10 Metsäteollisuus. Metsäteollisuuden tuotanto ja investoinnit

Transkriptio

1 Metsäteollisuus Metsäteollisuuden tuotantomäärät kasvoivat vuoden 2011 alkupuoliskolla, mutta loppuvuotta kohti heikentynyt suhdannetilanne painoi koko vuoden luvut miinukselle. Vuositasolla tarkasteltuna metsäteollisuuden tuotanto väheni keskimäärin 4 prosentilla edellisvuodesta, kun koko tehdasteollisuus ylsi vielä 3 prosentin vuosikasvuun. Metsäteollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli keskimäärin 85 prosenttia vuonna Sahatavaran tuotanto lisääntyi 3 prosentilla edellisvuodesta 9,8 miljoonaan kuutiometriin. Kasvu oli vientikysynnän varassa, sillä sahatavaran kotimainen kulutus laski alle 4 miljoonan kuutiometrin (0,72 m³ per capita). Paperia ja kartonkia valmistettiin vuonna 2011 kaikkiaan 11,3 miljoonaa tonnia, mikä oli 4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tärkeimmän tuoteryhmän aikakaus- ja sanomalehtipapereiden tuotanto (4,7 milj. t) pysyi edellisvuoden tasolla, mutta hienopaperin tuotanto supistui 6 prosentilla 2,6 miljoonaan tonniin. Myös kartongin tuotanto väheni ( 4 %). Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo nousi 2 prosentilla edellisvuodesta 19,6 miljardiin euroon, josta yli kaksi kolmasosaa syntyi massa- ja paperiteollisuudessa. Jalostusarvo sitä vastoin laski 3,5 miljardiin euroon, eli peräti 16 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 20. Tässä suhteessa vuosi 2011 oli poikkeuksellinen, sillä brutto- ja jalostusarvojen vuosimuutokset ovat yleensä olleet samansuuntaisia. Metsäteollisuuden kotimaiset investoinnit elpyivät vuosien aallonpohjasta mutta jäivät silti reaalisesti puoleen edeltäneen kymmenvuotiskauden tasosta. Vuonna 2011 metsäteollisuuden investoinnit nousivat 465 miljoonaan euroon lisäyksen painottuessa puutuoteteollisuuteen. Metsäteollisuuden investointiaste oli 2,3 prosenttia. Metsäteollisuuden kannattavuus heikkeni merkittävästi vuonna 2011 sekä käyttökatteella että kokonaistuloksella mitattuna. Käyttökatetta kertyi 1,6 miljardia euroa, mikä vastasi vajaata 8 prosenttia metsäteollisuuden liikevaihdosta. Kokonaistuloksella arvioituna kannattavuuskehitys näytti vielä heikommalta. Massa- ja paperiteollisuuden kokonaistulos painui negatiiviseksi puutuoteteollisuuden säilyessä niukasti plussan puolella. Tässä vuosikirjan luvussa esitetään metsäteollisuuden tuotantoa, investointeja, liikevaihtoa ja kannattavuutta käsitteleviä tilastoja. Metsäteollisuus jaetaan useimmissa tilastoissa puutuoteteollisuuteen sekä massa- ja paperiteollisuuteen. Huonekaluteollisuutta ei lueta kuuluvaksi metsäteollisuuteen toisin kuin luvussa 11 (Metsäteollisuuden ulkomaankauppa). Luvun lopussa käsitellään myös toimialan ympäristövaikutuksia. Metsäteollisuuden tuotanto ja investoinnit Metsäteollisuuden tuotantomäärät kasvoivat vuoden 2011 alkupuoliskolla, mutta loppuvuotta kohti heikentynyt suhdannetilanne painoi koko vuoden miinukselle. Vuositasolla tarkasteltuna metsäteollisuuden tuotanto väheni 4 prosentilla edellisvuodesta, kun koko tehdasteollisuudessa yllettiin vielä keskimäärin 3 prosentin kasvuun. Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto laski 5 prosentilla, ja alamäki jyrkkeni vuoden 2012 alkupuoliskolla. Metsäteollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli vuonna 2011 keskimäärin 85 prosenttia. Vuoden 2012 tammi syyskuussa metsäteollisuuden tuotanto supistui 4 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Metsätilastollinen vuosikirja

