9 METSÄTEOLLISUUS. Tuotanto. Metsäteollisuusyritykset. tilastot käsittelevät kuitenkin vain metsäteollisuusyritysten

Transkriptio

1 9 METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden tuotannon määrä lisääntyi vuonna 2003 noin kahdella prosentilla edellisvuodesta, mutta liikevaihto aleni jo kolmatta vuotta peräkkäin ennen muuta tuotehintojen laskun takia. Useilla metsäteollisuuden toimialoilla saavutettiin tuotantoennätyksiä. Sahatavaran tuotanto kasvoi edellisvuodesta kolmella prosentilla 13,7 miljoonaan kuutiometriin, ja myös vanerin tuotanto nousi ennätystasolle. Paperia ja kartonkia tuotettiin 13,1 miljoonaa tonnia eli runsaat kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna Aikakauslehtipaperia, joka kattoi 54 prosenttia paperin kokonaistuotannosta, tuotettiin 5,6 miljoonaa tonnia eli viisi prosenttia enemmän kuin vuonna Sanomalehtipaperin tuotanto painui alle miljoonaan tonniin. Metsäteollisuuden investoinnit Suomeen kasvoivat lähes 10 prosenttia, ja investointien arvo 0,8 miljardia euroa oli 4 prosenttia toimialan kotimaisesta liikevaihdosta. Metsäteollisuuden kannattavuus käyttökatteella mitattuna heikkeni edellisvuodesta, mutta kokonaistulos parani lähinnä rahoituskulujen supistumisen takia. Metsäteollisuuden kokonaisvelat olivat 107 prosenttia liikevaihdosta. Metsäteollisuusyritykset Metsäteollisuustuotteiden tuotanto on voimakkaasti keskittynyttä. Kolme suurinta Suomessa toimivaa metsäteollisuuskonsernia (Stora Enso, UPM-Kymmene ja Metsäliitto-Yhtymä) ovat myös kansainvälisesti erittäin suuria. Valtaosa niiden ulkomaisista tuotantolaitoksista sijoittuu Euroopan unionin alueelle. Kokonaisliikevaihdolla mitaten Stora Enso sijoittui vuonna 2003 maailman metsäteollisuusyhtiöiden joukossa viidenneksi, UPM-Kymmene seitsemänneksi ja Metsäliitto sijalle 11. Tämän luvun tilastot käsittelevät kuitenkin vain metsäteollisuusyritysten toimintaa Suomessa. Vuonna 2003 tehdasteollisuuden kotimainen liikevaihto oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 108 miljardia euroa. Tästä metsäteollisuuden osuus oli 19,7 miljardia euroa eli 18 prosenttia. Vaikka tuotantomäärät kasvoivat, metsäteollisuuden liikevaihto aleni jo kolmatta vuotta peräkkäin. Keskeisin syy liikevaihdon laskuun oli paperi- ja kartonkituotteiden vientihintojen lasku. Massa- ja paperiteollisuudessa liikevaihtoa kertyi 14,0 miljardia euroa ( 3 % edellisvuodesta) ja puutuoteteollisuudessa 5,6 miljardia euroa (+3 %). Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoon, ja ne sisältävät kaikkien metsäteollisuuden toimialaan luokiteltujen yritysten koko liikevaihdon (kuva 9.5, taulukko 9.8). Tuotanto Vuonna 2003 koko tehdasteollisuuden tuotanto oli edellisvuoden tasolla. Metsäteollisuudessa tuotanto kasvoi, joskin edellisvuodesta hidastuen. Massa- ja paperiteollisuuden tuotannon volyymi lisääntyi 2 prosenttia ja puutuoteteollisuuden hieman vähemmän: 1,5 prosenttia. Vuoden 2004 alkupuoliskolla metsäteollisuuden kasvuvauhti kiihtyi, ja tammi syyskuun tuotanto nousi yli 6 prosenttia suuremmaksi kuin vuotta aikaisemmin. Koko tehdasteollisuudessa tuotannon kasvuvauhti oli keskimäärin 4,5 prosenttia (kuva 9.1). Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen laatimaan teollisuustuotannon volyymi-indeksiin. Sahatavaran tuotanto oli korkealla tasolla koko vuoden 2003, ja tuotantomäärissä saavutettiin uusi ennätys: 13,7 miljoonaa kuutiometriä. Lisäystä edellisvuodesta oli 3 prosenttia. Sahausmäärät jakautuivat miltei tasan mäntyyn ja kuuseen. Sahatavaran Metsätilastollinen vuosikirja

