Länsi-Suomen ohjelmakauden ensimmäisen hakukierroksen satoa

Transkriptio

1 Länsi-Suomen ohjelmakauden ensimmäisen hakukierroksen satoa Länsi-Suomen alueella Pirkanmaan liitto myöntää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta ja Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksen. Rahoittajat ovat valinneet tähän uutiskirjeeseen esittelyyn kiinnostavia EAKR-hankkeita. Ensimmäisen rahoituskierroksen ESR-hankkeita esiteltiin edellisessä uutiskirjeessä. Satakunta Ensimmäisessä rakennerahastohaussa syksyllä 2014 Satakuntaliitolle kohdistettiin EAKRtoimintalinjaan 2 yhteensä 29 hankehakemusta, joka oli noin 30 prosenttia kaikista Länsi- Suomen suuralueen hankkeista. Hankkeista 23 sai rahoituksen. EAKR-rahoituksen painopisteinä Satakunnassa ovat meri- ja teknologiateollisuus, cleantechja ICT-teknologiset ratkaisut, älykkäät palvelut ja teollisuuden palvelutoiminta, maakunnallinen tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminta sekä yrittäjyys, kasvu ja kansainvälistyminen. Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa - NAM! (A70249) Hankkeen tavoitteena on synnyttää Satakuntaan alueen elintarvike- ja kalatalouselinkeinotoimintaa tukeva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuri. Nykyiset elintarvikealan sekä ympäristön ja vesistöjen suojelun osaamisalueet integroidaan vähähiilisen ja ekologisen talouden erityisosaamiseen. Hankkeen toteuttaja on Pyhäjärvi-instituutti, jolla on vahvaa ja pitkäaikaista osaamista sekä elintarvikealan, elinkeinokalatalouden että vesiensuojelun kehittämistyössä ja käytännön toimenpiteiden toteutuksessa. Pyhäjärvi-instituutti luo soveltavan tutkimus- ja kehitysympäristönsä ja laajojen yhteistyöverkostojensa avulla elinkeinoon kasvua tuomalla alan uusinta tutkimustietoa ja innovaatioita toimijoiden käyttöön. Hankkeessa pilotoidaan järvikalatuotteiden vähähiilisyyden ja ekologisuuden hyödyntämistä tuotteistamisessa ja menekinedistämisessä. T3K, Tuotteita, tehokkuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä teknologisilla innovaatioilla (A70057) Hanke toteutetaan vuosien aikana Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan alueilla. Tavoitteena on rakentaa yhteistyömalli ja pysyvä verkosto tutkimus- ja koulutus-

2 organisaatioiden, yritysten, osaamiskeskittymien, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen välille parantaen pk-yritysten tuotekehityksen edellytyksiä ja tuottavuutta, jotka puolestaan avaavat paremmat mahdollisuudet kansainvälistymisen vahvistamiseen ja yritysten kasvuun. Toiminnallisten tavoitteiden keihäänkärkiä ovat seuraavat osa-alueet: toimintatapojen kehittäminen, resurssi- ja sivuvirtatehokkuuden parantaminen, teknologioiden hyödyntäminen, soveltaminen ja edelleen kehittäminen, tuote- ja palveluinnovaatioiden tuotteistaminen ja vientimarkkinoille suuntautumisen edistäminen. Pohjanmaa Pohjanmaalla ensimmäisen EAKR-hankehaun kautta käynnistyi kuusi hanketta toimintalinja 2:sta. Rahoitusta myönnettiin lab-toimintaa kehittäville hankkeille sekä korkeatasoista innovaatiotoimintaa edistäville hankkeille. Vesilämpöakku-esiselvitys-hanke (A70060) oli Vaasan yliopiston ja Vaasan energiainstituutin toteuttama pienimuotoinen kehittämishanke, jonka kesto oli neljä kuukautta ( ). Hanke toteutettiin Pohjanmaan liiton EAKR-rahoituksella slump sum -rahoitusmallilla. Hankkeen tavoitteena oli tutkia erityisesti Korsnäsin lyijykaivoksen käyttömahdollisuuksia uusiutuvan energian varastona, eräänlaisena vesilämpöakkuna, johon voitaisiin kesällä ladata energiaa ja josta sitä voitaisiin talvella ottaa lämpöenergiana vesistölämmönvaihtimen avulla. Potentiaalinen lämpöenergian varasto on vanha lyijykaivos. Kaivoksen lämpöenergia on uusiutuvaa energiaa. Kun kaivoksesta otetaan lämpöenergiaa, se korvautuu kaivoksen seinämien kautta johtuvalla geoenergialla. Hankkeessa pohdittiin myös varastoituneen lämmön potentiaalista hyödyntämistä. Kaivoksessa olevan veden korkea lämpötila osoittaa, että potentiaalia lämpöenergian hyötykäyttöön on. Koska kyseessä on lyijykaivos, jonka malmissa on ollut myös harvinaisia maametalleja, täytyy veden laatu tutkia ennen kuin vettä aletaan hyödyntää. Veteen sitoutuneena olevan lämpömäärän käyttöönotto edellyttää sortuneiden tai täytettyjen kaivoskuilujen ainakin osittaista avaamista. Lataamisen avulla voidaan kasvattaa lämmitysja viilennyskapasiteettia. Lämmön hyödyntämiskohteena voisi olla kiinteistöjen lämmitys. Kiinteistöt voisivat olla toimisto- tai tehdaskiinteistöjä. Tasainen uusiutuvan energian saanti tukisi myös esimerkiksi kasvihuoneviljelyä. Tällöin kaivosta voisi käyttää myös viilennyksen tuottoon ja kesällä kasvihuoneiden ylimääräinen lämpöenergiaa voitaisiin ladata kaivokseen. Itse kaivos, kaivokseen liittyvä kaivosmuseo ja kasvihuone, voisivat myös yhdessä muodostaa sopivan turistikohteen.

3 Keski-Suomi Keski-Suomessa myönteinen rahoituspäätöspäätös on saatu kahdeksalle EAKR -hankkeelle. Näillä päätöksillä on sidottu yhteensä 3,64 miljoonaa euroa Keski-Suomen ohjelmarahoitusta. EU-tukea myönnettiin biotalouden, uuden teknologian ja kyberturvallisuuden edistämiseen. Tehokkuutta ja laatua biomassoihin perustuvaan liiketoimintaan Biopooli (A70152) hankkeella halutaan synnyttää uutta bioalan liiketoimintaa Pohjoiseen Keski-Suomeen. Hankkeen toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti ja Itä-Suomen Yliopiston Mekrijärven tutkimusasema. Hankkeessa haetaan uusia kustannustehokkaita menetelmiä puubiomassan kuljetuksiin, varastointiin ja jatkojalostukseen sekä myynti- ja palvelutoimintoihin. Hanke on kolmivuotinen. Kehittämishankkeen tukena on investointiosio Investoinnit Biopooli -hanke (A 70156), jossa rakennetaan biopolttoaineterminaaliin koeympäristö. Koeympäristössä voidaan kehittää ja testata esimerkiksi konenäkö-, keinokuivaus- ja varastointilaitteistoja. Biopooli-hankkeen innoittajana oli Äänekosken tuleva biotuotetehdas ja yhteistyössä on mukana useita yrityksiä. Hankkeet lisäävät Keski-Suomen painoarvoa biotalouden kehittäjänä ja osaajana. Tukea hankeparille myönnettiin yhteensä euroa. Pirkanmaa Pirkanmaan ensimmäisen EAKR-hakukierroksen hakemuksista seitsemän on saanut tai saamassa myönteisen päätöksen. Hakemuksia ensimmäisellä syksyn 2014 hakukierroksella saapui parikymmentä. Pirkanmaalla rahoitetaan korkeakoulujen osalta pääsääntöisesti niiden yhteishankkeita. 3Dtulostukseen liittyvässä hankekokonaisuudessa on lisäksi toteuttajana ammatillinen oppilaitos. 3D Boosti (A70633) ja 3D Invest (A70676) Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Sastamalan koulutuskuntayhtymä ovat synnyttämässä Pirkanmaalle huomattavaa 3D-tulostuksen osaamiskeskittymää. Hankkeessa halutaan parantaa yritysten kilpailukykyä uusien valmistusja materiaalitekniikoiden avulla.

4 Hankkeessa tehdään konkreettista kehittämistyötä yritysten 3D-tulostukseen liittyen: yritykselle tehdään 3D-tulostuksen kehittämissuunnitelmat ja osana kehittämissuunnitelmia yrityksillä on mahdollisuus saada omista tuotteistaan 3D-tulostuksella toteutettuja demoja. Tätä kautta yritykset tutustuvat käytännönläheisesti 3D-tulostuksen mahdollisuuksiin, mikä auttaa niitä tekemään ratkaisuja esimerkiksi omien 3D-tulostuslaitteiden hankkimisesta. Hankkeissa järjestetään yrityksille myös erilaisia informaatiotilaisuuksia ja tapahtumia 3Dtulostuksen tietämyksen kasvattamiseksi. Tilaisuudet antavat yrityksille valmiudet miettiä esitellyn valmistusteknologian soveltumista omiin tuotantoprosesseihin. Hankekokonaisuuden investointiosiossa hankitaan kuhunkin koulutusorganisaatioon 3Dtulostuslaitteistoa, jota hyödynnetään mm. kehittämishankkeen toimenpiteissä. Kukin hankkeeseen osallistuvista koulutusorganisaatioista keskittyy tiettyyn 3Dtulostusteknologiaan, joka mahdollistaa osaltaan monipuolisen 3D-tulostuksen osaamiskeskittymän toiminnan Pirkanmaalla. Hankkeiden tavoitteena on, että 3D-tulostustekniikan laajempi käyttöönotto nopeutuu teollisuudessa. Hankkeessa kehitettävissä tutkimus-, kehitys-, oppimis- ja innovaatioympäristöissä kaikki 3D-tulostuksen vaiheet suunnittelusta valmiiseen kappaleeseen voidaan konkretisoida. Hankkeet luovat koulutusorganisaatioille valmiudet toteuttaa 3D-tulostukseen liittyvää koulutusta ja parantavat niiden edellytyksiä kouluttaa työelämän ajankohtaisia tarpeita vastaavaa työvoimaa. Korkeakoulujen osalta hanke parantaa lisäksi niiden mahdollisuuksia päästä jatkossa aiempaa laajemmassa mittakaavassa mukaan kansainvälisen tason t&k-projekteihin. Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaalla rahoitettiin 12 hanketta ensimmäisessä ohjelmakauden EAKR-haussa. Rahoitetut hankkeet painottuivat yrittäjyyden aktivointiin, biotalouden edistämiseen sekä alueellisten osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittämiseen. Kasvuyrittäjyyden aktivointi (A70080) Etelä-Pohjanmaalla toteutettava Kasvuyrittäjyyden aktivointi -hanke toimii herättelijänä uusien ja nykyisten yrittäjien kasvumotivaation kasvattamiseksi. Hankkeen avulla etsitään keinoja, joilla voidaan aktivoida kasvuyrittäjyyttä ja luodaan alueelle kasvuyrittäjyyteen kannustava ja keinoja antava ekosysteemi. Hankkeen toimenpiteiden arvioidaan tavoittavan välillisesti 3000 yritystä, asiantuntijaa ja julkishallinnon toimijaa.

5 Hankkeen tavoitteisiin päästään työstämällä eri toimijoiden palveluista koostuva GrowUp - palvelutarjotin. Sen avulla helpotetaan kasvuyrittäjien ja -yritysten palvelusaatavuutta. Lisäksi konseptoidaan aiemmin kehitellystä GrowUp-kilpailusta GrowUp-prosessi sekä organisoidaan aiemmin laaditun kasvuyrittäjyysohjelman päivitysprosessi. Hankkeessa järjestetään teemallisia kasvuseminaareja ja kohotetaan kasvuyrittäjyyden imagoa viestinnällisin keinoin. Hankkeen aikana benchmarkataan muita kasvuyrittäjyysohjelmia niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Koko hankkeen ajan kasvuyrittäjyyden ekosysteemin toimivuutta tutkitaan ja evaluoidaan sekä tehdään kehittämisehdotuksia.