2 Forest industries Sahatavaran tuotanto lisääntyi vuonna 2011 kolmella prosentilla 9,8 miljoonaan kuutiometriin. Kasvu oli vientimarkkinoiden varassa, sillä kotimainen kulutus väheni 3,9 miljoonaan kuutiometriin (0,72 m³ per capita). Korkeimmillaan sahatavaran kulutus on ollut 1,06 kuutiometriä henkeä kohden vuonna Suomen sahatavaratuotanto on viime vuodet ollut mäntyvaltaista. Vuonna 2011 mäntysahatavaraa tuotettiin 4,9 ja kuusisahatavaraa 4,7 miljoonaa kuutiometriä. Vanerin valmistus nousi 6 prosentilla hieman yli miljoonaan kuutiometriin, josta havuvanerin osuus oli edellisvuosien tapaan reilut kaksi kolmasosaa. Paperia ja kartonkia valmistettiin vuonna 2011 kaikkiaan 11,3 miljoonaa tonnia, mikä oli 4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Noin kaksi kolmannesta paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotannosta koostuu paino- ja kirjoituspapereista. Tässä ryhmässä mekaanista massaa sisältävää paperia, johon luetaan myös sanomalehtipaperi, tuotettiin 4,7 miljoonaa tonnia, eli sama määrä kuin vuonna 20. Hienopapereiden tuotanto supistui 6 prosentilla 2,6 miljoonaan tonniin. Kartongin tuotantomäärä 2,7 miljoonaa tonnia jäi 4 prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin. Sellun tuotanto pysyi edellisvuoden tasolla 6,7 miljoonassa tonnissa. Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo nousi 19,6 miljardiin euroon (+2 % vuodesta 20), josta yli 70 prosenttia muodostui massa- ja paperiteollisuudessa. Kun bruttoarvosta vähennetään toiminnan kustannukset, päästään tuotannon jalostusarvoon. Yleensä nämä tunnusluvut ovat kehittyneet samansuuntaisesti, mutta vuosi 2011 oli poikkeuksellinen. Metsäteollisuuden tuotannon jalostusarvo jäi 3,5 miljardiin euroon, eli 16 prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Massa- ja paperiteollisuudessa jalostusarvo laski peräti viidenneksen. Kehitys selittyy sillä, että metsäteollisuuden kustannukset kasvoivat selvästi bruttoarvoa nopeammin. Metsäteollisuuden tuotannon arvosta neljännes syntyi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella. Koko tehdasteollisuuden tuotannon bruttoarvosta metsäteollisuuden osuus oli 17 prosenttia ja jalostusarvosta 14 prosenttia. Vuonna 2011 tehdasteollisuuden kotimaiset investoinnit käyttöomaisuuteen jäivät edellisvuoden tasolle, 2,1 miljardiin euroon. Liikevaihdon kasvaessa tehdasteollisuuden investointiaste (investoinnit suhteessa liikevaihtoon) laski ennätyksellisen alas: 1,6 prosenttiin. Metsäteollisuuden kotimaiset investoinnit elpyivät kahden edeltäneen vuoden aallonpohjasta. Investoinnit käyttöomaisuuteen lisääntyivät 1,5-kertaiseksi (465 milj. ) edellisvuoteen verrattuna kasvun painottuessa puutuoteteollisuuteen. Metsäteollisuuden investointiaste nousi 2,3 prosenttiin, ja toimialan osuus koko tehdasteollisuuden investoinneista oli 22 prosenttia. Positiivisesta kehityksestä huolimatta metsäteollisuuden reaali-investoinnit vuonna 2011 jäivät puoleen edeltäneen kymmenvuotiskauden tasosta. Rakenne ja liikevaihto Metsäteollisuuden tuotanto Suomessa on vahvasti keskittynyttä. Massa- ja paperiteollisuus on suurimittakaavaista prosessiteollisuutta, jossa pienet ja keskisuuret (PK) yritykset edustivat vain 4 prosenttia alan kotimaisesta liikevaihdosta vuonna Puutuoteteollisuudessa pienyrityksiä on selvästi enemmän: PK-yritysten osuus oli liikevaihdolla mitattuna 39 prosenttia. Koko tehdasteollisuudessa keskimäärin osuus oli 19 prosenttia. Vuonna 2011 tehdasteollisuuden kotimainen liikevaihto nousi 132 miljardiin euroon, eli 7 prosenttia suuremmaksi kuin vuotta aikaisemmin. Metsäteollisuudessa liikevaihtoa kertyi 20,6 miljardia euroa (+3 %), josta massa- ja paperiteollisuuden osuus oli edellisvuosien tapaan 70 prosenttia (14,4 mrd. ). Vuonna 2011 metsäteollisuus vastasi enää 16 prosentista koko tehdasteollisuuden liikevaihdosta, kun vielä 1990-luvun puolivälissä osuus oli neljännes. Vaikka metsäteollisuuden liikevaihto vuonna 2011 nimellisesti nousikin, reaalisesti se jäi 15 prosenttia pienemmäksi kuin edeltäneellä kymmenvuotiskaudella keskimäärin. Kannattavuus Vaikka tehdasteollisuuden liikevaihto kasvoi, keskeiset kannattavuuden tunnusluvut kääntyivät vuonna 2011 laskuun kustannusten nousun takia. Tehdasteollisuuden kannattavuus ennen poistoja ja rahoituseriä (=käyttökate) laski 6 prosenttiin liikevaihdosta, eli 1,6 prosenttiyksikköä alemmaksi kuin vuotta aikaisemmin. Metsäteollisuudessa käyttökatetta syntyi 1,6 miljardia euroa, mikä vastasi 8 prosenttia toimialan liikevaihdosta. Vuonna 20 vastaavat luvut olivat 2,0 miljardia euroa ja prosenttia. Käyttökatteella mitattuna kannattavuus heikkeni suhteellisesti samaa tahtia metsäteollisuuden molemmilla päätoimialoilla. Metsäteollisuuden kustannustekijöistä vuonna 2011 aine- ja tarvikehankintoihin kului 0,5 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Palkkakustannukset kasvoivat vain prosentin verran. 300 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

