Yritysten innovaatiotoiminta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysten innovaatiotoiminta 2008 2010"

Transkriptio

1 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta TILASTOKESKUS Puh. (09) 17341, Faksi (09) Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Kerätyt tiedot ovat salassa pidettäviä. Yritysten innovaatiotoiminta Tässä kyselyssä kerätään tietoja yrityksenne innovaatioista ja innovaatiotoiminnasta vuosina Innovaatiolla tarkoitetaan yrityksenne markkinoille tuomaa tai käyttöönottamaa uutta tai olennaisesti parannettua tuotetta, prosessia, organisatorista menetelmää tai markkinointimenetelmää. Innovaation on oltava uusi yrityksenne näkökulmasta, vaikka alun perin se voi olla kehitetty muiden yritysten toimesta. (Osa kysymyksistä liittyy ainoastaan tuote- ja prosessi-innovaatioihin.) Kysely koskee sekä innovaatiotoimintaa harjoittaneita yrityksiä että yrityksiä, joilla ei ollut innovaatiotoimintaa vuosina Pyydämme täyttämään kaikki kysymykset, mikäli toisin ei mainita. Viimeinen palautuspäivä on Vastaajayritys Yrityksen nimi Yrityksen osoite Y-tunnus Yrityksen toimiala Tiedustelu koskee yllä mainitun yrityksen/yksikön toimintaa Suomessa. Mikäli kysely soveltuu paremmin muulle kuin yritystasolle (esim. konsernille), on vastaus mahdollista antaa tämän mukaisesti. (Ks. kohta 1.1) Yhteyshenkilön nimi Sähköposti Puhelin 1. Yleiset taustatiedot 1.1 Onko yrityksenne (yksikkö, jota vastaus koskee) itsenäinen osa konsernia konserni* Missä maassa on konsernin emoyhtiön kotipaikka? Suomessa muualla, missä * Konsernivastaus koskee seuraavia yrityksiä/yksiköitä:

2 1.2 Henkilökunta Liikevaihto 2010 (tai viimeisin 12 kk tilikausi) (Rahoituslaitokset: korkotuotot tai vastaavat tulot. Vakuutusyhtiöt: vakuutusmaksutulo (brutto).) (1000) 1.4 Mikä on yrityksenne pääasiallinen asema tuotannon arvoketjussa? Päähankkija (suunnittelusta vastaava lopputuotteen eli tavaran tai palvelun myyjä) Järjestelmätoimittaja (tarjoaa kokonaisuuksia päähankkijoille) Alihankkija (tuottaa tavaroita tai palveluita osaksi asiakkaan eli päähankkijan tai järjestelmätoimittajan tarjontaa) Seuraavaan kysymykseen (julkiset hankinnat ja palveluiden ja muiden tuotteiden tuottaminen julkiselle sektorille) pyydämme vastausta vain yrityksiltä, jotka toimivat sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialoilla (toimialat 86, 87 ja 88). 1.5 Tuottiko yrityksenne palveluita tai muita tuotteita julkiselle sektorille tai osaksi julkisen sektorin tarjontaa vuosina ? Mikäli kyllä, kuinka suurta osaa yrityksenne liikevaihdosta julkiselle sektorille kohdistunut tuotanto edusti? Julkiselle sektorille tuotetut tuotteet edustivat prosenttia yrityksemme liikevaihdosta. 2. Tuoteinnovaatiot (tavarat ja palvelut) Tuoteinnovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tavara tai palvelu. Uusi tai olennaisesti parannettu tavara tai palvelu eroaa ominaisuuksiltaan aikaisemmin tuotetuista (esim. parannettu ohjelmisto, käyttömukavuus, komponentti tai alajärjestelmä). Innovaation (uuden tai parannetun tavaran tai palvelun) on oltava uusi yrityksenne näkökulmasta, mutta sen ei tarvitse olla uusi markkinoidenne kannalta. Sillä ei ole merkitystä, onko innovaatio alun perin kehitetty yrityksessänne vai muissa yrityksissä. 2.1 Toiko yrityksenne vuosina markkinoille Uusia tai olennaisesti parannettuja tavaroita? ( sisällä pelkästään muilta yrityksiltä ostettujen uusien tavaroiden jälleenmyyntiä tai yksinomaan esteettisiin ominaisuuksiin kohdistuvia muutoksia.) Uusia tai olennaisesti parannettuja palveluja? Mikäli vastauksenne molempiin kohtiin on ei, siirtykää kohtaan 3. 2

3 2.2 Tuoteinnovaatioiden kehittäjä oli: Valitkaa kaikki soveltuvat vaihtoehdot Tavarainnovaatiot Palveluinnovaatiot Oma yritys itse Oma yritys yhdessä muiden yritysten tai laitosten kanssa* Oma yritys mukauttamalla tai muokkaamalla alun perin muiden yritysten tai laitosten* kehittämiä tavaroita tai palveluita Muut yritykset tai laitokset* * Kattaa itsenäiset yritykset sekä oman konserninne muut yritykset/osat (tytäryhtiöt, sisaryhtiöt, konsernin emoyhtiön jne.). Laitokset kattavat yliopistot, tutkimuslaitokset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt jne. 2.3 Toiko yrityksenne vuosina markkinoille sellaisia tuoteinnovaatioita (tavaroita tai palveluja), jotka olivat Uusia yrityksen markkinoiden kannalta? Yrityksenne toi uuden tai olennaisesti parannetun tavaran tai palvelun markkinoilleen ennen kilpailijoitaan (tuote on voinut jo olla saatavissa muilla markkinoilla). Uusia ainoastaan oman yrityksen kannalta? Yrityksenne toi markkinoille uuden tai olennaisesti parannetun tavaran tai palvelun, jota vastaava oli jo saatavissa yrityksenne kilpailijoilta yrityksenne markkinoilla. 2.4 Eritelkää edellä olevien määritelmien perusteella, mikä prosenttiosuus yrityksenne vuoden 2010 kokonaisliikevaihdosta* on peräisin seuraavista tuotteista: Vuosina markkinoille tuodut tuoteinnovaatiot (tavarat ja palvelut), jotka olivat uusia yrityksenne markkinoiden kannalta % Vuosina markkinoille tuodut tuoteinnovaatiot (tavarat ja palvelut), jotka olivat uusia yksinomaan yrityksenne kannalta % Tavarat ja palvelut, joita toimitettiin muuttamattomina tai vain vähän muutettuina vuosina (sisältäen muilta yrityksiltä hankittujen uusien tavaroiden tai palvelujen jälleenmyynnin) % Vuoden 2010 liikevaihto yhteensä 100 % * Rahoituslaitokset: korkotuotot ja vastaavat tulot. Vakuutusyhtiöt: vakuutusmaksutulo (brutto) Oliko mikään vuosien tuoteinnovaatioistanne: osaa sanoa Ensimmäinen Suomessa Ensimmäinen Euroopassa Ensimmäinen maailmassa 3

4 3. Prosessi-innovaatiot Prosessi-innovaatio on yrityksen käyttöönottama uusi tai olennaisesti parannettu tavaroiden tai palveluiden tuotantoprosessi, jakelumenetelmä tai tukitoiminto. Innovaation (uuden tai parannetun prosessin, menetelmän tai tukitoiminnon) on oltava uusi yrityksenne näkökulmasta, mutta sen ei tarvitse olla uusi markkinoidenne kannalta. Sillä ei ole merkitystä, onko innovaatio alun perin kehitetty yrityksessänne vai muissa yrityksissä. Pelkät organisaatioinnovaatiot eivät kuulu prosessi-innovaatioihin niistä tiedustellaan kohdassa Ottiko yrityksenne vuosina käyttöön Uusia tai olennaisesti parannettuja tavaroiden tai palveluiden valmistus- tai tuotantomenetelmiä? Uusia tai olennaisesti parannettuja logistiikkaratkaisuja tai toimitus- tai jakelumenetelmiä yrityksen panoksia, tavaroita tai palveluita varten? Uusia tai olennaisesti parannettuja tukitoimintoja yrityksen prosesseja varten, esimerkiksi ylläpito- ja huoltojärjestelmiä tai osto-, kirjanpito- tai laskentatoimintoja? Mikäli vastauksenne kaikkiin kohtiin on ei, siirtykää kohtaan Prosessi-innovaatioiden kehittäjä oli: Oma yritys itse Oma yritys yhdessä muiden yritysten tai laitosten kanssa* Oma yritys mukauttamalla tai muokkaamalla alun perin muiden yritysten tai laitosten* kehittämiä prosesseja Muut yritykset tai laitokset* Valitkaa kaikki soveltuvat vaihtoehdot * Kattaa itsenäiset yritykset sekä oman konserninne muut yritykset/osat (tytäryhtiöt, sisaryhtiöt, konsernin emoyhtiön jne.). Laitokset kattavat yliopistot, tutkimuslaitokset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt jne. 4. Meneillään olevat tai keskeytyneet tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvät innovaatiotoimet Innovaatiotoimet ja -toiminta käsittävät koneiden, laitteiden, ohjelmistojen ja lisenssien hankinnan, suunnittelu- ja kehitystyön, muotoilun, koulutuksen, markkinoinnin ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan, kun näiden nimenomaisena tavoitteena on kehittää ja/tai ottaa käyttöön tuote- tai prosessi-innovaatio (kattaen myös perustutkimus- ja kehittämistoiminnan innovaatiotoimena, vaikka se ei suoraan liittyisi tuote- ja/tai prosessi-innovaatioihin). 4.1 Oliko yrityksellänne vuosina projekteja tai toimia, joiden tavoitteena oli kehittää tuote- tai prosessi-innovaatioita, mutta jotka Keskeytyivät ennen valmistumista vät valmistuneet vuoden 2010 loppuun mennessä Mikäli yrityksellänne ei ollut tuote- tai prosessi-innovaatioita eikä innovaatiotoimintaa vuosina (vastaus kysymyksiin 2.1, 3.1 ja 4.1 on ei), siirtykää kohtaan 8. 4

5 5. Tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvät innovaatiotoimet vuosina ja innovaatiotoiminnan menot vuonna Toteutettiinko yrityksessänne vuosina seuraavia innovaatiotoimia: Yrityksen oma tutkimus- ja kehittämistoiminta (t&k-toiminta) Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämiseksi uusiin sovelluksiin. Tavoitteena on jotakin olennaisesti uutta. Jos kyllä, harjoittiko yrityksenne t&k-toimintaa vuosina säännöllisesti (yrityksellä omaa pysyvää t&k-henkilöstöä) satunnaisesti (vain tarvittaessa) Yrityksen ulkopuolelta tilattu t&k-toiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta, jonka yrityksenne on tilannut muilta yrityksiltä (ml. oman konsernin yritykset) tai julkisilta tai yksityisiltä tutkimuslaitoksilta. Koneiden, laitteiden ja ohjelmistojen hankinta Koneiden ja laitteiden sekä atk-laitteiden ja -ohjelmistojen hankinta uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden tai prosessien tuottamiseksi. Osaamisen hankinta yrityksen ulkopuolelta Patenttien ja ei-patentoitujen keksintöjen, tietämyksen ja tietotaidon ja muun osaamisen ostaminen tai lisensointi muilta yrityksiltä tai organisaatioilta uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden tai prosessien kehittämiseksi. Innovaatiotoimintaan liittyvä koulutus Oman yrityksen järjestämä tai ulkopuolelta tilattu henkilöstökoulutus, joka liittyy uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden tai prosessien kehittämiseen ja/tai käyttöönottoon. Innovaatioiden markkinoille tuominen Toimet yrityksenne uusien tai olennaisesti parannettujen tavaroiden ja palveluiden markkinoille tuomiseksi, ml. markkinatutkimus ja tuotteiden markkinoille tuomiseen liittyvä mainonta. Muotoilu (design) Muotoiluun liittyvät toimet, uusien tai olennaisesti parannettujen tavaroiden tai palveluiden muodon tai ilmenemismuodon parantaminen tai muuttaminen. Muut innovaatiotoimet Muut, edellä oleviin kohtiin sisältymättömät innovaatiotoimet uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden ja prosessien käyttöönottamiseksi, kuten toteutettavuustutkimukset, testaus, rutiiniluonteinen ohjelmistokehitystyö, tekniset valmistelutoimet jne. 5.2 Arvioikaa seuraavista neljästä innovaatiotoimesta aiheutuneiden menojen määrä vuonna 2010 (ml. henkilöstökulut sivukuluineen) (vrt. määritelmät kohdassa 5.1) Mikäli yrityksellä ei ollut ko. menoja vuonna 2010, merkitkää 0 (1000) Yrityksen oma tutkimus- ja kehittämistoiminta Tähän sisältyvät yrityksessä tehdyn t&k-toiminnan menot, ja niihin lukeutuvat * palkkausmenot * aineet, tarvikkeet, rakennusten käyttömenot, muut käyttömenot * ostetut palvelut (omiin t&k-projekteihin liittyvät palvelujen ostot; ulkopuolisilta tilatut kokonaiset t&k-hankkeet ilmoitetaan seuraavassa kohdassa) * koneet, laitteet, rakennukset, muut käyttöomaisuuden hankintamenot Yrityksen ulkopuolelta tilattu tutkimus- ja kehittämistoiminta Koneiden, laitteiden ja ohjelmistojen hankinta (ilman t&k-toimintaan liittyviä laitemenoja) Osaamisen hankinta yrityksen ulkopuolelta 5

