ARVIO. LPR:n itä-alueen koulujen ja päiväkotien CO 2 -päästöistä

Transkriptio

1 v1.1 ARVIO LPR:n itä-alueen koulujen ja päiväkotien CO 2 -päästöistä Lappeenrannan seudun ympäristötoimi PL 302, Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) ymparistotoimi.kirjaamo@lappeenranta.fi

2 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 JOHDANTO 3 POHJAVESIALUEET 4 LAURITSALA 5 1 Uusi Pontuksen koulu (Kanavansuu, Mustola, Muukonniemi, Partala) 5 Pontuksen koulu 5 2 Uusi Pontuksen koulu ja uusi maaseudun koulu 5 Uusi Pontuksen koulu: Kanavansuu, Mustola ja Muukonniemi 5 Pontuksen koulu Uusi maaseudun koulu: Partala, Parjala ja Ravattila 5 Maaseudun koulu 6 3 Peruskorjataan Kanavansuu ja Muukonniemi ja täydennetään Mustolan koulua, johon yhdistetään myös Partala sekä peruskorjataan Nuijamaa 6 Kanavansuu 7 Muukonniemi 7 Mustola + liitetään Partala 8 Nuijamaa 8 4 Rakennetaan 6-tien pohjoispuolelle Kanavansuun ja Muukonniemen koulujen tilalle uusi koulu (Muukko-Kanava), jonne myös osa Partalan oppilaista, osa maaseudun kouluihin. Rakennetaan Mustolaan uusi koulu tai peruskorjataan nykyinen 9 Muukko-Kanava 9 Mustola 9 B Lauritsalan varhaiskasvatus 9 Pontuksen päiväkoti 10 Luukkaan päiväkoti 10 Hovinpellon päiväkoti 11 JOUTSENO 11 Martikanpellon koulu 11 Uusi päiväkoti 12 Kesolan koulu 12 Joutsenon koulu 13 Parjala 13 Ravattila 13 Maaseudun koulu 14 Ravattila ja Parjala yhdistetään Joutsenon kouluun 14 Ravattila ja Partala yhdistetään Parjalaan 15 YHTEENVETO 15

3 3 TIIVISTELMÄ Uudisrakentamisen ollessa kyseessä, on kasvihuonekaasulaskennassa käytetty arvioitujen kulutustietojen perusteena pääsääntöisesti Lappeen koulun mitoitusarvoja, jotka on suhteutettu ko. uudisrakennuksen pinta-alaan ja oppilasmäärään. Maaseudun koulun tapauksessa on laskettu myös päästöt tälle koululle käyttäen vertailuna v rakennetun Hutsin koulun (Kitee) vuoden 2010 kulutustietoja ja pinta-alaa. Lämmitystapaa valittaessa ympäristön kannalta paras vaihtoehto on maalämpö ja seuraavaksi paras on Kaukaan Voiman tuottama kaukolämpö. Öljy- ja sähkölämmitys sen sijaan kuormittavat ympäristöä selkeästi eniten. Öljy- ja sähkölämmityksen ero sellaisenaan lähes marginaalinen, koska sähkölämmityksen kuormitus on 263 g CO 2 /kwh ja öljyllä 267 g CO 2 /kwh. Maaseudun koulun lämmön- ja sähköntuotantotavaksi kannattaisi harkita ympäristöystävällistä omavaraisuutta. Tähän päästäisiin jo suhteellisen pienellä (75 kw) tuulivoimalalla ja maalämmöllä. Vaihtoehtojen jaottelussa on pyritty noudattamaan saadun Teke ja Satu - työtiedoston jaottelua vaihtoehtojen osalta. Jokaiselle vaihtoehdolle on pääsääntöisesti tarkasteltu viittä eri lämmitysvaihtoehtoa ja niistä syntyviä päästöjä. Pohjavesialueet eivät muodostane rajoitteita tähän saakka tarkastelluilla sijoitusvaihtoehtoalueilla. JOHDANTO Tämä työ on jatkoa työlle Arvio Itä-alueen alakoulujen CO2-päästöistä vaihtoehdoille: Uusi Pontuksen koulu, Uudet Pontuksen ja maaseudun koulut, Peruskorjataan Kanavansuu ja Muukonniemi sekä Mustola, johon yhdistetään lisäksi Partala. Tämä työ on tehty suppeammassa muodossa ja tässä arviossa on käytetty hyväksi edellisen työn tuloksia. Edellisen työn lähtötiedoissa havaittiin joitakin virheellisyyksiä olemassa olevien koulujen osalta, mutta ne koskivat vain koulun pinta-alaa. Nämä koulut olivat Mustola ja Nuijamaa. Virheelliset pinta-alatiedot vaikuttivat lähinnä vain näiden olemassa olevien rakennusten niihin päästöjä kuvaaviin tunnuslukuihin, joiden laskennassa käytettiin pinta-alatietoa. Päästöjen määrään pintaalalla ei ollut vaikutusta. Lämmitystaparatkaisu määrää lähes yksinomaan sen onko rakennus vähä- vai suuripäästöisin. Tarkastellut lämmitysvaihtoehdot olivat poikkeuksetta seuraavassa paremmuusjärjestyksessä: 1. Maalämpö 2. Kaukolämpö, mikäli lämpö tulee Kaukaan Voimalta 3. Kaukolämpö, mikäli kyseessä on maakaasupohjainen aluevoimala 4. Sähkö (Lappeenrannan Energian ominaispäästöllä, 263 g CO 2 /kwh laskettuna) 5. Kevyt polttoöljy Poikkeuksen yllä olevaan järjestykseen aiheuttaa tilanne, jossa osa sähköstä tai kaikki sähkö tuotettaisiin rakennuksessa esim. tuuli- tai aurinkoenergian avulla. Tällöin tämä tapa olisi selvästi vähäpäästöisin tilanne. Tätä tilannetta tarkasteltiin ainoastaan maaseudun koulun osalta. Laskentatulosten kannalta on niitä tuloksia, jotka on saatu käyttämällä hyväksi Lappeen koulun mitoitusarvoja, pidettävä parempina koska Lappeen mitoitusarvot perustuvat uusimpiin määräyksiin

4 4 säädöksiin yms. vaatimuksiin, jotka asettavat esim. rakennuksen energiatehokkuudelle nykyaikaiset vaatimukset. Peruskorjauksen osalta on käytetty hyväksi Tiina Andersonin opinnäytetyötä, Koulurakennuksen ympäristövaikutukset, Elinkaarianalyysi (2011). Andersonin työssä päädyttiin peruskorjauksen jälkeen tilanteeseen, jossa kokonaisenergiankulutus väheni n. 8 % peruskorjauksen myötä. Koska energiansäästöpotentiaali vaihtelee kuitenkin kohteittain, niin tässä arviossa on lähdetty siitä, että peruskorjattavan kohteen kokonaisenergiansäästö olisi keskimäärin 10 % luokkaa. POHJAVESIALUEET Kuvassa 1 on esitetty ote Lappeenrannan Itäalueen pohjavesien sijainneista. Tähän mennessä kaavaillut sijoituspaikat Pontuksen koululle eivät sijaitse tärkeillä pohjavesialueilla. Maaseudun kolua sijoitettaessa esim. nykyisen Ravattilan koulun tontille, on pohjavesialue (II-luokka) lähellä, muttei aivan kuitenkaan ulotu Ravattilan koulun tontille. Kuva 1. Ote Lappeenrannan pohjavesialueista. Nykyisten alakoulujen: Kanavansuu, Mustola, Muukonniemi, Parjala, Partala ja Ravattila sijainnit on esitetty punaisilla pisteillä.

5 5 LAURITSALA 1 Uusi Pontuksen koulu (Kanavansuu, Mustola, Muukonniemi, Partala) Taulukko 1. Pontuksen koulu, uudisrakennus, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat oppilasmäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Laskentaperusteena on käytetty Lappeen koulun mitoitusarvoja. Pontuksen koulu Uusi koulu Teke ja Satu vaihtoehto 1.a 1.b 1.c 1.d Oppilasmäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 359,0 427,5 496,0 500,2 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 114,4 140,8 167,2 184,8 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 75,0 95,6 118,4 132,3 Kaukolämpö, KauVo 84,3 107,2 132,7 147,5 Kaukolämpö, maakaasu 115,9 146,9 181,3 199,5 Sähkö 140,7 177,9 219,4 240,2 Kevyt polttoöljy 142,3 180,0 221,9 242,9 2 Uusi Pontuksen koulu ja uusi maaseudun koulu Uusi Pontuksen koulu: Kanavansuu, Mustola ja Muukonniemi Taulukko 2. Pontuksen koulu, uudisrakennus, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat oppilasmäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Laskentaperusteena on käytetty Lappeen koulun mitoitusarvoja. Pontuksen koulu Uusi koulu Teke ja Satu vaihtoehto 2.a 2.b 2.c 2.d Oppilasmäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 336,2 399,0 450,3 454,5 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 105,6 129,8 149,6 167,2 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 68,6 86,8 102,9 113,1 Kaukolämpö, KauVo 77,2 97,4 115,4 126,2 Kaukolämpö, maakaasu 106,3 133,6 158,0 170,8 Sähkö 129,1 161,9 191,2 205,7 Kevyt polttoöljy 130,6 163,8 193,4 208,0 Uusi maaseudun koulu: Partala, Parjala ja Ravattila Päästöt on arvioitu kahdella eri tavalla: käyttämällä Kiteellä sijaitsevan Hutsin koulun tietoja sekä Lappeen koulun mitoitusarvoja. Lappeenrannan alakoulujen: Kanavansuu, Mustola, Muukonniemi, Parjala, Partala, Ravattila ja Nuijamaa, käyttösähkön kulutus ilman lämmityssähköä vaihteli v n. 0,30-1,04 MWh/oppilas. Hutsin koulussa käyttösähkönkulutus oli vastaavana aikana 1,01

6 6 MWh/oppilas. Tässä koulussa on kaukolämpö, oppilaita 138 kpl (mitoitusarvo max. 150 oppilasta), pinta-ala 2310 m 2 ja rakennusvuosi Taulukko 3. Maaseudun koulu, uudisrakennus, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat oppilasmäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Laskentaperusteina on käytetty Hutsin koulun tietoja ja Lappeen koulun mitoitusarvoja. Lisäksi vertailuna taulukossa on Hutsin koulun v kulutustietoihin perustuvat päästöt. Maaseudun koulu Hutsin koulu Hutsin kulutustietojen perusteella Lappeen mitoituksella Oppilasmäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 330, Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 139, Suorat + epäsuorat päästö yht, kt CO 2 -ekv/a: maalämpö + kaikesta sähköstä 100 % tuulienergiana maalämpö + kaikesta sähköstä 50 % tuulienergiana Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) Kaukolämpö, KauVo Kaukolämpö, maakaasu 103, Sähkö Kevyt polttoöljy Hutsin koulun kulutustietojen perusteella lasketut päästöt ovat selkeästi suuremmat kuin Lappeen koulun mitoituksella lasketut päästöt. Tämä selittyy sillä, että Hutsin koulun sijaitsee huomattavasti pohjoisemmassa ja siten lämmitystarve siellä on selvästi suurempi kuin Lappeenrannan korkeudella. Näin ollen maaseudun koulun todelliset päästöt asettunevat huomattavasti lähemmäs Lappeen koulun mitoitusarvoilla saatuja päästöjä kuin Hutsin koulun tietojen perusteella laskettuja päästöjä. 3 Peruskorjataan Kanavansuu ja Muukonniemi ja täydennetään Mustolan koulua, johon yhdistetään myös Partala sekä peruskorjataan Nuijamaa Tässä tarkastelussa peruskorjauksen osalta ei huomioida olemassa olevan rakennuksen tai rakennuskannan kuntoa siltä osin, että onko rakennus peruskorjattavissa vai purkukuntoinen. Muut tahot määrittelevät olemassa olevan rakennuksen kunnon tältä osin. Tarkastelussa arvioidaan vain tilannetta, mikäli ko. rakennus peruskorjattaisiin riippumatta sen peruskunnosta. Peruskorjaus sisältää myös sen vaihtoehdon, että peruskorjauksen lisäksi kohde laajennettaisiin kohteeseen kiinteästi liittyvällä laajennusosalla. Rakennuksiin liittyviä elinkaarianalyysejä ei lähdetty tekemään, niin laajuudesta johtuen. Elinkaarianalyysissä olisi pitänyt olla suhteellisen tarkka tieto kaikista uusittavista rakenteista ja niiden määristä, jotta esim. peruskorjauksesta aiheutuva kertapäästö olisi pystytty laskemaan ja tämä päästö sisällyttämään rakennuksen elinkaaren kokonaispäästöihin. Ja vasta, kun koko elinkaaren kokonaispäästöt olisi laskettu niin, vasta sitten olisi voitu laskea vuosipäästötaso rakennuksen arvioidulle käyttöiälle. Tiina Andersonin opinnäytetyössä, Koulurakennuksen ympäristövaikutukset, Elinkaarianalyysi (2011). Anderssonin työssä on käsitelty melko suurta koulua, Martinlaakson yhtenäiskoulua, joka on rakennettu vuosien aikana. Tämän koulun pinta-ala on 9998 m 2 ja tilavuus m 3. Peruskorjaus on tässä työssä laskettu varsin mittavalle peruskorjaukselle. Edelleen Lappeenrannan kouluista olisi pitänyt olla tiedossa

7 7 kohtuudella rakennuksen koko historia kaikkinensa, jotta arvion olisi voinut tehdä. Näin ollen elinkaarianalyysi olisi muodostunut kohtuuttoman aikaavieväksi jo pelkästään yhden yksittäisen rakennuksen osalta, joten elinkaarianalyysit jätettiin tarkastelematta ja tyydyttiin pelkästään tarkastelemaan peruskorjauksen vaikutusta päästöihin vuositasolla. Taulukko 4. Kanavansuun koulu, vaihtoehdoilla peruskorjataan tai uudisrakennus, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat oppilasmäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Nykyisen lämmitystavan oletetaan pysyvän ennallaan kaikissa vaihtoehdoissa. Vertailuna myös tilanne, jossa ei tehdä mitään (vastaa nykytilannetta). Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Kanavansuu Ei korjata Peruskorjataan Uudisrakennus, Lappeen mitoitusarvoilla Teke ja Satu vaihtoehto - 3.a 3.b 3.c 3.a 3.b 3.c Oppilasmäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 411,4 370,3 370,3 370,3 138,0 138,0 138,0 Käyttösähkö, MWh/a 54,9 36,1 45,2 54,2 26, ,6 Kokonaispäästö, kt CO 2 -ekv/a: Kaukolämpö, KauVo 68,0 57,0 59,9 62,8 24,7 26,7 28,7 Taulukko 5. Kanavansuun koulu, vaihtoehdoilla peruskorjataan tai peruskorjaus + laajennus, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat oppilasmäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Nykyisen lämmitystavan oletetaan pysyvän ennallaan kaikissa vaihtoehdoissa. Vertailuna myös tilanne, jossa ei tehdä mitään (vastaa nykytilannetta). Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Muukonniemi Ei korjata Peruskorjataan Peruskorjataan, laajennetaan Teke ja Satu vaihtoehto - 3.a 3.b 3.c Oppilasmäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus (sähkö), MWh/a 143,4 129,1 129,1 167,2 Lämmitysenergian kulutus (öljy), MWh/a 171,4 171,4 171,4 171,4 Lämmitysenergian kulutus yht., MWh/a 314,8 300,5 300,5 338,6 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 35,8 25,8 32,2 38,7 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 44,0 39,1 41,4 48,0 Kaukolämpö, KauVo 51,7 46,3 48,8 56,3 Kaukolämpö, maakaasu 77,8 71,0 73,7 84,9 Sähkö 99,0 91,0 94,0 107,9 Kevyt polttoöljy 99,0 91,0 94,0 107,9 Huom! Sähkön ominaispäästö, 263 g CO 2 /kwh, ja kevyen polttoöljyn ominaispäästö 267 CO 2 /kwh ovat niin lähellä toisiansa, että näiden osalta päästöt muodostuvat käytännössä samoiksi.