3 Metsäteollisuus Massa- ja paperiteollisuuden tuotantokapasiteetin sulkemiset Suomessa Vuosina metsäteollisuus vähensi Suomessa paperin ja kartongin tuotantokapasiteettia yhteensä 2,8 miljoonaa tonnia, ja sellun ja kemihierteen kapasiteettia noin miljoona tonnia. Paperi- ja selluteollisuuden kapasiteetin leikkauksista valtaosa lähes 1,9 miljoonaa tonnia tehtiin vuoden 2007 aikana. Vuosina suljetuilla tehtailla ja koneilla työskenteli arviolta henkilöä, ja sulkemiset vähensivät kuitupuun ja hakkeen tarvetta yli 8 miljoonalla kuutiometrillä. Vuoden 2011 aikana Suomen paperiteollisuus on edelleen vähentänyt tuotantokapasiteettiaan. Metsä- Tissue sulki Mäntässä tiivispaperikoneen (7 000 t/v) vuoden 2011 puolivälissä. UPM lopetti edellisenä vuotena ostamansa Myllykosken aikakauslehtipaperia valmistaneen tehtaan ( t/v), ja Metsä Board sulki hienopaperikoneen Äänekoskella ( t/v) vuoden 2011 lopussa. Nämä sulkemiset vähensivät paperiteollisuuden tuotantokapasiteettia tonnia. Vuonna 2011 suljetuilla paperikoneilla työskenteli 650 henkilöä, ja sulkemiset supistivat massa- ja paperiteollisuuden välitöntä työvoiman tarvetta vuoden 2011 lopussa noin 3 prosentilla. Työllisten määrä koko massa- ja paperiteollisuudessa oli henkilöä vuonna 20 ja henkilöä vuonna 2011 (taulukko 7.8). Äänekosken hienopaperikone käytti raaka-aineenaan sellua. Sulkemisten vaikutukset Suomen puumarkkinoihin näkyvät siten välillisesti sellun vähentyneen kulutuksen ja tuotannon kautta. Myllykosken suljettujen paperikoneiden pääraaka-aine oli mekaaninen massa, jonka valmistukseen käytetyn kuusikuitupuun tarve pieneni 0,7 miljoonalla kuutiometrillä. Keskimääräisiä paperilajikohtaisia sähkönkulutuslukuja soveltaen voidaan arvioida, että vuonna 2011 suljettujen paperikoneiden vuotuinen sähköntarve oli yhteensä noin 1,2 TWh. Vuonna 20 Suomen koko massa- ja paperiteollisuus käytti sähköä 20,3 TWh ja vuonna 2011 Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 19,6 TWh (taulukko 9.9). Vuonna 2012 Suomessa ei uusia paperiteollisuuden supistuksia ole tapahtunut. Ainoastaan Stora Enso on ilmoittanut sulkevansa ensi vuoden kesään mennessä Ruoveden aaltopahvitehtaan, jonka kapasiteetti on 20 miljoonaa neliömetriä. Lähteet: Yhtiöiden pörssitiedotteet, tehdasyksiköiden ympäristöraportit ja ympäristölupapäätökset Teksti: Kari Valtonen, Metsäntutkimuslaitos Kokonaistuloksella arvioituna metsäteollisuuden kannattavuuskehitys vuonna 2011 näyttää vielä heikommalta. Massa- ja paperiteollisuuden kokonaistulos painui negatiiviseksi puutuoteteollisuuden säilyessä niukasti plussan puolella. Massa- ja paperiteollisuuden kokonaistulos heikkeni 11 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Metsäteollisuuden heikkoa kokonaistulosta selittävät pitkälti poistot (0,9 mrd. ) ja rahoituskulut (1,2 mrd. ). Koko tehdasteollisuudessa kokonaistulosta syntyi 5 prosenttia liikevaihdosta. Metsäteollisuus on muuta tehdasteollisuutta velkaisempaa, mutta sen omavaraisuusaste on korkeampi. Vuonna 2011 metsäteollisuuden velat olivat sen kotimaisen liikevaihdon suuruiset ja omavaraisuusaste 47 prosenttia. Kasvihuonekaasupäästöt Metsäteollisuuden käyttämien fossiilisten polttoaineiden ja turpeen hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipäästöt raportoidaan kasvihuonekaasuinventaariossa (KHK) energiasektorilla, joka on yksi kuudesta raportointisektorista. Uusiutuvien biopolttoaineiden, mukaan lukien puuperäiset polttoaineet, CO 2 -päästöjä ei lasketa mukaan KHK-päästöjen kokonaismäärään, vaan ne raportoidaan erillistietoina. Sitä vastoin biopolttoaineiden metaani- ja dityppioksidipäästöt (CH 4 ja N 2 O) raportoidaan osana energiasektorin KHK-päästöjä. Vuonna 20 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat kaikkiaan 74,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina. Päästöt nousivat edellisvuodesta 13 prosenttia ja ylittivät 5 prosentilla vuodelle 1990 kiinnitetyn Kioton pöytäkirjan tavoitetason. Kasvihuonekaasupäästöjä ja hiilitasetta käsitellään yksityiskohtaisesti luvussa 9 (Energia). Metsäteollisuuden polttoaineperäiset KHK-päästöt vuonna 20 olivat 4,7 miljoonaa tonnia, eli noin neljänneksen pienemmät kuin Kioton perusvuonna Tarkastelujaksolla metsäteollisuuden osuus putosi 6 prosenttiin Suomen kokonaispäästöistä. Koko tehdasteollisuudesta metsäteollisuuden osuus oli kolmannes, kun Metsätilastollinen vuosikirja

4 Forest industries vuonna 1990 vastaava osuus oli 40 prosenttia. Laskuun ovat vaikuttaneet muun muassa metsäteollisuuden kapasiteetin leikkaukset, investoinnit energiatehokkuuteen ja bioenergian käytön lisääminen. Metsäteollisuudesta raportoidaan polttoaineiden käytöstä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt. Lukuihin sisältyvät omissa voimalaitoksissa, kattiloissa ja tuotantoprosesseissa käytetyt polttoaineet sekä ns. vierivoimalaitosten polttoaineet. Siten esimerkiksi puunkorjuusta sekä puun ja metsäteollisuustuotteiden kuljetuksista aiheutuvat päästöt eivät sisälly taulukoissa esitettyihin lukuihin. Muut päästöt ilmaan ja vesistöihin Myös rikki- ja typpipäästöt ilmaan selvitetään KHKinventaarion yhteydessä, vaikka ne eivät kuulukaan kasvihuonekaasuihin. Yli puolet Suomen rikkidioksidipäästöistä (67 0 t vuonna 20) aiheutuu energiantuotannosta ja vajaa viidesosa teollisuudesta. Metsäteollisuuden rikkidioksidipäästöt olivat 7 0 tonnia eli 11 prosenttia vuoden 20 kokonaispäästöistä. Päästöjä on pienennetty mm. siirtymällä vähärikkisten, puuperäisten polttoaineiden käyttöön ja kehittämällä savukaasujen rikinpoistojärjestelmiä. Vuonna 20 typen oksidien päästöt ilmaan olivat tonnia, josta liikenteen osuus oli vajaat puolet. Metsäteollisuudesta typen oksidien päästöjä tuli tonnia, mikä vastasi 13 prosenttia kokonaispäästöistä. Metsäteollisuus on vähentänyt typpipäästöjä mm. energiankäyttöä tehostamalla. Tässä ilmoitettuihin metsäteollisuuden typpi- ja rikkipäästöihin kuuluvat sekä prosessiperäiset että energiantuotannosta aiheutuneet päästöt mutta eivät esimerkiksi kuljetusten ja työkoneiden päästöt. Vesien ravinnekuormitusta mitataan typen ja fosforin määrillä. Lisäksi vesistöjen rehevöitymistä kiihdyttää orgaaninen aines, jonka määrää kuvataan biologisella hapenkulutuksella (BHK 7 ). Vuonna 2011 fosforin kokonaispäästöt vesistöihin olivat noin tonnia ja typpipäästöt noin tonnia. Valtaosa vesistöjä kuormittavista ravinnepäästöistä on peräisin maataloudesta, jonka osuus oli kaksi kolmasosaa fosforin ja yli puolet typen ravinnepäästöistä vuonna Metsäteollisuuden osuus Suomen fosforipäästöistä oli 3,9 prosenttia ja typpipäästöistä tätäkin vähemmän: 3,6 prosenttia. Metsäteollisuuden typpipäästöjä vesistöihin on vähennetty merkittävästi mm. puhdistamoinvestointien ja tehostuneen prosessinohjauksen ansiosta. Metsäteollisuuden tilastointi Tiedot metsäteollisuuden tuotannosta ja tuotantolaitoksista perustuvat Metsäteollisuus ry:n ja Tilastokeskuksen tietoihin. Massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden yritykset ovat kaikki Metsäteollisuus ry:n jäseniä. Lukumääräisesti eniten yrityksiä jää järjestön ulkopuolelle sahateollisuudessa. Valtaosa sahojen lukumäärästä on ns. piensahoja, joiden vuotuinen puunkäyttö on enintään 000 kuutiometriä. Metlan vuosiin kohdistuneen piensahatutkimuksen mukaan Suomessa oli toiminnassa noin piensahaa, joiden sahatavaratuotanto (noin 0,3 milj. m³/v) edustaa noin 3 prosenttia koko sahatavaratuotannosta. Piensahatutkimuksen tuloksia esitellään tarkemmin Puun käyttö -luvun tietotaulussa. Metsäteollisuuden kapasiteetin käyttöasteella tarkoitetaan prosenttiosuutta, joka alan tuotantokapasiteetista on käytössä tilastoitavan kuukauden aikana. Lähteenä on Tilastokeskuksen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, joka perustuu Suomessa toimivilta teollisilta toimipaikoilta tai yrityksiltä kerättäviin tietoihin. Volyymi-indeksi on otostilasto (noin toimipaikkaa tai yritystä), jonka kattavuus vaihtelee toimialoittain: koko teollisuuden tasolla peittävyys on 64 prosenttia tuotannon bruttoarvosta. Massa- ja paperiteollisuudessa kattavuus on yli 90 prosenttia, mutta puutuoteteollisuudessa se jää alle 30 prosentin. Arviot havusahatavaran sekä paperin ja kartongin kotimaisesta kulutuksesta ja talteenotosta tuottaa Metsäteollisuus ry (taulukot.4.5). Paperilla ja kartongilla suora näennäiskulutus (tuotanto + tuonti vienti) ei ole paras laskentatapa. Se johtaisi kotimaan kulutuksen yliarvioon, sillä laskelmassa ei otettaisi riittävästi huomioon painotuotteiden nettovientiä, vientituotteiden pakkauksia ym. Muiden tuotteiden kotimainen kulutus on laskettu suoraan näennäiskulutuksena (taulukko.0). Valtaosa metsäteollisuutta koskevista tiedoista perustuu Tilastokeskuksen aineistoihin. Vuotta 2011 koskevat luvut ovat pääosin ennakkotietoja syyskuussa 2012 julkaistuista tilastoista. Useimmissa taulukoissa metsäteollisuutta verrataan koko tehdasteollisuuden tietoihin. Tilastot esitetään uusimman toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaisesti niiltä vuosilta, joilta ne ovat saatavissa. Mikäli vanhempia toimialaluokituksia on käytetty, muutoksista aikasarjoissa kerrotaan taulukoiden alaviitteissä. Metsäteollisuus jaetaan TOL 2008:ssa puutuoteteollisuuteen (TOL 2008: 16) sekä massa- ja paperiteollisuuteen (17). Huonekaluteollisuutta (31) ei tässä luvussa lueta kuuluvaksi metsäteollisuuteen toisin kuin ulkomaankaupan tilastoinnissa (luku 11). 302 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

5 Metsäteollisuus Tiedot metsäteollisuuden tuotannon arvosta ja investoinneista perustuvat Tilastokeskuksen alue- ja toimialatilastoon. Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikkojen todellista tuotantoa, johon lasketaan mukaan kaikki tuotantoon liittyvät tuotot, myös valmistus omaan käyttöön ja yrityksen muille toimipaikoille. Tuotannon jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Kustannuksiin ei kuitenkaan sisällytetä työvoimasta aiheutuvia kustannuksia. Tilastointiyksikkönä on joko itsenäinen yritys tai yrityksen toimipaikka. Metsäteollisuuden investointitiedot kattavat ns. käyttöomaisuuden investoinnit kotimaahan. Niihin sisältyvät käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista on vähennetty käyttöomaisuuden myynnit. Käyttöomaisuudella tarkoitetaan aineellisia hyödykkeitä, kuten koneita ja kalustoa, rakennuksia ja rakennelmia sekä maaja vesialueita. Investointiaste lasketaan suhteuttamalla investointien arvo toimialan liikevaihtoon. Metsäteollisuuden kustannusrakennetta, liikevaihtoa sekä kannattavuutta ja rahoitusasemaa koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoon. Se on yritysten tuloslaskelma- ja tasetietoihin perustuva toimialoittainen vuositilasto, joka laaditaan kaikista Suomessa tilinpäätöksensä tekevistä itsenäisistä yrityksistä. Tilastointiyksikkönä on yksittäinen yritys, mikä merkitsee sitä, että yrityksen koko toiminta tilastoidaan sen päätoimialan mukaan. Vuonna 20 metsäteollisuuden liikevaihdosta 14 prosenttia oli päätoimialan ulkopuolista toimintaa. Tilinpäätöstilastosta on erikseen saatavissa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (PK) koskevia tunnuslukuja. Euroopan unionin komissio määrittelee PKyritykset sellaisiksi yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää. Niiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. Kannattavuutta mitataan tilinpäätöstilastossa eri tunnusluvuilla, joita on tarpeellista käyttää yhdessä kokonaiskuvan saamiseksi. Yleisimpiin kannattavuuden mittareihin kuuluvat käyttökate ja kokonaistulos. Käyttökate saadaan, kun liiketoiminnan tuotoista vähennetään toimintakulut, kuten aine- ja tarvikekäyttö, henkilöstökulut, ulkopuoliset palvelut yms. Käyttökate kuvaa siten yrityksen tulosta ennen poistoja, rahoituseriä, satunnaisia eriä ja veroja. Kun nämä erät otetaan tuloslaskelmassa huomioon, päästään kokonaistulokseen. Tässä vuosikirjassa näitä mittareita verrataan liikevaihtoon (käyttökateja kokonaistuloprosentit). Metsäteollisuuden rahoitusasemaa kuvataan omavaraisuusasteella ja kokonaisvelkojen osuudella liikevaihdosta. Omavaraisuusaste lasketaan oman pääoman osuutena toimialan taseesta. Taulukoissa esitetään metsäteollisuutta koskevia päätuloksia kansallisesta kasvihuonekaasuinventaariosta (KHK-inventaario), jonka vastuuyksikkönä Suomessa toimii Tilastokeskus. KHK-päästöt arvioidaan ja raportoidaan vuosittain. Ihmisen toiminnasta peräisin olevat päästöt ja nielut raportoidaan kuuden sektorin alla: 1) energia, 2) teollisuusprosessit, 3) liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö, 4) maatalous, 5) maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous sekä 6) jätteet. Tässä luvussa esitetään metsäteollisuuden polttoaineperäisiä kasvihuonekaasupäästöjä toimialoittain (TOL 2002). Rajaus merkitsee sitä, että lukuihin sisältyvät vain tehtailla tapahtuvasta energiantuotannosta ja tuotantoprosesseissa käytettävistä polttoaineista aiheutuneet päästöt. Esimerkiksi puun korjuusta sekä puun ja metsäteollisuustuotteiden kuljetuksista aiheutuvat päästöt raportoidaan energiasektorin eri alaryhmissä. Puutuoteteollisuuden (20) ja massa- ja paperiteollisuuden (21) lisäksi esitetään toimialalta 40 (sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto) ne voimalaitokset ja höyrykattilat, jotka toimivat metsäteollisuuden yhteydessä ja pääasiallisesti toimittavat höyryä tai sähköä teollisuuden tarpeisiin. Usein nämä ns. vierivoimalaitokset käyttävät polttoaineinaan metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten kuorta ja purua, mutta myös turvetta tai maakaasua. Kasvihuonekaasupäästöt esitetään yhteismitallistettuina hiilidioksidiekvivalenttitonneiksi. Se on mittari, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Myös tiedot metsäteollisuuden rikki- ja typpioksidien päästöistä perustuvat KHK-inventaarion yhteydessä kerättäviin tietoihin. Metsäteollisuuden lukuihin sisältyvät näiden päästöjen osalta sekä prosessiperäiset että polttoaineperäiset päästöt. Eri rikkiyhdisteiden päästöt on yhteismitallistettu rikkidioksidiksi (SO 2 ). Tiedot metsäteollisuuden jätevesipäästöistä tuottaa ympäristöhallinto. Ympäristölupavelvolliset yritykset toimittavat vuosiraportoinnin tiedot alueellisille ELY-keskuksille joko kuukausittain tai vuositietoina. Metsätilastollinen vuosikirja

6 Forest industries Kirjallisuus Literature Kasvihuonekaasut 20 [verkkojulkaisu]. SVT Ympäristö ja luonnonvarat Tilastokeskus. 17 s. Saatavissa: Kasvihuonekaasut 20. Ennakkotietoja vuoden 2011 kasvihuonekaasupäästöistä [verkkojulkaisu]. SVT Ympäristö ja luonnonvarat Tilastokeskus. 20 s. Saatavissa: Metsäsektorin suhdannekatsaus [verkkojulkaisu] Metsäntutkimuslaitos. 62 s. Saatavissa: Metsäteollisuuden Ajankohtaiskatsaus, eri neljänneksiltä [verkkojulkaisu]. Metsäteollisuus ry. Saatavissa: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 43/2012. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 24 s. Saatavissa: Piensahat 20 [verkkojulkaisu]. Metsätilastotiedote 17/2012. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 8 s. Saatavissa: piensahat_20.pdf Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 20 [verkkojulkaisu]. SVT Teollisuus Tilastokeskus. s. Saatavissa: Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2011, ennakko [verkkojulkaisu]. SVT Teollisuus Tilastokeskus. 8 s. Saatavissa: Teollisuuden tilinpäätöstilasto 20 [verkkojulkaisu]. SVT Yritykset Tilastokeskus. 17 s. Saatavissa: Teollisuuden tilinpäätöstilasto 2011, ennakko [verkkojulkaisu]. SVT Yritykset Tilastokeskus. 9 s. Saatavissa: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 2012, syyskuu [verkkojulkaisu]. SVT Teollisuus Tilastokeskus. 14 s. Saatavissa: Ympäristötilasto. Vuosikirja 2012 [verkkojulkaisu]. Tilastokeskus. Ympäristö ja luonnonvarat s. Saatavissa: fi/tup/julkaisut/julkaisuluettelo/kuvailusivu.html?id=8282 Muut tietolähteet Other sources of information Euroopan talouskomission Puutavarakomitea, Metsäteollisuus ry, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Tilastokeskus, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

7 Metsäteollisuus 140 indeksi index (2005=0) Puutuoteteollisuus Wood-products industries 20 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Tehdasteollisuus Manufacturing Kuva perustuu teollisuustuotannon volyymi-indeksin kausitasoitettuihin kuukausitietoihin. Viimeisin tieto: 9/2012 The figure is based on the seasonally adjusted values of the volume index of industrial output. Latest update: Sep 2012 Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.1 Metsäteollisuuden tuotanto Figure.1 Production of the forest industries, Kapasiteetin käyttöaste Capacity utilisation rates, % Tehdasteollisuus Manufacturing Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries * * Ennakkotieto 2012 (marraskuu 2012): keskiarvo jaksolta tammi syyskuu Preliminary data for 2012 (November 2012): averages for the period January to September, Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.2 Metsäteollisuuden kapasiteetin käyttöaste Figure.2 Capacity utilisation rates in the forest industries, Metsätilastollinen vuosikirja

8 Forest industries 8 mrd. vuoden 2011 rahana billion in 2011 monetary value Metsäteollisuus yhteensä Forest industries, total Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries * * Ennakkotieto (syyskuu 2012) Preliminary data (September 2012) Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=0). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=0). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.3 Metsäteollisuuden tuotannon reaalinen jalostusarvo Figure.3 Real added value of production generated by the forest industries, milj. m³ mill. m³ Sahatavara Sawn goods Tuotanto Production Mänty Pine Kuusi Spruce Kulutus Consumption 1,6 1,4 1,2 1,0 milj. m³ mill. m³ Vaneri Plywood Tuotanto Production Havu Softwood Lehti Hardwood Yhteensä Total Kulutus Consumption 0,8 6 0,6 3 0,4 0,2 0 0, Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute Kuva.4 Sahatavaran ja vanerin tuotanto ja kotimainen kulutus Figure.4 Production and domestic consumption of sawn goods and plywood, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

9 Metsäteollisuus milj. t mill. m.t. Puumassa yhteensä Wood pulp, total Sulfaattisellu Sulphate pulp Mekaaniset massat Mechanical pulp Sulfiittisellu Sulphite pulp milj. t mill. m.t. Paperi ja kartonki yhteensä Paper and paperboard, total Aikakauslehtipaperi Magazine paper Hienopaperi Fine paper Muu paperi Other paper Kartonki Paperboard Mekaaniset massat sisältävät myös puolikemiallisen puumassan. Sanomalehtipaperi sisältyy aikakauslehtipaperiin. Semi-chemical pulp is included in mechanical pulp, and newsprint in magazine paper. Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Kuva.5 Puumassan sekä paperin ja kartongin tuotanto Figure.5 Production of pulp, and paper and paperboard, % Puutuoteteollisuus Wood-products industries 5,6 mrd. bill Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 11,7 mrd. bill Puuraaka-aine Wood raw material Muut raaka-aineet ja tarvikkeet Other raw materials and supplies Työvoima Labour force Energia Energy Muut kustannukset Other costs Poistot Depreciations Muut kustannukset koostuvat mm. seuraavista eristä: kuljetus ja varastointi; myynti ja markkinointi; korjaus, kunnossapito ja asennus sekä kauppatavarat. Other costs include, for instance, the following items: transport and storage; sales and marketing; repairs, maintenance and installation, and merchandise. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva.6 Metsäteollisuuden kustannusrakenne 20 Figure.6 Cost structure in the forest industries, 20 Metsätilastollinen vuosikirja

10 Forest industries milj. vuoden 2011 rahana mill. in 2011 monetary value Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries % liikevaihdosta % of turnover Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Tehdasteollisuus Manufacturing * * * Ennakkotieto (syyskuu 2012) Preliminary data (September 2012) Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=0). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=0). Tiedot investoinneista perustuvat teollisuuden alue- ja toimialatilastoon. Investointiaste (%) lasketaan suhteuttamalla investointien arvo toimialan liikevaihtoon (teollisuuden tilinpäätöstilasto). The data on investments are based on regional and industrial statistics on manufacturing. Investment rate (%): total value of investments as ratio of turnover (financial statements statistics on manufacturing). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.7 Metsäteollisuuden reaaliset investoinnit ja investointiaste Suomessa Figure.7 Real investments and investments rates of the forest industries in Finland, mrd. vuoden 2011 rahana billion in 2011 monetary value Metsäteollisuus yhteensä Forest industries, total Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries * * Ennakkotieto (syyskuu 2012) Preliminary data (September 2012) Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=0). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=0). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.8 Metsäteollisuuden reaalinen liikevaihto Suomessa Figure.8 Real annual turnover of the forest industries in Finland, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

11 Metsäteollisuus 25 Käyttökate, % Operating margin, % Tehdasteollisuus Manufacturing Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries * * Ennakkotieto (syyskuu 2012) Preliminary data (September 2012) Käyttökate-% = (liikevaihto toimintakulut) / liikevaihto x 0 Operating margin (in %) = (turnover operational costs) / turnover x 0 Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.9 Metsäteollisuuden kannattavuus Suomessa Figure.9 Profitability of the forest industries in Finland, Fosfori Phosphorus t m.t. Typpi Nitrogen t m.t. Maatalous Agriculture Haja- ja loma-asutus Rural population Metsätalous Forestry Maatalous Agriculture Laskeuma Deposition Yhdyskunnat Municipalities Laskeuma Deposition Yhdyskunnat Municipalities Metsäteollisuus Forest industries Muut päästölähteet Other sources Metsätalous Forestry Haja- ja loma-asutus Rural population Metsäteollisuus Forest industries Muut päästölähteet Other sources Muut päästölähteet: kalankasvatus, turkistarhaus, turvetuotanto ja muu teollisuus Other emission sources: fish farming, fur farming, peat production and other industries Lähde: Suomen ympäristökeskus Source: Finnish Environment Institute Kuva. Fosfori- ja typpipäästöt vesistöihin päästölähteen mukaan 2011 Figure. Waste water discharge of phosphorus and nitrogen by emission source, 2011 Metsätilastollinen vuosikirja

12 Forest industries.0 Metsäteollisuustuotteiden tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus 2011 Production, foreign trade and consumption of forest industry products, 2011 Tuote Product Yksikkö Tuotanto Tuonti Vienti Näennäis- Tuotanto- Unit Production Imports Exports kulutus laitosten Apparent lukumäärä consumption Number of production plants yksikköä units Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahatavara Sawn goods m³ Havusahatavara Sawn softwood mäntysahatavara pine sawnwood kuusisahatavara spruce sawnwood Lehtisahatavara Sawn hardwood Puulevyt Wood-based panels Viilu Veneer sheets Vaneri Plywood havuvaneri softwood plywood lehtivaneri hardwood plywood Lastulevy Particle board Kuitulevy Fibreboard " Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Puumassa Wood pulp t m.t Mekaaniset massat Mechanical pulp Sellu Chemical pulp Valkaistu sulfaatti Bleached sulphate pulp havusulfaatti softwood sulphate pulp lehtisulfaatti hardwood sulphate pulp Valkaisematon sulfaatti Unbleached sulphate pulp Sulfiittisellu Sulphite pulp Paperi ja kartonki Paper and paperboard Paperi Paper Paino- ja kirjoituspaperi Printing and writing paper aikakaus- ja sanomalehtipaperi magazine paper and newsprint hienopaperi fine paper Muu paperi Other paper Kartonki Paperboard Kotimainen kulutus on laskettu suoraan näennäiskulutuksena (tuotanto + tuonti vienti). Varastomuutoksia tai muita mahdollisia korjaustekijöitä ei ole laskelmissa otettu huomioon. Eri tavalla laskettuja kulutuslukuja esitetään taulukossa.4 (havusahatavara) ja.5 (paperi ja kartonki). Tuotantolaitosten lukumäärässä on mukana vuoden 2011 aikana toimineet yritykset. Sahojen lukumäärä sisältää vain suuret ja keskisuuret sahat (puunkäyttö yli 000 m³ vuodessa). Tuotantoluvuissa myös arvio piensahojen tuotannosta on mukana. Mekaaniset massat sisältävät myös puolikemiallisen puumassan. 'Muu paperi' sisältää pehmo- ja pakkauspaperit sekä erilaiset erikoispaperit. Domestic consumption is reported as direct apparent consumption (production + imports exports). Neither changes in stocks nor other potential revision factors are taken into account. These are included in calculations for consumption of softwood sawn goods (Table.4), and paper and paperboard (Table.5). The number of production plants includes plants operating in The number of sawmills only includes sawmills consuming more than 000 m³ of roundwood annually. With respect to production volumes, small sawmills are also included. Volumes of semi-chemical pulp are also included in mechanical pulp. The category 'other paper' includes tissue and packaging papers, and special paper grades. Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Tullihallitus; UNECE Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Board of Customs; UNECE 3 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

13 Metsäteollisuus.1 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto Production of sawn goods and wood-based panels, Vuosi Sahatavara Sawn goods Puulevyt Wood-based panels Year Mänty Kuusi Havupuu Lehtipuu Yhteensä Vaneri Plywood Lastulevy Kuitulevy Fibreboard Yhteensä Pine Spruce yhteensä Hardwood Total Havuvaneri Lehtivaneri Yhteensä Particle Total Softwood Softwood Hardwood Total board total plywood plywood m³ m³ t m.t m³ / / Viilun tuotanto ei sisälly puulevyihin, vrt. taulukko.0. The production of veneer sheets is excluded, c.f. Table.0. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos; UNECE Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute; UNECE Metsätilastollinen vuosikirja

