Kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 -2, KH :00 Kokousaika Maanantai klo Kokouspaikka Kaupunginhallituksen kokoushuone KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS, PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA VIRHE. SISÄLLYSLUETTELON HAKUSANOJA EI LÖYTYNYT. MUUT ESILLE TULEVAT ASIAT Pöytäkirjan nähtävänä pito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä torstaina hallintojohtajan työhuoneessa JARMO VUOLTEENAHO Jarmo Vuolteenaho Puheenjohtaja Päivi Karikumpu pöytäkirjanpitäjä

2 -1, KH :00 Kokousaika kello Kokouspaikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Jarmo Vuolteenaho Eija-Riitta Niinikoski Kalervo Mantila Eeva-Leena Ainasoja Heikki Junttila Satu Kontiola Mikko Päivärinta Ari Kukkurainen Anne Tölli Vesa Jaakola Kari Valtanen Päivi Karikumpu puheenjohtaja 1. vpj. 2. vpj. jäsen Anne Töllin vh. Läsnä x x x x x x x poissa poissa x x x Muut saapuvilla kaupunginjohtaja olleet hallintojohtaja Laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Asiat Asialistan mukaiset :t 1 17 sekä lisäasia 18. Pöytäkirjan tarkistus Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastustoimitus Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Satu Kontiola ja Heikki Junttila. Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Jarmo Vuolteenaho Päivi Karikumpu Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Nivala Allekirjoitukset Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Satu Kontiola Aika ja paikka hallintojohtajan työhuoneessa Heikki Junttila Todistaa: Virka-asema Hallintojohtaja Päivi Karikumpu

3 1, KH :00 Valtuuston suhteellisten vaalien vaalilautakunnan valinta Valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on kolme jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjan pitäjä, jollei valtuusto toisin päätä. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 26 :ssä määritellään valtuuston suhteellisten vaalien vaalilautakunta ja vaalitoimitus yksityiskohtaisemmin. Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että se valitsee kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 26 :n mukaisen suhteellisten vaalien vaalilautakunnan henkilökohtaisine varajäsenineen ja nimeää valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin.

4 2, KH :00 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta Kuntalain 12 :n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Kaupunginvaltuuston työjärjestys (1 ) määrittää valtuuston varapuheenjohtajien lukumäärän. Varapuheenjohtajia on kaksi. Nivalan kaupunginvaltuuston työjärjestyksessä todetaan, että valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että se valitsee Kuntalain 12 :n mukaisesti valtuuston puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin.

5 3, KH :00 Kaupunginhallituksen jäsenten ja henkilökohtaisten varajäsenten valinta Oheismateriaali: Suomen Kuntaliiton yleiskirje 19/80/2012 Liite: Kaupunginhallitus Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Valtuusto asettaa kunnanhallituksen sekä kuntalain 71 :ssä tarkoitetun tarkastuslautakunnan. Valtuusto voi lisäksi asettaa 1) kunnanhallituksen alaisena toimivia lautakuntia pysyväisluonteisten tehtävien hoitamista varten; sekä 2) johtokuntia liike- tai muun laitoksen taikka tehtävän hoitamista varten. Kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan jaostosta on soveltuvin osin voimassa, mitä asianomaisesta toimielimestä säädetään. Kunnanhallitus ja valtuuston päätöksen nojalla muukin toimielin voi asettaa toimikuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten. (Kuntalaki 17 ). Toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta tai jäljempänä toisin säädetä. Toimielimen kokoonpanossa on huomioitava säännökset miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta sekä vaalikelpoisuussäännökset. Kuntalain 35 :ssä todetaan, että vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain 4 a. Ko. lain kohdassa säädetään, että valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja

6 3, KH :00 kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Tasaarvovaatimus koskee erikseen varsinaisia ja varajäseniä eli kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että se - määrittelee kaupunginhallituksen toimiajan ja - valitsee siihen yhdeksän (9) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen sekä - nimeää yhden puheenjohtajaksi sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin.

7 4, KH :00 Luottamushenkilövalinnat vuosille Liite: Luottamushenkilövalinnat Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Valtuusto nimeää kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja muiden lautakuntien jäsenet tammikuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta tai jäljempänä toisin säädetä. Toimielimen kokoonpanossa on huomioitava säännökset miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta sekä vaalikelpoisuussäännökset. Kaupunginvaltuuston tulee valita luottamushenkilöt eri lautakuntiin ja toimielimiin valtuustokaudelle Tämän asiakirjan liitteenä on yhteenveto niistä lautakunnista ja luottamuselimistä, joihin valinnat tässä yhteydessä tulee tehdä. Näitä ovat: - maaseutulautakunta - sivistyslautakunta - tekninen lautakunta - tarkastuslautakunta - keskusvaalilautakunta - lomituspalvelulautakunta. Kaupunginvaltuuston tulee myös valita luottamushenkilöt seuraaviin jaostoihin: - henkilöstöjaos - tekninen lupajaos. Jaoston jäseneksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, voidaan valita muitakin kuin toimielimen jäseniä ja varajäseniä. Valtuusto valitsee toimielimen jäsenistä puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Maaseutulautakuntaan valitaan puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa. Kullekin em. toimielimen jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Keskusvaalilautakunnan jäsenet valitaan kuitenkin siinä järjestyksessä, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Lautakunnat valitaan valtuuston toimikautta vastaavaksi. Lisäksi tulee valita - kiinteistötoimitusten uskotut miehet - käräjäoikeuden lautamiehet Kaupunginjohtajan esitys Esitetään kaupunginvaltuustolle, että seuraaviin hallintosäännössä määritettyihin lautakuntiin valitaan jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä nimetään puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja. Maaseutulautakuntaan valitaan puheenjoh-

8 4, KH :00 taja ja kolme varapuheenjohtajaa. Lautakuntien toimikausi on valtuuston toimikautta vastaava. - maaseutulautakunta - sivistyslautakunta - tekninen lautakunta - tarkastuslautakunta - lomituspalvelulautakunta Esitetään kaupunginvaltuustolle, että valitaan keskusvaalilautakunta, johon kuuluu 5 jäsentä sekä varajäsenet. Varajäsenet asetetaan siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Nimetään puheenjohtaja sekä varapuheenjohtajat. Keskusvaalilautakunnan toimikausi on valtuuston toimikautta vastaava. Jaostojen osalta esitetään, että valtuusto päättää valita henkilöstöjaoksen puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan sekä muut jaoksen jäsenet. Lisäksi nimetään henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto päättää ko. toimielimen toimikauden. Valtuusto päättää valita teknisen lupajaoksen puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan sekä muut jaoksen jäsenet. Lisäksi nimetään henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto päättää ko. toimielimen toimikauden. Lisäksi valitaan kiinteistötoimitusten uskotut miehet sekä käräjäoikeuden lautamiehet. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin.

9 4, KH :00 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk Yleiskirje 19/80/2012 Heikki Harjula/eg (19) Kunnan- ja kaupunginhallituksille Kuntien keskusvaalilautakunnille Kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnat Kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten jäsenet valitaan pääosin vuoden 2013 tammikuussa. Tässä yleiskirjeessä käsitellään näiden toimielinten jäsenten vaalikelpoisuuteen ja valintaan vaikuttavia seikkoja. Yleiskirjeessä 8/80/2012 ( ) käsiteltiin vaalikelpoisuutta valtuustoon. Toimielinten valinnassa on otettava huomioon naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain säännökset. Yleiskirjeessä selvitetään tasa-arvolain soveltamista samoin kuin muitakin toimielinten kokoonpanoon sekä vaalimenettelyyn liittyviä kysymyksiä. Kunta valitsee jäseniä myös kunnan ulkopuolisiin luottamustehtäviin, lähinnä valtion paikallishallinnon toimielimiin. Näissä valinnoissa huomioon otettavia seikkoja selvitetään niin ikään. Lisätietoja: Heikki Harjula, puh. (09) , Katariina Huikko, puh. (09) , Mervi Kuittinen, puh. (09) , Juha Myllymäki, puh. (09) , Riitta Myllymäki, puh. (09) , Ida Staffans, puh. (09) , palvelusähköposti: hallintolakimiehet(at)kuntaliitto.fi

10 4, KH :00 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk SISÄLLYS Vaalikelpoisuuden sääntely, tulkinnan periaatteet ja yleinen vaalikelpoisuus 3 Luottamustoimesta kieltäytyminen (kuntalain 38 ) 3 Vaalikelpoisuus kunnanhallitukseen (kuntalain 35 ) 4 Edellytyksenä vaalikelpoisuus valtuustoon (35.1 ) 4 Kunnanhallituksen alainen henkilöstö (35.1 :n 1 kohta) 5 Lautakuntien esittelijät ja valmistelijat (35.1 :n 2 kohta) 5 Liikeyritysten johtohenkilöt (35.1 :n 3 kohta) 6 Henkilöstön edunvalvonnasta vastaavat henkilöt (35.2 ) 8 Kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa olevien enimmäismäärä (35.3 ) 9 Vaalikelpoisuus lautakuntaan (kuntalain 36.1 ) 9 Lautakunnan alainen kunnan henkilöstö (36.1 :n 1 kohta) 9 Kuntakonsernin palveluksessa olevat henkilöt (36.1 :n 2 kohta) 9 Liikeyritysten johtohenkilöt (36.1 :n 3 kohta) 10 Vaalikelpoisuus henkilöstöasioita käsittelevään toimielimeen (kuntalain 36.2 ) 11 Vaalikelpoisuus johtokuntaan ja toimikuntaan (kuntalain 36.3 ) 11 Vaalikelpoisuus tarkastuslautakuntaan (kuntalain 71 ) 11 Vaalikelpoisuus yhteiseen toimielimeen (kuntalain 77.2 ) 12 Toimielinten jäsenten toimikausi ja puheenjohtajisto 12 Tasa-arvolain soveltaminen kunnallisiin toimielimiin ja kuntaenemmistöisiin yhtiöihin 13 Kunnalliset toimielimet 13 Kuntaenemmistöiset yhtiöt 14 Vaalimenettely 15 Neuvottelut luottamushenkilöpaikoista 17 Toimielimen kokoonpanoa koskevat erityiset vaatimukset 17 Kunnan toimielimiä koskevat erityissäännökset 18 Kaksikielisen kunnan opetustoimen hallinto 18 Kunnan keskusvaalilautakunta 18 Valtion paikallishallinnon toimielimet 19 Käräjäoikeuden lautamiehet 19 Kiinteistötoimitusten uskotut miehet 19 Poliisin neuvottelukunta 19

11 4, KH :00 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk Vaalikelpoisuuden sääntely, tulkinnan periaatteet ja yleinen vaalikelpoisuus Yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimiin säädetään kuntalain 33 :ssä. Sillä tarkoitetaan edellytyksiä, jotka henkilön on täytettävä, jotta hänet ylipäänsä voidaan valita kunnan luottamustoimeen. Lain 34, 35 ja 36 :ssä säädetään toimielinkohtaisista vaalikelpoisuuden rajoituksista. Vaalikelpoisuuden menetyksen vaikutuksista säädetään vielä erikseen (kuntalain 37 ). Jos luottamustoimeen on valittu henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen, valintapäätös voidaan saada valituksella kumotuksi. Valittu henkilö hoitaa tointaan kuitenkin siihen saakka, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu (kuntalain 39 ). Jollei vaalista valiteta, valittu henkilö ei menetä luottamustointaan. Vaalikelpoisuuden lähikäsite on esteellisyys. Sillä tarkoitetaan henkilön puolueettomuuden vaarantumista yksittäisessä asiassa. Esteellisyydestä säädetään kuntalain 52 :ssä ja hallintolaissa. Vaalikelpoisuuden rajoitukset ovat poikkeus kuntalaisten oikeudesta osallistua kunnan hallintoon. Yleinen periaate oikeuksia rajoittavien säännösten tulkinnassa on, että niitä on tulkittava suppeasti. Käytännössä tämä merkitsee, että rajatapauksessa henkilö on katsottava vaalikelpoiseksi. Kuntalain 33 :n mukaan yleisen vaalikelpoisuuden edellytykset ovat: Henkilön kotikunta on asianomainen kunta. Kotikunta määräytyy kotikuntalain perusteella. Henkilöllä on jossakin kunnassa äänioikeus sinä vuonna, jona vaali luottamustoimeen toimitetaan. Äänioikeudesta säädetään kuntalain 26 :ssä (ks. yleiskirje 8/80/2012). Henkilö ei saa olla vajaavaltainen (aiemmin holhouksenalainen). Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi (holhoustoimilaki 2 ). Yleistä vaalikelpoisuutta ei ole sidottu Suomen kansalaisuuteen. Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaiset sekä Islannin ja Norjan kansalaiset ovat samassa asemassa kuin Suomen kansalaiset. Myös muu ulkomaalainen, jolla on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan ennen vaalin toimittamista, on vaalikelpoinen, jos hän täyttää muut yleiset edellytykset. Kotikunnan on vaalin toimittamisajankohtana pitänyt olla Suomessa yhtäjaksoisesti kaksi vuotta. Kuntalain 32.2 :n nojalla henkilön, joka on ehdolla muuhun luottamustoimeen kuin valtuutetuksi, on valtuuston tai asianomaisen toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoisuutensa arvioinnissa. Luottamustoimesta kieltäytyminen (kuntalain 38 ) Kuntalain 33.2 :n mukaan valtuustoehdokkaalta vaaditaan kirjallinen suostumus valtuutetun toimen vastaanottamiseen. Kunnan muista luottamustehtävistä on oikeus kieltäytyä vain laissa säädetyillä perusteilla (kuntalain 38 ). Kieltäytymisperusteet on jaettu ehdottomiin ja harkinnanvaraisiin. Ehdottomia kieltäytymisperusteita, jolloin kieltäytyminen on aina hyväksyttävä, ovat: 60 vuoden ikä, tai aiempi vähintään neljän lähinnä edeltävän vuoden toiminta samassa tai samaan toimielimeen kuuluvassa kunnallisessa luottamustoimessa, tai aiempi vähintään kahdeksan vuoden toiminta missä tahansa kunnallisessa luottamustoimessa. Perusteet ovat vaihtoehtoisia: yksikin riittää kieltäytymisperusteeksi. Neljän lähinnä edellisen vuoden toiminta kunnan toimielimessä riittää kieltäytymisperusteeksi samaan toimielimeen. Aiempi kahdeksan vuoden toiminta kunnallisessa luottamustehtävässä voi olla

