rakennettavaksi asuntoja vielä noin tuhannelle ihmiselle vuoteen 2017 mennessä, mikä tarjoaa yrityksille merkittävän mahdollisuuden myös tulevaisuudessa. Hämeenlinnan Poltinahon kohde Hanke jatkoi Woodpolis I-hankkeen käynnistämää Hämeenlinnan Poltinahon rakennuskohteen suunnittelua yhdessä yritysten kanssa. Alueelle tulee seitsemän passiivistandardien mukaan rakennettavaa pientaloa ja lisäksi myös yksi vanha rakennus saneerataan. Rakentaminen oli alun perin tarkoitus käynnistää 2009, mutta se lykkääntyi niin että kahden ensimmäisen kohteen rakentaminen alkoi kesällä Kohdetta on tarkoitus hyödyntää Woodpoliksen ja sen yhteisyritysten tuotekehityksessä ja referenssinä. Tuotekehityksen lisäksi kohteessa on tehty toimenpiteitä kaupunkimaisten pientalokorttelien hallintomallien kehittämiseksi. Poltinahon kohteen toteutuksessa saatiin käyntiin käytännön yhteistyö asumisen osaamisklusterin toteuttaman ryhmärakentamisen hankkeen kanssa. 4

5 Turun Linnanfältin tontinvarauskilpailu Hanke osallistui vuonna 2008 myös Turun Linnanfältin tontinvarauskilpailuun. Aluetta oli tarkoitus hyödyntää tuotekehityksessä, mutta hankkeen jättämää ja ostopalveluna hankittua kilpailutyötä ei valittu. Kilpailuun osallistuminen kuitenkin edisti Woodpoliksen valtakunnallista tunnettavuutta. Lisäksi kilpailukokemus edisti syntynyttä yhteistoimintamallia kokeellisesta aluerakentamisesta kiinnostuneiden yritysten kanssa ja vahvisti siten edellytyksiä osallistua Honkasuon tontinvarauskilpailuun. Kouvolan puukerrostalo -kilpailu Hanke jätti vuonna 2010 osallistumishakemuksen Kouvolan kansainväliseen E2 -puurakentamiskilpailuun kumppanina saksalaisen Bauart -tiimin kanssa. Hakemuksia kilpailuun tuli 26 seitsemästä maasta. Woodpolis II -hankkeeseen otti yhteyttä kolme joukkuetta Ruotsista, Venäjältä ja Saksasta. Bauart Konstruktions -joukkue on yksi neljästä loppukilpailuun valitusta joukkueesta. Kilpailun tuloksista saadaan tieto vuonna TES- hanke Woodpolis II -hanke osallistui Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun kansainväliseen TES -hankkeeseen, joka käynnistyi huhtikuussa 2008 Münchenissä. Hankkeen toimenpiteenä kehitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa puurunkoinen elementti korjausrakentamista varten. Elementistä tehtiin manuaali, joka on julkaistu. TESelementin avulla talon ulkovaipan lämmöneristyskyky ja ilmatiiviys paranevat. Saatujen tulosten perusteella saadaan tavallisesta betonielementtitalosta passiivikriteerit täyttävä rakennus. TES-hankkeeseen sisältyi Suomessa Oulussa ja Kuhmossa pidetty työkokous. Yksi seminaaripäivä pidettiin Woodpoliksessa. Työkokoukseen osallistui edustajia kaikista hankkeen osallistujaorganisaatioista eli Teknillisestä korkeakoulusta, Münchenin teknillisestä yliopistosta, Trondheimin teknillisestä yliopistosta sekä yritysten edustajia Suomesta, Saksasta ja Norjasta. TES-hanke päättyi Münchenissä syyskuussa 2009 pidetyssä päättökokouksessa. TES-hankkeessa oli tarkoitus käynnistää vuonna 2010 pilottikohteena Oulussa olevan 9-kerroksisen opiskelija-asuntolan peruskorjaus, jossa olisi parannettu ko. kohteen energiatehokkuutta TES-elementeillä. Hanke pyrki lisäksi siihen, että pilottikohteen elementit olisi tehty Woodpoliksen yritysryhmän yrityksissä. Jatkosuunnittelun aikana kohde todettiin kuitenkin liian kalliiksi toteuttaa ja siitä on luovuttu. Tällä hetkellä Suomessa on suunnitteilla kahden eri pilottikohteen saneeraus TES-elementeillä. Toinen kohde sijaitsee Oulussa ja toinen Riihimäellä. 5

6 Solar Decathlon Hanke oli mukana yhteistyössä Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Luukku-House -joukkueessa kansainvälisessä Solar Decathlon Europe kilpailussa. Solar Decathlon -kilpailussa, kutsutut korkeakoulut kilpailivat energiatehokkaan rakentamisen kymmenottelussa. Kilpailussa arvioitiin mm. rakennuksen arkkitehtuuria, kaupallistamismahdollisuuksia ja viestintää. Suomea edustanut Aalto-yliopiston joukkue saavutti menestystä sijoittumalla kokonaiskilpailussa viidenneksi ja arkkitehtuurikilpailussa jaetulle ensimmäiselle sijalle. Suomen joukkueeseen osallistui Aalto-yliopiston opiskelijoita Teknillisestä korkeakoulusta, Taideteollisesta korkeakoulusta ja Helsingin kauppakorkeakoulusta sekä merkittäviä suomalaisia yrityksiä (mm. Finnforest Oy, Stora Enso, Puuinfo Oy). Talon puiset lämmöneriste-elementit sekä sisäverhouksen erikoishöyläykset tehtiin Kuhmossa Woodpoliksen koulutustehtaassa sekä yhteistyöyrityksissä. Hanke sai kilpailutyön suunnittelussa syntyneen energiaomavaraisen talon kokonaisvaltaisen tietopaketin omaan ja yritysverkostonsa käyttöön. Kilpailutyön pohjalta on jatkettu yhteistyötä ja toimenpiteitä kaupunkipientalon suunnittelemiseksi ja kaupallistamiseksi. Spirit of Place - Spirit of Design 2010 Finland/ Kalevalakehto Woodpolis II -hankkeella oli yhteistyötä yhdysvaltalaisen Spirit of Place - Spirit of Design -konseptin, The American Catholic University of Washingtonin ja Helsingin kaupungin kanssa. Kysymyksessä oli Spirit of Design Finland -projekti, jonka aikana suunniteltiin ja pystytettiin kansainvälisenä opiskelija- ja yritysyhteistyönä Helsingin Seurasaareen kalevalaiseen henkeen ja perinteeseen pohjautunut nykyaikainen rakennus. Woodpolis II -hankkeen kehittämisjohtaja osallistui tammikuussa 2010 Washington DC:ssä pidetylle tuotekehitys- ja innovaatioleirille. Woodpolis II -hanke teki rakennuksen työstökuvat ja rakennukseen sisältyneet puiset osat työstettiin Woodpoliksen koulutustehtaassa. Haastavan kohteen toteutus vahvisti kainuulaisten yritysten tunnettavuutta pääkaupunkiseudun rakennusmarkkinoilla. Elokuussa 2010 tapahtuneen pystytyksen jälkeen Kalevalakehto sai kansainvälisessä ja kotimaisessa mediassa hyvin suuren julkisuuden. 6

7 Woodpolis-passiivikerrostalokonsepti passiivikerrostalokonsepti Hanke tilasi 2009 ostopalveluna luonnossuunnitelman energiatehokkaan ja muunneltavan erityisasumisen tarpeisiin liittyvästä rakennuskonseptista. Konseptista järjestetyn tiedotustilaisuuden seurauksena löytyi kohde, johon aikaansaatua mallia voitaneen soveltaa. Kysymyksessä on Kajaaniin suunnitteilla oleva kerrostalo. Aikaansaatua Woodpolis -passiivikerrostalokonseptia on valmisteltu edelleen tekemällä luonnossuunnitelmat puurakenteisesta passiivikerrostalosta. Tavoitteena on, että Woodpoliksen yhteistyöyritykset voivat hyödyntää luonnossuunnitelmia omissa urakkatarjouksissaan. Kohteen toteutusta koskevat neuvottelut jatkuvat edelleen YRITYSKOHTAISET HANKKEET Pitkäkestoisten hankkeiden lisäksi henkilöstö on osallistunut lukuisiin yrityskohtaisiin hankkeisiin. Yrityskohtaisten hankkeiden määrä hankkeen aikana oli yhteensä yli 40. Yrityskohtaisista hankkeista esimerkki on Saksaan Senftenbergiin toimitetun hirsisen hotellin tuotekehitykseen osallistuminen. Kohteen toimitti kuhmolainen Oy Timber Frame Ltd. Kysymyksessä on Euroopan suurin hirsirakennus, jossa on käyttöalaa m 2. Rakennuksessa on uusi nurkkasalvos (ns. ikitiukka). Hanke osallistui tuotekehityksen lisäksi myös yritykseen tulleen valmistuslinjan suunnitteluun. Muita yrityskohtaisia hankkeita olivat muun muassa seuraavat: liimapuupalkkien hyödyntäminen loma-asuntorakentamisessa, puuelementtien suunnittelu kerrostalokohteeseen, seniorirakentamisen elementtien suunnittelu, Hundegger -rakennesahatavaran työstökeskuksen käytön soveltuvuuden tutkiminen pyöröhirren työstämiseen, erilaisten rakennuskohteiden suunnittelu (siirtolapuutarhamökki, kaksi erityyppistä pihavarastoa, 6-kulmainen grillikota, puinen pellettisiilo, pilari-palkki -rakenteinen ok-talo, puutarhapenkki, piharakennus, honkahirsinen elementti, Lettu House -myyntikoju matkailuyrityksen tarpeisiin) sekä puu- ja kivirunkoisen pihavalon kehittäminen tuotantovalmiiksi tuotteeksi. Lisäksi hankkeen toimenpiteenä suunniteltiin Kuhmon keskustaan kesäksi 2010 tehdyt messukojut, osallistuttiin Kalevalan alueen matkailukäyttöön liittyvään suunnitteluun sekä osallistuttiin kuhmolaisten yritysten ja työvoimahallinnon yhteiseen hankkeeseen, jonka tavoitteena oli edistää alueen korjausrakentamista sekä siihen liittyvää yritysten yhteistyötä. Hankkeella on ollut yhteensä noin 70 sovittua yrityskäyntiä Kainuussa ja sen ulkopuolella sekä tapaamisia yritysten kanssa Woodpoliksessa. Käyntien ja tapaamisten tarkoituksena on ollut yrityskohtaiseen hankkeeseen liittyvä asia tai Woodpolis II -hankkeen esittely. Yhteydenpito yrityksiin on ylipäätään ollut runsasta. Edellä mainittuun lukuun ei sisälly se päivittäinen yhteydenpito, mikä on liittynyt yrityskohtaisten hankkeiden suunnitteluun tai muuhun hoitamiseen. Yrityskäyntien pohjaksi ja Woodpoliksen tunnettavuuden lisäämiseksi hanke teetti kesäkuussa 2009 ostopalveluna kyselyn puurakentamisen tuotekehitykseen liittyvistä tarpeista. Kysely tehtiin 51 yritykselle, joista vastasi 25 eli 49 %, mikä on tämänkaltaisessa kyselyssä erittäin hyvä. Kyselyn tulosten mukaan Woodpolis on toimijana suhteellisen hyvin tiedossa, sillä 60 % vastaajista tunsi nimen. Vastaajista 79 % piti energiatehokkaan rakentamisen kehittämistä joko melko tai erittäin tärkeänä. Vastaajista 64 % oli kiinnostunut saamaan lisätietoa Woodpoliksen tuotekehityspalveluista ja 60 % koulutuspalveluista. 7

