VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/2683/ /2013 Valtion työmarkkinalaitos

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/2683/ /2013 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Virka- ja työehtosopimustoiminta Palvelussuhteen ehdot Palkkaukset Säännökset joihin määräysten/ohjeiden antaminen perustuu Valtioneuvostolaki 12 Valtioneuvoston ohjesääntö 17 Kohderyhmät Hallinnonalan neuvotteluviranomaiset Työehtosopimusvirastot Voimassaoloaika Kumoaa määräykset ja ohjeen (pvm, nro) , VM/2060/ /2011 (M/O), , VM/2096/ /2013 (M) , VM/124/ /2011 (O) SOPIMUSKAUDEN TOIMEENPANO- JA NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET 1. Yleistä Valtiovarainministeriö ja pääsopijajärjestöt ovat allekirjoittaneet valtion keskustason virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle Valtioneuvosto on hyväksynyt sopimusratkaisun Se on vielä eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hyväksyttävänä. Sopimusratkaisu on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen välisen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen, josta saavutettiin neuvottelutulos ja joka allekirjoitettiin Sopimusratkaisuun sisältyvät virka- ja työehtosopimukset sekä myös tekninen kooste alkaen voimassa olevista sopimuksista täydellisinä ovat valtiovarainministeriön verkkosivulla osoitteessa Valtion virka- ja työehtosopimus sopimuskaudelle (jäljempänä keskustason sopimus) ja sen allekirjoittamispöytäkirja ovat myös näiden määräysten liitteenä 1. Keskustason sopimuksella (4 ) on uudistettu valtion yleinen virka- ja työehtosopimus ja valtion virka- ja työehtosopimukset työajoista, vuosilomista ja matkakustannusten korvaamisesta, niistä ilmenevin tavoin muutettuina. Lisäksi on sovittu, että sopimukset yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa sekä yhteistoiminnasta valtionhallintoa ja hallinnonalaa koskevissa henkilöstöasioissa lakkaavat valtion uuden yhteistoimintalain tullessa voimaan Valtion uuden yhteistoimintalain 52.1 :n siirtymäsäännöksen mukaan virastotason yhteistoimintasopimuksia voidaan uuden valtion yhteistoimintalain 42 :n säännösten estämättä soveltaa niiden voimassaolon päättymiseen asti. Toistaiseksi voimassa olevat virastotason yhteistoimintasopimukset siis eivät lakkaa nykyisen sopimuskauden lakatessa Kaikki keskustason sopimukset tulevat sekä virka- että työehtosopimuksina suoraan virastoissa noudatettaviksi, ilman aikaisemmin keskustason sopimuksessa ja työaikasopimuksessa olleita, virastotason työehtosopimusta koskeneita ehtoja. Keskustason sopimuksella (5 ) on uudistettu myös alakohtaiset virka- ja työehtosopimukset. VALTIOVARAINMINISTERIÖ Puhelin , telefax (09) Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Valtiontyomarkkinalaitos@vm.vn.fi PL 28, VALTIONEUVOSTO

2 2 (12) Sopimuskausi on eli 2 vuoden 10 kuukauden pituinen. Kuluvan sopimuskauden keskustasolla tehdyt samoin kuin kauden virastotasolla tehdyt sopimukset ovat voimassa vielä saakka. Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan tilannetta ja sopivat työllisyys- ja kasvusopimuksen kauden toisen jakson eli valtion sopimuksen osalta ajan palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Valtion keskustason sopijaosapuolet sopivat tarvittaessa ratkaisun tarkemmasta toteutuksesta mennessä. Tällöin otetaan huomioon keskustason sopimuksen 9.8 :n määräykset mahdollisen virastoerän kohdentamisesta. Mikäli työmarkkinoiden keskusjärjestöt eivät mennessä sovi sopimuskauden toisen jakson palkkaratkaisusta, voidaan valtion sopimukset irtisanoa päättymään jo (14.3 ). Valtion työmarkkinalaitos antaa nämä määräykset hallinnonalan neuvotteluviranomaisille ja työehtosopimusvirastoille sopimusratkaisun toimeenpanemiseksi. Määräyksiin sisältyvät myös virastotason neuvottelutoiminnan yleiset perusteet (jaksot ) sekä määräykset niitä erityisiä sopimistilanteita varten, jotka ovat sopimuskaudella ajankohtaisia (jakso 4.5.) Näillä määräyksillä kumotaan seuraavat valtiovarainministeriön antamat määräykset ja ohjeet, joissa tarkoitetut asiat ja menettelyt ovat joko jo toteutuneet tai jotka nämä uudet määräykset korvaavat: sopimuskauden neuvottelu- ja sopimusmääräykset, määräykset eräistä virastotason tarkasteluista ja neuvotteluista, valtion työehtosopimusasiain käsittely virastoissa, Toimeenpano- ja neuvottelumääräykset annetaan koko päättyvälle sopimuskaudelle. Määräyksiä täydennetään tarvittaessa jakson 3 lopussa sanotun, allekirjoittamispöytäkirjan 19 :ssä tarkoitetun ratkaisun ja sopimuskauden toisen jakson palkkaratkaisun johdosta. Näistä määräyksistä on sovittu Valtion työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen kesken. Työllisyys- ja kasvusopimukseen sekä keskustason sopimukseen liittyy ja perustuu pääosin myöhemmin keskusjärjestötasolla tai valtion keskustasolla täsmennettäviä työelämän kehittämiseen liittyviä ratkaisuja. Näissä määräyksissä niitä ei käsitellä enemmälti. 2. Virastotason sopimusten uudistaminen Keskustason sopimuksen 5 :ssä uudistetaan päättyvin sopimuskausin sopimuksen allekirjoittamispäivänä voimassa olleet alakohtaiset virka- ja työehtosopimukset keskustason sopimuksen sopimuskaudeksi Tämä koskee kaikkia virastotason virkaja työehtosopimuksia sekä myös vpj-palkkausjärjestelmien allekirjoittamispöytäkirjasopimuksia. Selvyyden vuoksi virastotason sopimusosapuolten tulee yhteisesti todeta, mitkä niiden virka- ja työehtosopimukset ja allekirjoittamispöytäkirjasopimukset ovat edellä sanotun perusteella uudella sopimuskaudella voimassa. Samalla todetaan myös uuden kauden yleiskorotukset sekä tarvittavilta osin jäljempänä jaksoissa ja tarkoitetut, kutakin sopimusalaa koskevat asiat. Toteamisesta tehdään virastotasolla pöytäkirja, joka toimitetaan mennessä Valtion työmarkkinalaitokseen sähköpostitse osoitteeseen sopimusasiakirjat@vm.fi. Pöytäkirjamenettelystä on lisää määräyksiä eri kohdissa ja jaksossa Yleiskorotukset Keskustason sopimuksen 6 :n mukaan palkkoja korotetaan lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 20 euroa kuukaudelta, sekä lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,30 prosenttia. (Yleiskorotus on muutettu 0,40 %:ksi, kts. määräys , VM/1996/ /2014.)

3 3 (12) Tehtäväkohtaisten palkanosien (vast.) taulukoita ja vastaavia sekä henkilökohtaisia palkanosia, kokemusosia ja muita suhteessa taulukkopalkkaukseen määräytyviä palkanosia tarkistetaan yleiskorotusta vastaavasti. Keskustason sopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 13 :n mukaan virkamiesten euromääräisinä vahvistettuja tai sovittuja kuukausipalkkoja ja tuntipalkkaisten virkamiesten tuntipalkkoja tarkistetaan edellä sanotuin yleiskorotuksin. Euromääräisten kuukausipalkkojen korotus alkaen on 20 euroa ja alkaen 0,30 prosenttia. Nämä yleiskorotukset toteutetaan myös työntekijöiden euromääräisiin ja tuntipalkkaisiin palkkoihin. Niitä euromääräisiä palkanlisiä ja lisäpalkkioita, joita on ennestään voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten tai vakiintuneen käytännön perusteella tarkistettava yleiskorotuksin, korotetaan alkaen 0,73 prosentilla ja alkaen 0,30 prosentilla. Selvyyden vuoksi virastotason osapuolten tulee sisällyttää yleiskorotuksilla tarkistetut palkkataulukot ja virka- ja työehtosopimusperusteiset yleiskorotuksella korotettavat palkanlisät, lisäpalkkiot ja vastaavat jaksossa 2 tarkoitettuihin pöytäkirjoihin. Pääosassa virastotason vpj-sopimuksia on ns. mallisopimuksen 8.4 :n mukaiset määräykset yleiskorotuksen määräytymisestä niissä tarkoitetun takuupalkan osalta, joiden mukaan takuupalkkaa korotetaan keskustasolla sovittavilla yleiskorotuksilla ja takuupalkan yleiskorotus määräytyy vpj-palkan perusteella, jos korotus on siten suurempi (kertaantumisen johdosta). Näin ollen henkilön takuupalkan yleiskorotus määräytyy siten, että euromääräistä yleiskorotusta 20 euroa verrataan hänen vpj-palkastaan laskettavaan kertaantuvaan yleiskorotukseen, ja takuupalkkaa tarkistetaan sillä yleiskorotuksella, joka on näistä suurempi. Tämä eri korotuksia vertaileva laskentasääntö ei ole relevantti alkaen toteutettavan prosentuaalisen yleiskorotuksen osalta. Useimmissa fuusio- ja vpj:n kehittämissopimuksissa on määräykset niissä tarkoitetun vanhan palkan turvaamisesta. Vanhaa palkkaa tarkistetaan yleiskorotuksella, joka määräytyy sen kokonaiseuromäärän perusteella ja vpj-palkkaa siten kuin vpj-palkkaa yleensäkin. Näissä tapauksissa ei noudateta ainoastaan takuupalkkaa koskevaa, edellä sanottua suuremman yleiskorotuksen valintasääntöä. Jos keskustason sopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 19 :n mukaisessa oikeudenkäyntimenettelyssä todetaan ns. vuosilomakarenssin poistumisen perustuvan virkamiesten kaikkien lomien osalta lakiin, voi lukien tulla maksettavaksi lisäksi 0,10 prosentin suuruinen yleiskorotus. Valtion työmarkkinalaitos antaa asiasta aikanaan tietoa. 4. Virastotason virka- ja työehtosopimustoiminta 4.1. Jatkuvan neuvottelun periaate Keskustason sopimuksen 9.1 :ssä on sovittu, että virastotason neuvottelu- ja sopimustoiminnassa noudatetaan ns. jatkuvan neuvottelun periaatetta, jonka mukaan osapuolet voivat sopimuskauden aikana tarkoituksenmukaisella tavalla tarkastella esiin tulevia sopimusten kehittämistarpeita ja neuvotella niistä. Virastotasolla voi esiintyä tarvetta jatkuvan neuvottelun periaatteella tarkastella sopimusalakohtaisia asioita ja neuvotella niistä. Tämä on ollut ennenkin mahdollista sopimuskausien aikana. Periaatteesta on vuosien varrella keskusteltu valtionkin työmarkkinaneuvotteluihin liittyen, mutta siitä ei ollut sovittu eikä sen sisältöä täsmennetty. Nyt jatkuvan neuvottelun tai, jos niin halutaan, jatkuvan neuvottelutoiminnan periaate on kirjattu keskustason sopimukseen. Tässä jaksossa 4 esitetty koskee soveltuvin osin virastotason virka- ja työehtosopimustoimintaa myös päättyvän sopimuskauden osalta Virastotason jatkuvan neuvottelun yleiset lähtökohdat Valtion virastotason virka- ja työehtosopimustoiminnan painopisteinä ovat edelleenkin sellaiset asiat, jotka liittyvät virastoerien toteuttamiseen palkkausjärjestelmien kehittämiseen ja uusien

4 4 (12) käyttöönottamiseen. Muitakin kohteita voi olla ja niitä on virastoittain otettu neuvottelujen kohteeksi. Jatkuvassa neuvottelussa on kysymys virka- ja työehtosopimusten kehittämisestä ja muutoksista. Sama koskee vpj-sopimusten allekirjoittamispöytäkirjasopimuksia ja vastaavia. Yksilötason sopiminen tai kollektiivinen sopiminen luottamusmiesten kanssa eräissä tilanteissa eivät kuulu keskustason sopimuksen 9.1 :ssä tarkoitetun jatkuvan neuvottelun menettelyn piiriin, koska sillä tarkoitetaan momentissa virka- ja työehtosopimusten kehittämistä. Jatkuvan neuvottelutoiminnan kohteena ovat ala- ja virastokohtaiset palvelussuhteen ehdot ja menettelyt, jaksoista 4.4. ja 4.5. ilmenevän mukaisesti. Jatkuvan neuvottelun eräs toteuttamistapa on valmistautuminen etukäteen sellaisiin sopimusmuutoksiin, jotka ovat toteutettavissa vasta sitten, kun virastoeriä on taas käytettävissä. Virastojen sopimustoiminnan keskeisenä perusteena on sopimusten muuttamisen ja kehittämisen tarve. Sovittujen asioiden piirin laajentaminen on sinänsä mahdollista, mutta ei pelkästään siinä tarkoituksessa, että lainsäädännön tai työnantajan päätösten varaisista asioista tehtäisiin sopimuksia. Näin ollen esimerkiksi sopimusten soveltamiskäytäntö on ensisijaisesti työnantajan asia. Työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvien ja muiden ei-sopimuksenvaraisten asioiden osalta ei ole kysymys jatkuvasta neuvottelusta Menettelystä Jatkuvassa neuvottelutoiminnassa osapuolet voivat sopimuskauden aikana tarkoituksenmukaisella tavalla tarkastella sopimusten kehittämistarpeita ja neuvotella niistä. Tarkoituksena on ylläpitää tai ottaa käyttöön osapuolia hyödyttävä toimintatapa, jonka menettelyissä on riittävästi sijaa alakohtaisille lähtökohdille. Virasto-osapuolet voivat tarvittaessa yhteisesti täsmentää tätä menettelyä. Virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 2 :ssä on sovittu neuvottelumenettelystä, joka soveltamisalallaan koskee myös jatkuvan neuvottelun periaatteen nojalla käytäviä virastotason neuvotteluja. Pykälässä ovat määräykset neuvottelupyynnön muodosta ja sisällöstä, neuvottelujen aloittamisen määräajasta, neuvottelujen koolle kutsumisesta ja neuvotteluista pidettävästä pöytäkirjasta. Työehtosopimusten osalta ei ole olemassa vastaavia keskustason menettelytapamääräyksiä. Sikäli kuin virastojen työehtosopimuksissa ei ole näistä asioista omia määräyksiä, voidaan noudattaa pääsopimuksen 2 :n mukaista käytäntöä. Jatkuvan neuvottelun osapuolia ovat kysymyksessä olevan neuvottelutoiminnan asianomaiset osapuolet, eli asianomainen hallinnonalan neuvotteluviranomainen ja työehtosopimusvirasto työnantajana sekä valtion sopimuksiin sidotut hallinnonalan virkamies- ja työntekijäyhdistykset palkansaajien puolelta. Tunnetusti viimeksi mainittu rooli on pääosin pääsopijajärjestöillä, virastokohtaisin edustajin. Neuvottelut käydään tarkoituksenmukaisesti yhteis- tai erillisneuvotteluina. Oikeus vaatia neuvotteluja on olemassa puolin ja toisin. Neuvottelujen perusteellisuuden aste riippuu viime kädessä siitä, mikä on tarkoituksenmukaista. Jos neuvottelujen kohteena olevasta asiasta sopimiselle ei ole edellytyksiä, mitoitetaan neuvottelut sen mukaisesti Virastotason neuvottelutoiminnan edellytykset ja puitteet Yleistä Keskustason sopimuksen 9.1 :ssä on sanottu, että tämä sopimus määrittää virastotason ja paikallisen virka- ja työehtosopimuksella sopimisen edellytykset ja puitteet. Sama koskee vpjsopimusten ns. allekirjoittamispöytäkirjasopimuksia ja vastaavia. Virastotason virka- ja työehtosopimuksella sopimisesta on määräyksiä myös valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa sekä muissa keskustason virka- ja työehtosopimuksissa. Virastotason neuvottelu- ja sopimustoiminnan yleisinä tavoitteina ovat valtionhallinnon ja sen toimintayksiköiden tuloksellisuuden edistäminen, kilpailukyvyn parantaminen osaavan henkilöstön

5 5 (12) saatavuudesta ja palveluksessa pysyttämiseksi sekä naisten ja miesten välisen palkkatasa-arvon parantaminen Sopimus- ja lakiaukot Keskustason sopimuksen 9.2 :n mukaan hallinnonalan neuvotteluviranomaisen tekemällä tarkentavalla virkaehtosopimuksella ja viraston työehtosopimuksella voidaan sopia niistä asioista, joita varten on sovittu tämä mahdollisuus keskustason sopimuksessa (ns. sopimusaukko) tai tämä mahdollisuus perustuu välittömästi lain säännökseen (ns. lakiaukko), ja siihen on annettu tarvittava neuvottelumääräys. Neuvottelumääräyksestä kts. jakso 4.6. Lakiaukkojen rooli on, että jos sopiminen on lain mukaan mahdollista, eikä asiasta ole olemassa keskustason sopimusmääräystä, virastotason sopiminen voi perustua suoraan lakiaukkoon. Jos lakiaukon tarkoittamasta asiasta on keskustason sopimusmääräys, virastotason sopiminen on mahdollista kuitenkin vain, jos asiasta on lisäksi sopimusaukko. Lakiaukkoja on varsinkin työaika-, vuosiloma- ja työsopimuslaeissa. Pääosasta asioita, joista on lakiaukko, on sovittu keskustason sopimuksissa. Sopimusaukkoja taas on yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (3.2 ja 3.4 ), työaikasopimuksessa (32 ), vuosilomasopimuksessa (18.2 ja 25.5 ) ja matkakustannusten korvaamissopimuksessa (vanhan sopimuksen 23, uuden 22 ). Näiden määräysten kohdassa 4.6. on annettu neuvottelumääräys siinä mainittujen asioiden osalta. Keskustason sopimuksen 9.7 :ssä on määrätty, ettei hallinnonalan neuvotteluviranomaisen tekemällä tarkentavalla virkaehtosopimuksella tai viraston työehtosopimuksella voida poiketa määräyksistä, jotka koskevat säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta tai sairaus- ja äitiyslomaetuuksia. Valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 3.2 :ssä on sovittu keskustason menettelystä, jolla virastotason sopimisen piiriä voidaan laajentaa asioihin, joiden osalta aukkoa ei ennestään ole Virastotason sopimustoiminnan kohteet Keskeisiä virastotason sopimisen kohteita ovat vpj:n kehittäminen ja virastotason neuvottelujen piiriin kuuluvat tuloksellisuutta edistävät työaikaratkaisut. Tällä sopimuskaudella virastoerien puuttuminen rajoittaa mahdollisuuksia vpj:n kehittämiseen, mutta ei poista sitä kokonaan (vrt. tämän jakson viimeinen kappale sekä kohdat ja ). Aikaisempien kausien sopimuksissa ja neuvottelumääräyksissä on yksityiskohtaisemmin käyty läpi vpj:n kehittämistapoja ja siihen liittyviä linjauksia. Nyt sellaiseen vain viitataan. Tuloksellisuutta edistävistä työaikajärjestelyistä on määräyksiä keskustason sopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 5 :ssä. Virastojen tulee tarkastella virastokohtaisia työaikoja koskevia sopimusmääräyksiään ja työaikajärjestelyjään tavoitteena toiminnan tuloksellisuutta edistävät, pykälässä selostetut työaikaratkaisut. Edelleen keskustason sopimuksen 9.4 :n mukaan voidaan palkkausten ja muiden palvelussuhteen ehtojen osalta neuvotella ja sopia varsinkin samoista asioista, joista kullakin sopimusalalla on ennestään ollut sovittuna virka- ja työehtosopimuksin. Sopimuksen 9.5 :n mukaan vpj:tä voidaan kehittää myös siten, että sovitaan kehittämistoimenpiteistä vaiheittain, siirtymäkausimenettelyä käyttäen ja kattaen rahoittaminen myöhemmillä virastoerillä (vast.) siten, että vaiheiden ja erien ajankohdat ja rahavaikutukset kytketään toisiinsa. Tällainen vaiheistus voi periaatteessa olla käyttökelpoinen muidenkin ratkaisujen yhteydessä.

6 6 (12) Sopimusten kustannuspuite Keskustason sopimuksen 9.5 :n mukaan viraston tarkentavaa virkaehtosopimusta tai työehtosopimusta ei saa tehdä siten, että sopimuksesta aiheutuisi valtiolle lisäkustannuksia. Saman momentin mukaan virka- ja työehtosopimusten rahoitus katetaan kunkin alan paikallisesti toteutettavilla sopimuserillä. Nythän sellaisia ei yleensä ole käytettävissä. Työnantajavarallisuutta ei sidota sopimustoiminnassa eikä käytetä sopimuksiin yhdistäen. Mahdollista on kehittää sopimuksia toteuttamalla aidosti kustannuksettomia muutoksia (selvennykset, sovellettavuutensa menettäneiden / vanhentuneiden tekstien poistamiset, menettelyt, jne.). Mahdollisia ovat myös nollasummaiset sopimusratkaisut, joissa etuuksia muutetaan sopimuksella siten, että siitä syntyy säästöjä, jotka kattavat sopimuksesta toisaalta aiheutuvat lisäkustannukset. Näin virka- tai työehtosopimusta muuttamalla voidaan siirtää varallisuutta sopimuksen sisällä. Nämä vaihdot ovat olleet käytännössä erittäin harvinaisia. Mitä jaksossa 6 on sanottu kustannuslaskennasta, koskee myös nollasummasopimuksia Eräät erityiset sopimistilanteet Fuusio-vpj-sopimukset Viime vuosina on tehty merkittävä määrä vpj-sopimuksia virastoissa, jotka ovat muodostuneet kahden tai useamman aikaisemman viraston kokonaan tai osittain yhdistyessä. Tiedossa on useita tapauksia, joille tullaan tekemään fuusio-vpj-sopimus. Keskustason sopimuksen 8 :ssä ovat määräykset organisaatiomuutostilanteita varten, joiden mukaan vpj:n valmistelu sekä siihen liittyvä neuvottelu- ja sopimustoiminta järjestetään ja ajoitetaan siten, että vpj-sopimuksesta voidaan saavuttaa neuvottelutulos ennen organisaatiomuutoksen voimaantuloa. Fuusio-vpj-sopimus on tarpeen tehdä vain, jos organisaatiomuutoksessa on perustettu uusi virasto, jota ei koske jokin ennestään voimassa oleva sopimus ja jossa näin ollen palkkaukset maksetaan euromääräisinä, kunnes uusi vpj-sopimus on voimassa. Esimerkiksi uudet johonkin organisaatioon perustettavat tai siirrettävät yksiköt kuuluvat ilman eri toimenpiteitä jo olemassa olevan sopimuksen alaan. Myöskään tilanteessa, jossa organisaatiomuutoksessa toimintoja liitetään olemassa olevaan virastoon ilman, että se uudistuksessa lakkautetaan ja perustetaan uutena virastona, uutta sopimusta ei tarvita. Fuusio-vpj-sopimusten siirtymäkausimenettelyä käsitellään seuraavassa jaksossa. Keskustason sopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 12 :ssä on määräykset fuusiovirastojen vpjsopimuksiin liittyvien ns. vanhojen palkkojen seurannasta. Määräykset siitä sisältyvät tai sisällytetään osaksi näiden alojen vpj-järjestelmän seurantaa ja kehittämistä koskevia määräyksiä, soveltuvaan kohtaan sopimusasiakirjoihin, lähinnä vpj-allekirjoittamispöytäkirjaan. Varsinaista virka- tai työehtosopimusmääräystä siitä ei tehdä Siirtymäkaudet Kuten jo edellä on sanottu, vpj voidaan toteuttaa tai sitä kehittää myös siten, että sovitaan toimenpiteistä vaiheittain, siirtymäkausimenettelyä käyttäen ja kattaen rahoittaminen myöhemmillä virastoerillä (vast.) siten, että vaiheiden ja erien ajankohdat ja rahavaikutukset kytketään toisiinsa. Tässä yhteydessä vekselillä tarkoitetaan sitä prosentuaalisesti ilmaistua erämäärää, joka vpjsopimuksessa on sidottu sopimuksen siirtymäkauden vaiheiden rahoitukseen, tai siitä siirtymäkaudella kulloinkin jäljellä olevaa osaa.

7 7 (12) Tällä hetkellä tällainen siirtymäkausi on kesken ensinnäkin neljän alan fuusio-vpj-sopimuksen osalta (Aluehallintovirastot, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Liikenteen turvallisuusvirasto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Tiedossa ja valmisteltavina tai jo neuvoteltavina on neljä tilannetta, joissa on tarkoitus ottaa käyttöön fuusio-vpj siirtymäkausimenettelyä käyttäen (Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus ja Luonnonvarakeskus). Vpj:n kehittämissopimuksia, joissa siirtymäkausi on niin ikään kesken, on tällä hetkellä kolmella alalla (Museovirasto, Näkövammaisten kirjasto sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus). Kaikkia jo olemassa tai tiedossa olevien siirtymäkausien etenemiä varten on keskustason sopimuksen 7 :ssä osoitettu pääsääntöisesti kaksi 0,20 %:n määräistä virastokohtaista erää, ja alkaen. Nämä toteutukset vähentävät vekseleitä vastaavasti. Lisäksi keskustason sopimuksen 9.8 :n mukaan, jos sopimuskauden viimeisenä vuonna tulee sen 6.3 :n perusteella toteutettavaksi virastoerä, se käytetään aina ennen muita käyttötapoja vpj:n käyttöönottamisen vaiheittaiseen toteutukseen ja vekselin kattamiseen. Siirtymäkausimenettelystä ja etenemävaiheista on pääsääntöisesti sovittu virastokohtaisessa sopimuksessa siten, että vaiheet voidaan määritellä, kun tiedetään kulloinkin käytössä oleva erä / erät, ja silloin lasketaan, miten suureen etenemäaskeleeseen erä / erät riittävät. Tämä laskenta tapahtuu todellisen tilanteen, etenemän ja kustannusten perusteella. Näissä tapauksissa on tarkoituksenmukaista todeta toteutukset lähempänä kummankin kysymyksessä olevan elokuun alkua, laskennan, ajantasaisuuden varmistamiseksi. Eräissä erityistapauksessa etenemävaihelaskenta tehdään ilman ajantasaisten todellisten kustannusten ja vaikutusten laskentaa, jolloin voidaan jo nyt todeta molempienkin edellä sanottuihin virastoeriin perustuvien siirtymävaiheiden toteutusta. Nämä tapaukset ovat ko. alojen tiedossa. Useimmissa tapauksissa etenemäaskeleen toteuttaminen tapahtuu alan sopimuksen määräyksistä riippuen pöytäkirjamenettelyssä, koska se on luonteeltaan toteavaa ja toimeenpanevaa. Mutta alakohtaisen sopimuskäytännön mukaan menettelynä voi olla myös sopiminen virka- tai työehtosopimuksella. Näiden määräysten jakson 7 palkkatasa-arvovaikutusten tarkasteluja koskevia määräyksiä sovelletaan myös etenemävaiheisiin. Näin ollen nämä tarkastelut, erityisesti jaksossa 7 tarkoitettu ns. suvaus-excel, tehdään ja lähetetään sopimusasiakirjat@vm.fi -sähköpostilaatikkoon Tasokuvausten edistäminen tehtävien vaativuusarvioinnissa Keskustason sopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 11.1 :ssä on siitä tarkemmin ilmenevästi virastotason osapuolet osoitettu yhteisesti tarkastelemaan mahdollisuutta ottaa tasokuvaukset (vast.) vaativuuden arviointijärjestelmän selkeän soveltamisen tueksi sekä pyrkimään neuvottelemaan siitä. Pykälän 2 momentissa edellytetään kiinnitettäväksi erityistä huomiota tasokuvausten ja niiden vaativuusarvioinnin yhtäpitävyyteen alan vaativuusarviointijärjestelmän kanssa ja perustumiseen järjestelmään sekä siihen, etteivät osapuolten, luottamusmiesten ja arviointiryhmän tietojensaanti- ja vaikutusmahdollisuudet heikkene. Tasokuvausten käyttöönottamisen on ajateltu tapahtuvan lähinnä muutamalla vaativuusarvioinnin käsikirjaa (vast.), mikä tapahtuu allekirjoittamispöytäkirjasopimuksella. Tasokuvausten käyttöönottamisen ensisijainen tarkoitus on siis tukea ja helpottaa vaativuusarviointityötä eikä muuttaa palkkapolitiikkaa. Käyttöönottaminen ei välttämättä johda henkilöiden vaativuusarviointien ja palkkausten muutoksiin. Jos käyttöönottamisella kuitenkin olisi kustannusvaikutuksia, niitä koskee, mitä kustannuspuitteesta on sanottu jaksossa Kustannusvaikutuksia aiheuttava muutos, vaikka nollasummainenkin, on syytä toteuttaa virka- ja työehtosopimuksena Työehtosopimusten soveltamiserimielisyyksistä Yleisen virka- ja työehtosopimuksen 55 :ssä ja sopimuksen liitteen 2 7 :ssä on työehtosopimusten soveltamiserimielisyysneuvotteluita koskien otettu käyttöön virkamiesten osalta käytäviä

8 8 (12) paikallis- ja keskusneuvottelumenettelyä vastaava menettely. Tämä on tehty kattavalla viittauksella valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 5 ja 6 :ään. Nämä menettelyt on näin ollen virkamiesten ja työntekijöiden osalta yhdenmukaistettu pääsopimuksen mukaisiksi. Pykälän 2 momentilla on kumottu tätä asiaa koskevat virastotason työehtosopimusten ja luottamusmiessopimusten määräykset. Voimaan jäävät kuitenkin välitöntä neuvonpitoa ja vpjsopimusten mukaista, välitöntä neuvonpitoa vastaavaa erimielisyyksien selvittämismenettelyn vaihetta (ns. mallisopimuksen ) koskevat virastotason sopimusmääräykset. Tämän vuoksi virastotason työehtosopimuksissa ja luottamusmiessopimuksissa olevat määräykset työntekijöiden osalta tulee pöytäkirjamenettelyssä todeta näin kumoutuneiksi, muuta kuin välitöntä neuvonpitoa koskevilta osiltaan. Näin muutettu ns. vpj-mallisopimuksen 10 :n viimeistä momenttia vastaava määräys voi olla alla olevan mukainen. Tämä malli on kirjoitettu sellaista vpj-sopimusta varten, joka on sekä virka- että työehtosopimus. Vastaava muutos tehdään soveltuvin osin myös pelkästään työehtosopimuksena voimassa oleviin vpj-sopimuksiin. Jos viraston vpj-sopimus on pelkästään virkaehtosopimus, ei muutosta tarvita. 10 Erimielisyyksien ratkaiseminen --- Mikäli asia edelleen jää erimieliseksi, se voidaan, samoin kuin muut tämän sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevat erimielisyydet, saattaa ratkaistavaksi valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa ja valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 55 :n 1 momentissa sovitulla neuvottelumenettelyllä Mahdollinen myöhempi virastoerä Keskustason sopimuksen 9.8 :ssä on sovittu, että jos sopimuskauden toisella jaksolla tulee 6.3 :n momentin perusteella toteutettavaksi virastoerä (vast.), se on, ellei tämän sopimuksen osapuolten kesken muuta sovita, kohdennettava siten, että palkkauksella edistetään valtionhallinnon ja sen toimintayksiköiden tuloksellisuutta, parannetaan kilpailukykyä osaavan henkilöstön saatavuudesta ja palveluksessa pysyttämiseksi sekä parannetaan naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa. Tällainen erä kohdennetaan ensisijaisesti ja pääosin vpj:n kehittämiseen Neuvottelumääräys Keskustason sopimuksen 9.2 :n mukaan virastotason sopiminen edellyttää, että valtiovarainministeriö on antanut siihen tarvittavan neuvottelumääräyksen. Virkamiesten osalta tämä perustuu myös valtion virkaehtosopimuslain 3.4 :ään. Valtiovarainministeriö antaa täten virastoille neuvottelumääräyksen koskien kohdissa a) e) olevia asioita. Tällä neuvottelumääräyksellä mahdollistetaan neuvotteleminen, mutta ei velvoiteta virastoja neuvottelemaan. Neuvottelujen käyminen perustuu toisaalta viraston tarkoituksenmukaisuusharkintaan ja toisaalta siihen, että oikeus vaatia neuvotteluja on olemassa puolin ja toisin, kuten jakson 4.3. lopussa on sanottu. Neuvotteluja koskevat tämän kirjeen eri kohdissa sanotut ehdot. Jaksossa tarkoitettu muutos tulee toteuttaa pöytäkirjamenettelyssä. a) Keskustason sopimuksen 9.4 :ssä tarkoitetut asiat eli palkkausten ja muiden palvelussuhteen ehtojen osalta varsinkin samat asiat, joista kullakin sopimusalalla on ennestään ollut sovittuna virka- ja työehtosopimuksin b) Yleisen virka- ja työehtosopimuksen 12.2 ja 16.3, sairauslomalisään oikeuttavat palkanlisät ja lisäpalkkiot c) Vuosilomasopimuksen 18.2, vuosilomalisään oikeuttavat palkanlisät ja lisäpalkkiot, sekä 24.5, lomarahan maksuajankohta d) Työaikasopimuksen 32.2 :ssä tarkoitetut työaikasopimuksen 6 :n mukaiset työajan järjestelyt

9 9 (12) e) Näiden toimeenpano- ja neuvottelumääräysten kohdissa tarkoitetut asiat Jos virastossa on tarvetta käydä neuvotteluja muista virastotason neuvotteluihin kuuluvista asioista, on neuvotteluviranomaisen otettava yhtyettä Valtion työmarkkinalaitokseen. 5. Tiedonhallinta neuvotteluissa On tärkeää, että osapuolilla on riittävät, luotettavat ja ajantasaiset tiedot. Virastotason neuvotteluissa tarvitaan tietojenhallintaa ja laskentaa, jotta ratkaisujen kohdentuminen ja vaikutukset voidaan hahmottaa. Tämä tietojenhallinnan tasovaatimus on yleensä yhtä korkea, kuin vpjjärjestelmien käyttöönotto- tai muutossopimusten neuvottelemisen yhteydessä. Sopimusosapuolten ja luottamusmiesten oikeudesta saada ennen sopimusneuvotteluja tietoja ja tilastoja on virka- ja työehtosopimusmääräykset yleensä alakohtaisissa vpj-sopimuksissa sekä valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteessä 2. Neuvotteluviranomaisen / viraston tilastoyhteistyöstä annetun valtiovarainministeriön määräyksen (VM/741/ /2010) 2. kohdan mukaan tietojen tulee olla mahdollisimman ajantasaisia ja ne tulee toimittaa kaksi viikkoa ennen neuvottelujen alkamista. Neuvottelujen tiedonhallinnan järjestämistä tukevat osaltaan Valtion työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen uudistettuna vuonna 2011 julkaisema Palkkatilasto-opas (valtiovarainministeriön verkkosivulla osoitteessa sekä yhdessä järjestetyt sopimusosapuolten ja luottamusmiesten tilastokoulutukset. 6. Kustannusvaikutusten laskenta Keskustason sopimuksen 7 :ssä tarkoitettujen siirtymäkausierien prosenttimääriä vastaavat rahamäärät lasketaan asianomaisen sopimusalan neuvotteluissa käytettävissä olevan, korotusten voimaantuloa edeltävän tason mukaisesta palkkasummasta. Vuoden 2014 erän laskentaan ei sisälly yleiskorotusta eikä vuoden 2015 erän laskentaan yleiskorotusta Myös ratkaisun kustannusvaikutus lasketaan samasta palkkasummasta, niin että rahamäärän ja kustannusten euromäärien laskentapohja on sama. Kustannuslaskennassa yleensäkin palkkasummana on säännöllisen työajan palkkasumma, jossa ovat mukana säännölliseltä työajalta maksetut olosuhde-, automaattiset ja muut lisät. Kustannukset lasketaan vastaavasti siten, että niissä ovat säännöllisen työajan palkkasummassa mukana em. lisät. Käytettävissä olevia rahamääriä ja kustannuksia laskettaessa ei siis oteta huomioon lomarahaa eikä yli- tai lisätyökorvauksia eikä yli- tai lisätyöajalta maksettavia muita korvauksia tai lisiä. Kustannuslaskennan esittäminen sopimuksen tarkastamisen yhteydessä valtiovarainministeriölle (jakso 9) voi usein tapahtua liitteen 2 mukaisella lomakkeella. Kustannusvaikutusten laskennassa on otettava huomioon myös seuraavaa: kustannuslaskennassa huomioon otettavien vaikutusten pitää perustua sopimusmuutoksiin sopimusten kustannusvaikutuksia tarkastellaan ensisijaisesti sopimuksen toteutusajankohtana tapauksissa, joissa se palvelussuhteen ehto, jota muutettaisiin, esiintyy eri aikoina vaihdellen eikä kustannusvaikutusten tarkastelu sopimuksen toteuttamisajankohtana sen vuoksi anna riittävää kuvaa asiasta, on syytä tarkastella vaikutuksia pitemmällä ajalla edellisessä kappaleessa sanottu koskee myös tilanteita, joissa otetaan käyttöön etuus tai muutetaan etuutta, tarkoituksin samalla ottaa käyttöön etuuden maksamisen perusteena oleva toimintatapa muutoin työnantajan soveltamiskäytännön tai toimintatavan muutoksia tai toiminnallisia tai hallinnollisia kustannusvaikutuksia ei kytketä ratkaisuihin eikä kustannuslaskentaan

10 10 (12) samat seikat koskevat mahdollisten säästöjen laskentaa purkautuvien takuuosien tai vastaavien aiheuttamia säästöjä ei oteta laskennassa huomioon 7. Sopimusten vaikutuksia koskevat tarkastelut Tässä jaksossa tarkoitetut tuloksellisuuden ja palkkauksellisen tasa-arvon tarkastelut koskevat tällä kerralla vain sellaisia tilanteita, joissa virastoissa tehdään kustannusvaikutuksia omaavia virka- ja työehtosopimusten ja allekirjoittamispöytäkirjasopimusten muutoksia. Yleiskorotusten toteutumista voi mutta ei tarvitse tarkastella. Kuten edellä on sanottu, virastojen neuvottelu- ja sopimustoiminnan yleisinä tavoitteina ovat valtionhallinnon ja sen toimintayksiköiden tuloksellisuuden edistäminen, kilpailukyvyn parantaminen osaavan henkilöstön saatavuudesta ja palveluksessa pysyttämiseksi sekä naisten ja miesten välisen palkkatasa-arvon parantaminen. Tuloksellisuudella tarkoitetaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta, tuottavuutta ja taloudellisuutta, laatua ja palvelukykyä sekä henkisten voimavarojen hyvää hallintaa. Keskeisiä ovat henkilöstöjohtamisen strategia ja ammattimainen johtaminen sekä erityisesti osaamisen ja suorituksen johtaminen. Palkkapolitiikka on osa viraston johtamista. Tärkeitä ovat työnantajan palkkakilpailukyky ja viraston oma palkkapolitiikka. Tuloksellisuutta edistävä palkinta voi tapahtua sekä kannustamalla tuloksellisuuteen että palkitsemalla toteutuneesta tuloksellisuudesta. Sama koskee vastaavasti muitakin näissä määräyksissä tarkoitettuja sopimuksia osana tuloksellista johtamista. Sopimusten tarkastamisen yhteydessä valtiovarainministeriölle esitetään näiden tuloksellisuusvaikutusten tarkastelu. Lisäksi tehdään naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvovaikutusta koskeva tarkastelu. Tämä tarkastelu tehdään sopimusaloittain ja palkkausjärjestelmittäin, mutta sitä ei tarvitse tehdä virastoittain. Tasa-arvotarkastelua varten käytetään liitteenä 2 olevaa lomaketta. 8. Pöytäkirjamenettelystä Virasto-osapuolten yhteistä pöytäkirjamenettelyä käytetään eri tilanteissa asioiden selventävään toteamiseen, milloin varsinaista virka- tai työehtosopimusta ei ole tehtävänä. Pöytäkirjamenettelyn kohteina voivat olla varsinkin uudistettujen alakohtaisten sopimusten ja yleiskorotusten toteaminen, siirtymäkausietenemän toteaminen, ellei siitä ole sovittava, ja myös keskustason sopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 10 :ssä tarkoitettu sopimusalojen jakaminen. Nämä pöytäkirjat eivät ole virka- tai työehtosopimuksia eivätkä ns. vpj- allekirjoittamispöytäkirjasopimuksia. Niissä ei varsinaisesti sovita asioista. Useimmiten niistä ilmenee yhteinen käsitys todettavana olevasta asiasta. Mikäli asiasta ilmenisi eri kantoja, ne olisi kirjattava pöytäkirjaan. Liitteenä 3 on yleisluontoinen, vaihtoehtoja sisältävä pöytäkirjamalli. Hallinnonalan neuvotteluviranomaiset koordinoivat pöytäkirjamenettelyä. Tällaiset pöytäkirjat lähetetään Valtion työmarkkinalaitokseen sähköpostiosoitteella sopimusasiakirjat@vm.fi. Edellä jaksossa 2 on asetettu siinä tarkoitettujen pöytäkirjojen lähettämisen määräajaksi Virka- ja työehtosopimuksia koskevien neuvottelutulosten tarkastaminen Neuvottelutuloksia virka- ja työehtosopimusten muuttamisesta koskee pakollinen menettely, että valtiovarainministeriön (Valtion työmarkkinalaitoksen) on tarkastettava ja hyväksyttävä neuvottelutulokset tarkentaviksi virka- ja/tai työehtosopimuksiksi, ennen kuin ne saadaan allekirjoittaa virastotasolla. Sama menettely koskee vpj-allekirjoittamispöytäkirjasopimuksia.

11 11 (12) Mikäli virastossa tehdään erillinen palkkasopimus tai pöytäkirja, jossa sitoudutaan noudattamaan joko kokonaan tai osaksi yksityisen sektorin työmarkkina-alan työehtosopimuksen määräyksiä, koskee tarkastamismenettely myös tällaisia palkkasopimuksia ja pöytäkirjoja. Neuvottelutuloksissa sopimuksiin otetaan tavanomaiset määräykset työrauhavelvoitteesta ja voimassaolosta. Tarkastusta varten neuvottelutulokset on lähetettävä Valtion työmarkkinalaitokseen kirjeellä (VTML, PL 28, VALTIONEUVOSTO, tai Valtioneuvoston jakelukeskus). Tarkastuspyyntö voidaan lähettää myös sähköpostiosoitteella mutta ei siis edellä monesti mainittuun sähköpostiosoitteeseen Tarkastuspyyntöjen liitteinä tulee olla neuvottelutulokset muotoiltuina virka- ja työehtosopimuksiksi sekä tarvittavilta osiltaan jaksossa 2 tarkoitetuiksi allekirjoittamispöytäkirjasopimuksiksi. Lisäksi tarkastuspyyntöön sisällytetään tai liitetään selvitys neuvottelutuloksen olennaisesta sisällöstä ja erien kohdennuksesta. Kustannusvaikutuksia omaavaa sopimusta koskevasta selvityksestä tulee ilmetä kustannusten laskenta ja tarkastuspyyntöön liittää edeltä näistä määräyksistä (jakso 7) ilmenevät tarkastelut, mukaan lukien liitteen 2 mukainen lomake. Osastopäällikkö, valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Hallitusneuvos Tuomo Vainio Liitteet Valtion virka- ja työehtosopimus sopimuskaudelle ja sen allekirjoittamispöytäkirja (liite 1) Tasa-arvotarkastelulomake (liite 2) Pöytäkirjamalli (liite 3)

12 12 (12) Liite 3 Pöytäkirjamalli Pöytäkirja on laadittu xx päivänä xxxxxkuuta 201X xxx:n (työnantaja) sekä xxx:n, xxx:n ja xxx:n (henkilöstöjärjestöt) välillä käydyistä, valtiovarainministeriön antamien neuvottelu- ja sopimusmääräysten jaksossa 8 tarkoitetuista neuvotteluista. 1 Pöytäkirjamenettely perustuu valtiovarainministeriön antamiin neuvottelu- ja sopimusmääräyksiin. Osapuolet toteavat, että sopimusaloilla xx ja yy: 2 VAIHTOEHTOISIA KIRJATTAVIA TAPAUKSEN MUKAAN - on keskustasolla tehdyn sopimuksen 5 :ssä sopimuskaudelle uudistettu seuraavat aikaisemmat sopimukset: xxxxxxxxxxxxxxxxxx - ovat ja lukien noudatettavina seuraavat, näiden ajankohtien yleis-korotukset sisältävät palkkataulukot xxxxxxxxxxxxxxxxxx - on todettu seuraavaa neuvottelumääräysten kohdan / kohdan perusteella: Tämä pöytäkirja ei ole voimassa virka- tai työehtosopimuksena. 3 Vakuudeksi: Pöytäkirja tarkastettu: