Tervetuloa kalastamaan.
|
|
- Pauliina Elli Majanlahti
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2009
2 Sisällysluettelo Tervetuloa kalastamaan 3 Kalastuskohteet 4 Kartta 5 Orvis Pro Shop Fiskars 6 Palvelut ja majoitus 7 Fiskarsin joki 8 Alakoski 9 Risslaån 10 Risslan putous 11 Kvarnbyån 12 Slickolammi 13 Sorvalampi 14 Fagergölen 15 Borgbyträsket 16 Åminnefors 17 Pohjan lahti 18 Kosken Kartano 20 Kärkelän kosket 21 Kärkelän joki 22 Kalaveden hoidosta 23 2
3 Tervetuloa kalastamaan. Alkava kausi on kalastajalle mielenkiintoinen. Olemme iloisia siitä, että olemme jälleen pystyneet laajentamaan Fiskarsin alueen kalastusmahdollisuuksia. Avovesikausi tuo yhdeksän jo olemassa olevan kohteen lisäksi viisi uutta kalastuskohdetta. Tarjoamme kalastuskohteina meren ja järven lisäksi lampia, jokia ja puroja, niin perhokuin virvelikalastajalle. Voit kalastaa oppaan kanssa tai ilman, yksin tai ryhmässä. Esite, jota nyt luet, on uusin versio kalastuskohteistamme. Hyvin hoidetuilla vesillämme pääset nauttimaan kalastuksen hurmasta, kuin myös ainutlaatuisesta luonnosta Lounais-Suomen ruukkimiljöiden katveessa. Alueen keskellä Fiskarsin ruukkikylässä, sijaitsee myös ainutlaatuinen Suomen hienoin kalastus- ja outdoor -liike. Tarjoamme kalastajalle erinomaisen valikoiman laadukkaita Orvis tuotteita. Vavoista vaatteisiin, keloista kelluntarenkaisiin ja uutuutena myös verkkokaupan välityksellä sinne missä ikinä asutkin. Käy tarkastamassa tuotteemme sekä tarjouksemme ja shoppaa laatumerkejä vaikka vuorokauden ympäri. Ne jotka ovat tutustuneet vesiimme jo edellisinä vuosina, ovat varmasti ilahtuneita niin kohteiden kuin kalaston sekä palvelutarjontamme kehitykseen. Nyt jo hyväksi todettujen kalavesien lisäksi jatkamme yhä kunnostusoperaatioita alueellamme. Suoritamme virtavesikunnostuksia enemmän kuin koskaan aiemmin alueella. Kalakannat ovat kääntyneet nousuun. Meritaimenen tulevaisuus näyttää alueella valoisammalta kuin koskaan. Yhteistyö alueen maa- ja vesialueiden omistajien kesken tuottaa hienoa tulosta, joka vaikuttaa positiivisesti pitkälle tulevaisuuteen. Pääset siis nauttimaan yhä useammin jalokalan tempoiluista siiman päässä, suurhaukien taisteluista ja unohtumattomista kokemuksista. Tervetuloa kalaan ja kauppaan. Kalastusluvat Kalastaessasi Fiskarsissa tulee valtion kalastuksenhoitomaksu olla suoritettuna jos olet vuotias. Voit maksaa sen postiin, pankkeihin tai netissä esim. Vesillämme ei läänikohtainen viehekalastuslupa ole pääsääntöisesti voimassa. Kysy tarkemmin liikkeestä. Tarvitset kalastuspaikkakohtaisen erityiskalastusluvan, jonka saat liikkeestä. Lupien hinnat vaihtelevat euron välillä/hlö/ vrk/ riippuen kohteista. Kohdekohtaisen luvan lisäksi voit valita myös 1. Fiskarsin alueluvan, jolloin voit kalastaa Slickolammilla, Sorvalammella, Fagergölenissä, Borgbyträsketissä ja Risslaålla. Luvan hinta vuonna 2009 on 35 e/vrk. 2. Kärkelän alueluvan, jolloin voit kalastaa Kärkelän joella ja Kärkelän koskilla. Luvan hinta vuonna 2009 on 40e/vrk. Kalastusalueemme ovat erityiskalastusalueita, joten jokamiehen oikeuteen perustuva pilkkiminen ja onkiminen on kohteissamme kielletty. 3
4 Orvis Pro Shop Fiskars Liikkeemme sijaitsee Länsi-Uudellamaalla, Pohjan taajamassa uudessa Raaseporin kaupungissa, joka perustettiin yhdistämällä Tammisaaren ja Karjaan kaupungit sekä Pohjan kunta. Pohja sijaitsee Karjaan läheisyydessä Tammisaaren pohjoispuolella Pohjan lahden perällä. Alue on tunnettu ruukeistaan. Tunnetuin ruukkikylistä on Fiskars, jonka keskellä liike sijaitsee. Liike on kunnostettu yli 100 vuotiaaseen makasiinirakennukseen, jossa materiaalit on huolella valikoitu Fiskarsin alueen omista puista. Orvis Pro Shopissa löydät Suomen laajimman valikoiman Orviksen perhokalastustuotteita, laadukkaat Orvis vapaa-ajan- kalastus- sekä metsästysvaatteet ja varusteet. Virvelikalastajalle tarjoamme monipuolisen valikoiman vieheitä sekä kela-, varuste- ja vapavalikoiman. Olemme keskittyneet erityiseti jerkkeihin ja meritaimenvieheisiin ja -välineisiin. Lisäksi liikkeestä löytyy muiden valmistajien metsästys- sekä ulkoiluvaatteita. Alan lahjatavaravalikoima on taatusti Suomen monipuolisin. Tarjoamme Etelä-Suomen monipuolisimman ja laadukkaimman kalastusalueen vain tunnin matkan päässä Helsingin tai Turun kauppatoreilta. Meille on helppo ja nopea tulla kalaan. Illaksi, päiväksi, viikonlopuksi tai vaikka viikoksi. Yksin, porukalla tai vieraiden kanssa. Opaspalvelulla tai ilman. Oppaamme ovat kokeneita kalastusoppaita, jotka hallitsevat niin perhokalastuksen salat joella, vaativat puro-olosuhteet, kelluntarengaskalastuksen lammilla kuin virvelöinnin nyanssit merellä. Lisäksi teemme yhteistyötä alueen muiden johtavien oppaiden kanssa. Merellä tapahtuvaan kalastukseen on käytössä veneitä opaspalveluineen. Myös Borgbyträsket järvellä on veneitä. Toimimme laajalla säteellä ja kykenemme järjestämään hauen-, meritaimen- tai kuhankalastusretkiä hyvin varustelluissa veneissä aina Kemiöstä Sipooseen. Varustamme kalastajamme tai ryhmän tarvittaessa laadukkailla välineillä. Joko teidän vieraanne tulevat ensikesänä kokemaan kalavesiämme? Yrityksille 4 Räätälöimme yrityspaketit tarpeen mukaan. Järjestämme halutessa vaikka barbequeta rannalla, kalastusta, heittoharjoittelua, kurssitusta you name it. Ryhmän koko on sovittavissa, samoin kuin kalastuskohde. Mikäpä olisi mukavampaa kuin yhdistää kokous- tai seminaaripäivään vapaa-ajan toimintaa. Järjestämme myös majoitukset, kylpyläpaketit, kalastusta merellä, joella, lammilla, kelluntarenkaasta, veneestä, rannalta, patikointia, luontonähtävyyksiä, linturetkiä, ruukkikierroksia, koulutusta, neuvottelutiloja jne. Ryhmäkoot hlö. Ota yhteyttä ja rakennamme yhdessä tapahtuman, joka jää taatusti positiivisesti vieraidenne ja teidän mieleen!
5 Palvelut ja majoitus Alueelta löytyy paljon monipuolista tekemistä. Kalastuksen lisäksi voimme järjestää metsästysjahteja. Kohteenamme ovat valkohäntäkauriit ja hirvet. Myös fasaanijahdit ja kyyhkysen metsästys onnistuvat. Kaikki jahtimme ovat rajattuja, joten ne ovat syytä varata etukäteen hyvissä ajoin. Alueella on kaksi golfkenttää, joten golfaamisen yhdistäminen kalastusreissuun onnistuu helposti. Tuskin monessakaan paikassa voi hyvällä sydämellä sanoa että puolisokin viihtyy kalareissulla. Siitä pitää huolen Fiskarsin ruukkikylän lukuisat pikkukaupat, pajat ja erinomaiset ravintolat. Ruukkikylässä voi kokeilla vaikka lasinpuhallusta ja taontaa sepän pajalla. Edellä mainitun lisäksi ryhmille on mahdollisuus melontaan Lohjan järvellä, tai vaikkapa vauhdin hurmaa Alamäkiformuloissa. Ruokailu on tärkeä osa retkeä. Alueen erinomaiset ravintolat Hotelli Wärdshus ja ravintola Kuparipaja tarjoavat laadukkaista ja ajankohtaisista raaka-aineista tehdyt erilaiset annokset, jotka täyttävät vaativankin kulinaristin toiveet. Kahvila Vanhasta Meijeristä löydät mainion kahvituspaikan pullineen ja kakkuineen. Voit vaikka istahtaa Kuparipajan terassille ottamaan huurteisen oluen kuumana kesäpäivänä. Majoituksesta vastaa Hotelli Wärdshus, joka on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti, jo vuodesta 1836, toiminut hotelli. Se on täysin uudistettu 2005 ja tarjoaa yksilölliset majoitustilat 1 tai 2 hengen huoneissa. Voit myös majoittua tunnelmalliseen B&B majoitukseen Kahvila Vanhaan Meijeriin, tai vuokrata Villiruusun pikkutalon, joka on pieni ihastuttava punainen tupa aamiaistarpeineen ja omine saunoineen. Erinomainen ratkaisu omaa rauhaa vaativiin johtoryhmän tapaamisiin, strategiakokouksiin, aivo- ja budjettiriihiin tai erilaisiin koulutustilaisuuksiin on Fiskars Forum jossa on sopivat tilat ja henkilökunta suurimmillaan 135 hengen tilaisuuksiin. Lisää tietoa ruukkikylän tarjonnasta ja majoitusten yhteystiedot löydät osoitteesta jossa myös on-line webkamera, josta voit kätevästi tarkistaa alueen säätilan ennen lähtöäsi. 5
6 Kalastuskohteet Kalastuskohteemme on sijoitettu viereisen sivun karttaan siten, että kohteen numero on samalla kohteen sivunumero. Löydät siis kohteen helposti ja siitä lisätietoa. No Kohde sivu 1 Fiskarsin joki 8 2 Alakoski 9 3 Risslaån 10 4 Risslan putous 11 5 Kvarnbyån 12 6 Slickolammi 13 7 Sorvalampi 14 8 Fagergölen 15 9 Borgbyträsket Åminnefors Pohjan lahti Kosken Kartano Kärkelän kosket Kärkelän joki 22
7
8 Puiden siimeksessä saattaa iso harjus tai meritaimen pyörähtää päiväkorennon perässä pinnan tuntumassa. Fiskarsin joki Kalastuskausi Parveilut Toukokuu Paistesurviaiset Vaaksiaiset Kesäkuu Pohjansirvikkäät Heinäkuu Isosilmäsurviaiset Ruutusirvikkäät Elokuu Putkisirvikkäät Isosilmäsurviaiset Streameri Mini tinseli, Vaaleanruskea zonker Pintaperho Goddard Caddis, Pale Morning Dun Uppoperho Bead head GRHE nymfi Risukoppa Fiskarsinjoki Fiskarsinjoki virtaa Degersjöstä Borgbyträsketiin ja sieltä mereen. Matkaa Degersjöstä Borgbyträsketiin on 2,5 km. Tällä matkalla jokeen yhtyy Risslaån Fiskarsin ruukkikylän kupeessa, jonka jälkeen joki virtaa ruukkikylän läpi. Makasiinisaaressa, viimeisenä rakennuksena joen rannalla on vanha viljamakasiini, jossa myös Orvis Pro Shop Fiskars sijaitsee. Joki virtaa rauhallisesti ja tasaisesti, kuten etelä-englantilaiset veljensä. Joesta löytyy kuitenkin muutama kivinen koskimainen pätkä. Joki näyttää ensi katsomalta matalalta, mutta veden kirkkaus pettää. Joessa on useita vyötäröön asti ulottuvia monttuja ja niistä pari on jopa rinnansyvyisiä. Joen pohjan kovasorainen kuoriosa on ohut ja jalka painuu helposti siniseen saveen. Pohjan herkän rikkoontumisen vuoksi kahlaaminen on täysin kielletty. Joen yläosa on osin kunnostettu. Alaosaan kunnostus viimeistellään vuoden 2009 aikana rakentamalla virranohjaimia sekä kariketta pidättäviä rakenteita. Lupa- alueen pituus on 1,3 km ja se käsittää makasiinisaaren ja Borgbyträsketin välisen jokialueen. Joen pudotuskorkeus on lupaalueella varsin pieni. Keskileveys on 8 metriä. Muutamaa kapeikkoa lukuun ottamatta joen uoma on varsin tasalevyinen. Jokea voisi sanoa Etelä-Suomen kalkkivirraksi. Veden ph. on parhaimmillaan 7,3 joka tarkoittaa mm. monipuolista hyönteisfaunaa. Päivänkorentojen parveilut kesäkuussa luovat loistavan mahdollisuuden kalastaa pinnasta ruokailevia taimenia. Joki virtaa puistomaisen kauniissa ympäristössä. Se halkoo kaunista niittyä suurten lehtipuiden varjossa. Puiden siimeksessä saattaa iso harjus tai meritaimen pyörähtää pinnan tuntumassa päiväkorennon perässä. Joen varjeltava aarre on meritaimen, joka on täysin rauhoitettu. Joessa tehdyillä ennallistamistoimilla pyritään parantamaan meritaimenen luontaisia lisääntymismahdollisuuksia. Taimenet nousevat merestä toukokuun alkupuolella ja osa asustaa joessa koko kesäkauden. Toinen nousu alkaa elokuun aikana. Loppukaudesta isomuksia voi säännöllisesti tavata joen syvimmistä montuista. Harjuksen alamitta on 50 cm. Harvassa paikassa eteläisessä Suomessa voi kalastaa yhtä upeita kaloja. Fiskarsinjoki ei ole kalapaikkana helpoimmasta päästä. Kirkas vesi ja arat kalat luovat haastavat puitteet kalastukselle. Toisaalta harvassa paikassa voi harrastaa näkyvän kalan kalastusta. Oppaan avustuksella ja varovaisella toiminnalla on suuri merkitys täällä. Vastaavaa paikkaa et löydä Suomessa. Tule ja koe jotain erilaista. Tule paikkaan, jossa ajalla ei ole merkitystä. 8
9 Meren ja kosken välissä on suistoalue, jonka kautta meritaimenet uivat jokeen. Joen isoimmat taimenet tavataan juuri täältä. Alakoski Alakoski on Fiskarsin joen viimeinen koski ennen joen laskemista mereen. Meren ja Alakosken välissä on suistoalue, jonka kautta meritaimenet uivat jokeen. Joen isoimmat taimenet tavataan juuri täältä. Varsinkin syysnousu on täällä meritaimenen kalastukselle hyvää aikaa, sillä keväällä seassa on turhan paljon haukea eli perukkeiden katkeamisia on tiedossa. Syksyllä hauet ovat lähinnä satunnaisia suurimpien vanojen muodostajien ollessa useampikiloisia meritaimenia. Kosken ja loppuosan virta-alueen pituus on n. 100m ja siinä on pudotuskorkeutta metrin verran. Joen veden väri on matalalla vedellä varsin kirkas, sen muuttuessa tulvassa vihertävän sameaksi. Koski muodostuu niskasta ja sen alla olevasta kahdesta poolista. Sen jälkeen se virtaa sillan alta jonka alapuolelle ennen loppuliukua kunnostetaan kevään 2009 aikana neljä pienempää poolia. Pooli on ehkäpä turhan komea nimitys pitäisi puhua mieluiten kosken rapuista. Kalastaminen ja liikkuminen on sallittua ainoastaan itärannalla. Joen ranta on helppokulkuinen, ja siinä on syytä kulkea hyvin varovasti jos mielii saada arkoja meritaimenia siiman päähän. Parhaat alueet ovat niska ja kosken loppuliuku aina viimeiseen mutkaan asti. Kalastuslupa myydään vain kahdelle kalastajalle kerrallaan. Sekä perho- että virvelivälineet ovat täällä sallittuja. Parhaat perhot ovat erilaisia pikkukalajäljitelmiä. Kokeile vaikka ruskea- ja vihreäsävyisiä zonkereita. Parhaat ajat eri kokoisille tinseleille ovat touko- ja kesäkuun aikana. Virvelillä kannattaa kokeilla erilaisia minileechejä, curly tail jigejä sekä pieniä ja kevennettyjä lusikkauistimia tai lippoja. ULvavat ovat tänne omiaan. Niillä pystyt kalastamaan tarkasti ja herkkyydellä. Kannattaa kuitenkin varmistaa että vapasi ja kelasi toimivat myös isomman kalan kanssa. Täällä vapautamme taimenet aina. Muita kaloja saa ottaa kalastuslain alamittoja ja määräyksiä noudattaen. Alakoski Kalastuskausi Parveilut Toukokuu Vaaksiaiset Kesäkuu Isosirvikkäät Vaakasurviaiset Heinäkuu Isosilmäsurviaiset Siiviläsirvikkäät Elokuu Koskisirvikkäät Okasurviaiset Streameri Super tinseli Olive cone head woolly bugger 9
10 Parhaimmat hetket voi kokea ilta- ja aamukasteen kera, jolloin arat puron asukit syövät pelottomasti. Risslaån Kalastuskausi Parveilut Toukokuu Vaaksiaiset Vaakasurviaiset Kesäkuu Pohjansirvikkäät Okasurviaiset Heinäkuu Isosilmäsurviaiset Siiviläsirvikkäät Elokuu Siiviläsirvikkäät Lentomuurahaiset Streameri Ruskea Mini Zonker Black woolly bugger Pintaperho Daddy Long legs Goddard Caddis Uppoperho Bead head GHRE nymfi Bead head Pheasant tail nymfi Risslaån Pieni ja kaunis Risslaån virtaa Myllyjärvestä noin 2 kilometrin matkan lähes keskelle ruukkikylää, jossa se yhtyy Fiskarsin jokeen. Osa joesta on rauhoitettu. Kalastettavan alueen pituus on n. 1,5 km. Uoman leveys on keskimäärin 3 metriä, joten kyseessä on mitä mainioin purokalastuskohde. Joella on kahdet kasvot. Toisaalla se kulkee tuuhean rehevän aluskasvillisuuden keskellä toisaalla taas lähes suorana keskellä niittyä ja peltoa aukeaa. Alaosaltaan mutkitellen voimakkaasti keskellä lehtipuumetsää. Molemmat jaksot ovat haasteellisia ja hyvin erilaisia kalastusalueita. Pelto-osuuden ja ylämetsä-alueen osalta joki on koko kauden erittäin kirkasvetinen. Lupa-alueen yläosassa on pieniä koskimaisia jaksoja ja niiden alapuolten montut kannattaa kalastaa tarkoin. Kun joki siirtyy virtaamaan niittyjen ja peltojen keskelle on syytä liikkua erittäin varovaisesti. Pelto-osuuden yläosasta löytyy hienoja ja yllättävän syviä monttuja, josta saatat saada nättejä taimenia. Peltoosuuden keskiväliltä alkava pohjakasvusto antaa hyvin suojaa kaloille ja niitä voikin lymyillä siellä monissa paikoissa. Kasvustosta kannattaa etsiä sopivia aukkoja ja heittää vaikkapa pinturia niihin. Myös maahyönteiset ovat kaloille merkittävä ravintolähde täällä. Heinäsirkkajäljitelmiä kannattaa kokeilla ilman muuta. Yleensä parhaiten kaloja saa pienillä streamereilla alavirtaan uittaen, mutta varsinkin alkukaudesta touko- ja kesäkuun alkupuolella on ilta- ja aamuhämärän vaaksiaisparveilut merkittäviä ja niinpä taimen yleensä puraisee vihaisesti sille tarjottua Daddy Long Leggs perhoa. Joen metsäosuuden rusehtava vesi on pääosan vuodesta aivan kirkasta, mutta sateen jälkeen se on muutaman päivän savisameana. Täällä hiipiminen ja hennot vavat ohuine perukkeineen ovat paikallaan. Kalastus kannattaa keskittää alueelle leimaa antavien koskipyrähdyksien monttukohtiin. Joessa streamerin alavirtaan uittaminen on tehokasta, mutta myös nymfit, pupat ja pinturit toimivat hyvin. Pintureita kannattaa tarjota varsinkin koskikohtien ensimmäisten kivien ympäristöön, joiden kupeessa lymyilee usein nättejä pikkutaimenia. Parhaimmat hetket voi kokea ilta- ja aamukasteen aikana, jolloin arat puron asukit syövät pelottomasti. Silloin puron pinta herää kuin varkain eloon... Joen kalastona on taimenta ja satunnaisesti kirjolohia ja vain perhokalastus on sallittu. Joelle myydään ainoastaan 2 lupaa vuorokaudessa. 10
11 Vesi putouksessa on aivan kirkasta ja taimenet ovat täällä kuin pieniä jalokiviä. Risslan putoukset Risslan putoukset alkavat Myllyjärven padosta alavirtaan. Putoukset ovat itse asiassa hyvin jyrkästi portaittain etenevä koski, jonka pudotuskorkeus on peräti 18 metriä ollen siis Etelä-Suomen korkein putous. Portaita on putouksessa virtauksesta riippuen 6-10 kappaletta. Tämän lähemmäksi et Suomessa pääse aitoa Appalakkien vuoriston purotaimenjokea. Putouksen taimen on erittäin haasteellinen. Niitä on harvassa ja käytännössä ne löytää vain portaista. Kooltaan taimen on pientä, joten välineiden on syytä olla tähän tarkoitukseen sopivat, eli lähinnä 1-3 luokan perhokalastusvälineet. Vavan mittana 5 7 on sopivin. Pienellä pintaperholla tai nymfillä kalastava saattaa onnistua parhaiten. Putous virtaa suurten kuusten ja kalkkiperäisen maan tunnusmerkkinä olevien pähkinäpensaiden katveessa. Alue on osa luonnonsuojelualuetta, joten kalaan voi mennä ainoastaan yksi perhokalastaja kerrallaan oppaan kanssa. Parasta kalastusaikaa on ilman muuta toukukuu ja kesäkuun alku. Vesi putouksessa on aivan kirkasta ja taimenet ovat täällä kuin pieniä jalokiviä. Risslan putous Kalastuskausi Parveilut Kesäkuu Pohjansirvikkäät Vaakasurviaiset Heinäkuu Koskisirvikkäät Vaakasurviaiset Elokuu Koskisirvikkäät Pintaperho Goddard Caddis pieni, Klinkhammer, vaalean ruskea Uppoperho Pheasant tail nymfi GHRE nymfi 11
12 Pientä metsäjokea ja aitoja villejä taimenia etsiville perhokalastajille joki on erinomainen kalastuskohde. Kvarnbyån Kalastuskausi Parveilut Toukokuu Paistesurviaiset Vaaksiaiset Kesäkuu Pohjansirvikkäät Okasurviaiset Heinäkuu Isosilmäsurviaiset Siiviläsirvikkäät Elokuu Lentomuurahaiset Isosirvikkäät Streameri Zonker-luonnonvaalea Muddler minnow Pintaperho Nelson s caddis BWO Uppoperho Ruskea Jack nymfi Hydrolarva Kvarnbyån Finnsjön ja Degersjön väliin jäävä reilun kilometrin pituinen Kvarnbyån virtaa peltojen reunustamassa laaksossa, hyvinkin tiheän lehtipuuvaltaisen metsän siimeksessä muodostaen useita koskikohtia. Pudotuskorkeutta järvien välillä on reilut seitsemän metriä. Joki on keskileveydeltään 5-7 metriä ja se on pääosan kaudesta kirkasvetinen. Alueelle antavat ilmettä vanhat lahoavat tukkisuisteet, uppotukit ja kaatuneiden puiden rungot. Kvarnbyån salaisuutena ovat Degersjöstä nousevien taimenten kanta. Toisaalta myös yläpuolisista järvistä laskeutuu jatkuvasti taimenia jokialueelle. Joen kalastusjärjestelyillä on tarkoitus turvata alueen taimenkanta ja parantaa Degersjön taimenen tilaa. Jokea tullaan kunnostamaan vuosien aikana kevyesti, jolloin luodaan lisää kutualueita ja pienpoikaskivikoita. Silloin myös rakennetaan polku joenrantaan sekä tarvittavia heittopaikkoja raivataan mutta vain harkiten. Koko joen ilme on tarkoitus olla jatkossakin erämaamainen. Pientä metsäjokea ja aitoja villejä taimenia etsiville perhokalastajille joki on erinomainen kalastuskohde. Kvarnbyån ainutlaatuisuudesta johtuen vain 3 kalastajaa kerrallaan pääsee kalaan alueelle ja vain perhokalastus on sallittu. Parhaiten kalat löytää mutkien ulkokurvien montuista tai isojen puunrunkojen alta. Varsinkin touko- ja kesäkuussa voit löytää hienosti pintovia taimenia, kunhan kuljet rantoja pitkin riittävän rauhallisesti ja varovaisesti. Kalastus on laadukasta pitkin kesää, joskin keskikesällä vain yöaikaan voi onnitella itseään. Loppukesästä alkavat Degersjön taimenet siirtyä jokeen kutua varten ja tällöin on mahdollisuus useampikiloisiin kaloihin. Perukkeen on syksyllä syytä olla riittävän paksu, sillä kaloilla on monta mahdollisuutta katkaista se. Pintureita kannatta kokeilla läpi kauden ja varsinkin alkukaudesta joessa on hyvin myös vesiperhosia ja niiden pupien kuoriutumiset ovat merkittäviä. Pienillä streamereilla kannattaa kokeilla uittaa varoen alavirtaan ja monesti hyvinkin pitkällä siimalla. Alueen taimen on rauhoitettu, mutta varsinkin alaosaan jokea löytää tiensä sekä siika että isot ahvenet, joita kelpaa ottaa mukaan vietäväksi niin haluttaessa. 12
13 Parhaiten kala on puraissut vieheeseen parkkipaikan niemen molemmin puolin sekä itäosan kallioiden kupeista. Slickolammi Slickolammi sijaitsee muutama kilometri Fiskarsin ruukkikylän pohjoispuolella ja Antskogintien itäpuolella. Lampi on metsän reunustama ja kooltaan n. 600m pitkä ja 400m leveä. Se on muodoltaan pyöreähkö ja se on harjun kupeessa ikään kuin suppana. Harjun reuna ja itäosan rantojen jyrkät kalliorannat antavat leimansa lammelle. Vesi on varsin kirkasta. Veden laadusta pitävät huolen lammen pohjan lähteet. Lammen pohja vaihtelee kovasta hiekkapohjasta mutarantaan. Itse ranta on pääosin kovapohjainen. Lammen itärannalta lähtee laskupuro Degersjöhön. Puro on kuitenkin kuivana keskikesällä. Lammelle on rakennettu useita heittolaitureita sekä raivattu heittoaukkoja, joten niin virvelillä, kuin perhollakin on suhteellisen helppoa kalastella. Perusajatuksena onkin tarjota mainio kalastuskohde koko perheelle, joten täällä myös perheen pienemmät kalastajat pääsevät turvallisesti paneutumaan kalastuksen saloihin. Lampea kiertääkin raivattu polku ja länsireunan kosteikkorannalle on rakennettu pitkospuut. Lammella voi kalastaa myös kelluntarenkaasta, jonka kanssa kalastaja pääseekin hyvin helposti kalojen lähelle. Kelluntarenkaita voi myös vuokrata Orvis Pro Shopista. Näin voit näin helposti testata miltä sen käyttö tuntuu. Slicolammilla on myös pilkkiminen sallittu talvikaudella. Lampi onkin yksi Etelä-Suomen parhaista jalokalan pilkintälammista. Kalasto koostuu normaaleista järvikaloista sekä hoitokaloina taimenista, kirjolohista ja steelheadeistä. Myös kääpiösiikaa on jonkin verran, mikä sopii steelheadeillekin oikein hyvin. Ne syövät hanakasti pikkukaloja ja niinpä minitinselit ja erilaiset muut streamerit toimivat täällä hyvin. Perhostajan kannattaa kuitenkin useimmin varustautua pitkällä jalkaisella perukkeella. Siihen voi tarvittaessa rakentaa sivuperukkeet sekä varustaa se erilaisilla kaksisiipisjäljitelmillä. Kaksisiipisten kuoriutumiset ovat merkittäviä ja kaikki kalat syövät niitä silloin. Loppukesästä myös isot vesiperhospinturit ovat toimivia, mutta niitä kannattaa kokeilla myös aamuisin läpi koko kauden. Virvelillä kalastavalle pienet jigit ja lipat toimivat parhaiten. Kupari on ollut hyvä väri läpi kauden. Parhaiten kala on puraissut vieheeseen parkkipaikan niemen molemmin puolin sekä itäosan kallioiden kupeista. Kelluntarenkaalla pääsee myös lumpeikkojen reunojen lähelle, josta löytää kalaa aina. Slickolammi on hyvä kalastuskohde läpi koko kauden. Kohde on oiva päiväretki kohde niin virvelillä kuin perholla kalastaville. Slickolammi Kalastuskausi Parveilut Toukokuu Kaskisiipiset Kesäkuu Isosirvikkäät Okasurviaiset Heinäkuu Kaksisiipiset Suursurviaiset Elokuu Putkisirvikkäät Lentomuurahaiset Streameri Black leech zonker luonnonvaalea Pintaperho Nelson s caddis Griffit s gnat Uppoperho Red Buzzer Gold head black nymfi 13
14 Harvassa paikassa näkee yhtä paljon pintovia kaloja kuin täällä. Sorvalampi Kalastuskausi Parveilut Toukokuu Kaskisiipiset Kesäkuu Isosirvikkäät Okasurviaiset Heinäkuu Kaksisiipiset Suursurviaiset Elokuu Putkisirvikkäät Lentomuurahaiset Streameri Black cone head woolly bugger Olive cone head woolly bugger Pintaperho Griffit s gnat Musta muurahainen Uppoperho Olive Buzzer Gold head black nymfi Sorvalampi Sorvalampi sijaitsee myös muutaman kilometrin pohjoiseen Fiskarsin ruukkikylästä, Antskogintien itäpuolella, lähellä Slickolammia. Se on pienehkö, pitkänomainen lampi, jolle koillisrannan jyrkkä kallio antaa ominaisleiman. Vesi on humuksen värjäämää mutta varsin kirkasta. Lampi on metsän siimeksessä ja osa rannoista on hetteisiä. Rannoille on rakennettu muutamia pikku laitureita joilta perhon heitto onnistuu mainiosti. Lampi on mitoiltaan noin 150m leveä ja 400m pitkä. Se on tarkoitettu vain rannalta tapahtuvaan perhokalastukseen. Autot pysäköidään tien varteen ja pysäköintipaikalta on rantaan noin 100m. Reitti rantaan on merkitty. Harvassa paikassa näkee yhtä paljon pintovia kaloja kuin täällä. Kalat hyödyntävät runsaasti veteen joutuneita maahyönteisiä. Mutta lammessa on myös paljon kaksisiipisiä. Rullausheitot ovat avainasemassa ja onkin hyvä ottaa mukaan hieman normaalia pidempi vapa, jolla heitot saa riittävän pitkälle. Tyypillisesti 4-5 luokan välineet ovat parhaimpia tälle lammelle. Lammessa on taimenta, kirjolohta sekä puronieriää. Niitä on istutettu erikokoisina, joten kalasto on varsin luonnollisen tuntuinen. Lammessa asuu myös pieniä ja lähes mustia paikallisia taimenia. Suurimmat paikalliset kalat ovat olleet kuitenkin 50 cm luokkaa, mutta yleensä ne ovat cm kokoisia. Nämä taimenet erottaa istutetuista siitä, että niillä on rasvaevä. Kyseessä on todennäköisesti Degersjöstä kudulle nousseiden taimenten jälkeläiset, jotka laskupuron kuivuttua eivät ole löytäneet enää reittiä väljemmille vesille. Vaikka ne ovatkin lähes mustia ne ovat yleensä erittäin hyväkuntoisia ja kauniita kaloja. Lukumääräisesti parhaat saaliit saadaan juuri Sorvalammelta. Kaikki kalat lammessa on vapautettava. Lammen kalastus alkaa heti jäiden lähdön jälkeen huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa. Tällöin toimivia perhoja ovat kuulapäiset nymfit ja pienet mustat streamerit. Myös neidonkorento nymfejä kannattaa kokeilla. Niitä esiintyy pohjassa tuohon aikaan paljon. Veden lämmittyä kalat siirtyvät pinta-aktiivisiksi ja saat niitä erilaisilla perhoilla. Vesiperhoset ja maahyönteiset ovat silloin kalojen pääravintona. Loppukauteen tultaessa kaksisiipisten osuus ravinnosta kasvaa. Sorvalammella voit kokea aitoa erämaan rauhaa. 14
15 Tumma pinta kätkee syvyyksiinsä salaisuuksia, muun muassa eskimokoiran kokoisia kirjolohia ja taimenia. Fagergölen Fagergölen sijaitsee muutaman kilometrin pohjoiseen Fiskarsin ruukkikylästä lähellä Slickolammia, mutta Antskogintien länsipuolella. Sinne kävellen matka kestää Sickolammin pysäköintipaikalta noin 7 minuuttia. Fagergölen on nimensä mukaisesti kaunis, hieman pitkänomainen lampi. Pituudeltaan se on noin 300 m ja sen leveys on 100 m. Lampi on lähes pohjois- eteläsuuntainen ja se sijaitsee harvapuustoisen mäntykankaan keskellä. Lammen vesi on lievästi humuspitoista ja pohjan tummuus antaa leimaa lammelle. Tumma pinta kätkee syvyyksiinsä salaisuuksia, muun muassa eskimokoiran kokoisia kirjolohia ja taimenia. Perukekärjen minimipaksuus on 0,20 mm ja paksumpaakin se saa mielellään olla. Lammen rannat ovat etelä- ja pohjoisosaa lukuunottamatta kovia ja helppokulkuisia. Etelä- ja pohjoisosassa ei myöskään saa kalastaa. Länsi- ja itärannalle on raivattu useita hyviä heittoaukkoja. Lammella pystyy heittämään käytännössä vain rullausheittoa. Kalastus on teknisesti helppoa ja kalastaja pystyy kalastamaan käytännössä jokaisen kolkan rannalta käsin, lukuun ottamatta tietenkin lammen keskiosaa. Lammen pohjan rantavyöhykkeellä kasvaa ruohomaista sammalta, joka on pullollaan siiroja, päivänkorentojen nymfejä, neidonkorentonymfejä sekä muita pieneliöitä. Rantojen lähellä kulkiessa kannattaa siis olla varovainen, jotta ruokailevat kalat eivät pelästy. On selvää, että myös erilaiset maahyönteiset kuuluvat kalojen ruokavalioon. Samoin lammessa elävät pikku ahvenet. Erilaiset ärsykeperhot, lähinnä streamerit, ovat toimivia varsinkin alkukaudesta. Alkukesästä varsinkin toukokuun lopulla neidonkorentonymfit toimivat hyvin. Kesäkuussa kalat ahmivat malluaisia. Niitä kalat syövät aivan rannan tuntumassa, joten rantaa kannattaa lähestyä varovaisesti. Elokuussa iso vesiperhospinturi hieman viistätettynä antaa sydämellesi ylimääräisen sykäyksen kalan isku on yleensä raju. Loppukaudesta erilaiset iskupistein varustetut uppoperhot ovat toimineet parhaiten. Vain rannalta tapahtuva perhokalastus on sallittu. Lohikalat on vapautettava. Fagergölen Kalastuskausi Parveilut Toukokuu Kaksisiipiset Malluainen Kesäkuu Malluainen Neidonkorento Heinäkuu Isosirvikkäät Okasurviaiset Elokuu Putkisirvikkäät Lentomuurahaiset Streameri Minitinseli Conehead leech oranssi Pintaperho Daddy long legs Goddard caddis iso Uppoperho Neidonkorentonymfi Corixa 15
16 Borgbyträsket Kalastuskausi Vieheet Pikku Buster jerkki ahven Callicocat hopea Ahven Atom Tinseli iso Slinky Papukaija Marabou deciever valko/sini Borgbyträsket Borgbyträsket on Fiskarsinjoen viimeinen allas ennen joen laskemista mereen. Se sijaitsee lähellä Pohjan taajamaa, ruukkikylän eteläpuolella. Järven vesi on lievästi savisameaa, näkösyvyyttä on kuitenkin mukavasti. Järven pituus on 1,5 km ja leveys 500 m. Kalastusalueeseen kuuluu järven pohjoispää, itäranta ja eteläosa. Suurhaukia voi tavoittaa järven kummassakin päässä. Hauet nousevat kutemaan merestä ja joukossa on todella isomuksia. Paras mahdollisuus suurhauen saamiseen on alkukaudesta. Kaislikot ovat matalia ja kasvillisuus on rannoilla runsaahkoa. Tästä johtuen monin paikoin löytyy mielenkiintoisia paikkoja niin uistimella -kuin perholla kalastavalle. Parhaat vieheet isomuksille ovat kelluvia tai hitaasti vajoavia jerkkejä, joita voi uittaa matalassa. Omalla uittokäsialallaan voi tarpeen mukaan muokata uintia houkuttelevammaksi. Uppojerkeillä kannattaa kalastaa varsinkin pohjoispään matalikon jälkeen, jossa pohja syvenee useampaan metriin. Useimmiten hauet oleskelevat tällä alueella. Järvellä on suhteellisen helppoa kalastaa perholla. Erilaisia siimoja käyttäen ja perhojen painotuksia sovittaen voi helposti kalastaa kaikki syvyydet. Isot tinselit, slinky-streamerit ja marabou decieverit ovat toimivia kuten hauille yleensä muuallakin. Suosittelemme kaikkien isojen haukien vapauttamista. Pienempiä 1-3 -kiloisia voi hyvinkin ottaa ruokakaloiksi ne ovat niitä maukkaimpia. Keväällä ja syksyllä jokeen nousevat meritaimenet joutuvat uimaan järven läpi päästäkseen ylävirtaan. Tällöin myös niiden saaminen on mahdollista. Keväällä pienet tinselit ovat hyviä ja syksyllä muutkin pikkustreamerit ovat toimivia. Suosittelemme kaikkien taimenten vapauttamista ovathan ne matkalla lisääntymään ja tuottamaan meille kalastajille lisää ilonaiheita. Lupahintaan kuuluu aina vene ja vain veneestä kalastus on sallittua. Myös kelluntarenkaan käyttö on sallittu. Käytössä on kaksi Buster XS -venettä soutuvarustuksella. Vene on erittäin vakaa ja siitä on helppoa heittää myös perhoa. Veneeseen mahtuu kaksi kalastajaa kerralla. Venelaituri sijaitsee järven itärannalla ja siitä on helppo suunnata eri suuntiin ottipaikoille. Kalastus on sallittu vain veneestä, joten rannalta kalastus on luonnollisesti silloin kielletty. Järvi on luonnonkaunis ja muistuttaa luonteeltaan tavallaan brittiläistä tekojärveä. Ehkäpä siitä löytyy joskus myös siikaa ja upeita kirjolohia. 16
17 Åminnefors Åminnefors on Karjaanjoen viimeinen koski ennen joen laskemista mereen Pohjan lahden pohjoispäähän. Koski on itse asiassa voimalaitoksen jälkeinen virta-alue, jossa parhaimmat kalapaikat ovat voimalan alapuolinen loppuliuku sekä alueen puolessa välissä olevat särkät. Näillä alueilla näkee hienoja lohia ja meritaimenia pintomassa nousun aikana. Alueen pituus on toista kilometriä, josta hyvää kalastusaluetta on n. 700 metriä. Kalastus on sallittua vain joen etelärannalta. Joki on metriä leveä ja osin etelä rannaltaan kahluukelpoinen. Joki sinällään on suhteellisen matala ja siinä pystyy hyvin käyttämään niin perhoja kuin lusikoita ja vaappuja. Varsinkin alkukaudesta ja loppukaudesta paikka on kokemisen arvoinen. Virran syvyys on 1,5 2 metriä ja pohja on täynnä kiviä ja erilaista rautaromua muistoja menneiltä ajoilta. Veden sävy kertoo kalastajalle, että eriväriset fluorivärit ovat toimivia vieheissä. Lohen pintaperhostelua kannattaa kokeilla keskikesällä kun ensimmäiset, isoimmat lohet nousevat jokeen. Lohi on keskikooltaan oikein mukavan kokoista, isoimpien ollessa 7-9 kg. Menneinä vuosina joesta on saatu jopa 20 kiloisia vonkaleita. Loppukaudesta joessa on myös erittäin hyvin vaellussiikaa, joka ottaa myös perhoon. Perhoista vihreä- ja lilasävyiset putkiperhot ovat toimivia. Samoin pinkki on ollut hyvä väri. Perhojen on syytä olla suhteellisen kookaita ja tuuheita, jotta kala havaitsisi ne sameassa vedessä. Kirkkaamman veden aikana myös pienet kaksihaaraset lohiperhot ovat toimivia. Yleisesti voi sanoa, että vastaavat perhot kuin Kymijoessa ovat toimivia täälläkin. Meritaimenen kalastukseen mahdollisimman myöhäinen syksy ja toisaalta toukokuu ovat hyviä aikoja. Ne ottavat hanakasti minitinseleihin ja vaaleisiin zonkereihin. Myös mustat ja oliivinvihreät woollybuggerit ovat toimivia. Siika nousee jokeen aivan loppusyksystä. Ne ovat varsin kookkaita ja ottavat vieheeseen ajoittain hyvinkin. pienestä Black Zulusta aina oranssiin putkiperhoon toimivat hyvin. Myös kevättalvella, ennen tulvien tuloa kannattaa kokeilla siian kalastusta. Kalastus on sallittu rannalta vain 100 metriä padon jälkeen kalastuslain määräyksen mukaisesti. Parhaiten kalastaminen onnistuu drift- boatista, jollaista tarjoamme oppaan kera. Pääset silloin kalastamaan käytännössä koko uoman, eri syvyyksiltä ja eri tekniikoilla. Loppuosassa, ennen merta, vaanivat alueen suurhauet viehettäsi. Kalastus on sallittu niin perho- kuin virvelivälinein. Tavoittena on että lupamääräykset vahvistuvat vuoden 2009 aikana. Åminnefors Kalastuskausi Vieheet Salamander hopea Rapala Countdown sininen/hopea Tempeldog Colden Killer Black Bomber 17
18 Pohjan lahti Kalastuskausi Vieheet Buster jerkki ahven Curlytail jigi fluorikeltainen Atom valkoinen/sininen Iso vihreä kulta tinseli, Puna valko Slinky Valko Sini marabou deciever Pohjan lahti Pohjan lahdesta mainitaan usein, että se on Suomen ainoa vuono. Pitkänomaisena ja mäkien reunustamana se onkin helppo uskoa. Pääosin tämä merenlahti on sorapohjainen. Sen pohjoispäässä, lähellä Pohjan kunnan taajamaa on mahtavat kaislikot sekä kuhamatalikot, siis kaislikon kupeesta haukea ja muualta kuhaa. Kuulostaa yksinkertaiselta. Pohjan lahtea on maanomistuksellisista syistä johtuen kalastettu kautta aikojen lievemmin kuin muita läheisiä merialueita. Muutama kartano ja ruukkiyhtiöt ovat omistaneet myös kalastusoikeuden, joten verkolla kalastamisen perinne on selvästi heikompi kuin muualla merialueella. Kalasto on siis verraten hyvässä kunnossa. Lisäksi meritaimen ja lohi tuottaa usein miellyttäviä tärinöitä vavan päässä. Parhaina vieheinä voisi sanoa kuhalle olevan erilaiset jigit, spinnerbaitit ja vaaput. Ruskeat ja halokeltaiset sävyt ovat useimmiten toimivia. Hauelle tarjoamme isoja kalajigejä ja jerkkejä. Hauen perhokalastus tuottaa hyvän tuloksen. Tällöin erilaiset slinkyt, marabou decieverit ja jättitinselit ovat käyttökelpoisia. Lahden eteläpäässä on Tammisaaren kaupunki ja sinne on matkaa vain 15 km. Tammisaaren alueen vedet ovat maankuuluja myös suurhauista. Siis koko Pohjan lahti ja sen suualue tarjoaa varmasti elämyksiä. Tarjoammekin laadukasta kalastusta ammattitaitoisten oppaiden kera usealla läheisellä merialueella. Veneemme ovat täysin varusteltuja ja meiltä löytyy laadukkaaseen kalastuspäivään niin välineet, vaatetus kuin ruokailu. 18
19
20 Kosken Kartano Kalastuskausi Vieheet Pikku Buster jerkki Särki Mato jigi -öljy Atom -hopea Iso tinseli, Slinky -valkoinen/oranssi Valko Sini marabou deciever Kosken kartano Kosken kartanon vedet virtaavat Kiskonjoen Koskella. Alueen pituus on noin 2 kilometriä, alkaen vanhalta yläsululta jatkuen aina kartanon padolle asti. Alue on vehreä ja idyllinen kartanomiljöö, jossa maanomistaja hoitaa maitaan luomuperiaatteella. Joki on hauenkalastajan paratiisi. Sen keskileveys on n. 40 metriä ja virtaus joessa on kohtuullinen. Joki on aina jonkin verran savisamea. Joen länsiranta on puuton pelto ja itärantaa reunustaa nuori metsä. Itse rantavyöhyke on kaislainen ja osin lumpeiden valtaama. Aivan mahtavaa aluetta hauelle siis. Kalastus tapahtuu aina veneestä, joka kuuluu lupaan. Varmimmin saaliin makuun pääsee oppaan kanssa kalastettaessa. Tyypillisesti kalastus tapahtuu tällöin drift boat tyylillä, eli opas antaa veneen ajelehtia hallitusti alavirtaan. Tällöin kalastajat pääsevät heittelemään käytännössä kaikki parhaat ottipaikat. Kun päivän aikana tekee muutaman laskun pystyy alueen haravoimaan erittäin tehokkaasti. Rannalta kalastus ei ole sallittua. Erilaiset vaaput, lusikat ja jerkit ovat toimivimpia. Myös jigiä kannattaa koittaa. Joessa on myös kuhaa, ja niiden kanssa toimii parhaiten kellertävät jigit. Kosken kartanon vedet toimivat läpi kauden alkaen huhtikuun lopulta lokakuulle. Suosittelemme ainakin isoimpien haukien vapauttamista. 20
Beat 1 Rostad ja Sanden
Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
Istutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
Heippa. Jari Vanhakylä
1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen
Kalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan
Kaunis pieni saalistaimen
Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Mutta riittääkö tuo saalis houkuttelemaan alueelle matkailijoita? Millaisin toimin Kainuun kalavesiä saataisiin houkuttelevammiksi? Pienestä joesta tuli
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...
Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
Ulkoilua Kuolimon äärellä!
Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja
KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 2/4/18 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
KymiSun. Tervetuloa retkillemme luontoon, kulttuuriin, historiaan ja ihmiseen.
tarjoaa unohtumattomia elämyksiä veneretkillä yrityksille, ryhmille ja yhteisöille. Kymijoen historiaretkillä, Verlan kirkkailla vesillä ja Unescon Maailmanperintökohteessa, sekä Repoveden erämaiden siimeksessä.
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
Pro Pohjolan. perhokuvasto. www.ottiperho.com. www.ottiperho.com
Pro Pohjolan perhokuvasto 1 22 Otti lohiperhot Crystal flash kokoelma Nousulohi Laggon hopea Hopearuoste Hopeanuoli Crystal flash kokoelma 2 Veidnesin vihree Kirkas nousija Keskipäivän kirkas Keltainen
UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015
UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin
Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
Vaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola
Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen
Valitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013
1 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Kaisaniemenkatu 4 A PL 820, 00101 Helsinki Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013 1. Taustaa Kalastusasetuksen 17
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA
KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA
Joensuun kalastuskunta
Lupien myyntipaikat Pyydys- ja vieheluvat Koskikalastusluvat kalastuskunta Carelicum/ palvelut Koskikatu 5, p. (013) 267 5221 Neste Noljakka Kosti Aaltosentie 1, p.(013) 801 212 Jokierä Oy Joensuu/ Hasaniemi
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
Mökkien vuokraus Suomessa. SunrayTravels
järjestää vapaa-ajan toimintaa Suomessa ja tarjoaa erilaisia matkailupalveluja, kuten mökkivuokraus, kalastus, kuljetuspalvelut, venevuokraus ja erilaiset retket. Sivusto sunraytravels.fi on mökkien, kalastusoppaiden,
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS
IMATRA - FINLAND Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI Kalastajan opas VUOKSI KALASTAJAN OPAS Kalapaikkana Vuoksi Vuoksen kalastusmatkailulla on pitkät perinteet. Ensimmäiset tarinat
TAITAVA PERHOKALASTAJA
Perhokalastus on arvostettu urheilukalastustuksen muoto. Se tarjoaa hienoja elämyksiä, luonnonläheisyyttä, virtakalojen sulavaa kauneutta, hyönteismaailman ja perhosidosten väriloistoa. Siinä koetaan heittosiiman
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.
KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. Kartta 5. Alakoski nykytilassa karttahahmotelmana. Kartta 6.Ilmakuva
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
Kalastaminen. Ruotsissa. Esitteen on rahoittanut Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto
Kalastaminen Ruotsissa Esitteen on rahoittanut Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto (Naturvårdsverket) Kalastaminen Ruotsissa Kalastaminen on hauska ja jännittävä harrastus, josta voi nauttia ympäri vuoden.
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
Kalastusalueen vedet
Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi
Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä
Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen
Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.
Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat
PORVOON KAUPUNGIN VESIALUEIDEN KALASTUSSÄÄNNÖT 2019
PORVOON KAUPUNGIN VESIALUEIDEN KALASTUSSÄÄNNÖT 2019 sivu 1 / 2 1. Porvoon kaupungissa tai Askolan kunnassa asuville sekä Porvoon kaupungissa sijaitsevan vapaaajanasunnon omistajille tai vuokralaisille
Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki Pintabomberin sidonta - Asko Jaakola sarvijaakko@msn.com
3,17$%20%(5,16,'217$ Lohen pintaperhokalastus on mielenkiintoinen menetelmä vaiheessa, jossa lohi on vallannut oman asentopaikkansa joessa ja näyttäytyy kalastajalla asentopaikassaan. Pintaperhokalastuksessa
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
Jousella kalastus. SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi. versio 1.0. 2010 Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry
Jousella kalastus SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi versio 1.0 Mitä kalastusasetus säätää? Jousikalastus rinnastetaan atraimella ja harppuunalla kalastamiseen. Kalastusasetus
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat
Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta
Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa
Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.
DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI
DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI Lopen sininen retkeilyreitti 3 km Lopen sininen reitti lähtee Tauluntien varressa olevalta pysäköintialueelta. Reitti kulkee aluksi kapeaa polkua pitkin mäntymetsikön
PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014
PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen
Perhokalastusmatkat - Norja, Gaula Flyfishing
Fishmaster Finland Oy Kuokkakuja 8 21260 RAISIO Puh: 0400-824530 jouni@fishmaster.fi www.fishmaster.fi Perhokalastusmatkat - Norja, Gaula Flyfishing Lohen perhokalastusmatkat Keski-Norjan Gaula-joelle
Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Contrarian Helsinki 6.4.2018 Jarno Aaltonen Vuodet 2009-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä. Enemmän harrastus kuin ammatti. Halu kehittyä kova.
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
Kalastussääntöjä ja lupien hinnat otteita tulevasta Tenoinfo esitteestä
Kalastussääntöjä ja lupien hinnat otteita tulevasta Tenoinfo 2017 -esitteestä III Ulkopaikkakuntalaisten kalastussääntöjä Tenojoessa Tenojoen rajajokiosuudella on voimassa vuonna 2017 Suomen ja Norjan
Kalastuslainsäädäntöä
KALASTUSOPAS HYVÄ KALASTUKSESTA KIINNOSTUNUT! Tämä opas sisältää perustietoa kalastuksesta Posion alueella. Oppaaseen on koottu tiedot tärkeimmistä kalastusalueista kunnassa, sallituista menetelmistä sekä
Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
HARJUKSEN KUTUALUEIDEN
HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ ELOKUUSSA JA SYYSKUUSSA 2010 TEHTYJEN KARTOITUSTEN TULOKSET Puruveden Harjus ry 2011 HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ
VARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.
Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)
Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-
Karjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella
Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa
Koskikalastus Ruunaalla -opiskelukokonaisuus
Koskikalastus Ruunaalla -opiskelukokonaisuus Oppilas tutustuu koskikalastukseen, kaloihin ja niiden elinympäristöön erityisesti Ruunaalla, kalojen rakenteeseen, ravintoon sekä aisteihin. Kokonaisuudesta
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
Firmaliiga Högbacka
Firmaliiga 16.5.2017 Högbacka Analyysi reittihärvelipiirrosten pohjalta A-rata 3-4: Pitkä väli, jossa oli useita eri reitinvalintavaihtoehtoja. Haasteita oli rastilta lähdössä ja toteutuksen sujuvuudessa.
Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet
Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:
Esimerkkejä vaelluskalakantojen merkityksestä alueiden elinvoimaisuudelle
Esimerkkejä vaelluskalakantojen merkityksestä alueiden elinvoimaisuudelle Juha Tissari Silver Chasers oy Pohjolan Perhokalastaja, Chasing Silver Magazine Järvitaimenseminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu
SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?
SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa
Alkusanat. Opas on sinulle ilmainen, eikä velvoita tai sido sinua mihinkään!
1 Kalastusopas 2015 2 Alkusanat Tämän oppaan tarkoitus on antaa uudelle harrastajalle mahdollisuus helpompaan aloitukseen harrastuksen parissa. Samalla opas toivottavasti antaa vinkkejä ja/tai ideoita
Sähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
Suojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu
KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016
KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 Kommenttipuheenvuoro Janne Rautanen, SVK 16.12.2016 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa (LUKE 2014) Edelleen
Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?
Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
Arvoisa kilpakalastaja, Tervetuloa Perhonjoen karsintaan!
Arvoisa kilpakalastaja, Tervetuloa Perhonjoen karsintaan! Vuoden 2014 Perhonjoen karsinta järjestetään lauantaina 7.kesäkuuta uudistetulla sisällöllä. Muutokset koskevat pääasiassa poolien määrää, niiden
Perhokalastusmatka - Skotlanti, Tweed 8-13.11.2016
Fishmaster Finland Oy Kuokkakuja 8 21260 RAISIO Puh:0400-824530 jouni@fishmaster.fi www.fishmaster.fi Perhokalastusmatka - Skotlanti, Tweed 8-13.11.2016 Lohen perhokalastumatka Euroopan parhaimmalle lohijoelle,
Sähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
HELSINGIN KAUPUNGIN VESIALUEILLA TAPAHTUVAA KALASTUSTA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 2017
www.hel.fi/kalastus HELSINGIN KAUPUNGIN VESIALUEILLA TAPAHTUVAA KALASTUSTA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 2017 1. Onkiminen, pilkkiminen ja silakanlitkaus ovat yleiskalastusoikeuksia, joiden harjoittamiseen
KALASTUSILTA UTSJOELLA Pekka A. Keränen
KALASTUSILTA UTSJOELLA 21.6.2016 Pekka A. Keränen 1. Ylä-Lapin kalastuslupa (KaL 10 1 mom) 10 Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan Henkilöllä, jonka kotikuntalain (201/1994) 2 :ssä tarkoitettu kotikunta on
1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit
OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.
Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...
KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012
Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
Kalastus Taivalkoskella - 2014
Tutustu www.visittaivalkoski.fi ja Iijoen kalastussivustoon: www.iijoki.fi Kalastusluvat/Yhteystiedot Kalastuskausi Hoitomaksu Metsähallituksen viehekalastuslupa Hinta 7 / viikko 24 / kalenterivuosi Se
Onginta kilpailulajina
Onginta kilpailulajina Suomessa järjestetään pääasiassa kahdentyyppisiä onkikilpailuja; kesäonki- ja kilpaonkikilpailuja. Kummallekin lajille on omat sääntönsä. Kesäonginnassa, toisin kuin kilpaonginnassa,
HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen
Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus
100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta