Ohje ID (15)

Transkriptio

1 Ohje ID (15) POL Voimassaoloaika Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa - Kohderyhmät Poliisi Tietojen käsittely epäiltyjen tietojärjestelmässä 1. Yleistä Toimiva tiedonkulku on verkostoituneen ja riskienhallintaan pyrkivän yhteiskunnan keskeinen toimintaedellytys. Turvallisuusympäristön muutoksiin reagointi vaatii viranomaisilta yhä parempaa tilannetietoisuutta, ennakointikykyä ja tiiviimpää yhteistyötä. Yhteiskunnan häiriöherkkyyden vuoksi on tärkeää, että muutoksiin kyetään reagoimaan nopeasti ja vaikuttavasti. Poliisin osalta turvallisuusympäristön muutokset koskevat yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä niihin liittyvinä rikollisuutta, rikosten ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä. Oikein kohdistetun viranomaistoiminnan perustana on oikea ja mahdollisimman reaaliaikainen tieto. Yhteiskunnan ja kansalaisten edun mukaista on, että rikoksia ja muita yhteiskunnallisia häiriötiloja olisi mahdollisimman vähän. Rikosten ennalta estäminen tai sellaisista aiheutuneen vahingon välttäminen ovat viranomaistoiminnan lähtökohtia. Erityisesti vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on yhteiskunnan intressissä. Viimeaikaiset valtioneuvoston periaatepäätökset, jotka koskevat vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, korostavat turvallisuusuhkiin varautumista ja rikosten ennalta estämistä. Poliisi hankkii ja saa tietoja sekä oman toimintansa tuloksena että suoraan kansalaisilta. Esitutkinnan ja muun poliisitoiminnan yhteydessä poliisin tietoon voi tulla tietoa sellaisesta rikollisesta toiminnasta, joka ei aiemmin ole ollut poliisin tiedossa. Rikostiedustelutoiminnan ensisijainen tavoite operatiivisella tasolla on rikosten ennalta estäminen. Sen tulee palvella rikostorjunnan päätöksentekoa strategiselta tasolta aina toiminnallisiin tarpeisiin saakka. Strategisena tavoitteena rikostiedustelun tehtävänä on tuottaa yleiskuva rikollisuudesta, sen voimavaroista, haavoittuvuuksista, suuntauksista ja aikomuksista muun muassa tilanneraporttien, uhkakuvaraporttien ja ympäristöanalyysien muodossa. Tavoitteissa onnistuminen edellyttää viranomaisilta aktiivista tiedonhankintaa ja rikostiedustelua. POLIISIHALLITUS Asemapäällikönkatu14, PL 22, HELSINKI kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi Puh , Faksi poliisi.fi

2 Ohje ID (15) Epäiltyjen rekisteri on poliisin tiedustelurekisteri, johon tiedonhankinnassa saadut rikostiedustelutiedot kirjataan. Tiedustelurekisteriin on käyttöoikeuksia poliisin, Tullin, Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien henkilöillä. Tietojen oikeellisuuteen ja syöttökynnyksen edellytysten täyttymisen perusteisiin yksityisyyden suojan näkökulmasta on kiinnitettävä erityistä huomiota. Epäiltyjen tietojärjestelmän käytettävyyden parantaminen, tiedon ajantasaisuuden lisääminen ja laadullisten vaatimusten varmistaminen edellyttävät tietojärjestelmän aktiivista käyttöä. Rekisterin käyttötarkoituksen kannalta havainto- ja yhteystyyppisten tapahtumatietojen kirjaaminen järjestelmään edellytysten täyttyessä ovat keskeinen osa poliisin tiedustelutoiminnan ylläpitoa. Tämän ohjeen tarkoitus on ohjata valtakunnallisesti epäiltyjen tietojärjestelmän käyttöä, yhdenmukaistaa menettelytavat sekä antaa käyttäjille tulkintaohjeet tietojärjestelmän tietosisältöä koskeviin menettelytapoihin ja syöttöjen perusteisiin. Tavoitteena on lisäksi selkeyttää tietojärjestelmän tietosisällön valvontaa. Epäiltyjen tietojärjestelmään käyttöoikeudet omaavien henkilöiden esimiesten tulee huolehtia siitä, että syöttöjä tekevät perehdytetään tähän ohjeeseen työpaikkakoulutuksessa. 2. Määritelmät Seuraavassa kuvataan määritelmät, joita tässä ohjeessa käytetään. EPRI. Terminologisesti tässä ohjeessa puhutaan ensisijaisesti epäiltyjen tietojärjestelmästä, koska tätä termiä käytetään myös nykyisin voimassa olevassa poliisin henkilörekistereitä koskevassa lainsäädännössä. Epäiltyjen rekisteri on järjestelmästä aikaisemmassa lainsäädännössä käytetty nimitys ja termi "EPRI" puolestaan on kyseisten tietojen käsittelyyn tarkoitettu tekninen alusta tai ohjelmisto, jolla kohdassa kuvattuja tietoja käsitellään. Termejä käytetään monissa yhteyksissä synonyymeinä riippumatta niiden varsinaisesta merkityksestä, mistä syistä tässä ohjeessa käytetään johdonmukaisuussyistä jatkossa lyhennettä "EPRI" kuvaamaan järjestelmän ja sen tietojen muodostamaa kokonaisuutta, ellei kustakin asiayhteydestä erikseen muuta ilmene. Rikostiedustelu. Tässä ohjeessa rikostiedustelulla tarkoitetaan poliisin tekemää rikosten ennalta estämiseen, paljastamiseen ja selvittämiseen liittyvää tiedustelutyötä, joka koostuu tiedon hankkimisesta, tallettamisesta, käsittelystä ja analysoimisesta sen selvittämiseksi, onko syytä epäillä rikoksen tapahtuneen tai voidaanko sellaisen perustellusti arvioida tapahtuvan tulevaisuudessa. Rikosten paljastamiseen tähtäävä tiedustelutoiminta ei ole esitutkintaa, mutta voi kuitenkin johtaa siihen ja on siinä tapauksessa sen esivaihe. Rikostiedustelun oheistavoitteita tai -tuotoksia ovat muun muassa poliisitoiminnan suuntaaminen, tilannekuvan ylläpitäminen, lainsäädännön ja koulutuksen kehittäminen.

3 Ohje ID (15) Hallituksen esityksen 1 mukaan rikostiedustelulla hankitaan, analysoidaan ja välitetään rikostorjunnan kannalta merkityksellistä tietoa sekä tuotetaan selvityksiä rikollisista, rikoksista, rikollisuudesta, yhteiskuntaa vaarantavista ilmiöistä ja rikollisuuden seurauksista. Tarkkailu. Tarkkailulla tarkoitetaan poliisi- ja pakkokeinolain mukaan tiettyyn henkilöön salaa kohdistettavaa havaintojen tekemistä tiedonhankintatarkoituksessa. Tarkkailu on jatkuvaa tai toistuvaa tiettyyn henkilöön tai hänen toimintaansa kohdistuvaa tiedonhankintaa. Epäiltyjen tietojärjestelmään talletettava havainto. Havainnolla tässä ohjeessa tarkoitetaan epäiltyjen tietojärjestelmään kirjatun, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 4 :n 2 momentin perusteella laaditun ilmoitustyyppisen tapahtuman, missä henkilöllä on määritelty epäillyn tai myötävaikuttajan rooli, jälkeen tehtyjä henkilöä koskevia havaintoja. Kirjaukset tehdään epäiltyjen tietojärjestelmään. Poliisiasiain tietojärjestelmään talletettava havaintotieto. Havaintotiedoilla tarkoitetaan henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 2 :n 3 momentin 11 (761/2003) kohdassa tarkoitettuja havaintotietoja, jotka talletetaan poliisiasiain tietojärjestelmän havaintotieto-osioon. Havaintoihin ja muuten saatuihin tietoihin kuuluvat muun muassa rikostiedustelutiedot, tarkkailuhavainnot, muut vihjetiedot ja rikosanalyysilla tiedoista tehtävät johtopäätökset. Yleisesti voidaan sanoa, että havaintotietoa ovat tiedon lähteestä tai toimitustavasta riippumatta kaikki poliisin tietoon päätynyt tieto, jonka voidaan perustellusti arvioida liittyvän rikolliseen toimintaan. Poliisihallitus on antanut erillisen havaintotietojen käsittelyä koskevan ohjeen. 2 Poliisiasiain tietojärjestelmä. Poliisiasiain tietojärjestelmään (PATJA) talletettavilla, tiettyyn ilmoitukseen liittyvillä henkilö- ja ajoneuvohavainnoilla tarkoitetaan henkilötietojenkäsittelystä poliisitoimessa annetun lain 2 luvun 2 :n 3 momentin 1 kohdan mukaisia tutkinnan ja virka-avun tietoja, joiden tallettaminen on ohjeistettu erikseen. 3 Ennalta estävä toiminta. Ennalta estävällä toiminnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on estää rikos, sen yritys tai sen valmistelu, kun olosuhteiden tai uhkausten tai henkilön muun käyttäytymisen perusteella perustellusti voidaan olettaa hänen syyllistyvän rikokseen, taikka keskeyttää jo aloitetun rikoksen tekeminen tai rajoittaa siitä välittömästi aiheutuvaa vahinkoa tai vaaraa. 3. Rekisterin tarkoitus Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 4 :n mukaan epäiltyjen tietojärjestelmä (EPRI) on viranomaisten tiedustelukäyttöön tarkoitettu henkilörekisteri, johon voidaan tallettaa poliisilain 1 luvun 1 :n 1 momen- 1 HE 93/2002, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 2 Havaintotietojen käsittely, Poliisihallituksen ohje 3 Tietojen kirjaaminen poliisiasiain tietojärjestelmään (PATJA), Poliisihallituksen ohje

4 Ohje ID (15) tissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi hankittuja rikostiedustelu-, tarkkailu- ja havaintotietoja. Epäiltyjen tietojärjestelmä on poliisin valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu pysyvä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä henkilörekisteri, jonka tiedot ovat salassa pidettäviä. Rikostiedustelutietojen tallettamisen perusteet arvioidaan poliisin henkilötietolain 4 :ssä esiin tuotujen seikkojen perusteella. Kirjausperusteita arvioitaessa on otettava huomioon henkilötietojen käsittelyn tarkoitus sekä käsittelyn merkitys rekisteröidyn yksityisyyden suojalle. Epäiltyjen tietojärjestelmään syötettyjä tietoja voidaan käyttää poliisitoiminnan suuntaamiseen, vaaran torjumiseen, rikosten paljastamiseen, estämiseen ja selvittämiseen poliisin henkilötietolain 4 luvussa säädetysti (huomioiden myös 3 luvun 10 :ssä säädetty arkaluonteisten tietojen osalta). Poliisin henkilötietolain mukaan epäiltyjen tietojärjestelmän tietoja ei saa käyttää päätettäessä tai annettaessa lausuntoa luvan myöntämisestä tai voimassaolosta. 4 Tietoja voidaan kuitenkin käyttää sen harkitsemiseksi, onko aihetta käynnistää lupavalvontaprosessi. Epäiltyjen tietojärjestelmän tietoja voidaan käyttää perusmuotoisen 5 ja laajan 6 henkilöturvallisuusselvityksen tietolähteenä turvallisuusselvityslain (726/2014) 25 pykälässä kuvatulla menettelyllä. 4. Tiedon käsittely Yleistä Epäiltyjen tietojärjestelmä voi sisältää poliisilain 1 luvun 1 :n 1 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi hankittuja rikostiedustelu-, tarkkailu- ja havaintotietoja henkilöistä, joiden on syytä epäillä: 1) syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta; tai 2) myötävaikuttavan tai myötävaikuttaneen rikokseen, josta saattaa seurata enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta, tai huumausaineen käyttörikokseen. Henkilöä koskevista tiedoista saadaan tallettaa tietojärjestelmän käyttötarkoituksen kannalta seuraavat tarpeelliset tiedot: henkilön nimet, syntymäaika, henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli, kansalaisuus, kansalaisuudettomuus, kansallisuus, kotivaltio, siviilisääty, syntymävaltio, syntymäkotikunta, kotikunta, ammatti, osoite ja puhelinnumero tai muu yhteystieto, henkilöä koskevat ääni- ja kuvatallenteet sekä henkilön fyysisiin ominaisuuksiin perustuvat tunnistetiedot, tieto henkilön kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta, viranomaisen antama asiakasnumero, ulkomaalaisen henkilön van- 4 Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa 16 5 Turvallisuusselvityslaki 27 6 Turvallisuusselvityslaki 27

