9 METSÄTEOLLISUUS. Tuotanto. Metsäteollisuusyritykset

Transkriptio

1 9 METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuudessa tuotanto lisääntyi vuonna 2002 noin 4 prosenttia edellisvuodesta, mutta liikevaihto aleni 3 prosenttia ennen kaikkea paperin hinnanlaskun takia. Sanomalehtipaperin tuotanto väheni viidenneksellä miljoonaan tonniin. Kaikkiaan paperia ja kartonkia tuotettiin 12,8 miljoonaa tonnia eli 2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Sahatavaran tuotanto palasi vuoden 2000 ennätystasolle, 13,4 miljoonaan kuutiometriin. Metsäteollisuuden kotimaiset investoinnit vähenivät alle puoleen edellisvuodesta, ja investointien arvo 0,7 miljardia euroa oli vajaat 4 prosenttia alan liikevaihdosta. Metsäteollisuuden käyttökatteella mitattu kannattavuus aleni 2 %-yksikköä noin 14 prosenttiin liikevaihdosta. Velkojen osuus liikevaihdosta väheni ja myös metsäyhtiöiden omavaraisuusaste nousi. Metsäteollisuusyritykset Metsäteollisuustuotteiden tuotanto on voimakkaasti keskittynyttä. Kolme suurinta Suomessa toimivaa metsäteollisuuskonsernia (Stora Enso, UPM-Kymmene ja Metsäliitto-yhtymä) ovat myös kansainvälisesti erittäin suuria. Valtaosa niiden ulkomaisista tuotantolaitoksista sijoittuu Euroopan unionin alueelle. Kokonaisliikevaihdolla mitaten Stora Enso sijoittui vuonna 2002 maailman metsäteollisuusyhtiöiden joukossa viidenneksi, UPM-Kymmene seitsemänneksi ja Metsäliitto kymmenenneksi. Tämän luvun tilastot käsittelevät kuitenkin vain metsäteollisuusyritysten toimintaa Suomessa. Metsäteollisuusyritysten kotimaan liikevaihdon ennakkotieto vuodelle 2002 on 20,0 miljardia euroa. Tästä massa- ja paperiteollisuuden osuus on 14,4 miljardia euroa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoon, ja ne sisältävät kaikkien toimialaltaan metsäteollisuuteen luokiteltujen yritysten koko liikevaihdon. Metsäteollisuuden liikevaihto supistui noin 3 prosenttia edellisvuodesta. Massa- ja paperiteollisuuden liikevaihto pieneni 6 prosenttia ennen muuta paperin hintojen laskun takia (taulukko 9.8). Vuonna 2002 metsäteollisuuden osuus laski 19 prosenttiin koko tehdasteollisuuden liikevaihdosta. Tuotanto Vuonna 2002 tehdasteollisuuden tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan 1,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Metsäteollisuudessa kasvu oli voimakkaampaa: sekä puutuote- että massa- ja paperiteollisuuden tuotanto kasvoi vajaat 4 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2003 alkupuolella metsäteollisuuden kasvuvauhti hiipui, ja tammi syyskuun tuotanto oli 2 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin (kuva 9.1). Sahatavaran tuotanto 13,4 miljoonaa kuutiometriä nousi samalle tasolle kuin ennätysvuonna Sekä männyn että kuusen sahausmäärät kasvoivat 5 prosenttia edellisvuodesta. Sahatavaran kotimainen kulutus on kasvanut 1990-luvun loppupuolelta lähtien tuntuvasti. Vuonna 2002 jo noin 40 prosenttia sahatavaran tuotannosta meni kotimaiseen kulutukseen. Vaneriteollisuudessa saavutettiin uusi tuotantoennätys, runsaat 1,2 miljoonaa kuutiometriä (+8 %). Kasvu johtui havuvanerin tuotantokapasiteetin lisäyksestä; koivupintaisen vanerin tuotanto oli laskussa. Vuonna 2002 havuvanerin osuus tuotannosta nousi 58 prosenttiin. Lastu- ja kuitulevyjä valmistettiin edellisvuotta vähemmän (taulukko 9.1). Paperin ja kartongin tuotanto Suomessa lisääntyi viime vuonna runsaat 2 prosenttia. Tuotanto oli kaikkiaan 12,8 miljoonaa tonnia, josta toimitettiin kotimaan kulutukseen tai jatkojalostukseen 1,1 miljoonaa Metsätilastollinen vuosikirja

2 9 Forest industries Metsäteollisuuden tärkeimmät uudet investointihankkeet Yhtiö Paikkakunta Tuote Kustannukset, Kapasiteetin- Rakennusmilj. lisäys aika UPM-Kymmene Oyj Pietarsaari Valkaistu sellu t Stora Enso Oyj Kemi Hienopaperi t M-real Oyj Äänekoski/Hämeenkyrö Taivekartonki/Tapettipaperi t UPM-Kymmene Oyj Rauma Aikakauslehtipaperi 9 Forest industries t Stora Enso Oy Varkaus Kuumahierre t UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski Tarrapaperi t UPM-Kymmene Oyj Rauma SC-syväpainopaperi t UPM-Kymmene Oyj Pietarsaari Sellu, paperi Store Enso Oyj Hamina Sanomalehtipaperi/kuumahierre / t Stora Enso Oy Varkaus Sahatavara m³ Finnforest Oyj Suolahti Koivuvaneri m³ Lähde: Metsäteollisuus ry tonnia. Teollisuuden käyntiaste nousi 88 prosenttiin. Paperin kokonaistuotannosta aikauslehtipaperin osuus oli yli puolet, ja sen tuotanto kasvoi 5,3 miljoonaan tonniin (+5 %). Muista paperilajeista poiketen sanomalehtipaperin tuotanto väheni 22 prosenttia 1,0 miljoonaan tonniin. Kartonkia valmistettiin 2,7 miljoonaa tonnia (+5 % edellisvuodesta). Sellun tuotanto nousi uuteen ennätykseen, 7,1 miljoonaan tonniin. Sellutuotannon kasvu, 9 prosenttia edellisvuodesta, johtui lisääntyneestä kapasiteetista ja sen myötä kasvaneista markkinasellun toimituksista. Mekaanisten massojen tuotanto (ml. puolisellu) säilyi edellisvuoden tasolla (taulukot 9.2 ja 9.3). Keräyspaperi ja -kartonki ovat metsäteollisuudelle tärkeitä raaka-aineita. Suomessa kerättiin vuonna 2002 talteen 0,76 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia. Talteenottoaste oli kansainvälisesti tarkastellen korkea: 72 prosenttia. Euroopassa keräyspaperin talteenottoaste jäi keskimäärin noin 50 prosenttiin (taulukko 9.5, vrt. myös taulukko 12.7). Investoinnit ja kannattavuus Metsäteollisuuden investointitahti hiljeni tuntuvasti vuonna Kotimaiset investoinnit käyttöomaisuuteen olivat teollisuuden rakennetilaston (Tilastokeskus) mukaan 705 miljoonaa euroa eli vajaat 4 prosenttia toimialan liikevaihdosta (taulukko 9.7). Metsäteollisuudessa investoinnit vähenivät yli 50 prosentilla edellisvuodesta, kun useimmilla muilla tehdasteollisuuden toimialoilla ne lisääntyivät. Ennakkotietojen mukaan metsäteollisuuden osuus oli 21 prosenttia Suomen tehdasteollisuuden kotimaisista investoinneista. Valtaosa suomalaisten metsäteollisuuskonsernien investoinneista tehdään ulkomaille. Myös metsäteollisuuden kannattavuus aleni vuonna 2002 sekä käyttökatteella että kokonaistuloksella mitattuna. Käyttökate osoittaa toimialan liiketoiminnan tuloksen ennen poistoja ja rahoituseriä. Kokonaistulos puolestaan kuvaa liiketoiminnan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja. Metsäteollisuudessa käyttökatteen osuus liikevaihdosta oli 14 prosenttia vuonna 2002 (Tilastokeskuksen tilinpäätöstilasto). Käyttökateprosentti aleni noin 2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Käyttökatteella mitaten metsäteollisuuden kannattavuus oli kuitenkin parempi kuin tehdasteollisuudessa keskimäärin (12,5 %). Metsäteollisuuden rahoitusasema on kohentunut viime vuosina. Vuonna 2002 kokonaisvelkojen osuus liikevaihdosta laski 103 prosenttiin (vuotta aiemmin 110 %). Metsäteollisuuden omavaraisuusaste, joka kuvaa oman pääoman osuutta koko toimintaan sitoutuneesta pääomasta, nousi ennätyksellisen korkealle, 57 prosenttiin. Tiedot perustuvat tilinpäätöstilaston ennakkotietoihin vuodelta 2002 (taulukko 9.8). 262 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2003

3 9 Metsäteollisuus Tilastointimenetelmät Tiedot metsäteollisuuden tuotannosta ja tuotantolaitoksista perustuvat pääosin Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten tietoihin. Lukumääräisesti eniten yrityksiä jää Metsäteollisuus ry:n tilastoinnin ulkopuolelle sahateollisuudessa, mutta kaikki massa-, paperija kartonkiteollisuuden yritykset kuuluvat sen jäsenistöön. Taulukossa 9.0 sahojen lukumääräksi ilmoitetaan teollisuussahojen määrä (170 kappaletta). Teollisuussahat ovat sahoja, joiden puunkäyttö ylittää kuutiometriä vuodessa. Piensahojen lukumäärän Metla selvitti viimeksi vuonna 1998, jolloin niitä oli kappaletta. Piensahojen osuus sahatavaran tuotannosta on noin 8 prosenttia. Havusahatavaran sekä paperin ja kartongin kotimainen kulutus perustuu Metsäteollisuus ry:n arvioon. Paperilla ja kartongilla suora näennäiskulutus (tuotanto + tuonti vienti) johtaisi kotimaan kulutuksen yliarvioon, sillä siinä ei huomioida riittävästi painotuotteiden nettovientiä, vientituotteiden pakkauksia ym. Muiden kuin em. tuotteiden kotimainen kulutus on laskettu näennäiskulutuksena (taulukko 9.0). Tiedot paperinkeräysmääristä tuottaa Paperinkeräys Oy (taulukko 9.5). Metsäteollisuuden investointeja, liikevaihtoa, kannattavuutta ja rahoitusasemaa käsittelevissä taulukoissa on siirrytty käyttämään Tilastokeskuksen aineistoja. Metsäteollisuuden investointitiedot, jotka perustuvat teollisuuden rakennetilastoon, kattavat ns. käyttöomaisuuden investoinnit. Käyttöomaisuudella tarkoitetaan aineellisia hyödykkeitä, kuten koneita, kalustoa, kuljetusvälineitä ja rakennuksia. Investointiaste lasketaan suhteuttamalla investointien arvo toimialan liikevaihtoon (taulukko 9.7). Metsäteollisuuden liikevaihtoa sekä kannattavuutta ja rahoitusasemaa koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoon. Se on yritysten tuloslaskelma- ja tasetiedoista toimialoittain laadittava vuositilasto. Tilastointiyksikkönä on yksittäinen yritys, mikä merkitsee sitä, että yrityksen koko toiminta tilastoidaan sen päätoimialan mukaan. Kannattavuutta mitataan tilinpäätöstilastossa eri tunnusluvuilla, joita on tarpeellista käyttää yhdessä kokonaiskuvan saamiseksi. Yleisimpiin kannattavuuden mittareihin kuuluvat käyttökate ja kokonaistulos. Käyttökate saadaan, kun liiketoiminnan tuotoista vähennetään toimintakulut, kuten aine- ja tarvikekäyttö, henkilöstökulut, ulkopuoliset palvelut yms. Käyttökate kuvaa siten yrityksen tulosta ennen poistoja, rahoituseriä, satunnaisia eriä ja veroja. Kun nämä erät otetaan tuloslaskelmassa huomioon, päästään kokonaistulokseen. Tässä vuosikirjassa po. mittareita verrataan liikevaihtoon, esitetään siis metsäteollisuuden käyttökate- ja kokonaistulosprosentteja vuosille Metsäteollisuuden rahoitusasemaa kuvataan omavaraisuusasteella ja kokonaisvelkojen osuudella liikevaihdosta. Omavaraisuusaste lasketaan oman pääoman osuutena toimialan taseesta (taulukko 9.8). Metsäteollisuuden tuotteet Puutuoteteollisuuden tuotannosta tässä luvussa käsitellään sahatavaraa, vaneria, lastulevyä ja kuitulevyä. Sahatavaran tuotanto koostuu Suomessa lähes yksinomaan havusahatavarasta. Myös vanerissa havuvanereiden osuus on lisääntynyt ja tuotantoon käytetään lisääntyvästi kuusta. Vanerilevy valmistetaan liimaamalla ja puristamalla päällekkäin useita viiluja. Vanereita ovat myös viilulla pinnoitetut rima- ja sälölevyt. Vaneri luokitellaan lehtivaneriksi, jos ainakin yksi sen pintaviiluista on lehtipuuta. Lastulevy on ohuista puulastuista hartsiliimaamalla ja puristamalla tehty levy. Kuitulevyt valmistetaan puukuiduista, jotka liitetään toisiinsa lämmön ja paineen avulla. Tämän luvun tuotantotilastoihin ei sisälly insinööripuutuotteita (mm. liimapuu ja viilupuu) eikä puusepänteollisuuden, huonekaluteollisuuden tai taloteollisuuden tuotteita. Massateollisuuden tuotteita ovat hioke, hierre, puolikemiallinen puumassa ja selluloosa. Niistä muut paitsi selluloosa luetaan mekaanisiin massoihin. Lisäksi massateollisuus valmistaa massaa kierrätyskuidusta. Mekaaniset massat valmistetaan pääosin kuusesta ja osittain myös lehtipuusta. Hioke tehdään kuorituista kuitupuupölkyistä ja hierre hakkeesta. Puolikemiallista puumassaa hierrettäessä apuna käytetään kemikaaleja. Sellu on kemiallisesti lähinnä männystä ja koivusta valmistettua puumassaa. Sellu on pitempikuituista kuin mekaaninen massa. Suomessa tuotetaan vain sulfaattisellua, sillä sulfiittisellun valmistus loppui vuonna Kierrätyskuidusta valmistetusta massasta kolme neljäsosaa käytetään sanomalehtipaperin ja kartongin (lähinnä hylsykartongin) raaka-aineeksi. Paperiteollisuuden tuotteet jaotellaan sanomalehtipaperiin, aikakauslehtipaperiin, hienopaperiin, voimapaperiin ja muuhun paperiin. Sanomalehtipaperi Metsätilastollinen vuosikirja

4 9 Forest industries on ohutta, mekaanista massaa sisältävää paperia. Muun paino- ja kirjoituspaperin luokan muodostavat aikakauslehti- ja hienopaperi. Niistä edellinen sisältää pääosin mekaanista massaa ja sitä käytetään aikakauslehtien lisäksi mainostuotteissa. Hienopaperi tehdään sellusta, ja siinä on yleensä alle 10 prosenttia mekaanista massaa. Voimapaperi on lujaa paperia, joka on valmistettu lähes valkaisemattomasta sulfaattisellusta. Muuhun paperiin sisältyvät esimerkiksi pehmopaperit, pakkauspaperit, tapetit ym. erilaiset erikoispaperit. Kartonki on paksua, kankeaa paperia ja yleensä monikerroksista paperia, jota käytetään lähinnä pakkauksissa. Kartongin neliömassa on tavallisesti noin grammaa, ja se on yleensä paperia painavampaa. Paperin ja kartongin jalosteet ja painotuotteet eivät sisälly tämän luvun tuotantotilastoihin. Kirjallisuus Literature Avain Suomen metsäteollisuuteen Metsäteollisuus ry. 124 s. Ennakkotietoja teollisuudesta SVT Teollisuus 2003:8. Tilastokeskus. 40 s. The Finnish Timber and Paper Directory Suomen Paperi- ja Puutavaralehti Oy. 301 s. Key to the Finnish forest industry Finnish Forest Industries Federation. 108 p. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 60 s. Metsäteollisuuden tuotanto. Tuotanto Suomessa tammi syyskuussa Metsäteollisuus ry, tiedote. 4 s. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain Metsätilastotiedote 685. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 22 s. Metsäteollisuuden vuosikirja Tilastot vuodelta Metsäteollisuus ry. 47 s. Paperinkeräys Oy:n vuosikertomus s. Suomen piensahat Metsätilastotiedote 523. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 7 s. Teollisuuden alue- ja toimialatilasto SVT Teollisuus 2003:4. Tilastokeskus. 88 s. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 2003, syyskuu. SVT Teollisuus 2003:12. Tilastokeskus. 15 s. Toimialaluokitus TOL Tilastokeskuksen käsikirjoja s. Wood Focus. Nordic Wood Products Review, September p. Ympäristönsuojelun vuosikirja. Massa- ja paperiteollisuus. Vuoden 2002 tilastot Metsäteollisuus ry. 24 s. Yritystoiminnan tulos ja taseet SVT Yritykset 2003:2. Tilastokeskus. 96 s. Yritystoiminnan tulos 2002, ennakkotietoja. SVT Yritykset 2003:4. Tilastokeskus. 86 s. 9 Forest industries Muut tietolähteet Other sources of information Metsäteollisuus ry, Paperinkeräys Oy, Tilastokeskus, yritysten rakenteet- ja yritysten suhdanteet -yksiköt, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2003

5 9 Metsäteollisuus = 100 Tehdasteollisuus yhteensä - Manufacturing total 150 Massa- ja paperiteollisuus - Pulp and paper industries Puutuoteteollisuus - Wood-products industries Kuva perustuu teollisuustuotannon volyymi-indeksin trendisarjoihin. The figure is based on the trend values of the volume index of industrial output. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 9.1 Metsäteollisuuden tuotannon määrän kehitys (indeksi, 1990=100) Figure 9.1 Production of the forest industries, (index, base year 1990=100) milj. m³ - mill. m³ Sahatavara Sawn goods 1,4 1,2 milj. m³ - mill. m³ Vaneri Plywood 1,0 9 0,8 6 0,6 0,4 3 0, , Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu (vanerin kotimainen kulutus) Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute (domestic consumption of plywood) Kuva 9.2 Sahatavaran ja vanerin tuotanto (pylväs) ja kotimainen kulutus (viiva) Figure 9.2 Production (bar) and domestic consumption (line) of sawn goods and plywood, Metsätilastollinen vuosikirja

6 9 Forest industries milj. t - mill. m. t. Puumassa yhteensä Wood pulp total Mekaaniset massat Mechanical and semi-ch. pulp Sulfaattisellu Sulphate pulp Sulfiittisellu Sulphite pulp milj. t - mill. m. t. Paperi yhteensä Paper total Sanomalehtipaperi Newsprint Aikakauslehti- ja hienopaperi Magazine and fine paper Voimapaperi Kraft paper Muu paperi Other paper Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Kuva 9.3 Puumassan ja paperin tuotanto Figure 9.3 Production of pulp and paper, Käyttökate-% - Operating margin, % Massa- ja paperiteollisuus - Pulp and paper industries Puutuoteteollisuus - Wood-products industries Vuosi 2002 on ennakkotieto. Preliminary data for Käyttökate-% = Liikevaihto toimintakulut / liikevaihto x 100 Operating margin = Turnover operational costs / turnover x 100 Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 9.4 Metsäteollisuuden kannattavuus kotimaassa Figure 9.4 Profitability of the forest industries in Finland, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2003

7 9.0 Metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja ulkomaankauppa 2002 lyhyesti Production of and foreign trade in forest industry products in brief, 2002 Metsätilastollinen vuosikirja Tuote Product Yksikkö Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen kulutus 1 Tehtaat, kpl Production Imports Exports Domestic consumption 1 No. of mills Unit yksikköä units Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahatavara Sawn goods m³ Havusahatavara Sawn softwood m³ Mäntysahatavara Pine sawnwood m³ Kuusisahatavara Spruce sawnwood m³ Lehtisahatavara Sawn hardwood m³ Vaneri Plywood m³ Havuvaneri softwood plywood m³ Lehtivaneri hardwood plywood m³ Lastulevy Particle board m³ Kuitulevy Fibreboard t m.t Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Puumassa Wood pulp t m.t Mekaaniset massat 4 Mechanical pulp 4 t m.t Sellu Chemical pulp t m.t Valkaisematon sulfaatti Unbleached sulphate pulp t m.t Valkaistu sulfaatti Bleached sulphate pulp t m.t havusulfaatti softwood sulphate pulp t m.t lehtisulfaatti hardwood sulphate pulp t m.t Sulfiittisellu Sulphite pulp t m.t Paperi ja kartonki Paper and paperboard t m.t Paperi Paper t m.t Sanomalehtipaperi Newsprint t m.t Aikakauslehtipaperi Magazine paper t m.t päällystämätön uncoated t m.t päällystetty coated t m.t Hienopaperi Fine paper t m.t päällystämätön uncoated t m.t päällystetty coated t m.t Voimapaperi Kraft paper t m.t Muu paperi Other paper t m.t Kartonki Paperboard t m.t Näennäiskulutus (tuotanto + tuonti vienti) sahatavaraa ja paperia lukuunottamatta, ks. tarkemmin s Apparent consumption (production + imports exports) except for sawn goods and paper products. 2 Tehtaiden lukumäärässä (170) ovat mukana vain teollisuussahat (puunkäyttö yli m³ vuodessa). Tämän lisäksi Suomessa toimii noin piensahaa. The number of sawmills (170) only refers to industrial sawmills, consuming more than m³ of roundwood annually. In addition, there are approximately small sawmills in Finland. 3 Tuonti ei sisällä liukosellua. Excluding dissolving pulp in imports. 4 Sisältää myös puolisellun. Including also semi-chemical pulp. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Tullihallitus Sources: Finnish Forest Industries Federation; Board of Customs 9 Metsäteollisuus

8 9 Forest industries 9.1 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto Production of sawn goods and wood-based panels, Vuosi Sahatavara Sawn goods Vaneri Lastulevy Kuitulevy Year Havusahatavara Lehtisahatavara Yhteensä Plywood Particle board Fibreboard Sawn softwood Sawn hardwood Total m t m.t Vuosineljännes Quarter I II III Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute 268 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2003

9 . 9 Metsäteollisuus 9.2 Puumassan tuotanto Production of wood pulp, t m.t. Vuosi Mekaaniset massat Mechanical and semi-chemical pulp Sellu Chemical pulp Kaikkiaan Year Mekaaninen Puolikemiallinen Yhteensä Sulfaattisellu Sulfiittisellu Yhteensä Total Mechanical Semi-chemical Total Sulphate pulp Sulphite pulp Total Vuosineljännes Quarter I II III Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja

10 9 Forest industries 9.3 Paperin ja kartongin tuotanto Production of paper and paperboard, t m.t. Vuosi Paperi Paper Kartonki Yhteensä Year Sanoma- Muu paino- ja kirjoituspaperi Voimapaperi Muu paperi Yhteensä Paper- Total lehtipaperi Other printing and writing paper Kraft paper Other paper Total board Newsprint Aikakauslehtipaperi Hienopaperi Yhteensä Magazine paper Fine paper Total Vuosineljännes Quarter I II III Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation 270 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2003

11 9 Metsäteollisuus 9.4 Sahatavaran kotimainen kulutus Domestic consumption of sawn goods, m 3 Vuosi Havusahatavara Lehtisahatavara Yhteensä Year Sawn softwood Sawn hardwood Total Havusahatavaran kulutusluvuissa on otettu varastomuutokset huomioon. Lehtisahatavaran kulutus on arvioitu näennäiskulutuksena. For sawn softwood, changes in stocks of sawn goods have been taken into account. For sawn hardwood, the figures refer to apparent consumption. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

12 272 Finnish Statistical Yearbook of Forestry Paperin ja kartongin kotimainen kulutus ja paperin keräys Domestic consumption and collection of paper and paperboard, Selite Item Yksikkö Unit 1 Kotimaan toimitukset 1 Domestic deliveries t m.t paperi paper kartonki paperboard Vientiin valmistetut jalosteet 2 Converted products for exports t m.t Tuonti 3 Imports t m.t paperi paper kartonki paperboard jalosteet converted products Kotimainen bruttokulutus (1 2+3) 4 Domestic gross consumption (1 2+3) t m.t Painotuotteiden nettovienti ym. 1 5 Indirect exports of conv. products t m.t Kotimainen kulutus (4 5) 6 Domestic consumption (4 5) t m.t asukasta kohti per capita kg Paperin ja kartongin keräys 7 Collection of paper and paperboard t m.t asukasta kohti per capita kg kotimaisesta kulutuksesta of domestic consumption % käyttö paperiteollisuudessa utilisation of recovered paper t m.t prosenttia tuotannosta % of paper production % 5,2 4,8 5,6 5,0 5,0 5,4 5,1 5,7 5,6 1 Painotuotteiden nettovienti, vientituotteiden kääreet, pakkaukset yms. Net exports of printed matters, wrappings of exported products, etc. Kansainvälisiä tilastoja paperin ja kartongin kulutuksesta ja talteenotosta esitetään taulukossa International statistics on the consumption and collection of paper and paperboard are presented in Table Forest industries Lähteet: Metsäteollisuus ry; Paperinkeräys Oy Sources: Finnish Forest Industries Federation; Paperinkeräys Oy

13 9.6 Metsäteollisuuden energian lähteet Energy sources in forest industries, Metsätilastollinen vuosikirja Vuosi Tehdaspolttoaineet, TJ Lisäsähkön hankinta, GWh Year Primary fuels used by industry, TJ Acquisition of additional electricity, GWh Musta lipeä Muu puujäte Turve Maakaasu Raskas Kivihiili Yhteensä Oma vesi- Ostosähkö Yhteensä Black liquor Other wood Peat Natural gas polttoöljy Coal Total voimasähkö Purchased Total waste Heavy Own hydro electricity fuel oil electricity Polttoaineita käytetään sekä sähkön että lämmön tuotantoon ja teollisiin prosesseihin suoraan. Lisäsähköllä tarkoitetaan muuta sähkön hankintaa. Omalla vesivoimasähköllä tarkoitetaan vain tehtaiden yhteydessä olevien voimaloiden tuotantoa. Lisäksi metsäteollisuusyrityksillä on osakkuuksia voimayhtiöissä. Fuels are used for generation of electricity and heat, and directly in industrial processes. Own hydro electricity means powerplants integrated to mills. Forest industry companies have also interests in energy producing companies. TJ (terajoule) = 0,2778 GWh = 23,88 toe. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Industries Federation; Statistics Finland 9 Metsäteollisuus

14 9 Forest industries 9.7 Metsäteollisuuden kapasiteetin käyttöaste ja investoinnit Suomessa Capacity utilisation rates and investments of the forest industries in Finland, Vuosi Kapasiteetin käyttöasteet, % Investoinnit, milj. Investointiaste, % Year Capacity utilisation rates, % Investments, mill. Investment rate, % Teollisuus- Paperi- ja Puutuote- Massa- ja Yhteensä sahat kartonkiteollisuus teollisuus paperiteollisuus Total Industrial Paper and Wood-products Pulp and paper sawmills paperboard industries industries , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , * ,5 * Ennakkotieto Preliminary data Tiedot investonneista perustuvat Tilastokeskuksen laatimaan teollisuuden rakennetilastoon. Tilastossa esitetään käyttöomaisuuden investoinnit. Niillä tarkoitetaan aineellisen käyttöomaisuuden hankintoja ja perusparannuksia, joista on vähennetty käyttöomaisuuden myynnit. Investointiaste lasketaan tässä taulukossa vertaamalla investointien määrää toimialan liikevaihtoon (tilinpäätöstilasto). The data are based on statistics concerning industrial structures, compiled by Statistics Finland. The statistics only cover investments in tangible fixed assets. The investment rate (in %): total value of investments / turnover Lähteet: Metsäteollisuus ry (kapasiteetin käyttöasteet); Tilastokeskus (investoinnit) Sources: Finnish Forest Industries Federation (capacity utilisation rates); Statistics Finland (investments) 274 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2003

15 9 Metsäteollisuus 9.8 Metsäteollisuuden liikevaihto, kannattavuus ja rahoitusasema Turnover, profitability and financial position of the forest industries, Vuosi Liikevaihto Turnover Kannattavuus Profitability Rahoitusasema Financial position Year Puutuote- Massa- ja Yhteensä Käyttäkate Kokonaistulos Kokonaisvelat Omavaraisuusaste teollisuus paperiteollisuus Total Operating Total profit Total debts Equity ratio Wood-products Pulp and paper margin industries industries milj. mill. % liikevaihdosta % liikevaihdosta % liikevaihdosta % % of turnover % of turnover % of turnover ,0 6,6 71,9 38, ,0-1,7 99,1 33, ,4-4,3 108,1 31, ,3-2,7 114,9 29, ,5 0,0 108,7 27, ,2 1,7 88,8 27, ,0 3,8 82,3 30, ,5 0,8 89,3 30, ,2-1,4 104,5 25, ,4 1,1 97,0 27, ,6 2,5 92,3 27, ,8 0,4 96,6 27, ,5 0,8 101,9 26, ,0 2,8 97,2 28, ,8 5,1 94,0 33, ,2 3,8 100,5 35, ,6 1,4 120,6 33, ,7-3,6 160,6 29, ,1-0,7 169,5 31, ,6-0,1 152,3 35, ,3 7,2 120,5 38, ,5 6,5 95,7 43, ,6 6,1 98,1 43, ,7 10,5 85,9 46, ,5 9,0 80,4 55, ,0 9,1 85,4 55, ,8 14,7 92,2 54, ,9 21,1 110,0 54, * ,7 11,8 102,7 56,9 * Ennakkotieto (lokakuu 2003) Preliminary data (October 2003) Tässä taulukossa esitettävät tunnusluvut koskevat niiden yritysten koko toimintaa, joiden päätoimialaksi on luokiteltu metsäteollisuus (TOL:20 ja 21). Siten metsäteollisuusyritysten muukin tuotantotoiminta lasketaan mukaan. Metsäteollisuuden kannattavuutta mitataan tässä taulukossa käyttökatteella ja kokonaistuloksella, joita verrataan toimialan liikevaihtoon. Käyttökate = Liikevaihto toimintakulut (aine- ja tarvikekäyttö, ulkopuoliset palvelut, henkilöstökulut, liiketoiminnan muut kulut ja valmistevarastojen lisäys / vähennys) Kokonaistulos-% kuvaa liiketoiminnan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja. Metsäteollisuuden rahoitusasemaa kuvataan kokonaisvelkojen osuudella liikevaihdosta ja omavaraisuusasteella. Omavaraisuusaste lasketaan oman pääoman osuutena toimialan taseesta. The figures refer to all business activities of enterprises, whose pricipal activity is classified as "forest industry" (SIC:20 and 21). Besides this activity, forest industry companies may pursue other business activities, and these are also included in Table 9.8. The profitability of the forest industries is measured with two key ratio figures, operating margin and total profit, both in relation to annual turnover. The financial position of the forest industries is measured with two indicators: the share of total debts of the annual turnover, and the equity ratio. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

16 9 Forest industries Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2003