PROKON WIND ENERGY FINLAND OY STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON YVA-MENETTELY TIIVISTELMÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOS- TUKSESTA

Transkriptio

1 PROKON WIND ENERGY FINLAND OY STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON YVA-MENETTELY TIIVISTELMÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOS- TUKSESTA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20973

2

3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 2 TIIVISTELMÄ Hankealue PROKON Wind Energy Finland Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Pohjanmaalle noin kahdeksan kilometriä Oravaisten kylästä itään Vöyrin ja Uudenkaarlepyyn kunnanrajalle sijoittuvalle laajalle metsäalueelle. Etäisyys Uuteenkaarlepyyhyn on noin 22 kilometriä. Muita tuulivoimapuiston lähellä sijaitsevia taajamia tai asutuskeskittymiä ovat muun muassa Pensala ja Jepua pohjoisessa, Alahärmä kaakossa ja Komossa lounaassa. Pohjanlahden rannikko on hankealueen länsipuolella, lähimmillään kahdeksan kilometrin etäisyydellä. Hankealueen koko on noin 1900 hehtaaria. Kuva 1. Hankealue sijaitsee Vöyrin ja Uudenkaarlepyyn kunnanrajalla Pohjanmaalla. YVA-menettelyn osapuolet Hankkeesta vastaava PROKON Wind Energy Finland Oy on saksalaisen PROKONyritysryhmän tytäryhtiö. PROKON kuuluu Saksan johtaviin yrityksiin tuulivoimaloiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon alalla. Yritys on harjoittanut toimintaansa tuulivoimamarkkinoilla vuodesta YVA-menettelyä johtaa yhteysviranomainen, joka on tässä tapauksessa Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). YVA-konsulttina toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n asiantuntijaryhmä. Hankkeen tausta ja tavoitteet Tuulivoimahankkeen taustalla ovat ilmastopoliittiset tavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut kansainvälisillä sopimuksilla ja EU:n jäsenenä. Lisäksi Pohjanmaan tulee maakuntastrategian mukaan olla energiaomavarainen maakunta, jonka energiantuotanto perustuu uusiutuvaan energiaan.

4 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 3 Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) tarkoituksena on edistää arviointia ja ympäristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tarkoituksena on lisäksi lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja heidän mahdollisuuksiaan osallistua ja vaikuttaa hankesuunnitteluun. YVA-menettely ei ole lupa- tai päätösmenettely. YVA-menettely koostuu kahdesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Toisessa vaiheessa tehdään varsinainen ympäristövaikutusten arviointi, jonka tulokset koostetaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Tämä asiakirja on tiivistelmä hankkeen YVA-selostuksesta. YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto selostuksesta liitetään hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin ja suunnitelmiin. Lupapäätöksessä lupaviranomainen selvittää, miten YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto siitä on otettu huomioon. Aikataulu YVA-menettely alkoi virallisesti, kun hankkeesta vastaava toimitti YVA-ohjelman yhteysviranomaiselle kesäkuussa Yhteysviranomainen asetti YVA-ohjelman nähtäville kesällä YVA-ohjelmasta saadut lausunnot ja palaute on otettu huomioon YVA-selostusta laadittaessa. YVA-selostus, joka sisältää arviointityön tulokset, asetetaan nähtäville kahden kuukauden ajaksi lokakuussa Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon alkuvuodesta Hankkeen alustavan aikataulun mukaan alustava suunnittelu, YVA-menettely ja hankealueen kaavoitus toteutetaan pääosin vuosina ja viimeistellään vuoden 2015 alussa. Hankeaikataulun mukaan tuulipuistolle voidaan hakea rakennuslupaa vuoden 2015 aikana ja rakentaminen saattaa päätökseen vuonna Tiedottaminen ja osallistuminen Ympäristövaikutusten arviointimenettely on avoin prosessi, johon asukkaat, kansalaisjärjestöt, eri viranomaiset ja muut eturyhmät voivat osallistua. YVA-menettelyn kautta asukkaat ja muut osalliset voivat osallistua hankkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä valvomaan on asetettu seurantaryhmä, jonka tehtävänä on edistää tiedonkulkua ja -vaihtoa hankevastaavan, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kesken. Seurantaryhmä seuraa ympäristövaikutusten arvioinnin kulkua ja esittää mielipiteitä arviointityöstä ja YVA-selostuksen valmistelusta. YVA-menettelyn aikana yleisölle järjestetään kaksi tiedotus- ja keskustelutilaisuutta; yksi YVA-ohjelmavaiheessa (arvioinnin suunnitteluvaihe) ja toinen ympäristövaikutusten arvioinnin valmistuttua. Yleisö voi esittää tilaisuuksissa kysymyksiä ja mielipiteitä hankkeesta ja sen vaikutusten arvioinnista. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa ja kuuluttaa virallisesti YVA-menettelystä verkkosivuillaan ja nähtäville asetettavan aineiston kautta. Mielipiteet ja lausunnot YVA-ohjelmasta ja -selostuksesta toimitetaan ELY-keskukselle.

5 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 4 Hankkeen tekninen kuvaus Hankevaihtoehdosta riippuen tuulivoimapuisto tulee koostumaan noin 7-32 voimalaitoksesta, joiden yhteenlaskettu kokonaisteho on noin MW. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, tuulivoimalaitokset toisiinsa yhdistävistä maakaapeleista, sähköasemasta ja tuulivoimalaitosten välisistä teistä. Tuulivoimalaitos koostuu perustukseen pultattavasta tornista, kolmilapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Tuulivoimalaitoksen tornin korkeus tulee oleman noin 145 metriä, roottorin halkaisija noin 131 metriä ja tuulivoimalaitoksen lakikorkeus siten runsaat 210 metriä. Jokaisen tuulivoimalaitoksen ympäriltä on raivattava puusto noin hehtaarin kokoiselta alueelta, jotta rakennus- ja asennustöille saadaan tilaa. Tuulivoimapuiston alueelle rakennetaan 110 kv sähköasema, jossa tuulivoimaloiden tuottama teho muunnetaan 110 kv siirtojännitteeksi. Sähköasemalta sähkö siirretään alustavan suunnitelman mukaan ilmajohdon välityksellä valtakunnalliseen verkkoon uudella sähköasemalla. Muutokset YVA-ohjelman jälkeen Tuulivoimapuiston tekniseen suunnitelmaan on YVA-ohjelmavaiheen jälkeen tehty muutoksia hankealueella tehtyjen selvitysten tulosten sekä YVA-ohjelmasta saatujen yhteysviranomaisen lausunnon ja erillislausuntojoen perusteella. Tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmaa on muutettu mm. siirtämällä voimaloita vähemmän herkille alueille. YVA-menettelyn aikana hankkeesta vastaava on tehnyt tiesuunnitelman, jonka mukaan tuulivoimapuiston rakennus- ja huoltotiestö hyödyntää mahdollisuuksien mukaan alueella olemassa olevaa metsätieverkostoa. Hankkeesta vastaava on myös kehittänyt vaihtoehtoisen tiesuunnitelman, jonka ympäristövaikutusten ei arvioida poikkeavan merkittävästi alkuperäisestä tiesuunnitelmasta. YVA-menettelyn aikana on selvitetty vaihtoehtoisia kuljetusreittejä yleiseltä tieverkolta hankealueelle. Kuljetusreiteistä on käyty keskusteluja ELY-keskuksen kanssa erityisesti kuljetusten mahdollisten pohjavesivaikutusten ja pilaantumisriskin osalta. YVA-ohjelmassa esitettiin kolme reittivaihtoehtoa ulkoiselle sähkönsiirrolle. Suunnittelun edettyä YVA-selostuksessa esitetään yksi alustava reittivaihtoehto, jota on tarkasteltu ympäristövaikutusten arvioinnissa. YVA-menettelyssä arvioidut vaihtoehdot YVA-menettelyssä on tarkasteltu kolmea toteuttamisvaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan tuulivoimapuiston laajuuden suhteen (kuvat 2-4). Vaihtoehtoja on vertailtu keskenään niiden aiheuttamien ympäristövaikutusten perusteella. Vaihtoehtojen vaikutuksia on vertailtu lisäksi nk. nollavaihtoehtoon, tilanteeseen, jossa hanketta ei toteuteta. Vaihtoehto 0: Tuulivoimapuistoa ei toteuteta Uusia tuulivoimaloita ei rakenneta, ja vastaava sähkömäärä tuotetaan muulla tavalla. Vaihtoehto 1: 25 tuulivoimalaa Uudenkaarlepyyn kaupungin alueelle Tuulivoimaloiden kokonaisteho noin 75 MW. Vaihtoehto 2: 7 tuulivoimalaa Vöyrin kunnan alueelle Tuulivoimaloiden kokonaisteho noin 21 MW.

6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 5 Vaihtoehto 3: 32 tuulivoimalaa Uudenkaarlepyyn kaupungin ja Vöyrin kunnan alueelle Tuulivoimaloiden kokonaisteho noin 96 MW. Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi noin 8,6 km pitkällä ilmajohdolla hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta hankealueen länsipuolella kulkevan olemassa olevan 110 kv voimajohdon (Tuovila Kojola) yhteyteen rakennettavalle uudelle sähköasemalle (kuva 5). Kuva 2. Storbötetin tuulivoimapuisto Uudenkaarlepyyn kaupungin alueella vaihtoehdossa 1. Kuva 3. Storbötetin tuulivoimapuisto Vöyrin kunnan alueella vaihtoehdossa 2.

7 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 6 Kuva 4. Storbötetin tuulivoimapuisto Uudenkaarlepyyn kaupungin ja Vöyrin kunnan alueella vaihtoehdossa 3. Taulukko 1. Yhteenveto alustavista teknisistä tiedoista tuulivoimapuiston eri toteutusvaihtoehdoissa. Selite Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 25 voimalaa 7 voimalaa 32 voimalaa Voimalaitosten lukumäärä Kokonaisteho (MW) ~ Vuotuinen sähköntuotanto GWh ~ Parannattavan tiestön pituus (km) 17,6 0,86 17,6 Rakennettavan tiestön pituus (km) 10,7 4,2 12,6 Maakaapeliojien pituus (km) 25 7,0 32 Rakennettavan ilmajohdon pituus (km) 8,6 6,1 8,6 Teiden rakennusmateriaalit (m 3 ) Pystyskenttien rakennusmateriaalit (m 3 )

8 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 7 Selite Perustusten rakennusmateriaalit: Sisäisen sähkönsiirron rakennusmateriaalit: Kuljetusmäärät: Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 25 voimalaa 7 voimalaa 32 voimalaa Betoni (m 3 ) Murske (m 3 ) Maatäyttö (m 3 ) Raudoitus (t) Maakaapeliojat, murske (m 3 ) kv sähköasema, murske (m 3 ) Raskaiden kuljetusten määrä Erikoiskuljetusten määrä Rakennettava pinta-ala: Pystytyskenttien pinta-ala (ha) Uuden tieverkon pinta-ala (ha) 6,4 2,5 7,6 Olemassa olevan tiestön levennysala (ha) 3,5 0,2 3,5 Sisäisen sähkönsiirron pinta-ala (ha) 8,0 2,6 10 Tuulivoimapuisto yhteensä (ha) Tuulivoimapuiston yhteensä % hankealueesta (1900 ha) 2,3 0,6 2,8 Voimajohdon vaatima ala (ha) Tuulivoimapuisto ja voimajohto yhteensä (ha) Kuva 5. Alustava sähkönsiirtoreitti hankealueelta Oy Herrfors Ab:n olemassa olevalle 100 kilovoltin johdolle Tuovila-Kojola. Sähkönsiirtoreitti tarkentuu suunnittelun edetessä.

9 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 8 Yhteenveto hankkeen ympäristövaikutuksista Vaikutukset äänimaisemaan Rakentamisvaiheen töistä aiheutuva melu on paikallisesti katsottuna lyhytaikaista ja se aiheutuu lähinnä rakennuspaikalla käytettävistä työkoneista ja kuljetusväylien liikenteestä. Merkittävämpi äänilähde ovat tuulivoimalaitokset niiden ollessa käytössä. Tuulivoimalaitosten pyörivät lavat aiheuttavat tuulivoimalaitokselle tunnusomaista suhinaa, joka syntyy tuulen osuessa roottorin lapaan ja äänen heijastuessa mastoon. Suunniteltujen tuulivoimalaitosten käytönaikaiset meluvaikutukset mallinnettiin WindPRO-ohjelman avulla. Mallinnus tehtiin 107,5 db lähtömelutasolla tilanteessa, jossa kaikki voimalaitokset aiheuttavat eniten melua, melun levitessä myötätuuleen ja tuulennopeuden ollessa 8 m/s. Mallinnuksen mukaan voimalaitoksista aiheutuva melu on melko paikallista. Alue, jolla melutaso ylittää 40 desibeliä ulottuu toteutusvaihtoehdosta riippuen metrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Noin metrin etäisyydellä melutaso on laskenut noin 35 desibeliin, joka vastaa karkeasti hiljaisen metsän melutasoa. Mallinnusten mukaan ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot eivät ylity lukuun ottamatta yhtä vapaa-ajan asuinrakennusta vaihtoehdossa 3. Loma-asutusta koskeva yöajan suunnitteluohjearvo on 35 db. Vapaa-ajan asuinrakennuksen ei kuitenkaan katsota sijaitsevan loma-asutukseen käytettävällä alueella. Matalataajuiset äänitasot ylittävät sosiaali- ja terveysministeriön sisämelun ohjearvot vaihtoehdoissa 1 ja 3 kaikkien kahdeksan tarkastellun vakituisen tai vapaa-ajan asuinrakennuksen ulkopuolella ja vaihtoehdossa 2 yhden asuinrakennuksen ulkopuolella. Ottaen huomioon seinien eristävyyden tulevat ohjearvot kuitenkin todennäköisesti alittumaan kaikissa arvioiduissa kohteissa kaikissa toteutusvaihtoehdoissa. Vaihtoehdosta riippuen noin hehtaaria Paljakanneva-Åkantmossenin Natura 2000-alueesta sijoittuu yli 35 desibelin melualueelle. Natura-alueelle i kuitenkaan sovelleta 35 desibelin ohjearvoa, koska sitä ei voida katsoa alueeksi, jota käytettäisiin yleisesti oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöaikaan. Yli 35 desibelin melualueella sijaitsevat kaksi virkistysalueeksi luokiteltua kohdetta ovat ampumarata ja aiemmin käytössä ollut motocross-rata. Taulukko 2. Häiriintyvät kohteet melun vaikutusalueella vaihtoehdossa db(a) 40 db(a) 45 db(a) Vakituiset asuinrakennukset 34 kpl 0 kpl 0 kpl Vapaa-ajan asuinrakennukset 1 kpl 0 kpl 0 kpl Leirintäalueet, luonnonsuojelualueet* 1 kpl 1 kpl 0 kpl * Yöajan arvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.

10 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 9 Kuva 6. Melumallinnuksen tulokset laajimmassa, 32 voimalaa käsittävässä vaihtoehdossa 3. Varjotus- ja välkevaikutukset Auringon paistaessa tuulivoimalaitoksen takana tuulivoimalaitoksen roottorien lavat aiheuttavat liikkuvia varjoja. Voimaloista aiheutuvan varjostuksen ja välkkeen laajuus vaihtelee eri vuoden- ja vuorokaudenaikojen valo-olosuhteiden mukaan sekä riippuen etäisyydestä voimalaan sekä mahdollisista näkyvyysesteistä. Tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksia mallinnettiin WindPRO-ohjelman avulla. Mallinnus tehtiin nk. todelliselle tilanteelle (real case), joka perustuu alueen säätietoihin. Mallinnus ei ota huomioon puiden peittävää vaikutusta havaintopaikkojen läheisyydessä. Tuulivoimapuiston ei arvioida aiheuttavan merkittäviä varjostus- tai välkevaikutuksia missään tuulivoimapuistovaihtoehdossa. Indikatiivinen arvo, kahdeksan tuntia vuodessa, ei ylity vakituisten tai lomarakennusten kohdalla. Lisäksi todelliset vaikutukset ovat mallinnettuja pienemmät, koska mallinnus ei huomioi metsän peittävää vaikutusta.

11 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 10 Kuva 7. Varjostusmallinnus laajimmassa, 32 voimalaa käsittävässä vaihtoehdossa 3 todellisuutta vastaavassa tilanteessa. Taulukko 3. Tuulivoimapuiston varjostusalueelle vaihtoehdossa 3 sijoittuvat vakituiset ja loma-asunnot (MML maastotietokanta). Todellinen tilanne Real Case, VE3 1 h/a 8 h/a Vakituiset asuinrakennukset 4 kpl 0 kpl Vapaa-ajan asuinrakennukset 0 kpl 0 kpl Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Storbötetin hanke toteuttaa osaltaan Suomen tavoitetta lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja vähentää ilmastolle vahingollisia päästöjä, joten vaikutusten katsotaan olevan myönteisiä. Storbötetin tuulivoimapuistossa tuotettavan sähkömäärän avulla vältetään arviolta tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa verrattuna muihin energiantuotantomuotoihin. Tuulivoimahankkeen ansiosta vähenisivät myös muut haitalliset päästöt.

12 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 11 Vaikutukset kallio- ja maaperään Tuulivoimapuiston vaikutukset maa- ja kallioperään ilmenevät paikallisesti pintamaan poistona ja massanvaihtoina uuden tiestön, voimalapaikkojen ja voimajohtopylväiden perustusten alueilla rakennusvaiheessa. Tuulivoimapuiston tai voimajohdon alueelle ei sijoitu arvokkaiksi luokiteltuja tai suojeltuja kallioalueita, eikä kohteita, joiden maaperää tulisi suojella. Näin ollen vaikutukset ovat merkittävyydeltään vähäisiä. Hankealueen sijainnista ja maanpinnan korkeustasosta johtuen happamien sulfaattimaiden esiintyminen hankealueella on mahdollista. Kaikki voimalaitokset, voimajohto ja muu tuulivoimapuistosta aiheutuva rakentaminen sijoittuu kuitenkin alueille, joissa happamien sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyys on arvioitu hyvin pieneksi. Tuulivoimapuiston rakennus- ja käytöstäpoistovaiheiden aikana kuljetus- ja työkoneiden öljy- tai polttoainevuodot voivat aiheuttaa maaperän pilaantumista onnettomuustilanteessa. Rakentamisen jälkeen, tuulivoimapuiston toiminnan aikana, ei aiheudu vaikutuksia maa- ja kallioperään. Voimaloiden huollossa käsitellään koneöljyä ja muita kemikaaleja, mutta kunnossapidosta maaperään aiheutuvien vaikutusten riskiä pidetään mitättöminä. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Hankealueella, keskellä Träskesmossenin suoaluetta, sijaitsee noin 0,25 hehtaarin laajuinen lampi, joka on suojeltu vesilain nojalla. Kohteen alueelle tai välittömään läheisyyteen ei sijoitu voimalaitoksia tai tuulivoimapuiston muuta rakentamista eikä hankkeen arvioida vaikuttavan lammen luonnontilaan. Hankealueella ei ole tiedossa muita vesilain nojalla suojeltuja pienvesiä tai pienvesiä, jotka ovat arvokkaita tai suojeltuja luonnonsuojelullisten tai kalatalousnäkökohtien vuoksi. Tuulivoimapuistoalueen pintavesiin kohdistuu vaikutuksia vain voimaloiden, teiden ja sähkönsiirron rakennusaikana. Pintamaan poistaminen rakennuspaikoilta saattaa lisätä valumia ja vesistöjen sedimenttikuormitusta. Mahdollisesti lisääntyvän sedimenttikuormituksen vaikutukset ovat kuitenkin hyvin lyhytaikaiset ja laajuudeltaan pienet, eikä kuormituksesta aiheudu pysyvää vahinkoa. Tuulivoimapuiston rakennusja käytöstäpoistovaiheiden aikana kuljetus- ja työkoneiden öljy- tai polttoainevuodot voivat aiheuttaa pintavesien pilaantumista onnettomuustilanteessa. Hankealueella ei sijaitse pohjavesialueita, mutta hankealue rajautuu lännessä Pensalkangan vedenhankintaa varten tärkeään pohjavesialueeseen ( ). Lähin suunniteltu tuulivoimala sijoittuu noin 700 metrin etäisyydelle pohjavesialueesta. Noin 1,1 kilometriä Jepuantieltä Kangvägenin kautta hankealueelle suunnitellusta kuljetusreitistä sijoittuu Pensalkangan pohjavesialueelle, pohjavesialueen pohjoispäähän (kuva 8). Reitti sivuaa kolmea avointa pohjavesilampea, joita pohjavesialueella on useita. Tuulivoimapuiston rakennus- ja käytöstäpoistovaiheessa kuljetus- tai työkoneiden öljy- tai polttoainevuodot voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumista Pensalkangan pohjavesialueella onnettomuustapauksessa. Pilaantumisriski on suurin avoimilla pohjavesilammilla. Pohjaveden pinnankorkeustietojen ja arvioidun virtaussuunnan perusteella pilaantumisriski ei kuitenkaan kohdistu pohjavesialueella etelämpänä sijaitsevaan nykyiseen vedenottamoon, johon kuljetusreitiltä on etäisyyttä 1,8 kilometriä. Erikoiskuljetukset ovat tarkkaan suunniteltuja ja valvottuja, joten niistä aiheutuva pilaantumisriski on hyvin vähäinen. Öljy- ja polttoainevuotoriskin mahdollisia vaikutuksia lukuun ottamatta tuulivoimapuistolla ja sähkönsiirrolla ei arvioida olevan vaikutuksia pohjaveden laatuun, määrään tai virtausolosuhteisiin Pensalkangan pohjavesialueella. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei ole vaikutuksia muihin pohjavesialueisiin. Tuulivoimapuiston ja suunnitellun voimajohdon alueet ovat asumattomia, eikä alueella nykytiedon mu-

13 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 12 kaan ole talousvesikaivoja, joihin tuulivoimapuiston rakentamisella voisi olla vaikutuksia. Kuva 8. Pensalkangan pohjavesialueen hydrogeologinen kartta. Hankealue, olemassa olevat ja suunnitellut tiet, lähin suunniteltu voimalanpaikka sekä sähkönsiirron suunnittelualue on merkitty kartalle. Voimaloiden huollossa käsitellään pieniä määriä koneöljyä ja muita kemikaaleja, mutta kunnossapidosta vesistöille ja pohjavedelle aiheutuvien vaikutusten riskiä pidetään mitättöminä. Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja luontoarvoihin Suunnitelluilla rakennuspaikoilla esiintyvä kasvillisuus on pääasiassa nuorta tai kasvuvaiheessa olevaa havupuuvaltaista talousmetsää sekä kuivahkoa mäntykangasta. Tuulivoimaloiden sijoituspaikoilla tai sähkönsiirtoreitin alueella ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia tai uhanalaisia luontotyyppejä. Hankealueella ei myöskään ole tiedossa uhanalaisten tai silmälläpidettävien kasvilajien kasvupaikkoja. Hankealueella suojeluarvoja omaaviksi biotoopeiksi katsotaan Träskesmossenilla sijaitseva alle yh-

14 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 13 den hehtaarin kokoinen suolampi, vähäpuustoiset kallioalueet sekä liito-oravan pesimäympäristö (kuva 9). Kuva 9. Luontoarvotetut kohteet hankealueella. Hankkeella on toteutuessaan metsäalueita pirstova vaikutus, joka arvioidaan korkeintaan kohtalaiseksi. Vaikutus on kuitenkin pieni suhteessa metsätalouden aiheuttamiin muutoksiin. Vaikutukset tuulivoimapuistoalueen kasvillisuudelle ja arvokkaille luontokohteille arvioidaan kaikissa toteutusvaihtoehdoissa vähäisiksi. Myös voimajohdon rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen arvioidaan kaikissa toteutusvaihtoehdoissa vähäisiksi. Alueen eläimistö koostuu pääasiassa tavanomaisesta nisäkäslajistosta. Hankealueella on yksi liito-oravan pesimäympäristö. Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät elinympäristöjen muutoksena sekä ajoittaisena ihmistoiminnasta aiheutuvana häiriönä. Vaikutukset ovat kaikissa vaihtoehdoissa pienialaisia ja paikallisia, suoria muutoksia kohdistuu enintään muutamaan prosenttiin hankealueesta. Vaikutukset alueen yleisimmälle nisäkäslajistolle arvioidaan vähäisiksi. Myös vaikutukset lepakoille, liitooravalle ja muille luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille arvioidaan vähäisiksi kaikissa

15 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 14 Vaikutukset linnustoon toteutusvaihtoehdoissa. Sähkönsiirron vaikutukset eläimistöön ovat vähäisiä, koska muutokset elinympäristöissä ovat pieniä ja rakentamisen aikainen häiriö lyhytaikaista. Pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset ilmenevät elinympäristön muutoksina ja rakentamistöistä sekä tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuvana häiriönä. Hankealueella esiintyvä linnusto on pääasiassa Suomessa yleisenä ja runsaana esiintyvää metsälintulajistoa, jonka ei arvioida olevan erityisen herkkää tuulivoimahankkeen aiheuttamille vaikutuksille. Pesimälinnustoselvityksen tulosten perusteella pesimälinnuston tiheys hankealueella on noin 160 paria neliökilometrillä. Hankealueella pesii joitakin silmälläpidettäviä lintulajeja sekä lintudirektiivin liitteen I lintulajeja. Suunnitelluilla voimalapaikoilla ei pesi uhanalaisia tai elinympäristön muutoksille erityisen herkkiä lajeja. Suojeltujen lintulajien kannalta arvokkaiksi arvioidut alueet on suunnitteluvaiheessa tarkoituksella jätetty rakennettavien alueiden ulkopuolelle. Yleiselle pesimälinnustolle aiheutuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Suojelullisesti arvokkaista pesimälajeista kohtalaisia vaikutuksia arvioidaan kohdistuvan metsäkanalintuihin. Vaikutukset ovat vähäiset muille alueella pesiville suojelustatuksen omaaville lajeille. Vaikutukset ovat suurimmat vaihtoehdossa 3, jossa lintujen elinympäristöä häviää tai pirstoutuu eniten. Minkään vaihtoehdon ei arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia muuttolinnustolle tai hankealueen läheisyydessä levähtävälle linnustolle. Hankkeen sähkönsiirron rakentamisella arvioidaan olevan vain vähäisiä vaikutuksia linnustoon. Vaikutukset suojelualueisiin Hankealue rajautuu etelässä Paljakanneva Åkantmossenin Natura 2000-alueeseen (FI ). Alueeseen kuuluu mm. konsentrisia keidassoita sekä metsäisiä hiekkadyynejä Sandvågornan alueella. Alue on suojeltu EU:n luontodirektiivin perusteella (SCI). Natura-aluerajauksen sisäpuolelle sijoittuu kolme yksityisellä maalla olevaa suojelualuetta. Natura-arvioinnin perusteella Storbötetin tuulivoimahankkeesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia Paljakanneva Åkantmossenin Natura-alueen luontotyyppien levinneisyydelle tai edustavuudelle, eläin- tai lintulajien esiintymiselle Natura-alueella, niiden suotuisalle suojelutasolle tai Natura-alueen eheydelle. Hankkeen ei myöskään arvioida aiheuttavan vaikutuksia luonnonsuojelualueiden suojeluperusteina oleviin tekijöihin. Vaikutukset yhdyskuntarakenteseen ja maankäyttöön Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteelle ja vaikutusten arvioidaan olevan osin positiivisia. Tuulivoimapuisto sijoittuu alueelle, joka soveltuu suunniteltuun toimintaan. Alueen nykyistä infrastruktuuria voidaan suurelta osin hyödyntää sellaisenaan tuulivoimapuiston tarpeisiin. Hankkeen toteuttaminen tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan sellaisia suoria merkittäviä vaikutuksia, jotka voisivat estää tai haitata suunniteltua maankäyttöä. Sen sijaan hanke edistää suunniteltua maankäyttöä ja vaikutusten voidaan katsoa olevan myönteisiä. YKRluokituksen mukaan suunnitellut tuulivoimalat ja suurin osa voimajohdosta sijoittuu yhdyskuntarakenteen ulkopuoliselle alueelle. Hankealuetta voidaan tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen edelleen käyttää metsätalouteen. Tuulivoimaloiden ja niihin liittyvien rakenteiden rakentamisen vuoksi menetettävä pinta-ala vastaa enintään ainoastaan muutamia prosentteja hankealueesta. Voimajohdon rakentamisen johdosta maankäyttöä rajoitetaan johtokadulla ja

16 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 15 sen läheisyydessä. Johtokadun vaatima pinta-ala on enintään noin 22 hehtaaria. Kokonaisuudessaan hankkeen ei arvioida heikentävän ympäröivän alueen käytettävyyttä merkittävästi. Tuulivoimapuiston toiminta-ajan päättyessä päättyvät myös sopimukset maanomistajien kanssa ja maa-ala siirtyy takaisin maanomistajien käyttöön. Olemassa olevat asuinrakennukset sijaitsevat suhteellisen kaukana, vähintään metrin etäisyydellä lähimmistä suunnitelluista voimaloista. Lähimpään vapaaajan asuinrakennukseen on tuulivoimaloista etäisyyttä metriä. Tuulivoimapuisto rajoittaa vakituisten ja vapaa-ajan asuinrakennukset rakentamista välittömään läheisyyteensä. Alueelle ei kuitenkaan ole suunniteltu asuinalueita. Vaikutukset elinkeinoihin Kuva 10 Tuulivoimapuisto (VE3, 32 voimalaa) suhteessa nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen (Lähde: YKR/SYKE.). Tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuu ainoastaan vähäisiä kielteisiä vaikutuksia elinkeinojen harjoittamiselle hankealueella, koska alueen metsätalouskäyttö voi hankkeesta huolimatta jatkua suurelta osin entiseen tapaan. Tuulivoimapuiston huoltotiestöä voidaan hyödyntää metsätaloudessa.

17 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 16 Kaikissa tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehdoissa 1-3 lähimpien tuulivoimaloiden etäisyys tiedossa oleviin turkistarhoihin ylittää Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto ry:n ehdotuksen vähintään metristä. Johtuen pitkistä etäisyyksistä tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän infrastruktuurin ja turkistarhojen välillä ei tuulivoimapuiston rakentamiselle ja huoltotoimenpiteiden toteuttamiselle ole tarpeen asettaa ajallisia rajoituksia. Hankealueella, Fullbergetin kallioalueen eteläpäässä sijaitsevalla kiinteistöllä on voimassa oleva lupa kalliokiviaineksen ottoon. Vaikutusarvioinnin perusteella tuulivoimapuiston rakentamiselle ei ole merkittäviä vaikutuksia kiinteistöllä mahdollisesti jatkuvaan kalliokiviaineksen ottoon eikä myöskään maa-aineksen ottoon hankealueen ympäristössä. Vaikutukset aluetalouteen Tuulivoimapuisto vaikuttaa toteutuessaan monin tavoin työllisyyteen ja yritystoimintaan ympäristössään. Merkittävimmät tuulivoimahankkeen työllisyysvaikutukset muodostuvan rakennusaikana, jolloin työtilaisuuksia tarjoutuu mm. raivaus-, maanrakennus- ja perustustöissä sekä työmaan ja siellä työskentelevien henkilöiden tarvitsemissa palveluissa. Mikäli oletetaan, että rakennusvaiheen työllisyysvaikutuksesta noin 50 % ja toimintavaiheen työllisyysvaikutuksista noin 20 % kohdistuisi Storbötetin tuulivoimapuiston lähiseudulle, olisi Uudenkaarlepyyn kaupunkiin ja Vöyrin kuntaan sekä lähiseutuun kohdistuva työllisyysvaikutus noin 850 henkilötyövuotta vaihtoehdossa 1, 250 henkilötyövuotta vaihtoehdossa 2 ja 1100 henkilötyövuotta vaihtoehdossa 3. Vaikutukset liikenteeseen Hankkeen vaikutukset liikenteeseen ovat lyhytaikaisia ja ne koskevat vain tiettyjä tieosuuksia. Merkittävimmät vaikutukset liikenteeseen syntyvät rakennusaikana tuulivoimapuiston rakennusmateriaalien, kuten betonin ja murskeen, sekä tuulivoimalakomponenttien kuljetuksesta. Liikennemäärä kasvaa suhteellisesti eniten hankealueen välittömässä läheisyydessä valtatiellä 8, Jepuantiellä (7320) sekä Kangvägenillä. Hitaasti etenevät ja tilaa vievät erikoiskuljetukset voivat tilapäisesti heikentää liikenteen sujuvuutta. Taulukko 4. Vaihtoehtoisten tuulivoimapuistojen rakentamisesta aiheutuvat liikennemäärät. Selite Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Voimaloiden lukumäärä Raskaiden kuljetusten lukumäärä Erikoiskuljetusten lukumäärä Taulukko 5. Ympäröivälle tiestölle tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuva maksimaalinen liikenne. Tie KVL 2013 ajon./ vrk Hankkeesta aiheutuva liikenne ajon./vrk Osuus kokonais liikenteestä % KVLras 2013 ajon./vrk Hankkeesta aiheutuva raskas liikenne ajon./vrk Osuus raskaasta liikenteestä % Valtatie , Jepuantie Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuiston välitön lähiympäristö koostuu pääasiallisesti näkymiä sulkevista tiloista, joihin tuulivoimalat eivät näy, tai näkyvät vain osittain. Tuulivoimapuisto sijoittuu pääasiallisesti metsätalouskäytössä oleville metsäalueille. Vöyrin puolella alue

18 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 17 on monin paikoin herkänoloista kalliomaastoa. Uudenkaarlepyyn puolella on runsaasti ojitettuja soita ja soistumia. Vaihtoehdoissa 1 ja 3 hankealueelle sijoittuu Storbötetin hieno kallioalue, jolla sijaitsee näköalatorni. Osa voimaloista näkyy näköalatornista käsin. Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa hankealueen suuntaan avautuva näkymä muuttuu merkittävästi. Näköalatornista avautuvan näkymän kannalta vaihtoehtojen 1 ja 3 vaikutukset ovat voimakkaimmat voimaloiden suuresta määrästä johtuen. Kuva 11. Näkymäanalyysi laajimmassa vaihtoehdossa (VE3, 32 voimalaa). Vaikutukset maisemaan ovat voimakkaimmat lähialue vyöhykkeen niissä osissa, joille voimalat näkyvät. Näkymäanalyysin mukaan eniten tuulivoimaloita näkyy hankealueen pohjois- ja eteläpuolisille viljelyalueille. Erityisesti hankealueen pohjoispuolella on todella laaja-alaiset viljelyaukeat. Viljelysaukeiden ohella tuulivoimalat tulevat näkymään viljelyaukeita halkoville teille valtaosan matkaa. Asutusta sijoittuu runsaasti näkymäalueelle. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat hankealueen pohjoispuolella noin 1,4-2,0 kilometrin päässä lähimmistä voimaloista. Merkittävintä maisemakuvallista haittaa lähialuevyöhykkeellä koituu hankealueen pohjoispuoliselle asutukselle sekä Pensalan/Jepuantiellä liikkujille.

19 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 18 Vakkurista Kuoppalaan ulottuvaan Ekoluoman kulttuurimaisemaan, joka on lähin maakunnallisesti arvokas maisema-alue, kohdistuu kohtalaisia haittavaikutuksia vaihtoehdoissa 1 ja 3. Vaihtoehdossa 2 vaikutukset ovat melko vähäiset. Lähimpänä hankealuetta sijaitsevaan maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön, Vakkurin kylään ja kulttuurimaisemaan, kohdistuvat vaikutukset ovat enintään kohtalaisia vaihtoehdoissa 1 sekä 3 ja melko vähäisiä vaihtoehdossa 2. Kimojokilaakson pohjoisosiin saattaa kohdistua paikoin kohtalaisia haittavaikutuksia vaihtoehdoissa 1 ja 3. Koko uudeksi valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ehdotetun Kimojokilaakson kohteen kannalta vaikutukset jäävät kuitenkin vähäisiksi. Mereltä käsin tuulivoimapuiston näkyvyys ei ole merkittävä, koska tuulivoimapuisto sijaitsee melko kaukana, yli kahdeksan kilometrin päässä rannikosta. Sähkönsiirron maisemavaikutukset kohdistuvat pääasiassa voimajohdon lähiympäristöön ja ne ovat melko vähäiset. Vaikutukset muinaisjäännöksiin Museoviraston muinaisjäännösrekisterin vuoden 2013 tietojen mukaan hankealueella on viisi tunnettua muinaisjäännöstä. Muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä hankealueelta paikallistettiin lisäksi viisi uutta muinaisjäännöstä. Muinaisjäännösrekisterin kohde Björnstensberget 2 on vuoden 2013 inventoinnissa rajattu olemassa olevan metsäautotien itäpuolelle. Metsäautotietä tullaan tuulivoimapuiston rakentamisen yhteydessä vahvistamaan ja leventämään vastaamaan erikoiskuljetusten vaatimuksia. Tien parantamisen vaikutukset arvioidaan kuitenkin vähäisiksi, koska metsäautotie on jo olemassa ja laajentamisen vaikutukset kohdistuisivat korkeintaan kohteen laidoille. Vaikutukset ovat samat kaikissa tarkastelluissa tuulivoimapuistovaihtoehdoissa. Muihin ennestään tunnettuihin tai muinaisjäännösinventoinnissa löydettyihin muinaisjäännöksiin on jätetty suojaetäisyys, minkä vuoksi tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakentamisella ei arvioida olevan vaikutuksia niihin. Kaikki muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja. Vaikutusten välttämiseksi muinaisjäännökset voidaan merkitä maastoon rakennustöiden ajaksi. Vaikutukset voidaan välttää huomioimalla muinaisjäännöskohteet hankkeen jatkosuunnittelussa. Vaikutukset ihmisten elinolosuhteisiin ja viihtyvyyteen Tuulivoimapuiston merkittävimmät vaikutukset asumisviihtyvyyteen ovat vaikutukset maisemaan sekä melu- ja varjostusvaikutukset. Kielteiset vaikutukset ovat pääosin asukkaiden kokemia ja ne kohdistuvat lähinnä niiden asukkaiden elinolosuhteisiin, joiden koti tai loma-asunto sijaitsee tuulivoimaloiden melualueella, varjostusalueella tai näkyvyysalueella ja jotka kokevat melun, varjostuksen tai voimaloiden näkymisen häiritsevänä. Tuulivoimapuiston vaikutukset hankealueen ja sen lähiympäristön virkistyskäyttöön ovat kokonaisuudessaan vähäiset. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei estä oleskelua alueella eikä alueen virkistyskäyttöä. Hankkeen toteuttaminen aiheuttaa kuitenkin muutoksia metsävaltaisessa ympäristössä ja muutokset maisemassa sekä tuulivoimaloiden aiheuttama melu, varjostus ja välke voidaan kokea häiritsevinä. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei estä metsästystä hankealueella. Rakennusaikana ihmisperäiset toiminnot alueella lisääntyvät, mikä voi väliaikaisesti karkottaa riistaeläimistöä. Eläimet kuitenkin palaavat vanhoille ruokailu- ja elinalueilleen rakennusaikaisten häiriöiden vähennyttyä. Tuulivoimapuiston rakentamisen ja toiminnan aikaisten vaikutusten arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi kaikissa toteutusvaihtoehdoissa.

20 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 19 Yhteisvaikutukset Tuulivoimapuistolla ei ole merkittäviä terveysvaikutuksia. Onnettomuusriski on pieni ja tuulivoimapuiston vaikutukset turvallisuuteen vähäiset. Terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvät pelot voivat kuitenkin heikentää asumisviihtyisyyttä ja vähentää halua oleskella alueella ja käyttää sitä virkistykseen. Storbötetin suunnitellun tuulivoimapuiston läheisyyteen sijoittuu useita suunnitteilla olevia tuulivoimapuistoja (kuva 12). Storbötetin tuulivoimapuiston yhteisvaikutusten kannalta oleellisimmat hankkeet ovat Storbackenin, Sandbackan, Norrpiggin sekä Jeppon tuulivoimapuistot. Kuva kilometrin säteelle Storbötetin tuulivoimahankkeesta on suunnitteilla kahdeksan muuta tuulivoimapuistoa (Tuulivoimayhdistys 2014b, PROKON Wind Energy Finland Oy). Melu Tehtyjen melumallinnusten perusteella Storbötetin ja Sandbackan tuulivoimapuistojen melun ei katsota aiheuttavan yhteisvaikutuksia. Storbackenin ja Norrpiggin tuulivoimapuistojen yli 35 desibelin melualueet yhdistyvät Storbötetin vastaavan melualueen kanssa (kuva 13). Norrpiggin tuulivoimapuisto huomioiden kasvaa 35 desibelin melualueelle sijoittuvien vakituisten asuinrakennusten määrä Österbyssä ja Pensalassa. Yhteismelualueelle ei kuitenkaan sijoitu enempää vapaa-ajan asuinraken-

21 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 20 nuksia kuin Storbötetin tuulivoimapuiston melualueelle. Storbötetin ja Storbackenin melun yhteisvaikutukset eivät kohdistu vakituisiin tai vapaa-ajan asuinrakennuksiin. Näin ollen Ympäristöministeriön ohjearvot eivät tule ylittymään lähimpien asuinrakennusten tai loma-asuinalueiden kohdalla melun yhteisvaikutusten johdosta. Tuulivoimapuistot eivät aiheuta melun suhteen yhteisvaikutuksia Natura-alueille tai luonnonsuojelualueille. Kuva 13. Storbötetin (VE3), Sandbackan, Storbackenin ja Norrpiggin tuulivoimapuistojen melun yhteisvaikutukset. Matalataajuiset äänitasot ylittävät sosiaali- ja terveysministeriön sisämelun ohjearvot kaikkien kahdeksan tarkastellun vakituisen tai vapaa-ajan asuinrakennuksen ulkopuolella. Kuitenkin ottaen huomioon seinien eristävyyden tulevat ohjearvot todennäköisesti alittumaan kaikissa arvioiduissa kohteissa myös tuulivoimapuistojen ollessa toiminnassa samanaikaisesti.

22 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 21 Varjostus- ja välke Tehtyjen mallinnusten perusteella Storbötetin, Sandbackan ja Storbackenin tuulivoimapuistojen ei katsota samanaikaisesti toiminnassa ollessaan aiheuttavan varjostuksen tai välkkeen yhteisvaikutuksia, jotka olisivat suuremmat kuin yksittäisen tuulivoimapuiston vaikutukset. Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Eniten yhteisvaikutuksia muodostuu yhdessä Storbackenin ja Sandbackan suunnitteilla olevien tuulivoimapuistojen kanssa. Mikäli kaikki nämä tuulivoimapuistot toteutetaan, altistuu suurempi alue ympäristössä ja maisemassa muutoksille, kuin jos ainoastaan yksi tuulivoimapuisto rakennettaisiin. Yhdessä hankkeet laajentavat aluetta, joka altistuu tuulivoimalaitosten melulle, ja jossa maankäyttö rajoittuu. Storbötet ja Sandbacka sijoittuvat molemmat likimääräisesti vaihemaakuntakaavassa II esitetyille tuulivoimatuotantoon soveltuville alueille. Maisema ja kulttuuriperintö Maiseman yhteisvaikutusten kannalta kolmella lähimmällä tuulivoimapuistohankkeella (Storbacken, Sandbacka, Norrpigg ja Jeppo) katsotaan olevan suurin merkitys. Merkittävimmät yhteisvaikutukset kohdistuvat Storbötetin tuulivoimapuiston pohjoispuolisille viljelyaukeille ja niiden halki kulkeville teille sekä alueelle sijoittuvaan asutukseen. Storbötetin, Storbackenin, Sandbackan, Norrpiggin ja Jeppon tuulivoimapuistot sijoittuvat kyseisten peltoalueiden ympärille, jolloin tuulivoimaloita olisi havaittavissa samanaikaisesti useammassa ilmansuunnassa. Yöaikaan lentoestevalot voivat synnyttää levottoman kokonaisvaikutelman. Storbötetin tuulivoimapuisto sijoittuu lähimmäs kyseistä peltoaluetta ja muiden tuulivoimapuistojen voimalat eivät ole niin dominoivia maisemassa. Linnusto Useat tuulivoimapuistot, jotka sijaitsevat linnuston muuttoreitillä voivat aiheuttaa yhteisvaikutuksia rannikolla muuttavalle linnustolle ja lintujen populaatioille. Vaikutuksia syntyy lähinnä este- ja törmäysvaikutuksista. Sandbackan, Storbackenin, Norrpiggin ja Jeppon tuulivoimapuistot sijaitsevat lähimpänä Storbötetin tuulivoimapuistoa ja niistä on arvioitu syntyvän eniten yhteisvaikutuksia linnustolle. Sandbackan ja Storbackenin tuulivoimapuistojen estevaikutusta pienentää se seikka, että tuulivoimapuistot sijoittuvat peräkkäin suhteessa lintujen luonnolliseen lentosuuntaan nähden. Nämä tuulivoimapuistot muodostavat yhdessä noin kahden kilometrin levyisen estevaikutuksen lintujen pohjois-eteläsuuntaisessa lentosuunnassa. Mikäli tuulivoimapuistot toteutetaan jää hankealueiden ja rannikon välille noin 2-3 kilometrin tuulivoimaloista vapaa alue. Lajit, jotka välttävät muuttoa meren yllä voivat hyödyntää Sandbackan hankealueen länsipuolista muuttoreittiä Storbackenin ja Storbötenin puistojen välissä. Arvioiden mukaan lintujen törmäyskuolleisuus on suurimmassa osassa tutkittuja tuulivoimapuistoja suhteellisen vähäinen ja törmäyksessä kuolleita lintuja on arvioitu olevan enintään muutama yksilö tuulivoimalaitosta kohden vuodessa. Yhteisvaikutusten linnustoon ei arvioida muodostuvan merkittäviksi. Luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat yhteisvaikutukset voivat koskea luontotyyppejä, elinympäristöjä ja siten myös lajeja. Tuulivoimapuistoja suunniteltaessa on pyritty huomioimaan arvokkaat luontokohteet tuulivoimapuiston rakenteiden sijoittelussa niin, ettei kohteille aiheutuisi suoria tai epäsuoria vaikutuksia. Arvion mukaan Storbötetin tuulivoimapuisto ei aiheuta yhdessä muiden tuulivoimapuistojen kanssa negatiivisia yhteisvaikutuksia luontotyyppien arvolle (poikkeuksena linnusto).

23 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 22 Vaihtoehto 0 Liikenne Merkittävimpien liikenteestä aiheutuvien yhteisvaikutusten on arvioitu syntyvän yhdessä Sandbackan suunnitteilla olevan tuulivoimapuiston kanssa. Hankkeet voivat rakentamisaikana aiheuttaa eniten yhteisvaikutuksia Jepuantielle (7320), sillä molemmissa hankkeessa on suunniteltu käytettävän kyseistä tietä mahdollisena kuljetusreittinä. Lisäksi liikenne lisääntyisi valtatiellä 8. Storbötetin tuulivoimapuiston liikenteelle aiheuttamat yhteisvaikutukset Sandbackan tai muiden hankkeiden kanssa on arvioitu vähäisiksi. Ihmisten elinolosuhteet ja viihtyvyys Eniten yhteisvaikutuksia muodostuu yhdessä Storbackenin, Sandbackan ja Norrpiggin suunnitteilla olevien tuulivoimapuistojen kanssa. Mikäli tuulivoimapuistot toteutetaan, altistuu suurempi alue ympäristössä ja maisemassa muutoksille, kuin jos ainoastaan yksi tuulivoimapuisto rakennettaisiin. Mikäli kaikki lähiseudun suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot rakennettaisiin, muuttuisi maisemakuva suurella alueella ja tuulivoimalaitoksia näkyisi useasta suunnasta katsottuna. Huoli tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksista nousi esille lähialueen asukkaille tehdyssä kyselyssä tuulivoimapuistojen vaikutuksista. Asukkaiden arvioissa tuulivoimapuistojen positiivisista ja negatiivisista yhteisvaikutuksista nousivat esille samat arviot kuin arvioissa Storbötetin tuulivoimapuistosta, mutta useamman tuulivoimapuiston katsottiin lisäävän negatiivisia vaikutuksia. Nollavaihtoehdossa eivät hankkeen kielteiset eivätkä myönteiset vaikutukset toteudu. Alueen maankäyttö säilyy ennallaan ja ympäristön luonnollinen kehitys jatkuu. Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus Kaikki YVA-menettelyssä tarkastellut tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehdot 1-3 ovat ympäristövaikutusten arvioinnin tulosten perusteella toteuttamiskelpoisia. Maisemavaikutusten suhteen vaihtoehdot 1 ja 2, joissa vaikutukset maisemaan on arvioitu kohtalaisiksi, ovat toteuttamiskelpoisimmat. Vaihtoehdon 3 vaikutukset maisemaan ovat arvioinnin mukaan lähes merkittävät. Maisemavaikutukset ulottuvat laajalle alueelle ja kestävät noin 25 vuotta. Vaikutusarvioinnin mukaan tuulivoimapuiston muut vaikutukset, kuten vaikutukset äänimaisemaan, valo-olosuhteisiin, maankäyttöön ja luontoon, ovat pääosin vähäisiä. Vaihtoehdossa 3 tuulivoimaloista aiheutuva melu voi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia yhdelle loma-asunnolle, jonka ei kuitenkaan katsota sijaitsevan lomaasutukseen käytettävällä alueella. Tuulivoimahankkeiden vaikutukset linnustoon ovat usein merkittäviä, erityisesti hankkeissa, jotka sijaitsevat lähellä rannikkoa tai tärkeitä muuttoväyliä. Storbötetin tuulivoimahankkeen vaikutukset eivät muodostu erityisen merkittäviksi, koska pääasiallinen muuttoreitti seuraa avoimia viljelysalueita ja kulkee lähempänä rannikkoa. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan tuulivoimapuiston laajuuden suhteen, mistä johtuvat myös merkittävimmät erot vaihtoehtojen vaikutuksissa. Kaiken kaikkiaan vaikutukset ovat pienimmät seitsemän voimalaa käsittävässä vaihtoehdossa 2 ja suurimmat 32 voimalaa käsittävässä vaihtoehdossa 3.

24 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Storbötetin tuulivoimapuisto 23 Taulukko 6. Hankevaihtoehtojen merkittävimmät vaikutukset verrattuna nykytilanteeseen ja hankkeen toteuttamatta jättämiseen (nollavaihtoehto). Vaikutukset on jaettu viiteen luokkaan: myönteiset vaikutukset (+), ei muutoksia nykytilanteeseen (0), vähäisiä kielteisiä vaikutuksia (-), kohtalaisia kielteisiä vaikutuksia (--) ja merkittäviä kielteisiä vaikutuksia (---). VAIKUTUSKOHDE VAIHTOEHTO VE1 VE2 VE3 VE0 Melu Varjostus ja välke Ilmasto ja ilmanlaatu Maa- ja kallioperä Pinta- ja pohjavesi Kasvillisuus Linnusto Eläimistö Suojelualueet Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Elinkeinot ja aluetalous Liikenne Maisema ja kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Ihmiset Metsästys