14 Forest industries.2 Puumassan tuotanto Production of wood pulp, Vuosi Mekaaniset massat Sellu Chemical pulp Kaikkiaan Year Mechanical pulp Grand total Sulfaattisellu Sulphate pulp Sulfiittisellu Yhteensä Valkaistu Bleached Valkaisematon Yhteensä Sulphite pulp Total Havusulfaatti Lehtisulfaatti Unbleached Total Softwood sulphate Hardwood sulphate t m.t / / Mekaaniset massat sisältävät myös puolikemiallisen puumassan. Volumes of semi-chemical pulp are also included in mechanical pulp. Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation 312 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

15 Metsäteollisuus.3 Paperin ja kartongin tuotanto Production of paper and paperboard, Vuosi Paperi Paper Kartonki Kaikkiaan Year Paino- ja kirjoituspaperi Printing and writing paper Muu Yhteensä Paperboard Grand total Aikakaus- ja Hienopaperi Yhteensä paperi Total sanomalehtipaperi Fine paper Total Other Magazine paper and paper newsprint t m.t / / Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja

16 Forest industries.4 Sahatavaran kotimainen kulutus Domestic consumption of sawn goods, Vuosi Havusahatavara Lehtisahatavara Yhteensä Asukasta kohti Year Sawn softwood Sawn hardwood Total Per capita m³ m³ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,72 Havusahatavaran kulutusluvuissa on otettu varastomuutokset huomioon. Lehtisahatavaran kulutus on arvioitu näennäiskulutuksena. For sawn softwood, changes in stocks of sawn goods are taken into account. For sawn hardwood, the figures refer to apparent consumption. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute 314 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

17 Metsäteollisuus.5 Paperin ja kartongin kotimainen kulutus, talteenotto ja uusiokäyttö Domestic consumption, collection and utilisation of paper and paperboard, Selite Explanation Yksikkö Unit Kotimainen kulutus Domestic consumption t m.t asukasta kohti per capita kg Keräyspaperin ja Collection of recovered t m.t kartongin talteenotto paper and paperboard asukasta kohti per capita kg talteenottoaste collection rate % uusiokäyttö paperi- ja utilisation in paper and t m.t kartonkiteollisuudessa paperboard production käyttöaste utilisation rate % 5,5 5,0 5,0 5,4 5,1 5,6 5,5 5,3 5,3 4,8 5,2 5,1 5,5 5,1 4,9 5,1 Keräyspaperin ja -kartongin vienti Exports of recovered paper t m.t and paperboard Keräyspaperin ja -kartongin tuonti Imports of recovered paper t m.t and paperboard Talteenottoaste: keräyspaperin talteenotto / paperin ja kartongin kulutus; käyttöaste: keräyspaperin käyttö raaka-aineena / paperin ja kartongin tuotanto. Tuotantomäärät Suomessa, katso taulukko.3. Kansainvälisiä tilastoja kierrätyspaperin tuotannosta, katso taulukko Collection rate = collection of recovered paper / consumption of paper and paperboard; utilisation rate = utilisation of recovered paper as rawmaterial / production of paper and paperboard. For production figures in Finland, see Table.3, and for international statistics on the production of recovered paper, see Table Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

18 Forest industries.6 Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo ja jalostusarvo Gross and added value of production generated by the forest industries, Vuosi ja metsäkeskus Tuotannon bruttoarvo Tuotannon jalostusarvo Metsäteollisuuden osuus Year and forestry centre Gross value of production Added value of production tehdasteollisuudesta Metsäteollisuus Forest industries Koko tehdas- Metsäteollisuus Forest industries Koko tehdas- Proportion of the forest industries Puutuote- Massa- ja Yhteensä teollisuus Puutuote- Massa- ja Yhteensä teollisuus of total manufacturing teollisuus paperiteollisuus Total Manufacturing, teollisuus paperiteollisuus Total Manufacturing, Bruttoarvo Jalostusarvo Wood-products Pulp and paper total Wood-products Pulp and paper total Gross value Added value industries industries industries industries milj. mill. % * Koko maa 5 497, , , , , , , , Whole country 0 Ahvenanmaa 16,4-16,4 175,6 4,9-4,9 71, Rannikko 279, , , ,7 44,4 163,8 208, , Lounais-Suomi 466, , , ,4 95,7 289,2 384, ,5 3 Häme-Uusimaa 788,4 907, ,9 760,5 133,6 171,7 305, , Kaakkois-Suomi 406, , , ,2 69, , , , Pirkanmaa 389, , ,8 494,8 85,1 386,7 471, , Etelä-Savo 418,3-418, ,8 5,8-5,8 391, Etelä-Pohjanmaa 517,2 7,2 524, ,2 120,9 2,8 123,6 978, Keski-Suomi 413, , , ,9 119,0 364,8 483, , Pohjois-Savo 452,5 434,0 886, ,5 0,9 92,0 192,9 899, Pohjois-Karjala 390,0 345,8 735, ,7 62,0 67,3 129,3 566, Kainuu 133,3-133,3 378,7 26,5-26,5 114, Pohjois-Pohjanmaa 637,0 786, , ,8 144,7 139,6 284, , Lappi 188, , , ,8 47,6 238,5 286,1 738, * Ennakkotieto (syyskuu 2012) Preliminary data (September 2012) Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikkojen tosiasiallista tuotantoa, johon lasketaan mukaan kaikki tuotantoon liittyvät tuotot, myös valmistus omaan käyttöön ja yrityksen muille toimipaikoille. Tuotannon jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. The gross value of production measures the actual production output of an establishment. Operational activities include all production output including own-use production and that for the enterprise s other establishments. The added value of production is calculated by deducting the costs of operational activities from the income from these activities. Lähde: SVT Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 316 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012