6 5.3 Saiko yrityksenne vuosina julkista rahoitustukea innovaatiotoimintaan seuraavilta julkishallinnon tasoilta? Julkisella rahoitustuella tarkoitetaan verohelpotuksia tai -vähennyksiä, avustuksia, korkotukilainoja ja lainatakauksia. Mukaan ei lueta tutkimus- eikä muita innovaatiotoimia, joita on toteutettu tilaustyönä julkiselle sektorille. Paikallis- tai alueviranomaiset Valtio (ml. valtion laitokset ja ministeriöt, esim. Tekes) Euroopan unioni (EU) Jos kyllä, osallistuiko yrityksenne EU:n seitsemänteen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmaan? 6. Tietolähteet innovaatiotoiminnassa 6.1. Miten suuri merkitys seuraavilla tietolähteillä oli yrityksenne innovaatiotoiminnassa (tuote- ja prosessi-innovaatiot) vuosina ? Eritelkää tietolähteet, joista yrityksenne sai informaatiota uusia innovaatioprojekteja varten tai jotka myötävaikuttivat käynnissä olleiden innovaatioprojektien päätökseen saattamiseen. Mikäli kyseisestä lähteestä ei saatu tietoja, valitkaa käytössä Merkitys Tietolähde Suuri Kohtalainen Vähäinen käytössä Sisäiset lähteet Oma yritys tai oma konserni Markkinalähteet Laitteiden, materiaalien, komponenttien tai atkohjelmistojen toimittajat Asiakkaat Kilpailijat tai toimialan muut yritykset Konsulttiyritykset, kaupalliset laboratoriot tai yksityiset tutkimuslaitokset Yliopistot Institutionaaliset lähteet Muut lähteet Ammattikorkeakoulut Julkiset tai yksityiset voittoa tavoittelemattomat tutkimuslaitokset Konferenssit, messut, näyttelyt Tieteelliset aikakauslehdet ja ammattijulkaisut Toimialajärjestöt 6

7 7. Yhteistyö innovaatiotoiminnassa 7.1 Oliko yrityksellänne innovaatiotoimintaan (tuote- ja prosessi-innovaatiot) liittyvää yhteistyötä muiden yritysten tai laitosten kanssa vuosina ? Innovaatiotoimintaan liittyvällä yhteistyöllä tarkoitetaan aktiivista osallistumista muiden yritysten tai voittoa tavoittelemattomien laitosten kanssa innovaatioprojekteihin. Yhteistyöstä ei tarvitse välttämättä koitua kaupallista hyötyä. Pelkkiä tilaustöitä ei lueta yhteistyöksi. Mikäli vastauksenne on ei, siirtykää kohtaan Miten suuri merkitys eri yhteistyökumppaneilla oli innovaatiotoiminnassanne vuosina ? Merkitys Yhteistyötaho Suuri Kohtalainen Vähäinen yhteistyötä Oman konsernin yritykset Laitteiden, materiaalien, komponenttien tai atk-ohjelmistojen toimittajat Asiakkaat Kilpailijat tai toimialan muut yritykset Konsulttiyritykset, kaupalliset laboratoriot tai yksityiset tutkimuslaitokset Yliopistot Ammattikorkeakoulut Julkiset tai yksityiset voittoa tavoittelemattomat tutkimuslaitokset Muu julkinen sektori (eli valtio ja kuntasektori, pl. julkiset ja yksityiset voittoa tavoittelemattomat tutkimuslaitokset) 7.3 Yhteistyökumppanin tyyppi ja sijaintipaikka (merkitkää kaikki soveltuvat kohdat) Yhteistyötaho Suomi Muu Euroopan maa* Yhdysvallat Kiina Intia Muu Oman konsernin yritykset Laitteiden, materiaalien, komponenttien tai atk-ohjelmistojen toimittajat Asiakkaat Kilpailijat tai toimialan muut yritykset Konsulttiyritykset, kaupalliset laboratoriot tai yksityiset tutkimuslaitokset Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Julkiset tai yksityiset voittoa tavoittelemattomat tutkimuslaitokset * Tähän ryhmään kuuluvat seuraavat Euroopan unionin (EU) maat, Efta-valtiot ja EU:n ehdokasmaat: Alankomaat, Belgia, Britannia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Makedonia, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Turkki, Unkari, Viro. 7

