KRUUNUASUNNOT OY VUOSIKERTOMUS 2010

Transkriptio

1 KRUUNUASUNNOT OY VUOSIKERTOMUS 2010

2 Riihimäen Kokonkatu 3:n molemmat kerrostalot kokivat perinpohjaisen perusparannuksen. Kesällä myös piha-alueet viimeisteltiin valmiiksi. Sisällys Kansikuvat: Yläkuvassa Asunto Oy Hämeenlinnan Kasarmimme Eessä kesällä Keskellä ullakkoasunnot saanut Asunto Oy Helsingin Leijonalinna Pohjoisrannassa. Alimpana Upinniemen Rakentajantie 24:n porraskäytävärivistöä. Kruunuasunnot Oy lyhyesti 3 Tapahtui vuonna Kruunuasunnot Oy:n organisaatio 5 Toimitusjohtajan katsaus 6 Kehitysjohtajan katsaus 7 Tilinpäätös tilikaudelta Toimintakertomus 8-10 Tuloslaskelma 11 Tase 12 Rahoituslaskelma 13 Tilintarkastuskertomus 14 Tässä vuosikertomuksessa ei ole tilinpäätöksen liitetietoja. Täydellinen virallinen tilinpäätös on nähtävissä kotisivuillamme tai tilattavissa osoitteesta: Kruunuasunnot Oy, Aleksis Kiven katu 45, Helsinki tai puh

3 Kruunuasunnot Oy lyhyesti Toimiala Kruunuasunnot Oy on asuntojen ja asumisen kehitysyhtiö. Yhtiö omistaa, vuokraa ja kehittää asuntoja. Asuntokantaa parannetaan myymällä, purkamalla ja rakentamalla uusia asuntoja. Yhtiöjärjestys mahdollistaa erittäin laaja-alaisen toiminnan kiinteistöalalla. Yhtiön pääasiakas on vuokrausmäärien jatkuvasta pienenemisestä huolimatta edelleen puolustusvoimat, mutta kehitysratkaisuissa otetaan aina huomioon myös yleiset vuokra-asuntomarkkinat sekä omistusasuntomarkkinat. Kymmenen vuotta kehitystyötä - ongelmien viidakosta avariin maisemiin Kruunuasunnot Oy on perustettu Perustamisen ensisijainen syy oli tarve tervehdyttää puolustusvoimien omistuksessa ollutta vuokra-asuntokantaa. Perustamiseen vaikutti oleellisesti myös valtion uudistunut kiinteistöstrategia, jonka mukaisesti pyritään lisäämään omistajaohjausta ja tehostamaan kiinteistöjen käyttöä. Kruunuasunnot Oy:n osakekanta on valtio-omisteisen Governia Oy:n omistuksessa, joka on siten Kruunuasunnot Oy:n emoyhtiö. Kruunuasunnot Oy:n omistukseen siirtyi vuosina kolmessa vaiheessa noin 5300 puolustusvoimien vuokra-asuntoa. Kruunuasunnot Oy on hankkinut puolustusvoimien asuntokannan lisäksi omistukseensa asuntokantaa myös muualta. Vuoden 2002 alussa käynnistyi kiinteistökannan systemaattinen ja voimakas kehitystyö, joka on edennyt vauhdikkaasti vuosina ja jatkuu edelleen vuosina Kehitystyö on sisältänyt perusparannusta ja peruskorjausta, asuntojen uustuotantoa, asuntokohteiden ostoja ja erityisesti myyntejä. Kruunuasunnot Oy on perusparantanut eräitä omia asuintalojaan ja rakentanut uusia asuntoja omistamilleen tonteille myyntiä varten. Eräitä purkutoimenpiteitäkin on toteutettu. Erittäin oleellinen kehitystoimenpide on asemakaavoitus, jota on käynnissä useilla paikkakunnilla. Lahden Varuskunnanpuisto 5-8 lähellä kaupungin keskustan palveluja edustaa parhaimmillaan rauhallista ja turvallista asuntoaluetta. Asunto Oy Hämeenlinnan Kasarmimme Eessä edustaa Kruunuasuntojen uudisrakentamista, jossa kiinteistötaiteella on merkittävä rooli. Tilaustöiden tekijöinä olivat Hämeenlinnan Ammattikorkeakoulun oppilaat. Toiminta-ajatus Kruunuasunnot Oy:n toiminta-ajatus on tarjota puolustusvoimien tarpeita vastaavia vuokraasuntoja ja yleisten markkinoiden tarpeita vastaavia asuntoja sekä kehittää asuntoja ja asumisviihtyvyyttä. Visio Kruunuasunnot Oy on vuonna 2015 kiinteistöjen hallinnointia, kehittämistä, asuntojen vuokrausta ja myyntiä harjoittava erityisen vahva yritys, jonka asuntokanta on tarkoituksenmukaista sekä taloudellisesti ja toiminnallisesti tervettä. Yhtiö pystyy tyydyttämään yhteisesti sovittavan osuuden puolustusvoimien henkilökunnan asuntotarpeesta. Sähköisiä ilmoitustauluja hankittiin lähinnä perusparannusten Asunto Oy Mikkelin yhteydessä Tyrjänlinna esimerkiksi jakaantui Upinniemen, kahdeksi yhtiöksi, Tuusulan, joista Jyväskylän, toinen jää Oulun, vuokra-asuntokäyttöön ja Tampereen ja kohteisiin. toinen perusparan- Kuva on Kuopion Tammisaaren netaan myytäväksi. Dragsvikinpuisto 30-32:n porraskäytävästä. Sähköiset taulut täydentävät viestintää ja korvaavat osittain vanhat perinteiset ilmoitustaulut. Sähköisillä ilmoitustauluilla kerrotaan asukkaiden nimet ja niissä julkaistaan taloyhtiön ajankohtaistiedotteet sekä isännöinnin ja huollon yhteystiedot. Lisäksi mielenkiinnon lisäämiseksi tauluille tulevat myös säätiedot ja paikallisuutiset. 3

4 Tapahtui vuonna 2010 Laiturisaunassa saunotaan Korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä Hämeenlinnan Vanhankaupungin asemakaavaa ja erityisesti laiturisaunaa koskevan valituksen laiturisaunan käyttöönottoa alettiin valmistella. Saunan viimeistelytyöt käynnistyivät ja alueen asukkaat saivat saunan käyttöönsä kesäkuussa Uuteen asemakaavaan liittyen luovutettiin Hämeenlinnan kaupungin omistukseen ja hallintaan rantareitti, tenniskenttä, venepaikat ja vanha rantasauna. Asunto Oy Helsingin Leijonalinnan ullakkoasunnoista avautuu merinäköala Helsingin Merihakaan ja Hakaniemenrantaan. Pohjoisranta 24:ssä asutaan stadiksi Asunto Oy Helsingin Leijonalinnan laajamittainen perusparannus ullakkorakentamisineen käynnistyi elokuussa 2009 ja asunnot valmistuivat käyttökuntoon kesäkuun 2010 lopussa. Talon kaikki 52 asuntoa vuokrattiin puolustusvoimille. Talon tekniikka, asumisviihtyvyys ja myös sijainti ovat huipputasoa. Ullakkokerroksen eli yhdeksännen kerroksen asunnot ovat harvinaisia helmiä. Asukkaita ilahduttaa myös ullakkokerroksen näköalasauna. Porraskäytävien mosaiikkitaide sai runsaasti myönteistä huomiota. Porraskäytävien Helsinkiaiheiset taideteokset suunnitteli arkkitehti Pasi Pohjoismäki ja mosaiikkilaatat ovat italialaisen Cesiceramica CE.SI:n tuotantoa. Kantele soi Joensuussa Joensuun Kirkkokatu 2:ssa toteutettiin laajamittainen, kahta vuokrataloa koskeva perusparannus. Ensimmäinen talo valmistui puolustusvoimien henkilöstön käyttöön tammi-helmikuussa. Tammikuun 21. päivänä järjestettyjen harjannostajaisten yhteydessä paljastettiin talon päädyn karjalaisaiheinen, kuvanveistäjä Jorma Parkkarin suunnittelema ja toteuttama reliefi. Taideteos helpottaa talojen löytämistä ja tunnistamista. Reliefissä on katseen houkuttajana kello ja katseen vangitsijana kantele. Reliefiin sisältyy oleellisena osana kanteleella soitettu musiikki, joka on erityisesti sävelletty tähän tarkoitukseen. Kirkkokadun toisen talon perusparannus valmistui keväällä Asunnoista osa vuokrataan vapaille markkinoille. Upinniemen ilme piristyi Rantatiellä sijaitsevien pienkerrostalojen julkisivukorjausten ansiosta. Myyntiä remonttitaitoisille ja myös valmista arvostaville Rovaniemen Evakkotiellä käynnistyi 22-asuntoisen, persoonallisen kerrostalokohteen myynti. Asunnoista viisi oli vapaina ja heti myytävissä ja muuttovalmiina. Asuntojen koko vaihtelee välillä 31 m 2 73 m 2. Asuntojen myynti perustui puolustusvoimien asuntotarpeen pienentymiseen Rovaniemellä sekä paikkakunnan runsaaseen vuokra-asuntojen tarjontaan. Turun Ilot ja Surut Asunto Oy omistaa Turussa osoitteessa Vänrikinkatu 4 kerrostalon, jossa on 21 asuntoa. Vuokrattuina olleet asunnot päätettiin myydä asunto-osakkeina. Vuokrattuja asuntoja tarjottiin vuokralaisten lunastettaviksi. Asunto Oy Kajaanin Hoikankangas 6:n asunto-osakkeet olivat myös myynnissä. Talossa on 35 huoneistoa, jotka kaikki olivat vuokrattuina. Myynti aloitettiin tarjoamalla asuntoja vuokralaisille lunastettaviksi. Vuonna 2008 perusteellisesti perusparannetun Asunto Oy Oulun Kenttätie 10:n asuntoosakkeiden myynti käynnistyi. Talossa on 24 huoneistoa, jotka kaikki olivat vuokrattuina. Laajasalossa ja Dragsvikissä liputettiin Helsingin Laajasalon Svanströminkuja 7:n 33:n uuden asunnon harjannostajaisia juhlittiin lokakuussa. Kolmeen kerrostaloon nousee uusi, viides kerros. Ensimmäisen talon kuusi asuntoa valmistuivat jo syyskuussa Toisen talon yhdeksän asuntoa valmistuivat joulukuussa. Tammisaaren Dragsvikissä perusparannuskohteena ollut Dragsvikinpuisto 31 rakennettiin vuonna 1912 ja talon ensimmäinen kerros oli ennen perusparannusta päiväkoti. Kaikkiaan talossa on nyt asuntoalaa 834 m 2. Harjannostajaisjuhlaa vietettiin Vekaranjärven asuntoalueen suurimman kerrostalon, Vekarankulma 10:n, kahden ensimmäisen portaan asunnot valmistuivat varuskunnan väen käyttöön tammi-helmikuun vaihteessa. Talossa on seitsemän porrasta ja 32 asuntoa. Pohjakerrokseen tuli myös yksi uusi asunto. Asukkaita talojen porraskäytävissä tervehtii ja ilahduttaa lasitaide. Jokaisen portaan yksilöllisen teoksen teema liittyy ympäröivään alueeseen ja sen historiaan. Yllä Kouvolan rautatie-aiheinen lasityö. Upinniemen perusparannuksessa taide tuli porraskäytäviin Upinniemen Rakentajantie 23-24:n laajamittainen perusparannus valmistui. Talo 24:n kaikki 39 asuntoa vuokrattiin puolustusvoimille 15-vuotisella sopimuksella. Pienemmän, kolmentoista asunnon talo 23:n, asunnot vuokrataan siviileille. Perusparannustyöt viimeisteltiin porraskäytävien luontoaiheisilla maalauksilla. Taideteokset ovat turkulaisten kuvataiteilijoiden Joona Huotarin ja Jussi Lepistön tuotantoa. 4

5 Kruunuasunnot Oy:n organisaatio ja henkilöstö maaliskuussa 2011 H A L L I T U S Puheenjohtaja Raimo Korpinen Toimitusjohtaja Governia Oy Sakari Honkamaa Prikaatikenraali Komentopäällikkö Pääesikunta Kari Iho Valtiotieteen maisteri Matti Niemi Ekonomi Toimitusjohtaja Reijo Savolainen Kiinteistöneuvos Viestintäsihteeri Marja Liiti Talousjohtaja Riitta Blauberg Kehitysjohtaja Juhani Solkinen Asiakaspalvelupäällikkö Helena Nummi Talouspäällikkö Susanna Somero Aluepäällikkö Ari Paajanen Projektipäällikkö Timo Rautiainen Isännöitsijä Markku Strömmer Isännöitsijä Eero Puranen Kiinteistösihteeri Minna Huttunen Asiakaspalvelusihteeri Maarit Pentikäinen Asiakaspalvelusihteeri Seija Roivainen Pääkirjanpitäjä Tuija Roivainen Kirjanpitotoimihenkilö Aulikki Koistinen Talousassistentti Aija Ratilainen Controller Tarja Talala Controller Eeva-Maria Stening Kruunuasunnot Oy:n johtoryhmän muodostavat: Toimitusjohtaja Reijo Savolainen, kiinteistöneuvos, taloustieteiden maisteri, KJs, HTM, LKV Talousjohtaja Riitta Blauberg, kauppatieteiden maisteri, LKV Kehitysjohtaja Juhani Solkinen, rakennusmestari, LKV 5

