JÄÄSJÄRVEN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS SEKÄ MURAKAN KYLÄYLEISKAAVA

Transkriptio

1 JÄÄSJÄRVEN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS SEKÄ MURAKAN KYLÄYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Hartolan kunta Pirjo Kemppi

2 2 (10) Sisältö 1. Rantaosayleiskaavamuutoksen ja kyläyleiskaavan sisältö ja kaava-alue Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Ranta-alueet Murakan kyläalue Suunnittelun lähtökohdat ja tehdyt selvitykset Valtakunnallisen alueiden käytön tavoitteet Maakuntakaava Yleiskaavat Ranta-asemakaavat Rantayleiskaava muutoksessa huomioon otettavat selvitykset Vaikutusalue Tehtävät selvitykset ja arvioitavat vaikutukset Osalliset Tiedottaminen Kaavoitusprosessi ja osallistuminen Kaavamuutoksen ja kyläyleiskaavan aloitus Perusselvitysten tarkistaminen Kaavamuutos- ja kyläyleiskaavaluonnos Kaavamuutos- ja kyläyleiskaavaehdotus Kaavamuutoksen ja kyläyleiskaavan hyväksyminen Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen työvaiheet, aikataulu ja päätöksenteko Yhteystiedot Allekirjoitukset Liitteet - Kartta kaavoitettavasta alueesta - voimassa oleva rantayleiskaavakartta - voimassa oleva Jääsjärven rantayleiskaavan muutoskartta - ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta - Kaavoituksen vaiheet, aikataulu ja päätöksentekokaavio

3 3 (10) 1. Rantaosayleiskaavamuutoksen ja kyläyleiskaavan sisältö ja kaavaalue Kaavoitukseen on ryhdytty kunnan aloitteesta ja tarpeesta päivittää kunnan alueella oleva vanhin rantaosayleiskaava vastaamaan nykypäivän tarpeita ja mitoitusta. Samassa yhteydessä laaditaan Jääsjärven eteläosassa sijaitsevaan Murakan kylään oma strateginen kyläyleiskaava. Jääsjärven alueella on voimassa tällä hetkellä kaksi yleiskaavaa: Taajama-alueen osayleiskaava sekä Jääsjärven rantaosayleiskaava. Kaavamuutos koskee Jääsjärven rantaosayleiskaava-aluetta. Kaava-alueella sijaitsevat myös seuraavat ranta-asemakaavat: Ekon, Viaporin, Kanteleenniemen, Vehkasalon ja Hirtesalon, Kaunislisän sekä Ruskealan rantaasemakaavat. Suunnittelualueella on rantojensuojeluohjelmaan kuuluvaa arvokasta järviluontoa, joka edustaa monipuolisesti suomalaisen rantaluonnon eri tyyppejä. Nämä alueet sijaitsevat Jääsjärven itärannalla sekä saaristoalueella. Kotisalon saaressa sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas kivikautinen kalmisto. Kaavamuutosalueella on 197 km rantaviivaa, 125 km muunnettua rantaviivaa ja 768 rantarakennuspaikkaa. Kartta kaavamuutosalueesta sekä kyläyleiskaava-alueesta on liitteenä nro 1. Kartat voimassa olevista rantayleiskaavasta ja rantaosayleiskaavan muutoksesta ovat liitteenä nro 2 ja Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet 2.1. Ranta-alueet Rantayleiskaavamuutosalueeseen sisältyy erityyppisiä osa-alueita, joiden kaavoitustavoitteet ovat erilaisia ja rakennustehokkuuden tasot voivat poiketa toisistaan. Etelä-Jääsjärven alueella on vesihuolto järjestetty kahden eri vesiosuuskunnan (Murakka ja Itä-Hartola) toimesta, joten rakennustehokkuutta voidaan nostaa ilman, että se rasittaisi järveä tai luontoa. Samoin voidaan toimia myös niillä läntisillä ranta-alueilla, joihin Pohjois-Hartolan vesiosuuskunnan toiminta voitaisiin ulottaa. Rantayleiskaavamuutoksessa nostetaan Jääsjärven rantarakennusoikeus vähintään samalle tasolle kuin se on vastaavissa yleiskaavoissa Pohjois- ja Etelä-Hartolassa mm: - loma-asuntoalueella rakennuspaikan rakennusoikeus on 250 m 2

4 - pientalovaltaisella asuntoalueella rakennuspaikan rakennusoikeus on 350 m 2 - maatilojen talouskeskusten alueella rakennusoikeus asuinrakennusten osalta on 600 m 2 - tarkistetaan ranta-alueen ulkopuolelle jäävien talouskeskusten rantasaunojen rakennusoikeudet Kaavamuutoksesta syntyneet kulut voidaan laskuttaa maanomistajilta heille koituneen hyödyn suhteessa. Rantayleiskaavamuutoksessa tarkastellaan myös vanhentuneiden ranta-asemakaavojen uudistamistarvetta. Tämä selvitys tehdään yhdessä ranta-asemakaava-alueiden maanomistajien/laadituttajien kanssa. Tällaisia ranta-asemakaavoja voisivat olla mm. Viaporin rantaasemakaava, Ekon ranta-asemakaava sekä Kanteleenniemen ranta-asemakaava. 4 (10) Jääsjärven itärannan läheisyydessä sijaitsee Puolustusvoimien asevarikko, jonka toiminta ja mahdollinen laajentuminen vaikuttavat kyseisten rantojen käyttömahdollisuuksiin. Näiden alueiden käytöstä keskustellaan erikseen Puolustusvoimien edustajien kanssa. Mahdollisuuksien mukaan kartoitetaan alueita, jotka voisi kaavaan merkitä pientalovaltaisiksi asuntoalueiksi. Kyseeseen tulisivat tällöin alueet, joilla vesi- ja viemäröinti hoidetaan vesiosuuskuntien toimesta ja keskustan palvelut ovat riittävän lähellä. Vapaa-ajanasuntojen käyttötarkoituksen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi helpottuisi, kun se hoituisi normaalilla rakennuslupamenettelyllä. Tällä menettelyllä kuntaa saataisiin lisää asukkaita ja palvelujen käyttäjien, jolloin myös palvelujen tarjonta monipuolistuisi. Jääsjärvi sijaitsee lähellä valtakunnallisesti tärkeätä valtaväylää Vt4, jolloin kulkuyhteydet läheisiin kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle ovat erinomaiset. Rantayleiskaavamuutoksen pääasialliset tavoitteet ovat seuraavat: - erilaisten luonto- ja kulttuuriympäristöjen huomioon ottaminen - maanomistajien tasapuolinen kohtelu - ranta-alueiden monipuolinen käyttö - nykyisessä rantaosayleiskaavassa olevien virheiden korjaaminen - vapaa-ajanasuntojen käyttötarkoituksen muuttamisen helpottuminen - kaavan ajantasaistaminen vastaamaan muita Hartolan rantaosayleiskaavoja - elinkeinotoiminnan edellytysten parantaminen - yleinen virkistys ja suojelu 2.2. Murakan kyläalue Murakan kyläyleiskaava kaavoitetaan strategisen yleiskaavan tarkkuudella, jossa esitetään rakentamiseen soveltuvia ja rakentamiselta varjeltavat alueita. Kyläalueiden rajaukset määritetään työn alussa toiminnallisten tarpeiden perusteella yhteistyössä kyläläisten kanssa. Kyläyleiskaavan tavoitteena on selkeyttää ja tiivistää kylärakennetta ja varmistaa maankäytönsuunnittelulla, että kylää voidaan kehittää tulevaisuudessa huomioiden maisema- ja luontoarvot. Yleiskaavalla varataan kylälle uusia suositeltavia asuinrakennusalueita, veneval-

5 kama-alueita ja uimaranta-alueita sekä tehdään rantarakentamisen tarkastelu loma-asutusta varten. Kaavaan merkitään myös kylärakenteen ja maiseman kannalta merkittävät rakentamiselta vapaana säilytettävät pellot, metsät yms. erityisalueet. Kaavoitusprosessin aikana kirjataan kaikki työn aikana esiin nousseet edistettävät hankkeet hankeluetteloksi, josta voidaan laatia erikseen kylän kehittämisohjelma. Tämä työ tehdään yhteistyössä kyläläisten kanssa. 5 (10) 2.3. Vehkasalon ja Hirtesalon ranta-asemakaava-alue sekä Sohvan alue Vehkasalon ja Hirtesalon ranta-asemakaava kumotaan ja liitetään osaksi Jääsjärven rantayleiskaavan muutosta. Tämä muutos on oma prosessinsa, joka viedään tämän kaavamuutoksen rinnalla. Kaavan kumoamisella saadaan seuraavia hyötynäkökohtia verrattuna nykyiseen tilanteeseen: - kaavakartoitus järven alueella yhtenäistyy - rakennusoikeus lisääntyy vastaamaan muita samanlaisia alueita - mahdolliset käyttämättömät rakennusoikeuskohteet saadaan hyötykäyttöön - kunnallistekniikan suunnitteleminen alueelle oman vesiosuuskunnan kautta, jolloin rantojen mitoituskerrointa voidaan nostaa Sohvan alueella sijaitsee Hartolan osakaskunnan saunarakennus sekä laavu. Kalastajille, retkeilijöille ja luontomatkailijoille suunnattuja palveluja ja toimintoja kehitetään edelleen. 3. Suunnittelun lähtökohdat ja tehdyt selvitykset Suunnittelutyön pohjana käytetään voimassa olevan rantaosayleiskaavan mitoitusta tarkistettuna. Pohjakarttana on numeerinen maastotietoaineisto ja rajaelementtinä numeerinen kiinteistörajakartta. Yleiskaava esitetään 1: mittakaavaisella kartalla ja kaava-aineisto tuotetaan myös sähköisenä Valtakunnallisen alueiden käytön tavoitteet - toimiva aluerakenne - yhteiskuntarakenteen eheyttäminen ja elinympäristön laadun parantaminen - virkistyskäyttö ja luonnonvarat 3.2. Maakuntakaava Koko Päijät-Hämeen aluetta kattava maakuntakaava on vahvistettu Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta on liitteenä nro Yleiskaavat Taajama-alueen oikeusvaikutukseton osayleiskaava on vahvistettu Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Jääsjärven rantayleiskaava on vahvistettu Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Rautavesi-Rusin rantayleiskaava on vahvistunut Tainionvirran alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavan osittaista muutosta, jossa tutkitaan mahdollisien uusien rakennuspaikkojen ja vakituisten asuinalueiden sijoittamista.

6 6 (10) 3.4. Ranta-asemakaavat Alueella on 6 ranta-asemakaavaa, joiden sijainti näkyy karttaliitteessä nro Rantayleiskaava muutoksessa huomioon otettavat selvitykset: - Hartolan kunnan rakennusjärjestys Valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet sekä kulttuurihistorialliset ympäristöt - Kuntien kulttuuriympäristöt selvitys, KUKUSE - Päijät-Hämeen perinnemaisemat inventointi v Vaikutusalue Arvioitu vaikutusalue näkyy karttaliitteessä nro Tehtävät selvitykset ja arvioitavat vaikutukset Kaavamuutostyön tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Voimassaolevaan rantayleiskaavaan tehdyt selvitykset päivitetään ja tarvittaessa tehdään lisää perusselvityksiä alueesta. Luontoselvitys päivitetään vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Kantatilaselvitys päivitetään. Kulttuuriympäristöjen selvityksenä käytetään Kuntien kulttuuriympäristöselvitystä, KUKUSE Muut selvitykset / päivitettävät selvitykset: - pohjavesialueet ja muut erityisalueet (pohjavesikartat) - rantakaavat ja niiden sisältö - rantamaisema - kylämaisema - rannan rakennettavuus (mitoituskertoimet) - veden laatu (kuormituksen sieto) Kaavamuutoksen vaikutusten arviointi: - elinolosuhteet ja sosiaaliset vaikutukset (arkielämän laatu, terveys, turvallisuus ja viihtyisyys, erityisryhmät) - ympäristö (pinta- ja pohjavedet, maaperä, vesistöt, luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat, kasvillisuus, eläimistö, ilma, melu) - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset (väestö, ikärakenne, työllisyys, palvelut, taajamarakenteen leviäminen) - liikenne (julkinen liikenne, kevyt liikenne, liittymät ja pysäköinti) - kulttuuri (rakennuskulttuuri, kulttuuripalvelujen tarjonta)

7 7 (10) - elinkeinoelämä (kalastus, matkailu- ja retkeilypalvelut) - taloudelliset vaikutukset (yhdyskuntatekniset ja teiden rakennuskustannukset, talonrakennuskustannukset, palvelujen järjestäminen) 6. Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavamuutoksen valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia, lausua kaavasta mielipiteensä ja jättää kaavamuutosluonnoksesta muistutuksia. Osallisia ovat maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan - alueen omistajat - ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - kuntalaiset - kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat ja työtekijät - metsäyhtiöt, kaava-alueen yritykset - viranomaiset - Hartolan tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta - Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Päijät-Hämeen liitto - Päijät-Hämeen maakuntamuseo/ Lahden kaupunginmuseo - Tiehallinto - Joutsa Kunta - yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Luonnonsuojeluyhdistykset - Kalastuskunnat - Kylätoimikunnat - Tiehoitokunnat - Vesiosuuskunnat 7. Tiedottaminen Aluksi rantayleiskaavan muutoksesta ja kyläyleiskaavasta tiedotetaan seuraavasti: - asetetaan tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelman yleisesti nähtäville kuukauden ajaksi - tiedotetaan asiasta sanomalehti Itä-Hämeessä sekä kunnan Internet-sivuilla ja ilmoitustaululla - maanomistajille lähetetään kirjeitse tieto nähtävillä olosta - järjestetään yleisötilaisuus, jossa tiedotetaan projektista Hartolan Jääsjärven suuntaaminen elinkeinoja kehittäväksi maankäytön suunnittelun keinoin ja kytkeminen kirkonkylään sekä projektiin liittyvästä Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksesta ja Murakan kyläyleiskaavasta. Kaavan edetessä kaavamuutoksen ja kyläyleiskaavan eri vaiheista tiedotetaan seuraavasti: - julkaistaan kuulutus kunnan ilmoitustaululla, Itä-Hämeessä sekä Internet-sivuilla - lähetetään kirje ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille

8 8 (10) - järjestetään tarvittaessa yleisötilaisuuksia 8. Kaavoitusprosessi ja osallistuminen 8.1. Kaavamuutoksen ja kyläyleiskaavan aloitus - kaavamuutoksen ja kyläyleiskaavan vireille tulosta ilmoitetaan asettamalla tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma virallisesti nähtäville - maanomistajille tiedotetaan kirjeitse - tarvittaville viranomaisille ja yhteisöille tiedotetaan asiasta. - pidetään viranomaisneuvottelu, josta laaditaan muistio 8.2. Perusselvitysten tarkistaminen - olemassa olevat perusselvitykset ja mitoitus tarkistetaan ajan tasalle 8.3. Kaavamuutos- ja kyläyleiskaavaluonnos - valmistelumateriaali asetetaan nähtäville - kuulutetaan asiasta sanomalehti Itä-Hämeessä, kunnan ilmoitustaululla sekä tiedotetaan asiasta kunnan Internet-sivuilla - osalliset voivat esittää mielipiteensä kaavaluonnosaineistosta ja kyläyleiskaavasta määräajassa joko kirjallisesti tai suullisesti - pyydetään viranomaislausunnot kaavamuutosluonnoksesta ja kyläyleiskaavasta 8.4. Kaavamuutos- ja kyläyleiskaavaehdotus - kaavaluonnoksesta ja kyläyleiskaavasta tulleet mielipiteet ja lausunnot käsitellään ja näiden pohjalta tehdään tarvittavat muutokset kaavaluonnokseen - asetetaan kaavamuutos- ja kyläyleiskaavaehdotus nähtäville 30 päivän ajaksi - pyydetään kaavamuutos- ja kyläyleiskaavaehdotuksesta viralliset lausunnot eri viranomaisilta - kuntalaiset ja muut osalliset voivat jättää kirjalliset muistutuksen kaavamuutos- ja kyläyleiskaavaehdotuksesta - niille muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto muistutuksiin - saadut lausunnot ja muistutukset käsitellään kaavatoimikunnassa - tarvittaessa järjestetään muita neuvotteluja 8.5. Kaavamuutoksen ja kyläyleiskaavan hyväksyminen - Jääsjärven rantayleiskaavamuutoksen ja Murakan kyläyleiskaavan hyväksyy Hartolan kunnanvaltuusto. 9. Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu järjestetään Hartolan kunnan ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Neuvotteluun kutsutaan myös ne viranomaiset, joiden toimialaa kaavamuutos saattaa koskea. Neuvottelusta laaditaan muistio, johon kirjataan keskeiset asiat ja kannanotot.

9 9 (10) Kaavamuutos- ja kyläyleiskaavaluonnoksen valmisteluaineistosta pyydetään kommentteja viranomaisilta sekä naapurikunnalta. Mikäli tarpeellista järjestetään työneuvotteluja. Kaavamuutos- ja kyläyleiskaavaehdotuksesta pyydetään viranomaisilta ja naapurikunnalta lausunnot. Uusi viranomaisneuvottelu järjestetään, kun kaavaehdotusaineisto on ollut nähtävillä ja kaikki lausunnot ja mielipiteet on saatu. 10. Kaavoituksen työvaiheet, aikataulu ja päätöksenteko 1. Kaavamuutoksen ja kyläyleiskaavan aloitus, tammikuu 2013 huhtikuu kunnan päätös kaavamuutokseen ryhtymisestä - osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (projektisihteeri) - kaavamuutosalueen kartan laatiminen (projektisihteeri) - tiedottaminen kaavoituksen vireille tulosta (kunta) - yleisötilaisuus (kunta) - tarjouspyynnöt konsultista (projektisihteeri ja tekninen johtaja - konsultin valinta (kunnanhallitus) - viranomaisneuvottelu 2. Kaavamuutoksen ja kyläyleiskaavan perusselvityksien tarkistaminen, huhtikuu 2013 elokuu maanomistaja selvitys (projektisihteeri ja konsultti) - kantatilaselvityksen tarkistus (konsultti) - mitoitustaulukon tarkistus (konsultti) - luonto- ja maisemaselvityksen tarkistus (konsultti) - viranomaisneuvottelu tavoitteista, mitoituksesta ja suunnitteluperusteista (kunta ja konsultti) - uusien tavoitteiden ja mitoitusperusteiden hyväksyminen (kunnanhallitus) 3. Yleiskaavamuutos- ja kyläyleiskaavaluonnos, syyskuun 2013 helmikuu kaavamuutoskartan ja selostuksen laatiminen (konsultti) - kyläyleiskaavakartan laatiminen (konsultti) - kaavamuutos- ja kyläyleiskaavaluonnoksen hyväksyminen ja asettaminen nähtäville (kunta) - tiedottaminen, kuulutukset nähtäville asettamisesta, maanomistajien kirjallinen kuuleminen (kunta) - yleisötilaisuus (kunta ja konsultti) - mielipiteet kaavan osallisilta ja lausunnot viranomaisilta (kunta) - vastineet mielipiteisiin (konsultti ja kunta) - viranomaisneuvottelu (konsultti ja kunta) - mielipiteiden ja lausuntojen käsittely (kaavatoimikunta ja tekninen johtaja) 4. Yleiskaavamuutos- ja kyläyleiskaavaehdotus, maaliskuu 2014 toukokuu kaavan tarkistaminen ja täydentäminen ehdotukseksi (konsultti)

10 10 (10) - kaavamuutos- ja kyläyleiskaavaehdotuksen hyväksyminen ja asettaminen nähtäville (kunta) - tiedottaminen, kuulutukset nähtäville asettamisesta (30 päivää), maanomistajien kirjallinen kuuleminen (kunta) - muistutukset kaavan osallisilta ja lausunnot viranomaisilta (kunta) - vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin (konsultti ja kunta) - vastineiden ja lausuntojen käsittely (kaavatoimikunta ja tekninen johtaja) - viranomaisneuvottelu (konsultti ja kunta) - kaavan tarkistaminen hyväksymiskäsittelyyn (konsultti) 5. Kaavamuutoksen ja kyläyleiskaavan hyväksymiskäsittely, kesäkuu 2014 elokuu lopullisen kaavamuutosehdotuksen hyväksyminen (kunnanhallitus) - kaavamuutoksen hyväksyminen ja tiedottaminen (kunnanvaltuusto, kunta) - valitus jätettävä 30 päivän kuluessa hyväksymisestä hallinto-oikeuteen - kaavan voimaantulo kuulutus (kunta) - lopullisten kaava-asiakirjojen tulostus (kunta) 11. Yhteystiedot Hartolan kunta Tekninen toimisto Tekninen johtaja Projektisihteeri Kaavaa laativa konsultti Kuninkaantie 16, Hartola PL 16, Hartola Antti Kailio gsm antti.kailio@hartola.fi Pirjo Kemppi gsm pirjo.kemppi@hartola.fi (tiedot täydennetään myöhemmin) 12. Allekirjoitukset Antti Kailio tekninen johtaja Pirjo Kemppi projektisihteeri suunnitelman laatija