Tuhkien tilastokysely 2014
|
|
- Tuomas Jaakkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Energiateollisuus ry Tuhkien tilastokysely 2014 Maria Pohjala 2015
2 1 Sisällysluettelo 1. Tuhkan ja muiden sivutuotteiden hyötykäyttö maarakentamisessa Tuhka ja muut sivutuotteet Energiateollisuuden tuhkatilastokysely Kyselyn kattavuus Tuhkan ja muiden sivutuotteiden määrät Käytetyt polttoaineseokset Tuhkatuotteiden hyötykäyttö Tuhkien ja muiden sivutuotteiden hyötykäyttömäärät VAHTI-raportointi Luvitus ja raja-arvot Luvitus Raja-arvot Tuhkien ja muiden sivutuotteiden raportointi Tuhkatilastointikysely Kyselyn virhelähteet Johtopäätökset... 16
3 2 1. Tuhkan ja muiden sivutuotteiden hyötykäyttö maarakentamisessa Tuhka ja muut sivutuotteet Suomessa käytetään vuosittain n. 90 miljoonaa tonnia soraa, hiekkaa ja kalliomursketta, joista suurin osa käytetään infrarakenteisiin. Maarakentamiseen soveltuvat jätemateriaalit, mukaan lukien energiateollisuuden sivutuotteet, ovat tulevaisuudessa kiertotalouden mukaisesti varteen otettava vaihtoehto korvata neitseellisiä maarakennus- ja seosainemateriaaleja. Energiantuotannon polttoprosesseissa syntyy lento- ja pohjatuhkia, rikinpoistotuotteita sekä leijupetihiekkaa. Polttolaitosten sivutuotteet tulisi ensisijaisesti hyödyntää, mikäli sivutuotteet täyttävät tietyt ympäristö- ja teknillistaloudelliset kriteerit. Tuhkan ominaisuuksia infrarakentamisessa ja hyötykäyttökohteissa on tutkittu suhteessa vielä vähän, mutta sen on tehdyissä tutkimuksissa huomattu toimivan varsinkin maarakennusaineena kiviaineen tapaan stabiloiden ja lujittaen rakenteita. Ongelmina ovat kuitenkin toistaiseksi olleet korkeat raskasmetallispitoisuudet, vähäinen informaatio maarakentamisesta sekä laadunvaihtelut eri tuhkalajikkeiden välillä. Tuhkien ja kuonien laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen ja käsittelyyn on haettava ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen ympäristölupa. Ympäristölupavelvollisuus ei koske jakeita, joiden käyttö voidaan perustella pelkällä ilmoitusmenettelyllä valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006, MARA- asetus) mukaan. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat toistaiseksi pelkästään betonimurske sekä kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lentotuhkat ja pohjatuhkat. Asetuksen mukaisesta hyödyntämisestä on tehtävä ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Usein tuhkaa ei käytetä sellaisenaan maarakentamiseen vaan se käsitellään ennen jatkosijoitusta mm. kostuttamalla, erotuksella tai rakeistamalla Energiateollisuuden tuhkatilastokysely 2014 Energiateollisuus ry:ssä (ET) tehtiin kesällä 2015 jäsenyrityksille sekä kaukolämmön tukkumyyjille tilastokysely koskien polttolaitosten tuhkia, niiden varastointia, hyötykäyttöä ja loppusijoitusta. Tuhkatilastokyselyn tarkoituksena oli muodostaa käsitys syntyneistä sekä hyödynnetyistä tuhkamääristä ja niiden luvitusprosesseista. ET:n ympäristöpooli rahoittaa vuonna 2015 useita tuhkien hyötykäyttöön liittyviä hankkeita. Lisäksi MARA- asetuksen uudistus on meneillään Polttolaitosten tuhkien sekä muiden sivutuotteiden hyötykäyttöä pyritään edistämään ja edunvalvonnan taustatiedoksi tarvitaan tilastotietoa nykytilanteesta. Aiempi kysely suoritettiin vuonna 2007 vain muutaman laitoksen osalta, joten vireillä olevia tuhkahankkeita silmällä pitäen
4 3 lisäinformaatio on tärkeässä roolissa. Tuhkien ja sivutuotteiden määrät kyseltiin jätenimikkeittäin, joita myös viranomaisraportoinnissa käytetään (taulukko 1). Vaikka useiden tuhkien jätekoodi on sama, tarkoitus oli raportoida kunkin polttoaineen tuhkat allokoiden ne pääpolttoaineen mukaan. Taulukko 1. Kyselyssä käytetyt jätenimikkeet (Vna 179/2012). Termisissä prosesseissa syntyvät jätteet Jätekoodi (Valtioneuvoston asetus 179/2012) Hiilen poltossa syntyvä lentotuhka Pohjatuhka, kuona ja kattilatuhka Turpeen ja käsittelemättömän puun poltossa syntyvä lentotuhka Rinnakkaispoltossa syntyvät lentotuhkat * & Rinnakkaispoltossa syntyvät pohjatuhkat * & Leijupetihiekka Kaasujen puhdistuksessa syntyvät jätteet, , , & savukaasujen rikinpoistojätteet Öljyn poltossa syntyvä lentotuhka ja kattilatuhka Jätteiden poltossa syntyvä pohjatuhka ja kuona Kaasujen käsittelyssä syntyvät kiinteät jätteet, jätteenpoltto Kattilatuhka, joka sisältää vaarallisia aineita * kaikki rinnakkaispolton lento- ja pohjatuhkat on raportoitu samalla koodilla 1.3. Kyselyn kattavuus Kyselyn kattavuus oli hyvä. Vastanneita polttolaitoksia oli 108 ja yrityksiä 60. Suurimmista lämmön ja sähkön erillis- ja yhteistuotantolaitoksista (vuonna 2014 tuotettujen MWh:en osalta), poisluettuna maakaasulaitokset, 79 % olivat kyselyssä edustettuna ja varsinkin suurimmat turvetta ja kivihiiltä käyttävät laitokset olivat lähes täydellisesti edustettuina. Syntyneistä sivutuote- ja tuhkamääristä voidaan siis todeta, että määrät ovat lähellä Suomen energiateollisuuden polttolaitosten absoluuttisia määriä. Vain n. kolme mahdollisesti huomattavan suurta laitosta puuttui kyselystä. ET:n kaukolämmön ja sähköntuotannon jäsenyrityksistä n. 37 % oli edustettuna, mutta suurimmat tuhkan tuottajat olivat vastanneiden joukossa. Kyselyyn vastanneiden laitosten tuotantokoot vaihtelivat, ja n. puolet oli kaukolämmön ja yhteistuotantosähkötuotannon perusteella suuria (yli 300 GWh) tai keskisuuria ( GWh) laitoksia ja loput alle 100 GWh:n laitoksia. Muun teollisuuden, joka toimittaa teollisuuden lämpöjen lisäksi kaukolämpöä, energiantuotannon tuhkia kyselyssä on jonkin
5 4 verran mukana, koska kaukolämmön ja kaukolämmön tuotannon yhteydessä tuotetun sähkön tuotannon tuhkia tuskin on raportoitu erikseen polttolaitoksen muista tuhkista Tuhkan ja muiden sivutuotteiden määrät Tämän ET:n raportin tarkoituksena oli selvittää kuivien tuhkien ja muiden sivutuotteiden syntymääriä, hyötykäyttökohteita sekä ilmoitusmenettelyn ja ympäristöluvituksen yleisyyttä. Kyselyn kokonaistuhkamäärästä ET:n jäsenten tuottamien tuhkien osuus oli n. 82 % ja sähkön ja lämmön tukkutuottajien, jotka eivät ole ET:n jäseniä (mukaan lukien metsäteollisuuden sekä muun teollisuuden), osuus n. 18 %. Kyselyyn vastanneista laitoksista suurimmalla osalla syntyi vuonna 2014 alle 3000 tuhkaa ja muita sivuotteita (kuvat 1 ja 4). Kuitenkin jopa 14 laitoksella tuhkaa ja muita sivutuotteita syntyi peräti yli Vastanneista myös eräällä laitoksella tuhkaa ja muita sivutuotteita syntyi yli Kolmella suurimmalla vastanneella tuhkantuottajalla yhteissivutuotemäärä oli jopa 30 % kokonaismäärästä (kuva 4), ja laitosten väliset sivutuotemäärävaihtelut olivat huomattavia. Yhteensä tuhkaa syntyi kyselyn perusteella n. 1,34 milj. tonnia (kuva 2), joka vastaa liki Tilastokeskuksen arvioita energiateollisuuden tuhkista, 1,5 milj. tonnia. Kivihiilen lentotuhka ja jätteenpolton pohjatuhka olivat merkittävimmät yksittäiset jakeet kaikkien vastanneiden kesken. Kyselyyn vastanneiden ET:n jäsenten vastausten yksittäiset merkittävimmät jakeet olivat kivihiilen lentotuhkan lisäksi rinnakkaispolton ja turpeen lentotuhkat (kuva 2). yli < Vastanneet yritykset, n Kuva 1. Syntyvien sivutuotteiden määrät () yrityksittäin vuonna 2014, n=60.
6 5 Kattilatuhka, jätteenpoltto Kaasujen käsittelyjätteet, jätteenpoltto Pohjatuhka, jätteenpoltto Lento- ja kattilatuhka, öljy Rikinpoistotuotteet Leijupetihiekka Rinnakkaispolton pohjatuhka Rinnakkaispolton lentotuhka Pohjatuhka, puu Lentotuhka, puu Pohjatuhka, turve Lentotuhka, turve Pohjatuhka, kivihiili Lentotuhka, kivihiili Jäsenet Muut Kuva 2. ET:n jäsenten ja kaikkien vastanneiden absoluuttiset sivutuotemäärät () (jätekoodit taulukossa 1). Biotuhkat, eli turpeen ja puun tuhkat, olivat yhdessä merkittävimmät tuhkajakeet suhteessa syntyvään kokonaistuhkamäärään. Rinnakkaispolton tuhkia syntyi noin , kun taas kivihiilen ja jätteenpolton tuhkia yhteensä n (kuva 3). Jätteenpolttotuhkat Rinnakkaispolttotuhkat Biotuhkat Kivihiilituhkat Kuva 3. Kaikkien vastanneiden laitosten jätteenpolton, rinnakkaispolton, kivihiilien ja turpeen ja puun tuhkat vuonna 2014 ().
7 Kuva 4. Kaikkien vastanneiden yritysten sivutuotemäärät vuonna 2014 (), n= Käytetyt polttoaineseokset Tuhkatilastokyselyyn vastanneiden laitosten yleisimmät polttoaineseokset näkyvät kuvassa 5. Turve ja puu sekä sen kanssa pienissä määrin käynnistys-/tukipolttoaineena käytetty öljy olivat vastaajien kesken laitoksissa yleisimmin käytetyt polttoaineet. Pelkkä kivihiili oli polttoaineena vain n. 7 %:lla kyselyyn vastanneista laitoksista. Polttolaitosten osuus, jotka käyttivät jätettä polttoaineseoksissa, oli n. 5 % Vastanneet yritykset, n Vastanneet laitokset, n Turve + puu + öljy Turve + puu Puu Puu + öljy REF + muut Kivihiili Muut seokset Jäte (+muut) Puu + Jäte Turve Kuva 5. Vastanneiden polttolaitoksen käyttämät polttoaineet, n=108.
8 7 Turve 14,0 % Puu, muu bio 31,1 % Kivihiili 24,6 % Teoll.sek.lämpö 2,5 % Öljy 2,1 % Muut 3,4 % Maakaasu 22,3 % Kuva 6. Kaukolämmön ja siihen liittyvään sähköntuotantoon käytetyt polttoaineet vuonna 2014, polttoaineenergia yhteensä 55,8 TWh (ET:n kaukolämmön tilastot 2014). Turve 11,8 % Biomassa 35,5 % Maakaasu 14,0 % Öljy 0,9 % Jäte 3,8 % Kivihiili 34,1 % Kuva 7. Sähköntuotantoon käytetyt polttoaineet lukuun ottamatta ydin-, vesi- ja tuulivoimaa vuonna 2014, polttoaine-energia yhteensä 44,9 TWh (ET:n sähköntuotannon tilastot 2014). Kivihiilen osuus sähköntuotannon ja kaukolämmöntuotannon polttoaineista oli ET:n tilastojen mukaan suurempi kuin kivihiiltä käyttävien polttolaitosten osuus tuhkakyselyssä, koska kivihiiltä poltetaan tyypillisesti suurissa yksiköissä. Suurin osa laitoksista oli kuitenkin biomassa- ja turvelaitoksia (n. 50 %), mikä näkyy kyselyssäkin puun ja turpeen tuhkien määrissä. Kyselyyn vastanneista laitoksista lukumääräisesti suurin osa poltti turvetta ja vain n. 6,5 % poltti pelkkää kivihiiltä. Kokonaisuudessaan kivihiilen käytön osuus oli polttoaine-energiasta n. 30 % (kuvat 6 & 7). Maakaasun osuus kaukolämmön tuotannossa oli huomattava, tosin tuhkantuotannossa ja tämän kyselyn osalta maakaasukattilat eivät ole merkittäviä. Öljykattiloiden tuhkien raportointi on useiden laitosten tapauksessa jätetty pois johtuen sen pienestä hyötykäyttöpotentiaalista sekä pienistä
9 8 öljynkäyttömääristä (usein huippu- ja varalaitoksia). Öljytuhkia pidetään vaarallisena jätteenä ja toimitetaan aina asianmukaiselle vastaanottajalle, mistä syystä öljyn tuhkia ei raportoitu kyselyyn. 2. Tuhkatuotteiden hyötykäyttö 2.1. Tuhkien ja muiden sivutuotteiden hyötykäyttömäärät Sivutuotteiden jatkokäyttötoimenpiteet vaihtelivat sekä alueellisesti että polttoaineseosten mukaan. Kyselyn perusteella vuonna 2014 liikkuvasta tuhkasta yli puolet tuhkan hyötykäyttötoimenpiteistä tunnettiin ja suurin osa tuhkista päätyi maarakennuskäyttöön (kuva 8). N. 21 % hyötykäytetystä tuhkasta päätyi läjitykseen tai varastointiin. Seosainekäyttöön ja toiselle toiminnanharjoittajille päätyneet tuhkat olivat prosentuaalisesti lähes yhtä merkittäviä. Lannoitekäyttöön, johon sopivat erityisesti puun ja turpeen biotuhkat, ei kyselyyn vastanneiden perusteella mennyt kuin 6,3 % vuonna 2014 liikkeellä olevasta kokonaismassasta (kuva 8). Varastointi ja kaatopaikkasijoitus 21,2 % Maarakennuskäyttö 41,3 % Toiselle toiminnanharjoittajalle 13,7 % Muu 0,4 % Lannoitekäyttö 6,3 % Seosainekäyttö 17,0 % Kuva 8. Tuhkan ja muiden sivutuotteiden pääasiallinen hyötykäyttöjakauma kyselyn perusteella, jossa vuonna 2014 liikkuvan tuhkan määrä oli 1,65 milj. varastojen purkua huomioimatta (). Toiselle toiminnanharjoittajalle päätyvien tuhkien osuus oli merkittävä ja nämä n. 14 % käytetystä kokonaissivutuotemäärästä oli ulkoistettu muiden toimijoiden hyödynnettäväksi. Tällöin toinen toiminnanharjoittaja huolehtii ympäristöluvasta ja hyötykäyttökohteet ovat tällöinkin usein maarakentamista edistäviä. Maarakennuksen merkittävimmät hyötykäyttökohteet olivat kenttärakenteet sekä kaatopaikkarakenteet (kuva 9). Seos- ja lisäainekäytössä sivutuotevirrat ohjautuivat betonin- ja sementin seosaineiksi sekä stabilointiin ja sementin raaka-aineeksi (kuva 10).
10 9 Maarakentaminen Kaivos- ja luolatäytöt Muut Vesistötäytöt Maatäytöt Lannoite Tiet Muulle toiminnanharjoittajalle Kentät Kaatopaikkarakenteet Jäsenet Muut Kuva 9. Sivutuotteiden hyötykäyttömäärät () eri maarakennus- ja maanparannuskohteissa vuonna Seosaineet Asfaltti Tiet Rakennuslevyt Muut Stabilointiaineet Sementin raaka-aine Muulle toiminnanharjoittajalle Betonin ja sementin seosaine Jäsenet Muut Kuva 10. Sivutuotteiden hyötykäyttömäärät () eri seosainekäytöissä vuonna Kyselyyn vastanneet polttolaitokset hyödynsivät maarakennukseen eniten turpeen, rinnakkaispolton ja kivihiilen lentotuhkaa. Seos- ja täyteainekäyttöön sopivat eniten kivihiilen sekä rinnakkaispolton lentotuhkat. Lannoitteeksi käytettiin eniten puun polton tuhkia. Suoraa hyötykäyttökohdetta ei polttolaitoksilla tiedetty useimmin jätteenpolton tuhkien osalta. Kivihiilen tuhkia käytettiin lähinnä seosaineena ja maarakennukseen. Puun ja turpeen tuhkat päätyivät maarakennukseen ja -täyttöön sekä jonkin verran lannoitekäyttöön ja seosaineeksi. Jätteenpolton tuhkat päätyivät toiselle toiminnanharjoittajalle, jolloin niiden mahdollista hyötykäyttökohdetta ei välttämättä polttolaitoksella tiedetä. Rikinpoistotuotteet päätyivät yleisimmin seosaineeksi ja rinnakkaispolton tuhkat sekä seosaineiksi että maarakentamiseen (kuva 11).
11 10 Kattilatuhka, jätteenpoltto Kaasujen käsittelyjätteet, jätteenpoltto Pohjatuhka, jättenpoltto Rikinpoistotuotteet Leijupetihiekka Pohjatuhka, rinnakkaispoltto Lentotuhka, rinnakkaispoltto Pohjatuhka, puu Lentotuhka, puu Ei tietoa Seosainekäyttö Lannoitekäyttö Maarakennus ja täyttö Pohjatuhka, turve Lentotuhka, turve Pohjatuhka, kivihiili Lentotuhka, kivihiili Kuva 11. Kaikkien vastanneiden sivutuotevirtojen () yleisimmät hyötykäyttökohteet. Lentotuhkia ja jätteenpolton tuhkia käytettiin eniten hyötykäyttötoimenpiteissä (kuva 12). Lentotuhkien pääasiallinen käyttökohde oli maarakennus- ja seosainekäyttö sekä osittainen lannoitekäyttö. Pohjatuhkat ja rinnakkaispolton tuhkat käytettiin pääasiassa maarakennukseen ja täyttöön, ja varsinkin puuperäisten polttoaineiden lentotuhkat soveltuivat pohjatuhkia paremmin maanparannuskäyttöön lannoitteeksi. Savukaasujen puhdistuksessa käytettävät rikinpoistotuotteet soveltuivat kyselyyn vastanneiden polttolaitosten perusteella parhaiten seosaineeksi (kuva 12). Jätteenpolton sivutuotevirtojen hyödyntäminen ei ollut tiedossa johtuen elinkaaren katkeamisesta syntyvästä informaation puutteesta.
12 11 Rikipoistotuotteet Rinnakkaispolton tuhkat Pohjatuhka Maarakennus ja täyttö Lannoite Seosaineet Jätteenpolton tuhkat Ei tietoa Lentotuhka Muu Kuva 12. Kyselyyn vastanneiden sivutuotteiden hyötykäyttömäärät () lajikkeittain. Kaatopaikalle läjitetyistä tuhkista ja muista sivutuotteista 50 % oli jätteenpolton tuhkia, 30 % kivihiilen lentotuhkia ja 15 % rikinpoistotuotteita. Yhteensä kaatopaikkaläjitykseen meni n. 11 % kyselyyn vastanneiden laitosten kokonaistuhkamäärästä. Varastoista purettiin (yhteensä noin ) kivihiilen lentotuhkia sekä turpeen ja rinnakkaispolton lentotuhkia. Väliaikaisvarastointiin meni lähes kaikkia sivutuotteita (kuva 13). Kattilatuhka, jätteenpoltto Kaasujen käsittelyjätteet, jätteenpoltto Pohjatuhka, jätteenpoltto Rikinpoistotuotteet Leijupetihiekka Rinnakkaispolton pohjatuhka Rinnakkaispolton lentotuhka Pohjatuhka, puu Lentotuhka, puu Pohjatuhka, turve Lentotuhka, turve Pohjatuhka, kivihiili Lentotuhka, kivihiili Varastojen purku Kaatopaikkaläjitys Varastointi 3v Kuva 13. Kyselyyn vastanneiden laitosten varastointi-, kaatopaikkaläjitys- sekä vuoden 2014 varastojen purkumäärät VAHTI-raportointi Suomen ympäristökeskuksen VAHTI- portaaliin raportoidaan Aluehallintoviranomaisilta ympäristöluvan saaneiden laitosten termisissä prosesseissa syntyneiden sivutuotteiden määrä. Sen sijaan kunnan ympäristölupaviranomaisen luvittamien pienempien laitosten tiedot raportoidaan kuntien järjestelmiin eivätkä ne päädy VAHTI:iin. Toteutettuun kyselyyn raportoitujen polttolaitosten määrät olivat ET:n jäsenyrityksillä suuremmat kuin viimevuotiset ET:n jäsenyritysten VAHTI- tilastoon
13 12 raportoidut määrät. Myös pelkissä VAHTI-tilastojen ET:n jäsenyritysten syntyvien tuhkien raportointimäärissä huomattiin olevan eroja: syntyneen pohjatuhkan määrä vaihteli vuoden 2012 ja 2013 välillä jopa tonnia (kuva 14). Tämä saattaa johtua tietyn vuoden hyötykäyttökohteiden rajallisuudesta. Leijupetihiekka Rikinpoistotuotteet Rinnakkaispoltto, pohjatuhka Rinnakkaispoltto, lentotuhka Lentotuhka, puu ja turve Pohjatuhka Kivihiili, lentotuhka Vahti 2012 Vahti 2013 Kysely, jäsenet Kuva 14. ET:n jäsenyritysten Vahtiin (vuodet 2012 ja 2013) ja kyselyyn (2014) raportoidut sivutuotemäärät (). 3. Luvitus ja raja-arvot 3.1. Luvitus Polttolaitoksista syntyvien tuhkien ja sivutuotteiden hyötykäyttöön tähtäävä luvitus suoritetaan ilmoitusmenettelyllä tai ympäristöluvalla. Maarakentamisen ilmoitusmenettelyä varten peitettyjen ja päällystettyjen rakenteiden tulee alittaa tietyt haitta-ainepitoisuudet ja liukoisuusraja-arvot, jotka ovat ilmoitettu Valtioneuvoston MARA- asetuksessa. Kyselyssä kysyttiin, mitkä haitta-aineylitykset olivat vuonna 2014 yleisimpiä estäen täten maarakennuskäytön ilmoitusmenettelyllä. Lentotuhkan luvituksesta n. kolmasosa tehtiin MARA- ilmoitusmenettelyn avulla ja loput ympäristöluvalla. Pohjatuhkan osalta suhde oli sama. Kyselyn vastaajat kommentoivat, että ympäristöluvalla tapahtuva prosessi oli yleisempi johtuen ilmoitusmenettelyn MARA- raja-arvojen ylittämisestä, käyttökohteen puuttumisesta tai toisen toiminnanharjoittajan tekemistä jatkotoimenpiteistä Raja-arvot Mara asetuksen soveltamisalaan kuuluvat kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lentotuhkat (jätenimikkeet , ja ) ja pohjatuhkat (jätenimikkeet , ) jätteet. Asetuksen liitteessä annetaan niiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuden ja liukoisuuden raja-arvot. ET:n tuhkakyselyssä pyydettiin vertaamaan kaikkia tuhkia MARA- asetuksen raja-arvoihin.
14 13 Yleisimmät liukoisuusraja-arvoylitykset olivat peitetyn rakenteen osalta turpeen ja puun lentotuhkalla, kivihiilen lentotuhkalla sekä jätteenpolton kaasujen käsittelyjätteillä ja turpeen pohjatuhkalla (taulukko 2). Päällystetyn rakenteen osalta yleisimmät MARA- arvojen ylitykset olivat puun ja kivihiilen lentotuhkalla. Haitta-aineista yleisimmät liukoisuusylitykset olivat peitetyllä rakenteella molybdeenillä (Mo), sulfaatilla (SO 4 ) ja seleenillä (Se) (taulukko 3). Päällystetyllä rakenteella yleisimmät raja-arvoylitykset olivat sulfaatilla ja kromilla (Cr). Peitetyissä rakenteissa ylityksiä oli yli kaksi kertaa enemmän kuin päällystetyissä rakenteissa (taulukko 3). MARA:n soveltamisalaan on toivottu hyötykäyttökohteiden lisäystä, mikä nopeuttaisi hyödyntämiskäyttöä sekä sen hidastavaa byrokratiaa. Uusiksi sovelluskohteiksi vastanneiden ET:n jäsenyritykset toivoivat kyselyssä mm. metsäautoteitä ja kaivosteollisuuden kohteita. Puun polton lisäämisen myötä mahdollisesti myös lannoitekäyttöpotentiaali kasvaisi. Taulukko 2. Kyselyyn vastanneiden laitosten haitta-aineiden liukoisuuksien raja-arvoylitykset (kpl) peitetyissä (n=46) ja päällystetyissä (n=36) rakenteissa eri sivutuoteositteissa. Tuhkaosite Peitetty rakenne (kpl) Lentotuhka, kivihiili Pohjatuhka, kivihiili 4 0 Lentotuhka, turve Pohjatuhka, turve 22 8 Lentotuhka, puu Pohjatuhka, puu 17 5 Rinnakkaispolton lentotuhka 17 5 Rinnakkaispolton pohjatuhka 3 2 Rikipoistotuotteet 7 5 Pohjatuhka, jätteenpoltto 11 7 Kaasujen käsittelyjätteet, jätteenpoltto Kattilatuhka, jätteenpoltto Päällystetty rakenne (kpl)
15 14 Taulukko 3. Kyselyyn vastanneiden laitosten haitta-aineiden liukoisuuksien raja-arvoylitykset (kpl) peitetyissä (n=46) ja päällystetyissä (n=36) rakenteissa alkuaineittain. Peitetty rakenne (kpl) DOC 0 0 Sb 11 5 As 6 4 Ba 17 8 Cd 3 3 Cr 27 9 Cu 5 3 Hg 0 0 Pb 14 8 Mo 45 6 Ni 1 1 V 1 1 Zn 9 8 Se 29 7 F SO Cl Yht Päällystetty rakenne (kpl) Sivutuotteiden haitta-ainepitoisuuksissa MARA- arvoista yleisimmät ylitykset olivat arseenilla (As), kuparilla (Cu) ja sinkillä (Zn) (taulukko 4). Muiden haitta-aineiden osalta ylitykset olivat yksittäisiä. Yleisimmät haitta-ainepitoisuusylitykset esiintyivät puun ja kivihiilen lentotuhkalla, rinnakkaispolton lentotuhkilla ja jätteenpolton tuhkilla (taulukko 5). Taulukko 4. Kyselyyn vastanneiden laitosten (n=24) haitta-ainepitoisuuksien raja-arvoylitykset (kpl) alkuaineittain. Haitta-aine PCB 0 PAH 0 As 12 Cd 5 Cr 2 Cu 12 Hg 0 Pb 8 Zn 16 Yht. 55 Haittaaine Rajaarvoylitykset (kpl)
16 15 Taulukko 5. Kyselyyn vastanneiden laitosten (n= 24) haitta-ainepitoisuuksien raja-arvoylitykset (kpl) eri sivutuoteositteissa. Tuhkaosite Rajaarvoylitykset (kpl) Lentotuhka, kivihiili 6 Pohjatuhka, kivihiili 0 Lentotuhka, turve 5 Pohjatuhka, turve 0 Lentotuhka, puu 12 Pohjatuhka, puu 2 Rinnakkaispolton lentotuhka 8 Rinnakkaispolton pohjatuhka 2 Rikipoistotuotteet 0 Pohjatuhka, jätteenpoltto 7 Kaasujen käsittelyjätteet, 6 jätteenpoltto Kattilatuhka, jätteenpoltto 7 4. Tuhkien ja muiden sivutuotteiden raportointi 4.1. Tuhkatilastointikysely Kyselyssä kysyttiin tuhkien ja muiden sivutuotteiden hyötykäyttöpotentiaalia ja muutoksia jatkokäytössä viime vuosiin verrattuna. Kaatopaikalle sijoitettavista tuhkista maksettava korkea jätevero on lisännyt kiinnostusta hyötykäyttöä kohtaan. Tämä johtuu lisääntyneestä tuhkarakentamisesta sekä yritysten tietoisuuden lisääntymisestä. Yleisesti ottaen yritykset ovat halukkaita hyötykäyttämään tuhkia, mutta käyttökohteita tulee monipuolistaa ja teknillistaloudelliset ratkaisut ovat edelleen rakenteilla. Lentotuhkarakenteita on toteutettu tähän mennessä pisimpään. UUMA- hankkeen, jota ET:n ympäristöpoolikin rahoittaa, tavoitteena on ollut saada pääosa käyttökelpoisista UUMA- materiaaleista tehokkaaseen ja kestävään käyttöön maarakentamisessa. UUMA- kehitysohjelmassa parannetaan mm. energiatuotannon sivutuotteiden hyödyntämistä tiedonvaihdon ja tuotteistamisen kautta sekä korostetaan niiden yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä etuja maarakentamisessa. Tärkeimpiä kehityskohteita uusiomateriaalihyödyntämisessä ovat kilpailukykyyn vaikuttavat logistiset kysymykset sekä tietoisuuden lisääminen niin polttolaitosten, rakennuttajien kuin urakoitsijoidenkin keskuudessa. UUMA- hanke kerää eri tahot yhteen keskustelemaan ja jakamaan tietoa ja kokemuksia uusiomateriaalien käytöstä. Varastointia ja tuotantoketjujen suunnittelua tulee kehittää niin että ne eivät olisi kilpailukykyjä heikentäviä tekijöitä UUMA- materiaalien hyödyntämisessä verrattuna neitseellisiin materiaaleihin.
17 16 Lannoitekäytön on useiden laitosten kohdalla havaittu olevan maarakentamisen lisäksi tulevaisuuden hyötykäyttökohde. Metsälannoitekäytön on havaittu olevan kuitenkin vaikeaa johtuen lannoitekäytölle asetetuista tiukoista raja-arvoista, joista yleisin raja-arvot ylittävä haittaaine ravinnepitoisessa tuhkassa on usein kadmium. Kuten VAHTI- tilastoissa huomattiin, raportoitavat vuosimääräiset vaihtelut ovat suuria. Myös heikko taloudellinen tila näkyy maarakentamisessa. Hyötykäytön on huomattu olevan myös vuodenaikariippuvaista: useimmiten rakentaminen ajoittuu sulan maan aikaan, kun taas talvella tuhka välivarastoidaan. Kyselyn perusteella tuhkan hyötykäyttö tapahtuu suhteellisen lähellä laitoksia; usein alle 50 kilometrin päässä laitoksesta, mikä parantaa hyötykäytön kannattavuutta. Osalla laitoksista pohjatuhkista erotellaan n. 10 % metalleja uusiokäyttöön, ja myös näiden seosten raportoiminen olisi merkittävä lisä seuraavalle tuhkakyselylle Kyselyn virhelähteet Kyselyn todettiin kattavuutensa puolesta edustavan ansiokkaasti suurinta osaa absoluuttisesta energianteollisuuden tuhkamäärästä Suomessa, mutta kyselyssä esiintyy myös virhelähteitä. Tällaisia ovat esim. erot tuhkalajikkeiden merkitsemistavassa, erot kuivapainomittauksissa sekä liukoisuus- ja haitta-ainepitoisuuksien määrityksessä. Lisäksi suurin osa laitoksista on määrittänyt haitta-aine- ja liukoisuuspitoisuudet seostuhkasta, kun taas osassa laitoksista tuhkalajikkeet pidetään omina ositteinaan. Lisäksi virhelähteeksi voidaan luokitella pyöristysseikat sekä tilaston puutteet siltä osalta, joka ilmenee tuhkan välittyessä toiselle toiminnanharjoittajalle. Myös vuonna 2014 syntyneiden sivutuotteiden sekä vuonna 2014 hyötykäytettyjen ja varastoitujen sivutuotteiden määrissä ilmeni vaihtelua. Tämä saattoi johtua kyselylomakkeen tallennusvirheistä tai tuhkien varastointimäärien raportointivirheistä. Virhemarginaali syntyneiden ja hyötykäytettyjen, varastoitujen tai toiselle toiminnanharjoittajalle ohjattujen sivutuotteiden välillä oli 7 %, jossa syntyneiden sivutuotteiden määrä oli pienempi, ja varastojen purku oli otettu huomioon. Arvioitaessa Suomessa syntyvien tuhkien kokonaismääriä on huomioitava, että muun teollisuuden (mm. metsä-, teräs- ja kemianteollisuuden) energiantuotannon tuhkia kyselyssä on jonkin verran mukana siltä osin kuin samoilta teollisuuden polttolaitoksilta toimitetaan myös kaukolämpöä yhdyskuntien tarpeisiin. 5. Johtopäätökset ET:n tekemässä tuhkakyselyssä tarkoituksena oli edesauttaa vireillä olevia tuhkahankkeita ja luoda katsaus polttolaitosten tuhkamääriin. Kyselyn perusteella tuhkia syntyi kyselyyn vastanneilla voimalaitoksilla n. 1,34 milj. tonnia, joista suurin osa oli puun, turpeen, jätteenpolton ja kivihiilen
18 17 tuhkia. Kaatopaikkaläjitykseen päätyi n. 11 % kokonaistuhkista, ja vaikka kiinnostus hyötykäyttöä kohtaan on lisääntymässä, on potentiaalia vielä mahdollista lisätä varsinkin jätteenpolton tuhkien osalta. Tulee myös huomioida, että vuosittaiset hyötykäyttömäärät vaihtelevat suuresti, ja kysely kattoi vain vuoden 2014 määrät. Suurin osa tuhkista ja muista sivutuotteista menee tällä hetkellä maarakennukseen, paitsi kivihiilen lentotuhkilla on merkittävää käyttöä seosaineina. Yleisimmät maarakennuskohteet ovat kenttä- ja kaatopaikkarakenteet ja seosaineilla betonin ja sementin seosaineet. Kaikkien tuhkajakeiden koko elinkaarta ei ole tiedossa, koska merkittävä osa sivutuotteista päätyy toiselle toiminnanharjoittajalle, ja sitä kautta mahdollisesti hyötykäyttöön. MARA- menettelyn kautta hoidettua luvitusta hyödynnettiin useilla polttolaitoksilla. Erityisesti molybdeenin ja rikkisulfaatin MARA:ssa määritellyt raja-arvot ylittyivät usein. Puun ja turpeen tuhkilla haitta-ainepitoisuudet olivat korkeimmat, mikä haittaa niiden lannoitekäyttöä. Ilmoitusmenettelyn ollessa sovellettavissa vain harvoille kohteille, ei tuhkien käytön monimuotoinen käyttö pääse täysiin oikeuksiinsa. Kyselyssä esiin tulivat uudet ehdotukset käyttökohteiksi MARAasetukseen, kuten metsäautotiet. Tuhkien päätyessä toiselle toiminnanharjoittajalle MARAasetuksen mukainen rekisteröinti-ilmoitus tai ympäristölupakin on toisella toiminnan harjoittajalla, eikä polttolaitoksilla suoraan ole tietoa kumpaa on sovellettu. Tuhkien ja muiden polttoprosesseissa syntyvien sivutuotteiden hyödyntäminen on erinomainen tapa korvata neitseellisiä materiaalia ja tukea täten kiertotalouden edellyttävää resurssitehokkuutta. Lainsäädännöllä ja yritysten laaja-alaisella tukemisella on mahdollista lisätä tuhkien käyttöä jo entuudestaan, sekä nopeuttaa luvitusprosessia. Hyötykäytön lisääminen edellyttää uusia teknillistaloudellisia ratkaisuja sekä informaation lisäämistä aina tuhkantuottajista urakoitsijoihin.
Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos
Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos 18.3.2019 Energiantuottajien kommentti luonnokseen Heidi Lettojärvi, Energiateollisuus ry Energiantuotanto polttamalla Lauhdetuotanto ja kapasiteetti
LisätiedotEnergiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015
Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi
LisätiedotJÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi
JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotUusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö
Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa
LisätiedotRakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten
Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten Rakennusjätteistä kohti kierrätysmateriaaleja Käyttöpäällikkö Pekka Hyvärinen Vuokra-alue 140 ha. Käytössä 30 ha Jätteitä 180 000 t Ympäristölupa n. 50 ha
LisätiedotKatsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Metla-talo, Joensuu Samuli Joensuu
Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin Metla-talo, Joensuu 23.3.2017 Samuli Joensuu Taustaa Tuhkia syntyy energiateollisuudessa yli miljoona tonnia vuodessa Näistä
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA
UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA Hankesuunnittelupäivä 2018 Elina Ahlqvist, Ramboll Finland Oy JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA, MARA JA MASA-ASETUSTEN MAHDOLLISUUDET MARA-ASETUS (843/2017) Valtioneuvoston
LisätiedotIlmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje
Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje Yleistä Valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006, liitteitä koskeva muutos 403/2009) määritellään
LisätiedotUUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA
UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA Jani Bergström 26.5.2016 Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa projekti (11.1.2016-31.12.2017) Projektin tuloksena Itä-Suomen
LisätiedotJätteenpolton pohjakuonat uusi mahdollisuus Riina Rantsi Suomen Erityisjäte oy
Jätteenpolton pohjakuonat uusi mahdollisuus Riina Rantsi Suomen Erityisjäte oy Sisältö Tausta Pohjakuonien käsittely Pohjakuonien hyödyntäminen maanrakennuksessa Pohjakuonien muut hyödyntämiskohteet Hyödyntämisen
LisätiedotRaja-arvo, mg/kg kuiva-ainetta Perustutkimukset 1 Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Peitetty rakenne
3462 Liite ASETUKSEN SOVELTAMISALAAN KUULUVAT JÄTTEET Tässä liitteessä määritellään asetuksen soveltamisalaan kuuluvat jätteet sekä niiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuden ja liukoisuuden
LisätiedotUUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015. Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry
UUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015 Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry 2 Esityksen sisältö 1. Metsäteollisuuden potentiaaliset sivuvirrat maarakentamisessa Syntypaikat Hyötykäyttömäärät 2. Haasteet sivuvirtojen
LisätiedotUudistuva MARA-asetus
Uudistuva MARA-asetus Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus Suomen ympäristökeskus Life-Foundrysand -seminaari 27.4.2017 Tampere Kuva: Riku Lumiaro Esityksen sisältö Yleistä MARA-asetuksesta ja
LisätiedotTurvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa
Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa Johdanto Tämä raportti liittyy Thermopolis Oy:n ja
LisätiedotJätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia
Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Resurssiviisas infrarakentaminen, 18.11.2015, Hki Esityksen runko Mitä on puhdas teknologia (cleantech)?
LisätiedotLuonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE
Luonnos uudeksi MARAasetukseksi Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, 22.11.2016, SYKE Esityksen sisältö Soveltamisala Määritelmät Jätteen hyödyntämisen ja siihen liittyvän välivarastoinnin
LisätiedotMARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE
MARA-asetuksen uudistaminen Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari 10.9.2015, SYKE MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa
LisätiedotValtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa
Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Ilmoitusmenettelyn toimivuus ja sen parantaminen Anna Mikkola Jätteiden hyödyntämiseen liittyvää lainsäädäntöä Ympäristölupavelvollisuus
LisätiedotMARA-asetuksen soveltamisohje
MARA-asetuksen soveltamisohje Lakimies Marko Nurmikolu MARA-asetus (Vna 843/2017) Uusi asetus voimaan 1.1.2018» Aikaisempi MARA-asetus (Vna 591/2006) kumottiin samalla => aiemmat hyväksytyt projektit saa
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT MAARAKENTAMISESSA. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Katja Viitikko UPM
METSÄTEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT MAARAKENTAMISESSA Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari 3.10.2017 Katja Viitikko UPM METSÄTEOLLISUUDEN TOIMIPAIKAT SUOMESSA 25.8.2017 2 METSÄTEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA
astaanottaja Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Satu iranko satu.viranko@fortum.com Päivämäärä 19.1.2018 iite 15100 10375/50 FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017
LisätiedotMetsäteollisuuden sivuvirrat
Metsäteollisuuden sivuvirrat Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari Hanna Eklund, UPM 2 Sisältö Metsäteollisuus Suomi ja Kaakkois-Suomi Hyödynnettävissä olevat sivuvirrat - Potentiaali Hyötykäyttötilanne
LisätiedotEräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa
Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018 Emmi Pajunen, Pirkanmaan ELY-keskus 6.11.2018 MARA-asetus ja sen tarkoitus MARA-asetus = valtioneuvoston
LisätiedotKivipohjaisten jätteiden laadunvarmistusjärjestelmä
Kivipohjaisten jätteiden laadunvarmistusjärjestelmä Sisällysluettelo 1 Tarkoitus, laajuus ja määritelmät... 1 2 Laadunvalvontatutkimukset... 1 2.1 Näytteenotto... 1 2.2 Näytteiden valmistus ja analysointi...
LisätiedotUuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy
Uuden MARAn mahdollisuudet Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy 26.4.2018 MARA-ASETUS (843/2017) Annettiin joulukuussa 2017 pitkän valmistelun jälkeen Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista Tuli voimaan
LisätiedotKivihiilen rooli huoltovarmuudessa
Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009
LisätiedotJätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika
Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa 12.5.2017 Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika Sormunen, Tutkimus- ja kehityspäällikkö, Suomen Erityisjäte
LisätiedotUUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA
UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari Tampere 29.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll VNA (591/2006, 403/2009)
LisätiedotMARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki
MARA-asetuksen uudistus Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa
LisätiedotLIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY
LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY TULOKSIA TUHKIEN YMPÄRISTÖ- KELPOISUUDEN MUUTTUMISESTA ERI KÄSITTELYISSÄ JA SOVELLUTUKSISSA Massiivituhkarakenteet Tuhkan vanhentamisen/varastoinnin
LisätiedotValtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö
Valtakunnalliset päästömittaajapäivät 12.- Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö LCP-BREF:n päästö- ja mittausvelvoitteet Heidi Lettojärvi Päästösääntely Jätteenpolttoasetus (151/2013) JÄTTEENPOLTON BREF
LisätiedotUUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI, 9.12.2013
UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI, 9.12.2013 Raporttiluonnos 2.12.2013 Kirjoittajat: Kata Kreft-Burman, Elli Laine, Aino Maijala, Tarja Niemelin, Nathan Gaasenbeek Lainsäädäntö,
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll
UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll -ohjelma 2 Työntöä markkinoille Yritykset Vetoa markkinoille Julkinen taho 3 Toteutus 1.Tiedon
LisätiedotMARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , Rakennusteollisuus RT, Helsinki
MARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus Else Peuranen, ympäristöministeriö 25.9.2017, Rakennusteollisuus RT, Helsinki Esityksen sisältö MARA-sisältöä Jätteen ympäristökelpoisuus ja laadunhallinta MARAn
LisätiedotPOHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS
POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Ominaisuudet 3. Tuhkien aiheuttama korroosio 4. Tutkimus: Palamatta jääneen hiilen
LisätiedotMASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen. hyödyntämisestä maarakentamisessa. Asetusluonnoksen esittelytilaisuus , Ympäristöministeriö
MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa Asetusluonnoksen esittelytilaisuus 14.12.2018, Ympäristöministeriö Jussi Reinikainen jussi.reinikainen@ymparisto.fi MASA-asetus
LisätiedotTUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA
TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian,
LisätiedotFortumin sivutuotteet
Fortumin sivutuotteet Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille. Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön
LisätiedotUuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto
Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä
LisätiedotVastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET
Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä 3.1.2017 RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET TIIVISTELMÄ Päivämäärä 3.1.2016 Laatinut Valtteri Laine, LUT
LisätiedotUusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset
Uusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset Else Peuranen, ympäristöministeriö Kiertotalous kuntien maarakentamisessa - seminaari 7.6.2017, Lahti Esityksen sisältö Jätteen ympäristökelpoisuus
LisätiedotKansallisen tason ylijäämä- ja uusiomaaainesohjaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaaainesseminaari
Kansallisen tason ylijäämä- ja uusiomaaainesohjaus Else Peuranen, ympäristöministeriö Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaaainesseminaari 27.4.2016, Turku Esityksen runko Jätelain etusijajärjestys Jätteiden
LisätiedotAlueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU
Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki
LisätiedotN:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot
N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten
LisätiedotTuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen
Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen Pirjo Salminen 17.10.2018 1 Tuhkan käyttö lannoitevalmisteena Kansallinen lainsäädäntö Puun ja turpeen tuhka Eläinperäinen tuhka Tuleva EU-lannoitevalmistelainsäädäntö
LisätiedotPuu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen
Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotKeljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka
Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tulosseminaari Saarijärvellä 8.12.2010 Kirsi Korpijärvi, VTT 2 Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien
LisätiedotTeollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen
Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen prof. Olli Dahl, Clean Technologies DI Mikko Mäkelä, DI Gary Watkins and MMT Roope Husgafvel TkT Jyrki Heino, Oulun yliopisto Helsinki, March 2011 School
LisätiedotMASA-asetus. Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa. Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus
MASA-asetus Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.11.2018 Asetuksen soveltamisala Maa-ainesjätteiden suunnitelmallinen ja ammattimainen hyödyntäminen
LisätiedotMARA-asetus. Lauri Äystö Suomen Ympäristökeskus SYKE. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen ympäristöviranhaltijoiden neuvottelupäivä
MARA-asetus Lauri Äystö Suomen Ympäristökeskus SYKE Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen ympäristöviranhaltijoiden neuvottelupäivä 30.11.2018 Kuva: Pentti Hokkanen Asetuksen taustaa Monet teollisuuden
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotStandardien merkitys jätelainsäädännössä
Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),
LisätiedotMARA-asetuksen tilannepäivitys
MARA-asetuksen tilannepäivitys ja parhaat käytännöt sen soveltamisessa SVY:n opintopäivät 1.2.2018 Tampere Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE 1 Ajankohtaista Asetuksen 2. ennakkonotifiointi
LisätiedotKierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita
Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita Kierrätysrenkaan hyödyntäminen Kaatopaikkarakenteet Kuivatusrakenteet Kaatopaikkojen pintarakenteiden kaasunkeräysrakenteet ja järjestelmät
LisätiedotUUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma
KA- ja Murskauspäivät 2014 13.2.2014 UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen UUMA materiaalit Maarakentamiseen soveltuvia, pääosin mineraalipohjaisia materiaaleja,
LisätiedotMARA- asetuksen uudistus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , UUMA2-vuosiseminaari Kuntatalo, Helsinki
MARA- asetuksen uudistus Else Peuranen, ympäristöministeriö 26.10.2017, UUMA2-vuosiseminaari Kuntatalo, Helsinki Esityksen sisältö EU:n jätedirektiivin säännöksiä luvanvaraisuudesta MARA-sisältöä Jätteen
LisätiedotRaportti JMa KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2016
KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 216 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tuotanto... 3 3 Käyttötarkkailu... 4 3.1 Polttoaineen käyttö ja laatu... 4 3.2 Palaminen... 5 3.3
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotMARA-kysymyksiä. Else Peuranen MARA-koulutustilaisuus Pankkisali, ympäristöministeriö
MARA-kysymyksiä Else Peuranen MARA-koulutustilaisuus 27.3.2018 Pankkisali, ympäristöministeriö Toiminnan ammattimaisuus tai laitosmaisuus Ammattimaiselle tai laitosmaiselle jätteenkäsittelytoiminnalle
LisätiedotEnergialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotYmpäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja-
Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Lauri Äystö, SYKE/KTK Neuvottelupäivä MARA- ja MASA-asetuksista 22.11.2016 Ympäristökelpoisuus:Nykyiset MARA-rajaarvot Pysyvän jätteen kaatopaikan
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotSivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat
Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Risto Ryymin 23.9.2016 www.jyvaskylanenergia.fi Tuhkan tuotantolaitokset Rauhalah (1986 ) Keljonlahti (2010 ) Pääpolttoaineet: turve, teollisuuden
LisätiedotHaitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia
Haitallisten aineiden riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta materiaalien kierrättämisessä - tarpeita ja mahdollisuuksia CIRCWASTE-hankkeen webinaari 28.5.2019 Ryhmäpäällikkö, TkT Jani Salminen Kulutuksen
LisätiedotTuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely
Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta seminaari 24.3.2011, Radisson Blu, Oulu Eija Riitta Hämäläinen Hankkeen tavoite ja tehtävät Selvitetään
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 10 :n, 32 :n 2 momentin ja 117 :n sekä jätelain
LisätiedotPohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu
Pohjanmaan UUMA2 Tienrakentamisen mahdollisuuksia 24.4.2013 Perustienpito E-P ELYssä 47 M 50 45 40 35 30 25 Ylläpito Hoito 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 Kuva kaavio: Anders Östergård 2 Päällystysohjelman
LisätiedotTuhkat. Polttoaineet Turve Puu (puujäte, hake, latva/kanto) ruokohelpi lietteet - kivihiilet
Tuhkat Syntyy n. 1,5Mt Metsäteollisuudessa Energialaitoksissa Syntypaikat asutuksen ympärillä Voimalaitostyypit Leijupetikattilat kupla-, kerros-, kiertopeti - partikkelikoko/hiilipitoisuus/petimateriaali
LisätiedotTuontipuu energiantuotannossa
Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³
LisätiedotMetsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet
Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori
LisätiedotCase Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö
Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,
LisätiedotKaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014
Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.2.2014 1 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Voimassa 1.6.2013
LisätiedotSiltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019
Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019 Taavi Dettenborn 28.3.2019 Sisällys Tausta ja tavoitteet Purkubetonijätteen purku ja jalostus Betonimurskeen
LisätiedotWESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE
29/15/KRi 4.2.2015 1(9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2014 16/15/KRi 21.1.2015 2(9) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotPÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS 660. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta.
PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 13.5.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0199Y0187 114 No YS 660 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN
LisätiedotHaasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015
Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista
LisätiedotSUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry
SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin
LisätiedotJenni Nurmi. Kestävää kasvua kiertotaloudesta
S U CCESS, RECYCLED. Kestävää kasvua kiertotaloudesta KUKA PUHUU? ECOLAN INFRASSA TOUKOKUUSTA 2018 UUMA3- OHRY:SSÄ SEKÄ M&P-ALARYHMÄSSÄ KTM TURUN KAUPPAKORKEASTA INFRA-RKM OPINTOJA TAMK:ISSA LAPSUUDEN
LisätiedotJätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen
Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen Sisältö Tausta Hyödyntäminen Euroopassa Hyödyntäminen Suomessa Hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Esimerkkejä
LisätiedotPurkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa
Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa Tieinfran kestävyys ja kiertotalous päivä 15.5.2019 Jyväskylä Katja Lehtonen Ytekki Oy Sisältö Betonimurskeen työmaavalvonta Materiaalin laatuasiat
LisätiedotKIP EDELLÄKÄVIJÄ KIERTOTALOUDESSA
KIP EDELLÄKÄVIJÄ KIERTOTALOUDESSA Material Week 1.11.2018 Kai Nykänen ESQ-johtaja Boliden Kokkola Oy 1 BOLIDEN AB Maailmanluokan kaivos- ja sulattoyhtiö Ruotsi, Suomi, Norja, Irlanti 6 kaivosaluetta, 5
LisätiedotJA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy
GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät
LisätiedotSeinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa
Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa Uusimateriaalit maanrakentamisessa Etelä-Pohjanmaan UUMA2 -alueseminaari 21.4.2016 Kari Havunen, 20.4.2016 Uusiomateriaalien käyttö Seinäjoen
LisätiedotKanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus
Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus 15.9.2017 Kanteleen Voima Oy on lokakuussa 2006 perustettu sähköntuottaja. Yhtiön omistavat 28 yksityis- ja kuntaomisteista suomalaista pientä ja keskisuurta
LisätiedotLAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET
LAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET Neuvottelupäivä 22.11.2016 Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE 1 Laadunvarmistusjärjestelmästä Jätteen tuottajalla on oltava
LisätiedotMARA-ASETUS. Jätehuoltopäivät Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy
MARA-ASETUS Jätehuoltopäivät 3. - 4.10.2018 Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy MARA-ASETUS, VNA 843/2017 VALTIONEUVOSTON ASETUS ERÄIDEN JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA; Tavoitteena on lisätä
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotUusi MARA- asetus. Else Peuranen, ympäristöministeriö / Marjo Koivulahti, Ramboll Kiertotalous kuntien maarakentamisessa - seminaari 14.3.
Uusi MARA- asetus Else Peuranen, ympäristöministeriö / Marjo Koivulahti, Ramboll Kiertotalous kuntien maarakentamisessa - seminaari 14.3.2018, Kemi MARA-asetus (843/2017) Annettiin joulukuussa 2017 pitkän
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
Lisätiedot28/16/Aku (9)
VUOSIRAPORTTI 2015 28/16/Aku 5.2.2016 1 (9) OULUN ENERGIA OY LAANILAN EKOVOIMALAITOKSEN POHJAKUONA, KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2015 VUOSIRAPORTTI 2015 28/16/Aku 5.2.2016 2 (9)
LisätiedotREKISTERÖINTI-ILMOITUS JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA
REKISTERÖINTI-ILMOITUS JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) 1A. HYÖDYNTÄMISPAIKAN HALTIJA Haltijan nimi Laskutusosoite
LisätiedotUutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi
Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,
LisätiedotTUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA
TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA JAANA HAKOLA 18.6.2012 TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA
LisätiedotLähienergialiiton kevätkokous
Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson
LisätiedotPuun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
Lisätiedot