YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 50/2008/3 Dnro LSY 2006 Y 341

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 50/2008/3 Dnro LSY 2006 Y 341 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Maa ainesten ottaminen kiinteistöltä Sandö RN:o 1:353 Hangon kaupungin Santalan kylässä, pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeaminen Oy Hangon Sorakäsittely Hangö Grushantering Ab HAKEMUS Oy Hangon Sorakäsittely Hangö Grushantering Ab on ympäristölupavirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen maa ainesten ottamiseksi kiinteistöltä Sandö RN:o 1:353 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Hangon kaupungin Santalan kylässä. SUUNNITELMA Taustaa Hakemuksen kohteena olevalle kiinteistölle Sandö RN:o 1:353 on laadittu päivätty maa ainesten ottosuunnitelma. Ottamisalue ympäröivine alueineen kuuluu Suomen Vapaakirkon omistaman Santalan Kartanon alueisiin. Suomen Vapaakirkko on antanut suostumuksensa soranottoon omistamaltaan kiinteistöltä Sandö RN:o 1:353 soranottomäärän ollessa noin m 3. Maaainesten otto suoritetaan 10 vuoden aikana. Suunnittelualue sijaitsee noin 10 km:n päässä Hangon kaupungin keskustasta luoteeseen vanhan Hangontien (Santalan Kartanontie) ja uuden Hangontien välisellä alueella. Santalan opistorakennusten alue on sorakuoppa alueen luoteispuolella. Alueella on ollut soraottotoimintaa käynnissä jo kymmenien vuosien ajan. Viimeisin maa ainesten otto on käynnistetty vuosien 2003 ja 2004 aikana. Vanhin ottoalue sijaitsee sorakenttäalueen koillis itäosassa. Alue on jo metsittynyt luonnonmukaisesti ja nuori puusto on paikoin erittäin tiheää. Uusi maa ainesten ottoalue sijaitsee vanhimman alueen kaakkois itäpuolella. Uuden alueen pinta ala on 3,23 ha. Maa ainesten ottosuunnitelma on ollut Hangon kaupungin lupaviranomaisen käsittelyssä. Uudenmaan ympäristökeskus on asiasta antamassaan lausunnossa tehnyt suunnitelmaan liittyviä vaatimuksia ja

2 2 edellyttänyt Länsi Suomen ympäristölupaviraston lupaa pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen. Hangon kaupungin ympäristölautakunta on kokouksessaan päättänyt, että hakija velvoitetaan hankkimaan vesilain 1 luvun 18 :n mukainen lupa ennen kuin maa aineslain mukainen ottolupa voidaan myöntää. Kaavoitus Alueen nykytila Alueelle ei ole laadittu oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Uudenmaan maakuntakaavassa Santalan sorakuoppien alue sisältyy arvokkaaseen pohjavesialuevaraukseen. Vanhan Hangontien ja sorakuoppien väliin on maakuntakaavassa osoitettu jätevesien siirtoviemärin linjavaraus. Suunniteltu soranottokohde sijoittuu laajan soranottoalueen itäkoilliskulmaan. Vanhan soranottoalueen pinta ala on noin 25 ha. Vanhan soranottoalueen länsi ja etelä sekä keskiosasta soranotto on jo loppunut. Alueelle on istutusten myötä ja osin myös luontaisesti kasvamassa uutta puustoa. Kaikkein vanhin ottoalue sijaitsee sorankenttäalueen koilliskulmassa, joka on jo metsittynyt. Vanhimman ja uudempien alueiden välissä on noin 50 m leveä metsäinen kannas. Läntisemmän vanhan alueen pohjoisosassa on voimassa olevan soranottosuunnitelman mukaista soranottoa ja sen eteläpuolella soraainesten käsittelyalue. Sorakenttäalueella on tehty luonto ja ympäristöselvitys vuonna Vanhan sorakuopan ympäröivä alue on pääosin mäntymetsää kasvavaa sora ja hiekkakangasta. Sorakuopan läpi kulkee vanha ajotie ja kuopan kaakkoispuolella on saha alue. Soranottoalueen itäpuolella noin 0,5 km:n päässä on betoniasema ja betonielementtitehdas. Tehdas käyttää tuotannossaan pääosin Santalan soranottoalueelta saatavaa sora ja kiviainesta. Sorakuoppa alueen ja uuden Hangontien väliin jää noin 200 m:n levyinen metsävyöhyke. Sorakuoppa alueella on suoritettu maa ainesten ottoa niin, että ottotaso on alimmillaan koko alueen lounaiskulmassa tasolla N 60 +8,50 m. Sorakuopan pohja on kaakkoisella alueella keskimäärin tasolla +10,50 +11,50 m. Pohjoisimpana (koilliskulmalla) olevalla vanhimmalla alueella kaivu on aikoinaan ulottunut tasolle +10,50 +11,50 m. Ympäröivä maasto on koko alueella nykyisellään pääosin tasolla +14,50 +15,50 m. Ottotoiminnan jälkeen alueita on maisemoitu istuttamalla havu ja lehtipuita. Vanhimman alueen osille on alkanut muodostua myös luonnonmukaista taimistoa. Pohjavesiolot Sorakuoppa alue sijoittuu tärkeälle Sandö Grönvikin pohjavesialueelle ( , luokka I). Maa ainesten ottosuunnitelman käsittelyn aikana käytössä olleet pohjavesiputkien tarkkailutiedot osoittavat pohjavedenkorkeuden olleen pääsääntöisesti korkeimmillaankin alle N ,60 m. Tämän mukaan ottosuunnitelman alin taso suunniteltiin 1 m tämän tason yläpuolelle eli tasolle +11,60 m.

3 3 Hakemuksen käsittelyn aikana toimitetussa lisäselvityksessä on pohjavedenkorkeus ilmeisimmin arvioitu pääosin uusien korkeimpien yksittäisten havaintojen mukaan. Hakija on esittänyt, että ylimpänä pohjavedenkorkeutena on perustellumpaa pitää keskimääräisen korkeimman pinnan mukaista arvioperustetta, joka on ottosuunnitelman pohjana olleiden pohjavesitietojen mukaan N ,54 m. Mikäli siihen lisätään lupakäsittelyn aikana ehdotettu 2 metrin suojamaakerros, on tämän mukaan määritelty alin kaivutaso +12,54 m. Hakija on esittänyt, että alimmaksi kaivutasoksi hyväksytään ensisijaisesti N ,60 m. Mikäli uusimmille pohjavesihavainnoille löytyy järkevä selitys, hakija on toissijaisesti esittänyt, että alin kaivutaso määritellään tasolle +12,90 m. Kaivutasolla on suuri taloudellinen merkitys betonitehtaan toiminnalle. Tasolle +12,60 m otettaessa on sora ainesten määrä suuruusluokaltaan noin m 3 ja tasolle +12,90 m otettaessa noin m 3. Suunnitellun maa ainesten ottoalueen itäpuolella Tikan vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä sijaitsevien tutkittujen vedenottamoiden (Santala II ja Brännmalm) mahdollisesta käyttöönotosta on esitetty tiedot päivitetyssä uudessa Hangon pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa. Hakemuksen mukainen ottoalue sijaitsee Santalanrannan ja Tikan vedenottamoiden kaukosuojavyöhykkeen välisellä alueella. Suojavyöhykkeet eivät ulotu ottoalueelle. Suojelusuunnitelman selvitysten mukaan suunnitellulla ottoalueella pohjaveden virtaussuuta on pohjoiseen kohti merta. Pohjavedet purkautuvat Sandöfjärdeniin ja rantavyöhykkeellä on lähteisiä kohtia useammassakin paikkaa. Tikan vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä olevat Santala II:n ja Brännmalmin uudet vedenottamoalueet sijaitsevat suunnitellun ottoalueen itäpuolella siten, että ottoalueelta purkautuva pohjavesi kulkee suoraan pohjoiseen eikä Santala II:n tai Brännmalmin suuntaan. Ottoalueella tehtävät toimenpiteet eivät suoranaisesti vaikuta vedenottamoiden mahdolliseen tulevaan käyttöön. Pohjavesien suojelusuunnitelman mukaan Santalanrannan ja Tikan vedenottamoiden väliin sijoittuvalla alueella pohjaveden virtaussuunnassa kalliopinta on meren rannassa noin tasolla 19 m ja paikoin jopa alle tason 25 m. Maa ainestenotto suunnittelulla alueella ei todennäköisesti vaikuta Santala II:n ja Brännmalmin uusien vedenottamoiden pohjaveden määrään tai laatuun. Sen sijaan pohjavedenottotoiminnan käynnistäminen Santala II:n tai Brännmalmin alueella saattaa jonkin verran alentaa maa ainesten ottoalueen ylimpiä pohjavedenkorkeuksia. Tutkimuspisteessä PR3/04 on ylin pohjavedenkorkeus muutamina kertoina ollut +10,70 m +10,88 m. Keskimäärin pohjavedenkorkeus on ollut noin +10 m.

4 Poltto ja voiteluaineiden varastointi 4 Hangon kaupungin vesilaitokselta tarkistetun tiedon mukaan Santala II:n ja Brännmalmin vedenottopaikkojen osalta tilanne on osin auki. Niistä on suoritettu koepumppauksia ja tiedetään, että ainakin Brännmalmilta on saatavissa vettä m³/d. Vesi on hapetonta eli se sisältää rautaa ja mangaania runsaasti. Vesi sisältää myös ravinteita eli se olisi käytännössä puhdistettava ennen käyttöä. Santala II:n tilanne on varmaankin hyvin paljon samansuuntainen. Vesilaitoksella on mietitty, että vettä voitaisiin imeyttää edellä mainituista vedenottopaikoista Isolähteen tulevalla tekopohjavesialueella, joka sijaitsee noin 2 km:n päässä Santalan Betonitehtaalta koilliseen, mutta mitään lopullisia päätöksiä ei ole tehty. Suunniteltu soranottoalue rajoittuu välittömästi Santalan Betoni Oy:n tehdas ja piha alueisiin. Kaikki maa ainesten otossa tarvittavien koneiden ja laitteiden huolto ja tankkaustoiminnot suoritetaan ottoalueen ulkopuolella. Maa ainesten ottotoiminnassa ja ainesten käsitellyssä ja kuljetuksissa noudatetaan Santalan Betonitehtaan ympäristölupaa, jonka Hangon kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt Soranottoalueella ja sen läheisyydessä käytettävät murskaimet ja seulontalaitteet toimivat sähkövirralla eikä niissä käytetä nestemäisiä polttoaineita. Mitään polttoaineita tai muita nestemäisiä haitallisia aineita ei käsitellä maa ainesten ottoalueella. Näillä toimenpiteillä vähennetään pohjaveden pilaantumisvaaraan liittyvät riskitekijät minimiinsä. Lisäksi maa ainesten ottoalueilla tulee olla valmiiksi varattuna riittävästi imeyttämismateriaalia aina saatavilla mahdollisten häiriö ja poikkeustilanteiden varalta, esimerkiksi koneiden ja laitteiden mahdollinen rikkoontuminen työn aikana. Imeyttämismateriaalin keruuta varten tulee alueella olla varattuna myös keräysastiat valmiiksi. Suojelualue Kiinteistöllä Sandö RN:o 1:353 sijaitseva määräala M601 on noin kaksi kilometriä suunnittelualueen itä kaakkoispuolella sijaitsevan Sändöträsket nimisen järven lounaispuolella. Määräala käsittää rantojensuojeluohjelmaan kuuluvan alueen kiinteistöstä RN:o 1:353. Alue on siirtynyt Suomen valtion omistukseen. Hankkeen vaikutukset Santalan Betoni Oy:n päätuotteet ovat betoniset palkki ja pilarielementit. Näiden raaka aineena tehtaan länsipuolelta otettava soraaines on paras mahdollinen. Muuta ainesta ei toiminta alueelta ole saatavilla. Kalliomurskeen käyttö on myös mahdollista, mutta käyttökelpoiset kohteet ovat kaukana ja murskeen käyttö on kokonaistaloudellisesti merkittävästi epäedullisempaa kuin läheltä saatavan soran. Lisäksi luonnonsora on teknisiltä ominaisuuksiltaan ylivoimaista. Tehtaan länsipuolella olevassa maa aineksessa on erinomaisesti betonielementtien tuotantoon sopivaa soraa. Sama koskee uuden hakemuksen mukaisen alueen sora aineksia.

5 5 Uusien sora ainesten käyttöön saanti on tehtaan toiminnan kannalta taloudellisesti erittäin merkittävää. Mikäli uutta sora ainesta ei ole nopeasti saatavilla, on uhkana koko toiminnan lopettaminen lähivuosina. Tehdas työllistää 40 henkilöä. Sen merkitys alueen ihmisille ja elinkeinoille on hyvin huomattava. Ottotoiminnasta ei aiheudu kauniin maisemakuvan turmeltumista. Alueella ei ole luonnonsuojelulain tai metsälain määrittelemiä tai muitakaan suojelua tai säilyttämistä edellyttäviä kohteita. Lähistöllä ei myöskään ole asutusta. Jätettäessä ylimmän pohjavesipinnan päälle 2 m:n suojamaakerros ja järjestettäessä ottotoiminta suunnitelman mukaisesti ei pohjaveden laadulle tai määrälle aiheudu merkittävää uhkaa. Pohjaveden laadun ja määrän vaarantumisen vähäiseen riskiin verrattuna on uuden sora alueen nopealla käyttöön saamisella ja otettavan soran riittävällä määrällä äärimmäiseen suuri taloudellinen merkitys Santalan Betoni Oy:n tehtaan toiminnalle. Viimeksi avatun soranottoalueen osalta kaikki ottoluvan mukainen käyttökelpoinen sora aines on otettu jo marraskuun 2006 aikana. Jälkihoitotoimenpiteet Alueen jälkihoitotoimenpiteitä ovat reunojen luiskien muotoilu, pintamaan levitys (noin 200 mm) ja puiden siementen kylvö. Reunat muotoillaan kaltevuuteen 1:2,5 tai loivemmaksi. Alue metsitetään istuttamalla männyllä ja koivulla ja osin lehtikuusella. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Hangon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että alin ottamistaso on määriteltävä siten, että se sidotaan ylimpään pohjavedenpinnan tasoon. Alinta ottamistasoa ei saa määrittää siten, että se perustuu poikkeuksellisen kuivan jakson aikaisiin tai sellaisiin havaintoihin, jotka edustavat korkeintaan keskimääräistä pohjavesitilannetta. Lisäksi suojakerroksen paksuuden on oltava täällä aina vähintään 2 m ylimmästä pohjavedenkorkeudesta mitattuna. Näillä ehdoilla kaivettavaa ei alueella juuri ole tai sitä on hyvin vähän. Tästä hankkeesta yritykselle koituva hyöty on jäämässä varsin vähäiseksi. Ottamisalueen olosuhteissa pohjavedenpinta on laskelmien mukaan vaihdellut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana jopa 2,5 m ja ehkä enemmänkin. Samankin vuoden aikana pohjavedenpinnan

6 6 vuodenaikaisvaihtelut ovat 1,5 m. On hyvin vaikea perustella sellaista näkemystä, että tämän alueen olosuhteissa laskelmat ottamistasoista voisivat perustua tietoihin keskimääräisistä pohjavesitasoista. Hakijan esittämillä ottamistasoilla pohjavettä suojaava kerros jää täysin riittämättömäksi. Käytännössä huonoina aikoina varoajat erilaisissa vahinkotilanteissa jäisivät olemattomiksi eikä kunnollisille kunnostustoimenpiteille olisi enää mahdollisuuksia. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakijalta hakemuksessa esitettyjä tarkempia selvityksiä poltto ja voiteluaineiden varastoinnista, tankkauspaikoista ja pohjaveden pilaantumisvaaraa vähentävistä toimenpiteistä. Ympäristökeskuksen mielestä tähän pyyntöön hakija ei ole riittävästi vastannut. Näistä asioista tulisi olla käytettävissä hakijan laatima selkeä suunnitelma, joka ottaa huomioon myös muut luvat alueella. Hankealueella eri ottamoiden käyttö ei ole sanottavammin vaikuttanut vedenpinnan korkeuksiin havaintoputkissa. Mikäli tutkitut vedenottokohteet otetaan käyttöön, vedenpinta tulee laskemaan ottamisalueella. Olosuhteet alueella vastaavat etäisyyksien vuoksi näiden kohteiden suhteen lähisuojavyöhykkeen olosuhteita. Uusien putkien rakentaminen alueelle on täsmentänyt tietoja pohjavesiolosuhteista alueella. Edellytykset aikaisempaa tarkempien arvioiden antamiselle pohjaveden pinnan liikkeistä ovat nyt olemassa. Aineiston tilastollisessa käsittelyssä voidaan vertailuaineistona käyttää kaupungin havaintoputken HP87 mittaustuloksia. Putki sijaitsee Santalan ottamon ja soranottoalueiden välisessä maastossa. Putkella on käyty mittaamassa pohjavedenpinnankorkeuksia kuukausittain aina vuodesta 1974 eli käytettävissä on yli 30 vuoden havaintosarja. Putken tulosten käyttöarvoa heikentää hieman se, että putki sijaitsee alemmalla korkeustasolla ja lähempänä merta. Vedenoton vaikutukset eivät näy tässä putkessa. Tilastollisesti luotettavin tulos vedenpinnan liikkeistä vertailuaineistoa käytettäessä saadaan havaintoputkella PR1/04. Vedenkorkeushavainnot ja laskelmat osoittavat, että vuodet 2003 ja 2004 ovat olleet poikkeuksellisen kuivia. Vastaavanlainen tilanne on vallinnut kolmenkymmenen vuoden aikana vain kerran. Myös vuodet 1976 ja 1977 ovat olleet poikkeuksellisen kuivia. Tällaisten vuosien tulosten perusteella ei alinta ottamistasoa tule määrittää. Keskimääräinen taso on putkessa PR1/04 saavutettu vasta vuosien 2005 ja 2006 kuluessa. Korkeimmillaan laskennallinen pohjaveden pinta kohoaa putkessa PR1/04 tasolle +11,50 m. Laskennalliset vedenpinnat ovat kaikki hieman alempana kuin mitatut vedenpinnat. Tasolla +11,0 m ero on cm:n suuruusluokkaa. Ero on sitä suurempi mitä korkeammalla vedenpinta on. Laskentatuloksen perusteella 2 m:n suojakerros saavutetaan kaikissa tilanteissa, jos alin kaivutaso asetettaisiin jonnekin +13,50 +14,00 m välille. Tämä taso tulisi määrätä koskemaan koko aluetta,

7 7 sillä erot pohjaveden pinnan korkeuksissa alueen eri kohdissa ovat hyvin pieniä. Sandön kiinteistöön liittyvä määräala M601 käsittää rantojensuojeluohjelmaan kuuluvan alueen Sandön kiinteistöstä. Määräala on siirtynyt päivätyllä kauppakirjalla Suomen valtion omistukseen. Toteutuessaankaan tämä ottamishanke ei ympäristökeskuksen käsityksen mukaan vaikuttaisi Sandöträsketiin tai olosuhteisiin sen etelärannalla sijaitsevalla rantojensuojeluohjelma alueella. Hakija on selvittänyt ottoalueen koillispuolella olevat kiinteistöt, joilla on kaivo. Ottamisalueen luoteispuolella olevista kaivokiinteistöistä Santalan Kartanon suunnassa ei ole annettu selvitystä. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan riittävin määräyksin toteutettuna ottamistoiminta hakemuksen tarkoittamalla alueella tuskin vaikuttaisi yksittäisiin talousvesikaivoihin edellä mainituissa suunnissa. Brännmalmin vedenottokohdetta on tutkittu, mutta tutkimuksia ei ole ilmeisesti dokumentoitu. Ainakaan ympäristökeskuksella ei ole näistä tutkimuksista tehtyä pohjavesiraporttia. 2) Hangon kaupungin ympäristölautakunta on lausunut, että Sandö Grönvikin pohjavesialueella sijaitsevat vedenlaadultaan ja antoisuudeltaan Hangon kaupungin tärkeät pohjavedenottamot Santalanranta, Santala 1 ja Tikka sekä Oy Visko Ab:n kaksi vedenottamoa. Lisäksi Santalan Betoni Oy ottaa talousveden ja vettä tuotantolaitoksen tarpeisiin tältä pohjavesialueelta. Rannan tuntumassa Västervik Grönvik alueella on omakoti ja kesäasutusta, joilla on omat talousvesikaivot. Hangon pohjavesialueiden suojelusuunnitelman mukaan alueella on vielä hyödynnettävissä olevia vesivaroja kuten Brännmalmin alue ja Santalanrannan itäpuoli, missä on pohjaveden purkaumia mereen. Vuonna 1998 tehtyjen painovoimamittausten perusteella Hangon Sorakäsittely Oy:n soranottoalueet ja niiden pohjoisosassa olevat tehtaat ovat laajan kalliopainanteen kohdalla. Painanne ulottuu Santalanrannan vedenottamolle asti. Näin ollen alueen ja kaupungin vedenottamoiden välillä ei olisi selvää pohjaveden jakajaa. Varmuudella ei tiedetä, virtaavatko pohjavedet pääosin alueelta mereen vai ottamon suuntaan. Useita vuosikymmeniä jatkuneen tarkkailun perusteella Sandö Grönvikin pohjavesialueella pohjaveden korkeusvaihtelut voivat olla lähes kaksi metriä. Pohjavesialueen soraharjumuodostuma on suhteellisen matala. Maa ainesten otto on ulottunut hyvin lähelle pohjaveden pintaa. Vuoden 1992 pohjavesialuekartoissa on alueelle merkitty pohjavesilammikoita, jotka ovat maastossa näkyvissä vesitilanteesta riippuen. Hakijalla on alueella useita eri soranottolupia. Vuosikymmenten aikana ottotoiminta on laajentunut pala palalta siten, että kuorittua maanpintaa on tällä hetkellä noin 35 ha. Tämän lisäksi pohjavesialueella on muita maa ainesten ottoalueita.

8 8 Maa ainesten oton jälkeen maaperä on ilman paksua suojakerrosta ja ilman pohjaveden laadun kannalta hyvin merkityksellistä ylintä maannoskerrosta. Tutkimukset osoittavat, että soranotto on kohottanut pohjaveden haitallisia ainepitoisuuksia, lisännyt likaantumisriskiä ja siten vaarantanut veden laatua merkittävästi pohjavesialueilla tapahtuneen laaja alaisen maa ainesten oton seurauksena. Vaara on mitä ilmeisin myös Sandö Grönvikin pohjavesialueella, koska viimeisimmät pohjaveden laatutarkkailutulokset antavat jo viitteitä siitä. Pohjaveden laadun tarkkailua on edellytetty myönnetyssä soranottoluvassa. Pohjavesinäytteet otetaan kolmesta näytteenottoputkesta (SR1, PR1/04 ja PR2/04) soranottoalueen reuna alueelta. Tuloksissa todetaan mm. seuraavaa: Näytteenottoaika SR1 näytteessä oli vähemmän happea kuin muissa ja Fepitoisuus oli lähellä talousvedelle sallittua pitoisuutta kaikkien havaintopisteiden sameusarvo oli talousveden tavoitetasoa suurempi PR1/04 veden ph ei täyttänyt talousvedelle asetettua tavoitetta ja kloridipitoisuus oli koholla Näytteenottoaika PR1 oli edelleen hapanta veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat nousseet edelliseen vuoteen verrattuna PR1/04 ja PR2/04 sameus ei täyttänyt talousvedelle asetettua tavoitetta Pohjaveden laatua tarkkaillaan myös betonitehtaan ympäristössä (HP1, HP, talous ja tuotantovesikaivo) ympäristölupamääräysten mukaan. Tehdas on toiminut ottoalueella noin 25 vuotta. Tarkkailutuloksista on havaittavissa pohjaveden laadun heikkeneminen myös tehdastoiminnasta johtuen. Soranottoalueen pohjaveden laatu ei ole enää sama kuin koskemattomilla pohjavesialueilla. Ympäristölautakunnan näkemys edellä esitetyn perusteella on, että alueella ei tule lisätä mitään sellaista toimintaa, jonka johdosta pohjaveden laatu heikentyisi edelleen nykyisestä. Näin ollen ei myöskään tule sallia pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamista. Sen sijaan ottoalueiden maisemointiin, varovaiseen toimintaan nykyisten lupien puitteissa ja pohjavesialuetta suojaaviin toimiin tulee panostaa entistä enemmän. Alueen yksityisten pohjavesikaivojen sekä pohjavedenottamoiden antoisuus ja veden hyvä laatu on turvattava, sillä kantakaupungin vedenottamoita uhkaa jo useita teollistuneen yhteiskunnan riskitekijöitä. Kehitys on ollut huolestuttava. Vaikka yksi kolmasosa Hankoniemen pinta alasta on yhteiskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeätä pohjavesialuetta, on vesi ja viemärilaitos kuitenkin joutunut käynnistämään tekopohjaveden imeytyskoehankkeen turvatakseen vesihuollon.

9 9 Lisäksi ympäristölautakunta on huomauttanut, että Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisussa 400/2006 Hangon pohjavesialueet on luokiteltu maa ainesten ottoon soveltumattomiksi lukuun ottamatta aluetta , joka luokitellaan osittain soveltuvaksi. Tällä tarkoitetaan ottoa vain jo myönnettyjen lupien puitteissa. HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut, että muistutuksissa on käsitelty laajalti aiemmin myönnettyjen ja voimassa olevien maa ainesten ottolupien alueita. Niihin hakija ei ole halunnut ottaa kantaa. Tuolloin tehdyt ratkaisut ovat kuitenkin perustuneet silloin käytettävissä olleeseen ja käyttöön saatuun tietoon. Vuosien mittaan pohjavesiputkia on asennettu lisää ja vanhoista ja uusista putkista on ilmeisesti tehty mittauksia, mutta on ollut erittäin vaikeaa ja pääosin myös mahdotonta saada mittaus /seurantatietoja käyttöön. Tiedon puute on ilmeisimmin vaikuttanut aikoinaan tehtyihin ratkaisuihin. Tilanne on nyt selvästi korjaantumassa ja esimerkiksi Hangon vesilaitokselta on tietoja hyvin saatavissa ja jopa Hertta järjestelmässä alkaa olla uusimmatkin tiedot esillä. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Uudenmaan ympäristökeskus on esittänyt, että varmuuden vuoksi riittävä arvioitu kaivupinnan taso, ottaen huomioon 2 m:n suojakerroksen, olisi asetettava tasolle +13,5 +14 m. Uusimista pohjavesiputkista PR2/04 ja PR3/04 saatujen havaintotietojen mukaan pohjavesi on ollut alkuvuodesta 2007 tasolla +11,11 +11,17 m. Maaliskuussa 2007 pohjavedenpinnat ovat olleet normaalia korkeammalla. Hakija on esittänyt suunnitelman tarkistamista siten, että ottaen huomioon 2 m:n suojakerroksen alin maa ainesten kaivutaso on N ,17 m. Tämän mukaan alueelta voidaan ottaa maa aineksia yhteensä noin kiinto m 3. Hakija on liittänyt selitykseensä edellä sanotulla tavalla tarkistetut maa ainesten ottamissuunnitelman sekä suunnitelmakartan ja leikkauspiirustukset. Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen. Perustelut Maa ainesten ottoalue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä Sandö Grönvikin pohjavesialueella. Samalla pohjavesialueella sijaitsevat Hangon kaupungin pohjavedenottamot Santalanranta, Santala 1 ja Tikka. Lisäksi pohjavesialueella on teollisuuslaitosten omia pohjavedenottamoita sekä yksityisiä talousvesikaivoja. Ottoalue sijaitsee Tikan ja Santalanrannan pohjavedenottamoiden suoja alueiden välisellä kapealla vyöhykkeellä siten, että se rajoittuu Santalanrannan pohjavedenottamon kaukosuojavyöhykkeeseen. Suunnitellun maa ainesten ottoalueen lähellä on vielä hyödynnettävissä olevia vesivaroja Brännmalmin alueella ja Santalanrannan itäpuolella. Vedenottoa pohjavesialueelta on lähitulevaisuudessa tarkoitus lisätä.

10 Lausunto muistutuksista 10 Sandö Grönvikin pohjavesialueella on voimassa useita eri maaainesten ottolupia. Kuorittua maanpintaa on noin 35 ha. Maaainesten otto on laajalla alueella ulottunut hyvin lähelle pohjaveden pintaa ja osittain myös pohjavedenpinnan alapuolelle. Suunnitellun 3,23 hehtaarin suuruisen maa ainesten ottoalueen pinta on pääosin korkeuksien N ,69 m ja +14,00 m välillä ja noin puolen hehtaarin suuruisella alueella korkeudella +14,00 m +14,18 m. Asiassa saadun selvityksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen tekemien laskelmien perusteella ylimmät pohjavedenkorkeudet maa ainesten ottoalueella ovat +11,80 m +11,90 m. Suojakerroksen paksuus ylimmästä pohjavedenkorkeudesta mitattuna on siten 1,8 2,4 metriä. Tutkimusten mukaan pohjavesialueella tapahtuva soranotto usein kohottaa pohjaveden haitallisia ainepitoisuuksia, lisää likaantumisriskiä ja voi siten vaarantaa pohjaveden laatua merkittävästi. Nykysuositusten mukaan pohjaveden pilaantumista estävän suojakerroksen paksuuden tulee pohjavedenottamoiden kaukosuojavyöhykkeillä olla vähintään neljä metriä ja suojavyöhykkeen ulkopuolisilla pohjavesialueen osilla 3 4 metriä. Tähän soranottoalueeseen voidaan soveltaa kaukosuojavyöhykettä koskevia suosituksia vedenottamoiden läheisyyden ja suunnitellun pohjavedenoton lisäämisen johdosta. Edellä esitetyn perusteella suojakerroksen paksuus on riittämätön maa aineksen otolle. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksen mukaisen maaainesten oton seurauksena pohjaveden laatu heikentyisi ja maaainesten otto voisi olennaisesti huonontaa Sandö Grönvikin pohjavesialueella vielä hyödynnettävissä olevien pohjavesiesiintymien veden laatua vesilain 9 luvun 8 :n 2 momentin tarkoittamalla tavalla ja estää pohjaveden hyväksikäyttömahdollisuudet Hangon kaupungin vedenhankinnan turvaamiseksi. Toiminnasta voi siten aiheutua ympäristösuojelulain 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista. Vesilain 9 luvun 8 :n mukaan luvan myöntämisen edellytyksiä poiketa vesilain 1 luvun 18 :n mukaisesta pohjaveden muuttamiskiellosta ei siten ole olemassa. Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Hangon kaupungin ympäristölautakunnan muistutukset on otettu ratkaisussa huomioon. KÄSITTELYMAKSU 670 euroa Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "maa aineksen ottaminen, ottomäärä enintään m 3 " mukaisesti.

11 MUUTOKSENHAKU Liite 11 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Juha Helin Esko Vähäsöyrinki Merja Ahti Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Juha Helin ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Merja Ahti. MA/ha

12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.