2 9 Forest industries Metsäteollisuuden tärkeimpiä investointihankkeita Yhtiö Paikkakunta Tuote Kustannukset, Kapasiteetin- Rakennusmilj. lisäys aika UPM-Kymmene Pietarsaari Valkaistu sellu t M-real Kaskinen Kemihierre (BCTMP) t Stora Enso Veitsiluoto Päällystämätön hienopaperi t UPM-Kymmene Rauma Aikakauslehtipaperi t UPM-Kymmene Tervasaari Tarran taustapaperi t Stora Enso Summa Päällystämätön aikauslehtipaperi t Stora Enso Varkaus Kuumahierre t UPM-Kymmene Jämsänkoski Tarrapaperi t UPM-Kymmene Rauma SC-syväpainopaperi t Stora Enso Jämsänkoski SC-aikakauslehtipaperi t Stora Enso Varkaus Sahatavara m³ Lähde: Metsäteollisuus ry kotimainen kulutus on kasvanut tuntuvasti 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 2003 noin 40 prosenttia sahatavaratuotannosta (5,4 milj. m³) jäi kotimaiseen kulutukseen tai jatkojalostukseen. Myös vaneriteollisuus ylsi uuteen tuotantoennätykseen, 1,3 miljoonaan kuutiometriin (+5 % edellisvuodesta). Kasvu kohdistui yksinomaan havuvaneriin, jonka osuus nousi 60 prosenttiin tuotannosta. Lisäksi Suomessa tuotettiin noin kuutiometriä viilua mm. huonekaluteollisuuden tarpeisiin. Lastulevyn valmistus väheni 3 prosentilla edellisvuodesta, ja kuitulevyn tuotantomäärät pysyivät ennallaan (taulukko 9.1). Vuonna 2003 paperi- ja kartonkiteollisuuden kapasiteetin käyttöaste nousi 89 prosenttiin (kuva 9.2). Paperin ja kartongin tuotanto lisääntyi runsaalla 2 prosentilla 13,1 miljoonaan tonniin, mistä toimitettiin kotimaisille asiakkaille 1,06 miljoonaa tonnia. Tuotantomäärät kasvoivat käyttöasteen hienoisen nousun ja kapasiteetin kasvun takia. Eri paperilaatujen tuotantomäärissä kehitys oli varsin erilaista. Päällystettyä aikauslehtipaperia tuotettiin 8 prosenttia edellisvuotta enemmän, 3,4 miljoonaa tonnia. Sanomalehtipaperin tuotanto oli neljättä vuotta peräkkäin laskussa, ja sitä tuotettiin 0,9 miljoonaa tonnia ( 6 % vuoteen 2002 verrattuna). Osa laskusta selittyy tilastoinnin luokittelumuutoksilla (taulukot ). Vuonna 2003 sellun tuotanto nousi 7,4 miljoonaan tonniin eli 3 prosenttia suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Valkaistu havusulfaatti edusti yli puolta sellun kokonaistuotannosta, ja sen tuotanto on kasvanut nopeimmin viime vuosina. Mekaanisten massojen tuotanto on säilynyt ennallaan viimeiset kolme vuotta (taulukko 9.2). Keräyspaperi ja -kartonki ovat metsäteollisuudelle tärkeitä raaka-aineita. Suomessa kerättiin vuonna 2003 talteen 0,75 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia. Talteenottoaste, joka nousi yhdellä prosenttiyksiköllä edellisvuodesta 73 prosenttiin, on kansainvälisesti tarkastellen korkea. Euroopassa keräyspaperin talteenottoaste jäi keskimäärin runsaaseen 50 prosenttiin. Toisaalta, vaikka kotimaassa kulutetusta paperista valtaosa kerätään uusiokäyttöön, keräyskuitu vastaa vain 5 prosenttia Suomen paperi- ja kartonkiteollisuuden kuituraaka-aineesta (taulukko 9.5). Investoinnit ja kannattavuus Suomessa toimivien metsäteollisuusyritysten investoinneista noin kaksi kolmannesta suuntautuu ulkomaille. Vuonna 2003 metsäteollisuuden kotimaiset investoinnit käyttöomaisuuteen kasvoivat teollisuuden rakennetilaston (Tilastokeskus) mukaan 9 prosenttia edellisvuodesta. Investointien arvo 811 miljoonaa euroa oli 4 prosenttia toimialan liikevaihdosta. Yli 70 prosenttia metsäteollisuuden kotimaisista investoinneista tehtiin massa- ja paperiteollisuuteen. Ennakkotietojen mukaan metsäteollisuuden osuus oli 29 prosenttia Suomen tehdasteollisuuden kotimaisista investoinneista (taulukko 9.7). 276 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

3 9 Metsäteollisuus Tuotantomäärien ja toimitusten kasvusta huolimatta metsäteollisuuden käyttökatteella mitattu kannattavuus heikkeni 3,7 prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja jäi 10,2 prosenttiin liikevaihdosta. Käyttökate osoittaa toimialan liiketoiminnan tuloksen ennen poistoja ja rahoituseriä. Käyttökatteen alenemiseen vuonna 2003 vaikuttivat muun muassa vientihintojen lasku (ks. tarkemmin luku 10) ja tärkeimmän hinnoitteluvaluutan, dollarin, heikkeneminen. Kokonaistuloksella mitattuna metsäteollisuuden kannattavuus kuitenkin parani edellisvuodesta. Metsäteollisuuden kokonaistulos oli 14,1 prosenttia liikevaihdosta (vuotta aikaisemmin 12,1 prosenttia). Kokonaistulos kuvaa liiketoiminnan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja, ja sen laskemisessa mm. poistot sekä rahoitustuotot ja -kulut otetaan huomioon. Kokonaistuloksen paraneminen vuonna 2003 selittyykin sillä, että metsäteollisuuden rahoituskulut supistuivat 1,3 miljardia euroa edellisvuodesta. Vuonna 2003 metsäteollisuuden kokonaisvelat nousivat 107 prosenttiin liikevaihdosta (vuotta aiemmin 103 %). Koko tehdasteollisuudessa keskimääräinen velkaantumisaste oli 75,5 prosenttia. Metsäteollisuuden omavaraisuusaste, joka kuvaa oman pääoman osuutta koko toimintaan sitoutuneesta pääomasta, oli ennätystasolla eli yli 57 prosenttia. Koko tehdasteollisuudessa omavaraisuusaste oli hieman alempi, 53 prosenttia. Tiedot metsäteollisuuden kannattavuudesta ja rahoitusasemasta perustuvat tilinpäätöstilaston ennakkotietoihin vuodelta 2003 (taulukko 9.8). Tilastointimenetelmät Tiedot metsäteollisuuden tuotannosta ja tuotantolaitoksista perustuvat pääosin Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten tietoihin. Lukumääräisesti eniten yrityksiä jää tilastoinnin ulkopuolelle sahateollisuudessa, mutta kaikki massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden yritykset kuuluvat Metsäteollisuus ry:n jäsenistöön. Taulukossa 9.0 sahojen lukumääräksi ilmoitetaan teollisuussahojen määrä (170 kappaletta). Teollisuussahoiksi luetaan yli kuutiometriä puuta vuodessa käyttävät sahat. Piensahojen lukumäärän Metla selvitti viimeksi vuonna 1998, jolloin niitä oli kappaletta. Piensahojen osuus sahateollisuuden puunkäytöstä on noin 6 prosenttia (taulukko 8.5). Havusahatavaran sekä paperin ja kartongin kotimainen kulutus perustuu Metsäteollisuus ry:n arvioon. Paperilla ja kartongilla suora näennäiskulutus (tuotanto + tuonti vienti) johtaisi kotimaan kulutuksen yliarvioon, sillä siinä ei huomioida riittävästi painotuotteiden nettovientiä, vientituotteiden pakkauksia ym. Muiden kuin em. tuotteiden kotimainen kulutus on laskettu näennäiskulutuksena (taulukko 9.0). Tiedot paperinkeräysmääristä tuottaa Paperinkeräys Oy (taulukko 9.5). Metsäteollisuuden investointeja, liikevaihtoa, kannattavuutta ja rahoitusasemaa käsittelevät taulukot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin. Metsäteollisuuden investointitiedot, joiden lähteenä on teollisuuden rakennetilasto, kattavat ns. käyttöomaisuuden investoinnit. Ne käsittävät käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista on vähennetty käyttöomaisuuden myynnit. Käyttöomaisuudella tarkoitetaan aineellisia hyödykkeitä, kuten koneita ja kalustoa, rakennuksia ja rakennelmia sekä maa- ja vesialueita. Investointiaste lasketaan suhteuttamalla investointien arvo toimialan liikevaihtoon (taulukko 9.7). Metsäteollisuuden liikevaihtoa sekä kannattavuutta ja rahoitusasemaa koskevat tiedot perustuvat puolestaan Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoon. Se on yritysten tuloslaskelma- ja tasetiedoista toimialoittain laadittava vuositilasto. Tilastointiyksikkönä on yksittäinen yritys, mikä merkitsee sitä, että yrityksen koko toiminta tilastoidaan sen päätoimialan mukaan. Kannattavuutta mitataan tilinpäätöstilastossa eri tunnusluvuilla, joita on tarpeellista käyttää yhdessä kokonaiskuvan saamiseksi. Yleisimpiin kannattavuuden mittareihin kuuluvat käyttökate ja kokonaistulos. Käyttökate saadaan, kun liiketoiminnan tuotoista vähennetään toimintakulut, kuten aine- ja tarvikekäyttö, henkilöstökulut, ulkopuoliset palvelut yms. Käyttökate kuvaa siten yrityksen tulosta ennen poistoja, rahoituseriä, satunnaisia eriä ja veroja. Kun nämä erät otetaan tuloslaskelmassa huomioon, päästään kokonaistulokseen. Tässä vuosikirjassa kyseisiä mittareita verrataan liikevaihtoon, esitetään siis metsäteollisuuden käyttökate- ja kokonaistulosprosentteja vuosille Metsäteollisuuden rahoitusasemaa kuvataan omavaraisuusasteella ja kokonaisvelkojen osuudella liikevaihdosta. Omavaraisuusaste lasketaan oman pääoman osuutena toimialan taseesta (taulukko 9.8). Metsätilastollinen vuosikirja

