Savonlinnan voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Savonlinna

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 22/2013/1 Itä-Suomi Dnro ISAVI/141/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Savonlinnan voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Savonlinna Järvi-Suomen Voima Oy PL Helsinki TOIMINTA JA SIJAINTI Laitoksen 81 MW:n kiinteän polttoaineen kattila tuottaa kaukolämpöä, sähköä ja prosessilämpöä Savonlinnan kaupungin verkkoon sekä UPM-Kymmene Wood Oy:n Savonlinnan vaneritehtaalle. Kattilalaitos sijaitsee Savonlinnan kaupungissa osoitteessa Schaumanintie 1, Savonlinna kiinteistöllä ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakemus on tullut vireille Etelä-Savon ympäristökeskuksessa ja se on siirretty ympäristölupaviranomaisia koskevan hallintouudistuksen myötä Itä-Suomen aluehallintovirastoon Voimalaitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 3 b mukaan. Aluehallintovirasto käsittelee polttoaineteholtaan yli 50 MW:n voimalaitoksen toimintaa koskevan ympäristölupa-asian ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 3 b mukaan. Savonlinnan voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Etelä-Savon ympäristökeskuksen antamassa ympäristölupapäätöksessä Dnro 0501Y annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 (15) YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Voimalaitos sijaitsee Pääskylahden kaupunginosassa UPM-Kymmene Wood Oy:n Savonlinnan vaneritehdasalueella. Lähimpään asutukseen on matkaa 400 metriä. Voimalaitoskiinteistöltä on 100 metriä Pihlajaveden rantaan. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat ja kaavoitustilanne Toiminta Etelä-Savon ympäristökeskus on antanut voimalaitoksen toiminnalle ympäristöluvan Dnro 0501Y Toiminnalla on kasvihuonekaasujen päästölupa Dnro 606/310/2007. Laitoksen sijaintipaikka on asemakaavassa merkitty teollisuusalueeksi (TT). Voimalaitos tuottaa vaneritehtaan prosessihöyryn (20 MW), 90 % Savonlinnan kaupungin kaukolämmön tarpeesta (33 MW) sekä sähköä (18 MW). Laitoksen polttoaineteho on 81 MW. Varakattila (40 MW) on poistettu käytöstä vuonna Toiminnassa ei ole tapahtunut muita muutoksia kuluneella lupakaudella. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaan vuonna 2011 on myyty sähköä 62,6 GWh, lämpöä 172,8 GWh ja prosessihöyryä 45,6 GWh. Laitoksella on vaihteleville biopolttoaineille soveltuva kupliva leijukerroskattila. Kokonaishyötysuhde on 83 %. Kattilaa käytetään noin tuntia vuodessa. Piipun korkeus on 86 metriä maanpinnasta. Voimalaitos hyödyntää polttoaineena viereisen vaneritehtaan puuperäiset jätteet. Polttoaineina käytetään kuorta, puuhaketta, vanerimursketta, ruokohelpiä, metsähaketta ja turvetta sekä käynnistys- ja varapolttoaineena raskasta ja kevyttä polttoöljyä. Vanerimurske ei sisällä raskasmetalleja tai halogenoituja orgaanisia yhdisteitä. Kivihiiltä käytetään turpeen sijasta, jos turpeen saannissa on pitempiaikainen katko. Noin kuudesosa laitoksen tuottamasta energiasta on tuotettu kuluneella lupakaudella turpeella ja muu osa ei-fossiilisella kiinteällä polttoaineella. Laitoksen toiminnassa tarvittava vesi (240 m³/tunti) otetaan Pihlajavedestä. Puhtaat jäähdytys- ja prosessivedet johdetaan takaisin järveen ja järviveden puhdistamisessa syntyneet jätevedet kaupungin viemäriin. Viemäriin johdettavan veden määrä on noin 350 m³ kuukaudessa. Voimalaitoksella on höyrynuohoimet. Tuhka kulkeutuu savukaasujen mukana sähkösuotimeen ja edelleen lentotuhkan sekaan. Raskas polttoöljy varastoidaan 500 m³:n säiliössä, jonka varoaltaan tilavuus on 30 % säiliön tilavuudesta. Säiliössä ei ole ylitäytönestoa. Kevytöljysäiliö on tilavuudeltaan 50 m³, kaksivaippainen ja ylitäytönestolla varustettu.

3 3 (15) Sade- ja sulamisvedet johdetaan polttoaineen vastaanottoalueelta öljynerottimen kautta ja voimalaitosalueelta suoraan järveen. Hulevesien purkupaikalla järvessä on öljynerotuspato ja öljypuomit. Laitoksella varastoidaan vedenkäsittely- ym. kemikaaleja enintään viisi tonnia. Kemikaaleista merkittävimpiä ovat polyalumiinikloridi, metyylietyyliketoksiimi ja lipeä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Hakijan arvion mukaan vuonna 2003 rakennettu laitos on edelleen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Laitoksella on tehty vuonna 2007 energiakatselmus ja siinä esitetyt tehostamistoimet on tehty. Toiminnasta aiheutuvat päästöt, niiden rajoittaminen ja vaikutukset Laitoksen olennaisia alueen ilman laatuun vaikuttavia päästöjä ovat typenoksidit, rikkidioksidi ja hiukkaset. Energiantuotannon päästöt vähentyivät laitoksen käyttöönoton myötä. Laitosalueen pölyämisestä johtuvat päästöt ovat hyvin vähäisiä. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän (VAHTI) mukaan vuosina laitoksen vuosittaiset hiukkaspäästöt ovat olleet keskimäärin 4,4 tonnia (ominaispäästö 3 mg/mj), rikin oksidien päästöt keskimäärin 38,9 tonnia (21,4 mg/mj) ja typenoksidien päästöt 89,2 tonnia (63 mg/mj) vuonna Nykyisessä ympäristöluvassa on lupamääräyksessä annettu päästörajat: 50 mg/m³(n) hiukkasille, 140 mg/mj rikkidioksidille ja typen oksideille 150 NO 2 mg/mj. Hiilidioksidipäästöjen määrä riippuu oleellisesti polttoaineena käytetyn turpeen määrästä, joka riippuu eri polttoaineiden saatavuudesta ja hinnasta. Fossiiliset hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2007 noin tonnia ja noin tonnia vuonna Savukaasut puhdistetaan kolmikenttäisellä sähkösuotimella. Suotimen häiriötilanteista on hälytys valvomoon. Suodin tarkistetaan vuosittain. Toiminnasta ei aiheudu melu- tai tärinähaittaa. Valtaosa laitoksen polttoaineista tulee lähietäisyydeltä puunjalostusteollisuudesta, joten toiminnan liikenteen vaikutukset ovat vähäiset. Laitoksella käy noin 10 rekkaa päivässä pääsääntöisesti päiväaikaan. Voimalaitoksella syntyy tonnia lentotuhkaa ja tonnia pohjatuhkaa vuodessa. Ne toimitetaan hyödynnettäväksi metsälannoitteena, maanparannusaineena tai maisemarakentamisessa. Tuhka toimitetaan kaatopaikalle, jos sitä ei saada toimitettua hyötykäyttöön. Yhdyskuntajätettä syntyy noin 100 tonnia ja vaarallisia jätteitä (öljyt, voiteluaineet, paristot, akut, liuottimet, ym.) 2 tonnia vuodessa. TARKKAILU Käyttötarkkailu Voimalaitoksen pääautomaatiojärjestelmä kerää jatkuvatoimisesti tietoja laitoksen käyttötilasta, muun muassa palamisen seuranta, petilämpötilat, jäännöshappi-, rikkidioksidi- ja typen oksidien määrät, polttoaineteho ja kattilan käyttötunnit. Lisäksi kirjataan käyttöpäiväkirjaan käyttöhäiriöt.

4 Päästötarkkailu 4 (15) Sähkösuotimien kuntoa voidaan tarkkailla jatkuvatoimisilla läpilyöntijännitteen ja - virran mittauksilla. Saapuvien polttoaineiden ja pois kuljetettavien tuhkien määrät mitataan vaa alla. Turpeesta seurataan lämpöarvoa ja kosteuspitoisuutta päästökauppavelvoitteiden mukaisesti. Kattilalle on tehty takuumittaukset (hiukkaset, rikkidioksidi, typen oksidit ja hiilidioksidi) vuonna Savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti jäännöshappi, rikkidioksidi, typen oksidit ja hiilidioksidi. Mittaustulokset tallentuvat automaatiojärjestelmän tietokantaan. Mittalaitteiden toimivuus tarkastetaan noin kolmen kuukauden välein. Arina- ja pohjatuhkanäytteet tutkitaan kerran vuodessa. Jätteiden kuljettamisesta vastaava yritys kerää ja ilmoittaa vuosittain tiedot syntyneistä ja pois kuljetetuista jätteistä sekä niiden käsittelystä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Voimalaitoksen suojelusuunnitelma on osa Suur-Savon Sähkön voimahuoltosuunnitelmaa. Laitoksella on kiinteä sammutusvesiputkisto, palopostit ja alkusammutuskalustoa. Öljylaitteistot on varustettu valuma-altailla ja lattiakanaalit johtavat öljynerottimilla varustettuihin viemäreihin. Kemikaalit on sijoitettu erilliseen tilaan ja niiden oikeaa annostelua seurataan säännöllisellä näytteenotolla ja analyyyseilla. Kemikaalivuotojen varalle on imeytysaineita. Henkilökunnalle on henkilökohtaiset suojaimet ja tarvittavat turvavälineet. Palokunta harjoittelee varusteidensa käyttöä säännöllisesti. Henkilökunta koulutetaan ja opastetaan tehtäviinsä sekä toimimaan poikkeustilanteissa. Laitoksella on kirjalliset ohjeet erilaisia poikkeustilanteita varten. Palohälytys annetaan automaattisella hälyttimellä. Poikkeustilanteista raportoidaan erilliseen päiväkirjaan. Poikkeuksellisista päästöistä ilmoitetaan paikalliselle ympäristöviranomaiselle. HAKIJAN ESITYS LUPARATKAISUKSI JA LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakija esittää, että lupamääräykset säilyisivät nykyisen luvan kaltaisina. Laitokseen ei tulisi soveltaa yli 50 MW:n polttolaitoksia koskevan LCP-asetuksen jatkuvatoimisten päästömittausten vaatimuksia, jotka on tarkoitettu sovellettavaksi yli 100 MW:n laitoksiin. Lentotuhka ja pohjatuhka toimitetaan hyötykäyttöön tai luvalliselle kaatopaikalle. Tuhkien käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyvät seikat käsitellään kunkin kaatopaikan tai hyödyntämiskohteen lupa- tai ilmoitusmenettelyissä. Voimalaitos toimittaa osan tuotannostaan viereiselle vaneritehtaalle. Laitoksilla ei kuitenkaan ole sellaista yhteyttä, että niitä olisi tarpeen käsitellä samassa ympäristölupakäsittelyssä.

5 5 (15) HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Savonlinnan kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Sanomalehti Itä-Savossa ) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Etelä-Savon ELY-keskukseen ei ole tehty asiakasvalituksia laitoksen toiminnasta. Häiriintyviä kohteita ei ole kovin lähellä laitosta. Laitoksen toimintaa tukevaa maankäyttöä on tulossa lisää, kuten syväsataman sijoittuminen välittömään läheisyyteen ja uusi Savonlinnan ratapiha. Voimalaitoksen toiminnassa tai savukaasujen puhdistuslaitteissa ei ole tapahtunut raportoituja häiriöitä. Laitoksen hiilidioksidi- (FOSS), hiukkas- rikinoksidi- ja typenoksidi päästöt on raportoitu VAHTI-järjestelmään. Polttoaineet voimalaitokselle tulevat autovaa an kautta. Tuhkan hyötykäyttö on järjestetty ja tuhka-analyysit tehty (ELY-keskuksen arkistossa viimeiset tulokset vuodelta 2008). Tuhkaraetta käytetään metsänlannoitukseen. Voimalaitoksen edustajan mukaan hyötykäyttäjät analysoivat tuhkan ominaisuudet. 2) Savonlinnan kaupungin ympäristölautakunta Lupahakemuksesta ei käy ilmi varastoidaanko voimalaitosalueella polttoaineina käytettävää kuorta, puuhaketta, vanerimursketta, ruokohelpiä, metsähaketta ja turvetta sekä turvetta mahdollisesti ajoittain korvaavaa kivihiiltä tai millä tavoin poltosta syntyvä lento- ja pohjatuhka varastoidaan ennen kuljetusta hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Myönnettävässä ympäristöluvassa tulisi antaa lupamääräys polttoainejakeiden varastoinnista voimalaitosalueella siten, ettei siitä aiheudu pölyämishaittaa ympäristöön. Haketustoiminta tulee kieltää voimalaitosalueella. Kivihiilen poltosta syntyvän tuhkan käyttökelpoisuus metsälannoitteena ja maanparannusaineena tulee selvittää ja tarvittaessa antaa sille käyttörajoitus. Lento- ja pohjatuhkan varastointi ja kuljetus tulee tehdä umpinaisissa konteissa, säiliöissä tai vastaavassa. 3) Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä SOSTERI Savonlinnan terveydensuojeluviranomaisena Voimalaitoksella polttoaineena käytettävien polttoainejakeiden sekä poltosta syntyvien lento- ja pohjatuhkien kuljetus ja varastointi eivät saa aiheuttaa pölyhaittaa. Kemikaalien, mukaan lukien jätekemikaalit, käsittelyssä ja varastoinnissa on noudatettava kemikaalilainsäädännön ohjeita ja määräyksiä. Kemikaalien käsittelyssä on huolehdittava, ettei niitä pääse valumaan vesistöön ja maaperään ja sitä kautta pohjavesiin.

6 Hakijan vastine 6 (15) Tutkimatonta lentotuhkaa ei tulisi käyttää maanparannusaineena tai lannoitukseen luokitelluilla pohjavesialueilla. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003:1 mukaisia melutason ohjearvoja häiriintyvissä asuinkiinteistöissä eikä ulkomelu saa ylittää valtioneuvoston päätöksen (993/92) A-painotettua ekvivalenttimelutasoa 55 db klo 7 22 välisenä aikana eikä tasoa 50 db klo 22 7 välisenä aikana. Poikkeuksellisista päästöistä tulee ilmoittaa välittömästi paikalliselle ympäristö- ja terveysviranomaiselle. Järvi-Suomen Voima Oy:n Savonlinnan voimalaitoksen polttoaineita varastoidaan siiloissa, joista ei aiheudu pölyämishaittaa. Suuri osa voimalaitoksen polttoaineista tulee viereiseltä vaneritehtaalta. Polttoaineita ei haketeta voimalaitosalueella. Lento- ja pohjatuhkan varastoinnista hakija toteaa, että voimalaitoksen pohjatuhka menee suoraan siirtolavakontteihin, joilla se kuljetetaan pois voimalaitosalueelta. Voimalaitoksen lentotuhka kerätään 150 m³:n lentotuhkasiiloon, josta se kuljetetaan kuorma-autolla pois voimalaitosalueelta. Kontit ja säiliöt ovat umpinaisia. Tuhkan hyötykäytöstä ei ole tarpeen antaa määräyksiä ympäristöluvassa, koska hyötykäyttö tarvitsee tapauskohtaisesti ympäristöluvan tai maarakennusasetuksen (591/2006) mukaisen ilmoitusmenettelyn. Tuhkan lannoitekäyttöä säätelee lannoitevalmistelaki (539/2006) ja -asetukset. Kivihiiltä käytetään vain poikkeustapauksissa turpeen pitkäaikaisen saatavuushäiriön sattuessa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto on tarkistanut Etelä-Savon ympäristökeskuksen Järvi-Suomen Voima Oy:lle antaman Savonlinnan voimalaitoksen ympäristöluvan 0501Y lupamääräykset. Laitos sijaitsee Savonlinnan kaupungissa 9. kaupunginosassa kiinteistöllä Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt vesiin ja viemäriin 1. Laitosalueen sadevedet ja muut pintavedet on kerättävä hallitusti, tarvittaessa esikäsiteltävä ja johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Laitoksen piha-alueen hulevesiviemäriverkoston ne osat, joihin tulee turverekkojen liikennöintialueen vesiä, on varustettava lietteenerotinkaivolla. Kaivo on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa.

7 7 (15) 2. Viemäriin ei saa laskea sellaista jätettä tai johtaa jätevesiä niin, että siitä on haittaa viemärin tai viemäriverkon rakenteille, puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen asianmukaiselle käsittelylle ja hyötykäytölle. 3. Jäähdytys- ja prosessiveden johtaminen takaisin Pihlajaveteen tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu tarpeetonta haittaa muulle vesien käytölle eikä haitallisia ympäristövaikutuksia. 4. Säiliöautojen purkupaikan ja öljysäiliöiden suoja-altaiden hulevedet sekä muut mahdollisesti öljyä sisältävät vedet on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerottimen on oltava standardin SFS-EN luokan 1 mukainen, kun erottimen jälkeiset vedet johdetaan vesistöön. Viemärissä erottimen jälkeen on oltava mahdollisuus ottaa erottimesta poistuvasta vedestä näytteitä sekä mahdollisuus sulkea viemäri. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla. Hälytysjärjestelmän toimivuus on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Öljynerottimen on oltava määräyksen mukainen viimeistään Polttoaineet Päästöt ilmaan 5. Kattilalaitoksessa poltetaan turvetta ja biopolttoaineita (kuorta, puuhaketta, vanerimursketta, ruokohelpiä ja metsähaketta) sekä varapolttoaineena ja käynnistyksessä raskasta polttoöljyä. Kivihiiltä voidaan käyttää turpeen sijaan polttoaineena, jos turvetta ei ole kohtuudella saatavissa. 6. Kattilalaitoksella käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,5 1,0 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Poltettavat biopolttoaineet eivät saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja. 7. Laitoksen savukaasut johdetaan ilmaan maanpinnasta vähintään 86 metriä korkean piipun kautta. 8. Kiinteän polttoaineen kattilan ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot kuivassa savukaasussa 6 %:n happipitoisuudessa ovat seuraavat poltettaessa turvetta, biopolttoaineita ja poikkeustilanteissa kivihiiltä: Rikkidioksidi Typen oksidit (NO 2 ) Hiukkaset 400 mg/m 3 (n) 600 mg/m 3 (n) 50 mg/m 3 (n) Päästöraja-arvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien valvontaviranomaisen hyväksymien menettelyjen tulokset eivät ylitä raja-arvoja. Polttolaitoksen käynnistys- ja alasajojaksoja sekä savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkasteluissa. Kirjoitusvirheet määräyksissä 6 ja 15 korjattu hallintolain 51 :n nojalla

8 8 (15) Melu ja tärinä 9. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää asuinalueilla päivällä (klo 7 22) keskiäänitasoa 55 db(a) eikä yöllä (22 7) keskiäänitasoa 50 db(a). Mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista raja-arvoon, jos melu on iskumaista tai kapeakaistaista. Melutilanteen arvioinnissa on otettava huomioon alueen muiden toimintojen aiheuttama melutaso. Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastointi ja käsittely Toiminnan tarkkailu 10. Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa, palovaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kattilalaitoksen polttoaineena käytettävä turve ja biopolttoaine tulee varastoida sisätiloissa tai polttoainesiiloissa. Polttoaineen vastaanottoaseman lähiympäristö ja kuljetusreitit laitosalueella tulee pitää puhtaana. 11. Polttoöljyt on varastoitava kyseisen polttoaineen varastointiin hyväksytyissä tiiviiseen suoja-altaaseen sijoitetussa säiliöissä. Suoja-altaan tilavuus on oltava 1,1 kertaa säiliön suurin käytettävissä oleva nestetilavuus. Säiliö on varustettava ylitäytönestimellä. Raskasöljysäiliön tulee olla määräyksen mukainen mennessä. Suunnitelma tehtävistä muutoksista tulee toimittaa Etelä-Savon ELY-keskukselle kolme kuukautta ennen muutosten toteuttamista. 12. Toiminnoissa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Jätteet on lajiteltava, kerättävä ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava luvalliseen käsittelypaikkaan. 13. Vaaralliset jätteet on varastoitava niille varatussa paikassa asianmukaisesti merkityissä astioissa niin, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin ja että mahdollisissa vuototapauksissa ne saadaan talteen. Vähintään kerran vuodessa vaaralliset jätteet on toimitettava laitokselta luvanvaraisille käsittelijöille, ellei pidempään varastointiin ole erityistä syytä. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteistä laadittava siirtoasiakirja. 14. Kattilalaitoksen pohja- ja lentotuhkat on varastoitava umpinaisissa siiloissa tai vastaavissa suljetuissa tiloissa ja kuljetettava laitokselta siten, että pölyäminen estyy. 15. Kattilalaitoksen toimintaa sekä päästöjä ja vaikutuksia ympäristössä on tarkkailtava. Tarkkailusta on laadittava tarkennettu suunnitelma, joka on toimitettava Etelä- Savon ELY-keskukselle ja Savonlinnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailusuunnitelman on sisällettävä muun muassa tiedot käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta, laadunvarmennuksesta sekä raportoinnista. Siihen tulee sisältyä hakemuksessa esitetyn lisäksi ainakin seuraavat tarkkailut. Kattilan savukaasujen hiukkaspäästötasoa (opasiteettimittaus), happipitoisuutta, hiilimonoksidipitoisuutta, lämpötilaa, painetta ja vesihöyrypitoisuutta on mitattava jatkuvasti. Savukaasujen vesihöyrypitoisuutta ei kuitenkaan tarvitse mitata jatkuvasti, jos

9 9 (15) savukaasu kuivataan ennen päästöjen analysointia. Lisäksi kattilan savukaasujen tilavuusvirtausta on mitattava tai seurattava laskennallisella menetelmällä jatkuvasti. Toiminnanharjoittajan tulee säilyttää tilavaraus jatkuvatoimisten rikkidioksidi- ja typenoksidimittalaitteiden käyttöönottamiseksi. Hiukkas- ja typenoksidipäästöt on mitattava hyväksytyn mittaajan toimesta joka toinen vuosi. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN tai ISO) mukaisesti. Mittaukset on tehtävä kattilan toimiessa täydellä ja keskimääräisellä käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittausten yhteydessä on tarkistettava savukaasujen jatkuviin tarkkailuihin käytettävät mittausjärjestelmät. Kertaluonteisia savukaasujen päästömittauksia koskeva suunnitelma on toimitettava kuukautta ennen mittauksia Etelä-Savo ELY-keskukselle. Polttoaineen määrän ohella tulee seurata polttoaineen laatua ja polttoainevarastojen toimivuutta ja kuntoa. Öljynerottimesta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on tutkittava vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ja sen jälkeen seurantaa on jatkettava valvovan viranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Viemäriin johdettavien jätevesien määrä, laatu ja viemärikelpoisuus on selvitettävä analysoimalla lämpötila, ph, sulfaatti, BHK 7, kiintoaine, sähkönjohtokyky, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori sekä raskasmetallit. Toiminnassa syntyvien lajiteltavien jätejakeiden laadusta, määrästä, hyödyntämisestä ja sijoituspaikasta tulee pitää kirjaa. Lento- ja pohjatuhkien hyötykäyttökelpoisuutta tulee seurata vuosittain tehtävillä analyyseilla (kadmium, elohopea, lyijy, arseeni, kromi, kupari, nikkeli ja sinkki sekä fosfori, kalium ja magnesium). Määritykset on uusittava, mikäli polttoaineen laadussa tai poltossa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa tuhkan laatuun. Etelä-Savon ELY-keskus voi tehdä tarvittaessa tarkkailusuunnitelmaan vähäisiä muutoksia. 16. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua päästöjensä vaikutusalueen ilmanlaadun yhteistarkkailuun tarkkailun järjestäjän kanssa erikseen sovittavalla tavalla. 17. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Savonlinnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: - laitoksen vastuuhenkilön yhteystiedot - käytettyjen polttoaineiden laatu ja määrä (t/vuosi) - energiantuotantoyksikön käyntiajat - polttoaineiden rikkipitoisuus ja muut laatutiedot - mittauksiin ja/tai polttoainetietoihin perustuvat kokonaispäästötiedot hiukkasista, rikkidioksidista, typenoksideista sekä hiilidioksidista (CO 2foss ja CO 2bio )

10 10 (15) - toiminnasta syntyneen tuhkan ja muiden jätteiden määrä, laatu ja toimituspaikka luokiteltuna valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla - jätevesien laatu ja määrä - käytetyt kemikaalit (t/vuosi) - selvitys kivihiilen käytöstä - poikkeukselliset tilanteet ja niiden johdosta tehdyt toimet - tiedot tehdyistä päästö- ja seurantamittauksista - päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta - tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen 18. Toiminnanharjoittajan on varauduttava ennakolta poikkeuksellisiin tilanteisiin ja pidettävä ajan tasalla näitä varten laadittu toimintasuunnitelma, jossa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen on oltava ohjeistettuja. Toimintasuunnitelma tulee toimittaa Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 19. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viivytyksettä poikkeuksellisen tilanteen edellyttämiin korjaus- ja torjuntatoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Laitos saa toimia ilman savukaasujen puhdistinlaitteita enintään 120 tuntia 12 kuukauden jakson aikana. Tällaisista tilanteista on ilmoitettava viipymättä Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä viemäriin johdettavista poikkeuksellisista päästöistä myös Savonlinnan kaupungin vesilaitokselle. Poikkeuksellisen tilanteen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava Etelä- Savon ELY-keskuksen ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Häiriö- ja poikkeuksellisten tilanteiden jälkeen on selvitettävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen ehkäisemiseksi. 20. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kattilalaitoksen toiminnan lopettamisesta ja esitettävä suunnitelma energiantuotantoyksikön, sen rakenteiden, kemikaalien ja jätteiden poistamisesta sekä maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä. Suunnitelma on esitettävä viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Hakemus koskee ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Etelä-Savon ympäristökeskuksen antamalla ympäristölupapäätöksellä. Laitoksella on tehty vuonna 2007 energiakatselmus ja siinä esitetyt tehostamistoimet on tehty. Varakattila on poistettu käytöstä. Toiminnassa ei ole tapahtunut muista muutoksia. Tällä päätöksellä tarkistettujen lupamääräysten mukainen toiminta täyttää edelleen ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

11 11 (15) Ympäristöluvan lupamääräykset on selkeyden vuoksi korvattu kokonaisuudessaan tämän päätöksen määräyksillä. Suurin osa määräyksistä on ollut tarpeen korvata nykyistä lainsäädäntöä ja ympäristönsuojeluvaatimuksia vastaavilla määräyksillä. Osa määräyksistä on poistettu, koska niissä määrätty kertaluonteinen selvitys tai toimenpide on toteutettu tai ei ole ollut tarpeen. Toiminnassa on huomattava, että jätteiden ja vaarallisten jätteiden jätekirjanpitoa, pakkaamista, merkitsemistä kuljetusta ja siirtoasiakirjan laatimista koskevat yleiset säädökset ovat muuttuneet ja tarkemmat säännökset asioista ovat muun muassa uuden jäteasetuksen (179/2012) 8, 9, 22, 23, 24 :ssä. Jätteiden luokittelua koskeva ympäristöministeriön asetus (1129/2001) on kumottu ja sen korvaa uuden jäteasetuksen liitteen 4 jäteluettelo yleisimmistä jätteistä sekä vaarallisista jätteistä. Lupamääräysten tarkistamishakemus on tullut vireille ennen säädöksen voimaantuloa, joten sovelletuissa oikeusohjeissa viitataan vielä aiempiin säädöksiin. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräysten perustelut Vesistöön johdetaan takaisin sieltä otettu puhdas jäähdytysvesi. Samoin vesistöön johdetaan öljynerottimella käsitelty polttoaineen varastoalueen vesi. Luokan I mukaisesta öljynerottimesta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l. Vesistöön johdettavien jätevesien sisältämien haitta-aineiden päästöt ovat niin pieniä, ettei niille ole tarpeen asettaa raja-arvoja. Viemäriin johdettavan veden laatua ei ole selvitetty. Laatu tulee selvittää ja vesi tarvittaessa esikäsitellä, ettei viemäriverkon toiminnalle tule haittaa. Lupamääräyksissä on annettu pieniä polttolaitoksia koskevan valtioneuvoston asetuksen (445/2010) mukaiset ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset. (Lupamääräykset 1 4) Laitoksella poltettaviksi hyväksytyt polttoaineet ovat lupahakemuksen mukaiset. (Lupamääräys 5) Lupamääräys 6 on annettu polttoöljyjen rikkipitoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (689/2006) noudattamiseksi. Rikkipitoisuuden rajoituksella ehkäistään rikkidioksidipäätöistä aiheutuvaa ympäristöhaittaa. Savukaasut on johdettava laitoksessa olevassa piipussa riittävän korkealle, että ne sekoittuvat riittävän suureen ilmamäärään eikä niistä siten aiheudu terveyshaittaa. (Lupamääräys 7) Kattilan hiukkas-, rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöille annetut päästörajat on annettu LCP-direktiivin ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/1/EY mukaisesti ja ovat LCP-asetuksen liitteen 2 olemassa olevia laitoksia koskevien taulukoiden

12 12 (15) 9, 12 ja 15 mukaiset. Päästöjen rajoittamisella ehkäistään terveyshaittoja. (Lupamääräys 8) Melumääräys koskee kattilalaitoksen toiminnasta yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa aiheutuvan melun rajoittamista terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja lähiasutuksen asumisviihtyvyyden turvaamiseksi. Meluarvot vastaavat asetuksen (445/2010) melutasoja. Myös voimakkaita, lyhytaikaisiakin meluhuippuja on tarvittaessa vaimennettava mahdollisimman tehokkaasti niin teknisin toimenpitein kuin toiminnan järjestelyin. (Lupamääräys 9) Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastointia ja käsittelyä sekä kuljetuksia koskevat määräykset on annettu toiminnan järjestämiseksi rakenteellisin ja käyttöja puhdistusteknisin toimenpitein siten, että aineiden pääsy maaperään ja muualle ympäristöön estetään ja haitalliset vaikutukset minimoidaan. Määräyksen seurauksena laitoksella on tehtävä muutoksia raskaan polttoöljyn varastointiin. Muutosten suunnittelulle ja toteutukselle on annettu riittävä aika. Valvovat viranomaiset tarvitsevat tiedot tehtävistä toimenpiteistä tämän päätöksen valvomiseksi. Jätehuoltoon liittyvillä määräyksillä edistetään jätteiden ja tuhkan hyötykäyttöä ja varmistetaan, ettei käytöstä aiheudu ympäristölle haittoja. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätelain 3 :n mukaan vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 :n nojalla vaarallisen jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että vaaralliset jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Määräyksissä ja perusteluissa käytetään uuden jätelain mukaista termiä vaarallinen jäte, joka vastaa vanhan jätelain termiä ongelmajäte. Näiden jätteiden pakkaaminen ja merkitseminen on tehtävä siten kuin on säädetty uuden jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 8 ja 9 :ssä vaarallisia jätteitä koskien. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa ja kuljetettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjamenettelystä ja siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista on säädetty uuden jätelain 121 :ssä ja uuden jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 24 :ssä. Siirtoasiakirjan avulla voidaan seurata jätteen kulkua asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. Tarkkailua koskevat määräykset 15 ja 16 ovat tarpeen laitoksen aiheuttaman kuormituksen selvittämiseksi, päästörajojen noudattamisen seuraamiseksi ja raportointivaatimusten täyttämiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. Ilmapäästöjen tarkkailua koskevat määräykset on annettu suuria polttolaitoksia koskevan valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) noudattamiseksi. Mittauksiin liittyvä laadunvarmennus on tarpeen päästö- ja vaikutusmittausten tulosten luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden varmistamiseksi. Tarkkailutietojen raportointia koskevat määräykset on annettu lupamääräysten valvonnan toteuttamiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten arvioimiseksi. (Lupamääräys 17)

13 13 (15) Häiriö- ja poikkeustilanteisiin liittyvät määräykset ovat tarpeen, koska toimintaan liittyy ympäristövahingon ja onnettomuuden vaara sekä näiden seurausten vähentäminen. Kyseisiin tilanteisiin tulee varautua, varmistaa viranomaisten tiedonsaanti ja mahdollisten viranomaisohjeiden antaminen enempien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräykset 18 ja 19) Toiminnanharjoittaja on vastuussa toimipaikkansa ympäristön tilasta vielä toiminnan päättymisen jälkeen, kunnes vaikutuksia ei todeta enää olevan. Ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. (Lupamääräys 20) VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan lupamääräyksiä noudattaen. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on tehtävä mennessä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 42, 43, 45 47, 50, 52, 55, 56, 90,100 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 19, 22, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 4 ja 6 Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010) Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002)

14 14 (15) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) liitteen maksutaulukon mukaan MW:n voimalaitoksen toiminnan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus. Maksu peritään asian vireille tullessa voimassa olleen taksan mukaisena. Ympäristönsuojelulaki (86/2000).105 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Järvi-Suomen Voima Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Savonlinnan kaupunginhallitus Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) - ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue - kalatalousviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätöksestä kuulutetaan Savonlinnan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

15 15 (15) MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITE Valitusosoitus Keijo Lindberg Raili Pärjälä Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Keijo Lindberg ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.