8 8 Taulukko 6. Mustolan koulu vaihtoehdoilla peruskorjataan + laajennetaan tai rakennetaan kokonaan uusi rakennus, ja kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat oppilasmäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Vertailuna myös tilanne, jossa ei tehdä mitään (vastaa nykytilannetta). Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Mustola + liitetään Partala Ei korjata Peruskorjataan ja laajennetaan Uusi rakennus Lappeen mitoituksella Teke ja Satu vaihtoehto - 3.a 3.b 3.c 3.a 3.b 3.c Oppilasmäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus 176,0 (öljy), MWh/a Lämmitysenergian kulutus, 176,0 193,0 218,0 319,9 93,9 106,0 155,6 MWh/a Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 87,8 63,2 79,0 94,8 35, ,8 Maalämpö (COP=2,6) 45,7 40,6 48,7 65,9 21,1 25,3 34,1 (sisältää sähkön) Kaukolämpö, KauVo 50,2 45,6 54,3 74,3 23,5 28,1 38,1 Kaukolämpö, maakaasu 65,6 62,5 73,7 102,9 31,7 37,5 52,1 Sähkö 77,6 75,7 88,8 125,4 38,1 44,8 63,0 Kevyt polttoöljy 78,4 76,6 89,8 126,8 38,6 45,3 63,7 Taulukko 7. Nuijamaan koulu vaihtoehdoilla ei korjata tai peruskorjataan, ja kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat oppilasmäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Nykyisen lämmitystavan oletetaan pysyvän ennallaan kaikissa vaihtoehdoissa. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Nuijamaa Ei korjata Peruskorjaus Teke ja Satu vaihtoehto - 3.d Oppilasmäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus (öljy), MWh/a 208,9 Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 208,9 188,01 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 44,7 40,23 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 40,5 36,4 Kaukolämpö, KauVo 46,3 41,7 Kaukolämpö, maakaasu 66,4 59,7 Sähkö 82,0 73,8 Kevyt polttoöljy 83,1 74,8

9 9 4 Rakennetaan 6-tien pohjoispuolelle Kanavansuun ja Muukonniemen koulujen tilalle uusi koulu (Muukko-Kanava), jonne myös osa Partalan oppilaista, osa maaseudun kouluihin. Rakennetaan Mustolaan uusi koulu tai peruskorjataan nykyinen Taulukko 8. Muukko-Kanava koulu, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat oppilasmäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Muukko-Kanava Uudisrakennus Lappeen mitoituksella Teke ja Satu vaihtoehto 4.a 4.b 4.c Oppilasmäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 224,1 269,8 315,4 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 70, ,6 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 42,9 53,1 63,5 Kaukolämpö, KauVo 48,2 59,6 71,2 Kaukolämpö, maakaasu 66,4 81,7 97,3 Sähkö 80,7 99,0 117,8 Kevyt polttoöljy 81,6 100,2 119,1 Taulukko 9. Mustolan koulu vaihtoehdoilla rakennetaan kokonaan uusi rakennus tai peruskorjataan + laajennetaan, ja kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat oppilasmäärästä, pintaalasta ja lämmitystavasta. Vertailuna myös tilanne, jossa ei tehdä mitään (vastaa nykytilannetta). Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Mustola Ei korjata Uusi koulu Lappeen mitoituksella Peruskorjataan Teke ja Satu vaihtoehto - 4.a 4.b 4.c 4.d 4.e 4.f Oppilasmäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus, 176,0 79,3 98,9 125,6 205,7 253,9 281,7 MWh/a Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 87, ,6 48,4 59,2 71,1 86,9 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää 41,6 16,9 20,7 25,9 36,8 45,0 52,3 sähkön) Kaukolämpö, KauVo 45,6 18,7 23,0 28,8 41,6 50,9 58,8 Kaukolämpö, maakaasu 59,6 25,0 30,8 38,8 57,8 71,0 81,2 Sähkö 70,5 29,9 37,0 46,6 70,5 86,7 98,7 Kevyt polttoöljy 71,2 30,2 37,4 47,1 71,4 87,7 99,8 B Lauritsalan varhaiskasvatus Pontuksen päiväkodille, on uudisrakennuksen ollessa kyseessä, käytetty pääsääntöisesti Lappeen koulun mitoitusarvoja itse rakennukselle. Käyttösähkön osalta on oletettu, että päiväkoti- ja esikouluikäiset käyttäisivät n. 80 % siitä sähköstä, mitä alakoululainen käyttää. Kuljetuksesta aiheutuvista päästöistä sen sijaan on oletettu, että päiväkoti- ja esikouluikäisten vanhemmista vähintään puolet hoitaisi itse henkilöautolla lapsen kuljetuksen päiväkotiin kuljetusmatkan ollessa keskimäärin yhteensä 3 km/päivässä.

10 10 Taulukko 10. Pontuksen päiväkoti uudisrakennuksena, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Teke ja Satu vaihtoehto 3, jossa kyseessä olisi 126 lasta päiväkodissa, on käytännössä sama kuin tämän taulukon vaihtoehto 1.b. Pontuksen päiväkoti Uudisrakennus Lappeen mitoituksella Teke ja Satu vaihtoehto 1 1.a 1.b Lapsimäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 103,6 165,8 124,3 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 35,7 62,9 42,5 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 29,7 50,3 35,4 Kaukolämpö, KauVo 32,1 54,1 38,2 Kaukolämpö, maakaasu 40,2 67,0 47,9 Sähkö 46,5 77,1 55,5 Kevyt polttoöljy 46,9 77,8 56,0 Taulukko 11. Luukkaan päiväkoti nykyisellään ja uudisrakennuksena, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Luukkaan päiväkoti Ei korjata Uudisrakennus Lappeen mitoituksella Teke ja Satu vaihtoehto - 2 Lapsimäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 146,9 62,2 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 48,5 21,42 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 29,7 46,7 Kaukolämpö, KauVo 32,1 50,5 Kaukolämpö, maakaasu 40,2 63,4 Sähkö 46,5 73,6 Kevyt polttoöljy 46,9 74,2 Hovinpellon epäsuoriin päästöihin sisältyy arvio, että puolet vanhemmista kuljettaisi lapsensa henkilöautolla päiväkotiin. Hovinpellon varsinaisen päiväkodissa toimii 4 ryhmään ja liiketiloissa väliaikaisesti sijoitettuna 2 ryhmää, yhteensä lapsia on näissä 126 kpl. Tässä vaiheessa Hovinpellolle on suunniteltu vain vieressä olevan liiketilan saneerausta ja laajennusta, joten laskelmat on tehty vain siltä osin laajennukselle. Päiväkodin vieressä olevan liikerakennuksen sähkönkäyttömäärä vuodelle 2010 oli kulutuslistausten mukaan vain 6,82 MWh/a, mikä vaikutti oudon pienelle kulutukselle, jos tiloissa on ollut 42 päiväkotilaista. Laskennassa on siten arvioitu ja käytetty ko. tilan sähkökulutukseksi vastaavaa suhdetta kuin varsinaisen päiväkodin puolella on lasta kohden ollut.

11 11 Taulukko 12. Hovinpellon päiväkoti nykyisellään ja uudisrakennuksena, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Hovinpellon päiväkoti Ei korjata Viereinen Liikerakennuksen laajennus liikerakennus Teke ja Satu vaihtoehto Lapsimäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 199,3 90,3 104,4 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 66,2 32,7 29,4 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 45,6 22,0 22,5 Kaukolämpö, KauVo 50,1 24,0 24,9 Kaukolämpö, maakaasu 65,7 31,1 33,1 Sähkö 77,8 36,6 39,4 Kevyt polttoöljy 78,6 37,0 39,9 JOUTSENO Taulukko 13. Martikanpellon koulu nykyisellään ja uudisrakennuksena, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Martikanpellon koulu Ei korjata Uudisrakennus Lappeen mitoituksella Teke ja Satu vaihtoehto - 1.a. Lapsimäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus, MWh/a Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) Kaukolämpö, KauVo Kaukolämpö, maakaasu Sähkö Kevyt polttoöljy Kuljetuksesta aiheutuvista päästöistä on oletettu, että päiväkoti- ja esikouluikäisten vanhemmista vähintään puolet hoitaisi itse henkilöautolla lapsen kuljetuksen päiväkotiin kuljetusmatkan ollessa keskimäärin yhteensä 3 km/päivässä. Käyttösähkön osalta on oletettu, että päiväkoti- ja esikouluikäiset käyttäisivät n. 80 % siitä sähköstä, mitä alakoululainen käyttää.

12 12 Taulukko 14. Uusi päiväkoti, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Punainen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Uusi päiväkoti (Lappeen mitoituksella) Kesolan tontille Joutsenon tontille Teke ja Satu vaihtoehto 1.a-1.d. 1.c. 1.e. 1.f. Oppilasmäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus., MWh/a Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) Kaukolämpö, KauVo Kaukolämpö, maakaasu Sähkö Kevyt polttoöljy Taulukko 15. Kesolan koulu nykyisellään, uudisrakennuksena ja sen laajennusosa, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Kesolan koulu Ei korjata Peruskorjataan Laajennusosa Teke ja Satu vaihtoehto - 1.a.-1.b. 1.c. 1.d. 1.b. Oppilasmäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus, MWh/a Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) Kaukolämpö, KauVo Kaukolämpö, maakaasu Sähkö Kevyt polttoöljy

13 13 Taulukko 16. Joutsenon koulu nykyisellään, saneerattuna ja saneerattuna + laajennettuna, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Joutsenon koulu Ei korjata Korjataan Korjataan + laajennetaan Teke ja Satu vaihtoehto 1.a-1.d. 1.c. 1.e. 1.f. Oppilasmäärä Lukiolaiset Yhteensä oppilaat + lukiolaiset Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus., MWh/a Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) Kaukolämpö, KauVo Kaukolämpö, maakaasu Sähkö Kevyt polttoöljy Taulukko 17. Parjalan koulu nykyisellään ja peruskorjattuna, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Parjala Ei korjata Peruskorjaus Teke ja Satu vaihtoehto - 2.a. Oppilasmäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus (öljy), MWh/a Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) Kaukolämpö, KauVo Kaukolämpö, maakaasu Sähkö Kevyt polttoöljy Taulukko 18. Ravattilan koulu nykyisellään ja peruskorjattuna, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Ravattila Ei korjata Korjataan Teke ja Satu vaihtoehto - 2.b. Oppilasmäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus (öljy), MWh/a Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) Kaukolämpö, KauVo Kaukolämpö, maakaasu Sähkö Kevyt polttoöljy

14 14 Taulukko 19. Maaseudun koulu uudisrakennuksena, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Vertailuna Parjalan, Partalan ja Ravattilan yhdistetyt tiedot. Maaseudun koulu Parjala, Partala, Ravattila yhteensä: Uudisrakennus Lappeen mitoituksella Teke ja Satu vaihtoehto - 2.c. Oppilasmäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus (sähkö), MWh/a 90.9 Lämmitysenergian kulutus (öljy), MWh/a Lämmitysenergian kulutus yhteensä, MWh/a Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) Suorat + epäsuorat päästöt yht, kt CO 2 -ekv/a: maalämpö+kaikesta sähköstä 100 % tuulienergiana - 0 maalämpö+kaikesta sähköstä 50 % tuulienergiana Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) Kaukolämpö, KauVo Kaukolämpö, maakaasu Sähkö Kevyt polttoöljy Huom! Sähkön ominaispäästö, 263 g CO 2 /kwh, ja kevyen polttoöljyn ominaispäästö 267 CO 2 /kwh ovat niin lähellä toisiansa, että näiden osalta päästöt muodostuvat käytännössä samoiksi. Taulukko 20. Yhdistettäessä Ravattilan ja Parjalan koulut Joutsenon kouluun uudisrakennuksena tai peruskorjauksella, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pintaalasta ja lämmitystavasta. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Vertailuna Ravattilan ja Parjalan yhdistetyt tiedot. Ravattila ja Parjala yhdistetään Joutsenon kouluun Ravattila ja Parjala yht.: Joutsenon koulu Uudisrakennus Peruskorjaus Teke ja Satu vaihtoehto 2.d. 2.d. 2.d. Lapsimäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus (öljy), MWh/a Lämmitysenergian kulutus yht., MWh/a Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) Kaukolämpö, KauVo Kaukolämpö, maakaasu Sähkö Kevyt polttoöljy 95.9 Jos Ravattila ja Parjala poistuvat kokonaan käytöstä, niin päästöt vähenevät

15 15 Taulukko 21. Yhdistettäessä Ravattilan ja Partalan koulut Parjalan kouluun laajennusosana, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Vertailuna Ravattilan ja Partalan yhdistetyt tiedot. Ravattila ja Partala yhdistetään Parjalaan Ravattila Partala yht Partala + laajennu sosa Partala Laajennusosa Päästövähennys Teke ja Satu vaihtoehto e. - - Oppilasmäärä Pinta-ala, m Lämmitysenergian kulutus (sähkö), MWh/a 90.9 Lämmitysenergian kulutus (öljy), MWh/a Lämmitysenergian kulutus yht, MWh/a Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) Kaukolämpö, KauVo Kaukolämpö, maakaasu Sähkö Kevyt polttoöljy YHTEENVETO Lämmitystapaa valitessa on kokonaisuuden kannalta ja ympäristöseikat huomioiden paras vaihtoehto Kaukaan Voiman tuottama kaukolämpö siellä, missä se on lähes valmiiksi saatavilla. Joutsenossa kaukolämpö tuotetaan maakaasusta, jonka ympäristökuormitus on lähes kaksinkertainen Kaukaan Voiman tuottamaan kaukolämpöön nähden. Peruskorjattaessa rakennukseen on luontevaa valita lämmitystavaksi jo olemassa oleva järjestelmä, mutta sähkö- ja öljylämmityksen suuren kuormittavuuden vuoksi tulisi harkita peruskorjauksen yhteydessä myös lämmitystapamuutosta. Uudisrakennusta rakennettaessa tulisi harkita maalämmön käyttöä, sillä se on kaikista ympäristöystävällisin lämmöntuotantomuoto tutkituissa vaihtoehdoissa. Muut tarkastellut lämmöntuotantomuodot olivat selvästi enemmän ympäristöä kuormittavia. Maaseudun koulu sijoittunee oletettavasti niin etäälle lämpö- tai aluelämpökeskuksista, ettei kaukolämpö tule kyseeseen ko. koululle. Sen sijaan tulisi harkita tälle koululle ympäristöystävällistä kokonaisprofiilia ja valita sähkön- ja lämmöntuotantovaihtoehdoksi tuuli-/aurinkovoimalaa ja maalämpöä. Jo suhteellisen pienellä tuulivoimalalla (n. 75 kw) voitaisiin tuottaa kaikki sähkö omavaraisesti - myös maalämpöpumpulle. Pohjavesialueet eivät muodostu rajoitteeksi tähän mennessä tutkituille sijoituspaikkavaihtoehdoille.