8 Seuraavat kysymykset koskevat kaikkia yrityksiä: 8. Tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvää toimintaa haittaavat/estävät tekijät 8.1. Missä määrin seuraavat tekijät haittasivat yrityksenne innovaatiotoimintaa tai vaikuttivat siihen, ettei yrityksellänne ollut innovaatiotoimintaa vuosina ? Merkitys Taloudelliset tekijät Osaamiseen liittyvät tekijät Markkinatekijät Innovaatiotoiminnasta pidättymisen syyt Suuri Kohtalainen Vähäinen merkitystä Yrityksen tai konsernin oman rahoituksen puute Ulkopuolisten rahoituslähteiden puuttuminen Liian suuret innovaatiotoiminnan kustannukset Pätevän henkilökunnan puute Teknologiaa koskevan tiedon puute Markkinoita koskevan tiedon puute Vaikeudet löytää yhteistyökumppaneita innovaatiotoimintaa varten Markkinoilla jo toimivat yritykset hallitsevat markkinoita Innovatiivisten tavaroiden tai palveluiden kysyntä epävarmaa Uusille innovaatioille ei tarvetta johtuen yrityksenne aiemmista innovaatioista Uusille innovaatioille ei tarvetta puuttuvan kysynnän vuoksi 9. Organisaatioinnovaatiot Organisaatioinnovaatio on uuden organisatorisen menetelmän käyttöönotto yrityksen liiketoimintakäytännöissä (mukaan lukien tiedonhallinta), työorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa. Menetelmä ei ole ollut yrityksen käytössä aiemmin. Uuden menetelmän käyttöönoton tulee perustua yritysjohdon strategiseen päätökseen. Organisaatioinnovaatioksi ei lueta yritysfuusioita tai yritysostoja, vaikka ne toteutuisivat yrityksen kannalta ensimmäistä kertaa. 9.1 Ottiko yrityksenne vuosina käyttöön seuraavia organisaatioinnovaatioita: Uudet liiketoimintakäytännöt (business practices) menettelytapojen organisoimiseksi (esim. tarjontaketjun hallinta, liiketoimintaprosessien uusiminen, tiedonhallinta, kevyt tuotantomalli (lean-tuotanto), laadunhallinta jne.) Uudet menettelyt vastuiden ja päätöksenteon organisoimiseksi (methods of organising work responsibilities and decision making) (ensimmäistä kertaa esim. työntekijöitä koskevan uuden vastuunjakojärjestelmän käyttöönotto, siirtyminen tiimityöhön, hajauttaminen, osastojen yhdistäminen tai pilkkominen, uudenlaiset koulutusjärjestelmät jne.) Uudet tavat organisoida yrityksen ulkoiset suhteet (methods of organising external relations) muihin yrityksiin tai julkisiin laitoksiin (ensimmäistä kertaa esim. liittouma/yhteistyö, kumppanuus, toimintojen ulkoistaminen tai alihankinta jne.) 8

9 10. Markkinointi-innovaatiot Markkinointi-innovaatio on uusi markkinointi-idea tai -strategia, joka olennaisesti eroaa yrityksen käyttämästä markkinointimenetelmästä ja jota yritys ei ole aiemmin käyttänyt. Markkinointi-innovaatio edellyttää olennaisia muutoksia tuotteen muotoilussa (design) tai pakkauksessa, tuotesijoittelussa, myynninedistämisessä tai hinnoittelussa. Markkinointimenetelmien kausiluonteiset, säännölliset tai muut rutiiniluonteiset muutokset eivät kuulu markkinointi-innovaatioihin Ottiko yrityksenne vuosina käyttöön seuraavia markkinointi-innovaatioita: Olennaiset muutokset tuotteiden esteettisessä muotoilussa (design) tai pakkauksissa (tähän eivät kuulu muutokset, jotka muuttavat ainoastaan tuotteen toiminnallisia ominaisuuksia tai käyttäjäominaisuuksia - nämä ovat tuoteinnovaatioita) Uusi tiedotusväline tai menetelmä tuotteen myynninedistämisessä (esim. uuden mainosvälineen käyttö ensimmäistä kertaa, uusi tuotekuva, kanta-asiakaskorttien käyttöönotto jne.) Uudet menetelmät tuotesijoittelussa ja myyntikanavissa (kuten franchisingin, jakelulisenssien, suoramyynnin tai yksinoikeusmyynnin käyttöönotto, uudet ideat tai menetelmät tuotteiden esillepanossa jne.) Uudet menetelmät tavaroiden ja palveluiden hinnoittelussa (kuten kysynnän mukaan muuttuvan hinnoittelun käyttöönotto, uudet alennusjärjestelmät jne.) 11. Luovuus 11.1 Käyttikö yrityksenne seuraavia menettelyjä vuosina edistääkseen uusien ideoiden syntyä tai luovuutta henkilöstön keskuudessa? Mikäli kyllä, kuinka onnistuneesti menettely toimi uusien ideoiden synnyttämiseksi tai luovuuden lisäämiseksi? Toimi onnistuneesti Menettely käytössä; toiminut Toimivuudesta ei tietoa Menettely ei ollut käytössä Aivoriihi-istunnot Monitieteelliset tai poikkitoiminnalliset tiimit Henkilöstön työkierto eri osastoilla tai konserninne eri yksiköissä Työntekijöille tarjottavat rahalliset kannusteet uusien ideoiden kehittämiseksi Työntekijöille tarjottavat ei-rahalliset kannusteet uusien ideoiden kehittämiseksi, kuten vapaa-aika, julkinen tunnustus, aiempaa mielenkiintoisempi työ jne. Henkilöstökoulutus uusien ideoiden tai luovuuden kehittämiseen liittyen 9

10 Kysymykseen pyydämme vastausta yrityksiltä, jotka harjoittivat innovaatiotoimintaa vuosina eli jotka ovat vastanneet kyllä vähintään yhteen seuraavista kysymyksistä 2.1, 3.1, 4.1, 9.1 ja Käyttäjälähtöisyys innovaatiotoiminnassa ja innovatiivisten tuotteiden tuotannossa 12.1 Mitä keinoja ja menettelyjä yrityksenne käytti asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden mukaan ottamiseksi yrityksenne innovaatiotoiminnassa ja innovatiivisten tuotteiden tuotannossa vuosina ja kuinka merkittäviä käytössä olleet keinot ja menettelyt olivat? Asiakkaiden ja käyttäjien mukaan ottamisen keinot ja muodot innovaatiotoiminnassa ja innovatiivisten tuotteiden tuotannossa Suuri Merkitys Kohtalainen Vähäinen käytössä Asiakaspalautejärjestelmien käyttö Asiakkaiden ja käyttäjien tarpeiden ja käyttäjätiedon huomioon ottaminen Käyttäjät innovaatiotoiminnan resurssina; yhdessä ideointi, kehittäminen ja sisällön tuottaminen Käyttäjien muokkaamat ja kehittämät tuotteet ja niiden kaupallistaminen Markkinatutkimusten, kuluttajapaneelien, fokusryhmien ja haastattelujen yms. käyttö Käyttäjätarpeiden selvittäminen tutkimusmenetelmillä; tiedostamattomien tarpeiden selvittäminen ja muu käyttäjien havainnointi esim. etnografisten, antropologisten, tarve- ja käyttötapakartoitusten ja käyttötilannehaastattelujen avulla Kehittämisfoorumit ja esim. yrityksen tarjoamat kehittämisalustat käyttäjien ja käyttäjäyhteisöjen ideoiden kokoamiseksi; ohjelmistojen ja sisällön tuottaminen, crowdsourcing jne. Asiakkaat ja käyttäjät muokkasivat olemassa olevia tuotteita, ja yrityksenne vastasi tuotteen varsinaisesta kehittämisestä ja tuotannosta sekä markkinoille tuonnista Asiakkaat ja käyttäjät kehittivät uuden tuotteen, jonka yrityksenne otti tuotantoonsa ja toi markkinoille Lisätietoja Kiitämme vastauksestanne! 10

Yritysten innovaatiotoiminta 2010 2012

Yritysten innovaatiotoiminta 2010 2012 Yritys- ja ympäristöaineistot Tiedonhankinta 00022 TILASTOKESKUS Puhelin (09) 17341 Faksi (09) 1734 2465 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Kerätyt

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminta 2004 2006

Yritysten innovaatiotoiminta 2004 2006 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 00022 TILASTOKESKUS Puh. (09) 17341, Faksi (09) 1734 2465 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Kerätyt tiedot

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminta 2012 2014

Yritysten innovaatiotoiminta 2012 2014 TIEDONHANKINTA Tiede ja teknologia PL 5C 00022 TILASTOKESKUS tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Kerätyt tiedot ovat salassa pidettäviä. Yritysten

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminta

Yritysten innovaatiotoiminta TIEDONHANKINTA Energia, ympäristö ja teknologia 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Kerätyt tiedot ovat salassa

Lisätiedot

Innovaatiotutkimus 2012

Innovaatiotutkimus 2012 Aineistokuvaus Innovaatiotutkimus 2012 Sisältökuvaus Innovaatiotutkimus 2012 kuvaa yritysten harjoittaman innovaatiotoiminnan ja eri tyyppisten innovaatioiden käyttöönoton yleisyyttä vuosina 2010-2012.

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444

Lisätiedot

Innovaatiotoiminta 2010

Innovaatiotoiminta 2010 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2012 Innovaatiotoiminta 2010 Innovaatiotutkimuksen loppuraportti Innovointi koko arvoketjun asia, asiakkaat ja käyttäjät mukana kehittämisessä Tuotteisiin ja prosesseihin

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Korkeakoulujen KOTA-seminaari Jyväskylän yliopisto 18.9.2014 Marianne Kaplas Taustaa T&k-tilaston ohjeistuksen, OECD:n Frascati manuaalin uudistus Ei perustavanlaatuisa muutoksia Sopiva ajankohta ohjeiden

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu 1 (14) Vastaanottaja Eduskunta Työ- ja elinkeinojaosto 00102 EDUSKUNTA Viite Asia Viite Lausuntopyyntö työ- ja elinkeinojaosto 20.10.2017 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä innovaatiotoiminta tilastojen

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015 TIEDONHANKINTA Yritys-, ympäristö- ja teknologia-aineistot 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tutkimus ja

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2016

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2016 TIEDONHANKINTA Energia, ympäristö ja teknologia 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Matkaetäisyydellä tarkoitetaan yhdensuuntaista etäisyyttä lähtöpaikan ja kohdepaikan välillä, kun taas korvaus kattaa

Lisätiedot

Innovaatiotoiminta 2006

Innovaatiotoiminta 2006 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Innovaatiotoiminta 2006 Innovaatiotutkimuksen loppuraportti Innovaatioilla monipuolinen rooli yritystoiminnan kehittämisessä Uudistettu painos: Innovaatioiden

Lisätiedot

Innovaatiotutkimus 2010

Innovaatiotutkimus 2010 Aineistokuvaus Innovaatiotutkimus 2010 Sisältökuvaus Innovaatiotutkimus 2010 kuvaa yritysten harjoittaman innovaatiotoiminnan ja eri tyyppisten innovaatioiden käyttöönoton yleisyyttä vuosina 2008-2010.

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Seuraavat korvausmäärät koskevat vapaaehtoistoimintaa, harjoittelua ja työtä: Taulukko 1 - matkatuki Matkaetäisyys Korvaus

Lisätiedot

Innovaatiotoiminta 2008

Innovaatiotoiminta 2008 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2010 Innovaatiotoiminta 2008 Innovaatiotutkimuksen loppuraportti Innovaatiotoiminta edelleen yleisempää teollisuudessa kuin palvelualojen yrityksissä Lähes puolet

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Julkisen sektorin tutkimus ja kehittäminen vuonna 2017

Julkisen sektorin tutkimus ja kehittäminen vuonna 2017 TIEDONHANKINTA Energia, ympäristö ja teknologia 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Julkisen sektorin tutkimus

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Innovaatiotoiminta 2010

Innovaatiotoiminta 2010 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2012 Innovaatiotoiminta 2010 Innovaatiotutkimus tarjoaa lukuisia näkökulmia yritysten kehittämistoimintaan Ennakkotietojen mukaan kaikkiaan 56 prosenttia vähintään

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

A8-0321/78

A8-0321/78 17.10.2018 A8-0321/78 Tarkistus 78 Keith Taylor Verts/ALE-ryhmän puolesta Mietintö A8-0321/2018 Andrzej Grzyb Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistäminen (COM(2017)0653

Lisätiedot

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.9.2018 COM(2018) 651 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa

Lisätiedot

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK T&K&I-TOIMINTA Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto Lähde: Tekes ja EK Korkeakoulusektorin tutkimusmenon kehitys Lähde: Tilastokeskus Korkeakoulusektorin tutkimusmenon jakautuminen Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?

Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa? Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa? 1. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin. Suomessa kulutetaan keskimäärin 18 litraa pullotettua vettä henkilöä kohden vuodessa. 2. Vuonna

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/ / / / / / / / / 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE - Belgia 88 102 109

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä

I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä PYYTÄVÄN VIRANOMAISEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTU (VAPAAEHTOINEN) LOMAKE I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä Palvelujen

Lisätiedot

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä! KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET ALBANIA Taajamissa ALGERIA Taajamissa ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä! AZERBAIDZHAN Taajamissa 40 km/h 70 km/t BELGIA Taajamissa yli 7,5 t kokonaispainoiset

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE -

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

ZA6585. Flash Eurobarometer 421 (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6585. Flash Eurobarometer 421 (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA Flash Eurobarometer (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish) A Työnumero FL A B Maakoodi FL B C Lomakenumero FL C NACE NACE-koodi (näytetieto)

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

*) %-yks. % 2018*)

*) %-yks. % 2018*) TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta 2014-2017 Erasmus+ lähtevän liikkuvuuden kehitys 2014-2017 2014-2015 2015-2016 2016-2017 4239 4580 4772 1360 1322 1442 1052 1027 985 925 977 970 Opiskelijaliikkuvuus

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.2. COM() 85 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Työllisyys Työllisyysaste (%) Suomessa heinäkuussa 2018-2019 % 100 2018/07 2019/07 90 80 74,1 74,5 75,4 75,9 72,8 73,1 70 60 50 40

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0900 (NLE) EUCO 110/13 INST 234 POLGEN 69 OC 295 SÄÄDÖKSET Asia: LUONNOS EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan

Lisätiedot

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2017*)

muutos *) %-yks. % 2017*) TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa

Lisätiedot

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10200/17 CO EUR-PREP 29 POLGEN 92 AG 21 ECON 528 UEM 198 SOC 477 COMPET 492 ENV 604 EDUC 293 RECH 231 ENER 284 JAI 596 EMPL 366 ILMOITUS Lähettäjä:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Yritysten kokemuksia palvelujen sisämarkkinoista

Yritysten kokemuksia palvelujen sisämarkkinoista Yritysten kokemuksia palvelujen sisämarkkinoista Fields marked with are mandatory. Johdanto Lue seuraava tietosuojaseloste ennen kuin täytät kyselylomakkeen: specific-privacy-statement_en.pdf Tämän kyselyn

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

ESITYSLISTAEHDOTUS PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEA (Coreper II) Europa-rakennus, Bryssel 3. ja 4. heinäkuuta 2019 (klo 10.00, klo 9.

ESITYSLISTAEHDOTUS PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEA (Coreper II) Europa-rakennus, Bryssel 3. ja 4. heinäkuuta 2019 (klo 10.00, klo 9. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. heinäkuuta 2019 (OR. en) 10824/19 OJ CRP2 25 ESITYSLISTAEHDOTUS PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEA (Coreper II) Europa-rakennus, Bryssel 3. ja 4. heinäkuuta 2019 (klo 10.00,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Oy Hartwall Ab Momentin Group Oy Olvi Oyj Red Bull Finland Oy Saimaan Juomatehdas Oy Oy Sinebrychoff Ab Valvoo panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden etuja alkoholi-

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot