The Association of Estonian Cities (AEC)

Transkriptio

1 The Association of Estonian Cities (AEC) is a voluntary union established for representing the common interests and arranging co-operation of cities and rural municipalities. Ensuring development of local governments through joint activities is the main goal of the AEC. The AEC was established on 19 September At present, all the cities, including the capital Tallinn, and some rural municipalities are the members of the AEC. The local governments belonging to the AEC cover more than two thirds of the population of Estonia and all Estonian regions are represented. The AEC is funded from the membership fees, the amount of which depends on the revenues of a member. 1

2 The Association of Estonian Cities (AEC) Responsibilities of the AEC are: Representing the interests and protecting the rights of its members in the governmental and other institutions, including negotiations with the central government; Working out the position of the AEC in the issues of local government policy; Arranging co-operation between local governments, their associations and unions; Enhancing co-operation and twinning with local governments and their associations abroad as well as with international organisations; Dissemination of information to local governments and counselling local government officials; Providing training for politicians and officials of local governments, Informing the public about the activities of the AEC. 2

3 ASSOCIATION OF ESTONIAN CITIES Address ASSOCIATION OF ESTONIAN CITIES Ahtri 8, III Korrus TALLINN ESTONIA Tel Fax Website info@ell.ee Contact Notes Association membre du CCRE/Association member of CEMR ASSOCIATION OF MUNICIPALITIES OF ESTONIA 3

4 4

5 5

6 6

7 7

8

9 9

10 10

11 11

12

13 Land Register in Estonia The Land Register in Estonia is maintained by Land Registry departments of local law courts. Ownership relations and limited real rights established on the registered immovable for the benefit of third persons need to be entered in the Land Register. Estonian Land Register is a title based electronic register. The right has to be entered in the land register in order to be valid. The entries made in the land register are presumed correct. All the land of Estonia has entered into land register (except stateowned land) and the whole land register is accessible online and all register parts are valid electronically. The owner does not need a paper certificate to prove the right to the immovable. Land Register archive contains applications and documents submitted on the immovable and these documents are mostly on paper. About 75 % of all documents are produced by notaries. Since 2007June all notarial applications (deeds) are registered automatically in digital form in Land Register information system. 13

14 The conveyancing (Kiinteistönluovutus) procedure in Estonia. If owner wants to sell ones land or real property he or she has to go to the notary 1. Notary performs necessary inquiries and prepares the contract (deed)(luovutuskirja). Information from other state registers, also from land register, is possible to import directly into contracts. 2. Notary sends digitally signed (qualified digital signature) contract and application electronically to land register where it is automatically registered. 3. Registrar receives electronic application Structured data (participants, objects, state fee ) Digitally signed contract 4. Registrar checks the application, that all the necessary information is presented. 5. Assistant judge makes an entry to land register. 6. Registrar sends the decision to notary and participants. 14

15 Procedure in Tallinn (division, merger or changing borders of cadastral units (immoveables)) On the basis of a owners application and on legal bases of land management law. (detail plan is not required, owners and municipality approval) On the bases of planning law (detail plan is required) Procedure for these works is mostly the same with some smaller differences. 15

16 Procedure in Tallinn (division, merger or changing borders of cadastral units (immoveables)) Owner consults with city district architect for pre-approval for division, merger or changing borders of cadastral units (immoveables). Architect decides the cadastral unit (property) division potential without need for a detail plan. If planning is required, division or merger of units must be based on that. By the new planning law (implemented in July) the simple land management works (like division or merger of units) are not anymore so restricted and in most cases detail planning is not required. 16

17 Procedure in Tallinn (division, merger or changing borders of cadastral units (immoveables)) Division or merger of units without detail planning does not change or give the rights for construction or building. Owner applies for procedure and orders land survey works from licensed surveyor. Surveyor makes new files (paper or digital) of units and presents them to municipality. 17

18 Procedure in Tallinn (division, merger or changing borders of cadastral units (immoveables)) Municipality approves the procedure by issuing legal act for division, merger or changing borders of cadastral units (immoveables). (2-3 weeks) Surveyor adds them to a file and presents all documents to the Cadastral bureau. Cadastral bureau decides on registration within 30 days. After the registration in land cadaster owners can in Notary offices to make the notarial approved apply for registration in register of immoveables. In procedure digital signatures on documents are accepted. 18

19 Cadastral surveyor compiled files with the following documents: 1. Application (owner s notarized signatures or digital signatures, if there are multiple owners) 2. Printout from register of immoveables (shows owners data) 3. A copy of the border-act of cadastral unit / department or Land Board Archive / 4. A copy of the existing unit cadastral plan / department or Land Board Archive / 5. The legal act for valid detail plan. 6. Proven copy of valid detailed plan drawing /department archive / 7. Surveyors cadastral plan and border protocols for new cadastral units 19

20 Cadastral Bureau Registering of the application checks the documentation and coordinates for new boundary in land information system. Inserts new information to the map and database, prepares the legal act of municipality on new cadastral unit addresses, purpose of usage and changing boundaries. Issues legal act and presents it back to the surveyor with all documents. Also local municipality representative signs the new cadastral unit border protocols

21 Applicant Owner consultates for pre-approval for division, merger or changing borders of cadastral units (immoveables). Applicant or owner(s) presents cadastral unit sharing application, to which adds printout from register of immoveables. Orders the formation of the new cadastral unit(s) survey work from licensed surveyor or surveying company.

22 Surveyor Carries out cadastral survey and forms the file with new documentation for cadastral unit(s), adds a copy of the approval of the municipality to division, merger or changing of borders with issued new addresses. If the basis is detail plan the proven copy of valid detailed plan drawing and legal act for approving detail plan must be added. Cadastral surveys are carried out with placing of new boundary border marks; border protocols for new cadastral units are formed and local municipality representative must also sign the protocols as must the owner. Surveyor forms and submits dossier (paper or digital file) to be presented for local municipality.

23 Municipality? Registering of the application checks the documentation and coordinates for new boundary in land information system. Inserts new information to the map and database, prepares the legal act of municipality on new cadastral unit addresses, purpose of usage and changing boundaries. Issues legal act and presents it back to the surveyor with all documents. Also local municipality representative signs the new cadastral unit border protocols.

24 Surveyor Completes the formation of the documentation file. Also forms archive file for municipality. Presents the file to Cadastral bureau for registration and archive file for municipality.

25 Municipality Makes notes to land information system, archives the file.

26 Cadastral bureau Checks the documentation and makes registration in Land Cadaster within 30 days. After registration cadastral units will have unic cadastral numbers. Bureau issues proven copies of registered cadastral units plans, border protocol and certificate of registration to the owner(s). Bureau informs about registration electronicly and Tallinn land information system receives it. Land Cadaster will present registered data to the register of immoveables

27 Applicant Owner(s) application for registration in Register of immoveables must be digitally signed or signature must have approval from notaries. In case of division the property division contract must be added.

28 Register of immoveables New data will be registrated upon information from Land Cadastre and owners application.

29 Examples: Cadastral plans from surveyor for division of unit. Border protocol is just exampel how it looks like, it is not connected to these plans. Also as state is ready for all documents to be presented in digital format, most of the procedure ends up with paper file. In Tallinn it is 100% of procedures because of the reason that Tallinn city governament is not yet ready to issue digitally signed legal acts from Mayors office. We in planning department are ready almost several years but we hope fully digital procedure will start soon. 29

30 30

31

32 32

33

34 Ajankohtaiskatsaus Matti Holopainen 9_2015

35 KTJ tulot välillä Ohessa lähetän tiedon kuntien osuuksista KTJtuloista väliseltä ajalta. Osuudet maksetaan Osuuksien suuruudet on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 366/ ,01

36 KHO:n vuosikirjapäätös Mäntsälästä / Olisiko kunnan pitänyt sisällyttää asemakaava-alueeseen yksityisen omistama alue? Asiassa saadun selvityksen mukaan asemakaava-alueen rajaukseen oli vaikuttanut kunnan tavoite laatia asemakaavoja ensisijaisesti omistamilleen alueille. Tähän nähden korkein hallinto-oikeus totesi, että kunnalla on kaavoitusmonopolinsa mukaisesti ja osana maapolitiikkaansa oikeus laatia haluamansa sisältöisiä kaavoja edellyttäen, että kaavalle laissa säädetyt sisältövaatimukset täyttyvät. Kunnalla on tällöin harkintavaltansa puitteissa mahdollisuus muun ohella päättää siitä, mille alueille ja missä aikataulussa asemakaavoja laaditaan. Pelkästään sillä perustella, että kaava-alueen rajaukseen olivat vaikuttaneet maanomistukselliset seikat, kaavapäätöstä ei siten ollut pidettävä lainvastaisena. Kaavaratkaisun lainmukaisuus oli kuitenkin voitava perustella myös muilla kuin maanomistukseen liittyvillä näkökohdilla. 36

37 Ilmaisluovutus ja arvonkeikkaus - EIT & Perustuslaki? Vantaan käräjäoikeus/maaoikeus ( DNro M14/18579): Jouduimme ratkaisemaan Porvoolaisessa lunastusjutussa ilmaisluovutusvelvollisuuden suhdetta sekä uuteen perustuslakiin että EIS:een. Koetimme ymmärtää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja päädyimme lopputulemaan, ettei ilmaisluovutusvelvollisuus ole enempää uuden perustuslain kuin EIS:nkaan vastainen. Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkintakäytännössä EIT:ssä pakkolunastuskorvauksen edellytetään pääsääntöisesti olevan kohtuullinen verrattuna lunastuksen kohteen arvoon. Yleisen edun kannalta tärkeissä lunastuksissa korvauksen ei kuitenkaan edellytetä olevan täysi korvaus. Lisäksi lunastuksen perusteena olevasta hankkeesta omistajalle aiheutuva hyöty voi oikeuttaa täyttä korvausta alhaisempaan korvaukseen. Poikkeuksellisesti pakkolunastus kokonaan ilman korvaustakin voi olla oikeutettua. 37

38 Johtojen sijoittaminen tuulivoimaloita varten Yhtiön oli tarkoitus sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 161 :n 1 momentin nojalla maakaapeleina toteutetut sähköjohdot muiden omistamien kiinteistöjen alueille siten, että johdot yhdistivät yhtiön tuulivoimapuistoon kuuluvat yksittäiset tuulivoimalat toisiinsa. Johtoja pidettiin voimalakiinteistöjä palvelevina ja niiden sijoittamisesta voitiin määrätä lainkohdan nojalla. KHO:2015:69 38

39 Tuulivoimaloita yhdistävät johdot on tarkoitettu palvelemaan tuulivoimalakiinteistöjen käyttötarkoitusta. Kun myös otetaan huomioon edellä maankäyttö- ja rakennuslain 161 :n soveltamisalasta muutoin lausuttu, johtoja voidaan pitää pykälän 1 momentissa tarkoitetuin tavoin kiinteistöjä palvelevina johtoina. Lainkohta on siten sovellettavissa sijoittamisesta määräämiseen. Sitä vastoin johtojen ei voida katsoa palvelevan yhdyskuntaa lainkohdassa tarkoitetuin tavoin sillä yhtiön esittämällä perusteella, että tuulivoimatuotanto tuo tuloja yhdyskuntaan, eikä muullakaan perusteella. 39

40 Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on edellä lausuttuun nähden voinut määrätä johtojen sijoittamisesta, eikä hakijan ole ollut tarpeen hakea tarvittavia käyttöoikeuksia kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta tai kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta sähkölaitosta varten annetun lain nojalla. Hakemusta ei siten ole voitu hylätä sillä lautakunnan ja hallintooikeuden päätöksistä ilmenevällä perusteella, että kyse ei ole lainkohdassa tarkoitetuista yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevista johdoista. 40

41 Korkein hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että sijoittamista koskevan asian ratkaiseminen kuuluu sinänsä kunnan rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaan, joten hakemusta ei olisi tullut hallinto-oikeuden ja rakennustarkastajan päätöksistä ilmenevin tavoin jättää tutkimatta siinäkään tapauksessa, ettei sijoittamisesta olisi voitu määrätä lainkohdan nojalla. Hakemus olisi tuossa tilanteessa tutkimatta jättämisen sijaan tullut hylätä. 41

42 PRT:n käyttöönoton tilanne CGI:» Facta-kunnat 2015 aikana» Kuntanet kunnat ? Tekla:» Käyttöönotot: Sito: Oulu, Varkaus, Pieksämäki, Turku, Muurame, Heinola, Rovaniemi Viikoilla noin 10 kuntaa lisää Muut kunnat viimeistään touko-kesäkuun aikana» Iisalmi meneillään» Muut kunnat maalis-huhtikuun aikana 42

43 Kuntien tavoitteet jatkotyölle rakennus- ja huoneistorekisteriä koskien? Kunnille PRT:n käyttöönotosta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta??? Rekisterinpitosopimusluonnoksen päivitys Kunnan ja maistraattien työnjaosta ja yhteistyöstä sopiminen Kuntien pysyvien lisätehtävien ja vastuiden rahoittamiseen hyväksyttävä ratkaisu VRK:n rekisterin ylläpidon ja toimintamallin tekninen edelleen kehittäminen 43

44 Tarkennustarpeita kuntien toiminnassa KUNTALIITON SUOSITUS Myös ilmoitusmenettelyllä rakennettavien rakennusten osalta kunnan tulisi saada tieto rakennuksen sijainnista (sijaintipiste ja seinälinjat)» Kunta voi päättää, että pitää ilmoittaa kunnalle em. tiedot» Vaikuttaa kiinteistöverotuksen tuottoon» Vaikuttaa kunnan rakennustietojen kattavuuteen kunnan rekisterissä ja tietopalveluissa» KUNNAN RAKENNUSTIEDON TULISI OLLA KATTAVA KIINTEISTÖVEROTUSTA JA TIETOPALVELUJA VARTEN

45 Maanmyynnin verovapaus toi tuloksia Kuntien maanhankintaa on valtion toimin edistetty mm. luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien luovutusvoiton verovapaudella vuosina 2000 ja 2008 sekä nykyisen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon liittyen ajalla Kuntaliito kyselyyn vastasi 46 kaupunkia ja kuntaa. Maata ostettiin 215 miljoonaa yhteensä ha. Mediaani ja 70 ha per kunta. 51 kauppaa jäi tekemättä johtuen lain voimassaolon päättymisestä, mediaani 2 kauppaa per kunta. 80% hankituista alueista oli kunnan keskeisiä kasvualueita.» Puolet sitä mieltä että aika liian lyhyt» Puolet sitä mieltä että myös muiden kuin luonnollisten henkilöiden luovutukset tulisi olla verovapaita 45

46

47 PT-infralain muutosesitys 6. Paikkatietoaineistojen ja -palvelujen yhteiskäyttöisyys. Pykälän 1 momentissa säädetään paikkatietoa hallinnoivalle viranomaiselle velvollisuus muokata lain soveltamisalaan kuuluvasta paikkatietoaineistosta INSPIRE-direktiivin mukaiseen paikkatietoinfrastruktuuriin sisällytettävä yleiseen käyttöön soveltuva versio ja pitää tämä versio ajan tasalla. Infrastruktuuriin ei siis sisällytetä lain soveltamisalaan kuuluvaa paikkatietoaineistoa sellaisenaan, vaan tästä laadittu niin sanottu yhteiskäyttöinen paikkatietoaineisto. Tämä sääntelymalli säilytettäisiin edelleen lain järjestelmässä. Lain 6 :n 1 momenttiin tehtävällä lisäyksellä edellytettäisiin paikkatietoa hallinnoivilta viranomaisilta jatkossa myös soveltamisalaan kuuluvaan paikkatietoaineistoon liittyvien paikkatietopalvelujen yhteiskäyttöisyyden varmistamista direktiivin 7 artiklan nojalla annetussa täytäntöönpanosäännössä esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Muutoksella toteutettaisiin direktiivin 7 artiklan 3 kohdan paikkatietopalveluihin kohdistuvaa vaatimusta, jossa todetaan, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että paikkatietoaineistot ja vastaavat paikkatietopalvelut ovat saatavilla täytäntöönpanosääntöjen mukaisina määrätyssä porrastetussa aikataulussa. Muutoksella toteutettaisiin myös INSPIRE-direktiivin 17 artiklan 1 kohdan vaatimusta, jossa edellytetään toimenpiteitä paikkatietoaineistojen ohella paikkatietopalvelujen yhteiskäytön mahdollistamiseksi jäsenvaltion viranomaisten kesken. Muutos olisi myös yhdenmukainen lain 2 :n määritelmäsäännökseen ehdotetun paikkatietopalvelu -termin lakiin lisäämistä koskevan muutoksen kanssa. Lisäksi lain 6 :n otsikko muutettaisiin vastaamaan pykälän muuttunutta sisältöä.

48 6 Paikkatietoaineiston ja -palvelujen yhteiskäyttöisyys Paikkatietoa hallinnoivan viranomaisen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla tämän lain soveltamisalaan kuuluvasta paikkatietoaineistosta yhteiskäyttöön soveltuva versio (yhteiskäyttöinen paikkatietoaineisto) sekä huolehdittava siihen liittyvien paikkatietopalvelujen yhteiskäyttöisyydestä. Yhteiskäyttöisen paikkatietoaineiston laatimisessa ja käsittelyssä on noudatettava, mitä henkilötietolaissa (523/1999) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa sekä muualla laissa säädetään. Paikkatietoaineistojen ja -palvelujen yhteiskäyttöisyyttä koskevista vaatimuksista säädetään INSPIRE-direktiivin 7 artiklan nojalla annettavassa komission asetuksessa. 48

49 7. Paikkatietoaineiston saatavuus tietoverkossa. Pykälässä säädetään paikkatietoa hallinnoivalle viranomaiselle yleinen velvollisuus saattaa yhteiskäyttöinen paikkatietoaineisto saataville tietoverkossa. Pykälällä pannaan täytäntöön direktiivin 7 artiklan vaatimus paikkatietoaineistojen ja -palveluiden saatavuuden varmistamisesta. Samalla on pantu täytäntöön myös osa 11 artiklan vaatimuksista verkkopalveluiden toteuttamisesta. Koska kansallinen verkkopalveluiden kokonaisarkkitehtuuri perustuu direktiiviä selkeämmin ns. organisaatiotasolle hajautettujen rajapintatekniikoiden käyttöön, ei kansallisesti jatkossakaan säädettäisi keskitetystä latauspalvelusta, vaan velvoitettaisiin erilliset paikkatietoa hallinnoivat tahot saattamaan paikkatietoaineistonsa saataville tietoverkossa direktiivin vaatimusten mukaisesti. Velvollisuuden toteuttaminen tapahtuisi edelleen jokaisen paikkatietoja hallinnoivan viranomaisen itse luoman tai hankkiman järjestelmän avulla.

50 7 Paikkatietoaineiston saatavuus tietoverkossa Paikkatietoa hallinnoivan viranomaisen on huolehdittava siitä, että yhteiskäyttöinen paikkatietoaineisto on saatavilla tietoverkossa aineiston katselua, siirtämistä ja lataamista varten. Yhteiskäyttöisen paikkatietoaineiston asettamista tietoverkossa saataville koskevista teknisistä vaatimuksista säädetään INSPIRE-direktiivin 16 artiklan nojalla annettavassa komission asetuksessa. 50

51 11. Viranomaisten välinen tietojenvaihto. Pykälässä säädetään lain tarkoittamien viranomaisen hallussa olevien paikkatietoaineistojen antamisesta muiden viranomaisten, muiden jäsenvaltioiden viranomaisten, yhteisön toimielinten sekä kansainvälisten sopimusten mukaan perustettujen elinten käyttöön näiden suorittaessa laissa erikseen määrätyn tyyppisiä tehtäviä. Pykälässä säädetään lisäksi paikkatietoa hallinnoivan viranomaisen velvollisuudesta varautua yhteiskäyttöisen paikkatiedon esteettömään saatavuuteen kiireellisissä tilanteissa. Pykälä säilyisi perusrakenteeltaan asiallisesti samansisältöisenä. Paikkatietopalvelun käsite ehdotetaan lain 2 :n muutoksella otettavaksi käyttöön lain järjestelmässä vastaavan sisältöisenä kuin se on INSPIREdirektiivissäkin. Paikkatietopalveluiden käsitettä käytettäisiin laissa komission esittämien näkemysten perusteella johdonmukaisesti, direktiivin riittävän täsmällisen ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tässä tarkoituksessa 11 :n 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viranomaiselle velvollisuus antaa yhteiskäyttöisen paikkatietonsa ohella myös mainittua paikkatietoaineistoa koskevat paikkatietopalvelunsa toisen viranomaisen käyttöön, jos niiden käyttö on tarpeen kyseisen viranomaisen julkisen vallan käyttöön liittyvien tehtävien suorittamiseksi. Paikkatietopalvelujen käsite lisättäisiin niin ikään saman pykälän 2 ja 3 momentteihin, joissa säädetään paikkatietoaineistojen esteettömään saatavuuteen varautumisesta sekä velvollisuudesta antaa tietyissä tilanteissa paikkatietoaineistot toisen Euroopan yhteisön jäsenvaltion viranomaiselle, yhteisön toimielimelle sekä sellaisen kansainvälisen sopimuksen mukaan perustetulle elimelle, jonka sopimuspuolia Suomi ja Euroopan yhteisö ovat. 51

52 11 Viranomaisten välinen tietojenvaihto Paikkatietoa hallinnoivan viranomaisen on annettava yhteiskäyttöinen paikkatietoaineistonsa ja sitä koskevat paikkatietopalvelunsa toisen viranomaisen käyttöön, jos niiden käyttö on tarpeen kyseisen viranomaisen julkisen vallan käyttöön liittyvien tehtävien suorittamiseksi. Paikkatietoa hallinnoivan viranomaisen ja 1 momentissa tarkoitetun toisen viranomaisen tulee ennakolta varautua yhteiskäyttöisen paikkatietoaineiston ja sitä koskevien paikkatietopalveluiden esteettömään saatavuuteen, jos on todennäköistä, että niitä on tarpeen käyttää myös kiireellisissä tilanteissa. Paikkatietoa hallinnoivan viranomaisen on annettava myös toisen Euroopan yhteisön jäsenvaltion viranomaiselle, yhteisön toimielimelle ja elimelle sekä vastavuoroisesti ja tasa-arvoisesti sellaisen kansainvälisen sopimuksen mukaan perustetulle elimelle, jonka sopimuspuolia Suomi ja Euroopan yhteisö ovat, sellainen yhteiskäyttöinen paikkatietoaineistonsa ja sitä koskevat paikkatietopalvelunsa, joita luovutuksensaaja tarvitsee suorittaessaan sille säädettyä tai määrättyä ympäristön tilaan vaikuttavaa tehtävää. 52

