CHEM-C2110 Materiaalitekniikan teolliset prosessit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CHEM-C2110 Materiaalitekniikan teolliset prosessit"

Transkriptio

1 CHEM-C2110 Materiaalitekniikan teolliset prosessit Hydrometallurgia Jari Aromaa, Hydrometallurgia ja korroosio Osaamistavoitteet 1. Tuntee materiaalien valmistuksen yksikköprosessit 2. Tuntee reunaehdot taloudellisesti järkevien teollisten prosessien ja haluttujen tuoteominaisuuksien saavuttamiseksi 3. Tuntee keskeisimmät materiaalien tuotantoprosesseihin vaikuttavat ilmiöt ja niiden nopeuksiin vaikuttavat luonnonlait 4. Osaa verrata vaihtoehtoisia prosessiteknisiä tuotantotekniikoita 5. Tuntee mallinnustekniikoita tyypillisten materiaalitekniikan valmistus/tuotantoprosessien simuloimiseen 6. Tuntee faasitasapainojen (kemian) vaikutuksen prosesseihin ja tuoteominaisuuksiin. 2 1

2 Hydrometallurgian tavoite Tavoite on tuottaa riittävän puhdasta metallia halutuilla ominaisuuksilla tuotteiden valmistukseen. Pääasiassa perusmetalleja ja jalometalleja. Tekninen haaste on valmistaa tasalaatuinen tuote raakaaineen vaihtelusta riippumatta. Taloudellinen haaste on pitää tuotantokustannukset alhaalla ja saada talteen arvokkaat sivutuotteet. Ferrous Metals Fe V Ni Mn Nb Cr Mo Precious Metals Pt Rh Ru Pd Ir Ag Au Os Non-ferrous Metals Mg Ti Pb Al Cu Co Zn Sn Specialty Metals Li As Ce Be B La Sm Se Pr Y Ga Eu Tb Nd Sc Ge Cd In Gd Zr Sr Sb Dy Ba Te Ho Re Er Tm Yb Lu Hg Hf W Ta Tl Bi 3 Hydrometallurgian tavoite Raaka-aine Erottelu: louhinta, rikastus, liuotus, sulatus Uuden yhdisteen valmistus Raakametallin valmistus Metallin puhdistus Tuotteen valmistus: kemikaalin valmistus, sulatus ja valu, kylmävalssaus jne. Rikaste Kemikaalit Anodi Putki Teräslevy 4 2

3 Yksikköprosessit Hydrometallurginen prosessi koostuu monista erilaisista yksikköprosesseista. Kolme peruslohkoa ovat liuotus, liuospuhdistus ja tuotteen saostus. Näiden lisäksi tarpeen mukaan raaka-aineen aktivointi, liuottimen ja kemikaalien regenerointi ja kierrätys, jätteiden käsittely. Sama tehtävä voidaan toteuttaa eri yksikköprosesseilla, valinta on optimointia nopeuden, saannin ja selektiivisyyden välillä. 5 Yksikköprosessit 6 3

4 Yksikköprosessit Liuotus Liuospuhdistus Liuospuhdistus Liuotusjäännös Talteenotto Liuospuhdistus Liuottimen regenerointi Liuospuhdistus Tuote Jäte 7 Yksikköprosessit Köyhälle ja heikkolaatuiselle raaka-aineelle valitaan prosessi, joka on halpa toteuttaa ja käyttää. Prosessit ovat usein hitaita. Rikkaille raaka-aineille voidaan valita nopeampia menetelmiä, joiden laitteistoratkaisut ovat kalliimpia. Vähemmän arvometallia sidottuna prosessiin, tulot saadaan nopeammin. 8 4

5 Yksikköprosessit Liuotuksen tavoitteet: Hyvä saanti arvoaineesta liuokseen ja väkevä liuos Vähän epäpuhtauksia liuokseen Helppo liuottimen regenerointi Liuospuhdistuksen tavoitteet: Puhdas, väkevä liuos talteenottoon Arvokkaat sivutuotteet omaan virtaansa Talteenoton tavoitteet Hyvä saanti Puhdas tuote Sivutuotteet talteen Liuoksen palautus liuotusvaiheesen 9 Liuotus Materiaali Sulfaatit, kloridit Liuotin Vesi Kuparin ja sinkin oksidit, fosfaatit Laimea H 2 SO 4 Sulfidit ja uraanimalmit Laimea H 2 SO 4 + hapetin Sulfidirikasteet, lateriitit Väkevä H 2 SO 4 Uraanirikasteet HNO 3 Ilmeniitti, FeTiO 3 Väkevä H 2 SO 4 Jalometallit Kompleksinmuodostaja + hapetin Niobi- ja tantaalimalmit HF Mangaanimalmit H 2 SO 3 Bauksiitti, Al(OH) 3 +AlOOH NaOH Nikkelilateriitti-, nikkelisulfidirikasteet NH 4 OH + hapetin Kuparisulfidirikaste FeCl

6 Liuotus Liuotusmenetelmän valinta riippuu raaka-aineen arvometallipitoisuudesta ja tuotantomäärästä. 11 Liuotus Kiinteä materiaali kohtuullisen suurina partikkeleina kasassa tms., jonka läpi liuos virtaa. 12 6

7 Liuotus Kiinteä materiaali pieninä partikkeleina lietteessä, jonka sekoitus on niin voimakasta, että partikkelit pysyät suspensiossa. 13 Liuospuhdistus Liuospuhdistus perustuu erotettavien metallien ominaisuuksien eroihin. Näitä eroja ovat esimerkiksi tasapainoihin liittyvät liukoisuus, jakautuminen toisiinsa sekoittumattomien liuosfaasien välillä, kemiallisten reaktioiden tasapainotilat, pinnan sähkövaraus (isoelektrinen piste), adsorptio. Ilmiöiden nopeuksiin liittyviä eroja ovat mm. diffuusio, ionien liikkuvuus. 14 7

8 Liuospuhdistus Metallin erottaminen liuoksesta: Kiteytys Saostus Sementointi Elektrolyysi Kiteytys ja saostus perustuvat liukoisuuteen ja muodostumisen tasapainoon. Sementointi ja elektrolyysi perustuvat pelkistymiseen. Metallin siirto liuosfaasista toiseen: Adsorbointi Ioninvaihto Neste-nesteuutto Metalli sidotaan väliaikaisesti siirron tekevään apuaineeseen. 15 Talteenotto Liuospuhdistuksessa ja talteenotossa käytetään paljon samoja yksikköprosesseja. Saostetaan metalli tai yhdiste liuoksesta ja erotetaan se liuoksesta. LIUOS Laimeat liuokset Väkevät liuokset Sementaatio Ionisaostus Kiteytys Kaasupelkistys Elektrolyysi METALLI YHDISTE YHDISTE METALLI TAI YHDISTE METALLI 16 8

9 Raaka-aineet ja tuotteet Metallurgisen teollisuuden raaka-aineiden laatu heikkenee ja ne muuttuvat yhä vaikeammin jalostettaviksi. Köyhien ja epäpuhtaiden materiaalien käsittelyyn soveltuvat usein hydrometallurgiset prosessit. Raaka-aineet vaihtelevat puhtaista metalleista (esimerkiksi elektroniikkateollisuuden jalometalliromut) oksidi- ja sulfidimalmeihin sekä muiden prosessien jätteisiin ja sivutuotteisiin, kuten esimerkiksi kuparielektrolyysin anodiliejuun. 17 Raaka-aineet ja tuotteet Tällä hetkellä raaka-aineet jaetaan neljään luokkaan: Primääriset korkealaatuiset, tuotetaan yhtä päämetallia pääosin pyrometallurgialla. Primääriset heikkolaatuiset, tuotetaan yhtä päämetallia pääosin hydrometallurgialla Primääriset kompleksiset, tuotetaan useampia metalleja pääosin hydrometallurgialla Sekundääriset, tuotetaan yhtä tai useampaa metallia joko pyro- tai hydrometallurgialla. 18 9

10 Raaka-aineet ja tuotteet Metalleille on yleensä määritetty jokin laatutaso, jota käytetään kaupankäynnin perustana. Metallinvalmistajat pyrkivät tuottamaan tätä laatua mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Metallinvalmistajat joko ostavat rikasteita markkinoilta ja myyvät metallin tai saavat tulonsa tollauksella eli kaivosyhtiön maksamalla valmistuspalkkiolla. Metallinvalmistajan tuloihin vaikuttavat: Metallin markkinahinta Valmistuskustannukset Sivutuotteiden saanti Preemio tuotteen laadusta tai maineesta Kaivosyhtiö ottaa suurimman riskin ja sen osuus myyntihinnasta on suurin, muut valmistusketjussa elävät jalostuspalkkiolla. 19 Raaka-aineet ja tuotteet Tuotantomääriä: Kupari 18 Mt, Suomessa Boliden Harjavalta 0,14 Mt Sinkki 12 Mt, Suomessa Boliden Kokkola 0,3 Mt Nikkeli 1,5 Mt, Suomessa Norilsk Nickel 0,045 Mt Hopea 0,023 Mt, Suomessa kg Kulta 0,0027 Mt ( kg), Suomessa kg Teräs 1649 Mt Alumiini 44 Mt 20 10

11 Raaka-aineet ja tuotteet Kupari tuotetaan joko puhdistamalla sulfideista valmistetut anodit elektrolyysillä tai saostamalla oksideista liuotettu kupari elektrolyysillä. Katodikuparin standardilaadut on määritetty standardissa EN 1978:1998 Copper and copper alloys. Copper cathodes. Puhtaampi laatu Cu-CATH1 on raaka-ainepörsseissä noteerattu laatu, max. 0,0065 p-% metallisia epäpuhtauksia. Noin 50 suolaraetta tai 2-3 hiekanjyvää kilon sokeripussissa. Epäpuhtaampi laatu Cu-CATH2 vähintään 99,90 p-% Cu+Ag. Cu-CATH1 sähköjohtimiin, putkiin yms. Cu-CATH2 seosten valmistukseen. 21 Raaka-aineet ja tuotteet Nikkeli valmistetaan pääosin sulfidisista raaka-aineista, mutta suurin osa maailman esiintymistä on lateriitteja, oksidi-hydroksidi-silikaattikarbonaattiyhdisteitä. Tavallinen tuotanto on sulatus, liuotus ja elektrolyyttinen talteenotto. Puhtaan nikkelin ominaisuudet on kuvattu standardissa ASTM Standard Specification for Nickel B39-79 (2013). LME kauppalaatu, jonka pitoisuus on vähintään 99,80 % Ni. Käyttö: 58 % ruostumattomiin teräksiin 12 % nikkeliseoksiin 11 % pinnoittamiseen 9 % muihin seoksiin 6 % kemikaaleihin 4 % valuihin 22 11

12 Raaka-aineet ja tuotteet Sinkki valmistetaan tavallisesti pasuttamalla sinkkimalmi helppoliukoiseksi oksidiksi, liuottamalla se happoon ja saostamalla metalli talteenottoelektrolyysillä. LME kauppalaatujen puhtaus on 99,995 % Zn, epäpuhtauksina sallitaan enintään yhteensä 0,005 % Pb, Cd, Fe, Sn, Cu, Al. Sinkin käyttökohteet: 50 % kuumasinkitykseen teräksen korroosiosuojaksi 17 % sinkkiseoksiin 17 % messinkeihin ja pronsseihin 6 % sinkitty ohutlevy yms. puolivalmisteet 6 % kemikaalit 4 % muut Korroosionestossa, joka vastaa yli 50 % sinkin käytöstä, epäpuhtaudet estävät sinkin uhrautuvan liukenemisen. 23 Raaka-aineet ja tuotteet Kobolttia valmistetaan yleensä nikkelin tuotannon yhteydessä, liuotuksen jälkeen Ni ja Co erotetaan omiin prosesseihinsa. Tyypillinen koboltin puhtaus on 99,9%, ja pääasiallinen epäpuhtaus on nikkeli. Mangaania valmistetaan liuottamalla mangaanioksideja ja saostamalla metalli elektrolyyttisesti. Epäpuhtauksien poisto liuoksesta voi olla työlästä riippuen raakaaineesta ja vaatia useita liuotus- ja saostusvaiheita. Mangaanin ominaisuudet riippuvat liuospuhdistusmenetelmistä, ja seleenivapaata 99,9 % Mn pidetään erityisen puhtaana. Mangaanimetalli on erikoistuote, suurin osa mangaanista käytetään ferroseoksissa

13 Tuotantoprosessit 25 Tuotantoprosessit 26 13

14 Tuotantoprosessit 27 Tuotantoprosessit 28 14

15 Tuotantoprosessit 29 Tuotantoprosessit 30 15

16 Prosessien ja yksikköprosessien tasapainojen laskennassa ja prosessien mallinnuksessa on erilaisia lähestymistapoja riippuen yksikköprosessista ja prosessissa tapahtuvasta ilmiöstä. Liuotus voi olla fysikaalinen, kemiallinen, sähkökemiallinen tai elektrolyyttinen. Liuospuhdistus voidaan tehdä esimerkiksi poistamalla aine liuoksesta kiteyttämällä, kemiallisella saostuksella tai sähkökemiallisella saostuksella, tai siirtämällä metalli liuoksesta toiseen apuaineen avulla adsorptiolla, ioninvaihdolla tai nestenesteuutolla. Talteenotto voidaan tehdä esimerkiksi saostamalla metalli yhdisteenä tai pelkistämällä metalli kemiallisesti tai elektrolyysillä. Ainakin neljä eri tapaa liuottaa, kahdeksan tapaa tehdä liuospuhdistus ja neljä tapaa ottaa talteen. 31 Fysikaalinen Kemiallinen Sähkökemiallinen Hapettava elektrolyysi Pelkistävä elektrolyysi CuSO 4 fi Cu 2+ (aq) + SO 2-4 (aq) Al(OH) 3 + OH - fi AlO(OH) - 2 (aq) + H 2 O ( ) 2 4Au + 8CN - + O 2 + 2H 2 O fi 4AuCN Ø º ø ß - + 4OH - Ni 3 S 2 fi 2NiS + Ni e - 2CuFeS 2 + 6H + + 2e - fi Cu 2 S + 3H 2 S + 2Fe

17 Fysikaalinen liukenemismekanismi Ioniset yhdisteet, useimmat halidit, nitraatit ja sulfaatit. Liukeneminen tapahtuu hydratoitumalla. Yleensä diffuusion kontrolloima, reaktionopeus kasvaa kun sekoitusta lisätään. 33 Kemiallinen liukenemismekanismi Kovalenttisia yhdisteitä, kuten sulfidit, oksidit, silikaatit ja fosfaatit. Perustuu neutraloitumiseen tai kompleksin muodostumiseen. Voi olla kemiallisen reaktion tai diffuusion kontrolloima. Liukenemisnopeus kasvaa kun liuottavan aineen pitoisuus kasvaa tai sekoitusta lisätään

18 Sähkökemiallinen liukenemismekanismi Johteita tai puolijohteita, kuten metallit, sulfidit, jotkut oksidit. Perustuu hapetus- ja pelkistysreaktioihin. Ei ulkoista virtalähdettä, korroosiokenno ja sekapotentiaaliteoria kuvaavat. Varauksensiirron tai diffuusion kontrolloima. Nopeus on monimutkainen funktio reagoivien aineiden pitoisuuksista. 35 Elektrolyyttinen tai pakotettu sähkökemiallinen mekanismi Ulkoinen jännite- tai virtalähde. Johteet tai puolijohteet. Reaktionopeus riippuu ulkoisesta virrasta. Hapettava tai pelkistävä. Kuparin raffinointi, INCO:n nikkelikiven elektrolyysi, partikkelipedit jne. + - Anodi Cu 2+ Ni 2+ Fe 3+ Zn 2+ Bi 3+ Pb 2+ Elektrolyytti + Cu 2+ Ni 2+ Fe 3+ Zn 2+ Bi 3+ SO 2-4 Katodi NiO Au Ag Se PbSO 4 Anodilieju 36 18

19 Liuotusolosuhteiden nelikenttä: Hapan emäksinen Hapettava pelkistävä 37 Eh (Volts) Cu - S - H2O - System at C Cu(+2a) 2.0 CuS Cu2S C:\HSC7\EpH\CuS30.iep ph 3.0 Cu2O ELEMENTS Molality Pressure Cu 1.000E E+00 S 1.000E E CuO 5.0 Liuotuksen termodynamiikka: Metalli-ionien tuottamiseksi tarvitaan riittävän hapettavat olosuhteet. Metalli-ionien pitämiseksi liuoksessa tarvitaan riittävän matala ph. H2O limits 38 19

20 Happamissa olosuhteissa liukenee metalliionina. Emäksisissä olosuhteissa liukenee kompleksina. 39 Katodireaktio E o, mv Anodireaktio H 2O H e - = 2 H 2O 1776 O H e - = 3 H 2O Au = Au e - Cl e- = 2 Cl O H e - = 2 H 2 O Pt = Pt e - Fe 3+ + e - = Fe Fe 2+ = Fe 3+ + e CuS = Cu 2+ + S + 2e Cu 2S = 2 Cu 2+ + S+ 4e CuFeS 2 = Cu 2+ + Fe S+ 4 e FeS 2 = Fe S+ 2e - Cu e - = Cu 337 Cu = Cu e ZnS = Zn 2+ + S + 2e - Cu 2+ + e - = Cu FeS = Fe 2+ + S + 2e - 2 H e - = H 2 0 Ni e - = Ni -250 Ni = Ni e - Fe e - = Fe -440 Fe = Fe e - Zn e - = Zn -762 Zn = Zn e - Al e - = Al Al = Al e

21 Liuoksessa oleva reaktion lähtöaine reagoi kiinteän raaka-aineen pinnalla. Yleinen mekanismi on seuraava: 1. Reaktion lähtöaineen aineensiirto liuoksesta mineraalin pinnalle. 2. Reaktion lähtöaineen aineensiirto mineraalin pinnalla olevan reaktiotuotekerroksen läpi. 3. Kemiallinen tai sähkökemiallinen liukenemisreaktio mineraalin pinnalla 4. Liuenneen metallin aineensiirto reaktiotuotekerroksen läpi. 5. Liuenneen metallin aineensiirto liuoksessa. kiinteä raaka - aine + liuos fi kiinteät ja liuenneet reaktiotuotteet 41 Liuotuksessa yleinen reaktionopeutta kuvaava yhtälö on muotoa k = A 1 - m 0 d n ( EA / RT ) [ C] e missä k on reaktionopeus, d 0 on alkuperäinen partikkelikoko ja reaktiota kontrolloivan aineen konsentraatio. Reaktionopeus pitää saada mahdollisimman suureksi

22 Shrinking particle -malli, reaktio tapahtuu pinnalla FeS H 2 O + 14 Fe 2+ = 15 Fe SO H + Shrinking core -malli, diffuusio kasvavan reaktiotuotekerroksen läpi ZnS + 2 Fe 3+ = 2 Fe 2+ + Zn 2+ + S Reagoimaton ZnS Huokoinen S 43 KONSENTRAATIO Ylikylläinen, spontaani kiteytyminen Metastabiili, lisättävä LÄMPÖTILA ytimiä Alikylläinen, ei kiteytymistä Kaksi vaihetta, ydintyminen ja kiteenkasvu Ydintymisen hallinta vaikeaa, tehdään usein lisäämällä siemenkiteitä. Kiteenkasvu noudattaa usein yhtälöä R= D V m c sol (S -1) d R = kasvunopeus, D = diffuusiokerroin, V m = moolitilavuus, c sol = liukoisuus, S = kyllästysaste ja d = diffuusiokerroksen paksuus

23 Kemiallinen saostus perustuu liuosolosuhteiden muuttamiseen. Metallit saostetaan yleensä niukkaliukoisina hydroksideina, sulfideina tai karbonaatteina. Saostaminen vaatii saostuskemikaalin lisäämisen ja lisäksi mahdollisesti ph:n säätöä, apuaineiden käyttöä, saostettavien metallien komplekseja hajottavien kemikaalien käyttöä tai muiden metallien kompleksointia. Liian pienellä annostuksella epäpuhtauspitoisuutta ei saada laskettua tarpeeksi ja liian suuri pitoisuus kuluttaa saostuskemikaalia hukkaan [Me], mol/l Fe(OH) 3 Cu(OH) 2 Zn(OH) 2 Fe(OH) 2 Ni(OH) 2 Co(OH) 2 Mn(OH) 2 AgOH 1x10-4 1x ph K s = ( a Me z + ) ( a OH - ) z 1 Ø K eli tasapainossa ph= 14 + logœ z Œº ( a Me s z + ø œ ) œß 46 23

24 [Me], mol/l x10-4 HgS, K s = CuS, K s = CdS, K s = PbS, K s = ZnS, K s = CoS, K s = NiS, K s = FeS, K s = x K s x x10-10 [S 2- ], mol/l z+ m - n z+ 1 n = [ Me ] [ S ] eli log[me ] = log s S m m 2 ( K )- log[ ]

25 Sementaatio on sähkökemiallinen vaihtoreaktio, jossa kiinteä epäjalompi metalli liukenee ja liuoksessa oleva jalompi metalli saostuu. Cu 2+ + Zn = Cu + Zn 2+, log(k) = 37,19 Cu 2+ + Fe = Cu + Fe 2+, log(k) = 26, POLARISOITUMINEN YDINTYMINEN SAOSTUMAN KASVU SAOSTUMA, SAOSTUMAN JOSSA KASVU HUOKOSIA Me () s + Me + = Me + ( aq) + Me () s Metallisuolaliuos Neste-neste uutto Metallipitoinen orgaaninen faasi Metallivapaa suolaliuos Org. Vesi Vieraat metallisuolat Orgaaninen uuttoaine Pesu Takaisin uutto Pesty liuos Pesuliuos Takaisinuuttoaine usein happo Metallin talteenotto Väkevä metallipitoinhen suolaliuos 50 25

26 Montako vaihetta tarvitaan tietyn uuton aikaansaamiseen? McCabe-Thielediagrammi Jakautumiskerroin D D = M org / M aq = MR n org / M n+ D = metallien konsentraatio org.faasissa / met. kons. vesifaasissa log D = log K + nph + n log RH Jakautumiskerroin riippuu ph:sta ja uuttoaineen konsentraatiosta. Takaisinuuttovaiheessa saadaan happolisäyksellä reaktio menemään oikealta vasemmalle M n+ + nrh org = MR n org + nh + 51 Ioninvaihdossa käytetään hyväksi sopivaa hartsia, johon metalli-ionit siirtyvät vesiliuoksesta. Ioninvaihtimet ottavat liuoksesta valikoidusti ioneja ja luovuttavat niiden tilalle ekvivalenttimäärän toisia ioneja Ioninvaihto on kaksisuuntainen reaktio, ja ioninvaihdin on mahdollista elvyttää, kun ionien kyllästysraja on saavutettu. Ioninvaihdolla voidaan käsitellä suuria määriä laimeita liuoksia. Liuosten alkupitoisuudet korkeintaan 3 g/l, mieluiten alle 0,5 g/l. R - vaihto A + B elvytys R- B + A ( ) ( ) 52 26

27 Raffinointi + - Talteenotto + - Epäpuhdas anodi Metalli liukenee Metalli saostuu Puhdas katodi Liukenematon anodi Kaasunkehitys Metalli saostuu Saostettu katodi Elektrolyytti Elektrolyytti 53 Raffinointielektrolyysiä käytetään pääasiassa kuparille, kullalle ja hopealle. Lyijylle ja tinalle elektrolyyttinen puhdistus tehdään erikoistapauksissa, kun epäpuhtautena on vismuttia. Talteenottoelektrolyysiä käytetään nikkelille, sinkille, mangaanille, kullalle. Tavoitteena on puhdas tuote ja pieni energian kulutus. E = E - E - S(h ) - i kenno katodi z F E w (J/g) = h M anodi kenno R kenno 54 27

28 Katodin laatua hallitaan virrantiheyden ja lisäaineiden avulla. Liian suuri virrantiheys tekee epätasaisen katodipinnan. Epätasainen pinta voi johtaa oikosulkuihin ja epäpuhtauksien kertymiseen. Lisäaineilla hidastetaan saostumista ja ohjataan metalli saostumaan tasaisesti. 55 Metallien talteenottoon voidaan sähkövirran sijasta käyttää pelkistimiä. Pelkistysreaktio metalli-ionista metalliksi tapahtuu kokonaan liuosfaasissa, ja tuote on hienojakoista pulveria Tärkein pelkistin metallien tuotannossa on vety. Vetypelkistys tietyllä metallipitoisuudella on mahdollista vain tietyn ph-arvon yläpuolella. + Me z 2 z + H = Me + z H

29 Yhteenveto Hydrometallurgian pääasialliset käyttökohteet ovat perusmetallit ja jalometallit. Yksikköprosessit kolmessa kokonaisuudessa: liuotus, liuospuhdistus ja talteenotto. Liuotustapoja on neljä erilaista, sovelletaan erilaisille raakaaineille. Liuospuhdistuksen tapoja on kymmenkunta, sovelletaan riippuen tavoitteesta, joka on joko epäpuhtauden poisto liuoksesta tai halutun metallin siirto puhtaaseen liuokseen. Talteenoton tapoja on kolme, tuotteen markkinat määräävät tehdäänkö puhdasta metallia vai jotakin yhdistettä. 57 Yhteenveto Metallien valmistuksessa tavoite on tehdä vaatimukset täyttävää metallia, joka soveltuu esimerkiksi: Langan vetämiseen Putkien vetämiseen Seosaineeksi Pinnoitteeksi Tärkein tekijä on puhtaus, ja sekä epäpuhtauksien kokonaismäärä että tietyn epäpuhtauden määrä voi olla rajoittava tekijä. Metalli on myös saatava haluttuun muotoon, katodi, tanko, kieppi tms. myyntiä varten Poikkeustapauksissa tehdään yhdisteitä toisiin prosesseihin

30 Lisämateriaalia Aallon sähköisissä kirjastoissa on useitakin hydrometallurgian teoksia. Nelli-portaalin e-kirjoista ja sieltä Ebrary-kokoelmasta löytyvät esimerkiksi: Free, Michael L., Hydrometallurgy, julk. Wiley-TMS, 458 s. Han, Kenneth N., Fundamentals of Aqueous Metallurgy, julk. Society for Mining Metallurgy and Exploration, 212 s. Nellin Elsevier-kokoelmassa (ScienceDirect) on lisäksi kolmiosainen teos: Treatise on Process Metallurgy, edited by Seshadri Seetharaman (2014), Volume 1: Process Fundamentals, Volume 2: Process Phenomena ja Volume 3: Industrial Processes

Määräys STUK SY/1/ (34)

Määräys STUK SY/1/ (34) Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi

Lisätiedot

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä on lukuisia.

Käytännön esimerkkejä on lukuisia. PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta 1 (33) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK SY/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain ( / ) 49 :n 3

Lisätiedot

Sähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali

Sähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Sähkökemia Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Esimerkki 1 Pohdi kertauksen vuoksi seuraavia käsitteitä a) Hapettuminen b) Pelkistin c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e)

Lisätiedot

JÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ

JÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ JÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ Ari Väisänen 8.5.2019 Sisältö Kriittisten materiaalien tuotanto Potentiaalisia raaka-ainelähteitä Raaka-aineiden talteenotto lietteestä 3D tulostetut metallisiepparit

Lisätiedot

Pourbaix-diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 3

Pourbaix-diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 3 Pourbaix-diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 3 Tavoite Oppia hyödyntämään Pourbaix-piirroksia esimerkiksi hydrometallurgisissa tai korroosiotarkasteluissa 1 Mikä

Lisätiedot

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen! Elektrolyysi MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Monet kemialliset reaktiot ovat palautuvia eli reversiibeleitä. Jo sähkökemian syntyvaiheessa oivallettiin, että on mahdollista rakentaa kahdenlaisia sähkökemiallisia

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

Sähkökemian perusteita, osa 1

Sähkökemian perusteita, osa 1 Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin

Lisätiedot

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika

Lisätiedot

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä

Lisätiedot

Ammoniumsulfaatin tuotanto nikkelin valmistuksen yhteydessä

Ammoniumsulfaatin tuotanto nikkelin valmistuksen yhteydessä Ammoniumsulfaatin tuotanto nikkelin valmistuksen yhteydessä Nornickel Harjavallan yleisesittely Nornickel Harjavallan valmistusprosessi ja tuotteet Nikkelikiven liuotus laimeaan rikkihappoon Koboltin uutto

Lisätiedot

KRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA

KRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA KRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA 16.5.2018 Ari Väisänen Kriittisten metallien tuotanto Harvinaisten maametallien tuotanto 95% Kiinassa Pd ja Pt tuotanto keskittynyt Etelä-Afrikkaan

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

PROSESSI - JA YM P ÄRI STÖTEKNII K AN OS ASTO I lmi ömalli nnus prosessi metallurgi assa, 201 2 Teema 4 Tehtävänanto ja työselostusohje 21.9.2012 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA Raaka-aine Valu Valssaus/pursotus/ Tuotteet syväveto KAIVOS malmin rikastus MALMI- ja/tai KIERRÄTYSMATERIAALI- POHJAINEN METALLIN VALMISTUS LEVYAIHIO TANKOAIHIO Tele- ja

Lisätiedot

Normaalipotentiaalit

Normaalipotentiaalit Normaalipotentiaalit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Yksittäisen elektrodin aiheuttaman jännitteen mittaaminen ei onnistu. Jännitemittareilla voidaan havaita ja mitata vain kahden elektrodin välinen potentiaaliero

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku

Lisätiedot

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa 1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin

Lisätiedot

b) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys.

b) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys. KE4-KURSSIN KOE Kastellin lukio 2013 Vastaa kuuteen (6) kysymykseen. Tee pisteytysruudukko. 1. Tarkastele jaksollista järjestelmää ja valitse siitä a) jokin jalometalli. b) jokin alkuaine, joka reagoi

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan

Lisätiedot

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 5 25.1.2017 Hapettuminen ja pelkistyminen Alun perin hapettumisella tarkoitettiin aineen yhtymistä happeen l. palamista: 2 Cu + O 2 -> 2

Lisätiedot

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Hapetin ja pelkistin 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi

Lisätiedot

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka

Lisätiedot

Liukoisuus

Liukoisuus Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,

Lisätiedot

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009 Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009 Jari Moilanen Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma Vesienkäsittely metallurgisessa teollisuudessa

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta

Lisätiedot

KIERTOTALOUS KEMISTIN NÄKÖKULMASTA

KIERTOTALOUS KEMISTIN NÄKÖKULMASTA KIERTOTALOUS KEMISTIN NÄKÖKULMASTA Ari Väisänen 7.6.2019 Sisältö Kriittisten materiaalien tuotanto Potentiaalisia raaka-ainelähteitä Raaka-aineiden talteenotto lietteestä 3D tulostetut metallisiepparit

Lisätiedot

781611S KIINTEÄN OLOMUODON KEMIA (4 op)

781611S KIINTEÄN OLOMUODON KEMIA (4 op) 781611S KIINTEÄN OLOMUODON KEMIA (4 op) ma ti ke to pe 12.9. klo 12-14 19.9. klo 12-14 26.9. klo 12-14 3.10. klo 12-14 KE351 10.10. klo 12-14 17.10. klo 12-14 24.10. klo 12-14 31.10. klo 12-14 KE351 14.9.

Lisätiedot

Metallien ominaisuudet ja rakenne

Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään

Lisätiedot

Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla

Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla Tiina Leiviskä Kemiallinen prosessitekniikka, Miksi luonnonmateriaaleja vedenpuhdistukseen? Hyvin saatavilla, edullisia/ilmaisia, biomateriaalit

Lisätiedot

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Määritelmät 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi ja sen sovelluksia

Lisätiedot

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat

Lisätiedot

METALLITEOLLISUUDEN PINTAKÄSITTELYN PERUSTEET - KORROOSIO

METALLITEOLLISUUDEN PINTAKÄSITTELYN PERUSTEET - KORROOSIO METALLITEOLLISUUDEN PINTAKÄSITTELYN PERUSTEET - KORROOSIO 25.9.2014 Juha Kilpinen Tekninen Palvelu 1 METALLIN KORROOSIO Metallin korroosiolla tarkoitetaan sen syöpymistä ympäristön kanssa tapahtuvissa

Lisätiedot

Dislokaatiot - pikauusinta

Dislokaatiot - pikauusinta Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7.

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7. HEM-A0 Kemiallinen reaktio Kevät 07 Laskuharjoitus 7.. Metalli-ioni M + muodostaa ligandin L - kanssa : kompleksin ML +, jonka pysyvyysvakio on K ML + =,00. 0 3. Mitkä ovat kompleksitasapainon vapaan metalli-ionin

Lisätiedot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

Jännittävät metallit

Jännittävät metallit Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa TkT Jari Aromaa Teknillinen korkeakoulu Korroosion ja materiaalikemian laboratorio TAUSTAA Kuparin yleinen korroosio voi

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE TEHTÄVÄOSA 4..005 AMMATTKORKEAKOULUJEN TEKNKAN JA LKENTEEN VALNTAKOE YLESOHJETA Tehtävien suoritusaika on h 45 min. Osio (Tekstin ymmärtäminen) Osiossa on valintatehtävää. Tämän osion maksimipistemäärä

Lisätiedot

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8

Lisätiedot

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta 2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä

Lisätiedot

Tiukentuneet määräykset

Tiukentuneet määräykset Tiukentuneet määräykset Tiukentuvat ympäristö ja tuoteturvallisuusmääräykset Euroopassa sekä nousevat raaka-ainekustannukset pakottavat Euroopan kemianteollisuutta hakemaan kustannus-säästöjä myös hankintaketjussaan

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Boliden Kokkola Oy. Sinkkiteollisuuden sivuvirrat; Hyötykäytön mahdollisuudet ja käytännön ongelmat. Tähän uusi kuva. UUMA-seminaari Kokkola 24.4.

Boliden Kokkola Oy. Sinkkiteollisuuden sivuvirrat; Hyötykäytön mahdollisuudet ja käytännön ongelmat. Tähän uusi kuva. UUMA-seminaari Kokkola 24.4. Tähän uusi kuva Sinkkiteollisuuden sivuvirrat; Hyötykäytön mahdollisuudet ja käytännön ongelmat UUMA-seminaari Kokkola 24.4.2013 Pohjoismainen metallialan yritys Boliden-konserni Hallussa metallien koko

Lisätiedot

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Document name: METALLITASE, Version: 1 KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Creation time: Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. Date: Virhe.

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

- Termodynaamiset edellytykset - On olemassa ajava voima prosessin tapahtumiselle - Perusta - Kemiallinen potentiaali

- Termodynaamiset edellytykset - On olemassa ajava voima prosessin tapahtumiselle - Perusta - Kemiallinen potentiaali Luento 1: Yleistä kurssista ja sen suorituksesta Tiistai 9.10. klo 10-12 Kemiallisten prosessien edellytykset - Termodynaamiset edellytykset - On olemassa ajava voima prosessin tapahtumiselle - Perusta

Lisätiedot

HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT!

HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT! UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT Ari Väisänen 5.10.2016 TUTKIMUSRYHMÄMME HANKKEITA n Harvinaisten maametallien talteenotto puun- ja turpeenpolton tuhkasta

Lisätiedot

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 2 Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke 1 3 Outotec lyhyesti Kehittää ja myy teknologiaa kaivosja metalliteollisuudelle

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:

Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa: Lämpötila (Celsius) Luento 9: Termodynaamisten tasapainojen graafinen esittäminen, osa 1 Tiistai 17.10. klo 8-10 Termodynaamiset tasapainopiirrokset Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään

Lisätiedot

CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristöt ja prosessit

CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristöt ja prosessit CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristöt ja prosessit Luento: 8.10.2015 Metallinjalostusteollisuus - Raaka-aineista Tuotteiksi Marko Kekkonen Luennon sisältö Johdanto Metallien jalostus - Raaka-aineet

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi KOVAJUOTTEET 2009 fosforikupari hopea messinki alumiini juoksutteet Somotec Oy www.somotec.fi SISÄLLYSLUETTELO FOSFORIKUPARIJUOTTEET Phospraz AG 20 Ag 2% (EN 1044: CP105 ). 3 Phospraz AG 50 Ag 5% (EN 1044:

Lisätiedot

MT Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät

MT Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät .9. MT-. Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät POTENTIO- JA GALVANOSTAATTISET MITTAUKSET Potentiostaattisissa menetelmissä näytettä pidetään vakiopotentiaalissa ja samalla mitataan kennosysteemin läpi kulkevaa

Lisätiedot

Osio 1. Laskutehtävät

Osio 1. Laskutehtävät Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 22.1.2015 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille

Lisätiedot

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin.

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin. 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 15.6. 2011 klo 9-12 Nimi: Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-12. 2. Kirjoita nimesi

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkasta, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-11 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Teollisuusveden ja kaupungin huleveden käsittely bio- ja mineraalisorbenteilla laboratoriomittakaavan tutkimus

Teollisuusveden ja kaupungin huleveden käsittely bio- ja mineraalisorbenteilla laboratoriomittakaavan tutkimus Teollisuusveden ja kaupungin huleveden käsittely bio- ja mineraalisorbenteilla laboratoriomittakaavan tutkimus Tiina Leiviskä HuJa-projektin loppuseminaari, Oulun yliopisto Miksi luonnonmateriaaleja vedenpuhdistukseen?

Lisätiedot

Tuotantopäivitys 07.4.2011

Tuotantopäivitys 07.4.2011 Tuotantopäivitys 07.4.2011 DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking statements (as defined in the U.S. Private Securities Litigation Reform Act of 1995).

Lisätiedot

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos

Lisätiedot

Tavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita.

Tavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita. GEOMATERIALS Tavoite Projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää geopolymeeritekniikkaan pohjautuvia uusia tuotteita ja luoda näin uusia korkean teknologian liiketoimintamahdollisuuksia. Projektissa tutkitaan

Lisätiedot

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

Tehtäviä sähkökemiasta

Tehtäviä sähkökemiasta Tehtäviä sähkökemiasta 1. Millainen on sähkökemiallinen jännitesarja? Mitä sen avulla voidaan kuvata? Jännitesarjalla kuvataan metallien taipumusta muodostaa kemiallisia yhdisteitä. Metallit on järjestetty

Lisätiedot

MT KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET

MT KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET LUENNON PÄÄASIAT MT-0.3301 KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET Korroosiokenno Evansin diagrammi E-pH diagrammi Passivoituminen 3. luento, lisää sähkökemiaa 2 Merivesi Anodi Katodi Teräs Veteen liuennut happi

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Your Clean Water Assurance

Your Clean Water Assurance Your Clean Water Assurance Finland www.liqum.com Liqum -konsepti veden laadun reaaliaikaiseen hallintaan 1. LIQUM MITTAUKSET Mittaa veden laatumuutokset reaaliajassa. 4. HÄLYTYSPALVELU Mittalaitteet maistavat

Lisätiedot

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Epäpuhtaudet vesihöyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Susanna Vähäsarja ÅFConsult 11.2.2016 1 Sisältö Epäpuhtauksien lähteet ja kulkeutuminen vesihöyrypiirissä Korroosiovauriot ja muodot vesihöyrypiirissä

Lisätiedot

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA Jaksollinen järjestelmä Mitkä alkuaineet ovat oheisesta jaksollisesta järjestelmästä peitetyt A ja B? Mitkä ovat A:n ja B:n muodostamien kloridien stoikiometriat? Jos alkuaineita

Lisätiedot

KAIVOSTEN VESIENHALLINTA JA POHJOISTEN OLOSUHTEIDEN ERITYISPIIRTEET

KAIVOSTEN VESIENHALLINTA JA POHJOISTEN OLOSUHTEIDEN ERITYISPIIRTEET KAIVOSTEN VESIENHALLINTA JA POHJOISTEN OLOSUHTEIDEN ERITYISPIIRTEET Piia Juholin Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2018 SISÄLTÖ Pohjoiset olosuhteet Kaivosvedet ja kaivosvesien hallinta Kaivosvesien hallinta

Lisätiedot

MAK tentti Vastaa 5:een kysymykseen

MAK tentti Vastaa 5:een kysymykseen MAK-37.130 tentti 17.4.2000 Vastaa 5:een kysymykseen 1. Onko vedyn käyttö pelkistimenä järkevä vaihtoehto molybdenin valmistukseen molybdenioksidista, MoO2 1200 C:ssa vakiopaineessa (1 bar)? Päättele pelkistyksessä

Lisätiedot

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille

Lisätiedot