12 4, KH :00 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk minkä tahansa luottamustoimen hoitoa. Kieltäytymisen on oikeuskäytännössä (KHO 1981 II 24) katsottu voivan koskea myös kieltäytymistä puheenjohtajan tehtävästä. Luottamustoimesta voi kieltäytyä myös muusta pätevästä syystä (harkinnanvarainen kieltäytymisperuste). Syyn pätevyyden arviointi kuuluu sille toimielimelle, jonka valittava luottamushenkilö on, yleensä valtuustolle. Pätevä syy voi periaatteessa olla mikä tahansa luottamustoimen hoitamista vaikeuttava seikka. Käytännössä kieltäytymiseen on syytä suhtautua joustavasti. Kunnalliseen luottamustoimeen valitseminen vastoin asianomaisen henkilön suostumusta ei ole kenenkään edun mukaista. Laissa ei säädetä kieltäytymisen muodosta. Suullinenkin kieltäytyminen on riittävä. Kieltäytyminen on kuitenkin ilmoitettava ennen valintaa. Myös toimikauden aikana on mahdollista erota luottamustehtävästä pykälässä mainituilla perusteilla. Vaalikelpoisuus kunnanhallitukseen (kuntalain 35 ) Vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen rajoitetaan kuntalain 35 :ssä seuraavasti: Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Vaalikelpoisuuteen kunnanhallituksessa vaikuttavat ensinnä vaalikelpoisuusrajoitukset valtuustossa. Henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen valtuustoon, ei ole myöskään vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Toiseksi rajoitukset koskevat suoraan kunnanhallituksen alaisen henkilöstön lisäksi lautakuntien esittelijöitä ja asioiden valmistelijoita. Kolmanneksi rajoitukset koskevat kunnan henkilöstön edunvalvonnasta vastaavia henkilöitä. Neljänneksi vaalikelpoisuusrajoitus voi kohdistua kunnassa toimivien liikeyritysten johtohenkilöihin. Edellytyksenä vaalikelpoisuus valtuustoon (35.1 ) Lähtökohtana on, että henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen valtuustoon, ei ole vaalikelpoinen myöskään kunnanhallitukseen. Vaalikelpoisuudesta valtuustoon säädetään 34 :ssä. Rajoitukset koskevat: säännöksessä tarkoitettuja valtion virkamiehiä ( kohta) johtavassa tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä toimivia kunnan palveluksessa olevia henkilöitä (2 kohta) kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä, jotka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuihin kunnan viranhaltijoihin ja työntekijöihin (3 kohta) ja

13 4, KH :00 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk kuntayhtymän palveluksessa olevat henkilöitä, jotka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuihin kunnan viranhaltijoihin ja työntekijöihin, jos kunta on kuntayhtymän jäsenkunta (4 kohta). Säännöksen tulkintaa on käsitelty liiton yleiskirjeessä 8/80/2012. Kunnanhallituksen alainen henkilöstö (35.1 :n 1 kohta) Kunnanhallituksen alainen kunnan keskushallinnossa työskentelevä ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Rajoitus koskee kaikkia keskushallinnon viranhaltijoita ja työntekijöitä heidän asemastaan ja tehtävistään riippumatta. Esimerkiksi keskushallinnossa työskentelevä tekstinkäsittelijä ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Lautakuntien esittelijät ja valmistelijat (35.1 :n 2 kohta) Kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka on lautakunnan esittelijä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta, ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Tällaisella henkilöllä on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi kunnanhallituksen käsiteltäväksi myöhemmin tuleviin asioihin, jotka usein menevät edelleen valtuuston käsiteltäviksi. Esittelijän kohdalla säännöksen soveltaminen ei tuottane vaikeuksia. Säännös koskee vain lautakunnan esittelijöitä, ei esimerkiksi johtokunnan esittelijöitä. Tarkemmin esittelystä määrätään hallintosäännössä. Esittelijän henkilö voidaan määrätä hallintosäännössä tai muussa johtosäännössä tai jättää se säännön määräyksen nojalla toimielimen päätettäväksi. Esittelijällä on viime kädessä vastuu myös asian valmistelusta. Esittelijä ei kuitenkaan aina itse varsinaisesti valmistele asiaa lautakunnan esityslistalle. Esittelijän ohella rajoitus koskee henkilöä, jolla on vastuuta lista-asioiden varsinaisesta valmistelusta. Useimmiten säännöksessä tarkoitettua valmisteluvastuuta lienee lautakunnassa esittelijän ohella vain yhdellä viranhaltijalla. Valmisteluvastuu on kuitenkin arvioitava kunta- ja tilannekohtaisesti. Toisena valmistelijaa koskevana edellytyksenä on, että asiat tulevat lautakunnan käsittelyn jälkeen kunnanhallituksen käsiteltäviksi. Esimerkiksi kaava-asiat voivat olla tällaisia. Asioiden on kuuluttava kunnanhallituksen toimivaltaan lain tai johtosäännön nojalla. Kunnanhallituksen mahdollisuus käyttää kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta yksittäisessä asiassa ei vaikuta lautakunnan asioiden valmistelijan vaalikelpoisuuteen. KHO /1548: Kaupunginhallitukseen oli valittu kaupunkiin työsopimussuhteessa oleva henkilö, joka työskenteli kaavoitusteknikkona yhdyskuntasuunnitteluosastolla, joka kuului tekniseen palvelukeskukseen ja teknisen lautakunnan alaisuuteen. Yhtenä osaston tehtäväalueena oli asemakaavoitus. Osaston henkilöstöön kaavoitusasioissa kuuluivat kaupunginarkkitehti osastopäällikkönä sekä kaavoitusteknikko ja piirtäjä. Kaavoitusteknikko valmisteli muun muassa asemakaava-asioita. Toimenkuvan mukaan työ oli itsenäistä maankäytön suunnittelua valtuuston hyväksymän kaavoitusohjelman ohjaamana. Kuntalain 35.1 :n 2 kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ei ole kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta. Ottaen huomioon kaavoitusteknikon tehtävät kaupunginhallituksen käsiteltäväksi tulevien kaava-asioiden valmistelussa, hän ei ollut vaalikelpoinen kaupunginhallituksen jäseneksi. KHO /3009:Vastaava sairaanhoitaja toimi perusturvalautakunnan alaisuudessa vanhustyön vastuualueen esimiehenä. Vastuualueeseen kuuluivat palvelukeskus kioskeineen, vanhusten asumispalvelut, päivätoiminta ja kuntoutus sekä perusturvan ruokahuolto. Perusturvajohtaja toimi osaston päällikkönä ja vastaavan sairaanhoitajan esimiehenä. Vastaava sairaanhoitaja ei toiminut esittelijänä. Kun vastaavan sairaanhoitajan lautakunnalle valmistelemat vanhustyön ja ruokahuollon asiat ei tulleet lautakunnasta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, hän ei vastannut kuntalain 35.1 :n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla kaupunginhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta. Yksistään se seikka, että hän osallistui vastuualueensa

14 4, KH :00 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk osalta lautakunnan talousarvioehdotuksen valmisteluun, ei merkinnyt sitä, että häntä olisi pidettävä sanotun lainkohdan tarkoittamana valmistelun vastuuhenkilönä. Säännöksen soveltaminen edellyttää, että henkilön varsinaisiin tehtäviin kuuluu asioiden esittely tai vastuu niiden valmistelusta. Jos henkilö on esimerkiksi varsinaisen esittelijän sijainen tämän ollessa estynyt tai esteellinen, hän on vaalikelpoinen. Tosin valmisteluvastuun perusteella hän tällöinkin voi olla vailla vaalikelpoisuutta. Rajoitus ei koske valmistelussa avustavaa henkilöstöä kuten esimerkiksi tekstinkäsittelijöitä. Liikeyritysten johtohenkilöt (35.1 :n 3 kohta) Vaalikelpoisuusrajoitukset koskevat liikeyrityksen johtohenkilöitä sellaisessa kunnan toimielimessä, joka toimii asianomaisen liikeyrityksen tehtäväalueella. Kunnan ja liikeyrityksen intressit saattavat olla toisilleen vastakkaisia. Yksittäistapauksissa sovelletaan esteellisyyssäännöksiä. Jos ennakolta arvioiden esteellisyystilanteita saattaa syntyä usein ja jos kunnan etu on niin muodoin usein ristiriidassa liikeyrityksen edun kanssa, myös vaalikelpoisuutta on rajoitettu. Vaalikelpoisuuden rajoituksen perusteena on olettamus, että liikeyrityksen johtohenkilö voi luottamushenkilönä toimia edustamansa yhteisön eduksi tai kilpailevien yhteisöjen vahingoksi ja samalla kunnan ja sen asukkaiden edun vastaisesti. Vaalikelpoisuusrajoitusta sovelletaan vain, jos 6 liikeyrityksen asema suhteessa kuntaan on sellainen kuin säännös edellyttää henkilön asema liikeyrityksessä on sellainen kuin säännös edellyttää. Molempien mainittujen edellytysten on täytyttävä. Koska säännös koskee vain liiketoimintaa harjoittavia yhteisöjä (jäljempänä liikeyritys), aatteelliset yhteisöt jäävät yleensä soveltamisalan ulkopuolelle. Vaalikelpoisuusrajoituksia on tulkittava suppeasti, joten tulkinnanvaraisessa tilanteessa asiaa on tulkittava asianomaisen henkilön eduksi, toisin sanoen hän on vaalikelpoinen. Ensimmäisenä liikeyritystä koskevana edellytyksenä on, että liikeyrityksellä on liiketoimintaa asianomaisessa kunnassa. Toiseksi liikeyritykselle pitää syntyä kunnanhallituksessa käsiteltävissä asioissa hyötyä tai vahinkoa eli liikeyrityksellä pitää olla niissä intressi. Säännöksen mukaan intressin on oltava olennainen, joten aivan vähäistä taloudellista tai muuta intressiä ei voida ottaa huomioon. Tällainen intressi voi olla asiassa asianosaisella eli sillä, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia suoraan koskee. Intressi voi olla myös liikeyrityksen kilpailijoiden asioita käsiteltäessä. Kolmantena edellytyksenä on, että niitä asioita, joissa liikeyrityksellä on olennaisia intressejä, käsitellään kunnanhallituksessa tavanomaisesti, jolloin asioita on oltava esillä useita kertoja vuodessa. Liikeyritystä tai sen kilpailijoita koskevia asioita on oltava lähes jatkuvasti vireillä tai valmisteltavina kunnanhallituksessa. Kunnanhallituksen tehtäväalue voi kunnasta riippuen olla hyvinkin laaja. Tämän vuoksi on vaikea arvioida, millä alalla toimivia liikeyrityksiä rajoitus eri kunnissa voi koskea. Kunnanhallituksen tehtäväalueesta ja kunnasta riippuen rajoitus voi koskea esimerkiksi rakennusliikkeitä, maarakennusyrityksiä, kauppaliikkeitä ja pankkeja. Mitä pienemmästä kunnasta on kysymys, sitä herkemmin säännös voi tulla sovellettavaksi. KHO 1998:31: Henkilö oli asianomaisella talousalueella toimivan suuren rakennusyhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Yhtiö harjoitti liiketoimintaa kunnassa, jonka kunnanhallituksen jäseneksi sanottu henkilö oli valittu. Yhtiöllä oli ollut useita rakennusprojekteja puheena olevassa kunnassa. Toimitusjohtaja oli kuntalain 35.1 :n 3 kohdan tarkoittamassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä. Kun otettiin myös huomioon kunnanhallitukselle kaavoittamiseen, rakentamiseen ja asumiseen liittyvät tehtävät ja toimivalta, henkilön katsottiin olevan vaalikelvoton kunnanhallitukseen, koska näitä asioita oli pidettävä kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävinä ja näiden asioiden ratkaisun katsottiin olevan omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa kunnassa rakennusurakointia harjoittavalle yhtiölle. Äänestys 4-1.

15 4, KH :00 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk KHO 1998:36: Kaupungissa laajaa liiketoimintaa harjoittavan rakennuskonsernin toimitusjohtaja oli vaalikelpoinen kaupunginvaltuuston jäseneksi. Kun otettiin huomioon kaupunginhallituksen johtosäännön kaupunginhallitukselle osoittama ratkaisuvalta rakennus-, asumis- ja kaavoitusasioissa, kaupunginhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien rakentamista koskevien asioiden ratkaisu oli omiaan tuottamaan hänen johtamalleen yrityskonsernille olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tämän vuoksi toimitusjohtajan katsottiin olevan kuntalain 35 :n mukaan vaalikelvoton kaupunginhallituksen varajäseneksi. KHO /1078: Henkilö oli Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja. Yhtiön koko osakekannan omisti Kehittämisyhtiö Oy, jonka omistus jakautui 12 osakkeenomistajan kesken. Kaupunki omisti yhtiön osakkeista 46,2 %. Teollisuuskylä Oy:n toimialana oli rakentaa, hankkia ja hallita omistus- ja vuokraoikeuden nojalla teollisuus- ja palvelutiloja sekä kiinteistöjä yrittäjien käyttöön pääasiallisesti omakustannushintaan luovutettavaksi. Kaupunki oli antanut osakeyhtiölle omavelkaisia takauksia teollisuushallien rakentamiseksi. Takausten kokonaismäärä oli noin 12 miljoonaa markkaa. Kaupunki ja Teollisuuskylä Oy olivat tehneet sopimuksen kustannusten kattamisesta yrittäjän ja Teollisuuskylä Oy:n välisen lunastussopimuksen purkautuessa tilanteessa, jossa muun muassa uutta sopimuskumppania ei saada. Henkilö oli Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtajana esteellinen kaupunginhallituksessa neljä kertaa vuonna 1994, kaksi kertaa vuonna 1995 ja neljä kertaa vuonna Henkilö toimi johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä liiketoimintaa harjoittavassa Teollisuuskylä Oy:ssä. Edellä kerrotut takaukset ja sopimus eivät yksistään tehneet häntä vaalikelvottomaksi kaupunginhallitukseen. Kaupunginhallituksessa käsiteltävien Teollisuuskylä Oy:tä koskevien asioiden ratkaisu oli yleensä omiaan tuottamaan yhtiölle olennaista hyötyä tai vahinkoa. Asiassa esitetystä selvityksestä ei käynyt ilmi, että kaupunginhallitus käsittelisi mainittuun sopimukseen liittyviä laskutuksia. Näin ollen asioita, joiden ratkaisu oli omiaan tuottamaan Teollisuuskylä Oy:lle olennaista hyötyä tai vahinkoa, ei ollut ottaen huomioon myös henkilön esteellisyydestä saatu selvitys, katsottava käsiteltävän kaupunginhallituksessa tavanomaisesti (eli vuositasolla esteellisyyksiä 2-4 kertaa). Henkilö oli vaalikelpoinen kaupunginhallitukseen. KHO /1671: Henkilö oli rakennusinsinööritoimisto -kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies. Henkilön ilmoituksen mukaan yhtiöllä ei viime vuosina ollut ollut varsinaista liiketoimintaa. Kun otettiin huomioon yhtiön toiminnan laadusta ja laajuudesta annettu selvitys, ei voitu katsoa, että kyseisellä yhteisöllä olisi ollut keskeinen asema kunnanhallituksen tehtäväalueella tai että kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltäisiin asioita, joiden ratkaisu olisi omiaan tuottamaan yhtiölle kuntalain 35.1 :n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla olennaista hyötyä tai vahinkoa. Liikeyrityksen johtohenkilöltä säännös edellyttää: 7 joko yrityksen hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen (esimerkiksi johtokunnan) jäsenyyttä. Luonteeltaan rajoittavaa säännöstä on tulkittava suppeasti, joten rajoitus ei voine koskea hallituksen varajäseniä; KHO /1503: K oli vanhustenkotiyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja. Hän ei kuitenkaan ollut yhdistyksen palveluksessa. Kysymyksessä ei ollut myöskään sellainen liiketoimintaa harjoittava yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu oli omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Y oli paikallisen osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja. Osuuspankin hallituksena toimi johtokunta. Hallintoneuvostoa ei voida rinnastaa osuuspankin hallitukseen, joten Y oli vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. tai johtavaa ja vastuullista tehtävää tai siihen rinnastettavaa asemaa yrityksessä. Tältä osin säännös voi koskea sekä palkattua henkilöstöä että henkilöä, jolla omistuksen kautta on vastuullinen asema ja intressi yrityksessä. Palkatusta henkilöstöstä rajoitus koskee lähinnä toimitusjohtajaa ja varatoimitusjohtajaa. KHO 2011:5: S Oy oli rakentamista palveleva kivenjalostukseen ja myyntiin erikoistunut perheyritys. A, joka oli tammikuussa 2009 eronnut yhtiön halli-

16 4, KH :00 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk tuksesta, omisti 50 prosenttia S Oy:n osakkeista. Yhtiöllä oli vuonna 2007 ollut 18 työntekijää ja sen liikevaihto oli sijoittunut luokkaan miljoonaa euroa. Yhtiön tausta ja toiminta huomioon ottaen A oli osakeomistuksensa perusteella KuntaL 35 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun johtavaan ja vastuulliseen tehtävään rinnastuvassa asemassa sanotussa yhtiössä. Kunnanhallitus ratkaisi muun ohella kiinteän omaisuuden hankkimista, rakennuspaikkojen luovuttamista sekä asemakaavan ajanmukaisuutta koskevat asiat. Yhtiön tuotantolaitokset ja toimipiste sijaitsivat 305 hehtaarin suuruisella alueella Tuusulassa. Yhtiö omisti maa-alueita muuallakin Tuusulassa. Yhtiön toimiala ja kunnanhallituksen tehtävät huomioon ottaen oli todennäköistä, että Tuusulan kunnanhallituksen käsiteltäväksi tuli useita kertoja vuodessa asioita, jotka merkittävällä tavalla vaikuttivat S Oy:n ja sen kilpailijoiden etuun. Kun otettiin huomioon yhtiön toimialasta ja toiminnasta Tuusulan kunnassa saatu selvitys ja kunnanhallituksen asema sekä tehtävät ja toimivalta erityisesti rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvissä asioissa, S Oy oli sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisut olivat omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. A oli siten KuntaL 35 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla vaalikelvoton kunnanhallituksen jäseneksi. Äänestys 4-1. KHO 1998:36: Suuressa pankkikonsernissa pankinjohtaja -nimikkeellä omaisuuspalveluyksikön johtajana toimiva henkilö, joka oli myös pankin asianomaisen konttorin ja alueen johtoryhmien jäsen, ei ollut ottaen huomioon hänen asemansa, toimenkuvansa ja tehtävänsä pankissa, kuntalain 35 :ssä tarkoitetulla tavalla hallitukseen rinnastettavan toimielimen jäsen taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, eikä siten vaalikelvoton kaupunginhallituksen jäsenten vaalissa. Henkilöstön edunvalvonnasta vastaavat henkilöt (35.2 ) Kunnanhallituksella on päävastuu kunnan henkilöstöpolitiikasta. Jolleivät henkilöstöasiat ole erillisen toimielimen hoidettavina, kunnanhallitus tai sen jaosto huolehtii usein myös käytännössä henkilöstöasioista. Henkilöstön edunvalvonnasta vastaavien henkilöiden asema kunnanhallituksessa ja pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitavassa toimielimessä on ristiriitainen. Ongelmat ovat tulleet esiin esimerkiksi silloin, kun kunnat ovat tehneet laajoja säästöpäätöksiä, joiden keskeisenä kohteena ovat olleet henkilöstömenot. Esteellisyyssäännökset eivät pelkästään ole olleet riittäviä ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi. Säännöksessä rajoitetaan henkilöstön edunvalvonnasta huolehtivien vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen. Pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitavia toimielimiä koskeva rajoitus on 36.2 :ssä. Kunnassa edunvalvontaa hoitavat yleensä henkilöstöjärjestöjen paikallisosastot, jotka toimivat yhdistyksinä. Paikallisen henkilöstöyhdistyksen hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen tehtävänä on yleensä muun muassa hyväksyä paikallinen neuvottelutulos. Säännöksen mukaan vaalikelpoisuuden rajoitus koskee ensinnä tällaisen toimielimen puheenjohtajaa, joka kantaa päävastuun edunvalvonnasta. Rajoitus ei siis koske kaikkia hallituksen jäseniä. Toiseksi rajoitus koskee niitä henkilöitä, jotka neuvottelevat kunnan kanssa työehtoratkaisuista tai muuten vastaavat henkilöstön edunvalvontatehtävistä. Tällaisia henkilöitä ovat tavallisesti paikallisen henkilöstöjärjestön pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet, jotka isoissa kunnissa voivat olla myös virastokohtaisia. Sen sijaan työsuojeluvaltuutetuilla tai yhteistoimintaelimiin kuuluvilla henkilöstöjärjestöjen edustajilla ei hallituksen esityksen perustelujen mukaan katsota olevan säännöksessä tarkoitettuja edunvalvontatehtäviä. Edunvalvonnasta vastaaminen edellyttää, että edunvalvontatehtävät kuuluvat asianomaisen henkilön varsinaisiin tehtäviin henkilöstöjärjestössä. Satunnainen osallistuminen neuvotteluun ei vielä aiheuta vaalikelpoisuuden menetystä, vaan sovellettaviksi tulevat esteellisyyssäännökset. Säännös ei estä valitsemasta henkilöstön edunvalvonnasta vastaavaa henkilöä valtuuston puheenjohtajistoon, jolloin hänellä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksessa. 8

17 4, KH :00 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk Vaalikelpoisuusrajoituksen tarkoitus huomioon ottaen asiaan voidaan kuitenkin kohdistaa arvostelua. Kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa olevien enimmäismäärä (35.3 ) Säännöksen 1 ja 2 momentissa rajoitetaan kunnan ja kunnan määräämisvallassa olevien yhteisöjen ja säätiöiden palveluksessa olevien henkilöiden vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen. Säännöksen 3 momentin rajoituksella varmistetaan kunnanhallituksen toimintakykyä vielä siten, että enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava aina muita kuin kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa olevia henkilöitä. Rajoituksella voi olla merkitystä kunnanhallituksen toimintakykyyn esimerkiksi henkilöstöä koskevia asioita käsiteltäessä. Eduskuntakäsittelyssä korostettiin, että säännös on henkilöstöä koskeva ehdoton yläraja eikä kiintiö, johon henkilöstöllä olisi erityinen oikeus (HaVM 18/1994 vp s. 11). Vaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Varajäsenistä on soveltuvin osin voimassa, mitä varsinaisista jäsenistä on säädetty (18.4 ). Jos kunnanhallituksen jäsenten luku on parillinen, säännöksen mukaan ei ole riittävää, että kuntakonsernin ulkopuolisia on yhtä paljon kuin kunnan ja kuntakonsernin palveluksessa olevia. Vaalikelpoisuus lautakuntaan (kuntalain 36.1 ) Kuntalain 36.1 :ssä rajoitetaan vaalikelpoisuutta lautakuntaan seuraavasti: Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Kuntalaissa lähdetään kunnanhallitusta koskevan sääntelyn tavoin siitä, että henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen valtuustoon, ei myöskään ole vaalikelpoinen lautakuntaan. Sääntely ulottuu myös henkilöstöön, joka on kunnan määräämisvallassa olevan eli kuntakonserniin (ks. kuntakonsernin määrittelystä yleiskirje 8/80/2012) kuuluvan yhteisön palveluksessa, jos yhteisö toimii asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella. Lautakunnan tehtäväalueella toimivan liikeyrityksen johtohenkilöiden vaalikelpoisuutta on rajoitettu vastaavin perustein kuin kunnanhallituksen kohdalla. Lautakunnan alainen kunnan henkilöstö (36.1 :n 1 kohta) Lautakunnan alainen henkilöstö on asemastaan riippumatta vailla vaalikelpoisuutta. Vaalikelpoisuuden rajoitus koskee vain sitä lautakuntaa, jonka alainen henkilö on. Teknisen lautakunnan alainen henkilö voidaan valita esimerkiksi perusturvalautakuntaan. Kuntakonsernin palveluksessa olevat henkilöt (36.1 :n 2 kohta) Jos kunnan määräämisvallassa oleva yhteisö tai säätiö toimii lautakunnan tehtäväalueella, yhteisön palveluksessa oleva henkilö ei ole vaalikelpoinen lautakuntaan. Määräämisvalta määräytyy samoin perustein kuin kunnan konsernitaseen laatimisvelvollisuus 68 :ssä. Kunnalla on määräämisvalta yhteisössä tai säätiössä, jos kirjanpitolain 5 :n mukaiset edellytykset täyttyvät (ks. yleiskirje 8/80/2012). Säännöksen soveltaminen edellyttää, että kuntakonserniin kuuluva yhteisö toimii lautakunnan tehtäväalueella. Säännöksessä tarkoitettu yhteys voi olla esimerkiksi sosiaaliasioita hoitavan lautakunnan ja vanhustenkotiyhdistyksen välillä, liikunta-asioita hoitavan lauta-

18 4, KH :00 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk kunnan ja liikuntapaikoista vastaavan yhteisön välillä sekä asunto- ja kiinteistöasioita hoitavan lautakunnan ja asunto- ja kiinteistöyhtiön välillä. Näiden yhteisöjen palveluksessa olevat eivät ole vaalikelpoisia asioiden hoidosta vastaavaan kunnan lautakuntaan. Säännös koskee kaikkia lautakunnan tehtäväalueella toimivan yhteisön palveluksessa olevia, kun valtuustossa ja kunnanhallituksessa rajoitus koskee vain johtavassa tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä toimivia (34.1 :n 3 kohta). Säännöksessä kuntayhtymät ovat samassa asemassa kuin muutkin yhteisöt. Säännöksen soveltaminen kuntayhtymän palveluksessa olevaan henkilöön edellyttää, että kunnalla on kuntayhtymässä määräämisvalta. Tältä osin sääntely poikkeaa siitä, mitä 34.1 :n 4 kohdassa säädetään kuntayhtymän johtohenkilöiden vaalikelpoisuudesta valtuustoon. Vaalikelpoisuutta valtuustoon koskevan säännöksen mukaan riittävää on, että kunta on kuntayhtymän jäsen. Liikeyritysten johtohenkilöt (36.1 :n 3 kohta) Säännös kunnassa toimivan liikeyrityksen johtohenkilöiden vaalikelpoisuudesta lautakuntaan vastaa sitä, mitä 35.1 :n 3 kohdassa säädetään vaalikelpoisuudesta kunnanhallitukseen. Myös tulkinnan osalta viitataan edellä kunnanhallituksen kohdalla esitettyyn. Säännös voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi rakennusliikkeen johtohenkilöihin kaavoitusasioita valmistelevassa lautakunnassa, terveys- tai muita ostopalveluja tuottavan yrityksen johtohenkilöihin vastaavassa lautakunnassa sekä pankkien johtohenkilöihin asuntolainaasioita käsittelevässä lautakunnassa. KHO /2330: A:n sataman hallitus on asemaltaan kuntalain mukainen lautakunta. Sataman suurin asiakas on varustamopalveluyhtiö, jonka resurssi- ja kehityspäällikön ei katsottu olevan yhtiössä sellaisessa johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa, että hän olisi vaalikelvoton sataman hallitukseen. KHO /3024: Henkilö oli valtakunnallisesti toimivan konsulttitoimiston paikallistoimiston toimistopäällikkö. Yhtiön toimialana oli rakennus-, sähkö ja lvi-suunnittelu. Edellisen vaalikauden eli neljän vuoden aikana tekninen lautakunta käsitteli asiaa, joista seitsemän oli sellaista henkilön työnantajan asiaa, joissa hän oli esteellinen. KHO katsoi, että henkilö oli lainkohdan tarkoittamassa johtavassa asemassa asianomaisessa yrityksessä, mutta kysymys ei ollut sellaisesta yrityksestä, jolle teknisen lautakunnan tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu olisi omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilö oli vaalikelpoinen lautakuntaan. KHO /2200: Henkilö oli liiketoimintaa harjoittaman valtakunnallisen jätehuoltoyrityksen aluejohtaja. Yhtiö tarjosi muun muassa jätehuolto-, kierrätys-, kiinteistönhuolto-, ongelmajätehuolto-, ym. palveluita ja harjoitti merkittävää liiketoimintaa Oulun kaupungissa ja toimi kilpailutilanteessa muiden alan yritysten ja myös Oulun Jätehuollon kanssa. Kun otettiin huomioon hänen asemansa ja tehtäviensä laatu yhtiöissä, hän oli kuntalain 36.1 :n 3 kohdassa tarkoitetussa asemassa yhtiössä. Kun otettiin huomioon mainitun yhtiön harjoittaman liiketoiminnan laatu ja laajuus Oulun kaupungissa ja liikelaitosten lautakunnan tehtäväalue ja mainitun lautakunnan alaisen Oulun Jätehuollon ja sanotun yhtiön väliset sopimukset sekä alalla vallitseva kilpailutilanne, yhtiö oli sellainen yhteisö, jolle lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisut olivat omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilö ei ollut vaalikelpoinen liikelaitosten lautakuntaan. KHO /2174: Asiassa oli kysymys kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen vaalikelpoisuudesta tekniseen lautakuntaan. Yhtiön toimialana oli maansiirto- ja kaivutyöt, tavaraliikenteen harjoittaminen sekä raskaskonekorjaus ja siihen liittyvä varaosien ja tarvikkeiden myynti. Tekninen lautakunta vastasi muun ohella yhdyskuntatekniikan rakentamisesta, eräiden rakennushankkeiden toteuttamisesta sekä eräistä kaavoitukseen liittyvistä tehtävistä. Lisäksi lautakunta toimi tielautakuntana ja teki maaaineslupapäätökset. Kunnanhallituksen mukaan teknisen lautakunnan ensimmäisenä toimintavuotena pidetyssä seitsemässä kokouksessa yhtiömies ei ollut kertaakaan esteellinen. Kun otettiin huomioon yhtiön toimialasta ja 10

19 4, KH :00 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk toiminnasta kunnassa saatu selvitys ja teknisen lautakunnan asema sekä tehtävät ja toimivalta yhtiön toimialaan liittyvissä asioissa, yhtiö ei ollut KuntaL 36.1 :n 3 kohdassa tarkoitettu yhteisö ja yhtiön vastuunalainen yhtiömies oli vaalikelpoinen lautakuntaan. Lisäksi otettiin huomioon, että vaalikelpoisuutta rajoittavia säännöksiä oli poikkeuksena yleisestä vaalikelpoisuudesta tulkittava suppeasti. Samoin KHO /2175, jossa oli kysymys maanrakennusalalla toimineen avoimen yhtiön yhtiömiehen vaalikelpoisuudesta ympäristölautakuntaan. Vaalikelpoisuus henkilöstöasioita käsittelevään toimielimeen (kuntalain 36.2 ) Pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitavaan toimielimeen sovelletaan mitä 35.2 :ssä säädetään vaalikelpoisuudesta kunnanhallitukseen. Pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitavia toimielimiä ovat esimerkiksi henkilöstölautakunnat tai henkilöstöasioita varten asetetut toimielimen jaostot. Säännöksessä viitataan kunnanhallitusta koskeviin vastaaviin vaalikelpoisuuden rajoituksiin, joita on käsitelty edellä. KHO /668: Terveyslautakunta ei ollut pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitava toimielin. Vaalikelpoisuus johtokuntaan ja toimikuntaan (kuntalain 36.3 ) Säännöksen mukaan johtokuntaan ja toimikuntaan voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole. Johtokunnan ja toimikunnan hoidettavina olevat asiat poikkeavat luonteeltaan lautakunnan hoidettavista. Johtokunta vastaa kunnan liikelaitoksen tai muun laitoksen toiminnasta. Toimikunta asetetaan usein projektiluonteisia tehtäviä, esimerkiksi rakennushankkeen toteuttamista varten. Näissä tehtävissä vaaditaan usein erityistä asiantuntemusta. Esimerkiksi liikelaitoksen johtokuntaan voidaan valita henkilöitä, joilla on kyseisen toimialan asiantuntemusta. Liikelaitoksen, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen toiminnassa tärkeää on myös käyttäjä- ja henkilöstödemokratian toteuttamismahdollisuudet. Johtokunnan kokoonpanossa voidaan ottaa huomioon palvelujen käyttäjien ja henkilöstön edustus (ks ). Johtokuntaan ja toimikuntaan ei sovelleta kunnanhallitusta ja lautakuntaa koskevia vaalikelpoisuusrajoituksia. Yleisistä vaalikelpoisuuden edellytyksistä on niin ikään poikettu siten, että myös muussa kunnassa asuva voidaan valita johtokuntaan ja toimikuntaan. Vaalikelpoisuus tarkastuslautakuntaan (kuntalain 71 ) Tilintarkastusta koskevilla vaalikelpoisuusrajoituksilla pyritään varmistamaan tilintarkastuksen riippumattomuus ja luotettavuus. Rajoitukset koskevat tilintarkastajien lisäksi myös tarkastuslautakunnan jäseniä ja varajäseniä, jotka luottamushenkilöinä vastaavat tilintarkastuksen järjestämisestä. Tarkastuslautakunnasta ja sen tehtävistä säädetään kuntalain 71 :ssä. Pykälän 1 momentin mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan kokoonpanoon vaikuttaa ensinnä se, että lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on aina oltava valtuutettuja. Vaalikelpoisuuden rajoituksista säädetään pykälän 4 momentissa. Samat rajoitukset koskevat myös varsinaista tilintarkastajaa. Vaalikelpoinen ei ole: 1) kunnanhallituksen jäsen; 2) apulaispormestari; 3) henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen, kunnanjohtajan, pormestarin tai apulaispormestarin hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen; 11

20 4, KH :00 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk ) kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä 5) henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta (23 ). Kunnanjohtaja tai pormestari johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa (24 ). Kunnan tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja tai pormestari (68 ). Kunnanhallituksen jäsenet, kunnanjohtaja tai heidän hallintolain :ssä tarkoitettu läheinen eivät ole vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan. Kunnanhallituksen varajäseniä ei mainita erikseen, koska toimielimen varajäsenistä on 18.4 :n nojalla voimassa, mitä varsinaisista jäsenistä säädetään. Kunnan ja kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevat henkilöt eivät ole vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan. Palvelussuhteelta edellytetään kuitenkin pysyväisluonteisuutta: enintään kuuden kuukauden pituinen väliaikainen palvelussuhde ei aiheuta vaalikelpoisuuden puuttumista tai menettämistä (ks. 37 ). Kunnan tilintarkastus ulottuu konsernitilinpäätöksen kautta myös kunnan määräämisvallassa oleviin yhteisöihin ja säätiöihin. Kuntakonsernin palveluksessa olevat henkilöt eivät ole vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan. Kunnan määräämisvalta yhteisössä ja säätiössä määräytyy samoin kuin muissakin vaalikelpoisuussäännöksissä (ks. yleiskirje 8/80/2012). Tarkastuslautakuntaan ei voida valita henkilöä, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Säännös rajaa vaalikelpoisuutta tarkastuslautakuntaan 35 :ssä säädetyllä tavalla. Sovellettavaksi tulee myös vaalikelpoisuutta valtuustoon koskeva 34, kun vaalikelpoisia kunnanhallitukseen eivät ole henkilöt, jotka eivät ole vaalikelpoisia valtuustoon. Lain 71.3 :n 1-3 kohdissa tarkoitettujen henkilöiden lisäksi vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan eivät ole: :n 1 kohdassa tarkoitetut valtion virkamiehet 34.1 :n 4 kohdassa tarkoitetut kuntayhtymän palveluksessa olevat henkilöt 35.1 :n 3 kohdassa tarkoitetut liikeyritysten johtohenkilöt eivätkä 35.2 :ssä tarkoitetut henkilöstön edunvalvonnasta vastaavat henkilöt. Vaalikelpoisuus yhteiseen toimielimeen (kuntalain 77.2 ) Yhteinen toimielin on yksi kuntalain tarjoamista mahdollisuuksista kuntien yhteistoiminnan organisoimiseksi. Kun jokin kunta hoitaa sopimukseen perustuen yhden tai useamman kunnan puolesta jonkin tehtävän, kunnat voivat sopia, että muut sopimuskunnat valitsevat osan jäsenistä tehtävistä vastaavaan kunnan toimielimeen. Yhteinen toimielin kuuluu ns. isäntäkunnan/vastuukunnan organisaatioon. Isäntäkunta on se kunta, joka sovitusta tehtävästä huolehtii. Yhteinen toimielin on käytännössä useimmiten lautakunta, mutta voi olla myös esimerkiksi johtokunta. Kunta- ja palvelurakenneuudistus lisäsi yhteisten toimielinten käyttöä, kun ns. yhteistoiminta-alue, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, voidaan organisoida yhteisen toimielimen pohjalta. Jäseninä toimielimessä voivat olla asianomaisten kuntien vastaavaan toimielimeen vaalikelpoiset henkilöt. Toimielinten jäsenten toimikausi ja puheenjohtajisto Kuntalain 19 :n mukaan toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja muiden lautakuntien jäsenet valitaan tammikuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Viimeksi mainitulla on pyritty siihen, että valinnat tehdään mahdollisimman pian valtuustokauden tai toimielimen toimikauden alettua. Lähtökohtana on, että toimielimen toimikausi on sama kuin valtuuston toimikausi. Valtuusto voi kuitenkin päättää lyhyemmästä toimikaudesta. Käytännössä toimikausi ei toimikuntaa lukuun ottamatta voine olla vuotta lyhyempi.

21 4, KH :00 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk Kuntalain 71.1 :n mukaan tarkastuslautakunta asetetaan valtuuston toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan tehtävät jatkuvat siis siihen saakka, kunnes toimikauden viimeisen tilikauden tilintarkastus on suoritettu. Tarkastuslautakunnan kohdalla tämä ajankohta on tilintarkastuskertomuksen käsittely valtuustossa. Vanhan tarkastuslautakunnan toimikauden jatkumisesta huolimatta uusi tarkastuslautakunta valitaan muiden lautakuntien tavoin valtuuston tammikuun kokouksessa. Valtuusto voi valita toimielimen jaoston jäsenet. Yleensä valtuusto kuitenkin antanee toimielimelle itselleen toimivallan valita jaostonsa jäsenet. Tällöin toimielin päättää itse myös jaoston jäsenten toimikaudesta. Toimikunnat asetetaan kuntalain 17.5 :n mukaan aina määrätyn tehtävän hoitamista varten. Toimikunnan toimikausi voi olla enintään sen asettaneen toimielimen toimikauden pituinen. Kuntalain 20 :n mukaan toimielimellä on oltava puheenjohtaja ja tarpeellinen määrä varapuheenjohtajia. Jollei varapuheenjohtajien määrästä määrätä johtosäännössä, valinnan suorittavan toimielimen on ensin päätettävä varapuheenjohtajien lukumäärästä. Toimielimen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikausi on sama kuin toimielimen muiden jäsenten toimikausi. Poliittisen suhteellisuuden toteutumiseksi puheenjohtajisto valitaan samassa vaalitoimituksessa. Varsinainen vaalitoimitus ei ole tarpeen, jos puheenjohtajiston valinta on yksimielinen. Suhteellisuuden varmistamiseksi vaali voidaan 60 :n mukaisesti vaatia toimitettavaksi suhteellisena. Jos vaali toimitetaan enemmistövaalina, kullakin vaaliin osallistuvalla on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin on valittavia henkilöitä. Ks. jäljempänä oleva teksti suhteellisen vaalin ja enemmistövaalin toimittamisesta. Tasa-arvolain soveltaminen Kunnalliset toimielimet Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a, joka kuuluu seuraavasti: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Sukupuolikiintiö koskee kaikkia kunnan ja kuntayhtymän toimielimiä lukuun ottamatta kuntien valtuustoja, jotka valitaan yleisillä vaaleilla. Kunnan toimielimiä ovat kuntalain 17 :n mukaan valtuuston lisäksi 13 kunnanhallitus ja sen jaostot lautakunnat ja niiden jaostot johtokunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Tasa-arvolain muutoksella, joka tuli voimaan , kiintiövaatimus ulotettiin myös kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimiin. Käytännössä tämä tarkoittaa myös niitä toimielimiä, joihin jokainen kunta valitsee omat jäsenensä, esimerkiksi kuntayhtymän yhtymävaltuustoa. Kiintiövaatimuksen täyttäminen edellyttää ennakolta käytäviä kuntien neuvotteluja. Sukupuolikiintiöstä voidaan poiketa erityisestä syystä. Erityinen syy voi olla esimerkiksi, että jollakin erityisalalla on vain joko nais- tai miespuolisia asiantuntijoita. Jos kiintiöstä poiketaan, syy on tarpeen kirjata valintapäätökseen. Erityiset syyt oikeuttanevat varsin har-

22 4, KH :00 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk voin poikkeamaan kiintiöstä kunnallisia toimielimiä valittaessa. Lähinnä poikkeaminen voinee tulla kysymykseen esimerkiksi laitoksen johtokunnassa ja erityistä tehtävää varten asetetussa toimikunnassa. Valtuusto voi kuntalain 18.1 :n nojalla johtosäännössä määrätä, että kunnanhallitukseen ja nimettyyn lautakuntaan valitaan vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Tarkoituksena on antaa vaaleilla valituille valtuutetuille vastuuta myös kunnan muussa hallinnossa ja lisätä poliittista vastuuta. Jos valtuustoon ei ole vaaleissa valittu riittävästi kummankin sukupuolen edustajia, valtuutettujen ja varavaltuutettujen aseman korostaminen säännöksessä mainitulla tavalla on ilmeisesti erityinen syy poiketa tasa-arvolain mukaisesta kiintiöstä. KHO 1999:20: Kun valtuutetuista ja varavaltuutetuista 34 % oli naisia, johtosääntömääräys ei ollut erityinen syy poiketa kiintiöstä. KHO /931: Koska valtuustoon oli vaaleilla valittu niin monta naista, että valinnoissa voitiin noudattaa kiintiösäännöstä, johtosäännön määräyksillä jäsenten valinnan rajoittamisesta valtuutettuihin ja varavaltuutettuihin ei ollut merkitystä. Tasa-arvolain vaatimukset on otettava huomioon toimielintä valittaessa. Käytännössä kiintiön toteuttaminen voi olla vaikeaa, jos vaali ei ole yksimielinen. Ks. vaalimenettelyä koskeva teksti jäljempänä. Sekä naisia että miehiä on oltava sekä varsinaisina että varajäseninä vähintään 40 %. Vaatimuksen toteutumista laskettaessa on syytä ensin laskea, kuinka paljon 40 % on toimielimen jäsenmäärästä. Jos luvuksi tulee murtoluku, se on korotettava ylempään kokonaislukuun, joka osoittaa naisten tai miesten vähimmäismäärän toimielimessä. Erikokoisissa toimielimissä on oltava naisia ja miehiä seuraavasti: Jos toimielimen jäsenmäärä on neljä, naisia ja miehiä on oltava kumpiakin kaksi. Vastaavasti toimielimen jäsenmäärän suurentuessa luvut ovat 5 (jäsenmäärä) 2 (naisia ja miehiä vähintään), 6 3, 7 3, 8 4, 9 4, 10 4, 11 5, 12 5, 13 6, 14 6, 15 6, 16 7, 17 7, 18 8, 19 8, 20 8, 21 9 jne. Kolmejäsenisessä toimielimessä kiintiö ei voi toteutua, vaan yksi toisen sukupuolen edustaja on riittävä. Kuntaenemmistöiset yhtiöt Tasa-arvolain 4 a :ssä on myös kuntaenemmistöisiä yhtiöitä koskeva säännös, joka kuuluu seuraavasti: Jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden. Lähinnä säännös tullee sovellettavaksi osakeyhtiöissä. Kuntaenemmistöisiä yhtiöitä lienevät ne, joissa kunnalla tai usealla kunnalla on osake-enemmistö eli yli 50 % yhtiön osakkeista. Lakiesityksen perusteluissa ei tältä osin selvitetä säännöksen soveltamista. Säännöstä sovelletaan luottamushenkilöistä koostuvaan elimeen. Tasa-arvovaatimus ei koske viraston tai laitoksen sisäisiä johtoryhmiä tai vastaavia, joihin henkilöt kuuluvat virka-asemansa perusteella. Yhtiön hallitusta tasa-arvovaatimus koskee, vaikkei tätä toimielintä säännöksessä nimenomaan mainitakaan. Osakeyhtiössä osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa myös hallintoelimet valitaan. Osakeyhtiölain 5:3 :n mukaan yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen tai hallintoneuvoston, jos sellainen yhtiössä on. Kuntalain 23.2 :n mukaan kunnanhallitus tai muu johtosäännössä määrätty kunnan viranomainen antaa toimiohjeet yhtiökokousedustajalle. Tasa-arvolain vaatimus sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta on otettava huomioon hallintoelinten jäsenten valintaa koskevissa toimiohjeissa, jotka eivät saa olla lain vastaisia. Yhtiökokousedustajan, myös muun kuin kunnan edustajan, on luonnollisesti toimittava lain mukaisesti ilman erityisiä toimiohjeitakin. Toimiohjeissa on myös 14

23 4, KH :00 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk Vaalimenettely otettava huomioon pykälän 3 momentin säännös mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden. Kuntaenemmistöisessä yhtiössä on usein myös yksityisiä omistajia, joilla on oikeus saada edustuksensa yhtiön hallitukseen tai muuhun toimielimeen. Tasapuolisuusvaatimus kohdistuu tässä tapauksessa vain kuntaa tai kuntia edustaviin jäseniin (PeVL 25/1994 vp). Jos asianomaisen toimielimen jäsenmäärä on vähintään neljä, ilmaus "tasapuolisesti" vaatii ainakin, että naisia ja miehiä on enemmän kuin aiemman säännöksen vaatima yksi. Tasapuolinen edustus edellyttänee yleensä, että naisia ja miehiä on lähes yhtä paljon. Vaalin toimittamisesta säädetään kuntalain 60 :ssä seuraavasti: 15 Vaalissa tulevat valituiksi se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Luottamushenkilöiden vaali toimitetaan suhteellisena, jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen jäsenistä vähintään määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä. Jos osamääräksi tulee murtoluku, se korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun. Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajäsenet ovat henkilökohtaisia, ehdokkaat on hyväksyttävä ennen vaalia ja ehdokkaana tulee olla sekä varsinainen jäsen että tämän varajäsen. Jos varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia, valituiksi tulevat varsinaisiksi jäseniksi valittujen jälkeen seuraavaksi eniten ääniä tai korkeimmat vertausluvut saaneet ehdokkaat. Suhteellista vaalia toimitettaessa on noudatettava soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Lisäksi valtuusto voi antaa määräyksiä vaalin toimittamisesta. Suhteellinen vaali ja vaadittaessa myös enemmistövaali on toimitettava suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaali voidaan toimittaa suljetuin lipuin toimielimen jäsenen osallistuessa kokoukseen videoneuvotteluyhteyden avulla vain, jos vaalisalaisuus on turvattu. Vaalisalaisuuden turvaamiseksi edellytetään, että: 1) toimielimen jäsen voidaan luotettavasti tunnistaa; 2) annettu ääni toimitetaan varsinaiselle kokouspaikalle salatulla sähköisellä yhteydellä; sekä 3) äänet lasketaan siten, ettei äänen antajaa ja äänen sisältöä voida keskenään yhdistää. Henkilövalinnasta käytetään nimitystä vaali. Kysymys voi olla henkilön tai henkilöiden valitsemisesta kunnan luottamustoimeen tai esimerkiksi kunnan edustajaksi yksityisoikeudelliseen yhteisöön taikka kunnan viranhaltijan tai työntekijän valinnasta. Vaalipäätös voi olla yksimielinen, jolloin varsinaiseen vaalitoimitukseen ei tarvitse lainkaan ryhtyä. Vaali voidaan toimittaa joko enemmistövaalina tai luottamushenkilöitä valittaessa myös suhteellisena. Vaali toimitetaan ensisijaisesti enemmistövaalina. Enemmistövaalissa valituksi tulee se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, jokaisella toimielimen jäsenellä on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin valittavia henkilöitä on. Yhdelle ehdokkaalle voidaan kuitenkin antaa vain yksi ääni, mutta kaikkia ääniä ei ole pakko käyttää. Valituksi tulee saamiensa äänimäärien mukaisesti niin monta ehdokasta kuin valittavia on. Kahta tai useampaa luottamushenkilöä valittaessa vaali voidaan toimittaa suhteellisena. Suhteellinen vaali voi teoriassakin tulla kysymykseen vain, jos valittavia on enemmän kuin yksi. Suhteellisen vaalin toimittamiseen ryhdytään, jos sen vaatijoita on riittävästi. Suhteellista vaalia on vaadittava niin monen vaaliin osallistuvan, että he vaalissa voivat yhdessä saada valituksi vähintään yhden ehdokkaansa. Suhteellisen vaalin toimittamisen edellytyksistä säädetään laissa suoraan laskukaavalla (ks. pykäläteksti).

24 4, KH :00 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk Esimerkki: Läsnä olevia toimielimen jäseniä on 55 ja valittavia luottamushenkilöitä on kuusi. Tällöin 55 (läsnä olevien lukumäärä) jaetaan seitsemällä (6+1 = valittavien lukumäärä lisättynä yhdellä). Osamääräksi tulee noin 7,8 eli murtoluku. Tämä korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun, joka on kahdeksan. Jotta vaali toimitetaan suhteellisena, vaatijoita pitää olla kahdeksan. Puheenjohtajan tehtävänä on todeta, onko suhteellisen vaalin vaatijoita riittävästi. KHO 1984 II 20: Valtuutetun ehdotusta suhteellisen vaalin toimittamiseksi ei kannatettu. Tästä huolimatta puheenjohtajan olisi tullut todeta, tarvittaessa äänestämällä, oliko ehdotuksella niin monen valtuutetun kannatus kuin suhteellisen vaalin toimittamiseen vaaditaan. KHO 1973 II 37: Suhteellisen vaalitavan noudattamisesta voitiin äänestää kesken asian käsittelyn ja myös toistamiseen samassa kokouksessa. Luottamushenkilöiden vaalissa varajäsenet valitaan aina samassa vaalitoimituksessa kuin varsinaiset jäsenet. Kuntalain 18.4 :n mukaan kunnan toimielinten jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Varajäsenten ollessa henkilökohtaisia ehdokkaana on käytännössä varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä muodostama ehdokaspari. Kuntalain säännöksen mukaan varajäsenten ollessa henkilökohtaisia on ehdokkaat (ehdokasparit) enemmistövaalissakin hyväksyttävä ennen vaalia. Suhteellinen vaali perustuu aina ennakolta suoritettuun ehdokasasetteluun, joten siinä ei ole ollut samoja ongelmia kuin enemmistövaalissa. Suhteellisen vaalin toimittamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista on säädetty. Käytännössä tarkemmat määräykset suhteellisen vaalin toimittamisesta ovat valtuuston työjärjestyksessä. KHO /3699: Valtuuston puheenjohtajiston suhteellisena toimitetussa vaalissa sama henkilö oli ollut kahdella ehdokaslistalla. Vaali kumottiin virheellisessä järjestyksessä toimitettuna. KHO 1988 A 28: Valtuuston työjärjestyksessä voitiin suhteellisen vaalin toimittamisesta määrätä, että vaalilautakunnan oli, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätettiin, jos sama henkilö oli asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla. Suhteellinen vaali toimitetaan aina suljetuin lipuin. Enemmistövaali on ensisijaisesti avoin, mutta on vaadittaessa toimitettava suljetuin lipuin. Tällöin on riittävää, että yksikin toimielimen jäsenistä vaatii suljettua vaalia. Äänten mennessä tasan vaalin ratkaisee arpa. KHO 1983 II 37: Vaali voitiin puheenjohtajan vaatimuksesta toimittaa suljetuin lipuin, vaikka kukaan muista jäsenistä ei sitä vaatinut. KHO 1991 A 41: Suljetuin lipuin toimitetussa virkavaalissa oli Vastamäki - nimiselle henkilölle annettu ääni katsottava tarkoitetun Vastamaa -nimiselle henkilölle. KHO 1978 II 120: Valtuusto oli ennen lautakunnan jäsenten vaalia yksimielisesti hyväksynyt puheenjohtajan tekemän vaalin toimittamistapaa koskevan ehdotuksen. Vaalissa oli ensin valittu yksimielisesti muut jäsenet ja tämän jälkeen suljetuin lipuin toimitetussa vaalissa yksi jäsen. Vaali oli toimitettu 1976KunL 28 :n mukaisesti. Suljetussa vaalissa erityinen ongelma voi olla jäsenen osallistuminen kokoukseen videoneuvotteluyhteydellä. Suljetussa vaalissa keskeistä on vaalisalaisuuden turvaaminen. Tämän vuoksi vaalin suorittamiselle on asetettu erityisiä edellytyksiä: toimielimen jäsen on voitava tunnistaa luotettavasti; annettu ääni on toimitettu kokouspaikalle salatulla sähköisellä yhteydellä; ja

25 4, KH :00 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk äänet on voitava laskea niin, ettei äänen antajaa ja äänen sisältöä voida keskenään yhdistää. Käytännössä edellytykset voivat johtaa siihen, ettei suljetun vaalin toimittaminen videokokouksessa ole mahdollista. Tällöin vaaliasia on siirrettävä seuraavaan kokoukseen. Neuvottelut luottamushenkilöpaikoista Jokaisessa kunnassa on oma käytäntö ja kulttuuri luottamushenkilöpaikkojen jakamisessa. Yleinen käytäntö kuitenkin on, että valtuuston poliittiset ryhmät neuvottelevat ennakolta paikkojen jaosta ja valtuusto voi neuvottelutuloksen perusteella yksimielisesti valita jäsenet ja varajäsenet kunnan toimielimiin. Käytännössä joudutaan harvoin edellä käsiteltyihin ja usein hankaliin vaalitoimituksiin. Jos neuvotteluissa ei onnistuta, joudutaan toimielimet valitsemaan yksi kerrallaan toimittamalla vaali. Neuvotteluissa lähtökohtana on, että luottamushenkilöpaikat jaetaan suhteellisen vaalin periaatteilla eri ryhmien valtuustopaikkojen mukaisesti. Vaalin suorittaa valtuusto ja valtuustossa edustettuina olevien eri ryhmien koon perusteella voidaan ennakolta laskea, kuinka monta paikkaa ryhmä suhteellisessa vaalissa tulisi saamaan. Tätä kuvaa seuraava esimerkki: Valtuustossa on 35 valtuutettua. Puolueilla ja muilla ryhmillä (A E) on valtuutettuja seuraavasti: A B C D E Valtuutetut ja vertausluvut 5,5 4 3,5 2,5 2 (d Hondt) 3,66 2,66 2,33 1,66 1, Jos valittavana on 9-jäseninen toimielin, eri ryhmät saavat vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä paikkoja seuraavasti: 1. A (vertausluku 11) 2. B (8) 3. C (7) 4. A (5,5) 5. D (5) 6. E (4) 7. B (4) 8. A (3,66) 9. C (3,5) B (2,66) Kukin ryhmä saa paikkoja vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä niin pitkälle kuin paikkoja on kussakin toimielimessä jaettavana. Tässä tapauksessa ryhmä A saa kolme paikkaa, ryhmä B kaksi paikkaa, ryhmä C kaksi paikkaa sekä ryhmät D ja E yhden paikan. Eri ryhmät voivat olla keskenään yhteistyössä ja muodostaa eräänlaisen vaaliliiton. Jos esim. ryhmät D ja E yhdistävät voimansa, niiden ensimmäinen vertausluku on 9 (5+4). D:n ja E:n on tällöin sovittava, miten paikat niiden kesken jaetaan. Muutenkin on korostettava, että luottamushenkilöpaikkojen jako on ennen muuta neuvotteluasia. Esimerkiksi toimielimen puheenjohtajiston valinnassa paikkojen kaavamainen jako suhteellisuusperiaatteella ei liene tarkoituksenmukaista. Toimielimen kokoonpanoa koskevat erityiset vaatimukset Valtuusto voi johtosäännössä määrätä, että kunnanhallitukseen ja nimettyihin lautakuntiin voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Johtosäännön määräyksellä asianomaisen toimielimen kokoonpanolle asetettu vaatimus sitoo myös valtuustoa itseään sen valitessa toimielintä. Jollei kokoonpano vaalin jälkeen vastaa johtosäännön määräystä, vaali on toimitettava uudelleen. Puheenjohtajan on kuitenkin ennen vaalia syytä todeta kokoonpanoa koskeva vaatimus ja sen vaikutus vaalin tulokseen.

26 4, KH :00 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk Myös laissa voidaan asettaa erityisiä kelpoisuusvaatimuksia, jotka on otettava vaalissa huomioon. Esimerkiksi tasa-arvolain vaatimus sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta on tällainen (ks. edellä oleva teksti). Jos toimielimen kokoonpano ei ole tasa-arvolain 4 a :n mukainen, vaali on toimitettava uudelleen. Sama koskee myös kuntalain 35.3 :n vaatimusta siitä, että enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa olevia henkilöitä. Toimielimen jäsenten vaalissa on luonnollisesti otettava huomioon jäsenten vaalikelpoisuus, joka usein voi olla tulkinnanvarainen. Vaalikelpoisuutta ei yleensä asetetakaan vaalipäätöksen ehdoksi, joten vaalia ei toimiteta uudelleen. Jos luottamustoimeen on valittu henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Päätös voidaan myös kumota valituksen johdosta. Jos kunnanhallitus saattaa 56 :n nojalla asian valtuuston uudelleen käsiteltäväksi, koko toimielin voidaan valita uudelleen (KHO /1483). Toisaalta ei liene myöskään estettä toimia niin, että vain vaalikelpoisuutta vailla olleen tilalle valitaan vaalikelpoinen henkilö. Valittu henkilö hoitaa tointaan siihen saakka, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu (39 ). Kunnan toimielimiä koskevat erityisäännökset Kaksikielisen kunnan opetustoimen hallinto Kaksikielisen kunnan opetustoimen hallintoa koskee kuntalain 16.2 :n säännös. Kaksikielisen kunnan hallinnossa on otettava huomioon eri kieliryhmät. Opetustoimen luottamushenkilöhallinto on järjestettävä kumpaakin kieliryhmää varten erikseen. Vaihtoehtoina ovat: 18 kumpaakin kieliryhmää varten on erillinen toimielin tai yhteinen toimielin, joka jakautuu kieliryhmiä varten jaostoihin. Kieliryhmää varten asetetun toimielimen jäsenet on valittava kieliryhmään kuuluvista henkilöistä. Asianomaiseen kieliryhmään katsotaan kuuluvan henkilön, joka on väestötietojärjestelmään ilmoittanut asianomaisen kielen äidinkielekseen. Käytännössä kieliryhmän toimielimeen valittaneen myös henkilöitä, jotka käyttävät kieliryhmän kieltä kotikielenään. Kunnan keskusvaalilautakunta Vaalilain 13 :n mukaan valtuuston on asetettava kuntaan kunnan keskusvaalilautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään viisi. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Jäsenistä valtuuston on määrättävä yksi puheenjohtajaksi ja toinen varapuheenjohtajaksi. Sekä jäsenten että varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa kunnassa edellisissä kunnallisvaaleissa (vuoden 2012 vaalit) esiintyneitä äänestäjäryhmiä. Jotta kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenet ja varajäsenet edustaisivat edellisissä kunnallisvaaleissa esiintyneitä äänestäjäryhmiä, se yleensä edellyttää, että kukin jäsen ja varajäsen edustaa eri äänestäjäryhmää. Niin kauan kuin yksikin huomioon otettava äänestäjäryhmä on vailla edustusta, keskusvaalilautakuntaan ei saa valita muusta ryhmästä kahta edustajaa. vrt. KHO 2011:30: Vaalilain 11 :n 1 momentin mukaan aluehallintovirasto asettaa vaalipiirilautakunnan. Pykälän 2 momentin mukaan vaalipiirilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä neljä varajäsentä. Sekä jäsenten että varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Aluehallintovirasto oli asettanut vaalipiirilautakunnan määräten puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kolme jäsentä siten, että he edustivat viittä eri puoluetta, ja neljä varajäsentä siten, että he edustivat samoista puolueista neljää. Sellaisen puolueen piirijärjestö, jonka edustajaa ei ollut valittu jäseneksi eikä varajäseneksi, valitti aluehallintoviraston päätöksestä. Vaalilain säännös vaalipiirilautakunnan kokoonpanosta ei estänyt sitä, että varajäsenet asetettaisiin eri puolueista kuin varsinaiset jäsenet. Vaalipiirilautakuntaan ei kuitenkaan ollut valittu samasta puolueesta enempää kuin yksi edustaja jäseneksi ja vastaavasti varajäseneksi. Päätös ei ollut lainvastainen.

27 4, KH :00 / Pykälän liite: OHEISM. Kuntaliiton yk Huomionarvoinen on myös vaalilain 13 :n säännös, jonka mukaan jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa. Käytännössä työskentelyeste voi tulla ajankohtaiseksi vasta seuraavissa kunnallisvaaleissa vuoden 2016 syksyllä. Valtion paikallishallinnon toimielimet Kunta valitsee luottamushenkilöitä myös erinäisiin valtion toimielimiin. Esimerkiksi käräjäoikeuden lautamiehet, kiinteistötoimitusten uskotut miehet sekä poliisin neuvottelukunnan jäsenet ovat kunnan valitsemia. Kunnan valitsemiin valtion luottamushenkilöihin sovelletaan kuntalain 32.3 :n mukaan kunnan luottamushenkilöitä koskevia säännöksiä, jollei asianomaisessa erityislaissa muuta säädetä. Yleensä asianomaisessa erityislaissa säädetään ainakin henkilöiden valintaan liittyvistä seikoista. Samoin tasa-arvolain 4 a koskee myös kunnan valtion toimielimiin valitsemia jäseniä, jollei asianomaisessa erityislaissa ole tarkempia säännöksiä valittavien henkilöiden kelpoisuudesta (ks. jäljempänä käräjäoikeuksien lautamiehiä koskevat vaatimukset, joita sovelletaan myös kiinteistötoimitusten uskottuihin miehiin). Käräjäoikeuden lautamiehet Käräjäoikeuslain 7 :n mukaan valtuusto valitsee lautamiehet toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Kunnasta valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielijakautumaa. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö (käräjäoikeuslain 6 ). Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Poliisin neuvottelukunta Kiinteistönmuodostamislain 6 :n mukaan valtuuston tulee valita kunnan kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi vähintään kuusi henkilöä valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Uskotun miehen tulee olla kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva henkilö. Vaalikelpoisuudesta uskotun miehen toimeen on lisäksi voimassa, mitä käräjäoikeuden lautamiehistä säädetään. Poliisin hallinnosta annetun asetuksen 13 :n mukaan valtuusto valitsee poliisin neuvottelukuntaan jäsenet toimikaudekseen. Poliisihallitus vahvistaa neuvottelukunnan jäsenmäärän. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. SUOMEN KUNTALIITTO Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toimitusjohtaja Heikki Harjula johtava lakimies

28 4, KH :00 / Pykälän liite: OMn päätös lautamiesten lukumäärästä

29 4, KH :00 / Pykälän liite: OMn päätös lautamiesten lukumäärästä

30 4, KH :00 / Pykälän liite: OMn päätös lautamiesten lukumäärästä

31 4, KH :00 / Pykälän liite: OMn päätös lautamiesten lukumäärästä

32 4, KH :00 / Pykälän liite: OMn päätös lautamiesten lukumäärästä

33 4, KH :00 / Pykälän liite: OMn päätös lautamiesten lukumäärästä

34 4, KH :00 / Pykälän liite: OMn päätös lautamiesten lukumäärästä

35 4, KH :00 / Pykälän liite: OMn päätös lautamiesten lukumäärästä

36 4, KH :00 / Pykälän liite: OMn päätös lautamiesten lukumäärästä

37 4, KH :00 / Pykälän liite: OMn päätös lautamiesten lukumäärästä

38 4, KH :00 / Pykälän liite: OMn päätös lautamiesten lukumäärästä

39 4, KH :00 / Pykälän liite: OMn päätös lautamiesten lukumäärästä

40 4, KH :00 / Pykälän liite: OMn päätös lautamiesten lukumäärästä

41 4, KH :00 / Pykälän liite: OMn päätös lautamiesten lukumäärästä

42 4, KH :00 / Pykälän liite: Luottamushenkilöt NIVALAN KAUPUNKI Al. maaseutulautakunta Varsinaiset jäsenet LUOTTAMUSHENKILÖVALINNAT (5) Henkilökohtaiset varajäsenet pj. 1.vpj. 2.vpj. 3. vpj. - jäsenmäärä 6 - Nivalan kaupungin edustajina 2 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet, - Sievin kunnan edustajina 1 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet, - Ylivieska kaupungin edustajina 1 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet, - Oulaisten kaupungin edustajina 1 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet - Kärsämäen kunnan edustajina 1 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet - valtuusto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat (3 kpl) - toimikausi on valtuuston toimikausi - ennen jäsenten valintaa kuullaan Sievin ja Kärsämäen kuntaa sekä Oulaisten ja Ylivieskan kaupunkia jäsenvalintojen osalta Lomituspalvelulautakunta Varsinaiset jäsenet pj. Henkilökohtaiset varajäsenet 1.vpj. 2.vpj. - jäsenmäärä 7 - valtuusto valitsee jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat (2 kpl) - Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki esittävät kumpikin kaksi edustajaa lautakuntaan - toimikausi on valtuuston toimikausi - ennen jäsenten valintaa kuullaan Sievin kuntaa Ylivieskan kaupunkia jäsenvalintojen osalta Pöytäkirjan tarkastusmerkinnät / 2013.

43 4, KH :00 / Pykälän liite: Luottamushenkilöt NIVALAN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖVALINNAT (5) Sivistyslautakunta Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet pj. 1.vpj. 2.vpj. - jäsenmäärä 10 - toimikausi on valtuuston toimikausi Tekninen lautakunta Varsinaiset jäsenet pj. Henkilökohtaiset varajäsenet 1.vpj. 2.vpj. - jäsenmäärä 9 - toimikausi on valtuuston toimikausi Pöytäkirjan tarkastusmerkinnät / 2013.

44 4, KH :00 / Pykälän liite: Luottamushenkilöt NIVALAN KAUPUNKI Tarkastuslautakunta Varsinaiset jäsenet LUOTTAMUSHENKILÖVALINNAT (5) Henkilökohtaiset varajäsenet pj. 1.vpj. 2.vpj. - jäsenmäärä 5 (tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava valtuutettuja) - toimikausi on valtuuston toimikausi Keskusvaalilautakunta Varsinaiset jäsenet Varajäsenet pj vpj. 2.vpj jäsenmäärä 5 (kunnan keskusvaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään viisi). Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Sekä jäsenten, että varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa kunnassa edellisissä kunnallisvaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. - toimikausi on valtuuston toimikausi. Pöytäkirjan tarkastusmerkinnät / 2013.

45 4, KH :00 / Pykälän liite: Luottamushenkilöt NIVALAN KAUPUNKI Henkilöstöjaos Varsinaiset jäsenet LUOTTAMUSHENKILÖVALINNAT (5) Henkilökohtaiset varajäsenet pj. 1.vpj. 2.vpj. - toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa - jäsenmäärä 6 - toimikausi on valtuuston määrittämä toimikausi, vuotta Tekninen lupajaos Varsinaiset jäsenet pj. Henkilökohtaiset varajäsenet 1.vpj. 2. vpj. - toimii tekninen- ja ympäristölautakunnan alaisuudessa - jäsenmäärä 7 - toimikausi on valtuuston määrittämä toimikausi, vuotta. Pöytäkirjan tarkastusmerkinnät / 2013.

46 4, KH :00 / Pykälän liite: Luottamushenkilöt NIVALAN KAUPUNKI Kiinteistötoimituksen uskotut miehet LUOTTAMUSHENKILÖVALINNAT (5) Varsinaiset jäsenet - valittavien määrä vähintään 6. (Uskotun miehen tulee olla kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva henkilö. Vaalikelpoisuudesta uskotun miehen toimeen on lisäksi voimassa, mitä käräjäoikeuden lautamiehistä säädetään). - valitaan valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi Käräjäoikeuden lautamiehet Varsinaiset jäsenet - valittavien määrä 2 (-Lautamiehen on oltava Suomen kansalainen, ja hänen tulee asua käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa. -Lautamies ei saa olla konkurssissa eikä holhouksen alainen. -Hänen tulee lisäksi olla sopiva lautamiestehtävään. -Lautamieheksi ei voi valita alle 25-vuotiasta. Myöskään 63 vuotta täyttänyttä ei voida valita tähän tehtävään. -Lautamiehen on oltava puolueeton maallikko. Sen vuoksi lautamieheksi ei voi valita henkilöä, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa tai joka toimii virallisena syyttäjänä tai harjoittaa asianajoa. Lautamiehenä ei myöskään saa toimia ulosottotehtäviä hoitava henkilö tai henkilö, joka huolehtii rikosten esitutkinnasta tai tulli- tai poliisivalvonnasta.) - valitaan valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi - lautamiesten on mahdollisimman tasapuolisesti edustettava kunnan väestön ikä-, sukupuoli-, kieli- ja ammattijakaumaa - valitaan valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi - nykyisten lautamiesten toimikausi päättyy, kun uudet on valittu ja päätös on tullut lainvoimaiseksi. Pöytäkirjan tarkastusmerkinnät / 2013.

47 5, KH :00 Edustajien nimeäminen eri yhteisöihin vuosille Liite: Luettelo yhteisöistä Nivalan kaupunki on jäsenenä eri yhteisöjen kuntayhtymissä ja yhtymävaltuustoihin tulee nimetä kaupungin edustajat ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kaupunginvaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi eli vuosille Liitteenä on luettelo yhteisöjen edustajistoista. Luettelossa on mainittu montako jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen kuhunkin yhteisöön valitaan. Kaupunginjohtajan esitys Esitetään kaupunginvaltuustolle, että se nimeää edustajat eri yhteisöiden toimielimiin valtuustokaudeksi liitteenä olevan luettelon mukaisesti. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin.

48 6, KH :00 Virallisten ilmoitusten tiedoksi saattaminen Kuntalain 29 :ssä todetaan, että kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Milloin kunnan tehtävä on annettu yhteisön tai säätiön hoidettavaksi, kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai säätiön toiminnasta. Lisäksi kuntalain 64 :n mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Kunnan ilmoitukset ovat yleensä kuulutuksia kokouksista, pöytäkirjojen nähtävä pitämisestä ja vaaleista, kaavoitusta koskevia tiedoksiantoja. Esimerkiksi valtuuston kokouksista on annettava yleisesti tieto 64 :n mukaisella tavalla. Viranhaltijalain 4 edellyttää haettavana olevasta virasta kuuluttamista. Kaupunginjohtajan esitys Nivalan kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupungin lakimääräiset kuulutukset ja ilmoitukset saatetaan vuonna 2013 tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja mahdollisuuksien mukaan kaupungin www-sivuilla. Tarpeen vaatiessa ilmoitukset julkaistaan kaupungin viranomaisen harkinnan mukaan Nivala Lehdessä. Virkojen ja toimien haettavaksi julkistamista koskevat ja muut tärkeäksi katsottavat ilmoitukset, jotka ovat tarvittaessa hallintokuntien yhteisiä, julkaistaan kaupungin viranomaisen harkinnan mukaisissa lehdissä. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin.

49 7, KH :00 Kaupunginvaltuuston koollekutsuminen Kuntalain 54 :n mukaan valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen asia on valmisteltava kiireellisesti. Valtuuston kutsuu koolle puheenjohtaja. Kokouskutsun valtuuston ensimmäiseen kokoukseen antaa kunnanhallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnäoleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Kutsussa on ilmoitettava käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljä päivää ennen kokousta. Samassa ajassa on kokouksessa annettava yleisesti tieto siten kuin 64 :ssä säädetään: Kunnan ilmoitukset on saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksessä (8 ) säädetään, että kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään neljä päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Edellisinä vuosina on toimittu siten, että kaupunginvaltuuston kokoukset on pidetty kaupungintalolla valtuustosalissa. Kokouskutsut on lähetetty tavallisina kirjeinä säädettyjä määräaikoja noudattaen. Lisäksi tieto kokouksesta on ilmoitettu kaupunginvaltuuston hyväksymässä lehdessä. Tämä ilmoitus ei ole ollut määräaikaan sidottu. Kokoukset ovat olleet pääsääntöisesti loppuviikosta pidettäviä iltakokouksia kello alkaen. Tarpeen vaatiessa (mm. talousarviokokous) kokoukset on pidetty päiväkokouksina kello alkaen. Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus päättä esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuuston koollekutsuminen tapahtuu entisen käytännön mukaisesti ja kokoukset pidetään pääsääntöisesti loppuviikosta iltakokouksina. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin.

50 8, KH :00 Maksumääräysten antamisoikeus v Kaupunginhallituksen tulee hyväksyä maksumääräysten antamisoikeudet. Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus päättää hyväksyä vuosille maksumääräysten antamisoikeuden seuraaville henkilöille - Kaupunginjohtaja Kari Valtanen - Hallintojohtaja Päivi Karikumpu - Kaupunginkamreeri Saara Mäenpää Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin. OTE: Yllä mainitut henkilöt Nivalan Rätinki Oy

51 9, KH :00 Laskujen hyväksyminen Valtuuston hyväksymän talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa todetaan laskujen hyväksymisestä seuraavaa. Ennen hankintapäätöksen tekemistä hankintapäätöksen tekijän on varmistettava se, että käytettävissä olevat määrärahat riittävät hankintakustannusten kattamiseen. Yrittäjiltä ostettavien palveluiden kohdalla on myös hankintapäätöstä tehtäessä tarkistettava onko yrittäjä YTJ-rekisterissä (Verohallinnon Yritys ja yhteisötietojärjestelmä, josta on selvitettävä yrittäjän ennakkoperintärekisteriin kuuluminen) sekä tarkistettava kuuluuko yrittäjä YEL:n piiriin (Yrittäjäeläkevakuutus eli yrittäjä maksaa omaa eläketurvaa). Näillä tarkistuksilla varmennetaan, että kaupungille ei myöhemmin lankea yrittäjän itsensä maksettavaksi kuuluvia eläke- ja sosiaalikustannuksia. Mikäli yrittäjä ei esim. itse maksa yrittäjäeläkettä, voidaan se periä kaupungilta jopa kymmenen vuoden sisällä laskun maksatuksesta jälkikäteen. Jokaista tehtäväaluetta ja/tai yksikköä varten toimielimet määrittelevät vuosittain laskujen hyväksyjät, jollei hyväksyjää ole määritetty ohje- tai johtosäännössä. Jokaiselle hyväksyjälle tulee nimetä varahenkilö. Hyväksyjän tulee olla tehtäväalueen tai yksikön toiminnasta vastuullinen henkilö. Laskujen hyväksyjiksi on nimettävä vastaavat henkilöt, jotka on määritelty sähköisen ostolaskun käsittelyn reititykseen hyväksyjiksi. Laskujen hyväksyjäpäätöksistä tulee ilmoittaa välittömästi kaupunginhallitukselle ja taloustoimistoon. Vuoden aikana tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava kaupunginhallitukselle ja taloustoimistoon. Ostolaskujen käsittelyssä kaupunki on siirtynyt v.2011 alusta alkaen sähköiseen ostolaskujen kierrätys- ja arkistointijärjestelmään. Ostolaskut on ohjattava menemään suoraan Nivalan Rätinki Oy:n tilitoimistoon, joka tuottaa laskujen kierrätyspalvelun. Tilitoimistossa laskut ja sen liitteet skannataan, tai vastaanotetaan suoraan kaupungille tulevat verkkolaskut ja kaikki laskut reititetään tilitoimistolla ennalta laaditun reitityskartan mukaisesti kaupungin organisaatioon. Kaupungin puolella laskut tulevat sähköisesti ensin laskun tarkastajalle, joka tarkastaa että laskussa veloitettu tavara tai palvelu on vastaanotettu ja että lasku on oikein ja vastaa saatua tavaraa tai palvelua. Laskun tarkastuksen tehnyt henkilö voi myös tiliöidä laskun tai vaihtoehtoisesti lähettää laskun hyväksyjälle, joka tiliöi ja/tai pelkästään hyväksyy laskun. Hyväksyjän on tarkistettava, että lasku on muodollisesti ja asiallisesti oikea, tavara, työsuoritus tai muu palvelus on merkitty tarkastetuksi, laskussa on oikea tiliöinti, ja että menon suorittamiseksi on käytettävissä määrärahaa. Laskun tarkastajana ja hyväksyjänä ei saa olla sama henkilö, ja koskaan ei hyväksyjä saa hyväksyä omia puhelin-, matka-, majoitus-, koulutuslaskuja vaan ne on esimiehen hyväksyttävä. Kaupunginjohtajan esitys

52 9, KH :00 Kaupunginhallitus päättää hyväksyä laskujen hyväksyjät seuraavasti: Tehtäväalue Hyväksyjät 105 Kaupunginvaltuusto Kari Valtanen varalla Päivi Karikumpu, hallituksen puheenjohtaja 120 Kaupunginhallitus Kari Valtanen varalla Päivi Karikumpu, hallituksen puheenjohtaja 125 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kari Valtanen varalla Päivi Karikumpu, hallituksen puheenjohtaja 126 Jokilaaksojen pelastuslaitos Kari Valtanen varalla Päivi Karikumpu, hallituksen puheenjohtaja 127 Liikuntakeskus Oy:n avustukset Kari Valtanen varalla Päivi Karikumpu, hallituksen puheenjohtaja 130 Keskushallinto 130, 141,143, Päivi Karikumpu varalla Saara Mäenpää, Kari Valtanen 144 Taloushallinto Saara Mäenpää varalla Päivi Karikumpu, Kari Valtanen 150 Henkilöstöjaos Päivi Karikumpu varalla Saara Mäenpää, Kari Valtanen 801 Kiinteä omaisuus Kari Valtanen varalla Päivi Karikumpu, hallituksen puheenjohtaja 810 Kh irtain omaisuus Kari Valtanen varalla Päivi Karikumpu, hallituksen puheenjohtaja 820 Kh aineeton käyttöom. Kari Valtanen varalla Päivi Karikumpu, hallituksen puheenjohtaja

53 9, KH :00 Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin. OTE: Taloustoimisto Nivalan Rätinki Oy

54 10, KH :00 HALL: 139/2012 Lausunto poliisin palveluverkoston kehittämisestä Oheismateriaali: Sisäasiainministeriön poliisiosaston lausuntopyyntö. Palveluverkkokartat poliisilaitosalueittain. Muistio Poliisin hallintorakenneuudistuksen, Pora III, valtakunnallinen hanketyöryhmä pyytää Nivalan kaupungin lausuntoa esitettävistä muutoksista poliisin palveluverkostoon. Työryhmä on laatinut luonnoksen poliisin toimipisteiden sijoittumisen kriteereiksi ja kriteerien mukaisesta palveluverkostosta. Luonnokset esityksiksi ovat oheismateriaalina. Lausunto tulee toimittaa keskiviikkoon mennessä. Kuntien osalta lausuntoa pyydetään niiltä kunnilta, joiden alueella poliisin palveluverkosto muuttuu. Muille kunnille materiaali toimitetaan tiedoksi. Muuta taustatietoa poliisin hallintorakenneuudistuksesta on saatavilla sisäasiainministeriön verkkosivuilla kohdassa Kehittämishankkeet, Poliisin hallinnon uudistaminen. Poliisin toimipiste- ja asiakaspalveluverkoston uudistaminen esitetään toteutettavaksi seuraavien periaatteiden mukaisesti: Poliisin toimipiste- ja asiakaspalveluverkostoa kehitetään lähtökohtana nykyinen verkosto ja säilyttäen poliisitoiminnan taso sekä asiakaspalvelujen saatavuus nykyisen kaltaisena. Poliisin hallinnoiman toimipisteverkoston muodostavat pääpoliisiasemat ja poliisiasemat. Nykyisestä kolmiportaisesta jaottelusta luovutaan. Poliisin asiakaspalveluja tarjotaan poliisiasemaverkoston lisäksi yhteispalvelupisteverkostosta, joka on nykyistä kattavampi ja poliisipalvelujen tarjonnaltaan monipuolisempi. Poliisiasemat sijoitetaan toiminnallisin perustein varmistaen valvonta- ja hälytystoiminnan sekä rikostorjunnan taso. Poliisitoiminnallisesti tarkoituksenmukainen poliisiasemien välinen etäisyys seuraa toiminnallisista, tilankäytöllisistä ja taloudellisista tekijöistä. Poliisiasemien sijoittelussa huomioidaan myös lupahallinnon tulevaisuuden tarpeet. Poliisitoiminnan resurssit varmistetaan harvaan asutuilla alueilla. Nykyiset poliisin palvelupisteet (a) säilytetään poliisin toimipisteinä ja muutetaan statukseltaan poliisiasemiksi, jos se on toiminnallisesti tarkoituksenmukaista ja niihin on sijoitettu monipuolisesti eri poliisitoimintoja, tai (b) kehitetään yhteispalvelupisteiksi luopuen poliisin omista toimitiloista, jos niissä tarjotaan yksinomaan lupapalveluja tai niihin on sijoitettu vain yksittäisiä työntekijöitä. Kaikissa toimitiloissa pyritään toimitilakonseptin mukaiseen tilatehokkuuteen (poliisiasemilla enintään 45 m2/hlö, toimistotiloissa enintään 25 m2/hlö) pienentämällä nykyisiä toimitiloja tai siirtymällä uusiin pienempiin toimitiloihin. Toimipisteratkaisuissa ja tilankäytön tehostamisessa huomioidaan hallinnon tehostaminen ja sijoittaminen poliisin hallintorakenneuudistuksen mukaisessa uudessa poliisilaitosjaossa. Lisäksi tilankäytön tehostamisen näkökulmasta hyödynnetään täysimääräisesti Liikkuvan poliisin suunniteltu yhdistyminen pai-

55 10, KH :00 HALL: 139/2012 kallispoliisiin ja Keskusrikospoliisin alueellisten toimipisteiden määrän väheneminen. Esityksen mukaan yhteispalveluverkoston hyödyntämisellä on keskeinen merkitys poliisin asiakaspalvelun alueellisen saatavuuden turvaamisessa. Edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti pienimmistä, pääosin lupapalveluja tarjoavista palvelupisteistä on tarkoitus kehittää yhteispalvelupisteitä. Palvelupisteen kehittämisellä yhteispalvelupisteeksi tarkoitetaan omista, erillisistä toimitiloista luopumista ja palvelujen tarjoamista viranomaisten (kunnat ja valtion toimijat) yhteisestä palvelupisteestä. Käytännössä tämä koskee sellaisia poliisin toimipisteitä, joissa tällä hetkellä tarjotaan vain osa-aikaisesti (ajanvarauksella) lupapalveluja ja joihin on sijoitettu enintään kaksi työntekijää. Siirtymällä yhteispalveluun voidaan säilyttää vähintään nykyinen palvelutaso paikkakunnalla. Lupapalvelujen lisäksi yhteispalvelupisteissä tulee tarvittaessa olla poliisin käytössä olevia kuulustelu- ja tukitiloja, joilla voidaan varmistaa muiden poliisitoimintojen vähintään nykyinen taso ao. paikkakunnilla. Esityksen mukaan nykyisistä poliisiasemista lakkautetaan vain Karkkilan poliisiasema. Lisäksi nykyisistä laajan poliisipalvelujen palvelupisteistä lakkautetaan neljä: Nivalan, Oulaisen ja Pyhäjärven palvelupisteet Jokilaaksojen poliisilaitoksen alueella ja Keravan palvelupiste Keski-Uudenmaan poliisilaitoksen alueelta. Esityksen mukaan kaikki lakkautukset ovat poliisitoiminnallisesti tarkoituksenmukaisia. Ne lisäävät toiminnan tehokkuutta eivätkä heikennä poliisipalvelujen tasoa. Asiakaspalvelujen, mukaan lukien poliisihenkilöstön tarjoamien lupapalvelujen saatavuus paikkakunnilla varmistetaan yhteispalvelupisteiden kautta. Poliisin toimipiste- ja asiakaspalveluverkostoa uudistetaan edellä mainituin kriteerein. Kriteerien perusteella tehtävät muutokset eivät vaikuta poliisipalvelujen alueelliseen tasoon. Poliisiasemaverkosto ja asiakaspalvelujen alueellinen saatavuus eivät juuri muutu. Tilankäyttöä tehostetaan merkittävästi useissa kohteissa. Jatkossa kaikki poliisin omat toimipisteet ovat statukseltaan poliisiasemia ja nykyisestä poliisin palvelupiste nimityksestä luovutaan. Palvelupisteistä 30 muutetaan statukseltaan poliisiasemiksi, mikä lisää poliisiasemien kokonaismäärän 109:een. Esityksen mukaan tällä muutoksella ei ole vaikutusta palvelutasoon. Pienimpiä palvelupisteitä (0-2 työntekijää) kehitetään yhteispalvelupisteiksi yhteensä 18 paikkakunnalla säilyttäen palvelujen nykyinen taso. Seitsemällä paikkakunnalla palvelupisteestä luovutaan kokonaan vähäisen kysynnän tai epätarkoituksenmukaisen sijainnin vuoksi. Näistä seitsemästä pisteestä 5 on kokonaan miehittämättömiä ja kahdessa työskentelee vain yksi työntekijä. Tilatehokkuutta pyritään parantamaan poliisin toimintakyvystä tinkimättä vähintään 34 toimipisteessä luopumalla osasta tiloja tai siirtymällä uusiin, tehokkaampiin toimitiloihin samalla paikkakunnalla. Taloudellisesti merkittävimpiä näistä ovat Seinäjoen, Raahen, Hämeenlinnan, Pietarsaaren, Kouvolan, Vaasan, Iisalmen ja Raision toimipisteet.

56 10, KH :00 HALL: 139/2012 Esityksen mukaan kaikkien edellä mainittujen toimenpiteiden arvioitu enimmäisvaikutus toimitilakustannuksia vähentävästi on noin 3,5 milj. euroa vuoden 2012 kustannustasolla. Arviota tarkennetaan ennen työryhmän esityksen luovuttamista. Jo aiemmin asetettua 2,8 milj. euron säästöä paikallispoliisin toimitilakustannuksista vuoteen 2016 mennessä voidaan kuitenkin edelleen pitää realistisena, joskin haastavana tavoitteena. Koko hankkeen tavoiteltu poliisihallinnon tilakustannusten säästö on 5 milj. euroa vuoden 2016 tasolla. Kaupunginjohtajan esitys Nivalan kaupunginhallitus toteaa poliisin hallintorakenneuudistuksen, Pora III, valtakunnallisen hanketyöryhmän esityksestä seuraavaa: Esitys toteutuessaan tarkoittaa sitä, että Nivalan nykyinen laajan poliisipalvelujen palvelupiste lakkaa ja toiminnot siirtyvät Ylivieskaan sekä Haapajärvelle asiakaspalvelun mahdollisesti siirtyessä yhteispalvelupisteeseen. Vuoden 2013 alusta toteutettujen työvoimatoimiston toimipisteiden järjestelyjen yhteydessä valtion taholta toimittiin samalla tavoin. Palvelut siirtyivät Nivalasta Ylivieskaan sekä Haapajärvelle. Kansalaisten etäisyydet työvoimahallinnon palveluihin ovat kasvaneet ja siten palvelujen saavutettavuus heille tärkeässä palvelussa on huomattavasti etääntynyt. Valtio on siirtänyt tehtäviä peruskunnalle, joihin tarvittavia resursseja ei valtio ole osoittanut. Tämä järjestely on aiheuttanut lisätyötä kaupungin toiminnoille työttömien sekä mahdollisesti syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden avustamisessa ja tukemisessa Poliisin hallintorakenneuudistuksen Pora III esityksen yhdeksi kriteeriksi todetaan, että poliisiasemat sijoitetaan toiminnallisin perustein varmistaen valvonta- ja hälytystoiminnan sekä rikostorjunnan taso. Poliisitoiminnallisesti tarkoituksenmukainen poliisiasemien välinen etäisyys seuraa toiminnallisista, tilankäytöllisistä ja taloudellisista tekijöistä. Poliisiasemien sijoittelussa huomioidaan myös lupahallinnon tulevaisuuden tarpeet. Nivalan kaupunki katsoo, että edellä mainittu kriteeri ei toteudu tehdyssä esityksessä. Nivala on vuode 2011 väkivaltatilastojen mukaan Suomen väkivaltaisin kunta suhteutettuna asukaslukuun. Paikallisen poliisipalvelun etääntyessä Nivalasta asukkaiden turvattomuus lisääntyy huomattavasti. Nivalan kaupunginhallitus esittää voimakkaan huolensa yleisen turvattomuuden kasvamisesta valtakunnassa ja poliisihallinnon järjestelyjen tuloksena tulevaisuudessa myös Nivalassa. Myös vanhemmat ovat esittäneet huolensa turvattomuuden kasvusta ja siten mm. Nivalan kaupunginvaltuuston kokouksessa on esitetty aloite vanhempain viikonloppupartioinnin aloittamisesta taajamaalueella. Tämä osoittaa, että poliisin näkyvyys on liian vähäistä jo nykyisellään. Poliisin läheisyys ja näkyvyys on rikosten ja turvattomuuden ennaltaehkäisyssä tärkeä asia. Poliisin tulee jatkossa entistä keskeisem-

57 10, KH :00 HALL: 139/2012 min näkyä kaupunkikuvassa ja siten poliisitoimintaa tulee parantaa Nivalan alueella nykyisestä. Kunnat eivät voi enää laajentaa palveluvalikoimaansa siten, että ne myös huolehtisivat kuntansa alueen turvallisuudesta poliisin näkyvyyden vähetessä kuntakeskuksissa. Edellä mainitun lisäksi todetaan, että Nivalan kaupungin saamien tietojen mukaan nykyiset vuonna 2010 poliisitoiminnalle sopivaksi kunnostetut toimitilat on vuokrattu poliisihallinnon käyttöön vuoden 2017 loppuun saakka. Esitetty järjestely taloudellisessa sekä tilojen käyttömielessä aiheuttaa poliisihallinnolle myös lisäkustannuksia ainakin viiden vuoden tähtäimellä. Esitetty järjestely aiheuttaa turvattomuutta ja tätä Nivalan kaupunginhallitus ei voi hyväksyä. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin. OTE:

58 11, KH :00 Koulupsykologin viran perustaminen ja viran täyttämislupa Valmistelija sivistysjohtaja Hallintosäännön 18 säätää viran perustamisesta. Valtuusto päättää niiden virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta, joiden vakinaisesta täyttämisestä se päättää. Muiden virkojen ja toimen perustamisesta päättää kaupunginhallitus. Talousarvion toimeenpanoohjeissa määrätään lisäksi, että ennen viran tai toimen täyttämistä tulee saada kaupunginhallituksen lupa. Vuoden 2013 talousarvion käsittelyn yhteydessä on kaupunginvaltuusto päättänyt, että koulupsykologipalvelut siirretään Kallion peruspalvelukuntayhtymältä kaupungin sivistyspalveluihin ja tätä varten on varattu määräraha sivistyslautakunnan talousarvioon. Sivistysjohtajan ehdotus Kaupunginhallitus päättää perustaa koulupsykologin viran ja antaa siihen täyttöluvan. Viran kelpoisuusvaatimuksena on laillistettu psykologin pätevyys. Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus päättää hyväksyä valmistelijan ehdotuksen. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin. OTE: Sivistysjohtaja

59 12, KH :00 Opettajanvirkojen täyttämislupa Valmistelija sivistysjohtaja Talousarvion toimeenpano-ohjeiden mukaan ennen viran tai toimen täyttämistä tulee saada kaupunginhallituksen lupa. Opetustoimessa on avoinna virkoja, jotka tulee saada täyttää vakituisesti Virat ovat avoinna eläköitymisen vuoksi tai niitä ei ole saatu aiemmin täytettyä kelpoisella hakijalla. Lisäksi yksi koulunkäyntiavustajan vakituinen toimi on vapautunut irtisanoutumisen vuoksi vuoden vaihteessa. Sivistysjohtajan ehdotus Kaupunginhallitus antaa vakituisen täyttöluvan seuraaviin virkoihin ja toimeen lukien: -Lukion lehtori, äidinkieli ja kirjallisuus -Perusopetuksen ja lukion yhteinen lehtori, tyttöjen liikunta ja terveystieto -Esiluokanopettaja -Lukion lehtori, fysiikka ja matematiikka -Koulunkäyntiavustajan toimi Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus päättää hyväksyä valmistelijan ehdotuksen. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin. OTE: Sivistysjohtaja

60 13, KH :00 Kirvesmiehen ja maalareiden palkkaaminen tilapalveluun Tekninen lautakunta Valmistelija kiinteistöpäällikkö Nivalan kaupungin maalari jäi eläkkeelle tilapalvelusta toukokuussa Tilapalvelussa on ollut työntekijä vajausta jo pitemmän aikaa. Kiinteistöjen huolto- ja korjauspalveluita on hoidettu ostopalveluina. Kaupungin kiinteistö kannan huoltaminen vaatii jatkuvaa työtä jotta kiinteistöjen arvo säilyisi. Huolestuttavaa on myös eläköitymisen kautta katoava hiljainen tieto eri kiinteistöstä. Kirvesmies tekee rakennustyömailla monenlaisia puurakentamiseen liittyviä töitä, mittauksia sekä rakennustuotteiden asentamista. Kirvesmiehen ammatissa tarvitaan monipuolisia kädentaitoja, tyylitajua, harkintaa ja tinkimättömyyttä oman työn jäljestä. Kirvesmiehen tulee pystyä työskentelemään sekä itsenäisesti että ryhmässä. Maalarin tehtäviin työmaalla kuuluvat maalaus, tapetointi, tasoitetyöt, laatoitus, mattotyöt, ruiskumaalaus sekä erilaiset erikoismaalaustekniikat. Kiinteistöpäällikön ehdotus Palkataan kaupungin tilapalveluun kirvesmies ja kaksi maalaria hoitamaan kaupungin kiinteistöjen huolto- ja korjaustyöt sekä tarvittavat muut rakennusalan työtehtävät. Teknisen johtajan esitys Hyväksytään valmistelijan esitys ja pyydetään kaupunginhallitukselta lupaa toimen täyttämiseen. Haku ilmoitetaan paikallisissa lehdissä, MOLlin sivuilla sekä Nivalan kaupungin sivuilla. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tämä asia käsiteltiin kolmantena :n 71 jälkeen. Kiinteistöpäällikkö Mika Ojala selvitti asiaa lautakunnalle. Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus päättää antaa täyttämisluvan tilapalvelun kirvesmiehen ja kahden maalarin toimille. Päätös Kaupunginjohtaja tarkensi esitystään kokouksessa ja esitti, että kaupunginhallitus päättää antaa täyttämisluvan kahdelle rakennus-

61 13, KH :00 alan ammattilaiselle, joiden nimikkeet tarkennetaan hakuprosessin yhteydessä. Yksimielisesti hyväksyttiin. OTE: Tekninen johtaja

62 14, KH :00 Etsivä nuorisotyöntekijän toimen perustaminen ja täyttämislupa Valmistelija kulttuuri-nuorisosihteeri Hallintosäännön 18 säätää toimen perustamisesta. Valtuusto päättää niiden virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta, joiden vakinaisesta täyttämisestä se päättää. Muiden virkojen ja toimien perustamisesta päättä kaupunginhallitus. Talousarvion toimeenpanoohjeissa määrätään lisäksi, että ennen viran tai toimen täyttämistä tulee saada kaupunginhallituksen lupa. Vuoden 2013 talousarvion käsittelyn yhteydessä on kaupunginvaltuusto päättänyt, että lakisääteinen etsivä nuorisotyö tuotetaan kaupungin omana palveluna. Tätä varten on varattu määräraha sivistyslautakunnan talousarvioon. Kulttuuri-nuorisosihteerin ehdotus Kaupunginhallitus päättää perustaa etsivä nuorisotyöntekijän toimen ja antaa siihen täyttöluvan. Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus päättää hyväksyä valmistelijan ehdotuksen siten, että toimi täytetään määräaikaisena. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin. OTE: Nuoriso- ja kulttuurisihteeri

63 15, KH :00 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano Liite: Kaupunginvaltuuston kokousasialista Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Jos valtuusto pysyy päätöksessään, kunnanhallituksen on saatettava hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, onko täytäntöönpanolle laillisia esteitä. Hallinto-oikeus ei saa ratkaista asiaa ennen kuin valitusaika on päätöksestä kulunut. (Kuntalaki 56 ). Päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. (Kuntalaki 98 ). Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus päättää, että kaupunginvaltuuston tekemät päätökset ( :t 34-37) 1) eivät ole syntyneet laista poikkeavassa järjestyksessä. 2) eivät mene kaupunginvaltuuston toimivaltaa ulommaksi 3) eivät ole lainvastaisia 4) pannaan täytäntöön. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin. OTE: Toimialajohtajat

64 15, KH :00 / Pykälän liite: KV asialista NIVALAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto KOKOUSKUTSU Sivu 1 Kokousaika Keskiviikkona klo Kokouspaikka Valtuustosali (kahvit ) KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS, PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 34 Tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle 2013Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty 35 Kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2013Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole mä 36 Lausuntopyyntö Pohjois-Pohjanmaan liiton perussopimuksen uusimisestavirhe. Kirjan 37 Muut asiat Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä perjantaina hallintojohtajan työhuoneessa Esko Kangas puheenjohtaja Päivi Karikumpu pöytäkirjanpitäjä Julkipanotodistus Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Nivalassa Soili Kukkola, ilmoitustaulunhoitaja

65 16, KH :00 Ppky Kallion yhtymähallituksen kokoukset Ppky Kallion yhtymähallituksen puheenjohtaja Eija-Riitta Niinikoski selvittää yhtymähallituksen tekemiä päätöksiä. Kaupunginjohtajan esitys Päätös Merkitään asiat tietoon saaduksi. Yksimielisesti hyväksyttiin.

66 17, KH :00 Tiedoksiantoasiat Nivalan kaupunki Esityslistat/pöytäkirjat -Teknisen lautakunnan esityslista Viranhaltijapäätökset -Kaupunginjohtaja nro 41: Virka- ja työmatka-/koulutushakemus ulkomaille - Jussila. -Kaupunginjohtaja nro 2: Vahvistetun loma-ajan muuttaminen - sivistysjohtaja. -Kaupunginkamreeri nro 26: Tilapäislaina Nivalan kaupungille -Kaupunginkamreeri nro 27: Tilapäislainan myöntäminen Kiinteistö Oy Kestille -Kaupunginkamreeri nro 28: Tilapäislainan myöntäminen Kiinteistö Oy Nivalan Vuokrakodeille -Kaupunginkamreeri nro 29: Tilapäislainan myöntäminen Nivalan Kaukolämpö Oy:lle. -Maanmittausteknikko nro 1: Todistus, että Nivalan kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeutta. -Laskentasihteeri : Kassantarkastuspöytäkirja. Nivalan kaupungin vuokralle otetut/annetut tilat Ilmoitus ELY-keskukselle kunnan rahoittamista kuljetuksista Ostopalvelusopimus Nivalan kaupunki/oulaisten kaupunki, maaseutuasiamiehen palvelut. Saapuneet kirjeet ja tiedotteet Oikeusministeriö -Päätös /31/2012, Lautamiesten lukumäärä. Valtiovarainministeriö -Päätökset kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetustoimen muusta rahoituksesta vuonna Aluehallintovirasto -Pyyntö esityksistä alueelliselle maanpuolustuskurssin peruskurssille. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus -Päätös Kauniskankaan luonnonsuojelualueen perustamisesta. Pohjois-Pohjanmaan liitto -Maakuntahallituksen pöytäkirja Maakuntavaltuuston pöytäkirja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä -Hallituksen pöytäkirjat , ja Palveluhinnasto 2013.

67 17, KH :00 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio -Yhtymäkokouksen pöytäkirja Yhtymähallituksen pöytäkirja Yhtymähallituksen esityslista Ylivieskan kaupunki, jätelautakunta -Pöytäkirja Vestia Oy:n toimialueen jätemaksutaksa. Sievin kunta -Jakostenkallioiden tuulivoimayleiskaavan laatimisen aloittaminen. MELA -Valtionkorvausilmoitus varainhoitovuodelta Selvitys maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksista. KEVA -KuEL-maksut vuonna Kevan valtuuskunnan päätösten tiedoksianto jäsenkunnille -Kevan yleiskirjeet vuonna Keskipiste-Leader ry -Leader-toiminnan kuntaosuudet vuonna Ilmoitus Leader-tuen kuntaosuuden maksatuksesta Kaupunginjohtajan esitys Päätös Kaupunginhallitus merkitsee asiat tietoon saaduksi. Samalla kaupunginhallitus toteaa, että kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta ei ole käytetty. Yksimielisesti hyväksyttiin. Lisäksi merkittiin tietoon saaduksi: Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen päätös hanketuen maksamisesta Veräjä 2 hankkeelle. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky:n valtuuston pöytäkirja Keskipiste Leader ry, Pyssymäki alive hankeasiakirjojen palautus. Kaupunginhallitus merkitsi asiat tietoon saaduksi. Samalla kaupunginhallitus totesi, että kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta ei käytetty.

68 17, KH :00

69 18, KH :00 Työvalmentajan toimen perustaminen ja toimien täyttämislupa Valmistelija kulttuuri-nuorisosihteeri Hallintosäännön 18 säätää toimen perustamisesta. Valtuusto päättää niiden virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta, joiden vakinaisesta täyttämisestä se päättää. Muiden virkojen ja toimien perustamisesta päättä kaupunginhallitus. Talousarvion toimeenpano-ohjeissa määrätään lisäksi, että ennen viran tai toimen täyttämistä tulee saada kaupunginhallituksen lupa. Vuoden 2011 alusta Nivalan Nuorten Työapaja siirtyi peruspalvelukuntayhtymä Kallion alaisuudesta Nivalan kaupungin Nuorisopalveluiden järjestämäksi toiminnaksi. (Kh ) Tuolloin kaupungin henkilöstöön siirtyi 3 vakinaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää sekä yksi määräaikainen työntekijä. Siirron yhteydessä toimenkuvat ja työnimikkeet tarkistettiin (Henkilöstöjaos ) Työpajan esimiehen jäädessä eläkkeelle keväällä 2011 tehtäviä järjestettiin siten, että Metallipajan työvalmentajan toimi toinen täytettiin määräaikaisella työsopimuksella alkaen ja esimiestehtävät siirrettiin yksilövalmentajalle. Nuorten Työpajan Kädenjäljen toiminnasta ovat vastanneet yksilövalmentaja, sekä alkaen ohjaaja/ työvalmentaja määräaikaisilla sopimuksilla. Nivalan Nuorten Työpajalla on yksi yksilövalmentajan toimi sekä kaksi työvalmentajan tointa joista molemmat sijoittuvat Metallipajalle. Kädenjäljen työvalmennus on hoidettu määräaikaisen työsopimuksen turvin. Toimenhaltijoiden palkkakuluja varten on varattu määräraha sivistyslautakunnan 2013 talousarvioon. Kulttuuri-nuorisosihteerin ehdotus Kaupunginjohtajan esitys Kaupunginhallitus päättää perustaa työvalmentajan toimen jonka sijoituspaikka on Nuorten Työpaja Kädenjälki ja antaa toimeen täyttöluvan alkaen perusteluna jatkuneet määräaikaiset sopimukset vuodesta 2009 ja pysyvä tarve. Kaupunginhallitus antaa vakituisen täyttöluvan Metallipajan työvalmentajan toimeen, jota on hoidettu keväästä 2011 alkaen määräaikaisesti. Perusteluna pysyvä tarve. Kaupunginhallitus antaa luvan työvalmentajan toimen täyttämiseen toimenhaltijan jäädessä eläkkeelle elokuussa Tarve on pysyvä.

70 18, KH :00 Kaupunginhallitus päättää hyväksyä valmistelijan ehdotuksen kahden työvalmentajan toimien osalta, jossa toimien täyttämiselle perusteluna jatkuneet määräaikaiset työsuhteet sekä pysyvä tarve. Lisäksi kaupunginhallitus päättää antaa luvan työvalmentajan toimen määräaikaiseen täyttämiseen toimenhaltijan jäädessä eläkkeelle elokuussa Toimelle annetaan täyttämislupa huhtikuun 2013 alusta alkaen. Päätös Yksimielisesti hyväksyttiin. OTE: Nuoriso-kulttuurisihteeri Anita Ohtamaa

71 9998, KH :00 OIKAISUVAATIMUSOHJEETJA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua ja täytäntöönpanoa. Pykälät 1 7, 15, 16, 17 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 8 14, 18 HvalL 3 :n 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen: Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään: Nivalan kaupunginhallitus PL 10 (Kalliontie 15) NIVALA puh: faksi: (08) Oikaisuvaatimus voidaan toimittaa myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected] OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja yhteystiedot Pykälät 8 14, 18 Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjanote on lähetetty hänelle kirjeellä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 :n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen. Hakemukseen on merkittävä oikaisua vaativan ja kirjelmän laatijan nimi ja kotikunta sekä postiosoite ja puhelinnumero. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä: -päätös, johon oikaisua haetaan joko kopiona tai alkuperäisenä -asiakirjat, joihin vedotaan Oikaisuohje hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun voidaan julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1). Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi vaatia hankintalain :n mukaan hankintaoikaisua. Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Asianosaisen on vaadittava hankintaoikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Hankintaoikaisua koskevan vaatimuksen sisältö Hankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Vaatimuksesta on käytävä ilmi oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Vaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. 1) Kansallisen kynnysarvon suuruus on: tavarat ja palvelut terveydenhoito ja sosiaalipalvelut rakennus ja käyttöoikeusurakat

72 9998, KH :00 Toimitusosoite Oikaisuvaatimus toimitetaan Nivalan kaupunginhallitukselle. Hankintaoikaisuvaatimuksen vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Oikaisuvaatimusohje hankintalain 15 :n mukaisissa, kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa 1) Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa tehtyyn kunnan viranomaisen (hankintayksikkö) päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä annettuun ratkaisuun tyytymätön voi tehdä hankintayksikölle hankintalain 81 :ssä tarkoitetun vaatimuksen hankintaoikaisusta tai kuntalain 89 :ssä tarkoitetun oikaisuvaatimuksen. Oikaisua koskevan vaatimuksen voi tehdä tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen voi lisäksi tehdä kunnan jäsen. Määräaika oikaisua koskevien vaatimusten tekemiselle Oikaisua on vaadittava 14 päivän kuluessa siitä, kun oikaisuvaatimuksen tekijä on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Asianosaisen katsotaan saaneen hankintapäätöksen oheisasiakirjoineen tiedoksi sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Hankintaoikaisun ja oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Hakemukseen on merkittävä oikaisua vaativan ja kirjelmän laatijan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. 1) Kansallisen kynnysarvon suuruus on: tavarat ja palvelut terveydenhoito ja sosiaalipalvelut rakennus ja käyttöoikeusurakat Toimitusosoite Oikaisuvaatimus toimitetaan Nivalan kaupunginhallitukselle. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea valitusaika muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusviranomainen ja yhteystiedot Muu valitusviranomainen ja yhteystiedot Oulun hallinto-oikeus PL 189 (Isokatu 4) OULU vaihde: kirjaamo: faksi: [email protected] Kunnallisvalitus, pykälät Hallintovalitus, pykälät Markkinaoikeus PL 118, HELSINKI puh: (09) faksi: (09) [email protected] pykälä Valitusaika 30 päivää päivää Valitusaika 14 päivää 30 päivää Valituskirja Valitusasiakirjojen toimitta- Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valituskirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan

73 9998, KH :00 minen Valitusosoitus markkinaoikeuteen päättymistä. Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Julkisista hankinnoista annetun lain 86 :n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lupa on myönnettävä, jos: 1) asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää; tai 2) siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy. Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 78 :n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituksen sisältö Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaatimukset ja niiden perusteet. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valitukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä päätös, johon haetaan muutosta, sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valituksen toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Hakemuksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudelle ensiksi seuraavana arkipäivänä. Valituskielto Hankintalain 102 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla. Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa hankintalain 86 :n mukaisesti. Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle Hankintalain 88 :n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikölle viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön kohdassa I mainittuun osoitteeseen. Toimitusosoite Markkinaoikeus PL 118, HELSINKI sähköposti: [email protected] Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 90 euroa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan