Helsingin seudusta maailmanluokan Smart & Clean testialue

Transkriptio

1 Helsingin seudusta maailmanluokan Smart & Clean testialue llmastotavoitteista paikallisuuteen , Vaasa Tiina Kähö, toimitusjohtaja, Smart & Clean -säätiö

2 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun irtikytkentä Koettu hyvinvointi Ennakoiva terveydenhuolto Talous Kiertotalous Luonnonvarojen käyttö ja ilmastopäästöt (1.5 C) Digitalisaatio on suuri mahdollistaja! Sitra Tiina Kähö

3 Sitra Jaana Sitra Pelkonen Tiina Kähö

4

5 Key drivers of growth and climate performance CITIES LAND USE ENERGY RESOURCE EFFICIENCY WIDER ECONOMY INFRASTRUCTURE INVESTMENT INNOVATION HIGH QUALITY, RESILIENT, INCLUSIVE = BETTER GROWTH Source: New Climate Economy,

6 Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita Vanhojen toimintamallien haastaminen ja vahvuuksien hyödyntäminen Mahdollistava toimintaympäristö Kansainvälisen mittaluokan referenssialue Rakennettu ympäristö Energiajärjestelmä Liikenne ja liikkuminen Jäte ja vesi; materiaalikierrot Asukkaat ja kuluttajat EI CO2-PÄÄSTÖJÄ EI JÄTETTÄ YHDEN MAAPALLON ELÄMÄ 6

7 Visio: Smart & Clean kaupunki Teko: Helsingin seudusta kansainvälisesti tunnettu referenssialue ja testialue Smart & Clean ratkaisuille ja palveluille

8 Haaste: miksi Smart & Clean -projekti 1. Olemme hyviä cleantech- innovaatioissa, huonompia kaupallistamisessa 2. Yrityksiltä puuttuu merkittäviä cleantech-referenssejä pääkaupunkiseudulla 3. Uudet innovaatiot syntyvät uusien sektoreiden kohtaamisesta 4. Täällä tehdään jo paljon - kansainvälinen maineemme ei ole ajan tasalla Nostetaan Helsingin seutu sinne minne se kuuluu 8

9 Pääkaupunkiseudulla jo nyt suuri määrä hankkeita, joilla suurta vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta hankkeet kuitenkin hajanaisia 9

10 BIOTEOLLISUUS Liikenteen biopolttoaineet, biokaasu ST1, Jäte - etanoli liikenteen polttoaineeksi Tekes, Biopolttoaineet Porvoo, Kilpilahti bioteollisuuspuistoksi VTT, Bioruukki DIGI Kaupunkien avoimen datan palvelu Älykkäät ohjausjärjestelmät, digitalisaation mahdollisuudet Sähköinen asiointi ja asiakaspalaute HSY, Ilmanlaadun mittaus ja parantaminen Ilmanlaatu Vesivarojen tilan hallinta, pitoisuuksien mittaukset Jätevesikierto hajaasutusalueilla Espoo, Suurpelto ja Jätkäsaari, Helsinki, jätteenkeräysjärjestelmä Virtuaalikaupunkimallit Liikennevirasto, Inframallinnus Jätelogistiikka Jätehuollon automatisointi HKR, Sähköautojen latauspisteet Pyöräilyn edistäminen Sähköautot ja latauspisteet Ilmastokadut Espoo, Länsimetron kasvu- Ja kehityskäytävä HSL, Liikkuminen palveluna Solved, Allas Helsinki Tekes, Älykäs liikenne Sähköinen/vähäpäästöinen HSL, Pääkaupunkiseudun (julkinen) liikenne joukkoliikenne Autojen yhteiskäyttö Sähköbussit Työkoneiden sähköistäminen Ympäristöauto Sähköpyörät Kehärata HSY, Älykäs vesi Ratahankkeet Nokia, Seuraavan sukupolven langattomat tietoliikenneverkot Resurssitehokkuus, resurssien suljettu kierto Teolliset symbioosit HSY, Ekoteollisuuskeskus Ekomo Ämmässuolle sähköromun huipputekninen kierrätyslaitos Vantaa, Vehkalan teollisuusalue Ecomation, Muovijätteen käsittely Vantaa, Kivistön asuinalue Puhdas vesi Ekokem, Kiertotalouskylä Kemira, Lietteenhallintaratkaisut Riihimäellä Kemira, Puhtaan veden hankkeet HSY, UUMA2, Uusiomateriaalit maarakentamisessa HSY, Blominmäen puhdistamo Espoo Jätevesijärjestelmät Joukon Voima, Yhteiskäyttöisten sähköautojen palvelupisteet E-kaupan logistiikka Robottipysäköinti - järjestelmä autoille JÄTTEET Työntekijöiden liikkumisen ohjaus Helen, Kruunuvuoren energiavarastot Energian varastointi Sähkömarkkinajoustomallien demonstrointi Espoo, Energiatietopalvelu Vantaa, Lentoasema Vantaa, Aviapoliksen alue Vantaa, Tikkurilan keskusta Helsinki, Pasilan keskusta Helsinki, Jätkäsaari Helsinki, Kalasataman alue RAKENNUKSET Katuvalaistus Espoo, Älykkään katuvalaistuksen kokeilu VTT, Älykäs valaistus Sisäilman parantaminen Konsepti NATURA - alueiden läheisyyteen rakentamiseen Puurakentaminen Uusi lastensairaala, sisäilma Viherkatot Pääkaupunkiseudun älykäs ja avoin kaukolämpöverkko Helen, Katri Valan lämpöpumppulaitos Helen, Lämmön talteenotto Kaukolämmön avaaminen kilpailulle Helen: Esplanadin jäähdytyskeskus Kaukojäähdytys ENERGIA Helen, Sähkön ja lämmön yhteistuotanto ORC-voimalat sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Helsinki, Östersundomin tuleva asuinalue Porvoo, Skaft Kärr energiatehokkaan asumisen alue LIIKENNE Rakennusten ja kiinteistöjen energiatehokkuus Energiatehokkuus - rakentamisessa, matalaenergia rakentaminen Vaisalan tehdas ja konttori Smart ICT Uusiutuvat energialähteet, aurinkoenergia, hajautetun energiantuotannon edistäminen Helen: Biovoimala Helen, Älykäs energiaverkko Aurinkopaneelien yhteishankinta Lämmityksen hybridiratkais Aurinkolämpöjärjestelmät Geoterminen sähkö ut Aalto yliopisto, Finsolar, aurinkoenergian kehittämisverkosto Espoo, Finnoon alueen energiajärjestelmä ST1, Geolämmön pilottihanke Maalämpö Lämpöpumput Yhdyskuntalietteen polttoteknologia Fortum Jäteveden hukkalämpö talteen VTT, Neocarbon Vantaan Energia, Jätevoimala Helsinki, Viikin ympäristötalo Asemanseutujen kehittäminen Korjausrakentaminen Tiivis kaupunkirakenne Julkisten tilojen käytön tehostaminen Koulujen tilaratkaisut Kiinteistökohtainen energian ja veden käytön seuranta Huoneistoautomaatio, taloautomaatio Senaatti - kiinteistöt, Energiankäytön seurantajärjestelmä Aalto yliopistokiinteistöt, Otaniemen kampusalueen avoin energiadata Kotietäohjauspalvelu (Kalasatama) Smart housing Lähde: Prior konsultointi haastattelut 5-7/

11 Smart & Clean rikkoo siiloja ja valmistee merkittäviä referenssiprojekteja Yritykset Kansalaiset Kaupungit LIIKENNE JA LIIKKUMINEN Kv-kumppanit JÄTE JA VESI KULUTTAJA- CLEANTECH RAKENTA- MINEN ENERGIA Valtio Start-upit Tutkimus- ja koulutuslaitokset DIGITALISAATIO KIERTOTALOUS Smart & Clean projektit (20-30) Merkittäviä hankekokonaisuuksia, vientikonsepteja ja toimintamalleja 11

12 Smart & Clean säätiö: 1. Step Change Suomessa yhteistyö 2. Määräaikainen Kärkiteemoja liikenne ja liikkuminen, rakentaminen, energia, jäte- ja vesihuolto sekä kuluttaja-cleantech toteutuskelpoista projektisunnitelmaa sekä yhteinen markkinointiviestintä 5. Toimintamalli skaalattavissa muualle Suomeen ja maailmalle yhdessä oppiminen 12

13 Faktat Juridisesti säätiön on perustanut Sitra. Toiminta käynnistynyt , Kumppaneina kaupungit Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa sekä Lahti ja Uudenmaan liitto, yritykset Caverion, Fortum, Gasum, Helen, Kone, Neste, St1, Vaisala ja YIT, tutkimus- ja koulutuslaitokset Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, LUT, VTT sekä Sitra ja Suomen valtio. Toiminta rahoitetaan lahjoituksin ja avustuksin 13

14 Kumppanit

15 Tiimi Tiina Kähö, KTM Toimitusjohtaja Operatiivinen johto Viestintä, kumppanuudet Risto Veivo, FM Projektien johto Johtava asiantuntija Ville Miettinen, DI Projektien johto Johtava asiantuntija Päivi Hagel Hallinnolliset asiat Assistentti Iina Oilinki, VTM Kansainväliset asiat Osa-aikainen (vakit. Helsingin kaupunki) N.N Viestintävastaava Rekrytointi käynnissä Lisäksi inkind -resursseja kumppaniorganisaatioist a (neuvottelut vireillä) 15

16 Hallitus Pj. Pekka Lundmark toimitusjohtaja, Fortum Varapj. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja, Espoo Simo Honkanen, vastuullisuus- ja yhdyskuntajohtaja, Neste Teija Lahti-Nuuttila, toimialajohtaja, Tekes Pekka Manninen, toimitusjohtaja, Helen Mari Pantsar, johtaja, Sitra Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa Marja-Leena Rinkineva, elinkeinojohtaja, Helsinki Hanna Uusitalo, ympäristöjohtaja, Kone Antti Vasara, toimitusjohtaja, VTT

17 Hallintoneuvosto Pj. Jussi Pajunen kaupunginjohtaja, Helsinki Sirpa Hertell, kaupunginvaltuutettu, Espoo Riina Kirmanen, markkinointijohtaja, Vaisala Jukka Kola, rehtori, Helsingin yliopisto Juha Kostiainen, johtaja, YIT Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra Päivi Leiwo, hallituksen puheenjohtaja, Oilon Christoffer Masar, kaupunginjohtaja, Kauniainen Jyrki Myllyvirta, kaupunginjohtaja, Lahti Kari Nenonen, kaupunginjohtaja, Vantaa Mikael Nyberg, hallitusneuvos, Liikenne- ja viestintäministeriö Ossi Savolainen, maakuntajohtaja, Uudenmaan liitto Hannele Pokka, kansliapäällikkö, Ympäristöministeriö Tuija Pulkkinen, vararehtori, Aalto-yliopisto Juha-Matti Saksa, rehtori, LUT Jari Suominen, energiajohtaja, St1 Ville Tamminen, kaupallinen johtaja, Caverion

18 Ehdotuksia Smart & Clean -projekteiksi BioSata- korkeaseosteiset biopolttoaineet HSL ja Staran kalustossa Askon alueen älykäs energiaympäristö Lahdessa Irti sekaviemäröinnistä - kiinteistökohtainen hulevesien hallinta Aviapolis - kokonaisvaltainen aluekehittämisen malli Korjausrakentamisen transformaatio -digitalisaation mahdollistaa uusia palvelu- ja liiketoimintamalleja Pääkaupunkiseudusta kestävän matkailun mallialue Smart & Clean -kokonaiskorttelikonsepti Tikkurilassa: asuminen, kuntalaispalvelut, muut palvelut, liikkuminen Teolliset arvoketjut kiertotaloudessa - tuotekehityshanke Pääkaupunkiseudusta MaaS ja älykkään liikkumisen globaali edelläkävijäalue - Aviapolis&matkustajanäkökulma: MaaS-operaattorit, matkaketjujen yhdistäminen, uudet liikkumispalvelut Innovatiiviset alueelliset jätehuoltoratkaisut: Asutus- Sortti - keräys- ja jakelupisteiden laajeneminen ja monipuolistaminen Innovatiiviset energia- ja resurssitehokkuuden ratkaisut kiinteistöissä: ESCO-konseptin laajentaminen ja tuotteistaminen Älykkäät olosuhdepalvelut parantavat asukkaiden elämänlaatua Rakennuksista ja kiinteistöistä prosumereita Ruokahävikin minimointi ja ruoka-renesanssi

19 BioSata Korkeaseosteiset biopolttoaineet käyttöön busseissa ja Helsingin kaupungin kalustossa (käynnissä) Tavoite: HSL:n tilaama bussiliikenne ja Helsingin kaupungin rakentamispalvelun Staran autot ja työkoneet siirtyvät asteittain korkeaseosteisiin biopolttoaineisiin. Korkealaatuisten biopolttoaineiden kohdennetulla käytöllä voidaan alentaa sekä kasvihuonekaasupäästöjä että myös terveydelle haitallisia lähipäästöjä. Suomalaiset polttoainetoimijat kulkevat biopolttoainekehityksen kärjessä. BioSata hanke muodostaa tärkeän kansainvälisen referenssin, joka kannustaa niin suomalaisia kuin ulkomaisia kaupunkeja vähähiiliseen liikenteeseen. BioSata hanke luo yhteistyömallin, joka mahdollistaa asteittaisen siirtymisen korkeaseosteisiin biopolttoaineisiin niin busseissa kuin Helsingin kaupungin (Staran) autoissa ja työkoneissa. Välitavoitteeksi on asetettu 50 %:n biopolttoaineosuus vuodelle 2017 ja %:n osuus vuoden 2019 loppuun mennessä. Hankkeen osapuolia ovat liikenteen tilaajat, ajoneuvo-operaattorit, energiayhtiöt, autojen maahantuojat, avainministeriöt ja tutkimus. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle energiatukea. Sitra Jenni Sarolahti & Sari Tuori 04/

20 Korjausrakentamisen transformaatio -digitalisaatio mahdollistaa uusia palvelu- ja liiketoimintamalleja Tavoite: Alueet 50% resurssitehokkaampia kuin nykytaso, samalla alueiden viihtyvyys paranee 50% On luotu strategia, palvelu- ja liiketoimintamallit miten olemassa olevista alueista tulee 50% resurssitehokkaampia On luotu kansainvälisesti merkittävä testbed -ympäristö/jä Projektin tavoitteen on kehittää ja toteuttaa resurssitehokas alueellinen korjausrakentamiskonsepti, jossa erityinen fokus on alueiden muutoksien hallinta ja niihin sopeutuminen (esim. väestön tarpeen ja aluerakenteen sopeutumismahdollisuudet). Alueiden kehittämisessä fokusessa on erityisesti uudet palvelumallit ja kokonaisuudessa huomioidaan rakennusten, energia, vesi, jäte ja liikennejärjestelmien integrointi. Konsepti huomioi erityisesti resurssitehokkuuden ja integroituvuuden olemassa olevaan infraan ja infrassa tapahtuviin muutoksiin. Projektissa kehitetään uusia modulaarisia ratkaisuja sekä uudentyyppisiä malleja rahoittaa korjausrakentaminen sekä uudentyyppisiä omistajuuden ratkaisuja. Kehitetty korjausrakentamisen konseptio on skaalautuva ja monistettava. Digitalisaatio on yksi keskeinen mahdollistaja uusissa palvelumalleissa, ja siksi se on myös keskeinen tekijä konseptoinnissa. Sitra Jenni Sarolahti & Sari Tuori 04/

21 Smart & Clean kriteerit 1. Kansainvälinen uutuusarvo 2. Liiketoimintapotentiaali 3. Vientipotentiaali 4. Päästövähenemä ja resurssitehokkuus 5. Usean toimijan yhteistyö, rajojen rikkominen 21

22 Smart & Clean toimintamalli Ideoita kerätään ja arvioidaan jatkuvasti >100 ideaa vuodessa 3-4 arviointikierrosta vuodessa ~20 hankeehdotusta vuodessa 4-6 projektisuunnitelmaa vuodessa projektikokonaisuutta käynnistyy viiden vuoden aikana Toteuttajat vastaavat säätiö viestii ja seuraa Ideahaku ja esikarsinta Arviointi ja hankkeistus Projektisuunnitelma Projektitoteutus Esim: Korjausrakentamisen transformaatio BioSata Aviapoliksen alueellisen kehittämisen konsepti Massalaitos-hanke ja Teolliset arvoketjutselvityshanke Askonalueen älykkäät kaukolämpöratkaisut Lentokenttä Green hub Smart & Healthy (Online ilmanlaadunmittaus pk-seudulla) MaaS:n edistäminen pk-seudulla

23 Yhteiset kunnianhimoiset tavoitteet ja mittarit menestykselle: 1. Yksityisten työpaikkojen määrän kasvu cleantech alalla 2. Cleantech yritysten vienti ja/tai liikevaihdon kasvu 3. Investointien lisääntyminen 4. Ympäristötavoitteet; ilmastopäästöt ja resurssitehokkuus 5. Helsingin seudun sijoitusten paraneminen kv-vertailuissa 23

24 Kiitos! Ota yhteyttä Tiina Kähö, toimitusjohtaja puh Pekka Lundmark, hallituksen puheenjohtaja, pekka.lundmark(at)fortum.com (Soittopyynnöt Pauliina Vuosio, corporate press officer, p ) 24