8 Hanke järjesti kaksipäiväisen konsultaatiotapahtuman puun sormijatkamisesta ja lujuuslajittelusta. Tapahtumaan osallistui hankehenkilöstön lisäksi edustajia noin viidestä yrityksestä. Kehittämisjohtaja toimi lisäksi asiantuntijana erilaisissa tehtävissä. Näitä olivat mm. Woodpolisosaamisverkosto -hankkeen osaston suunnittelu ja valmistus Saksan Hannoverin Ligna-messuille 2009 algoritmista arkkitehtisuunnittelua hyväksi käyttäen, työvoimahallinnon ja Woodpoliksen koulutustehtaan neuvottelut talonrakennusalan EAT-koulutuksen käynnistämiseksi, Woodpolis-Inno -koneinvestointihankkeen tekninen ratkaisu ja hankkeen suunnittelu sekä Woodpoliksen tilaratkaisu. 6. YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA Hankkeen henkilöstö teki paljon yhteistyötä eri puutuotealan kehittämistoimijoiden kanssa. Erityisen tärkeä on ollut tuotekehitysyhteistyö Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun PRA-klusterin kanssa. Yhteistyön käytännön muotoja on selvitetty edellä luvussa 5.1. Kuhmon kaupunki teki vuonna 2010 Finnish Wood Research Oy:n kanssa yhteistyösopimuksen puutuotealan kehittämisestä. Yhteistyösopimus on toiminnan jatkon kannalta merkittävä, sillä se vahvistaa verkostoitumista alan vahvojen kehittämistoimijoiden kanssa ja tarjoaa mahdollisuuksia kansainvälisiin hankkeisiin. Joulukuussa 2010 Finnish Wood Research Oy jätti hankehakemuksen EU:n 7. puiteohjelmaan projektista Cowbee, jossa Woodpolis on kumppanina. Yhteistyösopimukset on tehty 22 yrityksen kanssa. Niiden liikevaihto ilman sahausta oli vuonna 2009 lähes 27 miljoonaa euroa ja niissä työskenteli yhteensä noin 220 henkilöä. Kehittämisjohtaja osallistui Kainuun puutuotealan neuvottelukunnan, Kainuun puutiimin, Kainuun Etu Oy:n piha- ja ympäristörakentamisen eli PYR-hankkeen sekä Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelman koordinaatiohankkeen ohjausryhmän työskentelyyn. Snowpolis Oy:n kanssa järjestettiin Energiatehokkuus seminaari. Yhteistyötä tehtiin myös Lieksan moderni puukaupunki -hankkeen kanssa. Lisäksi kehittämisjohtaja on ollut kutsuttuna luennoitsijana lukuisissa eri tilaisuuksissa. Hanke teki yhteistyötä Kuhmon kaupungin toteuttamien Woodpolis-osaamisverkosto -hankkeen, Woodpoliksen Venäjä-verkosto -hankkeen kanssa sekä Teollisen hirsirakentamisen lähialuekoulutushankkeen kanssa. Henkilöstö osallistui useisiin alan seminaareihin ja konferensseihin (mm. Puualan tulevaisuuden tekijät - seminaari Kajaanissa 2009, Kainuun maakunnan/lönnrot-instituutin järjestämät Kainuun innovaatiostrategian kehittämisseminaarit 2009, Solar Decathlon -seminaari Helsingissä 2009, puualan tulevaisuusfoorumi, Lieksan moderni siirtolapuutarha -hankkeen seminaari 2009, Measurepolis-päivä 2009, Jyväskylän Puu ja Bioenergiamessut 2009, Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä seminaari, Helsinki 2010, Piha ja mökkimessut Helsinki 2010, Helsinki Kainuussa elinkeinoseminaari 2010). 7. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälisten markkinoiden vaatimukset on tiedostettu hankkeessa keskeiseksi lähtökohdaksi ja periaatteeksi. Kansainvälinen yhteistyö on näkynyt erityisesti pitkäkestoisissa kehittämishankkeissa, joissa on tehty yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Näitä hankkeita ovat olleet TES-hanke, Solar Decathlon - kilpailu, Kouvolan puukerrostalo -kilpailu sekä Kalevalakehto, joita on selvitetty edellä luvussa 5.1. Kansainvälisten yhteyksien saamisessa ja ylläpitämisessä erityisesti yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa on ollut tärkeä. Hankkeen aikana toteutettujen matkojen ja muiden kansainvälistymistoimenpiteiden tarkoituksena on ollut hankkia tietoja kohdemaiden markkinatottumuksista, markkinatilanteesta ja yhteistyön mahdollisuuksista sekä energiatehokkaasta rakentamisesta sekä puurakentamisen toimintamallista. 8

9 Puurakentamisen ajankohtaisen tiedon saamiseksi hankehenkilöstö on osallistunut useisiin alan kansainvälisiin konferensseihin, mm. Forum Holzbau, puurakentamisen maailmankonferenssi. Lisäksi on vierailtu alan messuilla mm. Japanissa ja Ruotsissa. Kainuussa tehtävän puurakentamisen kehittämisen kannalta tärkeä oli matka Baijeriin kesällä Matkan aikana perehdyttiin saksalaisen puurakentamisen liiketoimintamallin kehittämiseen. Matkalle osallistui yrittäjiä, Kainuun ELY-keskuksen, Kainuun Etu Oy:n sekä hankkeen hallinnoijan edustajat. Matkan aikana syntyi toimintamalli, johon Woodpoliksessa tapahtuva puurakentamisen kehittämistyö tulevaisuudessa perustuu. Toimintamallia on selvitetty myöhemmin luvussa 9. Hanke teetti selvityksen puurakentamisen vientimahdollisuuksista Norjan Finnmarkiin alueen markkinoiden ja potentiaalisten kumppanien löytämiseksi. Selvityksen tietoja on välitetty yhteistyöyrityksille. Yhteenveto henkilöstön ulkomaan matkoista: - Referenssikohteen (Lettu House) asentaminen Hannoverissa ajalla Matka Pietarin Koltushin kylän asuntomessuille Matka TES-hankkeen kumppanuusyritykseen Binswangeniin (Gumpp & Maier GmbH) ajalla Matkan tarkoituksena oli saada konsultaatiota elementtirakentamisesta passiivitalostandardein sekä vahvistaa Woodpoliksen kansainvälistä yhteistyötä - Matka Garmischiin Saksaan puutalorakentamisen konferenssiin Matka passiivitalokonferenssiin Frankfurtiin - TES-hankkeen päätösseminaari Münchenissä Käynti Hem & Villa -messuilla Tukholmassa Matka Japaniin (tutustuminen puurakentamiseen, käynti Tokiossa rakennusmessuilla sekä yritys- ja oppilaitoskäynnit) Osallistuminen Spirit of Place - Spirit of Design Helsinki innovaatioleirille Yhdysvallat/Washington DC - Käynti Stora Enson CLT-tehtaalla, Itävalta/Bad St. Leonhard im Lavanta Tutustuminen puurakentamisen kehittämiseen, Robertsfors ja Väesterbottenin alue Forum Holzbau -tapahtuman puurakentamispäivään osallistuminen Pietarissa Käynti Solar Decathlon -kilpailussa Madridissa ja World Conference on Timber Engineering - konferenssissa Italiassa Tutustuminen saksalaiseen puurakentamisen liiketoimintamalliin, München, Matkoista on laadittu erilliset raportit. 8. TIEDOTUS Hankkeesta on tiedotettu yrityskäynneillä ja muissa yrityskohtaisissa tapaamisissa. Hankkeen toiminnasta on kerrottu säännöllisesti internetissä osoitteessa jossa on myös pidetty hankkeen leikekirjaa. Hankkeen toiminnasta on lisäksi kerrottu sähköpostinjakeluna toimitetussa tiedotteessa (Woodpolis tiedottaa). Hankkeen toiminnasta on julkaistu useita lehtiartikkeleita. Woodpolis-passiivikerrostalokonsepti esiteltiin julkisessa yleisötilaisuudessa ja siitä uutisoitiin näkyvästi (Kainuun Sanomat ). Myös Solar Decathlon -kilpailuun osallistuminen (Kainuun Sanomat ) ja Poltinahon pilottikohde ovat olleet esillä lehdissä (Puumies 1/2010 ja 9/2010). Kalevalakehto uutisoitiin näkyvästi kotimaisten tiedotusvälineiden (Kainuun Sanomat , Kuhmolainen , Puu & Tekniikka 8/2010) lisäksi kansainvälisessä mediassa. Kalevalakehdosta kirjoitettiin mm. Metropolis Magazinessa, joka maineikkaimpia amerikkalaisia arkkitehtuurin aikakausjulkaisuja. Kuhmossa järjestettiin Tulevaisuuden tekijät, Helsinki-Kainuu elinkeinoseminaari Seminaarissa puurakentamisen tarjoamat mahdollisuudet tulivat hyvin esille sekä alustuspuheenvuoroissa että kes- 9

10 kustelussa. Aalto-yliopiston professori Pekka Heikkinen puhui seminaarissa aiheesta puurakentamisen tuotekehitys alueellisena yhteistyönä. Seminaarista uutisoitiin näkyvästi sekä paikallisissa että valtakunnallisissa tiedotusvälineissä (Woodpolis oli näkyvästi esillä Kainuun Sanomissa ). Suurimman julkisuuden hankkeen toiminta sai joulukuussa Helsingin Honkasuon tontinvarauskilpailun tulosten julkistamisen yhteydessä (Kainuun Sanomat , Kuhmolainen ). Honkasuon kohde on ollut mainituissa lehdissä myös jälkeenpäin myönteisesti esillä mielipidekirjoituksissa ja muun uutisoinnin yhteydessä. Woodpoliksen tähänastisista tuote- ja muista kehittämishankkeista laadittiin kuvallinen yhteenveto yhteistyössä Woodpolis-osaamisverkosto -hankkeen kanssa vuonna Esitys on palvellut hyvin tiedottamisen tarpeita. Yli sata kehittämiskohdetta esittelevää diakuvaesitystä on näytetty Woodpoliksessa vieraille ryhmille sekä yksittäisille henkilöille. Esitys on ollut esillä myös erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa, mm. Kuhmon kesämessuilla Hanketta ja puurakentamista on tuotu esille myös asiantuntijaluentojen ja -lausuntojen yhteydessä. Näitä ovat olleet mm. vuonna 2009 tapahtuneet käynnit eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä maa- ja metsätalousvaliokunnassa niiden käsitellessä Valtioneuvoston laatimaa Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi -selontekoa, kehittämisjohtajan luennot teollisuuden metsänhoitajien seminaarissa Vuokatissa 2009, Kainuun Puumiehet ry:n järjestämässä valtakunnallisessa Tuotekehitys ja design puutuoteteollisuudessa - koulutustapahtumassa 2009 sekä Woodpolis-osaamisverkosto -hankkeen ja Woodpoliksen Venäjä-verkosto - hankkeen järjestämässä puurakentamisen seminaarissa Kuhmossa. 9. ONGELMAT JA KEHITTÄMISEN TARPEET Woodpolis II -hankkeen toteutuksen aika on ollut hyvin mielenkiintoinen, sillä rakentamismääräykset ovat koko ajan olleet muutoksen kohteena. Rakentamismääräykset tiukentuivat vuonna 2010 ja vuonna 2012 on tulossa uudisrakentamisen kokonaisenergiatarkastelu. Muutokset jatkuvat tämänkin jälkeen, sillä EU:n energiatehokkuusdirektiivi merkitsee siirtymistä nollaenergiataloihin. Uusien määräysten sisäistäminen ja soveltaminen tuotekehityksessä vaatii runsaasti aikaa ja työtä. Kiinnostus puurakentamista kohtaan on sen ekologisuuden vuoksi lisääntynyt Suomessa hankkeen toteutusaikana. Puurakentamisella on tulevaisuudessa suuria mahdollisuuksia. Puurakentamisen kehittäminen vaatii kuitenkin erittäin pitkäjänteistä työtä ja merkittävästi resursseja. Myös tuotekehitystyön tulosten saamisessa on huomattava aikajänne, sillä tuotekehitys tapahtuu käytännössä todelliseen käyttöön tulevana koerakentamisena. Hankkeen haasteena on ollut kehittämistoimintaan osallistuvien yritysten pieni määrä. Yrityksissä ei myöskään ole riittävästi tuotekehityksen edellyttämiä resursseja. Yrityksissä ei myöskään riittävästi tiedosteta tuotekehityksen merkitystä tulevan liiketoiminnan kannalta. Pysyvän tuotekehityksen juurtuminen pk-yrityksiin vaatii vielä lähivuosina julkisesti rahoitettua hanketoimintaa. Myös puurakentamisen koulutukseen niin nuorisoasteella kuin aikuiskoulutuksessakin pitäisi kiinnittää nykyistä paljon enemmän huomiota. 10. HANKKEEN KEEN TULOKSET JA VAIKUTUS PK-YRITYKSI YRITYKSILLE Hankkeen tavoitteet ja tulokset Hankkeen tavoitteet on esitetty edellä luvussa 3. Asetettu 30 uuden työpaikan tavoite ei realisoitunut hankkeen keston aikana, mutta Honkasuon tontinvarauskilpailussa menestymisen työllisyysvaikutus on vähintään sata henkilötyövuotta. 10

11 Yhteistyösopimuksia oli hankkeen käytännön toiminnan päättyessä yhteensä 22. Tavoitteeksi oli asetettu 40 sopimusta vuonna 2012, mikä ei tällä hetkellä näytä olevan mahdollista. Hankkeella on kuitenkin ollut vaikutusta 35 yrityksen toimintaan. Yrityksissä käynnistettyjen hankkeiden määrä, yhteensä noin 40, ylitti tavoitteena olleen 10 hanketta/vuosi. Tavoitteena oli, että yhteistyökumppanit käynnistävät Woodpoliksen toimintaa edistäviä hankkeita vähintään kaksi vuodessa. Woodpolis II -hankkeen aikana puurakentamisen kehittäminen on edennyt myönteisesti. Woodpolis II on ollut aktiivisesti mukana erityisesti Solar Decathlon -kilpailussa, TES-hankkeessa sekä Spirit of Place - Spirit of Design 2010 Finland -projektissa. Harjoittelijavaihdolle ja tutkimusyhteistyölle tavoitteeksi asetettua 10 tapausta/vuosi ei saavutettu. Yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa on tehty luvussa 5.1. kuvatulla tavalla (Honkasuon kohde, Poltinahon kohde, Kouvolan puurakentamiskilpailu, Solar Decathlon, TES, Spirit of Place - Spirit of Design 2010 Finland/Kalevalakehto, Woodpolis-passiivikerrostalokonsepti). Harjoittelijavaihto on jäänyt vähäiseksi. Woodpolis II -hanke on kuitenkin ollut mukana kehittämässä Kajaanin ammattikorkeakoulun rakennusalan koulutusta. Lisäksi yhteistyötä on tehty myös Aalto-yliopiston Wood Program -ohjelman kanssa. Wood Program on ulko- ja kotimaisille perus- ja jatko-opiskelijoille tarkoitettu puuarkkitehtuurin kansainvälinen ohjelma. Opinnäytetöitä käynnistyi hankkeen keston aikana 4 (tavoite 2 työtä/vuosi). Tavoitteeksi asetettua konkreettista yhteishanketta kainuulaisten polisten kanssa ei ole syntynyt eikä Multipolis-verkostoon ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi liittyä. Yliopistojen/korkeakoulujen kanssa ei ole syntynyt tavoitteeksi asetettuja allekirjoitettuja yhteistyösopimuksia. Tämä ei kuitenkaan ole ollut esteenä käytännön yhteistyölle, jota on ollut runsaasti erityisesti Aaltoyliopiston kanssa. Tällä yhteistyöllä on ollut hankkeen tulosten kannalta merkittävä vaikutus. Yhteistyösopimus on allekirjoitettu tutkimusyhteisö Finnish Wood Research Oy:n kanssa Vaikutukset pk-yrityksille tarjottaviin palveluihin Woodpolis II -hankkeessa on pyritty kehittämään alan pk-yritysten tuotekehitystä ja luomaan Woodpoliksen ja yritysten välille vakiintunut toimintamalli. Kokemukset osoittavat, että puurakentamisen tuotekehityksen eteneminen pk-yrityksissä edellyttää vielä Woodpoliksessa toteutetun kaltaista julkisin varoin tuettua hanketoimintaa. Hankkeen toimenpiteenä valmisteltiin tulevan kehittämistyön toimintamalli, jonka mukaan kehittämisen keskeiset tekijät tulevaisuudessa ovat puurakentamiseen erikoistuvan rakennuttajaliiketoiminnan käynnistyminen, Woodpoliksen koulutustehtaan toiminnan jatkuminen, puurakentamisen välijalostuksen tuotekehitys hankkeena sekä puurakentamisen välijalostuksen koulutuksen kehittäminen hankkeena. Jatkotoimenpiteiden tavoitteena on, että Kuhmoon syntyy lähivuosina merkittävää puurakentamisen välijalostusta, puurakentamiseen erikoistunut insinööritoimisto ja että rakennuttajaliiketoiminta vakiintuu. Toimintamallia on havainnollistettu seuraavassa kaaviokuvassa. 11

12 WOODPOLIS-POLKU POLKU Markkinaveto Innovaatioiden nopea soveltaminen Tutkimus, testaus Kuhmon kaupunki onkin käynnistänyt alkaen Pro ECo -nimisen hankkeen jonka tehtävänä on edistää puurakentamisen välijalostusta. Lisäksi kaupunki on käynnistänyt alkaen Eco Training - nimisen hankkeen puurakentamisen välijalostuksen osaamisen tason nostamiseksi Kainuussa ja Woodpoliksen koulutustehtaan aseman vahvistamiseksi. Lisäksi Kuhmon kaupunki on varannut vuoden 2011 talousarviossa määrärahat Woodpoliksen koulutustehtaan toiminnalle. Koulutustehtaan ja hankkeiden rahoitustarpeet on sisällytetty myös vuosien taloussuunnitelmaan OHJAUSRYHMÄN ARVIO HANKKEESTA Ohjausryhmän mielestä puurakentaminen tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Ohjausryhmä on tyytyväinen siihen, että hankkeessa päästiin konkreettiseen toimintaan ja tuloksiin. Hankkeessa syntynyttä toimintamallia tontinvarauskilpailuun osallistumisesta ja niiden hyödyntämisestä tuotekehityksessä ja yrityskumppaneiden toiminnassa pidetään hyvänä. Puurakentamisen kehittämistoimintaa on käynnistymässä muillakin alueilla, mutta Kainuussa on saatu etumatkaa, jonka hyödyntäminen on tärkeää. Myös poliittisella tasolla kiinnostus puurakentamiseen on kasvanut, mikä johtaa ylhäältä alaspäin ohjautuvaan toimintaan. Myös siitä syystä on tärkeää, että syntyy käytännönläheistä toimintaa alhaalta ylöspäin. 12