SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1997 N:o Laki. N:o 778. poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1997 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 778 Laki poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta Laki poliisin hallinnosta annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta Asetus työsuojeluhallinnosta annetun asetuksen 7 :n muuttamisesta Valtioneuvoston päätös työsuojelupiireistä Valtioneuvoston päätös eräistä työsuojeluvaatimuksista vuokratyössä Asetus Sibelius-Akatemian tutkinnoista annetun asetuksen muuttamisesta Valtiovarainministeriön päätös vuoden 1997 ajoneuvoveron kannosta Sosiaali- ja terveysministeriön päätös sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen maksullisista suoritteista annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen muuttamisesta N:o 778 Laki poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan poliisin hallinnosta 14 päivänä helmikuuta 1992 annetun lain (110/1992) 1 :n 1 ja 3 momentti, 3 :n 1 momentti, 4 :n 1 momentti, 6 :n 2 momentti, 8 :n 1 ja 3 momentti, 9 :n 2 momentti, 10 :n 2 momentti, 12 ja 13 sekä 16 :n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 :n 3 momentti, 3 :n 1 momentti, 6 :n 2 momentti, 8 :n 1 ja 3 momentti laissa 156/1996, sekä lisätään uusi väliotsikko 12 :n sekä 13 :n edelle sekä lakiin uusi 12 a ja 12 b seuraavasti: 1 Poliisihallinto Poliisitointa johtaa valtioneuvoston ohjesäännössä (1522/1995) säädetty ministeriö, jota jäljempänä tässä laissa kutsutaan ministeriöksi. Ministeriön alainen poliisin aluehallintoviranomainen on lääninhallitus. Ministeriön alaisia valtakunnallisia yksikköjä ovat keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja liikkuva poliisi. Ministeriön alaisena toimii Poliisiammattikorkeakoulu, Poliisikoulu ja Poliisin tekniikkakeskus. 3 Neuvottelukunnat Ministeriön ja poliisilaitoksen yhteydessä toimii neuvottelukuntia. Lääninhallitus voi kuitenkin päättää, että poliisilaitoksista muodostetulla yhteistoiminta-alueella toimii yhteinen neuvottelukunta. Ministeriö päättää HE 260/1996 HaVM 13/1997 EV 106/

2 2856 N:o 778 yhteisestä neuvottelukunnasta 8 :n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. 4 Poliisin ylijohto Poliisin ylijohtona on ministeriön poliisiosasto. 6 Paikallispoliisi Kelpoisuusvaatimuksena kihlakunnan poliisipäällikön virkaan on oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi yliopistossa suoritettu muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen. 8 Yhteistoiminta Ministeriö voi lääninhallitusta, asianomaisia kihlakunnanvirastoja ja poliisilaitoksia sekä alueen kuntia kuultuaan päättää paikallisen poliisitoimen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta. Päätöksessä voidaan määrätä poliisilaitokset hoitamaan tehtäviä yhteistoiminnassa tai poliisilaitos hoitamaan tehtäviä myös toisen kihlakunnan alueella. Muodostettaessa yhteistoiminta-alue, joka käsittää eri lääneihin kuuluvia kihlakuntia, ministeriö määrää myös yhteistoiminnassa hoidettavat tehtävät, yhteistoiminnan johtajan ja muut johtosuhteet yhteistoimintaalueella. 9 Keskusrikospoliisi Ministeriö määrää ne asiaryhmät, jotka kuuluvat keskusrikospoliisin tutkittaviksi. Ministeriö määrää myös keskusrikospoliisin ja poliisin muiden yksiköiden välisistä tutkintajärjestelyistä. 10 Suojelupoliisi Ministeriö määrää tarkemmin ne asiaryhmät, jotka kuuluvat suojelupoliisin tutkittaviksi. Poliisioppilaitokset 12 Poliisiammattikorkeakoulu Poliisiammattikorkeakoulu on ministeriön alainen poliisialan ammattikorkeakoulu. Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettävässä opetuksessa ja siellä suoritettavien tutkintojen osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (255/1995) tai sen nojalla säädetään. Poliisiammattikorkeakoulun tehtävänä on vastata myös järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä ja osallistua määräajoin ulkopuoliseen arviointiin. Poliisipäällikön virkaan vaadittavasta poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettavasta muusta soveltuvasta ylemmästä korkeakoulututkinnosta ja siihen sisältyvistä opinnoista sekä poliisioppilaitosten opiskelijoihin kohdistuvasta kurinpitomenettelystä säädetään asetuksella. 12 a Poliisikoulu Poliisikoulun tehtävänä on antaa poliisin virkatutkintokoulutusta ja muuta koulutusta sekä suorittaa poliisialaan liittyvää tutkimusja kehittämistoimintaa. 12 b Muutoksenhaku Poliisiammattikorkeakoulun tai Poliisikoulun opiskelijavalintaa, opintosuoritusten arviointia taikka opintojen hyväksilukemista koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Poliisiammattikorkeakoulun tai Poliisikoulun opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi vaatia siihen oikaisua Poliisiammattikorkea-

3 N:o koulun tai Poliisikoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa valinnan julkistamisesta. Opintosuoritusten arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi vaatia siihen oikaisua Poliisiammattikorkeakoulun tai Poliisikoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut mahdollisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Edellä 2 momentissa tarkoitetusta oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Edellä 3 momentissa tarkoitetusta oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta. Lääninoikeuden päätökseen, joka koskee edellä tarkoitettua opiskelijaksi ottamista, ei saa hakea muutosta valittamalla. Poliisin tekniikkakeskus 13 Poliisin tekniikkakeskus Poliisin tekniikkakeskuksen tehtävänä on hankkia, ylläpitää ja kehittää poliisin kalustoa, välineitä ja varusteita. Poliisin tekniikkakeskuksen tehtäväksi voidaan määrätä myös poliisia sekä muita viranomaisia ja yhteisöjä palvelevien tietojärjestelmien ylläpito- ja hallinnointitehtäviä siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Helsingissä 15 päivänä elokuuta Tarkemmat säännökset ja määräykset Asetuksella voidaan säätää, että Helsingin kihlakunnan poliisilaitos on määrätyissä asioissa suoraan ministeriön alainen. Ministeriöllä on oikeus antaa tarkempia määräyksiä poliisin yksiköiden asemasta ja tehtävistä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tämän lain tullessa voimaan poliisiopistosta tulee Poliisiammattikorkeakoulu. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin Poliisiammattikorkeakoulun virkojen täyttämiseksi sekä muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan aloittamiseksi lain tullessa voimaan. Poliisiammattikorkeakouluun tämän lain voimaan tullessa perustettua virkaa ensimmäistä kertaa täytettäessä se voidaan täyttää virkaa haettavaksi julistamatta. Nimitettäessä virkaan sitä haettavaksi julistamatta siihen voidaan nimittää enintään neljän vuoden määräajaksi vastaavan tasoisessa poliisiopiston virassa oleva henkilö, vaikka hän ei täytä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Mikäli henkilö sanotun määräajan kuluessa täyttää kyseisen viran kelpoisuusvaatimukset, hänet voidaan nimittää tähän virkaan sitä haettavaksi julistamatta. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam

4 2858 N:o 779 Laki poliisin hallinnosta annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan poliisin hallinnosta 14 päivänä helmikuuta 1992 annetun lain (110/1992) 4 :n 2 momentin 1 kohta sekä 5 :n 2 momentin 2 kohta seuraavasti: 4 Poliisin ylijohto Poliisin ylijohdon tehtävänä on: 1) suunnitella, kehittää ja johtaa poliisitointa koko maassa sekä päättää paikallispoliisin ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden yhteistoiminnan perusteista läänissä; 5 Poliisin lääninjohto 2) päättää paikallispoliisin ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden yhteistoiminnasta läänissä 4 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti; sekä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Poliisin lääninjohdon tehtävänä on: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI HE 76/1997 HaVM 10/1997 EV 75/1997 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam

5 2859 N:o 780 Asetus työsuojeluhallinnosta annetun asetuksen 7 :n muuttamisesta Annettu Naantalissa 8 päivänä elokuuta 1997 Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä muutetaan työsuojeluhallinnosta 12 päivänä helmikuuta 1993 annetun asetuksen (176/1993) 7 seuraavasti: 7 Kelpoisuusvaatimuksena piiripäällikön virkaan on ylempi korkeakoulututkinto, hyvä johtamistaito ja -kokemus sekä hyvä perehtyneisyys työsuojelukysymyksiin. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Naantalissa 8 päivänä elokuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

6 2860 N:o 781 Valtioneuvoston päätös työsuojelupiireistä Annettu Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1997 Valtioneuvosto on sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä päättänyt työsuojeluhallinnosta 8 päivänä tammikuuta 1993 annetun lain (16/1993) 3 :n nojalla: 1 Työsuojelupiirien toimialueet ja nimet Työsuojelun alueellista ohjausta ja tarkastusta varten maa jaetaan työsuojelupiireihin siten, että: 1) Uudenmaan työsuojelupiirin muodostavat Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton toimialueet; 2) Turun ja Porin työsuojelupiirin muodostavat Varsinais-Suomen liiton ja Satakuntaliiton toimialueet ja Ahvenanmaan maakunta; 3) Hämeen työsuojelupiirin muodostavat Hämeen liiton, Päijät-Hämeen liiton ja Pirkanmaan liiton toimialueet; 4) Kymen työsuojelupiirin muodostavat Kymenlaakson liiton ja Etelä-Karjalan liiton toimialueet; 5) Mikkelin työsuojelupiirin muodostaa Etelä-Savon maakuntaliiton toimialue; 6) Pohjois-Karjalan työsuojelupiirin muodostaa Pohjois-Karjalan liiton toimialue; 7) Kuopion työsuojelupiirin muodostaa Savon liiton toimialue; 8) Keski-Suomen työsuojelupiirin muodostaa Keski-Suomen liiton toimialue; 9) Vaasan työsuojelupiirin muodostavat Etelä-Pohjanmaan liiton, Österbottens förbund-pohjanmaan liiton ja Keski-Pohjanmaan liiton toimialueet; 10) Oulun työsuojelupiirin muodostavat Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Kainuun liiton toimialueet; sekä 11) Lapin työsuojelupiirin muodostaa Lapin liiton toimialue. 2 Työsuojelutoimistojen toimipaikat Työsuojelupiirien työsuojelutoimistot sijaitsevat siten, että: 1) Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on Helsingissä; 2) Turun ja Porin työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on Turussa; 3) Hämeen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on Tampereella; 4) Kymen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on Lappeenrannassa; 5) Mikkelin työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on Mikkelissä; 6) Pohjois-Karjalan työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on Joensuussa; 7) Kuopion työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on Kuopiossa; 8) Keski-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on Jyväskylässä; 9) Vaasan työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on Vaasassa; 10) Oulun työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on Oulussa; sekä 11) Lapin työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on Kemissä. Lisäksi työsuojelupiirissä voi olla tarpeen mukaan alueellisia toimipisteitä, joiden sijaintipaikoista päättää työsuojelupiirin työsuojelutoimisto.

7 N:o Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1997 Tällä päätöksellä kumotaan työsuojelupiireistä 18 päivänä helmikuuta 1993 annettu valtioneuvoston päätös (212/1993). Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio

8 2862 N:o 782 Valtioneuvoston päätös eräistä työsuojeluvaatimuksista vuokratyössä Annettu Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1997 Valtioneuvosto on sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä päättänyt 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuuslain (299/1958) 47 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 144/1993: 1 Soveltamisala Tätä päätöstä sovelletaan työturvallisuuslain (299/1958) 3 :n 2 momentissa tarkoitettuun työhön (vuokratyöhön), jossa työnantaja (työn teettäjä) oman johtonsa ja valvontansa alaisena käyttää toisen työnantajan (työvoiman luovuttaja) palveluksessa olevaa työvoimaa. Sen lisäksi, mitä tässä päätöksessä säädetään, työturvallisuudesta, työnantajan ja työntekijän velvollisuuksista sekä työterveyshuollosta on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. 2 Tarkoitus Tämän päätöksen tarkoituksena on varmistaa vuokratyöntekijälle sama työsuojelun taso kuin työpaikan muille työntekijöille. 3 Työn teettäjän tiedottamisvelvollisuus Työn teettäjän tulee ennen vuokratyön aloittamista riittävän tarkasti määritellä työvoiman luovuttajalle työn edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja erityispiirteet. 4 Työn teettäjän erityisvelvollisuudet Työn teettäjän tulee ennen vuokratyön aloittamista huolehtia siitä, että työntekijälle annetaan riittävät tiedot työssä esiintyvistä haitta- ja vaaratekijöistä sekä niiden edellyttämistä työsuojelutoimenpiteistä. Näihin tietoihin tulee kuulua työn edellyttämää erityistä ammattitaitoa ja kokemusta koskevat vaatimukset, tiedot työhön liittyvistä lisääntyneistä erityisvaaroista ja niihin kuuluvista terveystarkastuksista sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään, sekä tarvittaessa tiedot työpaikan työsuojelun yhteistoiminnan ja työterveyshuollon järjestelystä. Työn teettäjän tulee tarpeellisessa laajuudessa ilmoittaa vuokratyön aloittamisesta työpaikan työterveyshuollolle ja asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle. 5 Työvoiman luovuttajan erityisvelvollisuudet Työvoiman luovuttajan tulee ilmoittaa Neuvoston direktiivi 91/383/ETY, EYVL N:o L 206, , s

9 N:o työntekijälle 3 :ssä tarkoitetuista seikoista ja varmistaa, että työntekijällä on riittävä ammattitaito ja kokemus suoritettavaan työhön ja että työntekijä on muutenkin siihen sopiva. 6 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1997 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio /111

10 2864 N:o 783 Asetus Sibelius-Akatemian tutkinnoista annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 Opetusministerin esittelystä muutetaan Sibelius-Akatemian tutkinnoista 3 päivänä helmikuuta 1995 annetun asetuksen (148/1995) 2 :n 3 kohta, 3, 8 ja 9 sekä 14 :n 1 momentti, sekä lisätään 1 :ään uusi 2 ja 3 momentti seuraavasti: 1 Tutkinnot Jäljempänä 3 :n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa koulutusohjelmassa suoritetaan musiikin maisterin (taidehallinto) tutkinto. Sibelius-Akatemiassa voidaan suorittaa jatkotutkintoina myös musiikin lisensiaatin (taidehallinto) ja musiikin tohtorin (taidehallinto) tutkinto. 2 Opintojen rakenne Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua: 3) musiikin alan jatkokoulutuksen tai taidehallinnon alan tuntemusta edellyttävän jatkokoulutuksen opintoja, taiteellinen opinja taidonnäyte, lisensiaatintutkimus ja väitöskirja; sekä 3 Koulutuksen järjestäminen Maisterin tutkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Maisterin tutkintoon lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen pohjalta johtavat koulutusohjelmat suuntautuvat johonkin musiikin alan taiteellista lahjakkuutta ja asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Opiskelija voi suorittaa kandidaatin tutkinnon suoritettuaan 2 luvussa tarkoitetun osan kandidaatin tutkintoon johtavan koulutusohjelman opinnoista. Nämä koulutusohjelmat ovat: 1) esittävän säveltaiteen koulutusohjelma; 2) jazzmusiikin koulutusohjelma; 3) kansanmusiikin koulutusohjelma; 4) kirkkomusiikin koulutusohjelma; 5) musiikkikasvatuksen koulutusohjelma; 6) oopperalaulun koulutusohjelma; 7) orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelma; 8) sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelma. Sibelius-Akatemiassa voi 2 momentissa lueteltujen koulutusohjelmien lisäksi olla seuraavat alemman korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavien opintojen pohjalta maisterin tutkintoon johtavat koulutusohjelmat: 1) musiikin teknologian koulutusohjelma, joka suuntautuu teknologian hyödyntämiseen musiikin tuottamisessa, tallentamisessa ja opetuksessa sekä tämän alan kehittämiseen; 2) taidehallinnon alan koulutusohjelma, joka suuntautuu jonkin taiteen alan ja taidehallinnon asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen.

11 N:o Tutkinnon laajuus Maisterin tutkintoon 3 :n 2 momentissa mainituissa koulutusohjelmissa johtava koulutus järjestetään siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa tutkinnon yhteensä viidessä ja puolessa lukuvuodessa. Maisterin tutkintoon 3 :n 3 momentissa mainituissa koulutusohjelmissa johtava koulutus järjestetään siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa tutkinnon yhteensä kahdessa lukuvuodessa. 9 Tutkinnon tavoitteet Edellä 3 :n 2 momentissa luetelluissa koulutusohjelmissa opiskelijoiksi otettavilta edellytetään mainitussa momentissa tarkoitetun pohjakoulutuksen lisäksi opintoihin riittäviä musiikillisia valmiuksia. Näissä koulutusohjelmissa tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1) valmius musiikin alan taiteelliseen tai tieteelliseen työhön sekä musiikkipedagogiseen työhön; 2) valmius itsenäisesti hoitaa musiikin asiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä; 3) valmius itsenäiseen taiteelliseen työhön ja jatkokoulutukseen musiikin alalla; 4) riittävät viestintätaidot. Edellä 3 :n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa koulutusohjelmassa opiskelijoiksi otettavilta vaaditaan musiikin alan alempi korkeakoulututkinto tai tasoltaan sitä vastaavat opinnot. Erityisestä syystä opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka ei ole suorittanut Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 tutkintoa tai opintoja musiikin alalla. Tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1) valmius musiikin alan taiteelliseen tai tieteelliseen työhön; 2) valmius itsenäisesti hoitaa musiikin teknologian asiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä; 3) valmius itsenäiseen taiteelliseen työhön ja jatkokoulutukseen musiikin alalla; 4) riittävät viestintätaidot. Edellä 3 :n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa koulutusohjelmassa opiskelijoiksi otettavilta vaaditaan alempi korkeakoulututkinto jollakin taiteen tai taiteentuntemuksen alalla. Erityisestä syystä opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka ei ole suorittanut tällaista tutkintoa. Tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1) valmiudet taideorganisaatioiden johtamiseen ja muiden taidehallinnon tehtävien itsenäiseen hoitamiseen; 2) riittävät viestintätaidot; 3) kelpoisuus tieteelliseen jatkokoulutukseen. 14 Aineenopettajien koulutus Sen lisäksi, mitä 9 :n 1 momentissa säädetään, musiikkikasvatuksen koulutusohjelmassa opiskelijalle annetaan valmius itsenäiseen toimintaan opettajana ja kasvattajana. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen

12 2866 N:o 784 Valtiovarainministeriön päätös vuoden 1997 ajoneuvoveron kannosta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 Valtiovarainministeriö on ajoneuvoverosta annetun lain (1111/1996) 13 :n nojalla päättänyt: Ajoneuvoveron kanto 1 Verokauden alkaessa rekisterissä olevat ajoneuvot Ajoneuvovero kannetaan verokauden alkaessa rekisterissä olevista ajoneuvoista verovelvolliselle lähetettävällä verolipulla. Vero kannetaan yhdessä erässä. Vero erääntyy maksettavaksi verolippuun merkittynä, ajanjaksolla 6 10 päivinä lokakuuta 1997 olevana eräpäivänä. 2 Verokauden aikana rekisteriin tulevat ajoneuvot Jos ajoneuvo merkitään ensimmäistä kertaa tai uudelleen rekisteriin taikka muutetaan veronalaiseksi verokauden alkamisen jälkeen, ajoneuvovero kannetaan heti rekisteri-ilmoituksen tekemisen jälkeen lähetettävällä verolipulla. Vero erääntyy maksettavaksi kuukauden kuluttua rekisterimerkinnän tekemisestä. 3 Maksuunpanon oikaisut ja muut vastaavat suoritukset Maksuunpanon oikaisun, jälkiverotuksen tai sellaisen maksuunpanon johdosta, joka on toimitettu muutoksenhakuviranomaisen ajoneuvohallintokeskuksen käsiteltäväksi palauttamassa asiassa, vero maksuunpannaan heti perusteen synnyttyä. Vero erääntyy maksettavaksi kuukauden kuluttua maksuunpanopäätöksestä. Ajoneuvoveron maksupaikat 4 Maksupaikat Ajoneuvovero maksetaan postisiirtoliikettä harjoittavaan postitoimipaikkaan, pankkiin, lääninhallituksen kassaan tai ajoneuvohallintokeskuksen asiakaspalvelupisteeseen. Veron voi maksaa myös laskunmaksuautomaatilla tai yritys- tai kotipäätettä käyttäen, jolloin verolipun tilisiirtolomakkeeseen merkitty viitenumero on ilmoitettava. Erinäiset säännökset ja voimaantulo 5 Tiedonsiirtokorvaus ja rahalaitoksen viivästyskorko Ajoneuvohallintokeskus ja asianomaiset rahalaitokset sopivat rahalaitokselle maksettavasta tiedonsiirtokorvauksesta ja rahalaitoksen velvollisuudesta suorittaa viivästyskor-

13 N:o koa verovarojen siirron tai tilityksen viivästymisen johdosta. 6 Maksumuistutus Ajoneuvohallintokeskus voi lähettää eräpäivänä maksamatta olevasta verosta verovelvolliselle maksumuistutuksen. Maksumuistutusta ei lähetetä, jos lähettämättä jättämiseen on erityisiä syitä. 7 Ilmoitus maksamattomasta verosta Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 Ajoneuvohallintokeskus voi lähettää ajoneuvon haltijalle lähetettävästä maksumuistutuksesta tai ulosottohakemuksesta tiedon myös ajoneuvon omistajalle. Ajoneuvon omistajan tai haltijan vaihtuessa ajoneuvohallintokeskus voi lähettää uudelle omistajalle tai haltijalle tiedon, jos ajoneuvovero on suorittamatta. Ilmoitus lähetetään rekisteri-ilmoituksen tekemisen jälkeen noudattaen soveltuvin osin, mitä maksumuistutuksesta säädetään. 8 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 29 päivänä elokuuta Päätöstä sovelletaan vuodelta 1997 kannettavaan ajoneuvoveroon. Ministeri Arja Alho Vanhempi hallitussihteeri Heikki Kuitunen

14 2868 N:o 785 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen maksullisista suoritteista annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 Sosiaali- ja terveysministeriö on kumonnut sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen maksullisista suoritteista joulukuun 29 päivänä 1994 annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (4/1995) liitteen 2 kohdat 2 ja 4 sellaisina kuin ne ovat päätöksessä 930/1995, ja muuttanut liitteen 2 kohdat 1 ja 3, sellaisina kuin ne ovat mainitussa päätöksessä 930/1995, seuraavasti: Tämä päätös tulee voimaan 22 päivänä elokuuta Jos muutetun päätöksen nojalla perittävät maksut johtaisivat tämän päätöksen voimaan tullessa kuluvan laskentakauden valvontamaksun osalta luvanhaltijalle edullisempaan lopputulokseen, noudatetaan maksun määräämisessä siltä osin muutettua päätöstä. Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen Neuvotteleva virkamies Kari Paaso

15 N:o LIITE 2 1. Alkoholijuoman valmistuksen ja tukkumyynnin valvontamaksu Alkoholijuoman valmistuksen ja tukkumyynnin valvonnasta peritään valmistus- ja tukkumyyntiluvan haltijalta vuotuinen valvontamaksu. Maksun suuruus määrätään taulukosta ilmenevällä tavalla siten, että huomioon otetaan luvanhaltijan myynti anniskelu-, vähittäismyynti- ja käyttöluvan haltijoille sekä toimitukset luvanhaltijan suorittamaan vähittäismyyntiin ja anniskeluun. Olut ja enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävä käymisteitse valmistettu muu alkoholijuoma 1 p/l Muut miedot alkoholijuomat 2 p/l Väkevät alkoholijuomat 5 p/l Väkiviina 5 p/l Luvanhaltijakohtainen enimmäismaksu on kuitenkin markkaa. Jos luvanhaltijalla on enemmän kuin yksi valmistus- tai varastointipaikka, valvontamaksua peritään kultakin lisäpaikalta markkaa. Jos luvanhaltija toimittaa valvontaan tarvittavat tiedot Tuotevalvontakeskuksen hyväksymällä tavalla levykkeellä, myyntimääriin perustuvaa valvontamaksua sekä enimmäismaksua alennetaan 10 %. Jos vastaavat tiedot toimitetaan Tuotevalvontakeskuksen hyväksymällä tavalla linjasiirtoaineistona, näitä maksuja alennetaan kuitenkin 15 %. Jos luvanhaltijalla on Tuotevalvontakeskuksen hyväksymä omavalvontajärjestelmä, myyntimääriin perustuvaa valvontamaksua sekä enimmäismaksua alennetaan 10 %. Jos luvanhaltijalla on tämän lisäksi hyväksytty laatujärjestelmä, näitä maksuja alennetaan kuitenkin 15 %. Valvontamaksu pyöristetään alaspäin lähimpään sataan markkaan. Luvanhaltijakohtainen maksu on ensimmäistä toimintavuotta lukuunottamatta aina vähintään markkaa. Tätä vähimmäismaksua ei sovelleta luvanhaltijan ensimmäisenä laskutettavana toimintavuotena ( välisenä aikana), vaan maksu peritään tällöin yksinomaan todellisten toimitustietojen perusteella. Alle 100 markan valvontamaksua ei tällöin kuitenkaan peritä. Ajallisesti enintään yhdeksi kuukaudeksi tai myyntioikeudeltaan rajoitetun tukkumyyntiluvan haltijalta ei peritä vuotuista valvontamaksua. 3. Käyttölupaan perustuvan käytön valvontamaksu Väkiviinan ja alkoholijuomien käytön valvonnasta peritään käyttöluvanhaltijalta vuotuinen valvontamaksu. Maksun suuruus määrätään taulukosta ilmenevällä tavalla siten, että huomioon otetaan luvanhaltijan ostot ja omaan käyttöön tapahtunut maahantuonti. Väkiviina 100 p/l Alkoholijuomat 50 p/l

16 2870 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 785 Edellä mainituin perustein määrätty valvontamaksu pyöristetään alaspäin lähimpään sataan markkaan. Käyttöluvanhaltijalta toimipaikkakohtaisesti perittävä vähimmäismaksu on 500 markkaa ja enimmäismaksu on markkaa. Väkiviinan opetustarkoitukseen tapahtuvasta käytöstä toimipaikkakohtainen vähimmäismaksu on kuitenkin 100 markkaa. N:o , 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1997