LIIKENNEONNETTOMUUDET JYVÄSKYLÄSSÄ 2008

Transkriptio

1 LIIKENNEONNETTOMUUDET JYVÄSKYLÄSSÄ 2008 Taustatietoa Onnettomuusmäärät Loukkaantuneet Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet Viikonpäivävaihtelu Tuntivaihtelu Ikäkausijakauma Alkoholin osuus onnettomuuksissa Keskustan onnettomuudet Laatuluokat Onnettomuustyypit Risteysonnettomuudet Vaaralliset risteykset Yhteenveto

2 TAUSTATIETOA Jyväskylän kaupunki on pitänyt tilastoja Jyväskylän alueella tapahtuneista onnettomuuksista aina 1970-luvulta lähtien. Poliisilta saadaan kuukausittain tiedot tapahtuneista onnettomuuksista. Niiden pohjalta Kaupunkirakennepalvelujen Yhdyskuntatekniikan vastuualue laatii tilastoja, karttoja ja onnettomuusraportin. Käsillä oleva raportti koskee ainoastaan entistä Jyväskylää, mutta vuoden 2009 raporttiin sisällytetään uusienkin alueiden onnettomuustilastot. Raportin laadinnasta vastaavat liikenneteknikko Kalevi Lehtinen ja suunnitteluavustaja Liisa Havila. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT Poliisin onnettomuuksien kirjausjärjestelmään tehtiin vuonna 2005 muutos, joka suurensi huomattavasti onnettomuuksien tilastoituja määriä. Muutos koski nimenomaan aineellisiin vahinkoihin johtaneita onnettomuuksia. Vuoden 2008 onnettomuuksien kokonaismäärä oli 648, mikä on enemmän kuin kahtena aikaisempana vuonna. Eniten onnettomuuksia sattui lokakuussa (70 kpl). Huhti-, touko- ja kesäkuun määrät pysyttelivät edelleen melko matalalla tasolla, vähiten kolareita sattui toukokuussa (38 kpl). LUKUMÄÄRÄ Yhteensä Kevyt liikenne Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yht *) % -14,3-5,2 6,9-19,9-7,0 10,8-29,4 14,6-18,2 28,9 1,7-16,9 6,1 Kevyen liikenteen onnettomuuksia sattui hieman edellisvuotta enemmän (52 kpl). Onnettomuusalttein (12 kpl) kuukausi oli lokakuu. Täysin ilman kevyen liikenteen onnettomuuksia selvittiin helmi-, maalis- ja toukokuussa, mikä on erittäin harvinaista.

3 SÄYNÄTSALON KAUPUNGINOSA Säynätsalon kaupunginosan tiedot ovat mukana koko kaupungin yhteisissä tilastoissa. Alueen onnettomuustiedoista on kuitenkin tehty erittelyä vuositasolla. Tilastojen perusteella Säynätsalossa sattuneiden onnettomuuksien määrä on pysytellyt vuosittain noin kymmenessä. Vuonna 2008 onnettomuuksia oli 13 ja niissä loukkaantui neljä henkilöä. Yhdessä kolareista osallisen epäiltiin olleen alkoholin vaikutuksen alainen. Kevyen liikenteen onnettomuuksia tilastoitiin kolme, joista jokaisessa oli toisena osapuolena polkupyöräilijä. Suurin osa onnettomuuksista sijoittui Kinkovuorentielle, Parviaisentielle ja Saaritielle. Vertailua vuosilta : kolaria 11 kolaria 2 loukkaantunutta (kahdessa alkoholilla osuutta) 5 loukkaantunutta kolaria (kolmessa alkoholilla osuutta) 2 loukkaantunutta LOUKKAANTUNEET Onnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä kasvoi 18,1 % edellisvuodesta. Se ei kuitenkaan ylittänyt vuosien tasoa. Eniten loukkaantumisia oli elokuussa(15 kpl) ja heinäkuussa (14 kpl). Vähiten loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia (4 kpl) sattui tammi- ja maaliskuussa. Yleisesti ottaen loukkaantumisia sattui enemmän kesällä kuin talvella, joulu- ja helmikuuta lukuun ottamatta. LOUKKAANTUNEET Yhteensä Kevyt liikenne Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yht % -14,6-12,0 10,7 9,6 16,8-35,6 18,1-21,2 9,8-17,8 21,6 15,6-34,6 0,0 Kuolleet

4 Kevyessä liikenteessä loukkaantuneiden määrä (34 kpl) pysyi edellisen vuoden tapaan melko pienenä. Eniten loukkaantumisia (9 kpl) sattui lokakuussa. Helmi-, maalis-, touko- ja syyskuussa ei tapahtunut loukkaantumiseen johtaneita kevyen liikenteen onnettomuuksia. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui vain yksi, kun niitä vuonna 2007 sattui viisi. HENKILÖVAHINKOON JOHTANEET ONNETTOMUUDET Henkilövahinko-onnettomuuksien määrän kehitystä seurataan kolmannesvuosijaksoilla. Määrä kasvoi 21,7 % edellisvuodesta eli 101 kappaleeseen, mutta pysyi kuitenkin pienempänä kuin vuosina Eniten henkilövahinkokolareita sattui heinä- ja elokuussa (kummassakin 14). Edellisvuonna suurimmat määrät sijoittuivat vuoden alkuun (tammi- ja maaliskuu). Vuosittaisessa vertailussa eri kuukausien määrät vaihtelevat melko paljon. VIIKONPÄIVÄVAIHTELU Onnettomuuksien määrät eri viikonpäivinä eivät olleet suhteessa eri viikonpäivien liikennemääriin. Eniten onnettomuuksia sattui maanantaina ja keskiviikkona (108 kpl) sekä perjantaina (107 kpl), vähiten sunnuntaina (48 kpl). Aikaisempina vuosina perjantai oli kolarialttein päivä. Loukkaantuneiden määrä olivat suurimpia keskiviikkona (23 kpl) ja melko samoissa lukemissa oli tiistain (19 kpl) ja perjantain (20 kpl) määrät. Muina päivinä määrät oli vähäisempiä. Pv YHTEENSÄ KPL LOUKKAANTUNEET Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Kevyen liikenteen onnettomuuksia sattui eniten alkuviikosta: tiistaina (14 kpl) ja keskiviikkona (10 kpl). Viikonloppuisin kevyen liikenteen onnettomuuksien määrä oli vähäinen. Loukkaantumisia sattui eniten tiistaina, jolloin myös kevyen liikenteen onnettomuuksia tapahtui eniten.

5 VAIHTELU VUOROKAUDENAJAN MUKAAN Onnettomuuksia tapahtui eniten klo 11:n ja 16:n välillä. Eniten onnettomuuksia (66 kpl) tapahtui klo Aamuyön (klo 01 06) onnettomuuksia tapahtui aikaisempia vuosia enemmän. Muuten onnettomuudet sijoittuvat vuorokauden vilkasliikenteisimpiin aikoihin. Tuntivaihtelu Myös loukkaantuneiden määrät noudattelevat liikennemäärävaihtelua. Loukkaantuneiden määrän huippujaksot ovat klo (14 kpl) ja klo (10 kpl). Loukkaantuneiden määrä on ollut kahtena vuonna ( ) selvästi matalampi kuin vuonna 2006, jolloin oltiin huippulukemissa. Kevyen liikenteen onnettomuuksia sattuu eniten aamulla klo Myöhäisillan ja aamuyön aikana klo tapahtui vain kaksi onnettomuutta. Kahtena edellisenä vuotena onnettomuuksien määrät hajaantuivat enemmän vuorokauden eri tunneille. Myös kevyen liikenteen onnettomuuksissa loukkaantuneiden kohdalla näkyy sama ilmiö. IKÄKAUSIJAKAUMA Onnettomuuksissa osallisena olleiden suurin ryhmä ovat vuotiaat (18,4 %) ja vuotiaat (17 %). Alle 17-vuotiaiden määrä on aikaisempien vuosien tapaan melko vähäinen, tosin vuotiaiden määrä on jonkin verran lisääntynyt. Ikätiedot puuttuivat 11,5 %:ssa tapauksista, mikä on huomattavasti pienempi määrä kuin edellisenä vuonna. Ikäkausijakauma 30,0 Onnettomuusprosentti 25,0 20,0 15,0 10,0 5, , puuttuu Ikäryhmät

6 Kevyessä liikenteessä onnettomuusalttein ryhmä olivat vuotiaat. Edellisvuosia vähemmän onnettomuuksia sattui vuotiaille, vuotiaille, vuotiaille ja vuotiaille, mutta 7 14-vuotiaille sattuneiden onnettomuuksien määrä kasvoi jonkin verran. Ikätiedot puuttuivat jälleen puolesta kevyen liikenteen onnettomuustapauksia. Onnettomuuksissa loukkaantuneiden suurimmat ikäryhmät olivat vuotiaat sekä vuotiaat. Eri ikäryhmissä vuotiaille sattuneiden onnettomuuksien määrä väheni aikaisempaan verrattuna. Loukkaantuneiden ikätietoja puuttui jälleen edellisvuosia enemmän. Kevyen liikenteen onnettomuuksissa loukkaantuneiden suurin ikäryhmä oli vuotiaat. Esimerkiksi vuotiaiden ryhmässä ei ollut yhtään loukkaantunutta, kun vuonna 2007 ikäryhmän osuus onnettomuuksista oli 20,5 %. Myös vuotiaiden ryhmässä loukkaantuneiden määrä väheni. ALKOHOLIN OSUUS ONNETTOMUUSTAPAUKSISSA Vuoden 2008 aikana sattuneista onnettomuuksista 6,6 %:ssa osallisen epäillään olleen alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena. Alkoholionnettomuuksien osuus nousi hieman edellisiin vuosiin verrattuna. Alkoholionnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä kuitenkin laski edellisvuoteen verrattuna. Vuoden ainoan kuolonkolarin osallinen oli alkoholin vaikutuksen alainen pyöräilijä. Onnettomuuksia, joissa alkoholia oli mukana, sattui eniten marraskuussa (7 kpl, yksi loukkaantunut). Viikonpäivistä keskiviikkona sattui kahdeksan alkoholionnettomuutta. Eniten (6 kpl) niitä tapahtui klo ja iältään vuotiaille (12 kpl eli 28 %). Vuosi Yhteensä %-muutos 15,0 0,0-17,4 5,3 42,5-3,5-18,2 0,0-11,1 7,5 Loukkaant %-muutos 0,0 22,2-18,2-33,3 350,0-59,3-27,3 12,5 66,7-26,7 KESKUSTAN ONNETTOMUUDET Keskusta-alueella vuonna 2008 tapahtuneita onnettomuuksia oli 92 kpl. Määrä kasvoi 10,8 % edellisvuoteen verrattuna. Viiden vuoden jaksolla keskustassa on sattunut keskimäärin 89 onnettomuutta vuodessa. Eniten onnettomuudet lisääntyivät kartassa esitetyllä IIalueella. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia oli keskustan alueella kaikkiaan yksitoista. Keskustan alueella sattui kahdeksan kevyen liikenteen onnettomuutta eli 15,4 % kaikista kevyen liikenteen onnettomuuksista. Määrä on hiukan pienempi kuin viiden vuoden keskiarvo eli 11 kpl/vuosi. Määrän väheneminen näkyy varsinkin III-alueen kolareissa.

7 Keskusta-alueen kevyessä liikenteessä loukkaantui neljä henkilöä, joka oli 11,8 % keskustan loukkaantuneista. Määrä on pienempi kuin keskiarvo viideltä vuodelta. LAATULUOKAT Onnettomuudet jaetaan tyypeittäin laatuluokkiin. Onnettomuudet, joissa ovat osallisena ainoastaan moottoriajoneuvot, jaetaan kuuteen luokkaan: yksittäis-, kääntymis-, ohitus-, risteämis-, kohtaamis- ja peräänajo-onnettomuudet. Kevyen liikenteen onnettomuudet luokitellaan polkupyöräilijä- ja jalankulkijaonnettomuuksiin. Erikseen luokitellaan myös mopoonnettomuudet ja hirvi- sekä muut eläinonnettomuudet. Lisäksi on käytössä luokitus muut onnettomuudet. Vuoden 2008 tilastoinnissa yksittäisonnettomuudet (195 kpl) edustivat suurinta ryhmää edellisvuosien tapaan. Viiden vuoden tilastoinnissa niitä on ollut keskimäärin 200 kpl/vuosi. Yleisimpiä yksittäisonnettomuuksia ovat tieltä suistumiset sekä peruutusonnettomuudet. Onnettomuusmäärien kasvua näkyy melkein kaikissa laatuluokissa. Jalankulkijaonnettomuuksien määrä oli kuitenkin erittäin vähäinen aikaisempiin vuosiin verrattuna.

8 ONNETTOMUUDET ka. Yksittäisonnettomuus Kääntymisonnettomuus Ohitusonnettomuus Risteämisonnettomuus Kohtaamisonnettomuus Peräänajo-onnettomuus Mopoonnettomuus Polkupyöräonnettomuus Jalankulkuonnettomuus Hirvionnettomuus Muu eläinonnettomuus Muu onnettomuus LAATULUOKKIEN ONNETTOMUUSMÄÄRÄT Eniten sattui loukkaantumisia yksittäis-, peräänajo- ja polkupyöräonnettomuuksien ryhmissä. Näissä määrät vaihtelivat vähän alle tai yli kahdenkymmenen onnettomuuden. Kasvua oli myös kääntymisonnettomuuksissa (vuonna 2007/5 kpl, vuonna 2008/14 kpl) sekä risteämisonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrissä (vuonna 2007/3 kpl, vuonna 2008/12 kpl). Jalankulkija- ja mopo-onnettomuuksissa määrät vähenivät samassa suhteessa. Viiden vuoden jaksolla tarkastellen jalankulkijaonnettomuuksia oli vuonna 2008 selkeästi keskiarvoa vähemmän. ka. % ONNETTOMUUSTYYPIT Poliisi luokittelee onnettomuudet onnettomuustyyppeihin. Yleisin onnettomuustyyppi oli muut onnettomuudet aiempien vuosien tapaan. Muita yleisiä onnettomuustyyppejä olivat saman ajosuunnan ja risteävien ajosuuntien kolarit sekä tieltä suistumiset. Edellisvuosiin verrattuna kaksi ensin mainittua onnettomuustyyppiä lisääntyi, mutta jälkimmäisin väheni huomattavasti. Loukkaantumisten osalta yleisimpiä onnettomuustyyppejä olivat saman ajosuunnan ja risteävien ajosuuntien onnettomuudet sekä tieltä suistumiset. Vastakkaisten ajosuuntien ja jalankulkijoiden onnettomuuksia sattui vähiten.

9 ONNETTOMUUDET ka. Sama ajosuunta Sama ajosuunta (kääntyviä) Vastakkaiset ajosuunnat (koht.) Vastakkaiset ajosuunnat (käänt.) Risteävät ajosuunnat Risteävät ajosuunnat (kääntyviä) Jalankulkuonnettomuus (suojat.) Jalankulkuonnettomuus (muu) Tieltä suistuminen Muu onnettomuus ONNETTOMUUSTYYPPIEN MÄÄRÄT RISTEYSONNETTOMUUDET Risteyksissä tapahtui kaikkiaan 270 onnettomuutta 109:ssä eri risteyksessä. Risteysonnettomuuksien määrä on 41,7 % kaikista onnettomuuksista (prosenttiosuus vaihdellut vuosittain 40:n ja 47:n välillä). Risteysonnettomuuksien määrä on lisääntynyt onnettomuuksien määrien kasvamisen myötä. Tietyt risteykset ovat muita vaarallisempia ja esiintyvät kolmen vuoden tilastoja tarkasteltaessa listoilla muita tiuhempaan. Risteysten vaarallisuusjärjestys voidaan laatia joko kolarimäärien perusteella tai suhteuttamalla onnettomuudet risteyksen läpi kulkeviin liikennemääriin. Silloin onnettomuusaste ilmoittaa liikenneonnettomuuksien määrän miljoonaa ajoneuvoa kohti. Onnettomuusaste voidaan laskea vain niistä risteyksistä, joista on tiedossa liikennemäärät. Laskelmien perusteella vaarallisimmat risteykset vuonna 2008 olivat Vapaudenkatu Hämeenkatu, Vapaudenkatu Gummeruksenkatu, Voionmaankatu Keskikatu, Yliopistonkatu Kilpisenkatu, Rantaväylä Satamakatu, Satamakatu Schaumanin puistotie.

10 Risteys Yht. aste Rantaväylä - Satamakatu ,31 Vesangantie - Laajavuorentie ,43 Vapaudenkatu - Heikinkatu ,21 Voionmaankatu - Keskikatu ,44 Nisulankatu - Sepänkatu ,34 Lohikoskentie - Vapaaherrantie ,21 Lohikoskentie-Seppäläntie ,16 Siltakatu-Schaumanin puistotie ,33 Nisulankatu - Keskikatu ,36 Hannikaisenk. - Vaasank. - Rantav ,22 Vapaudenk. - Kalevank. - Hannik.k ,18 Tourulantie - Rantaväylän itäramppi ,16 Rantaväylä-Ahlmaninkatu ,17 Vt 23 - Rantaväylän länsi-ramppi ,29 Seppäläntie-Kangasvuorentie ,25 Vaajakoskentie-Kuokkalantie

11

12 VAARALLISISSA RISTEYKSISSÄ TAPAHTUNEET ONNETTOMUUDET Vaarallisimpiin risteyksiin luokitelluissa risteyksissä sattui vähintään kuusi onnettomuutta, tämän mukaan vuonna 2008 näitä risteyksiä oli kaikkiaan seitsemän. Suurimpana onnettomuuksien syinä olivat peräänajot (39 % risteyksen kolareista), väistämisvelvollisuuksien laiminlyönti (37,5 %) sekä päin punaista ajaminen (17,9 %). Vaarallisissa risteyksissä sattui yhteensä 56 onnettomuutta, joissa loukkaantui yhdeksän henkilöä. Yhteensä risteysonnettomuuksia sattui 270: määrä on laskusuunnassa, vaikka nousikin hieman edellisestä vuodesta. Risteys Onn.aste Rantaväylä - Satamakatu ,53 Siltakatu-Schaumanin puistotie ,52 Vesangantie - Laajavuorentie ,49 Vapaudenkatu - Heikinkatu ,30 Voionmaankatu - Keskikatu ,54 Nisulankatu - Sepänkatu ,36 Tourulantie - Rantaväylän itäramppi ,24 YHTEENVETO Vuoden 2008 liikenneonnettomuusluvut synkkenivät edellisvuodesta ja niiden määrä kasvoi 63:lla. Vähiten eli alle 50 kpl onnettomuuksia sattui huhti kesäkuussa. Myös kevyen liikenteen onnettomuudet kasvoivat hieman (3 kolarilla). Ilman lokakuun kahtatoista onnettomuutta kevyen liikenteen onnettomuuksien tilasto näyttäisi huomattavasti paremmalta. Loukkaantuneiden kokonaismäärä lisääntyi seitsemällätoista. Vuosi näyttää jakaantuneen kahteen jaksoon: tammi toukokuussa selvittiin selvästi alle kymmenen loukkaantuneen, kun taas loppuvuodesta loukkaantuneita oli kuukautta kohden vähintään kymmenen. Kevyen liikenteen loukkaantuneiden määrä ei lisääntynyt, tilaston ainoa pahempi kuukausi näyttää olevan lokakuu. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet lisääntyivät kahdeksallatoista. Kesäkuukausina (kesä-, heinä-, elo- ja syyskuu) sattui edellisvuoden tapaan yli kymmenen henkilövahinkokolaria. Myös muiden kuukausien henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrät olivat hieman suurempia. Onnettomuustiedot 1054 osallisen sukupuolesta ja iästä saatiin tilastoitua ensimmäistä kertaa, joten niille ei ole vielä vertailutietoja. Ikä- ja sukupuolitiedot jäivät puuttumaan 148:lta onnettomuuteen osalliselta. Miehiä oli tilastoiduista osallisista 733, naisia 321. Eniten onnettomuuksia miesten ja naisten ikäryhmissä sattui vuotiaille, joista miehiä oli 196 ja naisia 89. Toiseksi suurin ikäryhmä oli vuotiaat, joista miehiä oli 134, naisia 68. Onnettomuuksiin joutuneiden miesten osuus oli kaikissa ikäryhmissä naisia suurempi. Onnettomuusriski oli vuonna 2008 suurin maanantaisin ja keskiviikkoisin, vaikka perjantai on aikaisemmin ollut tilastoinnin kärkisijalla. Sunnuntaisin sattuneiden onnettomuuksien määrä on ollut alhainen ja nyt se jopa laski edellisvuosista.

13 Loukkaantuneita oli eniten keskiviikkona (23 kpl) ja perjantaina (20 kpl) sattuneissa kolareissa. Maanantain kolarit eivät ole vahinkoasteeltaan niin korkealla kuin keskiviikon ja tiistain kolarit. Tiistaipäivien suuriin henkilövahinkomääriin vaikuttavat kevyen liikenteen onnettomuuksien (14 kpl) ja niissä loukkaantuneiden määrä (10 kpl). Alkoholionnettomuuksien määrä kasvoi kolmella edellisestä vuodesta, mutta alkoholionnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä laski jonkin verran. Marraskuu ja maaliskuu olivat tilaston pahimpia kuukausia. Tammikuussa sattui vain yksi alkoholionnettomuus. Yksittäisonnettomuudet ja peräänajo-onnettomuudet pysyivät suurimpina onnettomuusryhminä edellisvuosien tapaan. Loukkaantuneiden määrät olivat suurimmat edellä mainittujen kahden luokan lisäksi polkupyöräonnettomuuksien ryhmässä. Jalankulkijaonnettomuudet vähenivät aikaisemmista vuosista. Onnettomuustyypeissä oli eniten saman ajosuunnan ja risteävien ajosuuntien onnettomuuksia sekä tieltä suistumisia. Viimeksi mainitut ovat kuitenkin vähentyneet huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Vaarallisiksi risteyksiksi luokiteltiin seitsemän risteystä, jossa tapahtui kuusi tai sitä enemmän onnettomuutta. Rantaväylä Satamakatu johtaa tilastoa suurella onnettomuusmäärällään (13 kpl). Suurin osa (9 kpl) em. risteyksen onnettomuuksista oli peräänajoja, lisäksi sattui kaksi hälytysajoneuvokolaria sekä kaksi punaista valoa päin ajaneen ajoneuvon aiheuttamaa kolaria. Kolareissa loukkaantui yhteensä kolme henkilöä. Liikenneturvallisuutta pyrittiin parantamaan eri toimenpitein. Schaumanin puistotien Uno Savolankadun risteykseen rakennettiin kiertoliittymä. Nisulankadun Kenttäkadun liittymään tehtiin suojatiesaarekkeet. Vesangantien Savelankadun risteykseen tehtiin suojatiemuutoksia. Länsi-Päijänteentien ajorataa kavennettiin. Yliopistonkadun uusi ilme paransi kaikkien käyttäjäryhmien liikkumismahdollisuuksia. Heikinkadulle rakennettiin kevyen liikenteen alikulkukäytävä. Liite: Karttalinkki >onnettomuudet2008

14 LIIKENNEONNETTOMUUDET JYVÄSKYLÄSSÄ 2008 SÄYNÄTSALO