53 4.1 Taloudelliset vaikutukset Paikkatietoinfrastruktuuriin liittyvä lisärahoituksen tarve ja sen keskeisimmät taloudelliset vaikutukset kohdistuivat pääosin lain voimaantulon ja infrastruktuurin perustamis- ja käynnistysvaiheen toimenpiteisiin. Ehdotetuilla paikkatietoinfrastruktuuria koskevan lain muutoksilla ei arvioida olevan itsenäisiä taloudellisia vaikutuksia. Viranomaisille lain mukaan kuuluvat 9 tehtävät säilyvät käytännössä ennallaan. Lain järjestelmän säilyessä ehdotetussa lainmuutoksessa asiallisesti ennallaan, ja kun esitetyt muutokset ovat pääosin lain sanamuotojen harmonisointia direktiivin kanssa, joilla itse infrastruktuuria ei rakenteiltaan muuteta, vaan varmistetaan nykyistä parempi yhteensopivuus direktiivin vaatimusten kanssa, merkityksellisiä, perustamisvaiheen kaltaisia taloudellisia vaikutuksia ei arvioida syntyvän. 53

54 4.1 Taloudelliset vaikutukset Direktiivin täytäntöönpanon täsmentämiseksi ja täydentämiseksi ei tässä vaiheessa siten ole tarpeen tehdä sellaisia erillisiä tai täydentäviä tietojärjestelmä-, organisaatio, tai muita muutoksia, jotka edellyttäisivät lisäresurssien kohdentamista kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin ylläpitoon tai kehittämiseen. Mahdolliset vähäiset muutokset paikkatietoa hallinnoivien viranomaisten käytännöissä ja tietojärjestelmissä voitaisiin toteuttaa aineistoja hallinnoivissa organisaatioissa olemassa olevilla resursseilla ja osana muuta yleistä tietoteknistä ylläpitoa ja muita yleisiä tietoteknisiä kehittämishankkeita. Koska keskeiset, lailla viranomaisille säädetyt tehtävät eivät esityksen myötä muutu, lainmuutoksella ei myöskään arvioida saavutettavan merkityksellisiä taloudellisia hyötyjä tai kustannussäästöjä. 54

55 4.1 Taloudelliset vaikutukset Koska keskeiset, lailla viranomaisille säädetyt tehtävät eivät esityksen myötä muutu, lainmuutoksella ei myöskään arvioida saavutettavan merkityksellisiä taloudellisia hyötyjä tai kustannussäästöjä. Kansalaisille aiheutuvien taloudellisten vaikutusten kannalta keskeisiä ovat aineistojen käyttöehtoja ja maksuja koskevat käytännöt. Niihin ei lainmuutoksella esitetä oleellisia muutoksia. Kansalaisille INSPIRE-direktiivin toimeenpanosta lähinnä välillisesti aiheutuvat hyödyt (mm. parempi pääsy tietoihin, hallinnon läpinäkyvyys ja ennakointi, vaikutusmahdollisuudet ja osallistuminen) lisääntyvät tietovarantojen hyödyntämisasteen lisääntyessä jatkuvasti. Tämän kehityksen arvioidaan välillisesti luovan mahdollisuuksia joidenkin liikeyritysten tuottavuuden parantamiseen, mutta esitetyllä lainmuutoksella ei tästä näkökulmasta ole suoria itsenäisiä vaikutuksia. 55

56 KL:n lausunto ja ehdotus kuntien Inspire velvoitteiden hoitamiseksi lausunto hallituksen esitykseen Kunnat avaavat paikkatietoa tuottavien prosessien KuntaGML-rajapinnat ja ne liitetään kuntien yhteiseen KTP-palveluun MML kokoaa KTP:stä ja ao. valtionhallinnon toimijoiden rajapinnoista inspiren edellyttämät tiedot ja tuottaa ao. kansallisen Inspirepalvelun EU:n suuntaan (Saksassa Stuttgartin kunnallishallinto esitellyt eilen samanrakenteisen ehdotuksen vaikkakin saksassa ei vastaavia kansallisia rajapintavalmiuksia vielä käytettävissä) 56

57 Intergeo 2015, Stuttgart Kaikella tiedolla paikkatietoulottuvuus Paikkatieto ict:n ytimessä 2d kartta/3d kaupunkimalli ovat alusta ja käyttöliittymä palveluihin future of maps is apps 2d kantakartan nostaminen 3d kaupunkimalliksi ja integrointi ylläpito- ja palveluprosesseihin Saksalaisilla ei vielä merkittävästi prosessien WFS-rajapintavalmiuksia Myös Saksassa Inspiren merkitys ja hyödyt epäselviä, missä pihvi? rajapinnat Suomen vahvuus => rajapintojen avaaminen kunnissa ensiarvoisen tärkeää 57

58 KHO:n vuosikirjapäätös Mäntsälästä / Olisiko kunnan pitänyt sisällyttää asemakaava-alueeseen yksityisen omistama alue? Kunta oli hyväksynyt omistamansa tilan alueelle 8,7 ha laajuisen asemakaavan, jossa oli osoitettu rakennusoikeutta pientaloasumiseen sekä katu- ja viheralueita. Asiassa oli kysymys siitä, oliko asemakaava lainvastainen sillä perusteella, että A:n ja B:n omistamaa 0,5 hehtaarin suuruista rakennettua tilaa ei ollut sisällytetty asemakaava-alueeseen. Tila sijaitsi asemakaava-alueen itäpuolella ja samalla yleiskaavassa osoitetulla asuntoalueella kuin kunnan omistama tila. 58

59 Hallituksen esityksen luonnoksessa kiinteistöverolain muutoksesta on esitetty seuraavia muutoksia nyt lausunnolla 100 milj. korotukset hallituskauden aikana jaettuna tasaisesti 4 vuodella eli n.25 milj. per vuosi v.2016 esitetään vapaa-ajan asunnon veroprosentin ja vak.asuinrakennuksen kytkyä muutettavaksi nykyisestä 0,6 %-yksiköstä 1,0 %-yksikköön.; vaikutusarvio 19 milj. oletuksella, että kaikki 164 kuntaa jossa nyt sovelletaan lain sallimaa korkeinta prosenttia ottaisi käyttöön uuden ylärajan. Kun näin ei todennäköisesti käy heti ensimmäisenä vuonna, niin koko 19 milj. arvioidaan kertyvän vuositasolla vuonna 2017 (2016 tuottoarvion tasosta ei erillistä mainintaa) korotetaan voimalaitosten veroprosentin ylärajaa nykyisestä 2,85 %:sta 3,35 %:in, tuottoarvio vuoden 2017 tasossa 9 milj. Korotetaan rakentamattomien rakennuspaikkojen ylärajaa nykyisestä 3 %:sta 4 %:in; tuottoarvio vuoden 2017 tasossa 4,5 milj.

60 Näistä arvioidaan kertyvän yhteensä vuoden 2016 tasossa 25 milj. ja 2017 tasossa 33 milj.. Toteutuakseen vaativat siis kuntien päätökset korotuksista, ilman niitä ei kerry euroakaan. Kaikkien edellä mainittujen osalta perusteluna mainitaan, että kun on viime vuosina korotettu yleistä ja vak. asunnon veroprosentteja ja verotusarvoja, niin ne ovat suhteessa nousseet enemmän ja näillä korotuksilla veroprosenttien väliset suhteet palautetaan suurin piirtein siihen missä oltu vuonna Näin esimerkiksi rakentamattoman rakennuspaikan korotetulla verolla on toivottuja käytösvaikutuksia jatkossakin. Lisäksi vuoden 2015 korotukset kohdistuivat pääasiassa suuriin kaupunkeihin ja erityisesti Espooseen, niin nyt on haluttu korottaa pääasiassa niitä kiinteistöveroja, jotka kertyvät maaseutumaisempiin kuntiin.

61 Vuonna 2017 korotetaan lisäksi: yleistä kiinteistöveroprosenttia seuraavasti: nykyinen vaihteluväli 0,8 %- 1,55%; uusi 0,84 %-1,70 % vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttia seuraavasti: nykyinen vaihteluväli 0,37 %-0,8 %; uusi 0,38 %- 0,85 % Eli ylärajoja korotetaan enemmän kuin alarajoja. Näille muutoksille on laskettu tuottoarviota 18 milj.. Vuosille on budjetoitu korotuksia siis noin 50 milj., mutta viitattu arvosatamisperusteiden kehittämiseen ja siihen, että ei ole vielä varmuutta voidaanko ne ottaa käyttöön jo vuonna 2018 vai vasta 2019,niin päätökset korotusten muodosta näille vuosille tehdään myöhemmin.

62 Uusi kuntalaki Eduskunta hyväksyi uuden kuntalain ja muut siihen liittyvät lait ja tasavallan presidentti vahvisti lait Kuntalaki (410/2015) tuli voimaan kuitenkin siten, että merkittävää osaa laista sovelletaan vasta lukien, jolloin uusi kuntavaalikausi alkaa. Käytännössä lain vaikutukset näkyvät pitkälti kuntien toiminnassa vasta seuraavan vaalikauden alusta. 62

63 Kuntalain uudistuksen tavoitteena on ollut lain uudistaminen siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Laki on edelleen kunnan hallintoa ja toimintaa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. 63

64 Kuntaliitto tukee kuntia ja kuntayhtymiä lain soveltamisessa ja käynnistää hankkeita, joilla uuteen lakiin valmistautumista voidaan helpottaa. Tarkoitus on valmistella kuntien ja kuntayhtymien käytettäväksi ainakin hallintosäännön, viestintäohjeen, konserniohjeen, johtajasopimuksen ja kuntayhtymän perussopimuksen mallit. Näitä koskevia säännöksiä sovelletaan lukien. Mallit on tarkoitus saada valmiiksi viimeistään alkuvuonna

65 Kunnat ja markkinat: EU-lainsäädännön kansallinen soveltaminen (15 luku) sisältäen mm. säännökset lainan taikka takauksen tai muun vakuuden antamisesta (129 ) sekä kunnan omistaman kiinteistön luovutuksen tai vuokrasopimuksen markkinaehtoisuuden määrittelystä (130 ) 65

66 129 Lainan taikka takauksen tai muun vakuuden antaminen Kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa. 66

67 129 Lainan taikka takauksen tai muun vakuuden antaminen Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden, joka liittyy sen liikuntalain (390/2015), kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (728/1992), museolain (729/1992), teatteri- ja orkesterilain (730/1992) tai nuorisolain mukaisen tehtävän edistämiseen. Takauksen ja muun vakuuden antamisen edellytyksistä on kuitenkin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Lisäksi kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden, jos se perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tukiohjelmaan tai yksittäiseen tukeen tai liittyy yhteisölle tai säätiölle annettuun palveluvelvoitteeseen. Kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään. 67

68 130 Kunnan omistaman kiinteistön luovutuksen tai vuokrasopimuksen markkinaehtoisuuden määrittely Kunta voi luovuttaa tai antaa vuokralle vähintään kymmeneksi vuodeksi omistamansa kiinteistön kilpailutilanteessa markkinoilla toimivalle tarjouskilpailulla, jolle ei aseteta ehtoja. Tarjouskilpailun on oltava avoin ja siitä on tiedotettava riittävästi. Kunnan luovuttaessa tai antaessa vuokralle vähintään kymmeneksi vuodeksi omistamansa kiinteistön ilman 1 momentin mukaista tarjouskilpailua, puolueettoman arvioijan on arvioitava kiinteistön markkina-arvo tai markkinaperusteinen vuokrataso. Kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään 68

69 EU:n toiminnasta tehty sopimus VALTION TUKI 107 artikla (aiempi EY-sopimuksen 87 artikla) 1. Jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 2. Sisämarkkinoille soveltuu: a) yksittäisille kuluttajille myönnettävä sosiaalinen tuki, joka myönnetään harjoittamatta syrjintää tuotteiden alkuperän perusteella; b) tuki luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi; c) tuki sellaisille Saksan liittotasavallan alueille, joihin Saksan jako on vaikuttanut, jos tuki on tarpeen jaosta aiheutuneen taloudellisen haitan korvaamiseksi. Viiden vuoden kuluttua Lissabonin sopimuksen voimaantulosta neuvosto voi komission ehdotuksesta tehdä päätöksen, jolla tämä alakohta kumotaan. 69

70 EU:n toiminnasta tehty sopimus 3. Sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää: a) tukea taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma, sekä 349 artiklassa tarkoitetuilla alueilla, niiden rakenteellinen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne huomioon ottaen; b) tukea Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseen tai jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen; c) tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla; d) tukea kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin ja kilpailun edellytyksiä unionissa yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla; e) muuta tukea, josta neuvosto päättää komission ehdotuksesta. 70

71 108 artikla (aiempi EY-sopimuksen 88 artikla) 1. Komissio seuraa jatkuvasti jäsenvaltioiden kanssa niiden voimassa olevia tukijärjestelmiä. Se tekee jäsenvaltioille ehdotuksia sisämarkkinoiden asteittaisen kehittämisen tai sisämarkkinoiden toiminnan kannalta aiheellisiksi toimenpiteiksi. 2. Jos komissio vaadittuaan niitä, joita asia koskee, esittämään huomautuksensa, toteaa, että valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty tuki ei 107 artiklan mukaan sovellu sisämarkkinoille taikka että tällaista tukea käytetään väärin, se tekee päätöksen siitä, että asianomaisen valtion on komission asettamassa määräajassa poistettava tuki tai muutettava sitä. 71

72 Jos kyseinen valtio ei noudata päätöstä asetetussa määräajassa, komissio tai mikä tahansa jäsenvaltio, jota asia koskee, voi 258 ja 259 artiklan määräyksistä poiketen saattaa asian suoraan Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jäsenvaltion pyynnöstä neuvosto voi yksimielisesti päättää, että tukea, jota tämä jäsenvaltio myöntää tai aikoo myöntää, pidetään 107 artiklan määräyksistä tai 109 artiklassa tarkoitettujen asetusten säännöksistä poiketen sisämarkkinoille soveltuvana, jos tällainen päätös on poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi perusteltu. Jos komissio on aloittanut kyseistä tukea koskevan, tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun menettelyn, asianomaisen jäsenvaltion neuvostolle osoittama pyyntö keskeyttää menettelyn siihen asti, kunnes neuvosto on esittänyt kantansa. Jos neuvosto ei kuitenkaan ole esittänyt kantaansa kolmen kuukauden määräajassa pyynnöstä, komissio tekee päätöksen asiassa. 72

73 3. Komissiolle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Jos komissio katsoo, että tällainen suunnitelma ei 107 artiklan mukaan sovellu sisämarkkinoille, se aloittaa 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn viipymättä. Jäsenvaltio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös. 4. Komissio voi antaa niitä valtiontukimuotoja koskevia asetuksia, jotka neuvosto on 109 artiklan mukaisesti määrittänyt sellaisiksi, jotka voidaan vapauttaa tämän artiklan 3 kohdassa määrätystä menettelystä. 73

74 HE 268/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Kunnan omistaman kiinteistön luovutus tai vuokralle antaminen EU-valtiontukisäännösten soveltamisesta kunnan kiinteistöjen luovutukseen tai vuokralle antamiseen ei säädetä kansallisessa lainsäädännössä. EU-sääntelyä on kuitenkin sovellettu suoraan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännössä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää ennen omistamansa kiinteistön kauppaa mahdollisen valtiontuen olemassaolo sekä tukimääräysten ja säännösten edellytykset. Tämä kunnan velvollisuus on johdettavissa EU:n valtiontukia koskevasta säännöksestä, sen vakiintuneesta tulkinnasta ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöstä. 74

75 Kunnan omistaman kiinteistön luovutus tai vuokralle antaminen Kunnan on tiedotettava tarjouskilpailusta riittävän julkisesti ja avoimesti. Riittävän julkisuuden ja avoimuuden edellytyksen tarkoituksena on varmistaa, että alan kaikki relevantit toimijat ovat tietoisia kilpailutusmenettelystä. Selkeyden vuoksi asiasta tarvitaan lakiin menettelytapasäännös, johon tulee sisällyttää EU-komission tiedonannossa esitetyt vaihtoehdot kiinteistön luovutuksesta ja vuokralle antamisesta. Vaikka tiedonannon menettelyt koskevat vain julkisessa omistuksessa olevien maa-alueiden ja rakennusten kauppaa, on säännökseen tärkeää ottaa myös kuntien omistamien maa-alueiden ja rakennusten pitkäaikainen vuokralle antaminen, sillä myös vuokraukseen voi sisältyä valtion tukea. 75

76 Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 334/2014) voimaan Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Tarkempia säännöksiä kaavan vaikutusten selvittämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 76

77 5 a Kunnan maapolitiikka Kunnan maapolitiikka käsittää kunnan maanhankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset yhdyskuntien kehittämiselle. 77

78 20 Kunnan tehtävät Kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta, rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan sekä maapolitiikan harjoittamisesta. Kunnalla tulee olla käytettävissään tehtäviin riittävät voimavarat ja asiantuntemus 78

79 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä; 79

80 51 Asemakaavan laatimistarve Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve ja elinkeinoelämän toimivan kilpailun edistäminen. 80

81 190 Muutoksenhaku muusta viranomaisen päätöksestä Kunnan viranomaisen suunnittelutarveasiassa tekemää 137 :n mukaista päätöstä, poikkeamispäätöstä, rakennuslupaa, toimenpidelupaa, katusuunnitelmaa sekä 182 :n 1 momentissa tarkoitetun velvoitteen ja siihen liittyvän uhkasakon asettamista ja maksettavaksi tuomitsemista sekä teettämisuhan asettamista ja täytäntöön pantavaksi määräämistä koskevassa asiassa hallinto-oikeuden päätökseen, jolla valitus on jätetty tutkimatta tai jolla ei ole muutettu valituksen kohteena ollutta viranomaisen päätöstä, saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti kuuta

82 Aidosti vaikuttava rakenneuudistus suomalaisessa yhteiskunnassa? Verkosto-toimintamalli? - alkuperäinen tiedon tuottaja järjestää rajapinnan - tarvitsija noutaa tarvitsemansa ajantasaisen tiedot rajapinnasta PROSESSI + RAJAPINTA PROSESSI + RAJAPINTA PROSESSI + RAJAPINTA PROSESSI + RAJAPINTA PROSESSI + RAJAPINTA

83 Hyödyt verkostomallista? Yhteiskunnassa jatkuvasti käytössä ajantasaisimmat tiedot Toimijat voivat keskittyä/panostaa oman toiminnan ja prosessien kehittämiseen ja tehostamiseen Julkishallinnossa myös valtiontason ja väliportaan hallintoa ja toimintoja voidaan tehostaa

84 Kuntien Paikkatietopalvelukonsepti 2/2001- Valtion keskuhallinto ja alueelliset viranomaiset UKTJ VTJ Tiedonsiirron rajapinta STJ DIGI ROAD Yksityinen sektori& Lisäarvopalvelut Kiinteistörekisterin tiedot Rakennustiedot Maankäytön suunnittelutiedot Osoitetiedot Johtotiedot Maastotiedot Kuntien rekisterit ja tietokannat Kuntien tietohallinto & Suunnittelu & Hallinto& Päätöksenteko &Rakentaminen& Palvelut Page 84

85 KuntaGML ja KRYSP-hankkeissa (200 kuntaa /10 yritystä) on toteutettu rajapinnat seuraaviin kunnan prosesseihin ja aineistoihin Asemakaavatiedot Kantakarttatiedot Rakennusvalvonnan tiedot Ympäristölainsäädännön mukaiset luvat, ilmoitukset ja päätökset Poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut Ympäristötoimen tiedot Pilaantuneet maa-alueet Luontotieto Ympäristön tila ja seurantatiedot Osoitteet Opaskartta, palvelut, toimipaikat Katuverkon ja kevyen liikenteen verkon topologia Yleisen alueen käytön lupatiedot etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

86 Kunnan teknisen ja ympäristötoimen sähköiset palvelut toimintamalli 2008-> ASIANHALLINTA Kunta voi KILPAILUTTAA Sähköiset Palvelutoteutukset, jotka tukeutuvat rajapintoihin Rajapinta = AVAIN MUSTAAN LAATIKKOON = avoin pääsy suljetun prosessin tuottamiin tietoihin DOKUMENTTIEN HALLINTA ARKISTOJEN HALLINTA Kunnan sähköisten palvelujen asiointialusta SÄHKÖISET SÄHKÖISET PALVELUT PALVELUT -SÄHKÖISET Luvat PALVELUT - Luvat - Hakemukset - Hakemukset - Luvat - Palautteenanto - Palautteenanto - Hakemukset - Palautteenanto RAJAPINTA = AVAIN ASIAKKUUDEN HALLINTA Kuntaliitto/ JHS Suositukset KUNTIEN RAJAPINNAT KOKOAVA TIETOPALVELU Muun julkishallinnon ja yritysten Tietojärjestelmien käyttöön RAJAPINTA = AVAIN KANSALLISET JULKISHALLINNON TUKIPALVELUT? - Tunnistautuminen - Käyttöoikeuksien hallinta - Maksaminen - RAJAPINTA = AVAIN Kunnan Peruspalveluprosessit, Joita tuetaan suljetuilla tietojärjestelmillä Kantakartta Rakennus- Asemakaavoitus valvonta Opaskartta Osoitteet Ympäristön suojelu

87 KUNTAGML toimintamalli TARVEKARTOITUS JA HANKEEN IDEOINTI MARKKINOINTI KUNNAT MINISTERIÖT - VM, YM, MMM KUNNILLE TIETOJÄRJESTELMÄ PALVELUJA TUOTTAVAT YRITYKSET HANKKEEN ORGANISOINTI OMISTUS: Kuntaliitto ja kunnat HANKEHALLINTO JA OHJAUS: Kuntaliitto ja fcg RAHOITUS: Tekes ja kunnat Puoliksi TOIMINTAMALLIN KESKEISET TAVOITTEET - tulosten laaja käyttöönotto kuntakentällä - tulosten käyttöönottokynnyksen minimointi - kuntien nykyisten operatiivisten järjestelmien kehittäminen - kuntien tuottaman tiedon tekninen avaaminen laajaan käyttöön - sähköisten palvelujen markkinoiden avaaminen ja laajentaminen Page 87

88 KUNTAGML yhteistyömalli Kunnat saavat yhteishankkeen teknisten toteutusten (rajapintapalvelut) käyttöoikeuden korvauksetta järjestelmätoimittajasta riippumatta Järjestelmätoimittajille maksetaan kiinteä korvaus teknisen toteutuksen käyttöoikeudesta kaikille kunnille Kaikki kunnat maksavat saman asukaslukupohjaisen korvauksen Myös hankevaiheen jälkeen Hankkeen keskeiset tekniset määrittelyt valmistellaan ja esitetään hyväksyttäväksi Julkishallinnon Suosituksiksi (JHS) tai Kuntaliiton suosituksiksi Kunnat maksavat yhteishankkeen teknisten toteutusten käyttöönotosta ja ylläpidosta yritykselle korvauksen keskinäisen sopimuksen mukaan Aktivoidaan järjestelmätoimittajien asiakaskuntien yhteistyötä Kunnan Paikkatiedon Yhteistyöryhmä Vuotuinen Yhteistyöseminaari Kuntatalolla Page 88

89 KUNTAGML rajapintojen ylläpidon ja kehittämisen toimintamalli Kunnat omistavat toimintaprosessiensa rajapintatoteutusten määrittelyt ja toteutusten käyttöoikeudet Kuntaliitolla on oikeus luovuttaa rajoituksetta rajapintatoteutusten käyttöoikeuksia julkishallinnossa Määrittelyt tehdään toteutukseen kytkettynä Määrittelyt ovat kaikkien vapaasti käytettävissä Valtionhallinto voi käyttää määrittelyjä omien toimintaprosessiensa kehittämisessä Rajapintamäärittelyt julkaistaan Kuntaliiton suosituksina ja esitetään tarpeen mukaan hyväksyttäväksi Julkishallinnon Suosituksiksi (JHS) Kuntaliitto antaa kuntien puolesta luvan kuntien yhteisten rajapintamäärittelyjen ja toteutusten muuttamiseen Kuntaliitto edustaa kaikkia kuntia ja on sopimusosapuoli kuntien toimintaprosesseja koskevissa rajapinta-hankkeissa Page 89

90 KUNTAGML rajapintahankkeet Kuntien rajapintahankkeet KuntaGML rajapintojen jatkuva ylläpito Kuntien uudet rajapintahankkeet - Yleiskaavat - Yleisen alueiden hallintajärjestelmät -. Muiden organisaatioiden käynnistämät rajapintahankkeet - KRYSP II/YMSade - Veeti/VVY - KM3D rajapinnat

91 Rajapintahankkeiden rahoitus Rahoitus kootaan nyt hankkeittain eri lähteistä» Kunnat» Ministeriöt» Yritykset» Tekes» Muut kansalliset ja EU-tason rahoitusohjelmat» Kestävärahoitus?» Määrittelytyön rahoitusta valtion talousarviosta?» Toteutustyön rahoitus Kuntien oma rahoitus/ Kunnan paikkatietorahasto? JUHTA/ valtiontukirahoitus Kansalliset ja EU-tason rahoitusohjelmat» Ylläpidon rahoitus?» Mikä on kestävä rahoitusmalli? 91

92 Kunnan paikkatietorahasto? tehtävänä myöntää kunnassa rahoitusta kuntien paikkatietoaineistojen hankintaan, ylläpitoon ja julkaisemiseen rahoitus koostuu» X % nimetyistä palvelutuloista, joissa käytetään paikkatietoja» talousarviossa osoitetusta muusta rahoituksesta» Valtion kohdennettu valtionapurahoitus 92

93 Kuntien paikkatietopalvelu (KTP) - konsepti Asiakas-organisaatio - Tunnistautuu - Pääsee KTP:n kauppakaikalle - Hankkii oikeuksia ladata tietoja - Sitoutuu ehtoihin - Saa käyttäjätunnuksen ja salasanan tietojen latauspalveluun Asiakasorganisaation Tietojärjestelmä - Hakee tarvitsemiaan tietoja KTP:stä - Käyttää niitä asiakkaille suunnatuissa palveluissa Asiakkaille suunnatut palvelut KL myöntää luvan käyttää KTP palvelua ja kuntien rajapintoja WFS/WMS -kyselyt Ja vastaukset, tiedostolataus Testipalvelu: KATSO- Tunnistautumis -palvelu (Verohallinto) KTP Kauppapaikka KTP Rajapintapalvelu Kuntien WFS/WMS Tietopalvelurajapinnat

94 KTP toteuttaa Kestävän Avoimen Datan konseptia Julkishallinnolle ja yrityksille tarjotaan pääsy kuntien ajantasaiseen dataan KTP-palvelun kautta (wms,wfs-palvelut). KTP-palvelun ja sen datan käyttö on:» maksutonta julkishallinnon viranomaistehtävien hoitamisessa» maksutonta yritysten tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä» maksullista yritysten liiketoimintakäytössä sen mukaan kuin kunta päättää

95 RAJAPINNAT, KTP,PALVELUALUSTAT JA APLIKAATIOT? APPLIKAATIOT ALUSTAT KAUPPA VÄLIMUISTITUS KTP KAUPPA MUUT RAJAPINNAT KUNTIEN RAJAPINNAT

96 Yksi luukku asiakkaalle, mutta useita palvelutoteutuksia kunnissa Asiakas Asiakas Asiakas YKSI LUUKKU Palvelutoteutus Palvelutoteutus Palvelutoteutukset kunnissa 96

97 Kuntien palvelujen kansalliset kehittämishankkeet ei palvelumonopoleille Yhteiset määrittelyt Kunnalle maksetaan kansallinen tuki käyttöotetusta palvelusta, jolla edistetään palvelujen digitalisointia Tuotteiden certifioinnilla varmistetaan tuotteiden ja yhteisten määrittelyjen yhteensopivuus Palvelun toimivuus auditoidaan Palvelutoteutusten Palvelutoteutusten kehittäminen Palvelutoteutusten kehittäminen yrityksissä kehittäminen yrityksissä yrityksissä Kunta kilpailuttaa /valitsee palvelutoteutu kset Palvelu otetaan käyttöön kunnassa

98 Hyödyt Yrityksillä vapaa mahdollisuus kehittää tuotteita ja kilpailla markkinoilla Edistää yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla Parannetaan keskisuurten ja pienten yritysten toimintamahdollisuuksia Ei perusteta verovaroin yksityisiä palvelumonopoleja 100 % tehokas julkisen tukirahan käyttö maksetaan ainoastaan käyttöönotetusta palvelusta

99 Kuntien palvelujen kansalliset kehittämishankkeet ei palvelumonopoleille Yhteiset määrittelyt kunnan sähköiselle palvelulle Yritykset rakentavat palvelutoteutuksia yhteisten määrittelyjen pohjalta Palvelutoteutus certifioidaan yhteisiä määrittelyjä vastaan Kunta kilpailuttaa/hankkii palvelutoteutuksen Palvelutoteutus otetaan käyttöön kunnassa Palvelun toimivuus auditoidaan Kunnalle maksetaan kansallinen tuki palvelun käyttöönotosta

100 Paikkatiedon hankinnan ja ylläpidon kestävä rahoitus? Voidaanko ajantasaisen paikkatiedon rahoitusta järjestää rahastoimalla osa kunnan palvelujen maksutuloja niistä palveluista, joissa kunnan ajantasaisia paikkatietoja keskeisesti tarvitaan ja käytetään? Tavoitteena turvata kestävä ylläpito ja ajantasaisen paikkatiedon saatavuus yhteiskunnan palveluissa Tavoitteena kestävä rahoitusmalli, jossa tiedon ajantasaisuus ei ole sidottu vuosittaisen talousarvion rahoitusmahdollisuuksiin. 100

101 Kolmiulotteinen kaupunkimalli (KM3D)

102 Hankkeen organisaatio RTS Rakennustie to Oy buildingsmart Kaupunkisuunnit telu toimialaryhmä Kunnan Paikkatiedon Yhteistyöryhmä KPY Kuntaliitto - Konserni (Kuntaliitto ry Kuntaliitto Palvelut Oy FCG ) Kunnat Hankkeen ohjausryhmä YM Yritykse t

103 RAHOITUSSUUNNITELMA, yht. n Valtionhallinto YM pääkaupunkiseutu Espoo 8000 Helsinki 8000 Vantaa 8000 suuret kaupungit Jyväskylä 4000 Oulu 4000 Tampere 4000 Turku 4000 yritykset Autodesk/ Cad-q 1000 PB 1000 Vianova 1000 Bentley 1000 ESRI 1000 Geotrim 1000 Sito 1000 SKM 1000 Terrasolid 1000 Airix/Sweco 1000 BLOM 1000 FCG 1000 Terratec 1000 Tekla 1000 SKOL 1000 FM inernational 1000 Sähköposti lähetetty Tilausvahvistus puuttuu Tilaus vahvistettu keskisuuret kaupungit Hamina 2000 Hyvinkää 2000 Hämeenlinna 2000 Iisalmi 2000 Imatra 2000 Järvenpää 2000 Kajaani 2000 Kerava 2000 Kokkola 2000 Kotka 2000 Kouvola 2000 Kuopio 2000 Lahti 2000 Lappeenranta 2000 Mikkeli 2000 Oulu 2000 Pori 2000 Porvoo 2000 Rauma 2000 Riihimäki 2000 Rovaniemi 2000 Seinäjoki 2000 Vaasa 2000 Rahoitusta koossa kunnista ja yrityksistä Yhteensä YM

104 Selvitykset OT 1, Kaupunkimalliin kohdistuvien vaatimusten ja toiveiden kokoaminen (kyselyt) OT 2, Kehityspolku 2D-kantakartasta 3D-kaupunkimalliin OT 3, Tietomallinnuksen mahdollisuudet kaupunkien vuorovaikutuksessa OT 4, Kansainvälinen state-of-the-art tarkastelu OT 5,Kaupunkien tietomallinnuksen sanaston kokoaminen OT 6, Infrasuunnittelun lähtötietomallin laajentaminen kaupunkisuunnittelun tarpeisiin OT 7, (Kaupunkien tietomallinnuksen yleisten sisältövaatimusten valmistelu osaksi YTV-kokonaisuutta) => Kaupunkimallinnuksen internet käsikirja kunnille (julkaisu Kunnat.netissä?) OT 8, Kaupunkimallien rajapintapalvelujen määrittely ja pilotointi

105 3D Kaupunkimallinnusseminaari Kuntatalo, iso luentosali Taustat Suomessa Hollantilaiset kokemukset ja niistä oppiminen Suomalalaiset esimerkkihankkeet Paneeli Näyttely Keskustelut 3D Kaupunkimallinnusseminaari ja Kuntien Paikkatietoseminaari neisto/2015/3d-kaupunkimallinnus-paikkatietoseminaari/sivut/default.aspx Videointi: t9 105

106 Kuntien paikkatietoseminaari Kuntatalo, iso luentosali Keynote KM3D Hollannissa KM3D hanke Pysyvä rakennustunnus VRK/maistraatit/kunnat yhteistyö 3d kiinteistöjärjestelmä MMM: maastotietojärjestelmä ja sen palvelut Kaavan pohjakartan hankinnat ja hyväksyminen Kansalliset tietopalvelut ja hankkeet» KTP,Ktj, palveluväylä, digiroad ym. 106

107 Paikkatietoaineistojen hankinnan tarjouspyyntöesimerkit - ja mallit kuntien ja konsulttien yhteistyön tueksi Tarkistusvastuu siirtynyt mml:lta kunnille Jhs 185 ohjaa, ei sitova Tarjouspyyntöesimerkkejä julkaistu Kunnat.net-sivuilla Paikkatiedon oppaassa( http: // Tarjouspyyntömallin valmistelu käynnissä» Työryhmässä: Kyösti Laamanen, Sito Jussi Yrjölä, SKM Paavo Uuttu, Blom Heikki Luukkonen, Terratec Pentti Stenius, Oulu Harri Soini, Turku Jukka Haikara, JKL PÄIVITETTY 107

108 Hankintaohjeistus VAKIO- OSA TARJOUS- PYYNTÖ Vakioliitteet Palvelukohtaiset liitteet

109 Palvelut Kaavan pohjakartta (mittausluokka 1 /2) Ilmakuvaus Laserkeilaus. Kaavan pohjakartan tarkistamista koskeva sopimus kuntien kesken

110 Vakioliitteet Liite 2a: Kelpoisuusehtojen täyttymistä koskeva vakuutus Liite2b: Kelpoisuusehtolomake Liite 3: Selvitykset ja työsuunnitelma

111 Palvelukohtaiset liitteet Tarjouspyynnön liitteet, jotka ovat palvelukohtaisia Liite 4: Hankittava palvelu PALVELUKOHTAINEN LIITE Liite 5: Hintalomake PALVELUKOHTAINEN LIITE Erilliset liitteet, joissa tilaaja asettaa työn tekemiselle teknisiä ja sisällöllisiä vaatimuksia sekä työn tekemistä [Liite 6: Työohjelmat ] PALVELUKOHTAINEN LIITE [Liite 7: Tilaajan työsuunnitelma ja aluerajaus] PALVELUKOHTAINEN LIITE [Liite 8: Kerättävien tietojen kohdeluokitus] PALVELUKOHTAINEN LIITE Liite x: xxxx] PALVELUKOHTAINEN LIITE

112 Kuntien välinen sopimus kaavan pohjakartan tarkistamisesta Sopimus Sopijapuolet Kunta x (Tilaaja) Kunta y (Toimittaja) Luonnos Tarkoitus Kunta x ja kunta y, sopivat kunnan x asemakaavojen ja sitovan tonttijaon kaavoitusmittauksen valvonnasta ja pohjakarttojen tarkistamisesta. Tilaajan tehtävät Kunta x tilaa kaavoitusmittauksen valvontaa ja pohjakartan tarkistamista koskevan palvelun. Tilaus on tehtävä x viikkoa ennen ko. kaavoitusmittauksen aloittamista/ y viikkoa ennen tarkistamisen haluttua valmistumispäivää. Tilaaja toimittaa toimittajan käyttöön tarvittavat aineistot ja tiedot. Toimittajan tehtävät Kunnan y viranhaltija, ensisijaisesti n.n, vastaa kunnan asemakaavojen ja sitovien tonttijakojen pohjakarttojen MRL:n mukaisesta laatimisen valvonnasta ja tarkistamisesta noudattaen julkishallinnon suosituksia JHS160 ja JHS 185 xxx viikon kuluessa tilauksesta ellei muuta ko. tilauksen yhteydessä sovita. 112

113 Maksettava korvaus Tilaaja maksaa korvauksena Toimittajalle kaavoitusmittauksen valvonnasta ja kaavan pohjakartan tarkistamisesta kertakorvauksena z /tarkistus (alv 0) sekä x /ha(alv 0) sekä matkakulut. [Tilaaja maksaa korvauksena Toimittajalle kaavoitusmittauksen valvonnasta ja kaavan pohjakartan tarkistamisesta z /vuodessa (alv 0) sekä x /ha(alv 0) ja matkakulut.] Tarkistuksen ennen työn aloittamista Toimittajan käyttöön luovutettujen aineistojen ja tietojen riittävyys vahvistetaan ja maksettavan korvauksen määrä hyväksytään yhteisesti ennen tarkistamisen aloittamista. Laskutus ja maksaminen Toimitettu työ laskutetaan työn valmistumisen jälkeen. Maksuaika on 21 pv netto. Verkkolaskutusosoite: OVT-tunnus xxxxxxxxxxxxxxxx. Verkkolaskutukseen ja laskujen maksatukseen liittyvissä kysymyksissä lisätietoja saa sähköpostiosoitteesta ostoreskontra@xxxxxx.fi tai soittamalla ostoreskontran palvelunumeroon xxx-xxxxxxx. Vaikka Tilaaja ottaa vastaan vain sähköisiä laskuja, on laskussa silti oltava seuraavanlainen laskutusosoite: xxxx Vastuut Kunta y ja sen tarkistava viranomainen vastaavat ko. kaavoitusmittauksen valvonnasta ja kaavan pohjakartan tarkistamisesta kuten oman kuntansa alueella vastaavista tehtävistä. 113

114 Luonnos Erimielisyyksien ratkaiseminen Erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti neuvotteluteitse ja viimekädessä xxx käräjäoikeudessa. Sopimussakko Jos tarkistamista ei suoriteta sovitussa määräajassa, tilaajalla on oikeus periä sopimussakkona 10% sovitusta kokonaiskorvauksesta myöhästymispäivää kohti. Sopimussakko voidaan vähentää loppulaskusta. Yhteyshenkilöt Tilaajan yhteyshenkilö on Toimittajan yhteyshenkilö on Sopimuksen voimaantulo, voimassaolo ja irtisanominen Sopimus tulee voimaan, kun sen hyväksymistä koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Molemminpuolinen irtisanomisaika on kolme (3) kuukautta. Aika ja paikka Allekirjoitukset 114

115 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet: Terve talous, vaikuttavat palvelut ja elinvoimaiset kuntayhteisöt 115