Ajankohtaiskatsaukset (kello alkaen) - varhaiskasvatuksen järjestelyihin sekä lukion toimilupaan - ym. ajankohtaiset asiat.

Transkriptio

1 -3, KV :30 Ajankohtaiskatsaukset (kello alkaen) - varhaiskasvatuksen järjestelyihin sekä lukion toimilupaan - ym. ajankohtaiset asiat. Nivalan kaupunki Kaupunginvaltuusto Esityslista 1/2015 Ilmoitathan, jos et pääse kokoukseen: Soilille p tai Minnalle p

2 -2, KV :30 Kokousaika Torstaina klo Kokouspaikka Valtuustosali (kahvit ) KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS, PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA VIRHE. SISÄLLYSLUETTELON HAKUSANOJA EI LÖYTYNYT. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä maanantaina hallintojohtajan työhuoneessa ESKO KANGAS Esko Kangas kaupunginvaltuuston puheenjohtaja PÄIVI KARIKUMPU Päivi Karikumpu pöytäkirjanpitäjä Julkipanotodistus Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Nivalassa Soili Kukkola, ilmoitustaulunhoitaja Valtuuston ryhmäkokouksia varten varattu kaupungintalolle seuraavat tilat (takaovi on auki klo ): KESK hallituksen huone ke klo SDP+VAS valtuustosali klo KOK kokoushuone 1 PS kokoushuone 2 KD kabinetti PYYDÄMME VAHVISTAMAAN RYHMÄKOKOUKSET ti mennessä Soilille numeroon

3 -1, KV :30 Kokousaika kello Kokouspaikka Valtuustosali (kahvit ) Saapuvilla olleet jäsenet (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Läsnä Heikki Junttila (KESK) on ilmoittanut esteen ja hänen tilalleen on kutsuttu 1. varajäsen Aimo Kaikkonen (KESK). Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty Muut saapuvilla olleet Laillisuus ja päätösvaltaisuus Asiat Asialistan mukaiset :t 1-10 Pöytäkirjan tarkastustapa Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastustoimitus Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Esko Kangas Päivi Karikumpu Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Nivala Allekirjoitukset Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Todistaa Aika ja paikka hallintojohtajan työhuoneessa Virka-asema Hallintojohtaja Päivi Karikumpu

4 1, KV :30 Kaupunginhallituksen jäsenten ja henkilökohtaisten varajäsenten valinta Kaupunginhallitus Oheismateriaali: Suomen Kuntaliiton yleiskirje 19/80/2012 Kaupunginhallitus Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Valtuusto asettaa kunnanhallituksen sekä kuntalain 71 :ssä tarkoitetun tarkastuslautakunnan. Valtuusto voi lisäksi asettaa 1) kunnanhallituksen alaisena toimivia lautakuntia pysyväisluonteisten tehtävien hoitamista varten; sekä 2) johtokuntia liike- tai muun laitoksen taikka tehtävän hoitamista varten. Kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan jaostosta on soveltuvin osin voimassa, mitä asianomaisesta toimielimestä säädetään. Kunnanhallitus ja valtuuston päätöksen nojalla muukin toimielin voi asettaa toimikuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten. (Kuntalaki 17 ). Toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta tai jäljempänä toisin säädetä. Toimielimen kokoonpanossa on huomioitava säännökset miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta sekä vaalikelpoisuussäännökset. Kuntalain 35 :ssä todetaan, että vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä.

5 1, KV :30 Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain 4 a. Ko. lain kohdassa säädetään, että valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Tasaarvovaatimus koskee erikseen varsinaisia ja varajäseniä eli kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Kaupunginjohtajan esitys Päätös Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että se - valitsee valtuuston toimikauden loppuajaksi kaupunginhallituksen ja siihen yhdeksän (9) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen sekä - nimeää yhden puheenjohtajaksi sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Yksimielisesti hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto Päätös

6 1, KV :30 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk Yleiskirje 19/80/2012 Heikki Harjula/eg (19) Kunnan- ja kaupunginhallituksille Kuntien keskusvaalilautakunnille Kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnat Kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten jäsenet valitaan pääosin vuoden 2013 tammikuussa. Tässä yleiskirjeessä käsitellään näiden toimielinten jäsenten vaalikelpoisuuteen ja valintaan vaikuttavia seikkoja. Yleiskirjeessä 8/80/2012 ( ) käsiteltiin vaalikelpoisuutta valtuustoon. Toimielinten valinnassa on otettava huomioon naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain säännökset. Yleiskirjeessä selvitetään tasa-arvolain soveltamista samoin kuin muitakin toimielinten kokoonpanoon sekä vaalimenettelyyn liittyviä kysymyksiä. Kunta valitsee jäseniä myös kunnan ulkopuolisiin luottamustehtäviin, lähinnä valtion paikallishallinnon toimielimiin. Näissä valinnoissa huomioon otettavia seikkoja selvitetään niin ikään. Lisätietoja: Heikki Harjula, puh. (09) , Katariina Huikko, puh. (09) , Mervi Kuittinen, puh. (09) , Juha Myllymäki, puh. (09) , Riitta Myllymäki, puh. (09) , Ida Staffans, puh. (09) , palvelusähköposti: hallintolakimiehet(at)kuntaliitto.fi

7 1, KV :30 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk SISÄLLYS Vaalikelpoisuuden sääntely, tulkinnan periaatteet ja yleinen vaalikelpoisuus 3 Luottamustoimesta kieltäytyminen (kuntalain 38 ) 3 Vaalikelpoisuus kunnanhallitukseen (kuntalain 35 ) 4 Edellytyksenä vaalikelpoisuus valtuustoon (35.1 ) 4 Kunnanhallituksen alainen henkilöstö (35.1 :n 1 kohta) 5 Lautakuntien esittelijät ja valmistelijat (35.1 :n 2 kohta) 5 Liikeyritysten johtohenkilöt (35.1 :n 3 kohta) 6 Henkilöstön edunvalvonnasta vastaavat henkilöt (35.2 ) 8 Kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa olevien enimmäismäärä (35.3 ) 9 Vaalikelpoisuus lautakuntaan (kuntalain 36.1 ) 9 Lautakunnan alainen kunnan henkilöstö (36.1 :n 1 kohta) 9 Kuntakonsernin palveluksessa olevat henkilöt (36.1 :n 2 kohta) 9 Liikeyritysten johtohenkilöt (36.1 :n 3 kohta) 10 Vaalikelpoisuus henkilöstöasioita käsittelevään toimielimeen (kuntalain 36.2 ) 11 Vaalikelpoisuus johtokuntaan ja toimikuntaan (kuntalain 36.3 ) 11 Vaalikelpoisuus tarkastuslautakuntaan (kuntalain 71 ) 11 Vaalikelpoisuus yhteiseen toimielimeen (kuntalain 77.2 ) 12 Toimielinten jäsenten toimikausi ja puheenjohtajisto 12 Tasa-arvolain soveltaminen kunnallisiin toimielimiin ja kuntaenemmistöisiin yhtiöihin 13 Kunnalliset toimielimet 13 Kuntaenemmistöiset yhtiöt 14 Vaalimenettely 15 Neuvottelut luottamushenkilöpaikoista 17 Toimielimen kokoonpanoa koskevat erityiset vaatimukset 17 Kunnan toimielimiä koskevat erityissäännökset 18 Kaksikielisen kunnan opetustoimen hallinto 18 Kunnan keskusvaalilautakunta 18 Valtion paikallishallinnon toimielimet 19 Käräjäoikeuden lautamiehet 19 Kiinteistötoimitusten uskotut miehet 19 Poliisin neuvottelukunta 19

8 1, KV :30 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk Vaalikelpoisuuden sääntely, tulkinnan periaatteet ja yleinen vaalikelpoisuus Yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimiin säädetään kuntalain 33 :ssä. Sillä tarkoitetaan edellytyksiä, jotka henkilön on täytettävä, jotta hänet ylipäänsä voidaan valita kunnan luottamustoimeen. Lain 34, 35 ja 36 :ssä säädetään toimielinkohtaisista vaalikelpoisuuden rajoituksista. Vaalikelpoisuuden menetyksen vaikutuksista säädetään vielä erikseen (kuntalain 37 ). Jos luottamustoimeen on valittu henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen, valintapäätös voidaan saada valituksella kumotuksi. Valittu henkilö hoitaa tointaan kuitenkin siihen saakka, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu (kuntalain 39 ). Jollei vaalista valiteta, valittu henkilö ei menetä luottamustointaan. Vaalikelpoisuuden lähikäsite on esteellisyys. Sillä tarkoitetaan henkilön puolueettomuuden vaarantumista yksittäisessä asiassa. Esteellisyydestä säädetään kuntalain 52 :ssä ja hallintolaissa. Vaalikelpoisuuden rajoitukset ovat poikkeus kuntalaisten oikeudesta osallistua kunnan hallintoon. Yleinen periaate oikeuksia rajoittavien säännösten tulkinnassa on, että niitä on tulkittava suppeasti. Käytännössä tämä merkitsee, että rajatapauksessa henkilö on katsottava vaalikelpoiseksi. Kuntalain 33 :n mukaan yleisen vaalikelpoisuuden edellytykset ovat: Henkilön kotikunta on asianomainen kunta. Kotikunta määräytyy kotikuntalain perusteella. Henkilöllä on jossakin kunnassa äänioikeus sinä vuonna, jona vaali luottamustoimeen toimitetaan. Äänioikeudesta säädetään kuntalain 26 :ssä (ks. yleiskirje 8/80/2012). Henkilö ei saa olla vajaavaltainen (aiemmin holhouksenalainen). Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi (holhoustoimilaki 2 ). Yleistä vaalikelpoisuutta ei ole sidottu Suomen kansalaisuuteen. Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaiset sekä Islannin ja Norjan kansalaiset ovat samassa asemassa kuin Suomen kansalaiset. Myös muu ulkomaalainen, jolla on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan ennen vaalin toimittamista, on vaalikelpoinen, jos hän täyttää muut yleiset edellytykset. Kotikunnan on vaalin toimittamisajankohtana pitänyt olla Suomessa yhtäjaksoisesti kaksi vuotta. Kuntalain 32.2 :n nojalla henkilön, joka on ehdolla muuhun luottamustoimeen kuin valtuutetuksi, on valtuuston tai asianomaisen toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoisuutensa arvioinnissa. Luottamustoimesta kieltäytyminen (kuntalain 38 ) Kuntalain 33.2 :n mukaan valtuustoehdokkaalta vaaditaan kirjallinen suostumus valtuutetun toimen vastaanottamiseen. Kunnan muista luottamustehtävistä on oikeus kieltäytyä vain laissa säädetyillä perusteilla (kuntalain 38 ). Kieltäytymisperusteet on jaettu ehdottomiin ja harkinnanvaraisiin. Ehdottomia kieltäytymisperusteita, jolloin kieltäytyminen on aina hyväksyttävä, ovat: 60 vuoden ikä, tai aiempi vähintään neljän lähinnä edeltävän vuoden toiminta samassa tai samaan toimielimeen kuuluvassa kunnallisessa luottamustoimessa, tai aiempi vähintään kahdeksan vuoden toiminta missä tahansa kunnallisessa luottamustoimessa. Perusteet ovat vaihtoehtoisia: yksikin riittää kieltäytymisperusteeksi. Neljän lähinnä edellisen vuoden toiminta kunnan toimielimessä riittää kieltäytymisperusteeksi samaan toimielimeen. Aiempi kahdeksan vuoden toiminta kunnallisessa luottamustehtävässä voi olla

9 1, KV :30 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk minkä tahansa luottamustoimen hoitoa. Kieltäytymisen on oikeuskäytännössä (KHO 1981 II 24) katsottu voivan koskea myös kieltäytymistä puheenjohtajan tehtävästä. Luottamustoimesta voi kieltäytyä myös muusta pätevästä syystä (harkinnanvarainen kieltäytymisperuste). Syyn pätevyyden arviointi kuuluu sille toimielimelle, jonka valittava luottamushenkilö on, yleensä valtuustolle. Pätevä syy voi periaatteessa olla mikä tahansa luottamustoimen hoitamista vaikeuttava seikka. Käytännössä kieltäytymiseen on syytä suhtautua joustavasti. Kunnalliseen luottamustoimeen valitseminen vastoin asianomaisen henkilön suostumusta ei ole kenenkään edun mukaista. Laissa ei säädetä kieltäytymisen muodosta. Suullinenkin kieltäytyminen on riittävä. Kieltäytyminen on kuitenkin ilmoitettava ennen valintaa. Myös toimikauden aikana on mahdollista erota luottamustehtävästä pykälässä mainituilla perusteilla. Vaalikelpoisuus kunnanhallitukseen (kuntalain 35 ) Vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen rajoitetaan kuntalain 35 :ssä seuraavasti: Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Vaalikelpoisuuteen kunnanhallituksessa vaikuttavat ensinnä vaalikelpoisuusrajoitukset valtuustossa. Henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen valtuustoon, ei ole myöskään vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Toiseksi rajoitukset koskevat suoraan kunnanhallituksen alaisen henkilöstön lisäksi lautakuntien esittelijöitä ja asioiden valmistelijoita. Kolmanneksi rajoitukset koskevat kunnan henkilöstön edunvalvonnasta vastaavia henkilöitä. Neljänneksi vaalikelpoisuusrajoitus voi kohdistua kunnassa toimivien liikeyritysten johtohenkilöihin. Edellytyksenä vaalikelpoisuus valtuustoon (35.1 ) Lähtökohtana on, että henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen valtuustoon, ei ole vaalikelpoinen myöskään kunnanhallitukseen. Vaalikelpoisuudesta valtuustoon säädetään 34 :ssä. Rajoitukset koskevat: säännöksessä tarkoitettuja valtion virkamiehiä ( kohta) johtavassa tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä toimivia kunnan palveluksessa olevia henkilöitä (2 kohta) kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä, jotka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuihin kunnan viranhaltijoihin ja työntekijöihin (3 kohta) ja

10 1, KV :30 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk kuntayhtymän palveluksessa olevat henkilöitä, jotka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuihin kunnan viranhaltijoihin ja työntekijöihin, jos kunta on kuntayhtymän jäsenkunta (4 kohta). Säännöksen tulkintaa on käsitelty liiton yleiskirjeessä 8/80/2012. Kunnanhallituksen alainen henkilöstö (35.1 :n 1 kohta) Kunnanhallituksen alainen kunnan keskushallinnossa työskentelevä ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Rajoitus koskee kaikkia keskushallinnon viranhaltijoita ja työntekijöitä heidän asemastaan ja tehtävistään riippumatta. Esimerkiksi keskushallinnossa työskentelevä tekstinkäsittelijä ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Lautakuntien esittelijät ja valmistelijat (35.1 :n 2 kohta) Kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka on lautakunnan esittelijä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta, ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Tällaisella henkilöllä on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi kunnanhallituksen käsiteltäväksi myöhemmin tuleviin asioihin, jotka usein menevät edelleen valtuuston käsiteltäviksi. Esittelijän kohdalla säännöksen soveltaminen ei tuottane vaikeuksia. Säännös koskee vain lautakunnan esittelijöitä, ei esimerkiksi johtokunnan esittelijöitä. Tarkemmin esittelystä määrätään hallintosäännössä. Esittelijän henkilö voidaan määrätä hallintosäännössä tai muussa johtosäännössä tai jättää se säännön määräyksen nojalla toimielimen päätettäväksi. Esittelijällä on viime kädessä vastuu myös asian valmistelusta. Esittelijä ei kuitenkaan aina itse varsinaisesti valmistele asiaa lautakunnan esityslistalle. Esittelijän ohella rajoitus koskee henkilöä, jolla on vastuuta lista-asioiden varsinaisesta valmistelusta. Useimmiten säännöksessä tarkoitettua valmisteluvastuuta lienee lautakunnassa esittelijän ohella vain yhdellä viranhaltijalla. Valmisteluvastuu on kuitenkin arvioitava kunta- ja tilannekohtaisesti. Toisena valmistelijaa koskevana edellytyksenä on, että asiat tulevat lautakunnan käsittelyn jälkeen kunnanhallituksen käsiteltäviksi. Esimerkiksi kaava-asiat voivat olla tällaisia. Asioiden on kuuluttava kunnanhallituksen toimivaltaan lain tai johtosäännön nojalla. Kunnanhallituksen mahdollisuus käyttää kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta yksittäisessä asiassa ei vaikuta lautakunnan asioiden valmistelijan vaalikelpoisuuteen. KHO /1548: Kaupunginhallitukseen oli valittu kaupunkiin työsopimussuhteessa oleva henkilö, joka työskenteli kaavoitusteknikkona yhdyskuntasuunnitteluosastolla, joka kuului tekniseen palvelukeskukseen ja teknisen lautakunnan alaisuuteen. Yhtenä osaston tehtäväalueena oli asemakaavoitus. Osaston henkilöstöön kaavoitusasioissa kuuluivat kaupunginarkkitehti osastopäällikkönä sekä kaavoitusteknikko ja piirtäjä. Kaavoitusteknikko valmisteli muun muassa asemakaava-asioita. Toimenkuvan mukaan työ oli itsenäistä maankäytön suunnittelua valtuuston hyväksymän kaavoitusohjelman ohjaamana. Kuntalain 35.1 :n 2 kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ei ole kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta. Ottaen huomioon kaavoitusteknikon tehtävät kaupunginhallituksen käsiteltäväksi tulevien kaava-asioiden valmistelussa, hän ei ollut vaalikelpoinen kaupunginhallituksen jäseneksi. KHO /3009:Vastaava sairaanhoitaja toimi perusturvalautakunnan alaisuudessa vanhustyön vastuualueen esimiehenä. Vastuualueeseen kuuluivat palvelukeskus kioskeineen, vanhusten asumispalvelut, päivätoiminta ja kuntoutus sekä perusturvan ruokahuolto. Perusturvajohtaja toimi osaston päällikkönä ja vastaavan sairaanhoitajan esimiehenä. Vastaava sairaanhoitaja ei toiminut esittelijänä. Kun vastaavan sairaanhoitajan lautakunnalle valmistelemat vanhustyön ja ruokahuollon asiat ei tulleet lautakunnasta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, hän ei vastannut kuntalain 35.1 :n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla kaupunginhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta. Yksistään se seikka, että hän osallistui vastuualueensa

11 1, KV :30 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk osalta lautakunnan talousarvioehdotuksen valmisteluun, ei merkinnyt sitä, että häntä olisi pidettävä sanotun lainkohdan tarkoittamana valmistelun vastuuhenkilönä. Säännöksen soveltaminen edellyttää, että henkilön varsinaisiin tehtäviin kuuluu asioiden esittely tai vastuu niiden valmistelusta. Jos henkilö on esimerkiksi varsinaisen esittelijän sijainen tämän ollessa estynyt tai esteellinen, hän on vaalikelpoinen. Tosin valmisteluvastuun perusteella hän tällöinkin voi olla vailla vaalikelpoisuutta. Rajoitus ei koske valmistelussa avustavaa henkilöstöä kuten esimerkiksi tekstinkäsittelijöitä. Liikeyritysten johtohenkilöt (35.1 :n 3 kohta) Vaalikelpoisuusrajoitukset koskevat liikeyrityksen johtohenkilöitä sellaisessa kunnan toimielimessä, joka toimii asianomaisen liikeyrityksen tehtäväalueella. Kunnan ja liikeyrityksen intressit saattavat olla toisilleen vastakkaisia. Yksittäistapauksissa sovelletaan esteellisyyssäännöksiä. Jos ennakolta arvioiden esteellisyystilanteita saattaa syntyä usein ja jos kunnan etu on niin muodoin usein ristiriidassa liikeyrityksen edun kanssa, myös vaalikelpoisuutta on rajoitettu. Vaalikelpoisuuden rajoituksen perusteena on olettamus, että liikeyrityksen johtohenkilö voi luottamushenkilönä toimia edustamansa yhteisön eduksi tai kilpailevien yhteisöjen vahingoksi ja samalla kunnan ja sen asukkaiden edun vastaisesti. Vaalikelpoisuusrajoitusta sovelletaan vain, jos 6 liikeyrityksen asema suhteessa kuntaan on sellainen kuin säännös edellyttää henkilön asema liikeyrityksessä on sellainen kuin säännös edellyttää. Molempien mainittujen edellytysten on täytyttävä. Koska säännös koskee vain liiketoimintaa harjoittavia yhteisöjä (jäljempänä liikeyritys), aatteelliset yhteisöt jäävät yleensä soveltamisalan ulkopuolelle. Vaalikelpoisuusrajoituksia on tulkittava suppeasti, joten tulkinnanvaraisessa tilanteessa asiaa on tulkittava asianomaisen henkilön eduksi, toisin sanoen hän on vaalikelpoinen. Ensimmäisenä liikeyritystä koskevana edellytyksenä on, että liikeyrityksellä on liiketoimintaa asianomaisessa kunnassa. Toiseksi liikeyritykselle pitää syntyä kunnanhallituksessa käsiteltävissä asioissa hyötyä tai vahinkoa eli liikeyrityksellä pitää olla niissä intressi. Säännöksen mukaan intressin on oltava olennainen, joten aivan vähäistä taloudellista tai muuta intressiä ei voida ottaa huomioon. Tällainen intressi voi olla asiassa asianosaisella eli sillä, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia suoraan koskee. Intressi voi olla myös liikeyrityksen kilpailijoiden asioita käsiteltäessä. Kolmantena edellytyksenä on, että niitä asioita, joissa liikeyrityksellä on olennaisia intressejä, käsitellään kunnanhallituksessa tavanomaisesti, jolloin asioita on oltava esillä useita kertoja vuodessa. Liikeyritystä tai sen kilpailijoita koskevia asioita on oltava lähes jatkuvasti vireillä tai valmisteltavina kunnanhallituksessa. Kunnanhallituksen tehtäväalue voi kunnasta riippuen olla hyvinkin laaja. Tämän vuoksi on vaikea arvioida, millä alalla toimivia liikeyrityksiä rajoitus eri kunnissa voi koskea. Kunnanhallituksen tehtäväalueesta ja kunnasta riippuen rajoitus voi koskea esimerkiksi rakennusliikkeitä, maarakennusyrityksiä, kauppaliikkeitä ja pankkeja. Mitä pienemmästä kunnasta on kysymys, sitä herkemmin säännös voi tulla sovellettavaksi. KHO 1998:31: Henkilö oli asianomaisella talousalueella toimivan suuren rakennusyhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Yhtiö harjoitti liiketoimintaa kunnassa, jonka kunnanhallituksen jäseneksi sanottu henkilö oli valittu. Yhtiöllä oli ollut useita rakennusprojekteja puheena olevassa kunnassa. Toimitusjohtaja oli kuntalain 35.1 :n 3 kohdan tarkoittamassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä. Kun otettiin myös huomioon kunnanhallitukselle kaavoittamiseen, rakentamiseen ja asumiseen liittyvät tehtävät ja toimivalta, henkilön katsottiin olevan vaalikelvoton kunnanhallitukseen, koska näitä asioita oli pidettävä kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävinä ja näiden asioiden ratkaisun katsottiin olevan omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa kunnassa rakennusurakointia harjoittavalle yhtiölle. Äänestys 4-1.

12 1, KV :30 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk KHO 1998:36: Kaupungissa laajaa liiketoimintaa harjoittavan rakennuskonsernin toimitusjohtaja oli vaalikelpoinen kaupunginvaltuuston jäseneksi. Kun otettiin huomioon kaupunginhallituksen johtosäännön kaupunginhallitukselle osoittama ratkaisuvalta rakennus-, asumis- ja kaavoitusasioissa, kaupunginhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien rakentamista koskevien asioiden ratkaisu oli omiaan tuottamaan hänen johtamalleen yrityskonsernille olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tämän vuoksi toimitusjohtajan katsottiin olevan kuntalain 35 :n mukaan vaalikelvoton kaupunginhallituksen varajäseneksi. KHO /1078: Henkilö oli Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja. Yhtiön koko osakekannan omisti Kehittämisyhtiö Oy, jonka omistus jakautui 12 osakkeenomistajan kesken. Kaupunki omisti yhtiön osakkeista 46,2 %. Teollisuuskylä Oy:n toimialana oli rakentaa, hankkia ja hallita omistus- ja vuokraoikeuden nojalla teollisuus- ja palvelutiloja sekä kiinteistöjä yrittäjien käyttöön pääasiallisesti omakustannushintaan luovutettavaksi. Kaupunki oli antanut osakeyhtiölle omavelkaisia takauksia teollisuushallien rakentamiseksi. Takausten kokonaismäärä oli noin 12 miljoonaa markkaa. Kaupunki ja Teollisuuskylä Oy olivat tehneet sopimuksen kustannusten kattamisesta yrittäjän ja Teollisuuskylä Oy:n välisen lunastussopimuksen purkautuessa tilanteessa, jossa muun muassa uutta sopimuskumppania ei saada. Henkilö oli Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtajana esteellinen kaupunginhallituksessa neljä kertaa vuonna 1994, kaksi kertaa vuonna 1995 ja neljä kertaa vuonna Henkilö toimi johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä liiketoimintaa harjoittavassa Teollisuuskylä Oy:ssä. Edellä kerrotut takaukset ja sopimus eivät yksistään tehneet häntä vaalikelvottomaksi kaupunginhallitukseen. Kaupunginhallituksessa käsiteltävien Teollisuuskylä Oy:tä koskevien asioiden ratkaisu oli yleensä omiaan tuottamaan yhtiölle olennaista hyötyä tai vahinkoa. Asiassa esitetystä selvityksestä ei käynyt ilmi, että kaupunginhallitus käsittelisi mainittuun sopimukseen liittyviä laskutuksia. Näin ollen asioita, joiden ratkaisu oli omiaan tuottamaan Teollisuuskylä Oy:lle olennaista hyötyä tai vahinkoa, ei ollut ottaen huomioon myös henkilön esteellisyydestä saatu selvitys, katsottava käsiteltävän kaupunginhallituksessa tavanomaisesti (eli vuositasolla esteellisyyksiä 2-4 kertaa). Henkilö oli vaalikelpoinen kaupunginhallitukseen. KHO /1671: Henkilö oli rakennusinsinööritoimisto -kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies. Henkilön ilmoituksen mukaan yhtiöllä ei viime vuosina ollut ollut varsinaista liiketoimintaa. Kun otettiin huomioon yhtiön toiminnan laadusta ja laajuudesta annettu selvitys, ei voitu katsoa, että kyseisellä yhteisöllä olisi ollut keskeinen asema kunnanhallituksen tehtäväalueella tai että kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltäisiin asioita, joiden ratkaisu olisi omiaan tuottamaan yhtiölle kuntalain 35.1 :n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla olennaista hyötyä tai vahinkoa. Liikeyrityksen johtohenkilöltä säännös edellyttää: 7 joko yrityksen hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen (esimerkiksi johtokunnan) jäsenyyttä. Luonteeltaan rajoittavaa säännöstä on tulkittava suppeasti, joten rajoitus ei voine koskea hallituksen varajäseniä; KHO /1503: K oli vanhustenkotiyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja. Hän ei kuitenkaan ollut yhdistyksen palveluksessa. Kysymyksessä ei ollut myöskään sellainen liiketoimintaa harjoittava yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu oli omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Y oli paikallisen osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja. Osuuspankin hallituksena toimi johtokunta. Hallintoneuvostoa ei voida rinnastaa osuuspankin hallitukseen, joten Y oli vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. tai johtavaa ja vastuullista tehtävää tai siihen rinnastettavaa asemaa yrityksessä. Tältä osin säännös voi koskea sekä palkattua henkilöstöä että henkilöä, jolla omistuksen kautta on vastuullinen asema ja intressi yrityksessä. Palkatusta henkilöstöstä rajoitus koskee lähinnä toimitusjohtajaa ja varatoimitusjohtajaa. KHO 2011:5: S Oy oli rakentamista palveleva kivenjalostukseen ja myyntiin erikoistunut perheyritys. A, joka oli tammikuussa 2009 eronnut yhtiön halli-

13 1, KV :30 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk tuksesta, omisti 50 prosenttia S Oy:n osakkeista. Yhtiöllä oli vuonna 2007 ollut 18 työntekijää ja sen liikevaihto oli sijoittunut luokkaan miljoonaa euroa. Yhtiön tausta ja toiminta huomioon ottaen A oli osakeomistuksensa perusteella KuntaL 35 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun johtavaan ja vastuulliseen tehtävään rinnastuvassa asemassa sanotussa yhtiössä. Kunnanhallitus ratkaisi muun ohella kiinteän omaisuuden hankkimista, rakennuspaikkojen luovuttamista sekä asemakaavan ajanmukaisuutta koskevat asiat. Yhtiön tuotantolaitokset ja toimipiste sijaitsivat 305 hehtaarin suuruisella alueella Tuusulassa. Yhtiö omisti maa-alueita muuallakin Tuusulassa. Yhtiön toimiala ja kunnanhallituksen tehtävät huomioon ottaen oli todennäköistä, että Tuusulan kunnanhallituksen käsiteltäväksi tuli useita kertoja vuodessa asioita, jotka merkittävällä tavalla vaikuttivat S Oy:n ja sen kilpailijoiden etuun. Kun otettiin huomioon yhtiön toimialasta ja toiminnasta Tuusulan kunnassa saatu selvitys ja kunnanhallituksen asema sekä tehtävät ja toimivalta erityisesti rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvissä asioissa, S Oy oli sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisut olivat omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. A oli siten KuntaL 35 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla vaalikelvoton kunnanhallituksen jäseneksi. Äänestys 4-1. KHO 1998:36: Suuressa pankkikonsernissa pankinjohtaja -nimikkeellä omaisuuspalveluyksikön johtajana toimiva henkilö, joka oli myös pankin asianomaisen konttorin ja alueen johtoryhmien jäsen, ei ollut ottaen huomioon hänen asemansa, toimenkuvansa ja tehtävänsä pankissa, kuntalain 35 :ssä tarkoitetulla tavalla hallitukseen rinnastettavan toimielimen jäsen taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, eikä siten vaalikelvoton kaupunginhallituksen jäsenten vaalissa. Henkilöstön edunvalvonnasta vastaavat henkilöt (35.2 ) Kunnanhallituksella on päävastuu kunnan henkilöstöpolitiikasta. Jolleivät henkilöstöasiat ole erillisen toimielimen hoidettavina, kunnanhallitus tai sen jaosto huolehtii usein myös käytännössä henkilöstöasioista. Henkilöstön edunvalvonnasta vastaavien henkilöiden asema kunnanhallituksessa ja pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitavassa toimielimessä on ristiriitainen. Ongelmat ovat tulleet esiin esimerkiksi silloin, kun kunnat ovat tehneet laajoja säästöpäätöksiä, joiden keskeisenä kohteena ovat olleet henkilöstömenot. Esteellisyyssäännökset eivät pelkästään ole olleet riittäviä ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi. Säännöksessä rajoitetaan henkilöstön edunvalvonnasta huolehtivien vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen. Pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitavia toimielimiä koskeva rajoitus on 36.2 :ssä. Kunnassa edunvalvontaa hoitavat yleensä henkilöstöjärjestöjen paikallisosastot, jotka toimivat yhdistyksinä. Paikallisen henkilöstöyhdistyksen hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen tehtävänä on yleensä muun muassa hyväksyä paikallinen neuvottelutulos. Säännöksen mukaan vaalikelpoisuuden rajoitus koskee ensinnä tällaisen toimielimen puheenjohtajaa, joka kantaa päävastuun edunvalvonnasta. Rajoitus ei siis koske kaikkia hallituksen jäseniä. Toiseksi rajoitus koskee niitä henkilöitä, jotka neuvottelevat kunnan kanssa työehtoratkaisuista tai muuten vastaavat henkilöstön edunvalvontatehtävistä. Tällaisia henkilöitä ovat tavallisesti paikallisen henkilöstöjärjestön pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet, jotka isoissa kunnissa voivat olla myös virastokohtaisia. Sen sijaan työsuojeluvaltuutetuilla tai yhteistoimintaelimiin kuuluvilla henkilöstöjärjestöjen edustajilla ei hallituksen esityksen perustelujen mukaan katsota olevan säännöksessä tarkoitettuja edunvalvontatehtäviä. Edunvalvonnasta vastaaminen edellyttää, että edunvalvontatehtävät kuuluvat asianomaisen henkilön varsinaisiin tehtäviin henkilöstöjärjestössä. Satunnainen osallistuminen neuvotteluun ei vielä aiheuta vaalikelpoisuuden menetystä, vaan sovellettaviksi tulevat esteellisyyssäännökset. Säännös ei estä valitsemasta henkilöstön edunvalvonnasta vastaavaa henkilöä valtuuston puheenjohtajistoon, jolloin hänellä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksessa. 8

14 1, KV :30 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk Vaalikelpoisuusrajoituksen tarkoitus huomioon ottaen asiaan voidaan kuitenkin kohdistaa arvostelua. Kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa olevien enimmäismäärä (35.3 ) Säännöksen 1 ja 2 momentissa rajoitetaan kunnan ja kunnan määräämisvallassa olevien yhteisöjen ja säätiöiden palveluksessa olevien henkilöiden vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen. Säännöksen 3 momentin rajoituksella varmistetaan kunnanhallituksen toimintakykyä vielä siten, että enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava aina muita kuin kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa olevia henkilöitä. Rajoituksella voi olla merkitystä kunnanhallituksen toimintakykyyn esimerkiksi henkilöstöä koskevia asioita käsiteltäessä. Eduskuntakäsittelyssä korostettiin, että säännös on henkilöstöä koskeva ehdoton yläraja eikä kiintiö, johon henkilöstöllä olisi erityinen oikeus (HaVM 18/1994 vp s. 11). Vaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Varajäsenistä on soveltuvin osin voimassa, mitä varsinaisista jäsenistä on säädetty (18.4 ). Jos kunnanhallituksen jäsenten luku on parillinen, säännöksen mukaan ei ole riittävää, että kuntakonsernin ulkopuolisia on yhtä paljon kuin kunnan ja kuntakonsernin palveluksessa olevia. Vaalikelpoisuus lautakuntaan (kuntalain 36.1 ) Kuntalain 36.1 :ssä rajoitetaan vaalikelpoisuutta lautakuntaan seuraavasti: Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Kuntalaissa lähdetään kunnanhallitusta koskevan sääntelyn tavoin siitä, että henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen valtuustoon, ei myöskään ole vaalikelpoinen lautakuntaan. Sääntely ulottuu myös henkilöstöön, joka on kunnan määräämisvallassa olevan eli kuntakonserniin (ks. kuntakonsernin määrittelystä yleiskirje 8/80/2012) kuuluvan yhteisön palveluksessa, jos yhteisö toimii asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella. Lautakunnan tehtäväalueella toimivan liikeyrityksen johtohenkilöiden vaalikelpoisuutta on rajoitettu vastaavin perustein kuin kunnanhallituksen kohdalla. Lautakunnan alainen kunnan henkilöstö (36.1 :n 1 kohta) Lautakunnan alainen henkilöstö on asemastaan riippumatta vailla vaalikelpoisuutta. Vaalikelpoisuuden rajoitus koskee vain sitä lautakuntaa, jonka alainen henkilö on. Teknisen lautakunnan alainen henkilö voidaan valita esimerkiksi perusturvalautakuntaan. Kuntakonsernin palveluksessa olevat henkilöt (36.1 :n 2 kohta) Jos kunnan määräämisvallassa oleva yhteisö tai säätiö toimii lautakunnan tehtäväalueella, yhteisön palveluksessa oleva henkilö ei ole vaalikelpoinen lautakuntaan. Määräämisvalta määräytyy samoin perustein kuin kunnan konsernitaseen laatimisvelvollisuus 68 :ssä. Kunnalla on määräämisvalta yhteisössä tai säätiössä, jos kirjanpitolain 5 :n mukaiset edellytykset täyttyvät (ks. yleiskirje 8/80/2012). Säännöksen soveltaminen edellyttää, että kuntakonserniin kuuluva yhteisö toimii lautakunnan tehtäväalueella. Säännöksessä tarkoitettu yhteys voi olla esimerkiksi sosiaaliasioita hoitavan lautakunnan ja vanhustenkotiyhdistyksen välillä, liikunta-asioita hoitavan lauta-

15 1, KV :30 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk kunnan ja liikuntapaikoista vastaavan yhteisön välillä sekä asunto- ja kiinteistöasioita hoitavan lautakunnan ja asunto- ja kiinteistöyhtiön välillä. Näiden yhteisöjen palveluksessa olevat eivät ole vaalikelpoisia asioiden hoidosta vastaavaan kunnan lautakuntaan. Säännös koskee kaikkia lautakunnan tehtäväalueella toimivan yhteisön palveluksessa olevia, kun valtuustossa ja kunnanhallituksessa rajoitus koskee vain johtavassa tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä toimivia (34.1 :n 3 kohta). Säännöksessä kuntayhtymät ovat samassa asemassa kuin muutkin yhteisöt. Säännöksen soveltaminen kuntayhtymän palveluksessa olevaan henkilöön edellyttää, että kunnalla on kuntayhtymässä määräämisvalta. Tältä osin sääntely poikkeaa siitä, mitä 34.1 :n 4 kohdassa säädetään kuntayhtymän johtohenkilöiden vaalikelpoisuudesta valtuustoon. Vaalikelpoisuutta valtuustoon koskevan säännöksen mukaan riittävää on, että kunta on kuntayhtymän jäsen. Liikeyritysten johtohenkilöt (36.1 :n 3 kohta) Säännös kunnassa toimivan liikeyrityksen johtohenkilöiden vaalikelpoisuudesta lautakuntaan vastaa sitä, mitä 35.1 :n 3 kohdassa säädetään vaalikelpoisuudesta kunnanhallitukseen. Myös tulkinnan osalta viitataan edellä kunnanhallituksen kohdalla esitettyyn. Säännös voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi rakennusliikkeen johtohenkilöihin kaavoitusasioita valmistelevassa lautakunnassa, terveys- tai muita ostopalveluja tuottavan yrityksen johtohenkilöihin vastaavassa lautakunnassa sekä pankkien johtohenkilöihin asuntolainaasioita käsittelevässä lautakunnassa. KHO /2330: A:n sataman hallitus on asemaltaan kuntalain mukainen lautakunta. Sataman suurin asiakas on varustamopalveluyhtiö, jonka resurssi- ja kehityspäällikön ei katsottu olevan yhtiössä sellaisessa johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa, että hän olisi vaalikelvoton sataman hallitukseen. KHO /3024: Henkilö oli valtakunnallisesti toimivan konsulttitoimiston paikallistoimiston toimistopäällikkö. Yhtiön toimialana oli rakennus-, sähkö ja lvi-suunnittelu. Edellisen vaalikauden eli neljän vuoden aikana tekninen lautakunta käsitteli asiaa, joista seitsemän oli sellaista henkilön työnantajan asiaa, joissa hän oli esteellinen. KHO katsoi, että henkilö oli lainkohdan tarkoittamassa johtavassa asemassa asianomaisessa yrityksessä, mutta kysymys ei ollut sellaisesta yrityksestä, jolle teknisen lautakunnan tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu olisi omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilö oli vaalikelpoinen lautakuntaan. KHO /2200: Henkilö oli liiketoimintaa harjoittaman valtakunnallisen jätehuoltoyrityksen aluejohtaja. Yhtiö tarjosi muun muassa jätehuolto-, kierrätys-, kiinteistönhuolto-, ongelmajätehuolto-, ym. palveluita ja harjoitti merkittävää liiketoimintaa Oulun kaupungissa ja toimi kilpailutilanteessa muiden alan yritysten ja myös Oulun Jätehuollon kanssa. Kun otettiin huomioon hänen asemansa ja tehtäviensä laatu yhtiöissä, hän oli kuntalain 36.1 :n 3 kohdassa tarkoitetussa asemassa yhtiössä. Kun otettiin huomioon mainitun yhtiön harjoittaman liiketoiminnan laatu ja laajuus Oulun kaupungissa ja liikelaitosten lautakunnan tehtäväalue ja mainitun lautakunnan alaisen Oulun Jätehuollon ja sanotun yhtiön väliset sopimukset sekä alalla vallitseva kilpailutilanne, yhtiö oli sellainen yhteisö, jolle lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisut olivat omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilö ei ollut vaalikelpoinen liikelaitosten lautakuntaan. KHO /2174: Asiassa oli kysymys kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen vaalikelpoisuudesta tekniseen lautakuntaan. Yhtiön toimialana oli maansiirto- ja kaivutyöt, tavaraliikenteen harjoittaminen sekä raskaskonekorjaus ja siihen liittyvä varaosien ja tarvikkeiden myynti. Tekninen lautakunta vastasi muun ohella yhdyskuntatekniikan rakentamisesta, eräiden rakennushankkeiden toteuttamisesta sekä eräistä kaavoitukseen liittyvistä tehtävistä. Lisäksi lautakunta toimi tielautakuntana ja teki maaaineslupapäätökset. Kunnanhallituksen mukaan teknisen lautakunnan ensimmäisenä toimintavuotena pidetyssä seitsemässä kokouksessa yhtiömies ei ollut kertaakaan esteellinen. Kun otettiin huomioon yhtiön toimialasta ja 10

16 1, KV :30 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk toiminnasta kunnassa saatu selvitys ja teknisen lautakunnan asema sekä tehtävät ja toimivalta yhtiön toimialaan liittyvissä asioissa, yhtiö ei ollut KuntaL 36.1 :n 3 kohdassa tarkoitettu yhteisö ja yhtiön vastuunalainen yhtiömies oli vaalikelpoinen lautakuntaan. Lisäksi otettiin huomioon, että vaalikelpoisuutta rajoittavia säännöksiä oli poikkeuksena yleisestä vaalikelpoisuudesta tulkittava suppeasti. Samoin KHO /2175, jossa oli kysymys maanrakennusalalla toimineen avoimen yhtiön yhtiömiehen vaalikelpoisuudesta ympäristölautakuntaan. Vaalikelpoisuus henkilöstöasioita käsittelevään toimielimeen (kuntalain 36.2 ) Pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitavaan toimielimeen sovelletaan mitä 35.2 :ssä säädetään vaalikelpoisuudesta kunnanhallitukseen. Pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitavia toimielimiä ovat esimerkiksi henkilöstölautakunnat tai henkilöstöasioita varten asetetut toimielimen jaostot. Säännöksessä viitataan kunnanhallitusta koskeviin vastaaviin vaalikelpoisuuden rajoituksiin, joita on käsitelty edellä. KHO /668: Terveyslautakunta ei ollut pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitava toimielin. Vaalikelpoisuus johtokuntaan ja toimikuntaan (kuntalain 36.3 ) Säännöksen mukaan johtokuntaan ja toimikuntaan voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole. Johtokunnan ja toimikunnan hoidettavina olevat asiat poikkeavat luonteeltaan lautakunnan hoidettavista. Johtokunta vastaa kunnan liikelaitoksen tai muun laitoksen toiminnasta. Toimikunta asetetaan usein projektiluonteisia tehtäviä, esimerkiksi rakennushankkeen toteuttamista varten. Näissä tehtävissä vaaditaan usein erityistä asiantuntemusta. Esimerkiksi liikelaitoksen johtokuntaan voidaan valita henkilöitä, joilla on kyseisen toimialan asiantuntemusta. Liikelaitoksen, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen toiminnassa tärkeää on myös käyttäjä- ja henkilöstödemokratian toteuttamismahdollisuudet. Johtokunnan kokoonpanossa voidaan ottaa huomioon palvelujen käyttäjien ja henkilöstön edustus (ks ). Johtokuntaan ja toimikuntaan ei sovelleta kunnanhallitusta ja lautakuntaa koskevia vaalikelpoisuusrajoituksia. Yleisistä vaalikelpoisuuden edellytyksistä on niin ikään poikettu siten, että myös muussa kunnassa asuva voidaan valita johtokuntaan ja toimikuntaan. Vaalikelpoisuus tarkastuslautakuntaan (kuntalain 71 ) Tilintarkastusta koskevilla vaalikelpoisuusrajoituksilla pyritään varmistamaan tilintarkastuksen riippumattomuus ja luotettavuus. Rajoitukset koskevat tilintarkastajien lisäksi myös tarkastuslautakunnan jäseniä ja varajäseniä, jotka luottamushenkilöinä vastaavat tilintarkastuksen järjestämisestä. Tarkastuslautakunnasta ja sen tehtävistä säädetään kuntalain 71 :ssä. Pykälän 1 momentin mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan kokoonpanoon vaikuttaa ensinnä se, että lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on aina oltava valtuutettuja. Vaalikelpoisuuden rajoituksista säädetään pykälän 4 momentissa. Samat rajoitukset koskevat myös varsinaista tilintarkastajaa. Vaalikelpoinen ei ole: 1) kunnanhallituksen jäsen; 2) apulaispormestari; 3) henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen, kunnanjohtajan, pormestarin tai apulaispormestarin hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen; 11

17 1, KV :30 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk ) kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä 5) henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta (23 ). Kunnanjohtaja tai pormestari johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa (24 ). Kunnan tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja tai pormestari (68 ). Kunnanhallituksen jäsenet, kunnanjohtaja tai heidän hallintolain :ssä tarkoitettu läheinen eivät ole vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan. Kunnanhallituksen varajäseniä ei mainita erikseen, koska toimielimen varajäsenistä on 18.4 :n nojalla voimassa, mitä varsinaisista jäsenistä säädetään. Kunnan ja kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevat henkilöt eivät ole vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan. Palvelussuhteelta edellytetään kuitenkin pysyväisluonteisuutta: enintään kuuden kuukauden pituinen väliaikainen palvelussuhde ei aiheuta vaalikelpoisuuden puuttumista tai menettämistä (ks. 37 ). Kunnan tilintarkastus ulottuu konsernitilinpäätöksen kautta myös kunnan määräämisvallassa oleviin yhteisöihin ja säätiöihin. Kuntakonsernin palveluksessa olevat henkilöt eivät ole vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan. Kunnan määräämisvalta yhteisössä ja säätiössä määräytyy samoin kuin muissakin vaalikelpoisuussäännöksissä (ks. yleiskirje 8/80/2012). Tarkastuslautakuntaan ei voida valita henkilöä, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Säännös rajaa vaalikelpoisuutta tarkastuslautakuntaan 35 :ssä säädetyllä tavalla. Sovellettavaksi tulee myös vaalikelpoisuutta valtuustoon koskeva 34, kun vaalikelpoisia kunnanhallitukseen eivät ole henkilöt, jotka eivät ole vaalikelpoisia valtuustoon. Lain 71.3 :n 1-3 kohdissa tarkoitettujen henkilöiden lisäksi vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan eivät ole: :n 1 kohdassa tarkoitetut valtion virkamiehet 34.1 :n 4 kohdassa tarkoitetut kuntayhtymän palveluksessa olevat henkilöt 35.1 :n 3 kohdassa tarkoitetut liikeyritysten johtohenkilöt eivätkä 35.2 :ssä tarkoitetut henkilöstön edunvalvonnasta vastaavat henkilöt. Vaalikelpoisuus yhteiseen toimielimeen (kuntalain 77.2 ) Yhteinen toimielin on yksi kuntalain tarjoamista mahdollisuuksista kuntien yhteistoiminnan organisoimiseksi. Kun jokin kunta hoitaa sopimukseen perustuen yhden tai useamman kunnan puolesta jonkin tehtävän, kunnat voivat sopia, että muut sopimuskunnat valitsevat osan jäsenistä tehtävistä vastaavaan kunnan toimielimeen. Yhteinen toimielin kuuluu ns. isäntäkunnan/vastuukunnan organisaatioon. Isäntäkunta on se kunta, joka sovitusta tehtävästä huolehtii. Yhteinen toimielin on käytännössä useimmiten lautakunta, mutta voi olla myös esimerkiksi johtokunta. Kunta- ja palvelurakenneuudistus lisäsi yhteisten toimielinten käyttöä, kun ns. yhteistoiminta-alue, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, voidaan organisoida yhteisen toimielimen pohjalta. Jäseninä toimielimessä voivat olla asianomaisten kuntien vastaavaan toimielimeen vaalikelpoiset henkilöt. Toimielinten jäsenten toimikausi ja puheenjohtajisto Kuntalain 19 :n mukaan toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja muiden lautakuntien jäsenet valitaan tammikuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Viimeksi mainitulla on pyritty siihen, että valinnat tehdään mahdollisimman pian valtuustokauden tai toimielimen toimikauden alettua. Lähtökohtana on, että toimielimen toimikausi on sama kuin valtuuston toimikausi. Valtuusto voi kuitenkin päättää lyhyemmästä toimikaudesta. Käytännössä toimikausi ei toimikuntaa lukuun ottamatta voine olla vuotta lyhyempi.

18 1, KV :30 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk Kuntalain 71.1 :n mukaan tarkastuslautakunta asetetaan valtuuston toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan tehtävät jatkuvat siis siihen saakka, kunnes toimikauden viimeisen tilikauden tilintarkastus on suoritettu. Tarkastuslautakunnan kohdalla tämä ajankohta on tilintarkastuskertomuksen käsittely valtuustossa. Vanhan tarkastuslautakunnan toimikauden jatkumisesta huolimatta uusi tarkastuslautakunta valitaan muiden lautakuntien tavoin valtuuston tammikuun kokouksessa. Valtuusto voi valita toimielimen jaoston jäsenet. Yleensä valtuusto kuitenkin antanee toimielimelle itselleen toimivallan valita jaostonsa jäsenet. Tällöin toimielin päättää itse myös jaoston jäsenten toimikaudesta. Toimikunnat asetetaan kuntalain 17.5 :n mukaan aina määrätyn tehtävän hoitamista varten. Toimikunnan toimikausi voi olla enintään sen asettaneen toimielimen toimikauden pituinen. Kuntalain 20 :n mukaan toimielimellä on oltava puheenjohtaja ja tarpeellinen määrä varapuheenjohtajia. Jollei varapuheenjohtajien määrästä määrätä johtosäännössä, valinnan suorittavan toimielimen on ensin päätettävä varapuheenjohtajien lukumäärästä. Toimielimen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikausi on sama kuin toimielimen muiden jäsenten toimikausi. Poliittisen suhteellisuuden toteutumiseksi puheenjohtajisto valitaan samassa vaalitoimituksessa. Varsinainen vaalitoimitus ei ole tarpeen, jos puheenjohtajiston valinta on yksimielinen. Suhteellisuuden varmistamiseksi vaali voidaan 60 :n mukaisesti vaatia toimitettavaksi suhteellisena. Jos vaali toimitetaan enemmistövaalina, kullakin vaaliin osallistuvalla on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin on valittavia henkilöitä. Ks. jäljempänä oleva teksti suhteellisen vaalin ja enemmistövaalin toimittamisesta. Tasa-arvolain soveltaminen Kunnalliset toimielimet Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a, joka kuuluu seuraavasti: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Sukupuolikiintiö koskee kaikkia kunnan ja kuntayhtymän toimielimiä lukuun ottamatta kuntien valtuustoja, jotka valitaan yleisillä vaaleilla. Kunnan toimielimiä ovat kuntalain 17 :n mukaan valtuuston lisäksi 13 kunnanhallitus ja sen jaostot lautakunnat ja niiden jaostot johtokunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Tasa-arvolain muutoksella, joka tuli voimaan , kiintiövaatimus ulotettiin myös kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimiin. Käytännössä tämä tarkoittaa myös niitä toimielimiä, joihin jokainen kunta valitsee omat jäsenensä, esimerkiksi kuntayhtymän yhtymävaltuustoa. Kiintiövaatimuksen täyttäminen edellyttää ennakolta käytäviä kuntien neuvotteluja. Sukupuolikiintiöstä voidaan poiketa erityisestä syystä. Erityinen syy voi olla esimerkiksi, että jollakin erityisalalla on vain joko nais- tai miespuolisia asiantuntijoita. Jos kiintiöstä poiketaan, syy on tarpeen kirjata valintapäätökseen. Erityiset syyt oikeuttanevat varsin har-

19 1, KV :30 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk voin poikkeamaan kiintiöstä kunnallisia toimielimiä valittaessa. Lähinnä poikkeaminen voinee tulla kysymykseen esimerkiksi laitoksen johtokunnassa ja erityistä tehtävää varten asetetussa toimikunnassa. Valtuusto voi kuntalain 18.1 :n nojalla johtosäännössä määrätä, että kunnanhallitukseen ja nimettyyn lautakuntaan valitaan vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Tarkoituksena on antaa vaaleilla valituille valtuutetuille vastuuta myös kunnan muussa hallinnossa ja lisätä poliittista vastuuta. Jos valtuustoon ei ole vaaleissa valittu riittävästi kummankin sukupuolen edustajia, valtuutettujen ja varavaltuutettujen aseman korostaminen säännöksessä mainitulla tavalla on ilmeisesti erityinen syy poiketa tasa-arvolain mukaisesta kiintiöstä. KHO 1999:20: Kun valtuutetuista ja varavaltuutetuista 34 % oli naisia, johtosääntömääräys ei ollut erityinen syy poiketa kiintiöstä. KHO /931: Koska valtuustoon oli vaaleilla valittu niin monta naista, että valinnoissa voitiin noudattaa kiintiösäännöstä, johtosäännön määräyksillä jäsenten valinnan rajoittamisesta valtuutettuihin ja varavaltuutettuihin ei ollut merkitystä. Tasa-arvolain vaatimukset on otettava huomioon toimielintä valittaessa. Käytännössä kiintiön toteuttaminen voi olla vaikeaa, jos vaali ei ole yksimielinen. Ks. vaalimenettelyä koskeva teksti jäljempänä. Sekä naisia että miehiä on oltava sekä varsinaisina että varajäseninä vähintään 40 %. Vaatimuksen toteutumista laskettaessa on syytä ensin laskea, kuinka paljon 40 % on toimielimen jäsenmäärästä. Jos luvuksi tulee murtoluku, se on korotettava ylempään kokonaislukuun, joka osoittaa naisten tai miesten vähimmäismäärän toimielimessä. Erikokoisissa toimielimissä on oltava naisia ja miehiä seuraavasti: Jos toimielimen jäsenmäärä on neljä, naisia ja miehiä on oltava kumpiakin kaksi. Vastaavasti toimielimen jäsenmäärän suurentuessa luvut ovat 5 (jäsenmäärä) 2 (naisia ja miehiä vähintään), 6 3, 7 3, 8 4, 9 4, 10 4, 11 5, 12 5, 13 6, 14 6, 15 6, 16 7, 17 7, 18 8, 19 8, 20 8, 21 9 jne. Kolmejäsenisessä toimielimessä kiintiö ei voi toteutua, vaan yksi toisen sukupuolen edustaja on riittävä. Kuntaenemmistöiset yhtiöt Tasa-arvolain 4 a :ssä on myös kuntaenemmistöisiä yhtiöitä koskeva säännös, joka kuuluu seuraavasti: Jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden. Lähinnä säännös tullee sovellettavaksi osakeyhtiöissä. Kuntaenemmistöisiä yhtiöitä lienevät ne, joissa kunnalla tai usealla kunnalla on osake-enemmistö eli yli 50 % yhtiön osakkeista. Lakiesityksen perusteluissa ei tältä osin selvitetä säännöksen soveltamista. Säännöstä sovelletaan luottamushenkilöistä koostuvaan elimeen. Tasa-arvovaatimus ei koske viraston tai laitoksen sisäisiä johtoryhmiä tai vastaavia, joihin henkilöt kuuluvat virka-asemansa perusteella. Yhtiön hallitusta tasa-arvovaatimus koskee, vaikkei tätä toimielintä säännöksessä nimenomaan mainitakaan. Osakeyhtiössä osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa myös hallintoelimet valitaan. Osakeyhtiölain 5:3 :n mukaan yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen tai hallintoneuvoston, jos sellainen yhtiössä on. Kuntalain 23.2 :n mukaan kunnanhallitus tai muu johtosäännössä määrätty kunnan viranomainen antaa toimiohjeet yhtiökokousedustajalle. Tasa-arvolain vaatimus sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta on otettava huomioon hallintoelinten jäsenten valintaa koskevissa toimiohjeissa, jotka eivät saa olla lain vastaisia. Yhtiökokousedustajan, myös muun kuin kunnan edustajan, on luonnollisesti toimittava lain mukaisesti ilman erityisiä toimiohjeitakin. Toimiohjeissa on myös 14

20 1, KV :30 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk Vaalimenettely otettava huomioon pykälän 3 momentin säännös mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden. Kuntaenemmistöisessä yhtiössä on usein myös yksityisiä omistajia, joilla on oikeus saada edustuksensa yhtiön hallitukseen tai muuhun toimielimeen. Tasapuolisuusvaatimus kohdistuu tässä tapauksessa vain kuntaa tai kuntia edustaviin jäseniin (PeVL 25/1994 vp). Jos asianomaisen toimielimen jäsenmäärä on vähintään neljä, ilmaus "tasapuolisesti" vaatii ainakin, että naisia ja miehiä on enemmän kuin aiemman säännöksen vaatima yksi. Tasapuolinen edustus edellyttänee yleensä, että naisia ja miehiä on lähes yhtä paljon. Vaalin toimittamisesta säädetään kuntalain 60 :ssä seuraavasti: 15 Vaalissa tulevat valituiksi se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Luottamushenkilöiden vaali toimitetaan suhteellisena, jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen jäsenistä vähintään määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä. Jos osamääräksi tulee murtoluku, se korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun. Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajäsenet ovat henkilökohtaisia, ehdokkaat on hyväksyttävä ennen vaalia ja ehdokkaana tulee olla sekä varsinainen jäsen että tämän varajäsen. Jos varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia, valituiksi tulevat varsinaisiksi jäseniksi valittujen jälkeen seuraavaksi eniten ääniä tai korkeimmat vertausluvut saaneet ehdokkaat. Suhteellista vaalia toimitettaessa on noudatettava soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Lisäksi valtuusto voi antaa määräyksiä vaalin toimittamisesta. Suhteellinen vaali ja vaadittaessa myös enemmistövaali on toimitettava suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaali voidaan toimittaa suljetuin lipuin toimielimen jäsenen osallistuessa kokoukseen videoneuvotteluyhteyden avulla vain, jos vaalisalaisuus on turvattu. Vaalisalaisuuden turvaamiseksi edellytetään, että: 1) toimielimen jäsen voidaan luotettavasti tunnistaa; 2) annettu ääni toimitetaan varsinaiselle kokouspaikalle salatulla sähköisellä yhteydellä; sekä 3) äänet lasketaan siten, ettei äänen antajaa ja äänen sisältöä voida keskenään yhdistää. Henkilövalinnasta käytetään nimitystä vaali. Kysymys voi olla henkilön tai henkilöiden valitsemisesta kunnan luottamustoimeen tai esimerkiksi kunnan edustajaksi yksityisoikeudelliseen yhteisöön taikka kunnan viranhaltijan tai työntekijän valinnasta. Vaalipäätös voi olla yksimielinen, jolloin varsinaiseen vaalitoimitukseen ei tarvitse lainkaan ryhtyä. Vaali voidaan toimittaa joko enemmistövaalina tai luottamushenkilöitä valittaessa myös suhteellisena. Vaali toimitetaan ensisijaisesti enemmistövaalina. Enemmistövaalissa valituksi tulee se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, jokaisella toimielimen jäsenellä on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin valittavia henkilöitä on. Yhdelle ehdokkaalle voidaan kuitenkin antaa vain yksi ääni, mutta kaikkia ääniä ei ole pakko käyttää. Valituksi tulee saamiensa äänimäärien mukaisesti niin monta ehdokasta kuin valittavia on. Kahta tai useampaa luottamushenkilöä valittaessa vaali voidaan toimittaa suhteellisena. Suhteellinen vaali voi teoriassakin tulla kysymykseen vain, jos valittavia on enemmän kuin yksi. Suhteellisen vaalin toimittamiseen ryhdytään, jos sen vaatijoita on riittävästi. Suhteellista vaalia on vaadittava niin monen vaaliin osallistuvan, että he vaalissa voivat yhdessä saada valituksi vähintään yhden ehdokkaansa. Suhteellisen vaalin toimittamisen edellytyksistä säädetään laissa suoraan laskukaavalla (ks. pykäläteksti).

21 1, KV :30 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk Esimerkki: Läsnä olevia toimielimen jäseniä on 55 ja valittavia luottamushenkilöitä on kuusi. Tällöin 55 (läsnä olevien lukumäärä) jaetaan seitsemällä (6+1 = valittavien lukumäärä lisättynä yhdellä). Osamääräksi tulee noin 7,8 eli murtoluku. Tämä korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun, joka on kahdeksan. Jotta vaali toimitetaan suhteellisena, vaatijoita pitää olla kahdeksan. Puheenjohtajan tehtävänä on todeta, onko suhteellisen vaalin vaatijoita riittävästi. KHO 1984 II 20: Valtuutetun ehdotusta suhteellisen vaalin toimittamiseksi ei kannatettu. Tästä huolimatta puheenjohtajan olisi tullut todeta, tarvittaessa äänestämällä, oliko ehdotuksella niin monen valtuutetun kannatus kuin suhteellisen vaalin toimittamiseen vaaditaan. KHO 1973 II 37: Suhteellisen vaalitavan noudattamisesta voitiin äänestää kesken asian käsittelyn ja myös toistamiseen samassa kokouksessa. Luottamushenkilöiden vaalissa varajäsenet valitaan aina samassa vaalitoimituksessa kuin varsinaiset jäsenet. Kuntalain 18.4 :n mukaan kunnan toimielinten jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Varajäsenten ollessa henkilökohtaisia ehdokkaana on käytännössä varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä muodostama ehdokaspari. Kuntalain säännöksen mukaan varajäsenten ollessa henkilökohtaisia on ehdokkaat (ehdokasparit) enemmistövaalissakin hyväksyttävä ennen vaalia. Suhteellinen vaali perustuu aina ennakolta suoritettuun ehdokasasetteluun, joten siinä ei ole ollut samoja ongelmia kuin enemmistövaalissa. Suhteellisen vaalin toimittamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista on säädetty. Käytännössä tarkemmat määräykset suhteellisen vaalin toimittamisesta ovat valtuuston työjärjestyksessä. KHO /3699: Valtuuston puheenjohtajiston suhteellisena toimitetussa vaalissa sama henkilö oli ollut kahdella ehdokaslistalla. Vaali kumottiin virheellisessä järjestyksessä toimitettuna. KHO 1988 A 28: Valtuuston työjärjestyksessä voitiin suhteellisen vaalin toimittamisesta määrätä, että vaalilautakunnan oli, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätettiin, jos sama henkilö oli asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla. Suhteellinen vaali toimitetaan aina suljetuin lipuin. Enemmistövaali on ensisijaisesti avoin, mutta on vaadittaessa toimitettava suljetuin lipuin. Tällöin on riittävää, että yksikin toimielimen jäsenistä vaatii suljettua vaalia. Äänten mennessä tasan vaalin ratkaisee arpa. KHO 1983 II 37: Vaali voitiin puheenjohtajan vaatimuksesta toimittaa suljetuin lipuin, vaikka kukaan muista jäsenistä ei sitä vaatinut. KHO 1991 A 41: Suljetuin lipuin toimitetussa virkavaalissa oli Vastamäki - nimiselle henkilölle annettu ääni katsottava tarkoitetun Vastamaa -nimiselle henkilölle. KHO 1978 II 120: Valtuusto oli ennen lautakunnan jäsenten vaalia yksimielisesti hyväksynyt puheenjohtajan tekemän vaalin toimittamistapaa koskevan ehdotuksen. Vaalissa oli ensin valittu yksimielisesti muut jäsenet ja tämän jälkeen suljetuin lipuin toimitetussa vaalissa yksi jäsen. Vaali oli toimitettu 1976KunL 28 :n mukaisesti. Suljetussa vaalissa erityinen ongelma voi olla jäsenen osallistuminen kokoukseen videoneuvotteluyhteydellä. Suljetussa vaalissa keskeistä on vaalisalaisuuden turvaaminen. Tämän vuoksi vaalin suorittamiselle on asetettu erityisiä edellytyksiä: toimielimen jäsen on voitava tunnistaa luotettavasti; annettu ääni on toimitettu kokouspaikalle salatulla sähköisellä yhteydellä; ja

22 1, KV :30 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk äänet on voitava laskea niin, ettei äänen antajaa ja äänen sisältöä voida keskenään yhdistää. Käytännössä edellytykset voivat johtaa siihen, ettei suljetun vaalin toimittaminen videokokouksessa ole mahdollista. Tällöin vaaliasia on siirrettävä seuraavaan kokoukseen. Neuvottelut luottamushenkilöpaikoista Jokaisessa kunnassa on oma käytäntö ja kulttuuri luottamushenkilöpaikkojen jakamisessa. Yleinen käytäntö kuitenkin on, että valtuuston poliittiset ryhmät neuvottelevat ennakolta paikkojen jaosta ja valtuusto voi neuvottelutuloksen perusteella yksimielisesti valita jäsenet ja varajäsenet kunnan toimielimiin. Käytännössä joudutaan harvoin edellä käsiteltyihin ja usein hankaliin vaalitoimituksiin. Jos neuvotteluissa ei onnistuta, joudutaan toimielimet valitsemaan yksi kerrallaan toimittamalla vaali. Neuvotteluissa lähtökohtana on, että luottamushenkilöpaikat jaetaan suhteellisen vaalin periaatteilla eri ryhmien valtuustopaikkojen mukaisesti. Vaalin suorittaa valtuusto ja valtuustossa edustettuina olevien eri ryhmien koon perusteella voidaan ennakolta laskea, kuinka monta paikkaa ryhmä suhteellisessa vaalissa tulisi saamaan. Tätä kuvaa seuraava esimerkki: Valtuustossa on 35 valtuutettua. Puolueilla ja muilla ryhmillä (A E) on valtuutettuja seuraavasti: A B C D E Valtuutetut ja vertausluvut 5,5 4 3,5 2,5 2 (d Hondt) 3,66 2,66 2,33 1,66 1, Jos valittavana on 9-jäseninen toimielin, eri ryhmät saavat vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä paikkoja seuraavasti: 1. A (vertausluku 11) 2. B (8) 3. C (7) 4. A (5,5) 5. D (5) 6. E (4) 7. B (4) 8. A (3,66) 9. C (3,5) B (2,66) Kukin ryhmä saa paikkoja vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä niin pitkälle kuin paikkoja on kussakin toimielimessä jaettavana. Tässä tapauksessa ryhmä A saa kolme paikkaa, ryhmä B kaksi paikkaa, ryhmä C kaksi paikkaa sekä ryhmät D ja E yhden paikan. Eri ryhmät voivat olla keskenään yhteistyössä ja muodostaa eräänlaisen vaaliliiton. Jos esim. ryhmät D ja E yhdistävät voimansa, niiden ensimmäinen vertausluku on 9 (5+4). D:n ja E:n on tällöin sovittava, miten paikat niiden kesken jaetaan. Muutenkin on korostettava, että luottamushenkilöpaikkojen jako on ennen muuta neuvotteluasia. Esimerkiksi toimielimen puheenjohtajiston valinnassa paikkojen kaavamainen jako suhteellisuusperiaatteella ei liene tarkoituksenmukaista. Toimielimen kokoonpanoa koskevat erityiset vaatimukset Valtuusto voi johtosäännössä määrätä, että kunnanhallitukseen ja nimettyihin lautakuntiin voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Johtosäännön määräyksellä asianomaisen toimielimen kokoonpanolle asetettu vaatimus sitoo myös valtuustoa itseään sen valitessa toimielintä. Jollei kokoonpano vaalin jälkeen vastaa johtosäännön määräystä, vaali on toimitettava uudelleen. Puheenjohtajan on kuitenkin ennen vaalia syytä todeta kokoonpanoa koskeva vaatimus ja sen vaikutus vaalin tulokseen.

23 1, KV :30 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk Myös laissa voidaan asettaa erityisiä kelpoisuusvaatimuksia, jotka on otettava vaalissa huomioon. Esimerkiksi tasa-arvolain vaatimus sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta on tällainen (ks. edellä oleva teksti). Jos toimielimen kokoonpano ei ole tasa-arvolain 4 a :n mukainen, vaali on toimitettava uudelleen. Sama koskee myös kuntalain 35.3 :n vaatimusta siitä, että enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa olevia henkilöitä. Toimielimen jäsenten vaalissa on luonnollisesti otettava huomioon jäsenten vaalikelpoisuus, joka usein voi olla tulkinnanvarainen. Vaalikelpoisuutta ei yleensä asetetakaan vaalipäätöksen ehdoksi, joten vaalia ei toimiteta uudelleen. Jos luottamustoimeen on valittu henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Päätös voidaan myös kumota valituksen johdosta. Jos kunnanhallitus saattaa 56 :n nojalla asian valtuuston uudelleen käsiteltäväksi, koko toimielin voidaan valita uudelleen (KHO /1483). Toisaalta ei liene myöskään estettä toimia niin, että vain vaalikelpoisuutta vailla olleen tilalle valitaan vaalikelpoinen henkilö. Valittu henkilö hoitaa tointaan siihen saakka, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu (39 ). Kunnan toimielimiä koskevat erityisäännökset Kaksikielisen kunnan opetustoimen hallinto Kaksikielisen kunnan opetustoimen hallintoa koskee kuntalain 16.2 :n säännös. Kaksikielisen kunnan hallinnossa on otettava huomioon eri kieliryhmät. Opetustoimen luottamushenkilöhallinto on järjestettävä kumpaakin kieliryhmää varten erikseen. Vaihtoehtoina ovat: 18 kumpaakin kieliryhmää varten on erillinen toimielin tai yhteinen toimielin, joka jakautuu kieliryhmiä varten jaostoihin. Kieliryhmää varten asetetun toimielimen jäsenet on valittava kieliryhmään kuuluvista henkilöistä. Asianomaiseen kieliryhmään katsotaan kuuluvan henkilön, joka on väestötietojärjestelmään ilmoittanut asianomaisen kielen äidinkielekseen. Käytännössä kieliryhmän toimielimeen valittaneen myös henkilöitä, jotka käyttävät kieliryhmän kieltä kotikielenään. Kunnan keskusvaalilautakunta Vaalilain 13 :n mukaan valtuuston on asetettava kuntaan kunnan keskusvaalilautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään viisi. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Jäsenistä valtuuston on määrättävä yksi puheenjohtajaksi ja toinen varapuheenjohtajaksi. Sekä jäsenten että varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa kunnassa edellisissä kunnallisvaaleissa (vuoden 2012 vaalit) esiintyneitä äänestäjäryhmiä. Jotta kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenet ja varajäsenet edustaisivat edellisissä kunnallisvaaleissa esiintyneitä äänestäjäryhmiä, se yleensä edellyttää, että kukin jäsen ja varajäsen edustaa eri äänestäjäryhmää. Niin kauan kuin yksikin huomioon otettava äänestäjäryhmä on vailla edustusta, keskusvaalilautakuntaan ei saa valita muusta ryhmästä kahta edustajaa. vrt. KHO 2011:30: Vaalilain 11 :n 1 momentin mukaan aluehallintovirasto asettaa vaalipiirilautakunnan. Pykälän 2 momentin mukaan vaalipiirilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä neljä varajäsentä. Sekä jäsenten että varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Aluehallintovirasto oli asettanut vaalipiirilautakunnan määräten puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kolme jäsentä siten, että he edustivat viittä eri puoluetta, ja neljä varajäsentä siten, että he edustivat samoista puolueista neljää. Sellaisen puolueen piirijärjestö, jonka edustajaa ei ollut valittu jäseneksi eikä varajäseneksi, valitti aluehallintoviraston päätöksestä. Vaalilain säännös vaalipiirilautakunnan kokoonpanosta ei estänyt sitä, että varajäsenet asetettaisiin eri puolueista kuin varsinaiset jäsenet. Vaalipiirilautakuntaan ei kuitenkaan ollut valittu samasta puolueesta enempää kuin yksi edustaja jäseneksi ja vastaavasti varajäseneksi. Päätös ei ollut lainvastainen.

24 1, KV :30 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk Huomionarvoinen on myös vaalilain 13 :n säännös, jonka mukaan jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa. Käytännössä työskentelyeste voi tulla ajankohtaiseksi vasta seuraavissa kunnallisvaaleissa vuoden 2016 syksyllä. Valtion paikallishallinnon toimielimet Kunta valitsee luottamushenkilöitä myös erinäisiin valtion toimielimiin. Esimerkiksi käräjäoikeuden lautamiehet, kiinteistötoimitusten uskotut miehet sekä poliisin neuvottelukunnan jäsenet ovat kunnan valitsemia. Kunnan valitsemiin valtion luottamushenkilöihin sovelletaan kuntalain 32.3 :n mukaan kunnan luottamushenkilöitä koskevia säännöksiä, jollei asianomaisessa erityislaissa muuta säädetä. Yleensä asianomaisessa erityislaissa säädetään ainakin henkilöiden valintaan liittyvistä seikoista. Samoin tasa-arvolain 4 a koskee myös kunnan valtion toimielimiin valitsemia jäseniä, jollei asianomaisessa erityislaissa ole tarkempia säännöksiä valittavien henkilöiden kelpoisuudesta (ks. jäljempänä käräjäoikeuksien lautamiehiä koskevat vaatimukset, joita sovelletaan myös kiinteistötoimitusten uskottuihin miehiin). Käräjäoikeuden lautamiehet Käräjäoikeuslain 7 :n mukaan valtuusto valitsee lautamiehet toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Kunnasta valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielijakautumaa. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö (käräjäoikeuslain 6 ). Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Poliisin neuvottelukunta Kiinteistönmuodostamislain 6 :n mukaan valtuuston tulee valita kunnan kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi vähintään kuusi henkilöä valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Uskotun miehen tulee olla kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva henkilö. Vaalikelpoisuudesta uskotun miehen toimeen on lisäksi voimassa, mitä käräjäoikeuden lautamiehistä säädetään. Poliisin hallinnosta annetun asetuksen 13 :n mukaan valtuusto valitsee poliisin neuvottelukuntaan jäsenet toimikaudekseen. Poliisihallitus vahvistaa neuvottelukunnan jäsenmäärän. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. SUOMEN KUNTALIITTO Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toimitusjohtaja Heikki Harjula johtava lakimies

25 1, KV :30 / Pykälän liite: Kaupunginhallitus NIVALAN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖVALINNAT KAUPUNGINHALLITUS LIITE KV Varsinaiset jäsenet Vuolteenaho Jarmo, puheenjohtaja Vähäsöyrinki Leena, 1. vpj. Päivärinta Mikko Raudaskoski Jarmo Niinikoski Eija-Riitta Pirnes Satu Jaakola Vesa, 2. vpj. (ens. 2 vuotta) Ahlholm Jani, 2. vpj. (seur. 2 vuotta) Kujala Helena Henkilökohtaiset varajäsenet Nuorala Matti Ainasoja Eeva-Leena Kivioja Jarmo Maijala Juha Leppimaa Maarit Suni Hilkka Rajala Tuula Raudaskoski Eero Kukkola Jukka - jäsenmäärä 9 - valtuusto valitsee kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat (2 kpl) - toimikausi on valtuuston määräämä toimikausi, 2 vuotta.

26 1, KV :30 / Pykälän liite: Kaupunginhallitus NIVALAN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖVALINNAT KAUPUNGINHALLITUS Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet - jäsenmäärä 9 - valtuusto valitsee kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat (2 kpl) - toimikausi on valtuuston määräämä toimikausi, 2 vuotta.

27 2, KV :30 Henkilöstöjaoksen jäsenten ja henkilökohtaisten varajäsenten valinta Kaupunginhallitus Oheismateriaali: Henkilöstöjaos Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Valtuusto asettaa kunnanhallituksen sekä kuntalain 71 :ssä tarkoitetun tarkastuslautakunnan. Valtuusto voi lisäksi asettaa 1) kunnanhallituksen alaisena toimivia lautakuntia pysyväisluonteisten tehtävien hoitamista varten sekä; 2) johtokuntia liike- tai muun laitoksen taikka tehtävän hoitamista varten. Kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan jaostosta on soveltuvin osin voimassa, mitä asianomaisesta toimielimestä säädetään. Kunnanhallitus ja valtuuston päätöksen nojalla muukin toimielin voi asettaa toimikuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten. Toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta tai jäljempänä toisin säädetä. Kaupunginvaltuusto on valinnut luottamushenkilöt seuraaviin lautakuntiin ja toimielimiin valtuustokaudelle maaseutulautakunta - sivistyslautakunta - tekninen lautakunta - tarkastuslautakunta - keskusvaalilautakunta. Kaupunginvaltuusto on valinnut luottamushenkilöt myös seuraaviin jaostoihin: - henkilöstöjaos - tekninen lupajaos. Henkilöstöjaoksen toimikaudeksi on määritetty kaksi vuotta. Jaostosta on soveltuvin osin voimassa, mitä asianomaisesta toimielimestä eli kunnanhallituksesta, lautakunnasta tai johtokunnasta säädetään. Tämä koskee myös vaalikelpoisuutta. Toimielimen (eli kaupunginvaltuuston) valitessa jaoston jäsenet toimikaudesta päättää asianomainen toimielin (kaupunginvaltuusto). Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että se - määrittelee henkilöstöjaoksen toimiajaksi kaksi vuotta eli toimikausi päättyy kuluvan valtuustokauden päättyessä

28 2, KV :30 Päätös - valitsee henkilöstöjaokseen kuusi (6) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen sekä - nimeää yhden puheenjohtajaksi sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Yksimielisesti hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto Päätös

29 2, KV :30 / Pykälän liite: Henkilöstöjaos Henkilöstöjaos Varsinaiset jäsenet Niinikoski Eija-Riitta, pj, Jämbäck Kaija, 1. vpj. Hautakoski Antti Pääkkö Pekka, 2. vpj. Toivoniemi Keijo Isoahde Sanna Henkilökohtaiset varajäsenet Päivärinta Mikko Lehtola Tuomas Erkkilä Irja Meggit Marjaana Raudaskoski Eero Kesomaa Mika - toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa - jäsenmäärä 6 - toimikausi on valtuuston määrittämä toimikausi, 2 vuotta

30 2, KV :30 / Pykälän liite: Henkilöstöjaos NIVALAN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖVALINNAT HENKILÖSTÖJAOS Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa jäsenmäärä 6 toimikausi on valtuuston määrittämä toimikausi, 2 vuotta Pöytäkirjan tarkastusmerkinnät

31 3, KV :30 Kaupunginvaltuuston koollekutsuminen Kaupunginhallitus Kuntalain 54 :n mukaan valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen asia on valmisteltava kiireellisesti. Valtuuston kutsuu koolle puheenjohtaja. Kokouskutsun valtuuston ensimmäiseen kokoukseen antaa kunnanhallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnäoleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Kutsussa on ilmoitettava käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljä päivää ennen kokousta. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto siten kuin 64 ;ssä säädetään (kunnan ilmoitukset on saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla). Kokouskutsu voidaan lähettää sähköisesti, jos kunta huolehtii, että tähän tarvittavat tekniset välineet ja yhteydet ovat käytettävissä ( /2008). Kaupunginvaltuuston työjärjestyksessä (8 ) säädetään, että kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään neljä päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotuksen valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Edellisinä vuosina on toimittu siten, että kaupunginvaltuuston kokoukset on pidetty kaupungintalolla valtuustosalissa. Kokouskutsut on lähetetty tavallisina kirjeinä säädettyjä määräaikoja noudattaen. Lisäksi tieto kokouksesta on ilmoitettu kaupunginvaltuuston hyväksymässä lehdessä. Tämä ilmoitus ei ole ollut määräaikaan sidottu. Kokoukset ovat olleet pääsääntöisesti loppuviikosta pidettäviä iltakokouksia kello alkaen. Tarpeen vaatiessa (mm. talousarviokokous) kokoukset on pidetty päiväkokouksina kello alkaen. Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus päättä esittää kaupunginvaltuustolle, että kutsu valtuuston kokoukseen lähetetään vähintään neljä päivää ennen ko-

32 3, KV :30 kousta kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu lähetetään pääsääntöisesti sähköpostitse kunkin valtuutetun sekä niiden, joilla kokouksessa on puhe- ja läsnäolo-oikeus sähköpostiosoitteeseen sekä julkaistaan Nivalan kaupungin extranetissä. Kokouskutsu esityslistoineen voidaan lähettää myös kirjeitse. Kokouskutsun yhteydessä extranetissä julkaistaan myös esityslista, mikäli erityiset syyt eivät ole esteenä. Kokouskutsu ja esityslista julkaistaan myös kaupungin www-sivuilla. Kaupunginvaltuuston kokoukset pidetään pääsääntöisesti loppuviikosta pääsääntöisesti kunkin kuun viimeisenä torstaina. Tammikuun 2015 ensimmäinen valtuuston kokous pidetään torstaina kello alkaen. Alustava kokousaikataulu on seuraava: - torstai klo keskiviikko torstai torstai keskiviikko Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto Päätös

33 4, KV :30 Virallisten ilmoitusten tiedoksi saattaminen Kaupunginhallitus Kuntalain 29 :ssä todetaan, että kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Milloin kunnan tehtävä on annettu yhteisön tai säätiön hoidettavaksi, kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai säätiön toiminnasta. Lisäksi kuntalain 64 :n mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Kunnan ilmoitukset ovat yleensä kuulutuksia kokouksista, pöytäkirjojen nähtävä pitämisestä ja vaaleista, kaavoitusta koskevia tiedoksiantoja. Esimerkiksi valtuuston kokouksista on annettava yleisesti tieto 64 :n mukaisella tavalla. Viranhaltijalain 4 edellyttää haettavana olevasta virasta kuuluttamista. Kaupunginjohtajan esitys Päätös Nivalan kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupungin lakimääräiset kuulutukset ja ilmoitukset saatetaan vuonna 2015 tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja mahdollisuuksien mukaan kaupungin www-sivuilla. Tarpeen vaatiessa ilmoitukset julkaistaan kaupungin viranomaisen harkinnan mukaan Nivala-lehdessä. Virkojen ja toimien haettavaksi julkistamista koskevat ja muut tärkeäksi katsottavat ilmoitukset, jotka ovat tarvittaessa hallintokuntien yhteisiä, julkaistaan kaupungin viranomaisen harkinnan mukaisissa lehdissä. Yksimielisesti hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto Päätös

34 5, KV :30 Takauksen myöntäminen Nivalan Teollisuuskylä Oy:n lainalle HALL: 4/2015 Kaupunginhallitus Valmistelijan ehdotus Oheismateriaali: Nivalan Teollisuuskylä Oy:n hallituksen pöytäkirjanote Valmistelija kaupunginkamreeri Nivalan Teollisuuskylä Oy:n hallitus on päättänyt lainan ottamisesta Handelsbankenilta, jonka tarjous oli kokonaistaloudellisesti edullisin. Lainan määrä on (yksimiljoona) euroa. Laina-aika on 13 vuotta, vaihtuva korko on EB3kk+0,60 % marginaali. Luoton korkomarginaalia voidaan tarkistaa 5 vuoden kuluttua lainasopimuksen allekirjoituksesta, jolloin asiakas voi maksaa lainan pois kuluitta korkojakson vaihtuessa. Lainan 3 ensimmäistä vuotta ovat lyhennysvapaita. Nivalan Teollisuuskylä Oy:n hallitus esittää Nivalan kaupungille, että se myöntäisi em euron lainalle omavelkaisen takauksen ilman vastavakuutta. Nivalan Teollisuuskylä Oy on kaupungin määräysvallassa oleva tytäryhtiö, josta kaupunki omistaa 99,18 %. Yrityksen toiminta kuuluu kaupungin toimialaan kuuluviin palvelutehtäviin ja näitä välittömästi palveleviin toimintoihin ja elinkeinotoiminnan edistämiseen. Tilinpäätöksessä kaupungin antamia takauksia Nivalan Teollisuuskylä Oy:lle oli jäljellä yhteensä 11,3 milj.euroa. Vuoden 2014 aikana Nivalan kaupunki on myöntänyt uusia takauksia määrältään 1,3 milj.euroa ja määrältään 2 milj.euroa. Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että kaupunki antaa omavelkaisen takauksen Handelsbanken Oyj:ltä otettavalle Nivalan Teollisuuskylä Oy:n lainalle pääomaltaan (miljoona) euroa. Laina-aika on 13 vuotta, joista kolme ensimmäistä vuotta lyhennysvapaat ja korko sidottu 3 kk Euriboriin + 0,60 % marginaali. Vastavakuutta takaukselle ei vaadita. Takausprovisiota peritään vuosittain 1.1. jäljellä olevan pääoman määrästä 1 %. Nivalan Teollisuuskylä Oy:n toiminta kuuluu kaupungin toimialaan kuuluviin palvelutehtäviin ja näitä välittömästi palveleviin toimintoihin ja elinkeinotoiminnan edistämiseen. Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus päättää hyväksyä valmistelijan ehdotuksen. Päätös Esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi poistuivat Tapio Uusitalo, Jani Ahlholm, Leena Vähäsöyrinki, Jarmo Vuolteenaho sekä Mikko Päivärinta.

35 5, KV :30 HALL: 4/2015 Vesa Jaakola toimi puheenjohtajana asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan. Yksimielisesti hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto Päätös

36 5, KV :30 / Pykälän liite: Pöytäkirjanote nivalan leollisuusliijiä Nivalan TeaIIisuuskLjIä OLJ PÖYTÄKIRJANOTE 1(2) HALLITUKSEN KOKOUS 12/2014 Aika: tiistaina klo Paikka: NITEK, Nivalan Teknologiakeskus, Pajatie 5, 4 krs Läsnä: Poissa: Läsnä: Jarmo Vuolteenaho Mikko Päivärinta Jani Ahlholm Leena Vähäsöyrinki Maarit Leppimaa Markus Ahokangas Kari Valtanen Kaisa Liinamaa Tapio Uusitalo hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen toimitusjohtaja sihteeri hallituksen jäsen 82 Kokouksen avaus Jarmo Vuolteenaho avasi kokouksen. 83 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 84 Pöytäkirjantarkastajan valinta Pöytäkirjantarkastaj aksi valittiin Jani Ahihoim. 88 Lainan nosto ja tilapäislainan nosto Lainan noston käsittelyn ajaksi Jarmo Vuolteenaho ja Kari Valtanen poistuivat kokouksesta esteellisinä ja tämän asian käsittelyn ajan Mikko Päivärinta toimi kokouksen puheenjohtajana. Hallitus päätti nostaa lainaa ,00 Handelsbankenilta koska sen tarjous oli kokonaistaloudellisesti edullisin. Laina-aika on 13 vuotta, vaihtuva korko on EB3kk 0,60 % ja luoton korkomarginaali voidaan tarkistaa 5 vuoden kuluttua lainasopimuksen allekirjoituksesta, jolloin voi maksaa lainan pois kuluitta korkojakson vaihtuessa. Lainan 3 ensimmäistä vuotta ovat lyhennysvapaita.

37 5, KV :30 / Pykälän liite: Pöytäkirjanote (2) Hallitus päätti esittää Nivalan kaupungille, että se myöntää em :n lainalle omavelkaisen takauksen ilman vastavakuutta. Hallitus valtuutti samalla toimitusjohtajan nostamaan em. lainan ja allekirjoittamaan velkakirj an. 90 Kokouksen päättäminen Jarmo Vuolteenaho päätti kokouksen. JARMO VUOLTEENAHO Jarmo Vuolteenaho puheenjohtaja MIKKO PÄIVÄRINTA Mikko Päivärinta puheenjohtaja JANI AHLHOLM Jani Ahihoim pöytäkirj antarkastaj a KAISA LIINAMAA Kaisa Liinamaa sihteeri Nivalassa pöytäkirj anotteen oikeaksi todistaa: 74 Sirp Pirttilä talouspäällikkö

38 6, KV :30 Talousarviomuutos Pedagogista ICT-tuki hanketta varten Sivistyslautakunta Toimialajohtajan esitys Valmistelija sivistysjohtaja Perusopetuksen laadun kehittäminen on yhtenä hallitusohjelman tavoitteena. Koulutuksen järjestäjillä on ollut mahdollisuus hakea valtion erityisavustusta pedagogisen ICT-käytön ohjaukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Nivalan kaupungin koulutoimelle avustusta euroa. Avustus on käytettävissä vuosina Avustus on maksettu kaupungille yhdessä erässä ja sen käytöstä on annettava tilitys viimeistään Avustushakemuksen valmistelun yhteydessä on laadittu toimintasuunnitelma, joka on pohjana hankkeen toteuttamisessa. Hanke koskee kaikkia Nivalan peruskouluja ja opettajia. Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä kaupungin koulutoimessa on yhteisiä toimintatapoja, yhteiset järjestelmät, yhdenmukaisempi ja korkeampi osaaminen. Hanketta varten tulee tehdä tarvittavat talousarviomuutokset. Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle talousarviomuutosta vuodelle 2015 siten, että perusopetuksen yhteiset (kustannuspaikka 4120, erittely 509) lisätään määrärahatuloa euroa ja menoihin euroa hankkeen toteuttamista varten. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle talousarviomuutosta vuodelle 2015 siten, että perusopetuksen yhteiset (kustannuspaikka 4120, erittely 509) lisätään määrärahatuloa euroa ja menoihin euroa hankkeen toteuttamista varten. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto Päätös

39 7, KV :30 Työpajasäätiön käynnistämisprojekti ja talousarviomuutos Sivistyslautakunta Toimialajohtajan esitys Valmistelija sivistysjohtaja Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt työpajasäätiön perustamisen ja varannut tarkoitukseen säädepääomaa Työpajatoiminnan käynnistämistoimenpiteisiin on haettu hankerahoitusta. Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt Työpajatoiminnan käynnistämistoimenpiteisiin rahoitusta ajalle (Päätös /2014). Kertakorvausprojektin kokonaiskustannuksiksi on vahvistettu euroa, josta vuoden 2014 EAKRja valtionrahoitusta on 70 prosenttia eli euroa ja kuntarahoitusta euroa. Päätöksen liitteenä on yksityiskohtaiset rahoituksen ja maksatuksen ehdot, jotka koskevat seuraavia asioita: - projektisuunnitelman muuttaminen - asiakirjojen säilyttäminen - julkiset hankinnat - tekijänoikeudet - seuranta, raportointi ja ohjaus - valvonta ja tarkastus - viestintä - rahoituksen maksamisen ehdot - tuen maksatuksen keskeyttäminen, lopettaminen ja takaisinperintä - muut ehdot Kertakorvauksen maksamisen edellytyksenä on päätöksen mukainen hyväksyttävä hankkeen toteuttaminen ja sen todentaminen määriteltyjen asiakirjojen avulla. Projektin yhteyshenkilönä toimii projektisuunnittelija Tuomas Sarjanoja ja vastuuhenkilönä sivistysjohtaja Riitta Viitakangas. Sivistyslautakunta hyväksyy projektin ja merkitsee rahoituspäätöksen tiedoksi. Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle/ -valtuustolle talousarviomuutosta vuoden 2015 talousarvioon siten, että kustannuspaikalle 5502 Tartu tilaisuuteen hanke (tehtävä 198 Työpajasäätiö) lisätään tuloihin euroa ja sama summa menoihin. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle talousarviomuutosta vuoden 2015 talousarvioon siten, että kustannuspaikalle 5502 Tartu

40 7, KV :30 Päätös tilaisuuteen hanke (tehtävä 198 Työpajasäätiö) lisätään tuloihin euroa ja sama summa menoihin. Yksimielisesti hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto Päätös

41 8, KV :30 Jyrkänrannan asemakaava / Jyrkänrannan asemakaavan hyväksyminen Tekninen lautakunta Valmistelijan ehdotus Valmistelija maanmittausteknikko Nivalan kaupungin yleiskaava on vahvistunut muilta, kuin valituksen alaisilta osilta. Yleiskaavassa Jyrkänrannan alue on kaavoitettu kaavamerkinnällä C-1, keskustatoimintojen alue. Alueelle voidaan varata alueita kaupalle, julkisille ja yksityisille palveluille ja hallinnolle, keskustaan soveltuvalle asutukselle ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle työpaikkatoiminnolle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle saa kaavoittaa yhden tai useamman vähittäiskaupan suuryksikön, kuitenkin siten, että koko kaava-alueelle saa sijoittaa vain yhden päivittäistavarakaupan suuryksikön. Suunnittelumääräyksissä todetaan, että asemakaavoituksella tulee luoda viihtyisiä kaupunkitiloja ja virkistävää kaupunkimiljöötä sekä kehittää nykyistä kaupunkikuvaa ja parantaa ympäristön laatua. Hyvän kaupunkikuvan kehittämiseksi tulee laatia yleiset periaatteet ja suunnitelmat. Suunnittelualue on voimassaolevassa asemakaavassa puistoaluetta. Aloitetaan asemakaavan muutos Jyrkänrannan asemakaavaalueella liitekartan osittamalle alueelle. Asemakaavoituksen tavoitteena on kaavoittaa alueelle liikerakennuspaikka. Pyydetään tarjous asemakaavan laatimistyöstä ja aloitetaan valmistelevat työt. Teknisen johtajan esitys Hyväksytään valmistelijan ehdotus. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tekninen lautakunta Valmistelijan ehdotus Valmistelija maanmittausteknikko Kaavan laatijaksi on valittu FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy päivätyllä teknisen johtajan viranhaltijapäätöksellä. Ilmoitetaan kaavoituksen vireilletulosta sekä kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arvointimenettelystä osallisille (MRL 62, 63, MRA 30 ). Teknisen johtajan esitys Päätös Hyväksytään valmistelijan ehdotus.

42 8, KV :30 Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tekninen lautakunta Valmistelijan ehdotus valmistelija maanmittausteknikko Kaavoituksen vireilletulosta on kuulutettu Nivala-Lehdessä ja kaupungin internetsivuilla. Nähtävilläoloaikana saatiin yksi lausunto, jossa Museovirasto esittää että alueella tulisi suorittaa historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi. Konsultti on laatinut kaavaluonnoksen, jossa uuteen kortteliin 400 muodostuu tontit 1 ja 2. Pidetään valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62, MRA 30) ja pyydetään tarpeelliset lausunnot. Asetetaan asemakaavaluonnos ja - selostus nähtäville 30 vuorokaudeksi. Teknisen johtajan esitys Hyväksytään valmistelijan ehdotus. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tämä asia käsiteltiin kokouksessa ensimmäisenä. Asiaa lautakunnalle selvitti maanmittausteknikko Juha Peltomaa. Kaupunginjohtaja Kari Valtanen kertoi lautakunnan jäsenille kaavanmuutoksen vaikutuksista Nivalan keskustan kehitykselle sekä mahdollisen rakentajan kanssa käydyistä neuvotteluista. Hän poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo Tekninen lautakunta Valmistelijan ehdotus Valmistelija maanmittausteknikko OHEISMATERIAALINA kaava-asiakirjat Asemakaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä välisenä aikana. Lausuntoja saatiin kaksi kappaletta, Ely-keskukselta ja Pohjois-Pohjanmaan museolta, liitteenä kaavanlaatijan vastineet. Asemakaavaehdotusta laadittaessa on pidetty myös työneuvottelu Ely-keskuksen kanssa. Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen kaavan laatija on laatinut asemakaavaehdotuksen. Asetetaan asemakaavaehdotus 30 vuorokaudeksi yleisesti nähtäville (MRL 65, MRA 27 ) ja pyydetään tarpeelliset lausunnot (MRA 28 ).

43 8, KV :30 Toimialajohtajan esitys Hyväksytään valmistelijan ehdotus. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tekninen lautakunta Valmistelijan ehdotus Valmistelijan ehdotus Valmistelija maanmittausteknikko OHEISMATERIAALINA kaava-asiakirjat Asemakaavan muutos on ollut yleisesti nähtävillä MRL:n 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti 30 vuorokautta välisen ajan kaavoitustoimen ilmoitustaululla sekä internetissä osoitteessa Määräaikaan mennessä saimme asemakaavaehdotuksesta kolme lausuntoa. Kaavanlaatija on antanut vastineet lausunnoista, lausunnot eivät aiheuta asemakaavaehdotuksen muutostarvetta. Esitetään asemakaavaehdotus kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi nähtävillä olleessa muodossa. Esitetään asemakaavaehdotus kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi nähtävillä olleessa muodossa. Teknisen johtajan esitys Hyväksytään valmistelijan ehdotus. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Oheismateriaali: Kaava-asiakirjat. Kaupunginjohtajan esitys Päätös Kaupunginhallitus päättää hyväksyä teknisen lautakunnan esityksen ja siten kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle asemakaavaehdotuksen hyväksymistä nähtävillä olleessa muodossa. Yksimielisesti hyväksyttiin.

44 8, KV :30 Kaupunginvaltuusto Päätös Liite: Kaava-asiakirjat.

45 8, KV :30 / Pykälän liite: NIV_jyrkanranta_OAS_ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NIVALAN KAUPUNKI JYRKÄNRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Oulu/Jaakko Isoherranen Suunnittelun lähtökohdat Nivalan kaupunki käynnistää keskustaajaman alueella asemakaavan muutoksen Jyrkänrannan alueella. Kaavamuutos mahdollistaa liikerakentamisen sijoittumisen alueelle. Suunnittelualueen sijainti sekä nykykaavan ja kaavamuutoksen sisältö Kaava-alue sijaitsee keskustaajaman koillisosalla Haapajärventien (VT 27) ja Jyrkäntien liittymän pohjoispuolella. Pinta-alaltaan noin 1 ha kokoisen suunnittelualueen sijainti on osoitettu liitekartassa. Nykykaavassa alue on osoitettu puisto- ja uimaranta-alueiksi sekä kevyen liikenteen alueeksi. Asemakaavamuutoksessa alueelle johtava kevyen liikenteen väylä muutetaan tonttialueeksi, jonka kautta kuljetaan uimarannalle, Jyrkänrannan puistoon ja kaava-alueen länsipuoliselle asuinrakennukselle. Vaikutusten selvittäminen Asemakaavan muutoksen laadintaan sisältyy vaikutusten arviointi, joka kohdennetaan ympäristövaikutuksiin kaupallisiin vaikutuksiin yhdyskuntataloudellisiin vaikutuksiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin vaikutuksiin mahdollisiin muihin vaikutuksiin Asemakaavan laatija Suunnittelu tapahtuu Nivalan kaupungin teknisen toimen johdolla konsulttityönä. Suunnittelijakonsulttina toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, vastuullisena kaavan laatijana on arkkitehti Jaakko Isoherranen. Tavoitteellinen aikataulu Kaavaluonnos pyritään saamaan valmiiksi lokakuussa Kaavaehdotus pyritään saamaan kaupungin hyväksymiskäsittelyyn joulukuussa Osallistuminen ja vuorovaikutus oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille varataan mahdollisuus osallistua asemakaavan valmisteluun sekä mahdollisuus arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä luonnoksesta sekä laatia kirjallinen muistutus ehdotuksesta, johon kunta antaa vastineen. Jos osallinen on tyytymätön laadittuun osallistumis- arviointisuunnitelmaan, hän voi ehdottaa neuvottelujen käymistä suunnitelmasta ELY-keskuksen ja kaupungin välillä. Kaavaluonnoksen ja - ehdotuksen valmistuttua ne ovat nähtävillä Nivalan kunnanvirastossa. Asemakaavan muutoksen laadintatyön aikana ollaan yhteydessä Pohjois-Pohjanmaan Elyn Ympäristö- ja luonnonvarat- sekä liikennevastuualueisiin sekä alueellisiin sähkö- ja teleyhtiöihin. Tiedottaminen Kaavan vireille tulosta ja valmistelusta tiedotetaan paikallisessa sanomalehdessä ja Nivalan kaupungin ilmoitustaululla sekä wwwsivuilla Lisätietoja Suunnittelutyöhön liittyviä lisätietoja saa Nivalan kaupungin teknisestä toimesta ja suunnittelijakonsultilta. Nivalan kaupunki, tekninen toimi: Maanmitt. tekn. Juha Peltomaa Puh Sähköposti: juha.peltomaa@nivala.fi Osoite: Kalliotie NIVALA FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy: Jaakko Isoherranen, arkkit. YKS 147 Puh Sähköposti: jaakko.isoherranen@fcg.fi Osoite: Hallituskatu D, 7. krs Oulu Asemakaavan muutoksen osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin

46 8, KV :30 / Pykälän liite: NIV_jyrkanranta_OAS_ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NIVALAN KAUPUNKI JYRKÄNRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Oulu/Jaakko Isoherranen Punainen yhtenäinen viiva osoittaa asemakaavan muutoksen rajan. Katkoviivalla on osoitettu alue, jolla kaavan muutoksella saattaa olla vaikutuksia.

47 80 8, KV :30 / Pykälän liite: 30 Jyrkänranta_akm_ LIITE KV VP LP 4 : LPA 111 p 19:544 AL ipiha pp W LT 11 Lp LPA2 M AM : III 40% 21:178 as45% 16 19:178 mp1711 le ä : Toripiha : : /4,8) pp Pidisjärventie AL p 800 EV pp VP 116 K pj VP W p % : II nä 119:261 1ap/50k-m² 42 p 19: : : : :543 5% % 19: Malisjoki : : : Huolto as p : Huolto as : p W 824 VV K VP EV VP p JYRKÄNPUISTO 21:248 21:273 Toritie KM-1 I 21: p 7K1 JYRKÄNRANTA 21: :289 40% 5920 II nä :152 sp VP 401 Y Jyrkäntie 803 pp LR e= :203 II 1 kt 403 AO 404 sp AO 402 AL 21:299 m50% e=0.20 I kt 21:301 21: e= :190 I rp19 p K1 26 K I kt I sp 21:235 sp nä Jyrkänpuhto e= I 3/5 35 db p LP : Petäjäpuhto :150 jk p 35 db EV pp/t pp/t ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: K KM EV AO I 2990 jk p YLEISMÄÄRÄYKSET: Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Alueen sisäiselle jalankululle varattu alueen osa. Pysäköimispaikka. 2 21:296 AO e= Kaava-alueen länsipuolella sijaitsevalle kiinteistölle on varattava ajoyhteys tontin 1 kautta. 2. Alin suositeltava rakentamiskorkeus kosteudelle alttiille rakenteille +79,00 N60 korkeusjärjestelmässä. 3. Valtien 27, Jyrkäntien ja Pidisjärventien risteyksen liikennevalot tulee toteuttaa ennen korttelin 400 kaupallisten toimintojen aloittamista I 3/5 AUTOPAIKKOJEN VÄHIMMÄISMÄÄRÄT OVAT: :262 AO :59 57 I db 21: AO :215 4 e= db I 21: : AO pp sp 21:295 Myllykuja Myllykuja : rp K1 21: :3 1 21:311 21: e=0.20 I 3/5 82 e=0.20 Petäjäpuhto 35 db e= I sp :16 21:212 21: :10 21:211 21:230 21:317 EV 1 Autopaikka kerrosalan 50 m2 kohti. Päiväys Pääsuunn. Jaakko Isoherranen, arkk. Hyv. Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alueelle saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja yhteensä enintään 1900 kerrosalaneliömetriä. NIVALAN KAUPUNKI Jyrkänrannan asemakaavan muutos Kai Tolonen Hallitus EHDOTUS Valtuusto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hallituskatu D, 7. krs Oulu Puh Luonnos nähtävillä: Ehdotus nähtävillä: Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero YKS Tiedosto Piirt. Tarkastaja P Yhteyshenkilö Jaakko Isoherranen 1:2 000 Q:/Oul/P243/24387_Nivala_teoll_alue_k316/C_suunnittelu/luonnos Eija Piippo Lauri Solin 901

48 8, KV :30 / Pykälän liite: NIV_jyrkanranta_SELOSTUS_ LIITE KV FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI JYRKÄNRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 400 TONTIT 1 JA 2 P Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta..201_ Kaupunginhallitus..201_ Kaupunginvaltuusto..201_

49 8, KV :30 / Pykälän liite: NIV_jyrkanranta_SELOSTUS_ LIITE KV FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus I Nivalan kaupunki Jyrkänrannan asemakaavan muutos P24991 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Talonrakennussuunnittelun kytkeminen kaavasuunnitteluun Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueen olosuhteet Alueen yleiskuvaus Ympäristöarvot Tekninen huolto Maanomistus Suunnittelutilanne Voimassa olevassa maakuntakaava Maakuntakaavan 1. vaihekaava Nivalan yleiskaava Voimassa oleva asemakaava ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve ja tavoitteet Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Osalliset Vireille tulo ja nähtävillä olo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Taloudelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kaupalliset vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Liitteet NIV_Jyrkanranta_SELOSTUS_ doc

50 8, KV :30 / Pykälän liite: NIV_jyrkanranta_SELOSTUS_ LIITE KV FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 1 Nivalan kaupunki Jyrkänrannan asemakaavan muutos P24991 NIVALAN KAUPUNKI JYRKÄNRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Nivalan keskustan asemakaavan puisto, uimaranta- ja kevyenliikenteen väylän aluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 400 tontit 1 ja 2. Kaava-alue sijaitsee keskustaajaman koillisosalla Haapajärventien (VT 27) ja Jyrkäntien liittymän pohjoispuolella. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on lähtenyt vireille kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ja -selostus ovat olleet nähtävillä välisen ajan. Museovirasto esitti lausunnossaan OASista, että muinaismuistot tulisi selvittää alueella. Kaavaluonnoksesta saatiin 2 lausuntoa. Lausuntojen johdosta tontin 1 rakennusoikeutta pienennettiin. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin 4 lausuntoa. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa eivätkä ne aiheuttaneet kaavamuutoksen tarvetta. NIV_Jyrkanranta_SELOSTUS_ doc

51 8, KV :30 / Pykälän liite: NIV_jyrkanranta_SELOSTUS_ LIITE KV FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 2 Nivalan kaupunki Jyrkänrannan asemakaavan muutos P Talonrakennussuunnittelun kytkeminen kaavasuunnitteluun Kaavasuunnittelun pohjana käytettiin tontin 1 liikerakennuksen käyttösuunnitelmaa. Kaavaehdotus laadittiin tontin käyttösuunnitelman mukaisesti. 2.3 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella alueelle muodostetaan liike- ja toimistorakennusten tontti (K) ja liikerakennusten tontti (KM-1). 2.4 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaavan muutosta voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Suunnittelualueen olosuhteet Alueen yleiskuvaus Ympäristöarvot Maisema ja luonnonympäristö NIV_Jyrkanranta_SELOSTUS_ doc Kaavoitettava alue sijaitsee Nivalan keskustaajaman koillisosassa. Kaavaalueen pinta-ala on noin 1 ha. Kaavoitettava rajoittuu Malisjoen rantaan ja on vastikään viljelykäytöstä poistunutta peltoa. Alue rajautuu Vihreä Malisjoki II hankeessa (EAKR-rahoitus) toteutettuun puistoon ja kosteikkoon. Kaavoitettavalla alueella ei ole erityisiä

52 8, KV :30 / Pykälän liite: NIV_jyrkanranta_SELOSTUS_ LIITE KV FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 3 Nivalan kaupunki Jyrkänrannan asemakaavan muutos P24991 luontoarvoja. Alueen kasvillisuus käsittää ns. ruderaattialueiden yleisiä rikkakasveja. Jokivarressa esiintyy tyypillistä vesirajan putkilokasvilajistoa ja jokivarren maisemaa on pidetty avoimena pensaikkoja raivaamalla. Kaava-alue ulottuu joen rantaan saakka pienellä osuudella Jyrkänrannan puiston länsipuolella. Tällä osuudella rannassa kasvaa iso tuomi ja matalampaa pensaikkoa. Rantakasvillisuus pellon ja joen välisellä suojavyöhykkeellä on kulttuurilajiston, suursarojen sekä kastikoiden vallitsemaa. Jokirantaan on levinnyt myös melko paljon rikkapalsamia, jonka leviämistä vesistöjen äärellä tulisi hillitä. Vihreä Malisjoki -hankkeen Malisjoen kosteikko on pohjapatona ja Jyrkänlampena toteutettu vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta edistävä kohde. Malisjoki on Kalajoen merkittävä sivujoki ja toteutettu kosteikko osaltaan pidättää maatalousalueilta tulevaa vesistökuormitusta. Jokirantaan on toteutettu myös puistoalue istutuksineen ja rantavyöhykettä on laajemmalta alueelta raivattu maiseman vuoksi avoimemmaksi. Kaavoitettava alue sijoittuu toteutetun puiston lounaispuolelle, Haapajärven tien ja Malisjoen väliin. Maisemalliselta arvoltaan keskusta tuntumassa oleva peltoalue edustaa tyypillistä nivalalaista pienipiirteisempää maisemaa. Joenrantapensaikon, Haapajärventien varrelle istutettujen mäntyjen sekä pohjoisessa olevien talousrakennusten vuoksi maisema ei avaudu alueella kovin kauaksi. Avoimena pidettävä Malisjokivarsi lisää maiseman arvoja. Malisjoen pohjoispuolella on edelleen viljelykäytössä olevia laajempia peltoja ja etäämmällä maatilojen tilakeskuksia. Kaavoitettavan alueen itäpuolella on pieni lohko edelleen viljelykäytössä olevaa aluetta. Kuva 1. Jyrkänrannan puistoaluetta kaava-alueen itäpuolella NIV_Jyrkanranta_SELOSTUS_ doc

53 8, KV :30 / Pykälän liite: NIV_jyrkanranta_SELOSTUS_ LIITE KV FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 4 Nivalan kaupunki Jyrkänrannan asemakaavan muutos P24991 Kuva 2. Kaavoitettava alue (vasemmalla) on nykyisin viljelykäytöstä poistunutta peltoa Kuva 3. Kaavoitettava alue on esitetty kuvassa punaisella ympyrällä. NIV_Jyrkanranta_SELOSTUS_ doc

54 8, KV :30 / Pykälän liite: NIV_jyrkanranta_SELOSTUS_ LIITE KV FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 5 Nivalan kaupunki Jyrkänrannan asemakaavan muutos P Rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset arvot Muinaisjäännösten inventointi Tekninen huolto Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Kaava-alueen länsipuolella on vanha käytössä oleva omakotitalo, rakennuksilla ei katsota olevan kulttuurihistoriallisia arvoja. Kaava-alueen pohjoispuolella on Jyrkänlammen reunaan rakennettu puisto sekä viljelykäytössä olevaa kaupungin omistamaa peltoa. Jyrkäntien itäpuolella on omakotitaloasutusta, osin uutta ja osin vanhaa. Eteläpuolelta alue rajoittuu valtatiehen 27 jonka takana on nykyinen keskusta-alue. Museoviraston esityksen mukaan alueella on suoritettu historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi lokakuussa Alueelta ei löytynyt arkeologisia kohteita. Raportti on liitteenä. Alue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Kaava-alue on kaupungin omistuksessa. Suunnitelma Hyväksymis-/ vahvistuspäivä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava kaavan ja kaava on tul- Ympäristöministeriö on vahvistanut lut lainvoimaiseksi Maakuntakaavan uudistaminen on vireillä. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Nivalan yleiskaava Hyväksytty kv Rakennusjärjestys Voimassa alkaen Pohjakartta Nivalan kaupungin maanmittausteknikko hyv Asemakaavan muutoksen pohjakarttana on käytetty numeerista karttaaineistoa. Kartan on hyväksynyt Nivalan kaupungin maanmittausteknikko. NIV_Jyrkanranta_SELOSTUS_ doc

55 8, KV :30 / Pykälän liite: NIV_jyrkanranta_SELOSTUS_ LIITE KV FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 6 Nivalan kaupunki Jyrkänrannan asemakaavan muutos P Voimassa olevassa maakuntakaava Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueena ja maaseudun kehittämisen kohdealueena. Kaupan suuryksikön kokoa ei ole voimassa olevassa maakuntakaavassa rajoitettu. TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE (A) Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikkaalueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallis-taloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuurija luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. MAASEUDUN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeillä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyöllä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita. Kehittämisperiaatteet: Alueita kehitetään jokiluontoon ja maisemaan perustuvana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alueena ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Maaseutua kehitettäessä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden NIV_Jyrkanranta_SELOSTUS_ doc

56 8, KV :30 / Pykälän liite: NIV_jyrkanranta_SELOSTUS_ LIITE KV FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 7 Nivalan kaupunki Jyrkänrannan asemakaavan muutos P24991 Kuva 4. Ote voimassa olevasta maakuntakaavan kartasta NIV_Jyrkanranta_SELOSTUS_ doc

57 8, KV :30 / Pykälän liite: NIV_jyrkanranta_SELOSTUS_ LIITE KV FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 8 Nivalan kaupunki Jyrkänrannan asemakaavan muutos P Maakuntakaavan 1. vaihekaava Maakuntakaavan 1. vaihekaavan kartassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C). Vaihekaavassa käsitellään MRL 71 e :n mukaisesti seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijoitusta ja kokoa. KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE (C) Merkinnällä osoitetaan kaupunkikeskusten ja kaupunkiseudun kuntakeskusten ydinalue, johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja sekä asumista. Suunnittelumääräykset: Kohdemerkinnällä osoitetun keskustatoimintojen alueen sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alue muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan rajautumiseen muuhun taajamaan nähden, alueelle sijoittuvien toimintojen määrittelyyn, liikennejärjestelyihin sekä keskusta-alueen taajamakuvaan. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnon-perintöarvot säilyvät. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suuryksiköiden enimmäismitoitus Nivalassa on kerrosalaneliömetriä. Kuva 5. Ote maakuntakaavan 1. vaihekaavan kartasta NIV_Jyrkanranta_SELOSTUS_ doc

58 8, KV :30 / Pykälän liite: NIV_jyrkanranta_SELOSTUS_ LIITE KV FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 9 Nivalan kaupunki Jyrkänrannan asemakaavan muutos P Nivalan yleiskaava Alueella on voimassa Nivalan yleiskaava, joka on hyväksytty Yleiskaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C-1). KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE (C-1). Alue varataan keskustatoiminnoille kuten kaupalle, julkiselle ja yksityiselle palvelulle ja hallinnolle, keskustaan soveltuvalle asumiselle ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa alueelle saa sijoittaa yhden tai useamman vähittäiskaupan suuryksikön, kuitenkin siten, että koko kaava-alueella vain yhdelle C-1 alueelle saa sijoittaa enintään yhden päivittäistavarakaupan suuryksikön. Suunnittelumääräykset: 1. Asemakaavoituksella tulee luoda viihtyisä kaupunkitiloja ja virkistävää kaupunkimiljöötä sekä kehittää nykyistä kaupunkikuvaa ja parantaa ympäristön laatua. Hyvän kaupunkikuvan kehittämiseksi tulee laatia yleiset periaatteet ja suunnitelmat. Kuva 6. Ote Nivalan voimassa olevasta yleiskaavasta NIV_Jyrkanranta_SELOSTUS_ doc

59 8, KV :30 / Pykälän liite: NIV_jyrkanranta_SELOSTUS_ LIITE KV FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 10 Nivalan kaupunki Jyrkänrannan asemakaavan muutos P Voimassa oleva asemakaava Nykykaavassa alue on osoitettu puisto-, yleisen pysäköinnin ja uimarantaalueiksi sekä kevyen liikenteen alueeksi. Kuva 7. Ote voimassa olevasta asemakaavasta NIV_Jyrkanranta_SELOSTUS_ doc

60 8, KV :30 / Pykälän liite: NIV_jyrkanranta_SELOSTUS_ LIITE KV FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 11 Nivalan kaupunki Jyrkänrannan asemakaavan muutos P24991 Kuva 8. Ote voimassa olevasta Jyrkäntien asemakaavasta NIV_Jyrkanranta_SELOSTUS_ doc