YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 36/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 306 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 36/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 306 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Pohjavedenottamon rakentaminen Syrinharju B pohjavesialueelle tilalle Soranottomaa RN:o 32:9 ja veden ottaminen siitä, Lestijärvi Toholammin Vesihuolto Oy HAKEMUS Toholammin Vesihuolto Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen siitä 900 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna Syrinharju B pohjavesialueella. AIKAISEMMAT LUVAT Vedenotto tapahtuisi hakijan omistamalta tilalta Soranottomaa RN:o 32:9 Lestijärven kunnan Lestin kylässä, jonne rakennettaisiin jo olemassa olevan, hakijan omistaman Soralan ottamon itäpuolelle lisävedenottamo. Uudelta ottamolta on tarkoitus rakentaa raakavesijohto Toholammin Vesihuolto Oy:n vedenkäsittelylaitokselle Syrinharju A pohjavesialueelle. Vesijohdon sijoittamisesta ja rakentamisesta sovitaan erikseen maanomistajien kanssa. Länsi Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 13/1991/2 myöntänyt Toholammin Vesihuolto Oy:lle väliaikaisen luvan pohjaveden ottamiseen enintään 900 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna tilalle Soranottomaa RN:o 32:9 rakennettavasta vedenottamosta. Lupa on katselmustoimituksen jälkeen myönnetty lopullisena samalle ottomäärälle aikaisemmin lupaehdoin ja samassa yhteydessä (päätös nro 86 87/1993/2) on kahdelle Syrinharjun pohjavedenottamolle määrätty suoja alueet (vedenottamoalueet Vesilä RN:o 26:49 ja Soranottomaa RN:o 32:9 lähi ja kaukosuojavyöhykkeineen).

2 2 SUUNNITELMA Pohjavesialue Syrinharjun I luokan pohjavesialue sijaitsee Lestijärven kunnan alueella Lestijärvi nimisen järven ja Toholammin kunnan rajan välisellä alueella. Syrinharju on osa laajaa pitkittäisharjujaksoa, joka on osittain kerrostunut kallioperän heikkousvyöhykkeeseen. Muodostumatyypiltään harju on vettä ympäristöön purkava harju delta kompleksi. Muodostuman keskiosa koostuu karkeasta soravaltaisesta aineksesta ja jatkunee luoteeseen hienojen kerrosten peittämänä. Kaakkoisosistaan sillä lienee yhteys Latometsän pohjavesialueeseen. Muodostumaa ympäröivien alueiden maaperä on pääosin moreenia ja turvetta (suoalueita). Korkeimmillaan harju kohoaa noin +180 metrin korkeuteen ja luoteispäässä sijaitsevat vedenottamot ovat noin +130 metrin tasolla. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Lestijärvi Toholampi maantien kaakkoispuolisella alueella virtaussuunta on kaakkoon. Pohjavesialue on pituudeltaan noin 7 kilometriä ja leveydeltään 0,5 2 km. Alueelta saatava pohjavesi on laadultaan hyvää ja rakenteellisesti muodostuma on vedenhankinnan kannalta erinomainen. Koko Syrinharjun pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu m 3 /d. Lännempänä sijaitsevalla osa alueella A ( A) arvioidaan pohjavettä muodostuvan m 3 /d ja hakemuksen tarkoittamalla osa alueella B ( B) m 3 /d luvulla tehdyssä Syrinharjun pohjavesiselvityksessä harjun pohjoispuolella virtaavassa Puikonpurossa ei havaittu selviä pohjavedenpurkautumispaikkoja, mutta Syrissä Multilan lähteen pohjoispuolella pohjavettä purkautui Puikonpuroon laskevaan ojaan. Puikonpuro laskee Mato ojan kautta Lestijokeen. Vähäistä pohjaveden purkautumista havaittiin myös Isoperkkiön nevalla oleviin ojiin. Pohjaveden purkautumista tapahtui myös hankealueen eteläpuolella olevan nevan ojaan. Lisäksi pohjavettä purkautui tihkumalla esiintymän kaakkois, etelä ja lounaispuolella oleville soille. Veden hankinta ja nykyiset ottoluvat Toholammin kunnan alueella sijaitsee vain seuraavat pienet pohjavesiesiintymät: Alue luokka antoisuus nyk. ottomäärä Hirsikangas I 100 m 3 /d 35 m 3 /d Parhiala I 50 m 3 /d 15 m 3 /d Kotojärvi I 50 m 3 /d 12 m 3 /d Hirsikankaan alueella on Määttälä Kiviahon vesiyhtymän pohjavedenottamo, jonka kaivot ovat tällä hetkellä kuivia. Parhialan alueella

3 3 on Parhialan vesiyhtymän ottamo ja Kotojärven alueella on Oikemuksen vesiyhtymän vedenottamo. Toholammin kunnan alueella ei ole yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Valtaosa Toholammilla tarvittavasta vedestä otetaan jo nykyisin Lestijärven kunnan puolella sijaitsevilta Syrinharjun pohjavesialueilta. Vedenhankinnasta ja jakelusta Toholammilla vastaavat pääasiassa Toholammin Vesihuolto Oy ja Sykäräisten Vesihuolto Oy. Niillä on seuraavat vedenottoluvat Lestijärven alueella sijaitsevilla pohjavesialueilla: Luvan haltija pohjavesialue ottamo ottolupa Sykäräisten Vesihuolto Oy Syrinharju A Multilan lähde 400 m 3 /d Toholammin Vesihuolto Oy Syrinharju A Multila m 3 /d Toholammin Vesihuolto Oy Syrinharju A Vesilä 800 m 3 /d Toholammin Vesihuolto Oy Syrinharju B Sorala 900 m 3 /d Veden tarve Sykäräisten Vesihuolto Oy toimittaa Toholammilla vettä noin 300 asukkaalle ja Lestijärvellä noin 30 asukkaalle. Suurimman osan toimittamastaan vedestä se myy Finn Spring Oy:lle ja Bullberry Oy:lle. Valtaosa lähdevedestä pakataan ja myydään sellaisenaan. Toholammin Vesihuolto Oy toimittaa Toholammilla vettä noin asukkaalle sekä teollisuudelle (Valio Oy ja OSK Maitokolmio). Vettä on toimitettu myös Lestijärvelle Syrin alueelle (noin 50 m 3 /d), josta osa on toimitettu edelleen Syrin vesiyhtymälle. Lisäksi vettä on myyty Kannuksen vesiosuuskunnalle (noin 20 m 3 /d). Hakijan vedenottamoilta on v pumpattu m 3 /d (Multilasta 982 m 3 /d, Vesilästä 324 m 3 /d, Soralasta 311 m 3 /d). Toholammin alueella toimivilla Määttälä Kiviahon ja Parhialan vesiyhtymillä on johtoyhteys Toholammin Vesihuolto Oy:n verkostoon. Tällä hetkellä hakija toimittaa Määttälä Kiviahon vesiyhtymälle kaiken sen tarvitseman veden ja Parhialan vesiyhtymälle lisävettä tarpeen mukaan. Vesi Hydro Oy on vuonna 2002 laatinut Toholammin kunnalle vesihuollon kehittämissuunnitelman. Vuonna 2000 kunnassa oli asukkaita 3 840, vuonna 2015 asukkaita arvioidaan olevan ja vuonna 2025 vastaavasti Veden tarpeen arvioidaan olevan vuonna 2015 yhteensä m 3 /d ja vuonna 2025 yhteensä m 3 /d. Hakija tulee lisäksi jatkossakin toimittamaan vettä Lestijärven Syrinkylälle ja Kannukseen. Syrinharju A pohjavesialueelta vuonna 2005 otettu vesimäärä on ollut hakijan ottamoista yhteensä m 3 /d ja Sykäräisten Vesihuolto Oy:n Multilan lähteen Syrin ottamosta noin 200 m 3 /d eli kaiken kaikkiaan runsaat m 3 /d. Syrinharju A pohjavesialueen an

4 Uusi vedenottamo 4 toisuus on kuitenkin vain m 3 /d. Alueella A vedenottolupien sallima ottomäärä (2 200 m 3 /d) on suurempi kuin alueen arvioitu antoisuus. Tarkoituksena on siirtää vedenottoa enemmän Syrinharju B pohjavesialueelle ja vähentää alueen A käyttöä niin, ettei sieltä oteta vettä antoisuutta enemmän. Hajauttamalla vedenotto mahdollisimman laajalle alueelle ja useaan ottamoon voidaan veden laatu turvata parhaiten. Lisää ottamokapasiteettia tarvitaan turvaamaan Toholammin alueen vedenhankinta kaikissa olosuhteissa. Myös vedenpullottamon vedentarpeen turvaamiseen halutaan varautua. Toholammin Sykäräisissä sijaitseva Finn Spring Oy on laajentanut toimintaansa lähdeveden pullottamosta erilaisten juomien valmistajaksi ja yhtiöllä on edelleen laajennussuunnitelmia. Hakija on luvannut tulevaisuudessa toimittaa pullottamolle vettä enintään m 3 /d. Mikäli suunnitelmat toteutuvat, tulisi Toholammin alueella tarvittava vesimäärä olemaan yli m 3 /d. Lisäkapasiteetilla on tarkoitus varmistaa niin Toholammin kuin Kannuksenkin alueen sekä vedenpullottamon vedensaanti kaikissa olosuhteissa, myös häiriötilanteissa ja kuivina kausina. Uusi ottamo varmistaa myös veden laadun säilymisen jatkuvasti hyvänä, kun vedenotto voidaan jakaa eri alueille eikä ottamoita tarvitse kuormittaa kapasiteetin ylärajoille. Uusi pohjavedenottamo on mahdollista rakentaa Syrinharju B pohjavesialueelle, jonka kokonaisantoisuudeksi on arvioitu m 3 /d. Alueella ei ole yksityisten kaivoja. Alueella sijaitsee ainoastaan hakijan Soralan vedenottamo (samalla tilalla), jolle on määrätty suojaalue. Suoja alueen muuttamiseen ei ole tässä yhteydessä tarvetta. Vedenottamo suunnitellaan keskimääräiselle vedenotolle 900 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Kysymykseen tulee siiviläputkikaivo, jonka tarkempi rakenne selviää erillisen kaivonpaikkatutkimuksen perusteella. Syrinharju B pohjavesialueen vesi on hyvälaatuista ja vaatii vain alkaloinnin. Vesi on tarkoitus käsitellä hakijan Syrin kalkkikivialkalointilaitoksessa. Alkuvaiheessa uudelta ottamolta rakennetaan raakavesijohto Soralan vedenottamon raakavesijohtoon. Vesijohto tulee hakijan omistamalle maalle. Myöhemmin, kun vedenotto alueelta kasvaa, tulee ottamon ja käsittelylaitoksen välille rakentaa uusi raakavesijohto. Koepumppaukset ja esiintymän antoisuus Koepumppaus Syrinharju B pohjavesialueella suunnitellulla vedenottoalueella (piste 42) on tehty helmi huhtikuussa vuonna 1986 Kokkolan vesi ja ympäristöpiirin toimesta. Koepumppauksen keskimääräinen tuotto oli m 3 /d. Alimmillaan pohjavesipinta oli

5 5 pumppauspaikalla koepumppauksen lopussa, jolloin se oli laskenut 1,68 m aloitustasosta. Pohjaveden muodostumisalueen pinta alan (2,40 km 2 ), sadannan (600 mm vuodessa), imeytymisprosentin (40 50 %) sekä suoritetun koepumppauksen perusteella arvioitiin vuonna 1986 tehdyssä pohjavesiselvityksessä esiintymän antoisuudeksi m 3 /d. Lisäksi suoritettiin noin 1,8 kilometrin etäisyydellä pisteestä 42 kaakkoon toinen koepumppaus pisteellä 30 maalis huhtikuussa 1986 keskimääräisellä tuotolla 897 m 3 /d. Kyseisen muodostumisalueen (0,3 km 2 ), edellä mainitun sadannan ja imeytymisprosentin perusteella osaesiintymästä arvioitiin saatavan pohjavettä m 3 /d. Vedenoton ympäristövaikutukset Vedenotto pisteestä 42 voi vähentää koko Syrinharjun esiintymän luoteispäästä saatavan pohjaveden määrää, mutta koko pohjavesiesiintymän hyödyntäminen edellyttää vedenottoa myös esiintymän kaakkoisosassa eli pisteestä 42 tai sen lähettyviltä. Pisteen 42 lähellä sijaitsee jo Soralan vedenottamo. Syrinharjun kaakkoispäässä (alueella B) ei ole hakijan Soralan vedenottamon lisäksi muita vedenottamoita tai kaivoja, joihin vedenotto voisi vaikuttaa. Lähimpänä osa aluetta B sijaitsee osa alueella A hakijan Vesilän ottamo, joka on noin 3,3 km luoteeseen tutkimuspisteestä 42. Pohjavedenpinta alenee paikallisesti suunnitellun ottamon paikalla. Alenema on arviolta noin 1,7 m. Hakijan käsityksen mukaan tästä alenemasta ei kuitenkaan ole kenellekään mitään haittaa. Pohjavesiselvityksessä todetut pohjaveden purkautumat tulevat lisääntyvän pohjavedenoton seurauksena vähenemään. Puikonpuroon laskevaan ojaan on mittapadon ylivuoto ollut keväällä 1986 suuruusluokkaa m 3 /d. Eteläisimmän tarkkailupisteen 88 kaakkoispuolella olevaan, nevalle kaivettuun ojaan purkautuvan veden määräksi on keväällä 1986 arvioitu 300 m 3 /d. Lisäksi pohjavettä on purkautunut Isoperkkiön nevalla oleviin ojiin ja tihkumalla esiintymän ympärillä oleville soille. Tarkkailu Pohjavedenoton vaikutuksia pinta ja pohjavesiin on tarkkailtu Kokkolan vesi ja ympäristöpiirin hyväksymän ohjelman ( / L51491) mukaisesti. Tarkkailu on koskenut kaikkia Toholammin Vesihuolto Oy:n vedenottamoita Lestijärvellä eli Multilan, Vesilän ja Soralan ottamoita. Tarkkailu on käsittänyt pumpattujen vesimäärien seurannan lisäksi mm. pohjavedenpinnan tarkkailua em. ottamoiden ottamoalueilla ja ottamoalueiden ympäristössä pohjavesialueella. Lisäksi Multilan lähteen ylivirtaamaa on mitattu kerran kuukaudessa mittapadosta (MP1). Lisäksi tarkkailu käsittää pohjaveden laadun tarkkailun terveydenhoitolain vaatimusten mukaisesti.

6 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 6 Vedenoton vaikutuksia tullaan tarkkailemaan jatkuvasti niin, että mahdolliset vahingot voidaan todeta. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Lestijärven kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että Syrinharju A alueelle on jo myönnetty vedenottolupia yli alueen antoisuuden. Lupamäärät ovat jo nyt isot, joten lisävedenottoon tulee suhtautua varovaisesti. Erityisesti lisävedenotto voi aiheuttaa vaaraa Multilan lähteelle, joka on yksi vedenottopaikka. Mikäli Syrinharju B alueelta otetaan liikaa pohjavettä, voi Syrinharju A alueelle tulla ongelmia esimerkiksi veden laadun osalta. Mikäli pohjavettä ei virtaa tarpeeksi B alueelta A alueelle, voi A alueelle tulla korvaavaa humuspitoista vettä harjun reunaosilta. Ympäristökeskus on katsonut, että vedenottolupaa ei tule myöntää ennen kuin alueella on tehty pohjavesiselvitys. Koepumppauksen tulee olla pitkäaikainen, jotta vaikutukset ja vaikutusalue koko Syrinharjun alueelle on mahdollista havaita. Lisäksi muun muassa pohjaveden virtaussuunta, pohjaveden laatu (myös esim. liuotin, öljy, torjunta aineanalyysit) ja laatumuutokset sekä mahdolliset riskit pohjaveden laadulle tulee selvittää. Tutkimusten perusteella arvioidaan luvan myöntämisen edellytykset sekä alueelta hyödynnettävissä olevat vesimäärät. Kaikki Syrinharjun vedenottoluvat tulee harkita kokonaisuutena vedenoton hajauttamisen yhteydessä. Hankealue ulottuu lähimmillään vain noin kilometrin päähän Natura 2000 ohjelmaan kuuluvasta Isonevasta. Koska korkeuserot Isonevan eteläosassa ja vedenottoalueen itälaidalla ovat jokseenkin samat, tulee hakijan antaa selvitys siitä, mitä vaikutuksia näin runsaalla vedenotolla tulisi olemaan Natura alueeseen. Hakijan tulee myös selvittää alueella olevien, metsälain 10 :n mukaan rauhoitettujen lähteiden nykytila ja arvioida, mitä vaikutuksia vedenotolla tulisi olemaan lähteisiin. Ottoalueen molemmin puolin ja osittain myös alueen poikki kulkevat luonnontilaisen kaltaiset Puikonpuro ja Peritalonpuro. Vedenoton vaikutuksia Peritalonpuroon ei ole selvitetty. Myöskään purojen kalataloutta ja alivirtaamien vaikutusta mahdolliseen kalatalouteen ei ole selvitetty. Hakijan tulee täydentää esitetyt hakemuksen puutteet. Ennen tutkimuksien alkamista luvanhakijan on syytä olla yhteydessä ympäristökeskukseen.

7 HAKIJAN SELITYS JA LISÄSELVITYS 7 2) Sykäräisten Vesihuolto Oy on vaatinut muistutuksessaan, että vedenottolupaa myönnettäessä on huolehdittava, ettei Toholammin Vesihuolto Oy:n vedenotto vähennä Multilan lähteestä purkautuvan veden määrää. Sykäräisten Vesihuolto Oy:lle on myönnetty vedenottolupa Multilan lähteeseen vuonna 1965 (päätös nro 150/1965). Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Lisäksi hakijalta on pyydetty lisäselvitystä veden riittävyydestä ja laadusta sekä vedenoton vaikutuksista luonnonsuojelukohteisiin (Isoneva ja alueen lähteet) sekä Peritalon ja Puikonpuroon. Hakija on todennut lisäselvityksessään ( ), että hajauttamalla vedenotto mahdollisimman laajalle alueelle ja useaan ottamoon voidaan veden laatu turvata parhaiten. Pohjavesialueella B on Toholammin Vesihuolto Oy:llä lupa ottaa vettä Soralan ottamosta 900 m 3 /d eli sama määrä, jolle nyt haetaan ottolupaa. Pohjavesialueella B arvioidaan pohjavettä muodostuvan m 3 /d. Ottamoista yhteensä otettava vesimäärä olisi siten vain 72 % alueen arvioidusta antoisuudesta. Syrinharju B alueelta tapahtuvan vedenoton mahdolliset vaikutukset veden riittävyyteen ja pohjaveden laatuun Syrinharjun A alueella voidaan parhaiten todeta pitkäaikaisen vedenoton avulla sekä seuraamalla jatkuvasti pohjaveden korkeuksia ja laatua alueella. Yhtiö ottaa pohjavettä eri ottamoistaan siinä suhteessa kuin tarkkailutulokset edellyttävät laadun säilyttämiseksi hyvänä. Näin ollen erillistä koepumppausta ei ole tarpeen järjestää. Länsi Suomen vesioikeus on myöntänyt Sykäräisten Vesihuolto Oy:lle luvan (nro 150/1965) pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjavedenottoon Multilan alueelta Lupa vedenottoon on haettu Sykäräisten ja Härkänevan kylien piirissä olevien veden tarvetta varten ja suurimmaksi vedenkulutukseksi arvioitiin 400 m 3 /d. Keski Pohjanmaan Maanviljelysseura on saanut Multilan lähteen pohjavedenottamolleen Länsi Suomen vesioikeuden luvan samoin Maanviljelysseura on kuitenkin myynyt ottamoalueen vesioikeuksineen Toholammin Vesihuolto Oy:lle Vesioikeus on myöntänyt Toholammin Vesihuolto Oy:lle luvan (nro 97/1971 Y) pohjaveden ottamiseen m 3 /d Multilan lähteen alueelta Lisäksi Toholammin Vesihuolto Oy:llä on oikeus ottaa pohjavettä samalla Syrinharjun A pohjavesialueella sijaitsevasta Vesilän ottamosta 800 m 3 /d (lupa nro 15/1986/2, antopäivä ). Multilan lähteeltä ei voida jatkuvasti ottaa pohjavettä myönnettyjen lupien mukaisesti yli alueen jatkuvan antoisuuden (1 500 m 3 /d) veden laadun kärsimättä. Pohjaveden oton hajauttaminen Soralan alueelle on siten perusteltua. Vedentarve ja olosuhteet alueella ovat muuttuneet vesioikeuden lupapäätösten antamisen jälkeen. Erityisesti lähdevettä pullottavien tehtaiden (Finn Spring Oy ja Bullberry Oy) tulo Härkänevalle on li

8 8 sännyt veden tarvetta. Veden tehtaille toimittaa Sykäräisten Vesihuolto Oy. Vaikutukset Isonevan Natura 2000 alueeseen Syrinharjun pohjavesialueet sijoittuvat pääasiassa Mato ojan valuma alueelle (51.036). Syrinharju B alueen etelänurkka sijoittuu Pappilanpuron (51.045) valuma alueelle. Isoneva sijoittuu Heinosenpuron valuma alueelle (51.035) sekä Lestijärven lähialueelle (51.041). Mato ojan ja Pappilanpuron valuma alueiden vedet virtaavat Isonevan Natura alueesta poispäin. Isonevan Natura alueen (FI ) pintavedet virtaavat Heinosenpuron kautta Lestijokeen, eivät Puikonpuron valuma alueelle, jolla suunniteltu ottamo sijaitsee. Syrinharju B alueen ja Isonevan välissä on Sammakkolamminneva ja Kusiaissalo. Isonevan maanpinnan korkeus on +149 m, Kusiaissalon +155 m ja suunnitellun vedenottamon maanpinnan korkeus on ollut ennen soranottoa noin +165 m. Syrinharju B alueen ja Isonevan välissä oleva Kusiaissalo on kuitenkin moreenimäki, joka katkaisee veden virtauksen Syrinharjulta Isonevalle ja päinvastoin. Hakijan käsityksen mukaan pohjavedenotto suunnitellusta pohjavedenottamosta ei voi vaikuttaa Isonevan Natura alueeseen eikä myöskään siellä oleviin lähteisiin. Näin ollen lähteiden tarkkailu ei myöskään ole tarpeen. Vaikutukset Peritalonpuroon ja Puikonpuroon Peritalonpuro ja Puikonpuro sijoittuvat Mato ojan valuma alueelle. Mato ojan valuma alueen pinta ala on noin 60,43 km 2 ja järvisyysprosentti 0,05. Mato oja laskee Lestijokeen. Peritalonpuron valumaalueen pinta ala on noin 9,7 km 2 ja Puikonpuron noin 14,8 km 2. Purojen virtaamista ei ole käytettävissä mittaustuloksia. Koska vedenottoa ei ole tarkoitus lisätä muuten kuin mahdollisen vedenkulutuksen kasvun mukaisesti, eivät virtaamat käytännössä merkittävästi muutu nykyisestä. Pintavesien laadusta on hyvin vähän tutkimustietoa. Peritalonpuron vedestä ei ole lainkaan tutkimustietoa käytettävissä. Puikonpurosta on tutkimustulos vuodelta 1995 ja sen purkuojasta Mato ojasta vuodelta Valuma alueet ovat suurelta osin metsää ja suota, mistä johtuen vedet ovat ruskeavetisiä ja sisältävät orgaanista ainesta ja rautaa. Puikonpurossa on ollut aikaisemmin jonkin verran kalaa, mutta kalat ovat kaikonneet ojitusten seurauksena. Mato ojassakaan ei ole enää kalaa. Selvityksen liitteenä olevan Lestijärven kalastuskunnan lausunnon ( ) mukaan Puikonpuron ja Peritalonpuron kalastolla ei ole kalataloudellista merkitystä. Kevättulvien aikana voi muun muassa haukea nousta puroihin Lestijoesta Mato ojaa pitkin. Ensisijaisesti tarkoituksena on vedenoton hajauttaminen ja vedenoton turvaaminen erityistilanteissa. Kokonaisvedenotto koko Syrinharjun alueella ei muutu.

9 9 Yhteenveto otetuista vesimääristä Toholammin Vesihuolto Oy:n Syrinharjulla sijaitsevilta ottamoilta on viime vuosina otettu keskimäärin seuraavat vesimäärät (m 3 /d): Vuosi Multila Vesilä Sorala yhteensä LISÄTÄYDENNYS Ympäristölupavirasto on päivätyllä kirjeellä pyytänyt hakijalta lisätäydennystä vedenotosta ja vedentarpeesta. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hakija on viitannut aikaisemmin esittämäänsä Finn Spring Oy:n vedentarpeeseen (enintään m 3 /d) ja ilmoittanut, että Finn Spring Oy:n kanssa on neuvoteltu Multilan lähteen vedenottamon myynnistä sille. Toholammin kunta on toiminut asiassa välittäjänä. Asia on kuitenkin jäänyt odottamaan ympäristölupaviraston päätöstä vedenottolupa asiassa. Sinänsä vedenotto Soranottomaan uudesta ottamosta ei lisää kokonaisvedenottoa Syrinharjun alueelta (A ja B). Uusi vedenottamo on tarpeen Toholammin Vesihuolto Oy:lle erityisesti kriisi ja erityistilanteiden varalle. Se mahdollistaa myös veden toimittamisen tarvittaessa Kannukseen. Vedenoton hajauttaminen veden laadun turvaamiseksi on esitetyn mukaisesti yksi uuden ottamon rakentamisperuste. Vettä on tarkoitus ottaa tarpeen mukaan ja sieltä, missä se on laadultaan parasta ja aiheuttaa vähiten mahdollisia haittoja. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Toholammin Vesihuolto Oy:lle luvan pohjavedenottamon rakentamiseen omistamalleen tilalle Soranottomaa RN:o 32:9 Syrinharju B pohjavesialueella Lestijärven kunnan Lestin kylässä ja pohjaveden ottamiseen siitä lupamääräyksessä 1) sanotun määrän käytettäväksi talousvetenä ja teollisuuden tarpeisiin

10 10 Toholammin ja Lestijärven kuntien sekä Kannuksen kaupungin alueilla. Ottamoa ja samalla tilalla jo olevaa Soralan pohjavedenottamoa on pidettävä yhtenä ottamona. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Rakennettavasta vedenottamosta saadaan ottaa pohjavettä enintään 900 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna ja siten rajoitettuna, että pohjavedenotto hakijan nykyisiltä Multilan, Vesilän ja Soralan ottamoilta sekä nyt rakennettavalta ottamolta on yhteensä enintään m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. 2) Ottamoa on käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. Veden tuhlausta on vältettävä. 3) Ottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Otetuista vesimääristä on pidettävä kirjaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 4) Luvan saajan on tarkkailtava vedenoton vaikutuksia alueen pohjaja pintavesioloihin Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailut on aloitettava hyvissä ajoin ennen vedenoton aloittamista. Tarkkailutulokset ja tiedot otetuista vesimääristä on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Lestijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä annettava pyydettäessä tiedoksi niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen. 5) Jos vedenoton seurauksena Sykäräisten Vesihuolto Oy:n luvan (päätös nro 150/1965) tarkoittama vedensaanti Multilan lähteestä vaikeutuu, luvan saajan on tarpeellisessa määrin vähennettävä vedenottoaan. 6) Luvan saaja on velvollinen korvaamaan veden ottamisesta mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan tai edunmenetyksen. Mikäli vedenotosta on seurauksena, että joltakin alueelta vedensaanti estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja voidaan, jos asianomainen sitä vaatii, velvoittaa rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään vesilain 11 luvun 12 :n mukaisiin toimenpiteisiin alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi.

11 11 7) Vedenottamoalue on aidattava eikä sillä saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon kiinteästi liittyvää toimintaa. 8) Vedenottamon rakennustyöt on aloitettava ja saatettava valmiiksi neljän vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 9) Rakennustöiden aloittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Lestijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Vedenottamon käyttöönotosta on 60 vuorokauden kuluessa kirjallisesti ilmoitettava ympäristölupavirastolle sekä edellä mainituille valvontaviranomaisille. Perustelut Pohjavedenotto Syrinharjun pohjavesialueen osa alueelta A ylittää tällä hetkellä osa alueen antoisuuden m 3 /d. Hakijan ensisijaisena tavoitteena on hajauttaa vedenottoa Syrinharjulla tasaisemmin eri osa alueille, jotta veden laatu eri pohjavedenottamoilla säilyy hyvänä. Lisäksi hakijalla on tarve lisätä jonkin verran vedenottoaan nykyisestä kokonaisottomäärästä, joka on ollut yhteensä noin m 3 /d (Multilan ja Vesilän ottamot Syrinharju A alueella ja Soralan ottamo Syrinharju B alueella). Lisävedenotolla on tarkoitus varmistaa Toholammilla toimivan vedenpullottamon vedensaanti sekä Toholammin, Lestijärven ja Kannuksen yhdyskuntien vedensaanti poikkeustilanteissa. Syrinharju B pohjavesialueelta on saatavissa hyvälaatuista pohjavettä. Syrinharju B alueen kokonaisantoisuudeksi on arvioitu m 3 /d. Samalla kiinteistöllä jo sijaitsevalla luvan saajan Soralan ottamolla on ottolupa vesimäärälle 900 m 3 /d. Lupa on myönnetty ottomäärälle 900 m 3 /d. Nyt myönnetty ottomäärä on määrätty laskettavaksi kuukausikeskiarvona vuosikeskiarvon sijasta. Koska Syrinharju B alueen vedenotolla on vaikutuksia A alueen veden määrään, on luvan mukaista vedenottoa rajoitettu siten, että luvan saajan koko Syrinharjun alueelta ottama vesimäärä on enintään m 3 /d. Näin vältettäneen myös pohjaveden laadun heikentyminen A alueella. Syrinharjun alueella jo ennen luvan saajaa toimineelle Sykäräisten Vesihuolto Oy:lle on varmistettava riittävä ja laadukas pohjavesi. Kokonaisottomäärä on annettu vuosikeskiarvona ottaen huomioon, että osalle ottamoista enimmäisottomäärä on annettu vuosikeskiarvona. Vaikutusten tarkkailu on tarpeen, jotta haitallisten vaikutusten mahdollisesti ilmaantuessa voidaan ryhtyä tarpeellisiin toimiin. Vedenoton vaikutuksia on tarpeen tarkkailla myös pintavesien osalta, koska koepumppaus alueella on ollut melko lyhytaikainen ja siitä on kulunut jo noin 20 vuotta. Vaikutuksia puroihin ja mahdollisesti lähistön lähteisiin on näin ollen aiheellista selvittää tarkemmin. Tarkkailut

12 12 on luotettavan vertailutiedon saamiseksi aloitettava ennen vedenoton käynnistämistä. Pohjavedenottamon rakentamisesta ja vedenotosta siitä ei lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu asutus tai elinkeino oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista eikä muuta vesilain 2 luvun 5 :ssä tai 9 luvun 8 :ssä tarkoitettua seurausta eikä vedenotolla ennalta arvioiden ole luonnonsuojelualueille ulottuvia haitallisia vaikutuksia. Vedenottamon rakentamisesta ja vedenotosta saatava hyöty laajan alueen ja teollisuuden veden saannin varmistamiseksi on hankkeesta johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Lainkohdat Vesilain 9 luvun 5 ja 8 sekä 11 luvun 12 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Ympäristölupavirasto on ottanut Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset huomioon lupamääräyksissä 1) ja 4). Vedenotto ei lisäänny olennaisesti nykyisestä eivätkä otosta aiheutuvat vaikutukset siten muutu kokonaisuutena arvioituna. Sykäräisten Vesihuolto Oy:n muistutus on otettu huomioon lupamääräyksissä 1) ja 5) sekä rajoittamalla kokonaisottomäärää hakijan Syrinharjulla sijaitsevilta ottamoilta. KÄSITTELYMAKSU euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1238/2003) maksutaulukon mukaisesti. Kysymyksessä on pohjaveden ottaminen (ottomäärä yli 500 m 3 /d, maksu 980 ). Koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua suurempi, maksua on korotettu 35 %:lla.

13 13 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Mika Seppälä Jukka Leinonen Esko Vähäsöyrinki Hanna Pesonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Jukka Leinonen ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Hanna Pesonen. HIP/sl

14 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.