6 Tahto kiskoi puolet kuormasta Taloudelliset tavoitteet saavutettiin ja asukkaat viihtyivät Toimitusjohtaja Reijo Savolainen Tavoitteet olivat kovat mutta realistiset Kiinteistökannan rakenteen määrätietoinen kehittäminen perusparannus-, uudisrakentamisja purkuinvestoinneilla ja myynneillä jatkui. Investoinnit toteutuivat kokonaisuudessaan vuonna 2010 suunnitelmien mukaan. Investointibudjettia ei saavutettu, koska hankkeiden kustannukset alittuivat. Kaikkiaan investointeja toteutui vajaat 26 miljoonaa euroa, kun tavoite oli 28 miljoonaa. Rakentamiseen liittyviä aikataulullisia ongelmia ei ollut. Myyntitavoitteet toteutuivat ja kannattavuus oli budjetoidun mukainen. Vuosi 2010 oli taloudellisten tunnuslukujen mukaan suurin piirtein vuoden 2009 kaltainen. On huomattava, että toiminnan laajuus on kuitenkin vuoden 2002 lähtötilanteesta merkittävästi supistunut. Laajamittaista kehitystyötä käynnistettäessä asuntoja oli 5400, kun niitä vuoden 2010 lopussa oli Muita tärkeitä tavoitteita oli energiakulujen alentaminen. Erityisesti lämmön ominaiskulutuksen väheneminen lähes seitsemän prosenttia oli merkittävä saavutus. Energiakustannukset kasvoivat, koska vuosi oli kylmä ja veden ja sähkön yksikköhinnat olivat kovassa nousussa. Asumisviihtyvyys sai kannustavan arvosanan asukkailta Touko-kesäkuussa toteutetun tutkimuksen mukaan asumisviihtyvyys jatkoi lievää paranemistaan. Koko asuntokantaa koskeneen asukaskyselyn kokonaisarvosana oli 4,5/6. Perusparannetuissa kohteissa asumisviihtyvyys oli luonnollisesti parempi kuin perusparantamattomissa. Haluttiin laajamittaista perusparantamista, mutta pieniä vuokrankorotuksia. Pelkästään kylpyhuoneisiin ja keittiöihin kohdennetut perusparannukset ärsyttivät osaa asukkaista. Asumisviihtyvyys vaihteli kuitenkin paljon alueittain ja perusparantaminen osoittautui ratkaisevaksi tekijäksi. Nähtävissä oli myös, että asukkaat arvostivat hyvää palvelua ja tehokasta isännöinti- ja huoltotyötä. Kyselyn mukaan puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvat odottivat asunnoiltaan ja palveluilta muita asukkaita enemmän. Svanströminkuja 7:n porraskäytävätaiteen lasimaalauksiin kätkeytyy merenkulun signaalilippujen välityksellä mietelause tai elämänohje. Viesti selviää lippujonon keskellä olevan tulkin avulla. Tämän teoksen viesti on: Elä itse ja anna toisten elää. Viestintä ja sen kehittämisen tarve ei lopu koskaan Kunnossapito-ja perusparannushankkeiden menestyksellisessä toteuttamisessa viestinnällä on keskeinen tehtävä. Kruunuasunnot on viime vuosina rakentanut määrätietoisesti viestintäjärjestelmiä yksittäisen tiedottamisen sijaan. Yhtiö on investoinut viestintäjärjestelmään tuntuvasti. Kaikilla kiinteistöillä on omat kotisivut ja lähes kaikissa taloissa toimii Kruunu TV. Lisäksi viimeisen kahden vuoden aikana ja erityisesti vuonna 2010 perusparannettujen talojen porraskäytävät varustettiin digitaalisilla ilmoitustauluilla, joista on saatu varsin positiivista palautetta. Niiden ohi asukas ei juuri katsomatta kulje, koska kukapa ei ole kiinnostunut sääennusteesta. Samalla ei voi välttyä lukemasta, mitä isännöitsijä kertoo. Kuluvana vuonna Kruunu TV digitalisoituu, mikä helpottaa järjestelmän käyttöä valtakunnallisesti. Kruunuasuntojen toimintatapoihin kuuluu mahdollisuuksien mukaan kiinteistöjen yksilöllisyyden kehittäminen kiinteistötaiteen keinoin. Kiinteistötaide kertoo Kruunuasuntojen välittämisestä, taloista ja asukkaista. Jokaisella talolla on omat luonteenpiirteensä, oma historiansa, oma sielunsa. Myös kiinteistötaide on viestintää. Kehitystyö jatkuu Kruunuasunnot Oy:n asuntokannasta on nyt uusia tai perusparannettuja 46 prosenttia. Lisäksi merkittäviä toimenpiteitä on tehty 20:een prosenttiin. Tilanne on hyvä, mutta se ei riitä. Tyytymättömyyttä aiheuttaa talotekniikaltaan väsynyt asuntokannan osa, joka odottaa toimenpiteitä. Työ jatkuu ja tahdomme myös vuonna 2011 parantaa tilannetta eväänämme noin 15 miljoonan investointibudjetti, joka kohdentuu määrättyihin, haastaviin hankkeisiin. Kuluvanakin vuonna asuntokanta pienenee, mutta edelleen paranee. SÄHKÖN KULUTUS kwh/rm3 60 LÄMPÖENERGIAN OMINAISKULUTUS kwh/rm Perusparannetut kiinteistöt Kaikki kiinteistöt Kaikki kiinteistöt Perusparannetut kiinteistöt 6

7 Energiatalous kehittyi tavoitteiden mukaan Kehitystyön tulos on usean osatekijän muodostama kokonaisuus Kiinteistöjen ylläpidon kehittäminen alkoi jo vuonna 2002 Määrätietoinen hiilijalanjäljen pienentäminen jatkui kertomusvuonna Kaikkina edeltävinä vuosina tavoite on ollut sama, mutta yksittäiset toimenpiteet ovat vaihdelleet. Perusparannustöiden myötä käyttöön tulivat energiaa säästävät ilmanvaihtoratkaisut, veden kulutusmittaukset ja vuonna 2008 ja 2009 sääennusteilla ohjattu asuntojen lämmitys. Jonkin verran myös tiivistettiin rakenteita. Mitään varsinaista uutta tekniikkaa ei otettu käyttöön vuonna Merkittävin kehityspanos keskittyi energiankulutuksen seurantaan ja analysointiin ja niistä johtuviin toimenpiteisiin. Etsimme jatkuvasti uusia energiansäästöä lisääviä tuotteita ja menetelmiä. Asumismukavuuden parantaminen kasvatti sähkönkulutusta Perusparannustöiden yhteydessä asuntoihin on lisätty mukavuuslattialämmitys, lämmitystolppia on asennettu autopaikoille, lämpimän poistoilman talteenottojärjestelmiä on asennettu, talosaunoja rakennettu ja hissejä hankittu hissittömiin taloihin. Ne ovat merkittävästi parantaneet asumismukavuutta. Valitettavasti haittapuolena on sähkönkulutuksen kasvu. Moderni asunto on perusedellytys kilpailukyvyn säilymiselle tiukoilla markkinoilla. Vuoden 2005 lähtötilanteeseen verrattuna saavutetut säästöt olivat todella merkittäviä. Viidessä vuodessa lämmön ominaiskulutus laski 16 prosenttia. Kehitysjohtaja Juhani Solkinen Kokonaistaloudellista talotekniikkaa Helsingin Laajasalon Svanströminkuja 7:n korottaminen viidennen kerroksen rakentamisella oli kerrostalorakentamisen historiassa ainutlaatuinen hanke. Viidennen kerroksen lämmittämiseen tarvittavaa energiaa ei osteta lämpöenergian toimittajilta, vaan uudet asunnot lämmitetään alempien kerrosten poistoilmasta talteen otetulla lämmöllä. Lämmitysjärjestelmän investointikustannukset olivat perinteistä ratkaisua hiukan suuremmat, mutta järjestelmän koko talon vuokria alentava vaikutus on noin 0,50 asuntoneliömetriltä. Asunto Oy Helsingin Pohjoisranta 24:n, nyt Asunto Oy Helsingin Leijonalinnan, uudet ullakkoasunnot toteutettiin jo aikaisemmin perusparannushankkeissa käytetyillä energiaa säästävillä rakennusratkaisuilla. Perusparantaminen kohtaa uusia haasteita Vuonna 2011 toteutettavista perusparannuksista haastavin on voimakkaasti mikrobisten huoneistojen muuttaminen asuintiloista toimistotiloiksi Tikkakoskella. Tilat rakennetaan sisäilmaluokituksen S1 vaatimukset täyttäviksi tiloiksi, joihin muuttaa aiemmin voimakkaasti mikrobialtistuneita henkilöitä. Tampereen Sotilaankadun tulevassa perusparannuksessa muokataan huonetyyppejä eri kokoisiksi ja rakennetaan huoneistokohtaisia saunoja tavoitteena markkinoilla kilpailukykyinen vuokra-asuntokokonaisuus omistusasunnon mukavuuksin kilpailukykyisellä vuokralla. Kaikille perusparannushankkeille on yhteistä mahdollisimman hyvän lopputuloksen saavuttaminen kokonaistaloudellisesti. Loggereilla valvotaan huoneistojen lämpötiloja. Ulkoanturin tilalle asennettavan ohjausjärjestelmän ulkoyksikön tuottaman tiedon avulla säädetään huoneistojen sisälämpötilat haluttuun arvoon. 200 VEDEN KULUTUS l/as/vrk ENERGIAN SÄÄSTÖT VUOTEEN 2005 VERRATTUNA Perusparannetut kiinteistöt Kaikki kiinteistöt LÄMPÖENERGIA SÄHKÖENERGIA VESIENERGIA SÄÄSTÖT YHTEENSÄ

8 Tilinpäätös tilikaudelta TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA Kruunuasunnot Oy:n perustaminen ja toiminnan lähtökohtia Kruunuasunnot Oy:n perustamiskirja on allekirjoitettu ja yhtiö on merkitty kaupparekisteriin Yhtiö perustettiin osana valtion uudistunutta kiinteistöstrategiaa, jonka tavoitteena on ollut omistajaohjauksen lisääminen ja kiinteistöjen käytön tehostaminen. Kruunuasunnot Oy:n perustamisen erityinen syy oli tarve tervehdyttää puolustusvoimien moniongelmaista vuokra-asuntokantaa. Yhtiön omistukseen siirtyi valtiolta vuosina asuntoa. Yhtiö on sittemmin hankkinut omistukseensa asuntokantaa myös muualta. Kruunuasunnot Oy toimii asuntojen ja asumisen kehitysyhtiönä ja se aloitti laajamittaisen asuntokantansa kehittämisen vuonna Asuntokantaa on kehitetty monilla tavoin. Kehitysinvestointien ohella asuntojen myynti on ollut tärkeä toimintatapa sekä kiinteistökannan rakenteen kehittämisen että rahoituksen näkökulmasta. Asuntokanta on kehitystoimien myötä supistunut oleellisesti. Konsernirakenne Kruunuasunnot -konsernin muodostivat emoyhtiö Kruunuasunnot Oy, tytäryhtiö Aravakruunu Oy, 98 asunto-osakeyhtiömuotoista tytäryhtiötä ja kaksi kiinteistöosakeyhtiömuotoista sekä yksi osakeyhtiömuotoinen tytäryhtiö. Kruunuasunnot Oy omisti pääosan tytäryhtiöistään 100 %:sti. Lisäksi emoyhtiö omisti yhteensä 38 erillistä asunto-osaketta 31 eri yhtiössä sekä yhteensä 17 kiinteistöä, tonttia ja määräalaa. Kruunuasunnot -konserniin on yhdistelty emoyhtiö ja Aravakruunu Oy sekä pysyvään omistukseen kuuluvat muut 77 tytäryhtiötä. Vaihtuviin vastaaviin kuuluvia %:sti ja 3 yli 50%:sti omistettua tytäryhtiötä ei ole yhdistelty. Kruunuasunnot Oy omisti 29 paikkakunnalla edellä mainituissa yhtiöissä ja kiinteistöissä yhteensä 208 rakennuksessa asuntoa, joista 206 oli aravalainoitettuja asuntoja. Aravakruunu Oy on valtion asuntorahaston nimeämä niin sanottu yleishyödyllinen yhtiö, johon kuuluu neljä aravasäännösten alaista erillistä vuokranmääritysyksikköä ja yksi aravarajoitteista vuonna 2010 vapautettu vuokratalo sekä yhden aravalainoitetun asuntoosakeyhtiön osakkeita. Aravakruunu Oy:n hallituksen valinnassa ja toiminnassa on noudatettu yhteishallinnosta vuokrataloissa annettua lakia. Kruunuasunnot Oy:n asuntoyhtiöissä on harjoitettu oma-aloitteisesti asukasdemokratiaa asukkaiden kokousten ja asukastoimikuntien kautta. Hallinto Kruunuasunnot Oy:n emoyhtiö on Governia Oy, joka on keskitetyn omistajaohjauksen piiriin kuuluva valtion erityistehtäviä hoitava yhtiö ja sen toimiala on sijoitustoiminta. Kruunuasunnot Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Hallitus kokoontui tilikaudella kymmenen kertaa ja edellisellä tilikaudella 11 kertaa. Hallituksen jäsenten kokouksien osallistumisaste oli 93,0 % (92,7 %). Yhtiön hallitukseen kuuluivat varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka toimitusjohtaja Raimo Korpinen, hallituksen puheenjohtaja sekä prikaatikenraali Sakari Honkamaa, VTM Kari Iho, everstiluutnantti Pekka Kouri ja ekonomi Matti Niemi. Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen hallitukseen kuuluivat Raimo Korpinen, hallituksen puheenjohtaja, Sakari Honkamaa, Kari Iho ja Matti Niemi. Yhtiön toimitusjohtajana toimi kiinteistöneuvos Reijo Savolainen, taloustieteiden maisteri, KJs. Yhtiön johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtajan lisäksi talousjohtaja Riitta Blauberg, kauppatieteiden maisteri ja kehitysjohtaja Juhani Solkinen, rakennusmestari. Kruunuasunnot Oy:n tytäryhtiön Aravakruunu Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana on toiminut Reijo Savolainen. Aravakruunu Oy:n hallitukseen on lisäksi kuulunut kaksi asukkaiden edustajaa ja kaksi toimihenkilöä Kruunuasunnot Oy:stä. Kruunuasunnot Oy:n toimihenkilöt ovat osallistuneet hallitustyöskentelyn kautta myös muiden tytäryhtiöiden toiminnan johtamiseen ja koordinointiin. Tilintarkastajana on toiminut Tuokko Tilintarkastus Oy KHT-yhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana Timo Tuokko, KHT. Henkilöstö Kruunuasunnot Oy:n palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 18 henkilöä ja edellisenä tilikautena samoin keskimäärin 18. Tilikauden lopussa palveluksessa oli 16 vakinaista henkilöä, joista naisia 11 ja miehiä 5. Henkilöstön keski-ikä oli tilikaudella keskimäärin 55 vuotta. Kaikki palveluksessa olevat henkilöt ovat kokoaikaisessa työsuhteessa. Palveluksessa olevat henkilöt ovat tilikauden aikana osallistuneet joko kiinteistöalan tai taloushallinnon täydennyskoulutukseen. Vain emoyhtiössä on henkilökuntaa. Isännöinti oli ulkoistettu Helsinkiä, Tuusulaa, Riihimäkeä, Dragsvikia ja Upinniemeä lukuun ottamatta. Isännöintipalveluita ostettiin Kruunuasunnot Oy:lle ja sen tytäryhtiöille Realia Group -konserniin kuuluvilta yhtiöiltä. Vuokrauspalveluja hankittiin Ovenia Oy:ltä sekä Realia Group - konserniin kuuluvilta yhtiöiltä sekä hoidettiin pääkaupunkiseudulla itse. Kiinteistönhoitopalveluja hankittiin useilta palvelujentuottajilta tarjouskilpailujen perusteella. Liiketoiminnan keskeiset tapahtumat Tilikauden aikana Kruunuasunnot Oy jatkoi vuonna 1999 aloittamaansa toimintaa asuntojen ja asumisen kehitysyhtiönä yhtiön hallituksen vahvistaman toimintastrategian ja alueellisten kehityssuunnitelmien pohjalta. Tilikaudella kiinteistökannan suunnitelmallinen kehitystyö toteutui pääosin tavoitteiden mukaisesti. Kehitystoimenpiteisiin sisältyi perusparantamista, peruskorjausta, kunnossapitotoimia, energiahuollon rationalisointeja, kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden myyntejä, asemakaavoitusta ja myös yhden asuntokohteen purkaminen Tampereella. Investoinnit perusparannus- ja peruskorjausluonteisiin sekä purkuhankkeisiin olivat yhteensä noin 19,8 miljoonaa euroa ja asuntojen uustuotantoon noin 1,3 miljoonaa euroa. Pääosa perusparannushankkeista kohdistui puolustusvoimien käyttöön tuleviin vuokrataloihin. Laajamittaisia perusparannushankkeita valmistui tilikauden aikana Helsingissä, Kirkkonummen Upinniemessä, Joensuussa, Nokialla, Riihimäellä, Valkealan Vekaranjärvellä, Jyväskylän Tikkakoskella, Raaseporin Dragsvikissä ja Turussa. Tilikauden lopussa olivat rakennustyöt käynnissä Haminan laajamittaisessa perusparannushankkeessa sekä kahdessa Helsingin uustuotantokohteessa. Useita perusparannushankkeita oli tilikauden lopussa valmisteilla. Tilikauden aikana valmistui Hämeenlinnassa merkittävä uustuotantokohde, Hämeenlinnan Suomen kasarmin vieressä sijaitseva kaksi kerrostaloa, 32 asuntoa, käsittävä hanke. Asuntoja myytiin konsernin ulkopuolelle tilikauden aikana yhteensä 148. Asuntomääriltään eniten kauppoja toteutettiin Riihimäellä, 8

9 Oulussa, Turussa ja Kajaanin Hoikankankaalla. Asuntojen ja kiinteistöjen myyntituotot olivat yhteensä 10,4 miljoonaa euroa velattomin myyntihinnoin. Yhtiön omistamien maa-alueiden asemakaavoitus on tärkeä kehitystoimenpide, joka on käynnissä useilla paikkakunnilla. Yhteistyö puolustusvoimien kanssa oli tilikauden aikana tiivistä ja tuloksellista. Neuvotteluja asuntokohteiden kehittämisestä käytiin monella tasolla alkaen pääesikunnasta ja puolustushaaraesikunnista aina joukko-osastoihin saakka. Tuloksena oli suuri määrä sopimuksia ja kehityshankkeita. Tärkeimpiä vuonna 2010 valmistuneita kehityshankkeita puolustusvoimia varten olivat Upinniemen Rakentajantie 24, Vekaranjärven Vekarankulma 10, Helsingin Pohjoisranta 24 ja Tikkakosken Parolantie 6. Tikkakosken Parolantie 8 perusparannushanke käynnistettiin. Kaikki asunnot mainituista kohteista on vuokrattu puolustusvoimille. Kaiken kaikkiaan puolustusvoimille oli vuoden 2010 lopussa vuokrattu (1.776) asuntoa. Puolustushallinnon henkilökunnalle oli vuokrattu suoralla sopimuksella 42 asuntoa ja muille 944 asuntoa. Vuokrauskelpoisia asuntoja oli tyhjillään yhteensä 41, korjattavia tyhjillään 34 asuntoa ja käytöstä poistettuja 96 asuntoa. Vuokrauskelpoisista asunnoista oli tilikauden lopussa vuokraamatta 1,4 %. Tyhjäkäynti on viime vuosina pienentynyt merkittävästi. Riskienhallinta ja ympäristöasiat Tilikauden aikana sovellettiin edellisen vuoden lopussa hallituksen hyväksymää riskienhallintajärjestelmää, joka sisältää määritellyt riskialueet ja niihin kohdennettavat toimenpiteet. Riskialueita on kuusitoista ja niistä tärkeimpiä ovat asuntokannan tekninen kunto, yhteistyö puolustusvoimien kanssa, asuntojen vuokraus, perusparannus- ja peruskorjaustoimenpiteet sekä henkilöstö. Kullekin riskialueelle on nimetty vastuuhenkilö. Kaikki vastuuhenkilöt raportoivat toteuttamistaan riskinhallintatoimenpiteistä ja vastuualueellaan realisoituneista riskeistä kuukausittain. Yhtiön hallitukselle raportoidaan riskienhallinnasta vuosittain. Riskienhallinta sisältyy myös hallituksen hyväksymään vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan. Vuoden 2011 riskinhallintatoimenpiteistä on laadittu suunnitelma. Korjausrakentamisessa otetaan huomioon ekologiset näkökohdat ja toimitaan ympäristöystävällisesti. Energiatalous on jatkuvasti esillä sekä rakentamisessa että kiinteistönpidossa. Energiankulutuksen hallinta perustuu vuosittaisiin tavoitteisiin ja jatkuvaan seurantaan. Tulokset ovat olleet hyviä. Lämmön ominaiskulutus Kruunuasunnot Oy:n kiinteistökannassa laski vuonna 2010 edellisestä vuodesta 6,7 %. Konsernin tuloslaskelma Konsernin liikevaihto oli 32,7 (29,4) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kertyi 21,0 (21,1) miljoonaa euroa vuokratuotoista ja 0,9 (0,9) miljoonaa euroa käyttökorvauksista. Lisäksi liikevaihtoon sisältyy 10,8 (7,5) miljoonaa euroa kiinteistöomaisuuden myyntejä. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 4,7 (4,1) miljoonaa euroa. Arvonalentumiset vaihto-omaisuudesta olivat 0,1 (1,3) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 2,3 (1,3) miljoonaa euroa ja konsernin nettomääräiset rahoitustuotot ja -kulut olivat -1,2 (-1,8) miljoonaa euroa sisältäen pääomalainan korkokulut. Konsernin voitto ennen satunnaiseriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 1,1 (-0,5) miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 0,6 (-0,2) miljoonaa euroa. Konsernitase Konsernitaseen loppusumma oli 159,2 (157,5) miljoonaa euroa. Kiinteistöyhtiöiden yhdistelystä syntyneet konsernierotukset on syntyvuonna kohdistettu kiinteistöomaisuuteen. Konsernin pysyviin vastaaviin, 126,6 (120,2) miljoonaan euroon, luetaan pitkäaikaiset kiinteistösijoitukset. Vaihtuviin vastaaviin, 32,6 (37,3) miljoonaan euroon sisältyvät myytäviksi luokitellut kiinteistö- ja osakeomistukset olivat 16,4 (17,1) miljoonaa euroa, myyntisaamiset olivat 0,2 (0,2) miljoonaa euroa, muut eri saamiset olivat 4,3 (6,0) miljoonaa euroa sekä konsernin rahoitusomaisuus oli 11,7 (14,0) miljoonaa euroa ja se koostui pankkitileistä ja edellisvuonna lisäksi sijoitusrahasto-osuuksista. Konsernin oma pääoma vähemmistöosuudet mukaan lukien oli 68,8 (68,1) miljoonaa euroa. Konsernilla oli vierasta pääomaa 90,4 (89,5) miljoonaa euroa. Vieraasta pääomasta 6,2 (6,3) miljoonaa euroa oli lyhytaikaista ja 84,2 (83,2) miljoonaa euroa pitkäaikaista sisältäen pääomaltaan 59,5 miljoonan euron pääomalainan emoyhtiö Governia Oy:ltä. Emoyhtiön tuloslaskelma Kruunuasunnot Oy:n liikevaihto oli 30,8 (27,6) miljoonaa euroa. Liikevaihdossa vuokratuotot ja käyttökorvaukset olivat 19,9 (20,1) miljoonaa euroa. Liikevaihtoon sisältyy lisäksi 10,8 (7,5) miljoonaa euroa kiinteistöomaisuuden myyntejä. Vastikekulut sisälsivät normaalien tilikauden aikana maksettujen vastikkeiden ohella 2,2 (2,2) miljoonaa euroa hankevastikkeita Kruunuasunnot Oy:n omistamissa asunto-osakeyhtiöissä tulevina vuosina toteutettavia korjaus- ja muutostöitä varten. Emoyhtiön suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset olivat 0,2 (1,3) miljoonaa euroa. Tilivuoden voitto ennen satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 4,6 (2,1) miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 3,4 (1,5) miljoonaa euroa. Emoyhtiön tase Emoyhtiön taseen loppusumma oli 157,0 (153,7) miljoonaa euroa. Pysyviin vastaaviin, 125,8 (117,6) miljoonaa euroa, sisältyy pitkäaikaiseen omistukseen kuuluvat kiinteistösijoitukset sekä lainasaamiset pysyviin vastaaviin sisältyviltä kiinteistöyhteisöiltä. Lainasaamiset pysyviin vastaaviin kuuluvilta kiinteistöyhteisöiltä olivat 36,3 (32,2) miljoonaa euroa. Vaihtuvien vastaavien määrä oli 31,2 (36,1) miljoonaa euroa. Vaihtuviin vastaaviin kuuluvat kiinteistö-omistukset olivat 16,8 (17,6) miljoonaa euroa. Myyntisaamiset olivat 0,1 (0,1) miljoonaa euroa ja muut eri saamiset olivat 3,6 (5,3) miljoonaa euroa. Rahoitusomaisuus oli 10,7 (13,1) miljoonaa euroa. Emoyhtiön oma pääoma oli 65,4 (62,0) miljoonaa euroa. Vierasta pääomaa oli kaikkiaan 91,6 (91,7) sisältäen pääomaltaan 59,5 miljoonan euron pääomalainan emoyhtiö Governia Oy:ltä. Vieraasta pääomasta 74,7 (76,5) miljoonaa euroa oli pitkäaikaista ja 17,0 (15,1) miljoonaa euroa oli lyhytaikaista. Pääomalaina on vakuudeton ja erääntyy maksettavaksi Lainalle maksetaan kuuden (6) kuukauden euriborin, kuitenkin enintään neljän (4) prosentin suuruista vuotuista korkoa. Vuoden 2010 korko oli 0,6 (1,2) miljoonaa euroa ja se on kirjattu tilinpäätöksessä velaksi. Pääasialliset pääomalainan ehdot on kerrottu liitetietojen kohdassa 18. 9

10 Taloudellista toimintaa kuvaavat tunnusluvut Kruunuasunnot konserni Kruunuasunnot Oy, emo oikaistu oikaistu oikaistu oikaistu oikaistu oikaistu Liikevaihto M 32,7 29,4 27,5 32,7 29,4 27,5 30,8 27,6 25,8 30,8 27,6 25,8 Liikevoitto M 2,5 2,6 1,2 2,3 1,3 0,3 7,5 6,5 3,6 5,2 3,0 1,2 Liikevoitto %:a liikevaihdosta 7,7 8,9 4,5 7,0 4,5 1,2 24,4 23,6 14,1 17,0 10,9 4,8 Oman pääoman tuotto- % 0,6 1,1 1, ,0 5,0 4,3 5,2 2,5 0,7 Sijoitetun pääoman tuotto- % 1,7 1,8 1,9 1,5 1,0 1,3 5,7 4,9 4,2 4,2 2,6 2,8 Omavaraisuusaste- % 43,4 43,7 42,5 43,3 43,2 42,1 43,1 42,3 38,7 41,7 40,4 37,8 Quick ratio 1,9 2,3 3,1 1,9 2,3 3,1 0,6 0,9 1,1 0,6 0,9 1,1 Current ratio 4,5 5,0 5,1 4,5 5,0 5,1 1,6 2,0 1,8 1,6 2,0 1,8 Nettovelkaantumisaste 21,2 17,0 8,1 107,6 104,4 95,2 26,6 25,1 25,1 120,8 124,5 125,9 Tunnusluvut on laskettu sekä konsernin että emon osalta seuraavasti: Liikevoitto -% = liikevoitto x 100 liikevaihto Oman pääoman tuotto -% = tulos ennen satunnaiseriä verot x 100 oma pääoma + (vähemmistöosuus) Sijoitetun pääoman tuotto -% = tulos ennen satunnaiseriä + korko- ja muut rahoituskulut x 100 tase X korottomat velat Omavaraisuusaste -% = oma pääoma + (vähemmistöosuus) x 100 tase X saadut ennakot Quick ratio = Current ratio = rahoitusomaisuus lyhytaikaiset velat - saadut ennakkomaksut rahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus lyhytaikaiset velat Nettovelkaantumisaste = (korolliset velat - likvidit rahavarat) x 100 oma pääoma + vähemmistöosuus Oikaistuissa tunnusluvuissa liikevoittoa ja tulosta ennen satunnaiseriä on oikaistu tilinpäätöksen arvonalennuksilla ja etukäteisillä hankevastikekuluilla (emo) palauttaen ne ao. tunnusluvun voittoerään liikevoitto-%:a sekä oman pääoman ja sijoitetun pääoman tuotto-%:ja laskettaessa. Lisäksi oman pääoman tuotto-%:a laskettaessa on tuottoerään palautettu pääomalainan korko. Näiden oikaistujen tunnuslukujen omaa pääomaa ja taseen loppusummaa on oikaistu tuloksen oikaisua vastaavasti. Oman pääoman tuotto-%:a laskettaessa on omaan pääomaan lisätty pääomalaina ikään kuin se olisi oman pääoman erä. Nettovelkaantumisastetta laskettaessa on oikaistuun tunnuslukuun otettu mukaan vain korolliset rahalaitoslainat, ei pääomalainaa. Toimintaympäristö ja tulevaisuuden näkymät Omistusasuntojen kysynnässä ja myyntihinnoissa oli tilikaudella havaittavissa nousua, joka näytti hidastuvan vuoden 2011 alussa. Mahdollinen korkotason nousu saattaa hillitä asuntomarkkinoita alkaneena vuonna. Kruunuasunnot Oy tulee myymään sekä perusparantamiaan että myös peruskuntoisia kohteita eräillä paikkakunnilla lähinnä yksittäisinä osakekauppoina. Vuokra-asuntojen kysyntä on pysynyt ennallaan tai hieman lisääntynyt väestömäärältään kasvavilla paikkakunnilla. Muilla paikkakunnilla vuokra-asuntojen kysynnässä on ollut jopa laskeva suunta. Kruunuasunnot Oy:n asuntojen vuokraustilanne kokonaisuudessaan parani syksyn 2010 aikana selkeästi. Vuosi 2011 tullee olemaan pitkälti edellisen vuoden kaltainen. Vuokra-asuntojen perusparannusta tullaan jatkamaan vuonna 2011 laajamittaisesti sekä markkinoiden että erityisesti puolustusvoimien tarpeiden pohjalta. Tilikauden aikana tulee valmistumaan toinen Helsingissä käynnissä olevista uustuotantohankkeista. Oulussa sijaitsevien kahden vaihto-omaisuustytäryhtiön rakennusten perusparannushankkeita koskien on konsernilla ollut keskeneräinen riitaprosessi urakoitsijan kanssa käynnissä vielä vuonna Helmikuussa 2011 on riita-asiassa päästy sovintoon ilman Kruunuasunnot-konsernille tulevaa maksu- tai muuta velvoitetta. Yhtiön taloudellisen tilanteen ennakoidaan pysyvän alkaneen tilikauden aikana nykyisellä tasolla. Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelemisestä Konsernin voitonjakokelpoiset varat olivat euroa sen jälkeen, kun pääomalainalle on kirjattu maksettavan korkoa ,58 euroa. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat ,05 euroa. Kruunuasunnot Oy:n tilikauden tulos osoittaa voittoa ,88 euroa. Hallitus esittää, että tilikauden voitto kirjataan taseen vapaan oman pääoman lisäykseksi ja että osinkoa ei jaeta. 10

11 Tuloslaskelma Kruunuasunnot Kruunuasunnot Kruunuasunnot Oy Kruunuasunnot Oy konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö LIIKEVAIHTO , ,33 Liiketoiminnan muut tuotot , ,27 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,05 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,00 Ulkopuoliset palvelut , , , ,14 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,60 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,26 Muut henkilösivukulut , , , ,47 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,56 Liiketoiminnan muut kulut , ,82 LIIKEVOITTO , ,61 Rahoitustuotot ja - kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä , ,62 Muilta , ,93 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille , ,18 Muille , , , ,45 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,16 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA , ,16 Tilinpäätössiirrot Poistoeron vähennys , ,91 Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot , ,56 Laskennalliset verot , ,56 Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN VOITTO , ,51 11

12 Tase V a s t a a v a a Kruunuasunnot Kruunuasunnot Kruunuasunnot Oy Kruunuasunnot Oy konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,00 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,00 Rakennukset ja rakennelmat , ,89 Koneet ja kalusto , ,03 Muut aineelliset hyödykkeet , ,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,92 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä , ,97 Saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,52 Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset , ,49 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus , ,40 Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,02 Saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,46 Muut saamiset , ,19 Siirtosaamiset , , , ,52 Rahoitusarvopaperit ,94 Muut arvopaperit ,36 Rahat ja pankkisaamiset , ,14 V a s t a a v a a y h t e e n s ä , ,83 V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Osakepääoma , ,00 Ylikurssirahasto , ,94 Edellisten tilikausien voitto , ,66 Tilikauden voitto , ,51 Vähemmistöosuudet TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero , ,34 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pääomalaina , ,00 Lainat rahoituslaitoksilta , ,13 Laskennalliset verovelat , ,13 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,46 Saadut ennakot , ,73 Ostovelat , ,24 Velat saman konsernin yrityksille , ,60 Muut velat , ,90 Siirtovelat , , , ,25 V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä , ,83 12

13 Rahoituslaskelma Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto , , , ,61 Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset , , , ,56 Muut oikaisut , , , ,00 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta , , , ,17 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten muutos , , , ,73 Vaihto-omaisuuden muutos , , , ,00 Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos , , , ,80 Lyhytaikaisten korollisten velkojen muutos 0,00 0, , ,84 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja , , , ,26 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista , , , ,67 Saadut korot liiketoiminnasta , , , ,60 Maksetut välittömät verot , , , ,94 Liiketoiminnan rahavirta (A) , , , ,13 Investointien rahavirta Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , , , ,10 Investoinnit muihin sijoituksiin 0, , , ,67 Luovutustulot muista sijoituksista Myydyt tytäryhtiöosakkeet 0, ,00 0, ,00 Myönnetyt lainat 0,00 0, , ,00 Lainasaamisten takaisinmaksu 0,00 0,00 0, ,00 Investointirahavirran muut oikaisut , , Investointien rahavirta (B) , , , ,77 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen nostot/takaisinmaksut , ,00 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen nostot/ takaisinmaksut , , , ,46 Rahoituksen rahavirran muut oikaisut , Rahoituksen rahavirta (C ) , , , ,46 Rahavarojen muutos (A+B+C) , , , ,10 Rahavarat tilikauden alussa , , , ,60 Rahavarat tilikauden lopussa , , , , , , , ,10 13

14 Tilintarkastuskertomus TILINTARKASTUSKERTOMUS Kruunuasunnot Oy:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Kruunuasunnot Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsitykseni mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen, konsernitilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot sekä konsernin että emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajille tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsinki 21. päivänä maaliskuuta 2011 Tuokko Tilintarkastus Oy, KHT-yhteisö Timo Tuokko, KHT 14

15 Asunto Oy Nokian Kalkun Kessun laajamittainen perusparannus valmistui toukokuun lopussa. Asunnot ovat poikkeuksellisen tehokkaita 64 m²:n kolmioita ja 52 m²:n kaksioita. Talon porraskäytävää komistavat turkulaisten kuvataiteilijoiden Joona Huotarin ja Jussi Lepistön maalaukset. Talo sijaitsee erinomaisten liikenneyhteyksien äärellä Kalkussa Tampereen ja Nokian rajalla. Hämeenlinnan Vanhankaupungin 1830-luvulla rakennetun Kenraalintalon isoimmasta, noin 240 m 2 :n huoneistosta, syntyi heinäkuussa kolme pienempää. Yksi uusista huoneistoista on yksiö. Muut kaksi uutta huoneistoa ovat edelleenkin varsin tilavia. Upinniemen Rakentajantie 23-24:n perusparannustyöt viimeisteltiin porraskäytävien luontoaiheisilla maalauksilla. 15

16 Turun Kärsämäentie 29-31:ssä sijaitsee ikääntynyt kerrostalo, jonka on aikanaan rakennuttanut Turun Työväen Säästöpankki. Talossa on sijainnut pankin konttori ja pankkiholvi on edelleen tallella. Talo on aravarahoitteinen ja se on nyt Kruunuasuntojen tytäryhtiön, Aravakruunu Oy:n omistuksessa. Talon perusparannus aloitettiin syksyllä Taloa on perusparannettu portaittain. C-porras valmistui jouluksi A-portaan asunnot valmistuivat maalis-huhtikuun vaihteessa ja B-portaan asunnot ja entisen pankkisiiven uudet asunnot kesäkuussa. Kärsämäentien porraskäytävätaiteessa näkyy muiden muassa entisen Hellaksen makeistehtaan vaikutus. Asunto Oy Helsingin Leijonalinnan porraskäytävien Helsinki-aiheisten taideteosten mosaiikit ovat italialaista alkuperää. Kruunuasunnot Oy Aleksis Kiven katu Helsinki puhelin