5 Ohje ID (15) hempien nimet ja osoite, matkustusasiakirjan tiedot sekä muut maahantuloon ja rajanylittämiseen liittyvät tarpeelliset tiedot. Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 7 mukaan epäiltyjen tietojärjestelmää saavat käyttää teknisen käyttöyhteyden avulla vain ne poliisin henkilöstöön kuuluvat, jotka on määrätty rikostiedustelu-, rikosanalyysi- ja tarkkailutehtäviin sekä poliisin ulkomaille lähettämät yhdyshenkilöt. 8 Tiedon luovutuksesta on säädetty lain 19 :ssä. Epäiltyjen rekisteriin saa kerätä ja tallettaa sekä jo tapahtuneisiin että tapahtuvaksi epäiltäviin rikoksiin liittyviä tietoja. Epäiltyjen tietojärjestelmän tietojen tallettamisen perusteena voi olla sekä rikos että henkilö, joka on syyllistynyt tai jonka voidaan epäillä syyllistyvän tai myötävaikuttaneen tai tulevaisuudessa myötävaikuttavan määrättyä törkeysastetta olevaan rikokseen. Rekisteriin voidaan tallettaa henkilöistä ilmoitus-, havainto- ja yhteystyyppisiä tapahtumatietoja. Sen lisäksi sinne voidaan tallettaa tietoja, jotka liittyvät tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuviin vankeusuhkaisiin rikoksiin, joiden tekijästä ei ole toistaiseksi tietoa. Tuntemattomasta lähteestä peräisin olevat koulu-uhkatilanteet ovat tyypillisiä tällaisia vihjeitä. Henkilöä koskevien tietojen ensimmäinen talletus rekisteriin edellyttää aina ilmoitustyyppistä tapahtumaa, jonka perusteella on määriteltävä henkilön rooli epäiltynä tai myötävaikuttajana mahdolliseen rikokseen. Ennen kutakin uutta talletusta tulee tarkistaa, onko kyseinen henkilö jo talletettu epäiltyjen rekisteriin. Mikäli tietojärjestelmästä löytyy ilmoitustyyppinen tapahtuma, missä henkilöllä on epäillyn tai myötävaikuttajan rooli, voidaan tähän talletukseen linkittää uusia havaintoja tai yhteystyyppisiä tapahtumia liittyen kyseiseen rikosepäilyyn. Ellei henkilöä ole rekisteriin aiemmin talletettu, on henkilöstä talletettava edellytysten täyttyessä uusi ilmoitustyyppinen tapahtuma. Rikoksesta epäillyn tai myötävaikuttajan tietojen lisäksi tietojärjestelmään voidaan syötön yhteydessä tallettaa ilmoituksen selostusosaan myös tietoja rikosten potentiaalisista tai todellisista uhreista. 9 Kyse voi olla esimerkiksi vihjetiedosta, jonka mukaan tiettyä henkilöä vastaan suunnitellaan rikosta. 10 Henkilöä koskeva ensimmäinen ilmoitussyöttö edellyttää tämän syöttämistä yksittäiseen ilmoitukseen itsenäisine perusteluineen. Seuraavat havainnot esimerkiksi osallistumisesta JR-ryhmän tilaisuuksiin edellyttävät henkilön jo olevan epäiltyjen tietojärjestelmässä. Kirjaamisen edellytysten täyttyessä henkilöstä kirjataan ilmoitustyyppinen syöttö taustatapahtuman luonteesta riippumatta. 7 Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa 4 :n 2. momentti 8 Poliisin henkilötietolain 16 :ssä määritellään epäiltyjen tietojärjestelmän tietojen käyttäminen muussa kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoituksessa. 9 HaVM 26/2002 vp. 10 HE 93/2002

6 Ohje ID (15) Pelkästään se, että henkilö on tuomittu liiketoimintakieltoon, ei ole epäiltyjen tietojärjestelmään kirjaamisen peruste. Sen sijaan, jos henkilön on syytä epäillä syyllistyneen tai syyllistyvän liiketoimintakiellon rikkomiseen (rikoslaki 39/ luku 11 ) tai mahdollisesti uuteen talousrikokseen, voidaan kirjaus edellytysten täyttyessä tehdä. Rikostiedustelutiedon tallettamisen perusteen arviointi ja tallettaminen Hallituksen esityksen mukaan henkilötietojen käsittelyä poliisitoimessa koskevissa säädöksissä on yhteen sovitettava toisaalta poliisitoiminnan tehokkuuden ja toisaalta yksilön yksityisyyden suojan vaatimukset. Tarpeettomien tai virheellisten tietojen rekisteröiminen on haitallista niin yksilön yksityisyyden kuin poliisitoiminnan tehokkuuden kannalta. Jos pakko- ja voimakeinovaltuudet omaavilla viranomaisilla ei ole käytössään oikeita ja riittäviä tietoja, niiden on vaikea kohdistaa toimenpiteitään pelkästään oikeisiin kohdehenkilöihin ja noudattaa heidän osaltaan vähimmän haitan periaatetta. Puutteellisten tietojen varassa toimivat viranomaiset eivät pysty turvaamaan rikosten tai järjestyshäiriöiden potentiaalisten tai todellisten uhrien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista perustuslain 22 :ssä tarkoitetulla tehokkaalla tavalla. Hallituksen esityksen 11 perusteluissa on todettu jo tapahtuneen tai tapahtuvaksi epäillyn rikoksen osalta, että asian luonteesta johtuen näyttökynnys on asetettu suhteellisen matalalle ja että riittävää on, että on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen tai tapahtuvan. Epäilyn on perustuttava päteviin syihin. Lisäksi perusteluissa todetaan, ettei henkilön rikollinen menneisyys yksinään oikeuta henkilöä koskevien tietojen keräämiseen ja tallettamiseen. Näin ollen epäiltyjen tietojärjestelmään tehtävien rekisteröintien taustalla tulee aina olla uusi, rekisterimerkintöjen tekohetkellä voimassaoleva peruste meneillään olevaan tai tulevaisuudessa tapahtuvaksi arvioituun rikosepäilyyn liittyvästä yhteistyösuhteesta. Aikaisempi rikollinen toiminta voidaan kuitenkin ottaa huomioon, jos se yhdessä muiden henkilön toiminnasta, esimerkiksi varainkäytöstä ja yhteydenpidosta rikoksista epäiltyihin, saatujen tietojen kanssa antaa yleisen elämänkokemuksen mukaan aiheen epäillä hänen jatkavan rikollista toimintaa. Poliisin henkilötietolakia koskevan hallituksen esityksen 12 yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että henkilön tulee epäillä syyllistyvän tai syyllistyneen taikka myötävaikuttavan tai myötävaikuttaneen nimettyyn rikokseen. Rekisterin käyttötarkoituksesta johtuen rikoksen yksilöinniltä ei voida edellyttää kovin suurta täsmällisyyttä. Hallituksen esityksessä viitataan tunnetun rikollisryhmän jäsenten toimintaan. Todettakoon, ettei syöttökynnys ole sidottu rikollisryhmän toimintaan tai mihinkään nimenomaiseen rikostyyppiin, vaan rikoslajineutraalisti mihin tahansa tietyn vakavuusasteen rikokseen. 11 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 93/2002) 12 HE 93/2002, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

7 Ohje ID (15) Syytä epäillä -kynnys Jo tapahtuneeksi epäillyn rikoksen tiedot kirjataan PATJA -järjestelmään, jos tiedot ovat riittäviä ja esitutkintalain tarkoittama syytä epäillä -kynnys ylittyy. Tiedustelutiedon kyseessä ollessa aina ei näin ole. Esimerkiksi henkilöstä A voi olla vihje, jonka mukaan hän on osallisena tapahtuneeseen henkirikokseen. Jos ei ole tiedossa, kuka on uhri, missä ja milloin teko tapahtunut, juttua ei ole mahdollista kirjata poliisiasian tietojärjestelmään. Silloin oikea tarkoituksenmukainen talletuspaikka on EPRI. Epäiltyjen tietojärjestelmän yhteydessä käytetty syytä epäillä -määritelmä eroaa esitutkintalain vastaavasta termistä. Syöttökynnys epäiltyjen tietojärjestelmään on matalampi kuin esitutkinnan aloittamiskynnys. Esitutkintalain määritelmän toteutuminen edellyttää pääsääntöisesti rikosilmoituksen kirjaamisen. Epäiltyjen tietojärjestelmään kirjattava tieto on luonteeltaan kuitenkin niin alkuvaiheen tieto ja rikoksen mahdollisuuteen vain viittaava, ettei määritelmä edellytä rikosilmoituksen kirjaamista. Vaikka asia kirjataan poliisin rikosilmoitusjärjestelmään, voidaan asia syöttää edellytysten täyttyessä myös epäiltyjen tietojärjestelmään. Näin asia voi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa olemassa ollut uhka on realisoitunut ja täyttänyt rikoksen tunnusmerkistön, mutta varteenotettava mahdollisuus rikoksen uusimiseen on edelleen olemassa. Epäiltyjen tietojärjestelmän syytä epäillä -kynnys tarkoittaa, että olemassa olevat olosuhteet ilmentävät järkevästi asioita harkitsevalle henkilölle varteenotettavaa rikoksen tapahtumisen mahdollisuutta. Epäiltyjen tietojärjestelmään tehtävä syöttö ei siten edellytä kovinkaan suurta todennäköisyyttä, vaan riittävää on varteenotettavan mahdollisuuden olemassaolo. Syöttökynnyksen täyttymiseen liittyvää arviointia joudutaan tekemään tapauskohtaisesti tilanteissa, jossa henkilön epäillään jo syyllistyneen tai myötävaikuttaneen rikokseen. Tiedon syöttäjältä ei tällaisessa tapauksessa edellytetä varmuutta henkilön syyllistymisestä rikokseen, mutta peruste syötölle voi olla olemassa. Tyyppiesimerkki tulevaisuudessa mahdollisesta toteutuvasta rikoksesta on hampunsiementen tilaaminen ulkomailta Suomeen paikasta, josta poliisilla olevan tiedon mukaan yleisesti tilataan hampunsiemeniä Cannabis Sativa -kasvin kasvattamista varten. Syötön peruste on epäily tilaajien syyllistymisestä huumausaineen käyttörikokseen tai kasvattamiseen. Toisaalta on huomioitava, että siemenien tilaaminen sinänsä ei ole rangaistavaa, vaan niiden kasvattamisella on laillisiakin tarkoituksia. Myötävaikuttaminen Myötävaikuttajan asemassa olevan henkilön osalta on poliisin henkilörekisterilakia koskevassa hallituksen esityksessä todettu, ettei toiminnan tarvitse olla sellaisenaan rangaistavaa. Myötävaikuttajan toiminnassa ei ole kyse osallisuudesta rikokseen (yllytys tai avunanto). Hallituksen esityksen mukaan henkilön voidaan katsoa myötävaikuttavan rikokseen, jos hänen ja rikoksentekijän välillä vallitsee rikollisuuteen liittyvä yhteistyösuhde. On riittävää, että henkilö esimerkiksi rahoittaa rikoksentekijän elämää, majoittaa rikoksentekijöitä tai hankkii näiden käyttöön tiettyjä välineitä. Myötävaikut-

8 Ohje ID (15) tamista ei sen sijaan ole esimerkiksi sukulais- tai perhesuhteista, taikka asiakassuhteesta johtuva normaali yhteydenpito. Myötävaikuttamista on käsitelty hallituksen esityksessä eduskunnalle poliisilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 57/1994. Lain 30 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että tarkkailua saataisiin rikollisen toiminnan estämiseksi tai keskeyttämiseksi kohdistaa myös henkilöön, jonka on perusteltua syytä epäillä myötävaikuttavan toisen henkilön rikokseen. Perusteluissa edelleen todetaan, että henkilön on katsottava myötävaikuttavan rikokseen, jos hänen ja rikoksentekijän tai -tekijöiden välillä vallitsee sopimus, suunnitelma, roolijako tai muu sellainen rikollisuuteen liittyvä yhteistyösuhde. Tässä mielessä on riittävää, että henkilö rahoittaa rikoksentekijän elämää, majoittaa rikoksentekijöitä, taikka hankkii, vuokraa tai valmistaa näiden käyttöön kulkuneuvoja tai muita heidän tarvitsemiaan välineitä. Myötävaikutussuhde saattaa syntyä myös henkilöiden kuljettamisella tai elintarvikkeiden hankkimisella etsintäkuulutetulle henkilölle. Myötävaikuttamista ei sen sijaan ole esimerkiksi sukulais- tai perhesuhteista tai asiakassuhteesta johtuva normaali yhteydenpito jonkun rikoksia tekevän henkilön kanssa, jollei yhteydenpitoon liity mitään edellä kuvatun kaltaista toimintaa. Säännöksen edellyttämä perusteltu syy, josta myötävaikutussuhteen olemassaolo voidaan päätellä, saattaa olla esimerkiksi henkilön oma lausuma, asianomistajan ilmianto, vihjetietoja tutkittaessa ilmenneet asianhaarat, poliisille nimellä tai nimettömänä annettu vihjetieto, poliisimiehen oma näkö- tai kuulohavainto taikka teknisellä tarkkailuvälineellä saatu havainto. Päätelmään voi johtaa myös tietojen yhdistely tai lupahallinnon yhteydessä saadut tiedot. Poliisilaissa, joka tuli voimaan , ei ole mainintaa myötävaikuttamisesta. Muutetun rikoslain, joka tuli voimaan , 17 luvun 1 a :n 13 esitöissä 14 on tarkennettu järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumiseen liittyvien rikosten teonkuvauksia. Rikoslain 17 a :n 1 momentin kohdan 4 mukaan rikos täyttyy hankkimalla, yrittämällä hankkia tai luovuttamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle toimitiloja tai muita sen rikollista toimintaa varten tarvitsemia tiloja taikka kulkuvälineitä tai muita ryhmän rikollisen toiminnan kannalta erittäin tärkeitä välineitä. Myötävaikuttajan näkökulmasta kyse voi olla esimerkiksi JR -ryhmän toimitilan tai rikoksentekijöiden piilopaikaksi tarkoitetun tilan hankkimisesta rikollista toimintaa varten olematta itse bulvaani tai tilan todellinen omistaja. Kohdan 5 mukaan rikos täyttyy suoraan tai välillisesti antamalla tai keräämällä varoja järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisen toiminnan rahoittamiseksi. Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisen yhtenä usein toistuvana syöttöperusteena on ryhmien kannatustuotteiden käyttäminen. Tätä on pidetty aiemman syöttökäytännön mukaan järjestäytyneen rikollisryhmän toiminnan taloudellisena tukemisena. Muutetun rikoslain 17 luvun 1 a :n esitöissä 15 on todettu, ettei esimerkiksi yksittäisten henkilöi- 13 RL 17 1 a ; Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen 14 Hallituksen esitys eduskunnalle rikoslain järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevien säännösten yhtenäistämiseksi, HE 263/ HE 263/2014 vp

9 Ohje ID (15) den vähäarvoisten kannatustuotteiden hankkiminen olisi säännöksen 5 kohdan perusteella rangaistavaa. Kannatustuotteiden käyttö sen sijaan viestittää järjestäytyneen rikollisryhmän kannatuspohjaa ja niiden luvattomaan käyttämiseen suhtaudutaan rikollisryhmissä vihamielisesti. Support -tuotteiden kantaja ilmaisee tietoisesti ja julkisesti tukensa kannattamalleen järjestäytyneelle rikollisryhmälle. Vallitsevan tiedon valossa support -tuotteiden kantaja on potentiaalinen ehdokas järjestäytyneen rikollisryhmän jäseneksi ja saattaa pyrkiä hyötymään siihen liittyvästä pelon ilmapiiristä. Näiden henkilöiden varhainen tunnistaminen on erityisen tärkeää, koska järjestäytyneiden rikollisryhmien rakenteen ja ryhmän sisäisessä arvoasteikossa etenemisen taustalla olevan ansaintalogiikan mukaisesti vakavia rikoksia teetetään vallitsevan tiedon valossa erityisesti juuri rekrytointivaiheessa olevilla ja sen juuri ohittaneilla henkilöillä. Kohdan 7 16 mukaan rikos täyttyy aktiivisesti edistämällä järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisten tavoitteiden saavuttamista muulla vakavuudeltaan näihin verrattavalla olennaisella tavalla. Lain esitöissä on todettu, ettei tunnusmerkistö täyttyisi esimerkiksi pelkästään osallistumalla ryhmän kokouksiin. Syöttöperustetta myötävaikuttajaroolissa arvioitaessa on syytä arvioida tilaisuuden luonne, osallistujien asema rikollisryhmässä ja tarkoitus, koska tilaisuudet ja kokoukset ovat vallitsevan tiedon valossa usein rekrytointitilaisuuksia, joihin ei ole mahdollista osallistua sattumalta. Niille tyypillistä on myös erilaisten support -tuotteiden ja muun, kerholle rahallista tukea tuovan laittoman myyntitoiminnan harjoittaminen. Myötävaikuttamistilanteessa olennaista on havaitsijalle ilmenevä tietoisuus kohdehenkilön toiminnan liittymisestä tietyn vakavuusasteen rikokseen käsillä olevan tiedon valossa. Myötävaikuttamisen voidaan katsoa olevan olemassa, kun tästä on olemassa objektiivisesti arvioiden varteenotettava mahdollisuus. Myötävaikuttamisen muotojen tyhjentävä luettelointi ei ole mahdollista. Tietolähteen ja tiedon luokittelu Tiedustelurekisteriin tehtävät syötöt tulee niiden luotettavuuden ja merkityksen selventämiseksi syötöstä päättäneen toimesta aina luokitella ja luokittelun lopputulos kirjata syöttöön. Luokittelu tarkoittaa tietolähteen luotettavuuden ja tiedon oikeellisuuden arviointia. Kun vahvistettu tiedustelutieto voidaan näin erottaa vahvistamattomasta tiedosta, käsillä oleva tieto voidaan arvottaa oikein mahdollisimman oikeiden päätelmien tekemiseksi. Luokittelun selkeyden varmistamiseksi syöttöön kirjataan aina yhden tietolähteen yhtä asiaa koskeva tiedustelutieto. Kun samaan asiaan saattaa liittyä useita eritasoisia tietolähteitä ja tietoja, on informaatio aina sidottava siihen tietoon, minkä vuoksi se on rekisteriin tuotu. Mikäli sama tietolähde pystyy myöhemmin toimittamaan asiasta yksityiskohtaisempaa tietoa, joka vaikuttaa tiedon oikeellisuuteen, luokitusta on tarkoituksenmukaista muuttaa. 16 Kohta seitsemän; "järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisten tavoitteiden saavuttamista muulla olennaisella tavalla aktiivisesti edistämällä"

10 Ohje ID (15) Samaan syöttöön kirjatut useat, tiedon oikeellisuuden kannalta arvioiden eritasoiset tiedot heikentävät sen käytettävyyttä. Luokittelu tapahtuu kummankin osalta neljän tason perusteella: Tietolähteen luotettavuus: A = viranomainen tai vastaava lähde B = vakiintunut lähde, jonka aikaisemmin antamat rikosperusteiset tiedot ovat pääosin osoittautuneet paikkansa pitäviksi C = vakiintunut lähde, jonka aikaisemmin antamat tiedot ovat pääosin osoittautuneet paikkansa pitämättömiksi X = tuntematon lähde tai tunnistettu uusi lähde tai vakiintunut lähde, jonka ei vielä voida arvioidaan kuuluvan luokkiin B tai C tai luokittelematon lähde (käytetään vain takautuvasti talletettavien tietojen lähteiden osalta) Tiedon oikeellisuus: 1 = tosiasia. Tieto, jonka todenperäisyys on kiistaton (usein rekisteritieto) 2 = oman käden tieto. Tieto, jonka syntyyn tietolähteellä on välitön yhteys, esimerkiksi tietolähde on itse nähnyt anastetun omaisuuden tai huumausaineen 3 = toisen käden tieto. Tieto, jonka syntyyn tietolähteellä on välillinen yhteys. Tietolähde on esimerkiksi kuullut tiedon henkilöltä, jolla on välitön yhteys tiedon syntyyn. 4 = huhu. Kun tieto on kulkeutunut useamman välikäden kautta, tieto on huhu. Myös luokittelematon tieto (käytetään vain takautuvasti talletettavien tietojen osalta). Tiedon luokittelu voi siis tapahtua asteikolla A1 - X4. X4 -luokan tieto voi olla esimerkiksi anonyyminä nettivinkkiin tullut tieto koulu-uhkauksesta. Selostusosaan tehtävät kirjaukset Henkilöitä voidaan syöttää epäiltyjen tietojärjestelmään ainoastaan epäillyn tai myötävaikuttajan rooleissa. Epäiltyjen ja myötävaikuttajien lisäksi järjestelmään saadaan tallettaa tapahtuvaksi tai tapahtuneeksi epäillyn rikollisen teon kuvaukseen liittyvinä tietoina senhetkinen tieto rikoksen uhrista. 17 Kyse voisi olla esimerkiksi vihjetiedosta, jonka mukaan tiettyä henkilöä vastaan suunnitellaan rikosta. Syötön sitä edellyttäessä edellä kuvatut tiedot voidaan alkutiedon mukaisesti kirjata ilmoituksen selostusosaan perusteluineen. Tällöin uhri voidaan kirjata selostusosaan ilman erillistä henkilökorttikirjausta. Rekisteröinnin tietojen kattavuutta esimerkiksi teon kuvauksen suhteen ei ole määritelty tarkemmin lainsäädännössä. Epäiltyjen rekisteriin tehtävien syöttöjen perusteet tulee kirjata erityisen huolellisesti ja riittävän kattavasti, jotta jälkikäteen ulkopuolinen valvoja voi tehdä arvion siitä, ovatko tiedon syötön lainmukaisuuden edellytykset täyttyneet. Kirjaus tulee tehdä siten, että jälkikäteen voidaan päästä alkuperäiseen, syöttöperusteen luoneeseen olosuhdetietoon. Syötön taustoista tietämättömän ulkopuolisen valvojan tu- 17 HaVM 26/2002 vp.

11 Ohje ID (15) lee pääsääntöisesti saada kokonaiskäsitys kirjauksen perusteista tarkastamalla pelkkä syötön ilmoitusosa. Useampia henkilöitä sisältävissä ilmoitustyyppisissä syötöissä tulee erityisesti huolehtia selostusosan kirjauksesta niin, että ilmoitetun rikosnimikkeen peruste on selkeästi nähtävissä kunkin henkilön osalta. Mikäli tällaisen useita henkilöitä sisältävän syötön yhteydessä on uusi henkilö, kirjataan hänestä henkilökortti. Lähtökohtaisesti syötön perusteet tulee ilmetä syötöstä tai sen liitetiedoista. Vaikka lainsäädännössä ei ole asiasta mainintaa, on perusteltua kirjoittaa perusteet näkyviin, mikä korostuu erityisesti myötävaikuttajarooliin nimetyn henkilön kohdalla. Toisaalta muun muassa tiedottajatoimintaan liittyvä tietojen arkaluonteisuus lähteen paljastumisen ja poliisin työturvallisuuden osalta edellyttää tällaisen tiedon salaamista. Jos tapahtuma on tällaisesta syystä syötetty hyvin pelkistetysti, syötön tarkempien perusteluiden sijaintitieto on kirjattava rekisterin selostusosaan. Tarpeellisuus- ja virheettömyysvaatimus Henkilötietolain (523/1999) 9 :n mukaan käsiteltävien henkilötietojen tulee olla käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisia (tarpeellisuusvaatimus) ja rekisterinpitäjän on huolehdittava siitä, ettei virheellisiä, epätäydellisiä tai vanhentuneita henkilötietoja käsitellä (virheettömyysvaatimus). Rikostiedustelutoiminta käsittelee todennäköisyyksiä niin raakatiedon, päätelmien kuin johtopäätöstenkin osalta. Epäiltyjen rekisterin tietojen tallettamista koskevat vaatimukset laissa ovat hyvin haastavia ottaen huomioon, että rikostiedustelun tiedot ovat usein ensimmäiset viitteet jostain rikollisesta toiminnasta. Siten näiden tietojen oikeellisuus ja täydellisyys voi vaihdella hyvinkin paljon. Poliisille tulevat vihjeet esimerkiksi vakavan rikoksen suunnittelusta voivat olla epätäsmällisiä, epätäydellisiä tai kokonaan virheellisiä ja tiedon virheellisyys voi ilmetä vasta paljon myöhemmin tai sitten ei koskaan. Tieto on kirjattava niin huolellisesti ja oikeellisesti kuin se on mahdollista. Usein kyse on pelkästään vakavaa rikosta koskevasta vihjeestä ilman, että on tiedossa kuka rikoksen aikoo tehdä. Sen vuoksi henkilötietolain virheettömyysvaatimusta ei voida samalla tavalla soveltaa tiedustelutietoihin kuin muiden rekistereiden tietoihin. Jos jokin tieto havaitaan virheelliseksi, se tulee viipymättä korjata. 5. Epäiltyjen tietojärjestelmään syötettävien tietojen suhde havaintotiedon tallettamiseen Poliisihallituksen antaman ohjeistuksen 18 mukaan havainnot, jotka ylittävät epäiltyjen tietojärjestelmän tallettamiskynnyksen tai liittyvät epäiltyjen tietojärjestelmässä jo olevaan asiaan, tulee tallettaa havaintotietojärjestelmän sijaan epäiltyjen tietojärjestelmään. Sellainen havaintotieto, joka yhdistetty- 18 Havaintotietojen käsittely, Poliisihallituksen ohje

12 Ohje ID (15) nä muuhun tietoon ylittää epäiltyjen tietojärjestelmän tallettamiskynnyksen, voidaan tallettaa havaintotietojen lisäksi epäiltyjen tietojärjestelmään, vaikka havainto yksistään ei tallettamiskynnystä ylittäisikään. Havaintotiedon tallettamisesta epäiltyjen tietojärjestelmään tulee tehdä merkintä havaintotiedon yhteyteen, ellei merkinnän voida arvioida vaarantavan tutkintaa. Poliisi- ja pakkokeinolaissa tarkoitettu salaisella tiedonhankintakeinolla saatu ylimääräinen tieto tulee edellytysten täyttyessä tallettaa epäiltyjen tietojärjestelmään. 6. Tarpeettomat, virheelliset ja vanhenevat tiedot Tarpeettomien tai virheellisten tietojen rekisterissä pitäminen on haitallista paitsi yksilön yksityisyyden myös poliisitoiminnan tehokkuuden kannalta. Rekisterinpitäjän velvollisuus on huolehtia siitä, ettei virheellisiä, epätäydellisiä tai vanhentuneita henkilötietoja käsitellä. 19 Henkilötietolain mukaan rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä oma-aloitteisesti tai rekisteröidyn vaatimuksesta oikaistava, poistettava tai täydennettävä rekisterissä oleva, käsittelyn tarkoituksen kannalta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto. 20 Virheellistä tietoa voidaan kuitenkin säilyttää tietyissä tapauksissa. Sen estämättä, mitä henkilötietolaissa säädetään rekisterissä olevan virheellisen tiedon korjaamisesta, virheelliseksi todettu tieto saadaan säilyttää korjatun tiedon yhteydessä, jos se on tarpeen rekisteröidyn, muun asianosaisen tai poliisin henkilöstöön kuuluvan oikeuksien turvaamiseksi. Tällaista tietoa saadaan käyttää vain mainitussa tarkoituksessa. 21 Virheelliseksi todettua tietoa ei kuitenkaan saa säilyttää Schengenin tietojärjestelmän kansallisessa järjestelmässä. 22 Virheelliseksi todettu tieto on poistettava heti, kun tiedon säilyttäminen oikeuksien turvaamiseksi ei enää ole tarpeen, viimeistään kuitenkin viiden vuoden kuluttua tiedon poistamiselle säädetyn määräajan päättymisestä. 23 Poliisin henkilötietolain mukaan tiedot epäiltyjen tietojärjestelmästä on poistettava kymmenen vuoden kuluttua viimeisestä epäiltyä rikosta koskevasta merkinnästä. 24 Vanhenemisaika täyttyy, kun henkilöä koskevasta viimeisestä epäiltyjen tietojärjestelmän tarkoittamasta rikosepäilystä (ilmoitus - tyypin tapahtuma) on kulunut 10 vuotta. Tällöin valvovan päätteen tekemä 19 Henkilötietolain 9 :n 2 mom. 20 Henkilötietolain Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa Järjestelmistä johtuen poistamisen voi tehdä tällä hetkellä vain tiedon syöttäjä tai EPRI -valvojat 24 Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa 24

13 Ohje ID (15) automaattipoisto poistaa henkilön henkilöstatustiedot epäiltyjen rekisteristä Epäiltyjen tietojärjestelmän valvonta Poliisihallituksen määräyksen 26 mukaan käyttövaltuushallinnan tavoitteena on, että henkilö saa hänelle määrättyjen virkatehtäviensä suorittamisen kannalta tarpeelliset tiedot ja palvelut käyttöönsä. Käyttöoikeuksilla varmistetaan, että palvelu ja tieto ovat vain siihen oikeutettujen käytössä. Poliisihallituksen ohjauksen mukaisesti epäiltyjen tietojärjestelmän käyttöoikeuksien edellytykset tarkistetaan ja niistä päättää Keskusrikospoliisin Tiedusteluosastossa päällystötasoinen henkilö. Epäiltyjen tietojärjestelmään kirjattujen tietojen valvonta tulee järjestää poliisiyksiköissä sisäinen laillisuusvalvonta poliisissa ohjeen 27 mukaisesti. Päivittäisen esimiesvalvonnan lisäksi poliisiyksiköiden laillisuusvalvonta seuraa ja valvoo näiden tietojen käsittelyä laillisuusvalvonnan tarkastussuunnitelman mukaisesti. Poliisihallituksen määräyksen 28 mukaan poliisihallituksen alaisten yksiköiden johto vastaa henkilötietojen lainmukaisesta käsittelystä vastuualueellaan. Tämän määräyksen mukaan esimiesten tehtävänä on tukea ja ohjata alaisiaan sekä varmistaa, että heidän vastuualueellaan henkilötietoja käsitellään asianmukaisesti. Henkilötietojen suojaan liittyvien näkökohtien huomioiminen on osa esimiestyötä. Epäselvissä tapauksissa syötöstä vastuussa olevan on varmistettava syötön laillisuuden edellytysten täyttyminen olemalla yhteydessä esimieheensä jo ennen asian kirjaamista. Tämä ohje korostaa epäiltyjen -tietojärjestelmään tehtävästä syötöstä päättäneen henkilön vastuuta syötön lainmukaisuudesta. Jokainen rekisteriin tehtävästä talletuksesta päättänyt henkilö vastaa syötön perusteista, tiedon luokittelusta ja tallettamisesta sekä yleisesti syöttönsä lainmukaisuudesta, jota lähiesimiehen tulee valvoa. Kun epäiltyjen tietojärjestelmään syötettävä tieto liittyy uuteen henkilöön, tulee syötön lainmukaisuus varmistaa päällystöön kuuluvan henkilön toimesta ja tästä kirjataan järjestelmään asianmukainen merkintä. Syötön toimenpidekohtaan kirjataan sinne kirjautuvan käsittelijän nimen lisäksi syötön talletuksesta epäiltyjen tietojärjestelmään päättäneen poliisihenkilön nimi. Epäiltyjen tietojärjestelmän sisällön ylläpitäjät toimivat EPRI -syöttöjen laadullisina valvojina ja valvovat syöttöjen yleistä oikeellisuutta esimiesvalvonnassa. EPRI -tietojärjestelmien sisällön valvojilla on oikeus muuttaa, muokata ja poistaa kaikkien EPRI -tietovarastojen tietoja. Muuten yksittäisen 25 Vaikka henkilön henkilöstatus poistuu, on mahdollista, että henkilön tiedot ovat vielä esim. asianomistajan asemassa toisen syötön selostusosassa 26 Käyttövaltuuksien hallinta poliisissa, Poliisihallituksen määräys 27 Sisäinen laillisuusvalvonta poliisissa, Poliisihallituksen ohje 28 Rekisterinpito poliisissa, Poliisihallituksen määräys

14 Ohje ID (15) tapahtuman muokkaaminen ja poisto voidaan tehdä vain sen henkilön tunnuksella, jolla syöttö on tehty. Selvitysmies Jaakko Jonkan Poliisin johtamisjärjestelmää ja sisäistä laillisuusvalvontaa (SM051:00/2004) koskevasta selvityksestä ilmenee, että toiminnan ohjaus ja siitä riippumaton laillisuuden valvonta on erotettava toisistaan, jottei laillisuuden valvonta kohdistu ohjaamaansa toimintaan. Poliisiyksiköiden oikeusyksiköt sekä Poliisihallituksen esikunnan rekisterinpito ja laillisuusvalvonnan vastuualue toteuttavat toiminnallisesta ohjauksesta riippumatonta laillisuuden valvontaa. 8. Tarkkailu-osioon ja Schengen -tietojärjestelmään tehtävät syötöt Tarkkailu-osioon tehtävät syötöt Epäiltyjen tietojärjestelmän tarkkailu-osioon talletetaan tiedot suunnitteilla tai meneillään olevista rikostiedusteluun liittyvistä tarkkailutehtävistä, projekteista ja operaatioista sekä niiden lopettamisesta. Tarkkailu-osioon tehtävä syöttö ei edellytä esitutkintalain tarkoittaman syytä epäillä -kynnyksen ylittymistä. Sen sijaan se edellyttää tutkinnanjohtajan päätöstä tarkkailutoiminnan käynnistämisestä rikostiedustelutarkoituksessa. Sitä koskeva syöttö kirjataan epäiltyjen tietojärjestelmän tarkkailuosioon. Tarkkailua koskevasta syötöstä tulee ilmetä tutkinnanjohtajan nimen lisäksi sen henkilön yhteystiedot, joka tarkkailutapahtumaa hoitaa. Epäiltyjen tietojärjestelmään kirjattu tarkkailutapahtuma on voimassa kuusi kuukautta. Tutkinnanjohtajan päätöksellä syötön voimassaoloa voidaan jatkaa kuusi kuukautta kerrallaan. Mikäli tarkkailutapahtumassa on kyse poliisi- tai pakkokeinolain mukaisesta suunnitelmallisesta tarkkailusta, edellyttää se erillisen päätöksen tekemistä. Pidättämiseen oikeutettu virkamies päättää suunnitelmallisesta tarkkailusta. Schengen -alueen salaista tarkkailua koskevat syötöt sekä EIS -syötöt Schengen -alueen salaista tarkkailua koskeva kuulutus ei edellytä esitutkintalain tarkoittaman syytä epäillä -kynnyksen ylittymistä. Artikla 36:n 29 perusteella tehtävä salaista tarkkailua koskeva kuulutus saadaan tehdä artiklan kohdan 2 mukaan rikosten selvittämiseksi ja yleisen turvallisuuden uhkien ehkäisemiseksi, mikäli a) on selviä viitteitä siitä, että kyseinen henkilö suunnittelee tekevänsä tai on tekemässä törkeän rikoksen, kuten puitepäätöksen 2002/584/YOS 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut rikokset; tai 29 Neuvoston päätös 2007/533/YOS, , toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä, kuulutukset henkilöistä ja esineistä salaista tarkkailua ja erityistarkastuksia varten.

15 Ohje ID (15) b) yleinen arvio tästä henkilöstä erityisesti hänen aiemmin tekemiensä rikosten perusteella antaa aihetta olettaa, että hän tekisi myös tulevaisuudessa törkeitä rikoksia, kuten puitepäätöksen 2002/584/YOS 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut rikokset. Kuulutus saadaan lisäksi artiklan kohdan 3 mukaan tehdä kansallisen lainsäädännön mukaisesti valtion turvallisuudesta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä, kun on konkreettisia viitteitä siitä, että 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja tarvitaan kyseisen henkilön aiheuttaman vakavan uhkan tai muiden valtion sisäiseen tai ulkoiseen turvallisuuteen kohdistuvien vakavien uhkien ehkäisemiseen. Ajoneuvoja, veneitä, ilma-aluksia ja kontteja koskevia kuulutuksia voidaan tehdä, jos on selviä viitteitä siitä, että ne liittyvät 2 kohdassa tarkoitettuihin törkeisiin rikoksiin tai 3 kohdassa tarkoitettuihin vakaviin uhkiin. Tutkivat yksiköt tekevät Schengen -alueen salaista tarkkailua koskevat syötöt, jotka tarkastetaan Keskusrikospoliisissa ennen niiden voimaantuloa. Europolin tiedustelurekisteriin (Europol Information System) tehtävät EIS - syötöt poliisiasian tietojärjestelmästä ja epäiltyjen tietojärjestelmästä tehdään Keskusrikospoliisissa. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisijohtajan sijaisena, Poliisiylitarkastaja Heikki Lausmaa Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu Aspo-asianhallintajärjestelmässä. Poliisihallitus klo Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Jakelu Tiedoksi Poliisin yksiköt Poliisihallituksen yksiköt Tulli Rajavartiolaitos Sinetti