Suomen vesikotiloiden, etanoiden ja simpukoiden lajiluettelo
|
|
|
- Raili Helena Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen vesikotiloiden, etanoiden ja simpukoiden lajiluettelo Seuraavassa lajiluettelossa luetellaan kaikki Suomessa vuoden 2016 toukokuuhun mennessä tavatut vesinilviäislajit. Luettelo ei ole valmis johtuen joidenkin lajien taksonomisista ongelmista. Suomenkielinen nimistö sekä lajilista ovat työn alla vuonna Luettelo pitää sisällään Suomessa luonnonvaraisena elävät lajit ja vieraslajit. Listan on laatinut nilviäistyöryhmä, johon kuuluvat Ilmari Valovirta (puheenj.), Ulla-Maija Liukko (siht.), Anne Koivunen, Hannu Ormio sekä Katriina Könönen. Yhteystiedot löytyvät työryhmän www-sivuilta: Vesinilviäisten taksonomia ja nimistö ovat muuttuneet melko paljon, erityisesti limakotiloiden (Lymnaeidae-heimo) osalta. Osalla lajeista suuri lajinsisäinen vaihtelu kuoren muodossa sekä lähilajien kuorten samankaltaisuus hankaloittavat lajinmääritystä. Epäselvissä tapauksissa on aiheellista jättää määritys sukutasolle. Molekyyligenetiikan ja kotiloiden sisäelinten tutkimus ovat alkaneet myös Suomessa lajiston selvittämiseksi. Nimistö seuraa WORMSin ja Fauna Europaean nimistöjä. Taksonomia on Glöerin 2015 mukainen, teoksessa Glöer, P. 2015: Süßwassermollusken - Ein Bestimmungsschlüssel für die Bundesrepublik Deutschland. DJN, Hamburg. 135s. Suomen vesikotilot Lymnaea stagnalis (Linnaeus 1758) Lymnaeidae isolimakotilo piippolimakotilo, stor dammsnäcka Galba truncatula (O.F. Müller 1774) Lymnaeidae Lymnaea truncatula pikkulimakotilo, amfibisk dammsnäcka Stagnicola corvus? (Gmelin 1791) Lymnaeidae selvitteillä kuuluuko laji meidän lajistoon, -limakotilo, osa Lymnaea palustris -lajiksi nimetyistä stor sumpdammsnäcka saattaa olla näitä Stagnicola palustris (O.F. Müller 1774) Lymnaeidae Lymnaea palustris takolimakotilo, bred sumpdammsnäcka Stagnicola fuscus (Pfeiffer, 1821) Lymnaeidae osa aikaisemmin L. palustris lajiksi nimetyistä -limakotilo, on näitä smal sumpdammsnäcka Radix balthica (Linnaeus 1758) Lymnaeidae Lymnaea ovata/ (osittain Radix/ Lymnaea muunnoslimakotilo, peregra) oval dammsnäcka Radix auricularia (Linnaeus 1758) Lymnaeidae Lymnaea auricularia korvalimakotilo, örondammsnäcka Radix labiata? (Rossmässler 1835) Lymnaeidae osa aiemmin Radix/ Lymnaea peregra -lajiksi -limakotilo, slamdammsnäcka nimetyistä saattaa olla näitä Radix ampla? (Hartmann, 1841) Lymnaeidae selvitteillä kuuluuko laji meidän lajistoon, -limakotilo kokoelmissa on kotiloita tällä nimellä, saattavat olla R. balthican tai auricularian muotoja Myxas glutinosa (O.F. Müller 1774 ) Lymnaeidae Lymnaea glutinosa helmakotilo, vaippalimakotilo, manteldammsnäcka Omphiscola glabra (O.F. Müller 1774) Lymnaeidae vain yksi havainto, Ahvenanmaalta 1 hoikkalimakotilo?
2 Ancylus fluviatilis (O.F. Müller 1774) ancyluskotilo, flodhättesnäcka Anisus vortex (Linnaeus 1758) pyörrekiekkokotilo, rundläppad skivsnäcka Anisus leucostoma (Millet, 1813) 2000-luvun alusta on julkaisuja tästä lajista luhtakiekkokotilo, sen ajan käsityksen mukaisesti nimellä A. vitläppad skivsnäcka septemgyratus joka on eri laji eikä tiettävästi esiinny meillä Gyraulus albus (O.F. Müller 1774) Armiger crista valkokehäkotilo, ljus skivsnäcka Gyraulus crista (Linnaeus 1758) tähtikehäkotilo, ribbskivsnäcka Gyraulus riparius (Westerlund 1865) kuultokehäkotilo, sjöskivsnäcka Gyraulus laevis (Alder 1838) hentokehäkotilo? glatt skivsnäcka Gyraulus acronicus (A. Ferussac 1807) vankkakehäkotilo, nordlig skivsnäcka Gyraulus stroemi? (Westerlund 1881) julkaistu esiintyvän Suomessa pohjankehäkotilo? Planorbarius corneus (Linnaeus 1758) Planorbis corneus isokiekkokotilo, posthornssnäcka Planorbis carinatus (O.F. Müller 1774) kölikiekkokotilo, kölskivsnäcka Planorbis planorbis (Linnaeus 1758) uurrekiekkokotilo, allmän skivsnäcka Bathyomphalus contortus (Linnaeus 1758) kierrekotilo, remskivsnäcka Segmentina nitida (O.F. Müller 1774) lokerokiekkokotilo, linsskivsnäcka Hippeutis complanatus (Linnaeus 1758) Segmentina complanata linssikotilo Physa fontinalis (Linnaeus 1758) Physidae touhukotilo, vanlig blåssnäcka Aplexa hypnorum (Linnaeus 1758) Physidae lammikkokotilo, stor blåssnäcka Acroloxus lacustris (Linnaeus 1758) Acroloxidae huppukotilo, dammhättesnäcka Alderia modesta (Loven 1844) Stiligeridae ruskomerietana, fläckhjärtlösing, marskgölsnigel Limapontia capitata (Müller 1774) Limapontiidae sukkulamerietana, storhövdad marsipansnäcka Tenellia adspersa (Nordmann 1845) Tergipedidae T. pallida, Embletonia pallida liuskamerietana, brackvattensnuding 2
3 Valvata piscinalis (O.F. Müller 1774) liejukotilo, stor kamgälsnäcka Valvata cristata (O.F. Müller 1774) litteäliejukotilo, flat kamgälsnäcka Valvata sibirica (Middendorff 1851) pohjanliejukotilo, sibirisk kamgälsnäcka Valvata macrostoma (Mörch 1864) napaliejukotilo, sumpkamgälsnäcka Murchisonellidae (Casey 1904)- laji haminansirokotilo? Murchisonellidae Marstoniopsis insubrica (A. Schmidt 1856) Amnicolidae Bythinella steini, Marstoniopsis scholzi pikkujärvikotilo, (aikaisemmin Hydrobiidae- heimo) sjötusensnäcka Peringia ulvae (Pennant 1777) Hydrobiidae Hydrobia ulvae kartiosukkulakotilo? stor tusensnäcka Ecrobia ventrosa (Montagu 1803) Hydrobiidae Hydrobia ventrosa pulskasukkulakotilo? bukig tusensnäcka Bithynia tentaculata (Linnaeus 1758) hoikkasarvikotilo, stor snytesnäcka Bithynia leachii (Sheppard) 1823 porraskotilo, mindre snytesnäcka Bithyniidae Bithyniidae Potamopyrgus antipodarum (J.E. Gray 1843) Tateidae P. jenkinsi (aikaisemmin Hydrobiidaevaeltajakotilo heimo) Viviparus viviparus (Linnaeus 1758) Viviparidae Paludina vivipora, V.fasciatus tylppäemokotilo Viviparus contectus (Millet 1813) Viviparidae Paludina contecta, V. fasciatus kärkiemokotilo, spetssumpsnäcka Theodoxus fluviatilis (Linnaeus 1758) leväkotilo, båtsnäcka Neritidae 3
4 vain Itämeressä elävät simpukkalajit Vesinilviäislajilista nilviäistyöryhmä 2016 Mya arenaria (Linnaeus 1758) Myidae hietasimpukka, sandmussla Dreissena polymorpha (Pallas 1771) Dreissenidae vaeltajasimpukka, vandrarmussla Mytilopsis leucophaeata (Conrad 1831) Dreissenidae aikaisemmin valesinisimpukka valekirjosimpukka Macoma balthica (Linnaeus 1758) Tellinidae liejusimpukka, östersjömussla Cerastoderma glaucum (Poiret 1789) Cardiidae idänsydänsimpukka, skev hjärtmussla Parvicardium hauniense (Petersen & Russell 1971) Cardiidae Cerastobyssum hauniense pikkusydänsimpukka Mytilus trossulus (Gould 1851) Mytilidae Mytilus edulis sinisimpukka, blåmussla piensimpukat Musculium lacustre (O.F. Müller 1774) Sphaerium lacustre lampisimpukka, huvmussla Sphaerium corneum (Linnaeus 1758) pallosimpukka, allmän klotmussla Sphaerium nitidum (Clessin 1876) lapinpallosimpukka, nordlig klotmussla Pisidium supinum (A. Schmidt 1851) etelänhernesimpukka, trekantig ärtmussla Pisidium amnicum (O.F. Müller 1774) P. cinereum suurhernesimpukka, stor ärtmussla Pisidium casertanum (Poli 1791) allmän ärtmussla Pisidium conventus (Clessin 1877) sjöärtmussla Pisidium henslowanum (Sheppard 1823) flodärtmussla Pisidium hibernicum (Westerlund 1894) glatt ärtmussla Pisidium lilljeborgii (Clessin 1886) rund ärtmussla Pisidium milium (Held 1836) kantig ärtmussla Pisidium moitessierianum (Paladilhe 1866) mindre ärtmussla 4
