VÄRI TEORIA JA KÄYTÄNTÖ. Pohjois-Tapiolan koulu ja lukio

Transkriptio

1 VÄRI TEORIA JA KÄYTÄNTÖ Pohjois-Tapiolan koulu ja lukio

2 JOHDANTO Väriä voidaan tarkastella 1. fysikaalisena, mitattavana ilmiönä tai 2. fysiologisena havaintotapahtumana (miten ihmissilmä/aivot prosessoivat värihavaintoa). - fysikaaliset, fysiologiset ja luonnontieteelliset selitysmallit. 3. subjektiivinen näkökulma, kokemuksellinen tarkastelu - Perustuu empiirisiin kokeisiin - Värien vuorovaikutukseen - Väripsykologiaan 4. Värin käyttäjä tarvitsee käyttöteorian (taiteilija, graafinen suunnittelija, web designer, sisustustai muotisuunnittelija) - Väriaineiden kemia - Väriaineiden sekoittaminen - Värien vaikutus / väripsykologia - Värisymboliikka Väripsykologia ja symboliikka eivät kuulu väriopin tai teorian piiriin Värien merkitys: kulttuuri, historia, väripsykologia ja symboliikka

3 MITÄ VÄRIT OVAT? - Keskeinen kysymys: Ovatko värit (tuoksujen, makujen ja äänien tavoin) fyysisessä maailmassa itsessään, vai pitäisikö niiden katsoa kuuluvan havaitsijaan? - Värikokemuksen ja empiirisen tiedon välinen ristiriita suhteessa havaintoa ja mielen toimintaa koskeviin näkemyksiin. - Aristoteles ( eaa) - värit kuuluvat maailmaan, ovat fyysisten asioiden ominaisuuksia - Atomistit ja epikurolaiset: - fyysiset esineet ovat värittömiä ja värit kuuluvat niiden havaitsijaan. - Galileo Galilei ( ), René Descartes ( ) & Robert Boyle ( ). - John Locke ( ) Primäärit ja sekundaariset kvaliteetit VÄRITEORIAFILOSOFIAA: - Primäärit (muoto, koko, paino) kuuluvat materiaalisiin objekteihin - Sekundaariset ominaisuudet (väri, maku, tuoksu) eivät kuulu. - Värit analogisia ruumiillisten tuntemuksien (esim. kipu) kanssa. - Ongelma: emme ole tietoisia silmistämme näkiessämme värejä

4 väriteoriat jaetaan karkeasti kolmeen luokkaan värikokemuksen ja empiirisen tiedon välisen suhteen perusteella 1. Väriobjektivismi värit ovat fysikaalisten esineiden havaitsijoista riippumattomia ominaisuuksia kuten muoto 2. Relationaalisten väriteoriat värit ovat fysikaalisten esineiden ominaisuuksia, mutta värit tulee määritellä suhteessa havaitsijaan, toisin kuin esineiden muodot. 3. Värieliminativismi värit eivät ole lainkaan fysikaalisten esineiden ominaisuuksia, vaikka ne siltä kokemuksissamme vaikuttavatkin. VÄRITEORIANykyfilosofiassa

5 VÄRITEORIOITA ARISTOTELES ( EAA) - Pohti ja tutki väri-ilmiöitä mm. eri väristen lasinpalasten avulla. - havaitsi kokeellisesti, että auringon valon värjäämä keltainen näyttää vihreältä sinisen lasin läpi => että vihreä syntyy keltaisen ja sinisen yhdistelmänä. - Havaitsi, että valaistus vaikuttaa väriin: päivänvalo/iltahämärä - Painettuna Aristotelen opit ilmestyivät vasta vuonna DEMOKRITOS ( EAA) - Demokritos:yksinkertaisia värejä oli neljä: musta, valkoinen, punainen ja keltainen. - Demokritosta pidetään materialistisen maailmakuvan perustajana - kaikki tapahtuu luonnonvoimien pakosta ja kaikki olemassa oleva koostuu jakamattomista hiukkasista, atomeista. - Materialistisesta maailmankuvasta huolimatta hänen sanotaan uskoneen, että värit ovat vain ihmisen sielussa.

6 VÄRITEORIOITA DELLA PORTA ( ) - Italialainen astrologi ja alkemisti Giambattista della Porta (Giovani Battista) - Täydensi optisilla laitteillaan mm. camera obscuraa - vaati itselleen teleskoopin keksijän titteliä Galileo Galileilta. - Tunnisti ensimmäisenä näkyvän valon lämpövaikutuksen kehitellessään teleskoopin optiikkaa De refractione optices Prisma Della Porta: valo-opillisiin prismakokeisiin perustuva värijaottelu - keksi piirtoheittimen (dokumenttikameran edeltäjä) ARON SIGFRID FORSIUS (N ) - Helsinkiläissyntyinen merkittävä filosofi, luonnontutkija ja monioppinut Ruotsin valtakunnassa. - Varhaisin yhtenäinen väriteoria - Physica (1611) - neljä kromaattista väriä (punainen, keltainen, vihreä ja sininen) sekä mustasta ja valkoisesta syntyvä harmaa. - Nämä värit hän asetteli ympyrään niin, että kullakin oli oma vastaparinsa, punainen ja sininen, keltainen ja vihreä sekä musta ja valkoinen - tunsi myös Aristoteleen värinäkemykset - Monen modernin värijärjestelmän esikuva, mm. ruotsalaine NCS järjestelmä

7 VÄRITEORIOITA ISAAC NEWTON ( tai 1727) Englantilainen fyysikko, matemaatikko ja astronomi 1687 "Philosophiae Naturalis Principia Mathematica" - painovoimalaki 1704 Optics - valon fysikaalisen olemuksen selitys - väri valon ominaisuus VALKOINEN VALO - Koe prismalasilla 1666: valonsäteet hajoavat värispektriksi ( suomeksi kirjo, värikirjo) - Kääntämällä prosessi toisin päin, voidaan tuottaa valkoista valoa - Auringon valkoinen valo koostuu osavaloista, joiden ominaisuus on fysikaalisesti pysyvä - valkoinen valo sisältää kaikki spektrin värit aina samassa järjestyksessä SPEKTRI - punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen (tai syaani), indigo (tai ultramariini) ja violetti NEWTONIN MERKITYS VÄRIOPILLE - Newtonin prismakokeet ja seitsemän värin väriympyrä pohja myös nykyisin tuntemallemme väriympyrälle. KRITIIKKIÄ Newtonin esteettinen tapa yhdistää seitsemän väriään myös musiikilliseen oktaaviin ja seitsemään planeettaan: Newton asetteli seitsemän pääväriään ympyrään [punainen (C), oranssi (D), keltainen (E), vihreä (F), sininen (G), indigo (A), violetti (H)] ; äänet liittyivät värien rajoihin (esim. A vihreän ja sinisen rajalla).

8 VÄRITEORIOITA THOMAS YOUNG ( ) - Englantilainen fyysikko ja lääkäri - tutki mm. silmän fysiologisia ominaisuuksia (1802) Hypoteettisten tappisolujen olemassaolo - värinäkö pohjautuu kolmeen päävärin, punaisen, vihreän ja violetin (sinisen) aistimiseen. - Värisokeus voitiin tämän mukaan selittää sillä, että silmässä jokin tiettyyn pääväriin erikoistunut tappisolu toimii vajavaisesti. - Youngin löydöt auttoivat Helmholtzin näkemisen teorian taustalla. YOUNG & A.J. FRASNEL valo on aaltoliikettä - jokaisella kirjon värillä on oma aallonpituutensa ja punaisen aallonpituus on pidempi kuin violetin.

9 VÄRITEORIOITA JOHAN WOLFGANG VON GOETHE ( ) - Goethen näkemykset lähtökohdaltaan Newtonin teorian vastaisia. - Värit syntyvät valon ja pimeyden rajalla (Aristoteles) - Goethen värijärjestelmän päävärit olivat keltainen ja sininen. - Goethen väriympyrässä kuusi väriä: punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen ja violetti Die Farbenlehre (1808), Geschichte der Farbenlehre (1810) värit jaetaan kolmeen pääryhmään: - fysiologiset, subjektiiviset värit, jotka silmä havaitsee - fyysiset, läpikuultavien tai heijastavien kappaleiden avulla aikaansaadut värit, joiden tuottamiseen tarvitaan itsessään värittömiä apuvälineitä (kuten lasiprisma) - kemialliset, keinotekoisesti tai luonnollisesti kappaleisiin ja aineisiin itseensä kuuluvat objektiiviset värit ( joita ei ole) Goethen mukaan värit ja valot vaikuttavat ihmisen aisteihin ja eettisyyteen (vrt. Väripsykologia, synestesia) Rudolf Steiner ( ) kehitteli hengentieteellisen värioppinsa Goethen väriopillisista näkemyksistä. Steinerkoulut MYÖHEMPI VAIKUTUS Bauhaus-koulun opettajat Josef Albers ja Johannes Itten laativat myöhemmin omat taidemaalareille tarkoitetun väriopin oppikirjan, joihin Goethen teoria vaikutti

10 VÄRITEORIOITA JOHAN WOLFGANG VON GOETHE ( ) 1808 Zur Farbenlehre & 1810 Geschichte der Farbenlehre - väri syntyy puhtaan valkoisen valon vuorovaikutuksesta materian kanssa. - värien vaikutus "aisteihin ja eettisyyteen" - väriteorian suhde mm. filosofiaan, matematiikkaan, luonnonhistoriaan ja säveloppiin. - pyrkii selvittämään valon ja värien aistimisen mekanismeja GOETHEN VÄRIJAKO - fysiologiset - subjektiiviset värit (colores adventicii), - Välittäjänä on havainnoiva subjekti - värit, jotka silmä havaitsee; Fysiologiset värit muodostavat väriopin perustan - fyysiset (colores apparantes) - läpikuultavien tai heijastavien kappaleiden avulla aikaan saadut katoavat tai pysyvät subjektiiviset tai objektiiviset värit, joiden tuottamiseen tarvitaan itsessään värittömiä apuvälineitä (kuten prisma) - kemialliset (colores proprii) - keinotekoisesti tai luonnollisesti kappaleisiin ja aineisiin kiinnittyvät objektiiviset värit - jälkikuva - (vastavärien välillä vallitseva kromaattinen muisti: värin katsomisen jälkeen ilmestyy sen vastaväri) sekä - simultaanikontrasti - vierekkäisen värien reagointi toisiinsa - Perusvärejä olivat sininen, keltainen ja punainen (alunperin purppura). - sai aikaan myös päävärien sekoitukset: vihreän, oranssin ja violetin. - harmaa yhdistää toisiinsa muut värit; valon ja hämärän summa.

11 VÄRITEORIOITA GOETHEN VÄRIYMPYRÄ kuusi väriä: punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen ja violetti. - päävärit ovat keltainen ja sininen. - keltaiset ja punaiset plus; siniset ja vihreät merkitykset väreille: - Keltainen:valo, kirkkaus, voima, lämpö, läheisyys; - Sininen: varjo, pimeys, heikkous, kylmä - Kaikki väri tulee valosta ja pimeydestä. - Magenta vihreän vastaväri; onneton väri, joka liitettiin kirkkoon ja kuninkaallisiin ja jota ei luonnossa usein esiinny. - Sininen avartavaa (taivas, meri) ja herättää hiljaisuuden tunnetta. - Taivaansininen punaisen vastaväri: hiljainen, viileyden ja lämmön rajamailla. - Punainen mielikuvituksen väri: juhlava tunne, maan ja sankareiden väri (veri). - Vihreä: metsä ja luonto. - Keltainen: onnellisuus: lähimpänä auringon väriä. -

12 VÄRITEORIOITA - HERMANN VON HELMHOLTZ ( ) - Saksalainen fyysikko ja fysiologi - täydensi Thomas Youngin vuonna 1802 esittämää teoriaa värien näkemisestä (Youngin-Helmholtzin teoria) 1800-luvun puolivälissä. - Silmässä kolmenlaisia tappisoluja, joista kukin on herkkä vain yhdelle perusvärille, joko punaiselle, vihreälle tai violetille (siniselle). - Valkoisessa valossa kaikki reseptorit aktivoituvat yhtä paljon. - Ei selitä, millä tavalla värihavainto syntyy aivojen näkökeskuksessa - Loi perustan väritelevision innovaatioille.

13 VÄRITEORIOITA Ewald Hering ( ) - Saksalainen fysiologi ja psykologi - 6 pääväriä / kolme vastaparia värien havaintotapahtumassa eli ns. vastakkaisväriprosessissa: musta-valkoinen ja keltainen-sininen sekä punainenvihreä. - Lähtökohta: ihminen ei voi nähdä sinikeltaisia eikä punavihreitä värisävyjä, jotka näin ollen ovat toistensa poissulkevia vastapareja, vastavärejä - Lähtöoletus: värilliset ärsykekuvat ja niiden jälkikuvat ovat värisävyiltään edellä mainittujen vastaparien mukaisia opponenttivärejä. - todellisuus ei tue opponenttiväriteorian perusteita - Vaikutti Johannes Ittenin teoriaan vastaväreistä ja väriharmoniasta James Clark Maxwell ( ) - Skotlantilainen fyysikko teoria sähkömagneettisesta säteilystä Treatise on Electricity and Magnetism - valo on värähtelevä sähkömagneettinen kenttä. Teoria todistettiin luvulla oikeaksi. - Laite värillisten valojen, punaisen, vihreän ja sinisen sekoittamiseen käyttäen joustavasti muita värejä (= additiivinen, eli valoisuutta lisäävä värinmuodostus). - värillisten valojen sekoittaminen ei ole sama asia kuin pigmenttien sekoittaminen. Tätä eivät ns. "tieteellisen maalaustaiteen", pointillismin perustajat täysin ymmärtäneet - Maxwellin kokeiden pohjalta värierottelutekniikka ja CMYK-nelivärikuvien valmistustekniikka (värireproduktio) = subtraktiivinen eli valoisuutta vähentävä värinmuodostus).

14 VÄRITEORIOITA Michel-Eugène Chevreul ( ) Ranskalainen kemisti ja teoreetikko 1839 / De la loi du contraste simultané des colours (Värien samanaikaisten kontrastien lait). - värikokeet ja teoreettinen näkemys värien vuorovaikutuksesta - julkaisi ja luetteloi luonnonvärien sävyjä ja useita synteettisiä värejä (1864). - Nykyteoriat väriharmoniasta perustuvat pääosin Chevreulin päätelmiin. - ranskalaisten impressionistin värinkäytön käsikirja - Chevreul n komplementtivärien kontrasteja koskevat lait levisivät 1860-luvulla - Mihin tahansa väriin vaikuttaa sen vieressä oleva värin läheisyys." tai Värillä on aina kantajansa - Saksalainen taidemaalari Josef Albers havainnollisti näitä ilmiöitä teoksessaan Värien vuorovaikutus (Interaction of Color, 1978)

15 VÄRITEORIOITA Michel-Eugène Chevreul ( ) - päävärit sininen, punainen ja keltainen. - simultaanikontrastin lait - Chevreulin laki: silmä näkee kaksi vierekkäistä väriä niin erilaisina kuin mahdollista. - Jo Goethe kiinnitti huomiotaan värien luomiin kontrasteihin. - Ymmärrettiin, että suuri osa värikokemuksesta tapahtuu aivoissa. De la loi du contrast simultan des couleurs (1839) - suuri merkitys mm. impressionismin kehityksessä. - Georges Seurat: pointillismi (optinen maalaus), jossa kuva muodostui erivärisistä pisteistä.

16 VÄRITEORIOITA Albert Munsell ( ) - Yhdysvaltalainen taiteilija - kehitti kolmiulotteisen värikappaleen, väriatlaksen, jossa aistittavat värit oli luokiteltu ja sijoitettu omaan paikkaansa väriavaruudessa niin, että ne voitiin myöhemmin jäljentää tarkasti erilaisiin tarpeisiin. - esikuvina Goethen, Helmholtzin ja Heringin värinäkemykset. - Väriatlaksen 1. versio 1905, patentti 1915 (Atlas of the Munsell Color System). - Päivitetty Munsell-järjestelmä edelleen käytössä - Ruotsalainen NCS-järjestelmä on Euroopassa selvästi vallitseva standardi

17 VÄRITEORIOITA Wilhelm Ostwald ( ) - Saksalainen kemisti ja teoreetikko - Kaksoiskartioon perustuva värijärjestelmä 1915, paranneltuna Hänen väriympyränsä vastavärejä värikiekolla optisesti sekoittaen syntyy harmaata. - Ostwaldin vastavärijärjestelmä käänteisväriteorian esiasteena. - Uskoi vakaasti väriharmoniaan ja sen lainalaisuuksiin. (Ostwald System, 1931) - Nobelin kemianpalkinto 1908.

18 - Kansainvälinen valaistuskomissio (Comission Internationale de l Eclairage) valoväreihin perustuvan kaavio, päivitetty 1960 ja CIE-järjestelmän kaaviossa valkoinen syntyy kaavion reunoilla olevien kolmen päävärin sekoituksesta (yhtä paljon) CIE-järjestelmässä - alhaalla oikealla 770 nm punainen - alhaalla vasemmalla 380 nm violetti - kaavion&käyrän lakipisteessä 520 nm vihreä. VÄRITEORIOITACIE-järjestelmä - Kaavion alareunassa valovärit, joilla ei ole yhtä vallitsevaa aallonpituutta - Valkoinen koordinaatiston keskipisteessä. - Kaavioon kuvattu värialueet, joiden sisällä olevia värejä voidaan toistaa kuten kuvaruudun RGB-värit ja CMYK-värit painopinnassa. - ICE-järjestelmän puute: - perustuu tarkkoihin standardiolosuhteissa saatuihin valon mittalukemiin - Ihminen joutuu tunnistamaan värejä hyvinkin erilaisissa ympäristö- ja valaistusolosuhteissa

19 VÄRITEORIOITA Leo M. Hurvich ja Dorothea Jameson:teoria vastakkaisväriprosessista (1957) - yhdistivät Helmholtzin ja Heringin teoriat vastakkaisvärien teoriaksi (opponent colors theory) - verkkokalvon kolme värien näkemiseen erikoistunutta näkösolutyypin lähettämää signaalia käsitellään aivoissa vastakkaisväripariprosessina: keltainen-sininen sekä punainen-vihreä sekä musta-valkoinen. - Mallissa oletetaan (Hering), että ihminen ei voi nähdä sinikeltaisia eikä punavihreitä värisävyjä, koska ne ovat toistensa poissulkevia Ragnar Granit ( ) - Tunnetuin suomalainen väritutkija - Väitteli 1926 Helsingissä värinäkemisen mekanismeista (Farbentransformation und Farbenkontrast) - Kehitti yhdessä Gunnar Svaetichin kanssa uudenlaisen, erittäin ohutkärkisen tutkimusinstrumentin (mikroelektrodi), jolla saattoi tutkia yksittäisen hermosolun toimintaa. - Verkkokalvossa näkötiedon laadullista esiprosessointia ennen, kuin se lähtee näköhermoa pitkin aivojen tulkittavaksi. - Nykykäsitys: aivoihin pääsee vain noin 1/100 siitä kuvainformaatiosta, joka projisoituu ulkomaailmasta verkkokalvolle fysiologian ja lääketieteen Nobelin palkinnon värinäön tutkimuksistaan

20 VÄRITEORIOITA Edvin H. Land ( ) Polaroid-pikakameran keksijä 1955 mullistavat värinäköä koskevat koetulokset - Punaisella suotimella sekä vihreällä suotimella otetuista mustavalkoisista diapositiivikuvista voitiin tehdä värikuva. Kun nämä molemmat mustavalkoiset kuvat projisoitiin valkokankaalle päällekkäin ja laitettiin punainen suodin sen projektorin objektiivin eteen, jossa oli punaisella suotimella otettu mustavalkokuva, syntyi täydellinen värikuva retinex-teoria:"esineen väri ei synny sen heijastaman valon aallonpituudesta, vaan kaikesta muusta sen ympärillä. Väri ei ole ympäristön vaan aivojen ominaisuus". - Ympäristössä nähtävät värit syntyvät aivojen tulkitessa näkökuvassa esiintyvien rgb-valoisuusarvojen keskinäisiä suhteellisuuksia. Tämä toimintatapa on Landin mukaan värinäön perusominaisuus, jonka vuoksi aivot pystyvät pitämään näkökuvan värit konstantteina, vakioina / tunnistettavina, valaistuksen muutoksista huolimatta. - Edellä mainitusta syystä ei perinteinen kolmiväriteoria eikä opponenttiväriteoria selitä Landin mielestä värien näkemistä tyydyttävästi NCS-värijärjestelmä - neljä kromaattista perusväriä: keltainen, punainen, sininen ja vihreä sekä akromaattiset valkoinen ja musta - Värit on ryhmitetty kaksoiskartioon, jonka huipulla on valkoinen ja pohjalla musta ja harmaa akseli niiden välissä. Kaksoiskartion uloimman laidan muodostaa puhtaiden värien väriympyrä, kuten esimerkiksi Ostwaldin värijärjestelmässä. - Perusvärit ovat ympyrällä tasavälein kuin ilman suunnat kompassissa ja välivärit niiden välissä. Keltainen valoisimpana värinä väriympyrällä ylimpänä - Pystyakselin suuntaisissa leikkauskolmioissa tuodaan esille kunkin värisävyn eri tummuus- ja kylläisyys- - asteet - Euroopassa johtava värijärjestelmä

21 VÄRITEORIOITA NCS-värijärjestelmä Ruotsalaisessa NCS -värijärjestelmässä (Natural Colour System) on neljä kromaattista perusväriä: keltainen, punainen, sininen ja vihreä sekä akromaattiset valkoinen ja musta. Värit on ryhmitetty kaksoiskartioon, jonka huipulla on valkoinen ja pohjalla musta ja harmaa akseli niiden välissä. Kaksoiskartion uloimman laidan muodostaa puhtaiden värien väriympyrä, kuten esimerkiksi Ostwaldin värijärjestelmässä. Perusvärit ovat ympyrällä tasavälein kuin ilman suunnat kompassissa ja muut kylläiset värisävyt eli ns. välivärit sijoittuvat vuorostaan niiden väliin. Keltainen valoisimpana värinä on sijoitettu väriympyrällä 'auringoksi' ylös kuten yleensä muissakin vastaavanlaisissa järjestelmissä.

22 SÄHKÖMAGNEETTINEN SÄTEILY gammasäteily röntgensäteily ultraviolettisäteily VIOLETTI SININEN SYAANI VIHREÄ KELTAINEN ORANSSI PUNAINEN infrapunasäteily mikroaallot radioaallot < 10 pm ~ 10 pm - 10 nm ~ nm ~ nm ~ nm ~ nm ~ nm ~ nm ~ nm ~ nm ~ 740 nm - 1 mm ~ 1 mm - 30 cm > 30 cm 1 nm = nanometri = 10-9 m 1 pm = picometri = m

23 VÄRI TEORIA JA KÄYTÄNTÖ

24 RGB VÄRIJÄRJESTELMÄT RGB R PUNAINEN G VIHREÄ B SININEN RGB ADDITIIVINEN (VALON) SEKOITTUMINEN TELEVISIO, TIETOKONE DIGITAALINEN KUVA YLEISIMMIN

25 CMYK VÄRIJÄRJESTELMÄT CMYK CMYK SYAANI MAGENTA KELTAINEN MUSTA PAINOTUOTTEISSA JA NELIVÄRITULOSTUKSESSA VÄRI MUODOSTUU PIENISTÄ PISTEISTÄ VÄRIKERROKSET MUODOSTAVAT RASTERIKUVION ( ERI KERROKSET ERI KULMISSA) VÄRIEN SEKOITUKSET OSAVÄRIEN DIFFUUSIN SEKOITTUMISEN ANSIOSTA CMYK

26 ADDITIIVINEN & SUBTRAKTIIVINEN

27 ITTEN VÄRIJÄRJESTELMÄT ITTEN ITTEN ITTEN ITTEN ITTEN

28 ITTEN VÄRISOMMITTELU ITTEN ITTEN ITTEN ITTEN ITTEN

29 TEHTÄVÄ 7.LUOKKA - Tee väriympyrä viereistä ideaa soveltaen > - Piirrä ensin ympyrä ja jaa se sektoreihin - Suunnittele koristeellinen keskusornamentti, joka muodostuu vierekkäisistä samanlaisina toistuvista kuvioista.

30

31

32

33