4 9 Forest industries Metsäteollisuuden tuotteet Puutuoteteollisuuden tuotannosta tässä luvussa käsitellään sahatavaraa, vaneria, lastulevyä ja kuitulevyä. Sahatavaran tuotanto koostuu Suomessa lähes yksinomaan havusahatavarasta. Myös vanerissa havuvanereiden osuus on lisääntynyt (60 % tuotannosta vuonna 2003), ja tuotantoon käytetään lisääntyvästi kuusta. Vanerilevy valmistetaan liimaamalla ja puristamalla päällekkäin useita viiluja. Vanereita ovat myös viilulla pinnoitetut rima- ja sälölevyt. Vaneri luokitellaan lehtivaneriksi, jos ainakin yksi sen pintaviiluista on lehtipuuta. Lastulevy on ohuista puulastuista hartsiliimaamalla ja puristamalla tehty levy. Kuitulevyt valmistetaan puukuiduista, jotka liitetään toisiinsa lämmön ja paineen avulla. Tämän luvun tuotantotilastoihin ei sisälly insinööripuutuotteita (liimapuu, viilupuu) eikä puusepänteollisuuden, huonekaluteollisuuden tai taloteollisuuden tuotteita. Massateollisuuden tuotteita ovat hioke, hierre, puolikemiallinen puumassa ja selluloosa. Niistä muut paitsi selluloosa luetaan mekaanisiin massoihin. Lisäksi massateollisuus valmistaa massaa kierrätyskuidusta. Mekaaniset massat valmistetaan pääosin kuusesta ja osittain myös lehtipuusta. Hioke tehdään kuorituista kuitupuupölkyistä ja hierre hakkeesta. Puolikemiallista puumassaa hierrettäessä apuna käytetään kemikaaleja. Sellu on kemiallisesti lähinnä männystä ja koivusta valmistettua puumassaa. Sellu on pitempikuituista kuin mekaaninen massa. Suomessa tuotetaan vain sulfaattisellua, ja sulfiittisellun valmistus loppui vuonna Kierrätyskuidusta valmistetusta massasta kolme neljäsosaa käytetään sanomalehtipaperin ja kartongin (lähinnä hylsykartongin) raaka-aineeksi. Paperiteollisuuden tuotteet jaotellaan sanomalehtipaperiin, aikakauslehtipaperiin, hienopaperiin, voimapaperiin ja muuhun paperiin. Sanomalehtipaperi on ohutta, mekaanista massaa sisältävää paperia. Muun paino- ja kirjoituspaperin luokan muodostavat aikakauslehti- ja hienopaperi. Niistä edellinen sisältää pääosin mekaanista massaa ja sitä käytetään aikakauslehtien lisäksi mainostuotteissa. Hienopaperi tehdään sellusta, ja siinä on yleensä alle 10 prosenttia mekaanista massaa. Voimapaperi on lujaa paperia, joka on valmistettu lähes valkaisemattomasta sulfaattisellusta. Muuhun paperiin sisältyvät esimerkiksi pehmopaperit, pakkauspaperit, tapetit ym. erilaiset erikoispaperit. Kartonki on paksua, kankeaa ja yleensä monikerroksista paperia, jota käytetään lähinnä pakkauksissa. Kartongin neliömassa on tavallisesti noin grammaa, ja se on yleensä paperia painavampaa. Paperin ja kartongin jalosteet ja painotuotteet eivät sisälly tämän luvun tuotantotilastoihin. 9 Forest industries Kirjallisuus Literature Avain Suomen metsäteollisuuteen Metsäteollisuus ry. 124 s. Energiatilasto SVT Energia 2003:2. Tilastokeskus. 152 s. Ennakkotietoja teollisuudesta SVT Teollisuus 2004:7. Tilastokeskus. 41 s. Forest Products Statistics Timber Bulletin, Volume LVI (2003), No. 2. UNECE/FAO. 124 p. Key to the Finnish forest industry Finnish Forest Industries Federation. 108 p. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 68 s. Metsäteollisuuden tuotanto. Tuotanto Suomessa tammi syyskuussa Metsäteollisuus ry, tiedote. 4 s. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain Metsätilastotiedote 733. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 22 s. Metsäteollisuuden vuosikirja Tilastot vuodelta Metsäteollisuus ry. 50 s. Paperinkeräys Oy:n vuosikertomus s. Suomen piensahat Metsätilastotiedote 523. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 7 s. Suomen yritykset SVT Yritykset 2004:1. Tilastokeskus. 93 s. Teollisuuden alue- ja toimialatilasto SVT Teollisuus 2004:3. Tilastokeskus. 95 s. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 2003, joulukuu. SVT Teollisuus 2004:1. Tilastokeskus. 15 s. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 2004, syyskuu. SVT Teollisuus 2004:12. Tilastokeskus. 15 s. Toimialaluokitus TOL Tilastokeskuksen käsikirjoja s. Wood Focus. Nordic Wood Products Review (eri kuukausilta). Ympäristönsuojelun vuosikirja. Massa- ja paperiteollisuus. Vuoden 2003 tilastot Metsäteollisuus ry. 13 s. Ympäristönsuojelun vuosikirja. Puutuoteteollisuus. Vuoden 2003 tilastot Metsäteollisuus ry. 13 s. Yritystoiminnan tulos ja taseet SVT Yritykset 2004:2. Tilastokeskus. 96 s. Yritystoiminnan tulos 2003, ennakkotietoja. SVT Yritykset 2004:3. Tilastokeskus. 86 s. Muut tietolähteet Other sources of information Metsäteollisuus ry, Paperinkeräys Oy, Tilastokeskus, yritysten rakenteet- ja yritysten suhdanteet -yksiköt, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

5 9 Metsäteollisuus indeksi - index (1990 = 100) Massa- ja paperiteollisuus - Pulp and paper industries Tehdasteollisuus yhteensä - Manufacturing total Puutuoteteollisuus - Wood-products industries Kuva perustuu teollisuustuotannon volyymi-indeksin trendisarjoihin. The figure is based on the trend values of the volume index of industrial output. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 9.1 Metsäteollisuuden tuotanto Figure 9.1 Production of the forest industries, % Paperi- ja kartonkiteollisuus - Paper and paperboard industry Teollisuussahat - Industrial sawmills Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Kuva 9.2 Metsäteollisuuden kapasiteetin käyttöaste Figure 9.2 Capacity utilisation rates of the forest industries, Metsätilastollinen vuosikirja

6 9 Forest industries milj. m³ - mill. m³ Sahatavara Sawn goods 1,5 1,2 milj. m³ - mill. m³ Vaneri Plywood 9 0,9 6 0,6 3 0, , Tuotanto: pylväs Production: column Kulutus: viiva Consumption: line Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.3 Sahatavaran ja vanerin tuotanto ja kotimainen kulutus Figure 9.3 Production and domestic consumption of sawn goods and plywood, milj. t - mill. m. t. Puumassa yhteensä Wood pulp total Mekaaniset massat Mechanical and semi-ch. pulp Sulfaattisellu Sulphate pulp Sulfiittisellu Sulphite pulp milj. t - mill. m. t. Paperi yhteensä Paper total Sanomalehtipaperi Newsprint Aikakauslehti- ja hienopaperi Magazine and fine paper Voimapaperi Kraft paper Muu paperi Other paper Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Kuva 9.4 Puumassan ja paperin tuotanto Figure 9.4 Production of pulp and paper, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

7 9 Metsäteollisuus mrd. vuoden 2003 rahana - billion in 2003 monetary value Metsäteollisuus yhteensä - Forest industries, total Puutuoteteollisuus - Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus - Pulp and paper industries * Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä. Monetary values are deflated using wholesale price index. * Ennakkotieto Preliminary data Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 9.5 Metsäteollisuuden liikevaihto kotimaassa Figure 9.5 Annual turnover of the forest industries in Finland, Käyttökate-% - Operating margin, % Massa- ja paperiteollisuus - Pulp and paper industries Puutuoteteollisuus - Wood-products industries * Ennakkotieto Preliminary data Käyttökate-% = Liikevaihto toimintakulut / liikevaihto x 100 Operating margin = Turnover operational costs / turnover x 100 Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 9.6 Metsäteollisuuden kannattavuus kotimaassa Figure 9.6 Profitability of the forest industries in Finland, * Metsätilastollinen vuosikirja

8 9 Forest industries 9.0 Metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja kauppa 2003 lyhyesti Production and trade of forest industry products in brief, 2003 Tuote Product Yksikkö Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen Tehtaat, kpl Unit Production Imports Exports kulutus 1 No. of mills Domestic consumption yksikköä units Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahatavara Sawn goods m³ Havusahatavara Sawn softwood m³ Mäntysahatavara Pine sawnwood m³ Kuusisahatavara Spruce sawnwood m³ Lehtisahatavara Sawn hardwood m³ Vaneri Plywood m³ Havuvaneri softwood plywood m³ Lehtivaneri hardwood plywood m³ Lastulevy Particle board m³ Kuitulevy Fibreboard t m.t Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Puumassa Wood pulp t m.t Mekaaniset massat 4 Mechanical pulp 4 t m.t Sellu Chemical pulp t m.t Valkaisematon sulfaatti Unbleached sulphate pulp t m.t Valkaistu sulfaatti Bleached sulphate pulp t m.t havusulfaatti softwood sulphate pulp t m.t lehtisulfaatti hardwood sulphate pulp t m.t Sulfiittisellu Sulphite pulp t m.t Paperi ja kartonki Paper and paperboard t m.t Paperi Paper t m.t Sanomalehtipaperi Newsprint t m.t Aikakauslehtipaperi Magazine paper t m.t päällystämätön uncoated t m.t päällystetty coated t m.t Hienopaperi Fine paper t m.t päällystämätön uncoated t m.t päällystetty coated t m.t Voimapaperi Kraft paper t m.t Muu paperi Other paper t m.t Kartonki Paperboard t m.t Näennäiskulutus (tuotanto + tuonti vienti) sahatavaraa ja paperia lukuunottamatta, ks. tarkemmin s Apparent consumption (production + imports exports) except for sawn goods and paper products. 2 Tehtaiden lukumäärässä (170) ovat mukana vain teollisuussahat (puunkäyttö yli m³ vuodessa). Tämän lisäksi Suomessa toimii noin piensahaa. The number of sawmills (170) only refers to industrial sawmills, consuming more than m³ of roundwood annually. In addition, there are approximately small sawmills in Finland. 3 Tuonti ei sisällä liukosellua. Excluding dissolving pulp in imports. 4 Sisältää myös puolikemiallisen puumassan. Including also semi-chemical pulp. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Tullihallitus Sources: Finnish Forest Industries Federation; Board of Customs 282 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

9 9 Metsäteollisuus 9.1 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto Production of sawn goods and wood-based panels, Vuosi Havusahatavara Sawn softwood Lehtisahatavara Sahatavara Vaneri Lastulevy Kuitulevy Year Mänty Kuusi Yhteensä Sawn hardwood yhteensä Plywood Particle board Fibreboard Pine Spruce Total Sawn goods, total m t m.t Vuosineljännes Quarter I II III Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

10 . 9 Forest industries 9.2 Puumassan tuotanto Production of wood pulp, t m.t. Vuosi Mekaaniset massat Mechanical and semi-chemical pulp Sellu Chemical pulp Puumassa Year Mekaaninen Puolikemiallinen Yhteensä Sulfaattisellu Sulphate pulp Sulfiittisellu Sellu kaikkiaan Mechanical Semi-chemical Total Valkaistu Bleached Valkaisematon Yhteensä Sulphite yhteensä Wood pulp, Havusulfaatti Lehtisulfaatti Unbleached Total pulp Chemical total Softwood Hardwood pulp, total sulphate sulphate Vuosineljännes Quarter I II III Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation 284 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

11 9 Metsäteollisuus 9.3 Paperin ja kartongin tuotanto Production of paper and paperboard, t m.t. Vuosi Paperi Paper Kartonki Paperi ja Year Sanoma- Muu paino- ja kirjoituspaperi Other printing and writing paper Voima- Muu Yhteensä Paper- kartonki lehtipaperi Aikakauslehtipaperi Magazine paper Hienopaperi Fine paper Yhteensä paperi paperi Total board yhteensä Newsprint Päällystämätön Päällystetty Yhteensä Päällystämätön Päällystetty Yhteensä Total Kraft Other Paper and Uncoated Coated Total Uncoated Coated Total paper paper paperboard, total Vuosineljännes Quarter I II III Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja

12 9 Forest industries 9.4 Sahatavaran kotimainen kulutus Domestic consumption of sawn goods, m 3 Vuosi Havusahatavara Lehtisahatavara Yhteensä Year Sawn softwood Sawn hardwood Total Havusahatavaran kulutusluvuissa on otettu varastomuutokset huomioon. Lehtisahatavaran kulutus on arvioitu näennäiskulutuksena. For sawn softwood, changes in stocks of sawn goods have been taken into account. For sawn hardwood, the figures refer to apparent consumption. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute 286 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

13 9.5 Paperin ja kartongin kotimainen kulutus ja paperin keräys Domestic consumption and collection of paper and paperboard, Metsätilastollinen vuosikirja Selite Item Yksikkö Unit 1 Kotimaan toimitukset 1 Domestic deliveries t m.t paperi paper kartonki paperboard Vientiin valmistetut jalosteet 2 Converted products for exports t m.t Tuonti 3 Imports t m.t paperi paper kartonki paperboard jalosteet converted products Kotimainen bruttokulutus (1 2+3) 4 Domestic gross consumption (1 2+3) t m.t Painotuotteiden nettovienti ym. 1 5 Indirect exports of conv. products t m.t Kotimainen kulutus (4 5) 6 Domestic consumption (4 5) t m.t asukasta kohti per capita kg Paperin ja kartongin keräys 7 Collection of paper and paperboard t m.t asukasta kohti per capita kg kotimaisesta kulutuksesta of domestic consumption % käyttö paperiteollisuudessa utilisation of recovered paper t m.t prosenttia tuotannosta % of paper production % 5,2 4,7 5,6 5,0 5,0 5,4 5,1 5,6 5,5 5,3 1 Painotuotteiden nettovienti, vientituotteiden kääreet, pakkaukset yms. Net exports of printed matters, wrappings of exported products, etc. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Paperinkeräys Oy Sources: Finnish Forest Industries Federation; Paperinkeräys Oy 9 Metsäteollisuus

14 288 Finnish Statistical Yearbook of Forestry Metsäteollisuuden energian lähteet Energy sources in the forest industries, Vuosi Tehdaspolttoaineet Lisäsähkön hankinta Year Primary fuels used by industry Acquisition of additional electricity Puuperäiset polttoaineet Wood-based fuels Turve Maakaasu Raskas Kivihiili Tehdaspoltto- josta Oma vesi- Ostosähkö Yhteensä Metsäteollisuuden Kiinteät puu- Yhteensä Peat Natural gas polttoöljy Coal aineet kaikkiaan puuperäiset voimasähkö Purchased Total jäteliemet polttoaineet 1 Total Heavy Total polttoaineet Own hydro electricity Black liquer and Solid wood fuel oil of which electricity other concentrated fuels 1 wood-based liquers fuel Terajoulea TJ % Gigawattituntia GWh Kuorta, purua, teollisuuden puutähde- ja metsähaketta yms., katso tarkemmin taulukko Including bark, sawdust, as well as industrial and forest chips, etc. For further details on solid wood fuels, see Table Polttoaineita käytetään sekä sähkön että lämmön tuotantoon ja suoraan teollisiin prosesseihin. Lisäsähköllä tarkoitetaan muuta sähkön hankintaa. Omalla vesivoimasähköllä tarkoitetaan vain tehtaiden yhteydessä olevien voimaloiden tuotantoa. Lisäksi metsäteollisuusyrityksillä on osakkuuksia voimayhtiöissä. Fuels are used for generation of electricity and heat, and directly in industrial processes. Own hydro electricity means powerplants integrated to mills. Forest industry companies have also interests in energy producing companies. 9 Forest industries TJ (terajoule) = 0,2778 GWh = 23,88 toe. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Industries Federation; Statistics Finland

15 9 Metsäteollisuus 9.7 Metsäteollisuuden investoinnit Suomessa Investments of the forest industries in Finland, Vuosi Investoinnit Investments Investointiaste Investment rate Year Puutuote- Massa- ja Metsäteollisuus Koko tehdas- Metsäteollisuus Koko tehdasteollisuus paperiteollisuus yhteensä teollisuus yhteensä teollisuus Wood-products Pulp and paper Forest industries, Manufacturing, Forest industries, Manufacturing, industries industries total total total total milj. mill. % ,1 9, ,3 8, ,0 6, ,8 5, ,3 5, ,2 5, ,8 6, ,0 6, ,1 5, ,5 5, ,7 5, ,7 6, ,8 7, ,9 6, ,1 6, ,8 6, ,3 5, ,8 4, ,3 3, ,5 3, ,0 5, ,1 5, ,9 5, ,9 4, ,4 3, ,1 3, ,3 3, ,7 3, * ,1 2,6 * Ennakkotieto (marraskuu 2004) Preliminary data (November 2004) Tiedot investonneista perustuvat Tilastokeskuksen laatimaan teollisuuden rakennetilastoon. Tilastossa esitetään käyttöomaisuuden investoinnit. Niillä tarkoitetaan aineellisen käyttöomaisuuden hankintoja ja perusparannuksia, joista on vähennetty käyttöomaisuuden myynnit. Investointiaste lasketaan tässä taulukossa vertaamalla investointien määrää toimialan liikevaihtoon (tilinpäätöstilasto). The data are based on statistics concerning industrial structures, compiled by Statistics Finland. The statistics only cover investments in tangible fixed assets. The investment rate (in %): total value of investments / turnover Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

16 9 Forest industries 9.8 Metsäteollisuuden liikevaihto, kannattavuus ja rahoitusasema Turnover, profitability and financial position of the forest industries, Vuosi Liikevaihto Turnover Kannattavuus Profitability Rahoitusasema Financial position Year Puutuote- Massa- ja Yhteensä Käyttäkate Kokonaistulos Kokonaisvelat Omavaraisuusaste teollisuus paperiteollisuus Total Operating Total profit Total debts Equity ratio Wood-products Pulp and paper margin industries industries milj. mill. % liikevaihdosta % liikevaihdosta % liikevaihdosta % % of turnover % of turnover % of turnover ,0 6,6 71,9 38, ,0-1,7 99,1 33, ,4-4,3 108,1 31, ,3-2,7 114,9 29, ,5 0,0 108,7 27, ,2 1,7 88,8 27, ,0 3,8 82,3 30, ,5 0,8 89,3 30, ,2-1,4 104,5 25, ,4 1,1 97,0 27, ,6 2,5 92,3 27, ,8 0,4 96,6 27, ,5 0,8 101,9 26, ,0 2,8 97,2 28, ,8 5,1 94,0 33, ,2 3,8 100,5 35, ,6 1,4 120,6 33, ,7-3,6 160,6 29, ,1-0,7 169,5 31, ,6-0,1 152,3 35, ,3 7,2 120,5 38, ,5 6,5 95,7 43, ,6 6,1 98,1 43, ,7 10,5 85,9 46, ,5 9,0 80,4 55, ,2 9,1 85,5 54, ,1 14,7 92,4 53, ,1 21,1 110,3 54, ,9 12,1 102,8 56, * ,2 14,1 106,8 57,3 * Ennakkotieto (marraskuu 2004) Preliminary data (November 2004) Tässä taulukossa esitettävät tunnusluvut koskevat niiden yritysten koko toimintaa, joiden päätoimialaksi on luokiteltu metsäteollisuus (TOL 2002: 20 ja 21). Siten metsäteollisuusyritysten muukin tuotantotoiminta lasketaan mukaan. Metsäteollisuuden kannattavuutta mitataan tässä taulukossa käyttökatteella ja kokonaistuloksella, joita verrataan toimialan liikevaihtoon. Käyttökate = Liikevaihto toimintakulut (aine- ja tarvikekäyttö, ulkopuoliset palvelut, henkilöstökulut, liiketoiminnan muut kulut ja valmistevarastojen lisäys / vähennys) Kokonaistulos-% kuvaa liiketoiminnan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja. Metsäteollisuuden rahoitusasemaa kuvataan kokonaisvelkojen osuudella liikevaihdosta ja omavaraisuusasteella. Omavaraisuusaste lasketaan oman pääoman osuutena toimialan taseesta. The figures refer to all business activities of enterprises, whose pricipal activity is classified as "forest industry" (SIC 2002:20 and 21). Besides this activity, forest industry companies may pursue other business activities, and these are also included in Table 9.8. The profitability of the forest industries is measured with two key ratio figures, operating margin and total profit, both in relation to annual turnover. The financial position of the forest industries is measured with two indicators: the share of total debts of the annual turnover, and the equity ratio. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 290 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004