5 Pisidium obtusale (Lamarck 1818) trubbig ärtmussla Pisidium personatum (Malm 1855) kyhmyhernesimpukka, kärrärtmussla Pisidium pseudosphaerium (J. Favre 1927) outohernesimpukka, platt ärtmussla Pisidium pulchellum (Jenyns 1832) bäckärtmussla Pisidium subtruncatum (Malm 1855) sned ärtmussla Pisidium nitidum (Jenyns 1832) glänsande ärtmussla Pisidium hinzi (Kuiper 1975) ruijanhernesimpukka, lappländsk ärtmussla Pisidium waldeni (Kuiper 1975) tunturihernesimpukka, nordlig ärtmussla Pisidium dilatatum (Westerlund 1897) P. subtilestriatum, P. carelicum syvännehernesimpukka, östlig ärtmussla suursimpukat Unio pictorum (Linnaeus 1758) soukkojokisimpukka, äkta målarmussla Unio tumidus (Philipsson 1788) sysijokisimpukka, spetsig målarmussla Unio crassus (Philipsson 1788) vuollejokisimpukka, tjockskalig målarmussla Anodonta anatina (O.F. Müller 1774) A. piscinalis pikkujärvisimpukka, allmän dammussla Vesinilviäislajilista nilviäistyöryhmä 2016 Anodonta cygnea (Linnaeus 1758) isojärvisimpukka, större dammussla Pseudanodonta complanata (Rossmässler 1835) litteäjärvisimpukka, flat dammussla Margaritifera margaritifera (Linnaeus 1758) jokihelmisimpukka, flodpärlmussla Margaritiferidae 5
Pääjakso: Mollusca Nilviäiset
Pääjakso: Mollusca Nilviäiset Suomen rannikkovesissä esiintyy niin alkuperäisiä kuin vierasta alkuperääkin olevia kierrekuorisia kotiloita ja pehmeitä merietanoita (Luokka Gastropoda) sekä kaksikuorisia
Vedenalaisen luontopolun reitit Undervattensnaturstigens rutter
Vedenalaisen luontopolun reitit Undervattensnaturstigens rutter Pikkupyöriäinen (snorklaajat ja uimarit) Lilla Tumlaren (snorklare och simmare) Harmaahylje (laitesukeltajat) Gråsälen (dykare) Reitit on
JÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys
JÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys Probenthos Oy 27.4.2014 Johdanto JÄREÄ-hankkeen pohjaeläinosiossa tutkittiin järviruokoniittojen vaikutusta litoraalin pohjaeläimistöön kolmella näytepisteellä, joista
Vieraslajit. Opas tunnistukseen
Vieraslajit Opas tunnistukseen Ljungberg & Puntila, 2012 Esipuhe Vieraslajeja pidetään yhtenä suurimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle. Itämeri on vilkkaasti liikennöity vesialue ja toimii sen vuoksi
Suursimpukkaselvitys Kaartjoella 2018
ALLECO RAPORTTI N:O 7/2018 Suursimpukkaselvitys Kaartjoella 2018 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)45 679 0300 OTSIKKO:
Tyrehtyykö vieraslajien virta?
Tyrehtyykö vieraslajien virta? Maiju Lehtiniemi Kuva: H Nilanen Suomenlahden tila ja tulevaisuus - Ollaanko oikealla väylällä? 25.1.2018 Lajiliikenne kasvaa Euroopan vieraslajitilanne Maalla elävät lajit
Lippajärven isojärvisimpukkapopulaation. simpukoiden suodattaman veden määrä. Elli Leinikki
Lippajärven isojärvisimpukkapopulaation koko, rakenne ja simpukoiden suodattaman veden määrä Elli Leinikki Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 3/2017 Kannen kuva: Ilppo Kajaste Espoon ympäristökeskuksen
Vieraslajit valtaavat Saaristomerta
Vieraslajit valtaavat Saaristomerta Maiju Lehtiniemi Kuva: H Nilanen Saaristomeri pintaa syvemmältä 6.2.2018 Lajiliikenne kasvaa Euroopan vieraslajitilanne Maalla elävät lajit Merilajit Makean veden lajit
Mäntsälänjoen vuollejokisimpukkaselvitys Mäntsälän vanhalta myllypadolta Hirvihaaranjoen yhtymäkohtaan 2014
Mäntsälänjoen vuollejokisimpukkaselvitys Mäntsälän vanhalta myllypadolta Hirvihaaranjoen yhtymäkohtaan 2014 Rami Laaksonen 29.7.2014 1 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
FRESHABIT LIFE IP -HANKKEEN LOUNAIS-SUOMEN JOKIEN KOHDEALUEEN RAPORTTI Freshabit Life IP (LIFE 14/IPE/FI/023)
Jokihelmisimpukan ja vuollejokisimpukan nykytilan selvitykseen sekä raakkujen siirtoon liittyvät työt Kiskonjoella ja Karvianjoella vuosina 2016 ja 2017 Suppea raportti FRESHABIT LIFE IP -HANKKEEN LOUNAIS-SUOMEN
Suursimpukkaselvitys Vanhankaupunginkosken itähaarassa 2017
ALLECO RAPORTTI N:O 15/2017 Suursimpukkaselvitys Vanhankaupunginkosken itähaarassa 2017 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel.
Vuollejokisimpukan esiintyminen voimakkaasti rakennetussa Taasianjoessa
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 19 2008 Vuollejokisimpukan esiintyminen voimakkaasti rakennetussa Taasianjoessa Sanna Saari Reetta Ljungberg Uudenmaan ympäristökeskus UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN
1 JOHDANTO 1 2 NÄYTEPISTEET 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT Rantavyöhykkeen näytteenotto käsihaavilla 5
SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 NÄYTEPISTEET 1 2.1 Litoraalinäytepisteet 1 2.2 Syvännealueiden näytepisteet 2 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3 3.1 Sukellusnäytteenotto 3 3.2 Rantavyöhykkeen näytteenotto käsihaavilla
Suomen rannikon mittainen merenalainen luontopolku
Suomen rannikon mittainen merenalainen luontopolku Elisa Halmeenmäki, Eeva Hammar, Malva Green Kaislikko Perämeren pohjukassa, kuva: Essi Keskinen Sisältö Johdanto...3 Perämeri...7 Merenkurkku...11 Selkämeri...12
TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAAN LIITTYVÄT VEDENALAISTUTKIMUKSET - KASVILLISUUS JA POHJAELÄIMET
TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAAN LIITTYVÄT VEDENALAISTUTKIMUKSET - KASVILLISUUS JA POHJAELÄIMET 10.11.2011 Tmi Marika Yliniva/Maritech Takalankatu 7 95420 Tornio 1.0 JOHDANTO Rajakiiri
Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015
ALLECO RAPORTTI N:O 12/2015 Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki OTSIKKO: Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.10.2015 TEKIJÄ(T): Juha Syväranta ja Jouni
Yllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket
Yllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket 2004-2015 VELMU tilastoina 1/2 284 havaittua lajia, joista 124 putkilokasvia 9 vesisammalta 12 näkinpartaislevää 1 keltaviherlevä 14 punalevää 122 640 inventointipistettä,
Jokihelmisimpukkaselvitys Kemijoella lokakuussa 2017
ALLECO RAPORTTI N:O 13b/2017 Jokihelmisimpukkaselvitys Kemijoella lokakuussa 2017 Juha Syväranta, Panu Oulasvirta ja Rami Laaksonen MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210
SIIAN RAVINTO AHVENANMAALLA
Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma NKALAS10 2016 Juuso Söderberg SIIAN RAVINTO AHVENANMAALLA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja ympäristötalouden
Kunnostusten vaikutus vuollejokisimpukan
Uusimaa Kunnostusten vaikutus vuollejokisimpukan elinympäristöön Koskenkylänjoella Vuoden 2009 sukellustutkimukset sekä yhteenveto vuosien 2007 2009 tuloksista 25/2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja
OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja
OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja joen kunnostussuunnitelma 13:45 14:15 Hanna Alajoki, KVVY, Pohjaeläinanalyysi
SALMONFARM AB OY:N GRANHOLMIN KALANKASVATUSLAITOKSEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA Raportti nr , v. 2
SALMONFARM AB OY:N GRANHOLMIN KALANKASVATUSLAITOKSEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2011 2017 Raportti nr 131-18-225, v. 2 1. YLEISTÄ Kemiönsaaren kunnassa Stora ja Lilla Granholmen välissä sijaitseva kalankasvatuslaitos
KYMIJOEN PERNOONKOSKIEN KOSKIKUNNOS- TUSSUUNNITELMAN NATURA-VAIKUTUSTEN AR- VIOINTI: biologiset tutkimukset syksyllä 2009
KYMIJOEN PERNOONKOSKIEN KOSKIKUNNOS- TUSSUUNNITELMAN NATURA-VAIKUTUSTEN AR- VIOINTI: biologiset tutkimukset syksyllä 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 116/2009 Marja Anttila-Huhtinen
Vieraslajit. Opas tunnistukseen
Vieraslajit Opas tunnistukseen Ljungberg & Puntila, 2012 Esipuhe Vieraslajeja pidetään yhtenä suurimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle. Itämeri on vilkkaasti liikennöity vesialue ja toimii sen vuoksi
Pyhäjoen Hanhikiven niemen pohjaeläintarkkailu vuonna 2014
ALLECO RAPORTTI N:O 8/2014 Pyhäjoen Hanhikiven niemen pohjaeläintarkkailu vuonna 2014 Jouni Leinikki MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358
Raakkukartoitukset Pirkanmaalla osana Kadonneen helmen metsästys -hanketta 2018
ALLECO RAPORTTI N:O 12/2018 Raakkukartoitukset Pirkanmaalla osana Kadonneen helmen metsästys -hanketta 2018 Panu Oulasvirta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki,
Vuollejokisimpukan esiintyminen Kokemäenjoen tulvasuojelun rakennuskohteissa 2015
ALLECO RAPORTTI N:O 10/2015 Vuollejokisimpukan esiintyminen Kokemäenjoen tulvasuojelun rakennuskohteissa 2015 Jouni Leinikki Niclas Perander Jenni Westerlund MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS
Laukolahden kuormitusherkkyys
Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Runebergsgatan 17, 06100 BORGÅ Laukolahden
Kunnostusten vaikutus vuollejokisimpukan
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 2009 Kunnostusten vaikutus vuollejokisimpukan elinympäristöön Koskenkylänjoella Sukellustutkimukset 2008 Karoliina Ilmarinen Panu Oulasvirta Uudenmaan ympäristökeskus
Kunnostuksen vaikutukset vuollejokisimpukkaan (Unio crassus)
Kunnostuksen vaikutukset vuollejokisimpukkaan (Unio crassus) Siuntionjoen Sågarsforsin padon purkaminen ja kalatien rakentaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 15/2011 Kunnostuksen
Lisäselvityksiä Espoon edustan meriläjitysalueiden vesiympäristön ja pohjien nykytilan arviointiin. vesikasvillisuus ja pohjaeläimet
ALLECO RAPORTTI N:O 10/2012 Lisäselvityksiä Espoon edustan meriläjitysalueiden vesiympäristön ja pohjien nykytilan arviointiin vesikasvillisuus ja pohjaeläimet Jouni Leinikki ja Juha Syväranta OTSIKKO:
Kittilän Loukisen latvasuon Kilpivuoman nilviäiskartoitukset 2018
Kittilän Loukisen latvasuon Kilpivuoman nilviäiskartoitukset 2018 Katriina Könönen JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus
VELMU Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi Markku Viitasalo SYKE merikeskus Meremme tähden Rauma 29.5.2018 Mats Westerbom / Metsähallitus Luontopalvelut
Veneilyn ympäristövaikutukset luonnonsatamissa
Suomen ympäristö 408 YMPÄRISTÖN SUOJELU Panu Oulasvirta ja Jonni Leinikki Veneilyn ympäristövaikutukset luonnonsatamissa UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Panu Oulasvirta ja Jouni Leinikki Veneilyn ympäristövaikutukset
Lappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyvän vesialueen luontoselvitys 2016
Monivesi Oy Tilaaja: Sito Oy Lappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyvän vesialueen luontoselvitys 2016 Raportti 21.10.2016 Ari Ruuskanen & Kimmo Karell 1 Sisällys:
Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien pohjaeläimistön tila vuosina 2007-2010
Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien pohjaeläimistön tila vuosina 2007-2010 Anu Suonpää Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 224/2011 LÄNSI-UUDENMAAN VESI
Kala- ja vesijulkaisuja nro 169. Ari Haikonen, Jani Helminen, Sauli Vatanen, Lauri Paasivirta & Jouni Kervinen
Kala- ja vesijulkaisuja nro 169 Ari Haikonen, Jani Helminen, Sauli Vatanen, Lauri Paasivirta & Jouni Kervinen Vantaanjoen yhteistarkkailu Kalasto ja pohjaeläimet vuonna 2014 1 Johdanto... 3 2 Vesistöalueen
Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden linjauksen ja lähialueen pohjaeläinselvitys 2009
Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden linjauksen ja lähialueen pohjaeläinselvitys 2009 Suomen Luontotieto Oy 35/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät...
LOVIISAN MERIALUEEN KALALAITOSTEN POHJAELÄIN- JA POHJANLAATUTUTKIMUKSET VUOSINA 2011 JA 2012
LOVIISAN MERIALUEEN KALALAITOSTEN POHJAELÄIN- JA POHJANLAATUTUTKIMUKSET VUOSINA 2011 JA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 218/2014 Marja Anttila-Huhtinen TIIVISTELMÄ Tässä raportissa
Proficiency Test 04/2016
REPORTS OF THE FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE 2 2017 Proficiency Test 04/2016 Taxonomic identification of boreal freshwater lotic, lentic, profundal and North-Eastern Baltic benthic macroinvertebrates Kristian
MUSTIONJOKI SUOJELTAVA LUONTOHELMI SVARTÅN EN SKYDDSVÄRD PÄRLA AV NATUREN
MUSTIONJOKI SUOJELTAVA LUONTOHELMI SVARTÅN EN SKYDDSVÄRD PÄRLA AV NATUREN Mustionjoki helmeilee/esko Vuorinen/13.5.2017 Karjaanjoen vesistö on Uudenmaan suurin vesistöalue (2050 km 2 ) Svartåns vattendrag
Siipyyn tuulivoimalapuiston kasvillisuuskartoitus ja pohjaeläinnäytteenotto vuonna 2013
Monivesi Oy Tilaaja: Ramboll Oy Siipyyn tuulivoimalapuiston kasvillisuuskartoitus ja pohjaeläinnäytteenotto vuonna 2013 Natura-alue Kaapelireitin rantautumiskohdat Siipyyn matalikkoalue Raportti Työ 3502
Vuollejokisimpukan esiintyminen Koskenkylänjoen latvakoskilla
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 20 2008 Vuollejokisimpukan esiintyminen Koskenkylänjoen latvakoskilla Reetta Ljungberg Sanna Saari Uudenmaan ympäristökeskus UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA
Kotiloiden luokittelu - neuroverkkojen ja multinomiaalisen logistisen regression sovellus
Tilastotieteen pro gradu -tutkielma Kotiloiden luokittelu - neuroverkkojen ja multinomiaalisen logistisen regression sovellus Atte Lintilä Jyväskylän yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos 12.
Arvioinnin yleisperiaatteet
Arvioinnin yleisperiaatteet Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 Kuva: Ulla-M. Liukko Sisältö Ohjeet Ohjaus Arviointiprosessi
RAUMAN MERIALUEEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2013
RAUMAN MERIALUEEN VUONNA 213 Hanna Turkki 16.1.215 Nro 116-15-14 2 (36) RAUMAN MERIALUEEN (213) RAUMAN MERIALUEEN (213) 3 (36) Sisällys 1. JOHDANTO... 5 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 5 3. TULOKSET JA NIIDEN
Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
Kompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari
Kompensaatiot merellä Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
Jokihelmisimpukkakartoitus Kemijoella ja Koluojalla 2018
ALLECO RAPORTTI N:O 14/2018 Jokihelmisimpukkakartoitus Kemijoella ja Koluojalla 2018 Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki,
Suomen lajiston viides kokonaisarviointi Punainen kirja 2019
Suomen lajiston viides kokonaisarviointi Punainen kirja 2019 Ulla-Maija Liukko, SYKE Eliötyöryhmäseminaari, YM 8.11.2017 Aikataulu; yleinen Arvioinnit valmiina työkalussa maaliskuu 2018 Eliöryhmäkohtaiset
POHJAELÄIMISTÖN TILA KUSTAVIN KALANKASVATUSLAITOSTEN VAIKU TUSPIIRISSÄ
1982: 11 0 POHJAELÄIMISTÖN TILA KUSTAVIN KALANKASVATUSLAITOSTEN VAIKU TUSPIIRISSÄ 1980-1981 Seppo Häkkilä V E S 1 H A L L 1 T U K S E N M 0 N 1 S T E S A R J A 1982: 11 0 POHJAELÄIMISTÖN TILA KUSTAVIN
Lataa Suomen rupijäkälät. Lataa
Lataa Suomen rupijäkälät Lataa ISBN: 9789515108371 Sivumäärä: 453 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.54 Mb Kirjassa esitellään Suomen yleisimpiä ja eri tavoin kiinnostavia rupijäkäliä sekä joitakin jäkälöitymättömiä
Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk
Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi
Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit
1. Itämeren vieraslajeja http://www.itameriportaali.fi/fi/fi_fi/etusivu/ Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit - tunnistusopas, vieraslajikuvataulut ja Itämeri-sanakirja suorat linkkivinkit:
Lahko: Amphipoda - Katkat Taulukko 4. Heimo Lajinimi (auktori, WoRMS) Suomenkielinen nimi
Lahko: Amphipoda - Katkat Katkat ovat hyvin runsaslukuinen niveljalkaisten lahko niin Itämeressä kuin maailmallakin. Itämeressä rannikolla sekä mereisistä että makean veden ympäristöistä peräisin olevia
Sisältö: Julkaisija: Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter r.y. ja Merentutkimuslaitos (2001) päivitetty painos 2003
Sisältö: Johdanto s.4 Merentutkimuslaitoksen historiaa s.5 Mitä Merentutkimuslaitos tekee? s.6 Itämeri toimintaympäristönä s.6 lämä Itämeressä s.7 Kaloja s.16 Havainnoitavat linnut s.17 Havainto-ohjeet
Älgön luontopolku. Tammisaaren saariston kansallispuisto. suomi
Tammisaaren saariston kansallispuisto Älgön luontopolku suomi Tammisaaren saariston kansallispuisto ulottuu aavan meren ääreltä sisäsaaristoon asti. Voit kätevästi tutustua saariston eri osien luontoon
Pitkäsuo-Särkäntakasen Natura 2000-alueen nilviäiskartoitus 2018
Pitkäsuo-Särkäntakasen Natura 2000-alueen nilviäiskartoitus 2018 Katriina Könönen Kuvassa uurresiemenkotiloita (Vertigo substriata). JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti
Säännöstelyn kehittämisen vaikutukset Inarijärven rantavyöhykkeen pohjaeläimistöön: vuoden 2008 seurannan tulokset
Säännöstelyn kehittämisen vaikutukset Inarijärven rantavyöhykkeen pohjaeläimistöön: vuoden 2008 seurannan tulokset Raportti 3.9.2010 Jukka Aroviita Suomen ympäristökeskus Vesikeskus, Sisävesiyksikkö Technopolis,
Kala- ja vesiraportteja 4. Ari Haikonen, Petrina Köngäs ja Lauri Paasivirta
Kala- ja vesiraportteja 4 Ari Haikonen, Petrina Köngäs ja Lauri Paasivirta Vantaanjoen yhteistarkkailu Pohjaeläimet vuonna 2009 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Kesäkuu 2010
POHJAMUTA. 2004 Saarístomeren sukeltajat ry
POHJAMUTA 2004 Saarístomeren sukeltajat ry Sisältö 3 Puhiksen palsta teksti: Pj Petri Vahteri 4 Itämeren simpukoiden sielunelämää ja vähän muutakin teksti: Anne Timonen ja Jouni Issakainen kuvat: Vesa-Matti
Simpukkapopulaatioiden toipumisja lisääntymiskyky, kuolleisuus ja ikärakenne vuonna 2015 Kokemäenjoessa Harjavallan nikkelipäästön jälkeen
ALLECO RAPORTTI N:O 17/215 Simpukkapopulaatioiden toipumisja lisääntymiskyky, kuolleisuus ja ikärakenne vuonna 215 Kokemäenjoessa Harjavallan nikkelipäästön jälkeen Jouni Leinikki, Karri Reiman, Juha Syväranta,
BIOA120 Lajintuntemus: kasvit, peruskurssi (2op)
BIOA120 Lajintuntemus: kasvit, peruskurssi (2op) BIOA120 -jakso suoritetaan kasviolla, johon on tallennettu 60 Suomessa yleistä kasvilajia. Huomaa, että kasvion ohjeistus on muuttunut aiemmasta. Lajiluettelona
Vuollejokisimpukan elinympäristövaatimukset ja liikkuminen Nummenjoen yläosassa. Reetta Ljungberg
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 7 2007 Vuollejokisimpukan elinympäristövaatimukset ja liikkuminen Nummenjoen yläosassa Reetta Ljungberg Uudenmaan ympäristökeskus UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA
Juuan Polvelan luontokokonaisuuden Ruokolanvaaran nilviäiskartoitus 2018
Juuan Polvelan luontokokonaisuuden Ruokolanvaaran nilviäiskartoitus 2018 Katriina Könönen Kannen kuvassa ruskeasiemenkotiloita (Vertigo ronnebyensis) JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus
KÄYTÄVÄELÄMÄÄ VANTAALLA
KÄYTÄVÄELÄMÄÄ VANTAALLA Pertti Ranta 07.02.2013 TUTKIMUSAIHE: KASVIEN MONIMUOTOISUUDEN ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN KAUPUNGISSA. Väitöskirja: Urban ecosystems response to disturbances, resilience and ecological
Suomen maanilviäisten lajilista
Suomen maanilviäisten lajilista 25.5.2016 Seuraavassa lajilistassa luetellaan kaikki Suomessa vuoteen 2016 mennessä tavatut maanilviäislajit. Luettelo pitää sisällään Suomessa luonnonvaraisena elävät lajit
Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun pohjaeläintutkimukset vuosilta 2006 2009
Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun pohjaeläintutkimukset vuosilta 2006 2009 Anu Suonpää Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra
Vesikasvi- ja pohjaeläinselvitykset Inkoon saaristossa liittyen Baltic Connector kaasuputkihankkeeseen
ALLECO RAPORTTI N:O 10/2013 Vesikasvi- ja pohjaeläinselvitykset Inkoon saaristossa liittyen Baltic Connector kaasuputkihankkeeseen Jouni Leinikki ja Jaakko Leppänen MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS
Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus
Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö Suomen lajien uhanalaisuus 2019 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Arvioinnissa noudatettiin IUCN:n luokittelua, kriteerejä ja
Tervetuloa Harakan luontokeskukseen!
Tervetuloa Harakan luontokeskukseen! Itämeri Saaristoluonto Energialuontopolku Retket Näyttelyt Elämykset Sisältö 3 Harakan luontokeskus saaristoelämyksiä ja aitoa merentutkimuksen meininkiä 4 Saari, joka
Ohje sisävesien pohjaeläimistön luokittelumuuttujien Excellaskupohjiin
Ohje sisävesien pohjaeläimistön luokittelumuuttujien Excellaskupohjiin Jukka Aroviita, SYKE/VK/VSI, 25.1.2013, Ver1.2 1 Johdanto Tässä ohjeessa kerrotaan miten Excel-laskupohjilla voidaan laskea vesienhoidon
Luontoarvojen ja ihmispaineiden yhdistäminen aluesuunnittelutyökalu itäiselle Suomenlahdelle
Luontoarvojen ja ihmispaineiden yhdistäminen aluesuunnittelutyökalu itäiselle Suomenlahdelle Riikka & TOPCONS-tutkijat Kalatalouden ja ympäristöriskien tutkimusryhmä Ympäristötieteiden laitos 6.2.2014
KYMIJOEN SORAISTUKSIIN LIITTYVÄT LUONTOSELVITYKSET 2016
KYMIJOEN SORAISTUKSIIN LIITTYVÄT LUONTOSELVITYKSET 2016 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 361/2017 Marja Anttila-Huhtinen, Esa Korkeamäki ja Janne Raunio TIIVISTELMÄ Varsinais-Suomen
Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus
Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen
Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013
ALLECO RAPORTTI N:O 6/2013 Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013 Panu Oulasvirta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)45 679 0300
Ahven Perca fluviatilis
Ahven Perca fluviatilis Kansanomaiset nimitykset: abborre, aapeli, ahva, apotti, vuosku Ahven on vähään tyytyvä ja tunnettu kauniista värityksestään. Ahven elää järvissä, joissa, lammikoissa ja Itämeren
UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2015
UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2015 Hanna Turkki 20.12.2016 Nro 117-16-8250 2 (39) UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN POHJAELÄINTUTKIMUS (2015) Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy
Luettelo vuonna 2012 ja aikaisemmin tehdyistä kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvista kuntalaisaloitteista
Kuntalaisaloite lisämäärärahan hakemiseksi sivistystoimeen oppilassiirtojen välttämiseksi lukuvuotena 2012-2013 " Tämän aloitteen tavoitteena on saada kaupunginhallitukselta lisämäärärahaa, jotta perusopetus
KROTTILANLAHDEN POHJAELÄINTUTKIMUS 2006
KROTTILANLAHDEN POHJAELÄINTUTKIMUS 006 Natura-kohde / Natura site: Ruissalon lehdot FI000057 Lounais-Suomen urbaanit Natura 000 -alueet Life Luonto -hanke 00 006 Management of Urban Natura 000 Areas in
INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMISEN
INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMISEN VAIKUTUKSET RANTAVYÖHYKKEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA TUOTTOKYKYYN -VUOSIEN 1998 JA 2003 POHJAELÄINSEURANNAN TULOKSET Jukka Aroviita ja Heikki Hämäläinen Limnologian ja
1. Työryhmän esittäytyminen. 2. Lajitietokeskuksen kokonaisuuden esittely. 3. Työryhmien esittely ja karkea asiajako
Havainto-, seuranta- ja kartoitustyöryhmän avauskokous 10.9.2015 Luonnontieteellinen museo 1. Työryhmän esittäytyminen 2. Lajitietokeskuksen kokonaisuuden esittely 3. Työryhmien esittely ja karkea asiajako
Turkulaisen pienvesiopas
Turkulaisen pienvesiopas Eräiden pienvesien tilaselvitys sekä opas pienvesiluonnosta kiinnostuneelle Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 2011 Turun luonnonsuojeluyhdistyksen harjoittelija Harri Uusitalo ottamassa
Lajitietokeskus. Esityksen sisältö. 1. Mitä lajitieto on? 2. Mihin lajitietoa käytetään? 3. Lajitiedon hallinnan ongelmat
Esityksen sisältö Lajitietokeskus ja tietojen avoimuus ekologisten verkostojenkin suunnittelun pohjana Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ekologiset yhteydet 8 -seminaari Tieteidentalo, Helsinki,
Proficiency Test SYKE 7/2011
REPORTS OF FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE 16 2012 Proficiency Test SYKE 7/2011 Boreal lake littoral and NE Baltic benthic macroinvertebrate taxonomic identification Kristian Meissner, Katarina Björklöf,
TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA
TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA Etelä-Savon kalastusaluepäivä Mikkeli 2.2.2017 Jorma Kirjavainen, ELY-Kalatalouspalvelut/ Järvi-Suomi 2017 2 Täplärapu tuotiin Suomeen v 1967 Pohjois-Amerikasta =>nyt 566
Selvitys vuollejokisimpukan (Unio crassus) lajirauhoituksesta poikkeamiseen
ALLECO RAPORTTI N:O 2/2015 Selvitys vuollejokisimpukan (Unio crassus) lajirauhoituksesta poikkeamiseen Jouni Leinikki MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki,
Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä
Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Annika Uddström Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 julkistus 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Uhanalaisten lajien
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2014 COM(2014) 267 final 2014/0139 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan
SELVITYS RAPUKANNAN NYKYTILASTA JA VUOLLEJOKISIMPUKAN ESIINTYMISESTÄ LOVIISANJOESSA 2017
SELVITYS RAPUKANNAN NYKYTILASTA JA VUOLLEJOKISIMPUKAN ESIINTYMISESTÄ LOVIISANJOESSA 2017 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 367/2017 Juha Niemi & Marja Anttila-Huhtinen SISÄLLYS 1 JOHDANTO
Malacostraca Kuoriäyriäiset
Luokka: Malacostraca Kuoriäyriäiset Kuoriäyriäiset muodostavat Suomen rannikon ehkä runsaslukuisimman makroskooppisten eläinten ryhmän. Suomen rannikolla tavattavia kuoriäyriäisiä ovat katkat (Lahko: Amphipoda),
Pikkalanlahden pohjaeläin- ja kasviplanktontutkimus
Pikkalanlahden pohjaeläin- ja kasviplanktontutkimus vuonna 2007 Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 203/2010 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ
Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö
Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin
Lataa Suomen lajien uhanalaisuus Lataa
Lataa Suomen lajien uhanalaisuus 2000 Lataa ISBN: 9789513735944 Sivumäärä: 432 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.46 Mb Yli 1500 eliölajin arvioidaan olevan Suomessa uhanalaisia. Lisäksi vajaan kahdensadan
Nro 174 EFFEKTER ÄV DYGNSREGLERING PÄ DRIFTEN ÄV BOTTENDJUR
Nro 174 NURMONJOEN SUVÄNTOJEN POHJÄELÄIN TUTK IMUS Luotonen Hannu EFFEKTER ÄV DYGNSREGLERING PÄ DRIFTEN ÄV BOTTENDJUR Lax H-G.., Anttila M. & Nyman C. / VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESÄRJÄ Nro 174
Itämeri ja rannikko 2
Itämeri ja rannikko 2 Itämeri ja rannikko 2.1 Itämeren vedenalaiset luontotyypit Anita Mäkinen Petra Tallberg Susanna Anttila Christoffer Boström Minna Boström Saara Bäck Jan Ekebom Juha Flinkman Catherine
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (8) Kaupunginhallitus Kaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (8) 747 Valtuutettu Leo Straniuksen toivomusponsi EU-direktiivin suojeleman jokihelmisimpukan elinehtojen turvaamisesta HEL 2014-011273 T 00 00 03 Päätös päätti
Anne Koivunen. Nilviäiskartoitukset Keski-Suomen suojelualueilla vuonna 2012
Anne Koivunen Nilviäiskartoitukset Keski-Suomen suojelualueilla vuonna 2012 Raportti (diaarinumero MH 6129/2013/04.01) Metsähallitus, Luontopalvelut, Etelä-Suomi 21.12.2012 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus,
UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA
UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA LIITU-päivä 4.5.2006 FT Helena Rintala Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Mihin sisäympäristön mikrobien mittauksia tarvitaan? Rakennusten