LOGOPEDIAN KOULUTUS TUTKINTOVAATIMUKSET KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP. Kieli ja viestintäopinnot 10 op

Transkriptio

1 LOGOPEDIAN KOULUTUS TUTKINTOVAATIMUKSET KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP Kieli ja viestintäopinnot 10 op Ks. käyttäytymistieteellisen tiedekunnan ohjeet. Tieto ja viestintätekniikan opinnot 5 op Tvt ajokortti 3 op Ks. käyttäytymistieteellisen tiedekunnan ohjeet. Muita tieto ja viestintätekniikan opintoja 2op Ks. fonetiikka, puheentutkimuksen tvt taidot FP2 LP Logopedian perusopinnot 25 op Perusopintojen vaiheessa opiskelija oppii ymmärtämään, kuinka puhe, kieli ja viestintä kehittyvät ja kuinka puhe elimistö normaalisti toimii. Opiskelija perehtyy myös puhetieteiden tutkimuksen keskeisiin kysymyksiin ja saa perusvalmiudet tieteelliseen lukemiseen ja kirjoittamiseen. Puheen, kielen ja kommunikaation kehitys 8 op LPT1 Lapsen äänteellinen kehitys 2 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy vauvan varhaisiin edellytyksiin puhua ja havaita puhetta sekä lapsen ensimmäisen vuoden äänelliseen ja äänteellisen kehitykseen ja vähittäiseen, noin viiden ensimmäisen vuoden aikana tapahtuvaan kielen fonologiseen oppimiseen. Kirjallisuus: Kunnari, S. & Savinainen Makkonen, T. (toim.) (2004). Mistä on pienten sanat tehty, lasten äänteellinen kehitys. Helsinki: WSOY, soveltuvin osin. 1

2 LPT2 Käsitteistön kehitys 2 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy sanaston omaksumisen teorioihin sekä suomenkielisen lapsen varhaisen ja myöhemmän käsitteistön omaksumiseen. Kurssi tutustuttaa opiskelijan myös lasten sanavaraston ja nimeämisen arvioinnissa käytettäviin menetelmiin. Opiskelija rakentaa omaa teoreettista viitekehystään lapsen käsitteistön omaksumisesta ja sen kognitiivisesta ja kommunikatiivisesta merkityksestä. Kirjallisuus: Plunkett, K. & Schafer G. (1999). Early speech perception and word learning. Teoksessa M. Barrett (toim.), The development of language. UK: Psychology Press ;Dromi, E. (1999). Early lexical development. Teoksessa M. Barrett (toim.), The development of language. UK: Psychology Press ; Kuczaj II, S. A. (1999). The world of words: Thoughts on the development of a lexicon. Teoksessa M. Barrett (toim.) The development of language. UK: Psychology Press Morfologian ja syntaksin kehitys 1 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy erityisesti suomenkielisten lasten morfologian ja syntaksin kehitykseen. Kirjallisuus: Opettajan luennoilla antama kirjallisuus. LPT3 Kieliyhteisöön sosiaalistuminen 3 op Tavoitteet: Opiskelija luo itselleen käsityksen siitä, miten ihmislapsi kehittyy sosiaaliseksi, kielen avulla viestiväksi yksilöksi aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on valmius ymmärtää tätä peruskurssin teoriatietoaan aineopintojen häiriönäkökulmista ja soveltaa sitä myöhemmin käytännön puheterapiatyössään. Kirjallisuus: Launonen, K.: Lfo115 Kieliyhteisöön sosiaalistuminen. Luentomoniste; Haynes, W.O. ja Shulman, B.B. (Eds.) (1998, 2. painos). Communication Development. Foundations, Processes, and Clinical Applications. Baltimore: Williams & Wilkins. (1. painos 1994, Englewood Cliffs: Prentice Hall.), soveltuvin osin; Vygotski, L.S. (1982). Ajattelu ja kieli. Espoo: Weilin+Göös; soveltuvin osin. Puhetieteiden perusteet 6 op LPT4 Logopedian perusteet 2op Tavoitteet: Johdantokurssi antaa opiskelijalle valmiudet logopedisen tiedon omaksumiseen ja jäsentämiseen. Luentosarja käsittelee logopedian luonnetta ja sijoittumista tieteiden kenttään sekä logopedian keskeisiä toiminta ja tutkimusalueita. Lisäksi opiskelija oppii ymmärtämään erilaisia kommunikoinnin häiriöitä oppimiensa logopedisten peruskäsitteiden avulla. 2

3 Kirjallisuus: Crystal, D. & Varley, R., Introduction to language pathology; Launonen, K. & Korpijaakko Huuhka, A M. (toim.) (2000). Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsinki: Palmenia. FP1 Fonetiikan perusteet 2 op Tavoitteet: Opiskelija saa käsityksen ihmisen puheentuottamismahdollisuuksista ja niiden käytöstä. Hän perehtyy puheentuottomekanismin toimintaan, omaksuu deskriptiivisen fonetiikan käsitteistöä ja foneettisen notaation periaatteet sekä harjaannuttaa auditiivista diskriminaatiokykyään. Kirjallisuus: Oheiskirjallisuutena A. Iivosen artikkeli Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä julkaisussa Fonetiikan peruskäsitteitä sekä R. Aulangon artikkeli Foneettinen kirjoitus julkaisussa Monikäyttöinen fonetiikka. Korvaavana kirjallisuutena sovittavin osin esim. Ladefoged, P., A Course in Phonetics; Pickett, J.M., The Acoustics of Speech Communication; Iivonen, A. (toim.), Puheen salaisuudet; Ball, M.J., Rahilly, J. & Tench, P., The Phonetic Transcription of Disordered Speech; Handbook of the International Phonetic Association. PP1 Puheviestinnän perusteet 2 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu puheviestinnän käsitteisiin ja ilmiöihin sekä puheviestintään tieteenalana. Kirjallisuus: Luennolla ilmoitettavat artikkelit. Puhe ja ääni 5 op LPT5 Ääni ja äänenlaatu 2 op Tavoitteet: Opiskelija oppii ymmärtämään äänenlaadun fysikaaliset, fysiologiset ja perkeptuaaliset osatekijät sekä näiden eri tason ilmiöiden yhteydet. Kirjallisuus: Laukkanen, A. M. & Leino, T. (1999 tai uudempi). Ihmeellinen ihmisääni. Helsinki: Gaudeamus. FP3 Puheen tuottamisen perusteet 1,5 op Tavoitteet: Opiskelija oppii ymmärtämään puheen tuottamisen anatomis fysiologiset perusteet ja puhehengityksen, fonaation ja artikulaation moninaisen yhteistyön ja niiden yhteydet kielellisiin ja kielenulkoisiin tekijöihin. Kirjallisuus: Sovittavin osin esim. Hardcastle, W.J., Physiology of Speech Production; Kent, R.D., The Speech Sciences. 3

4 FP4 Puheen havaitsemisen perusteet 1,5 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy puheen havaitsemisen fysiologisiin ja neuraalisiin sekä psykoakustiikan perusteisiin, äänteiden havaintovihjeisiin, prosodisten ominaisuuksien havaitsemiseen sekä puheen havaitsemisen malleihin. Kirjallisuus: Oheiskirjallisuutena R. Aulangon artikkeli Puheen havaitsemisen peruskäsitteitä julkaisussa Fonetiikan peruskäsitteitä. Korvaavana kirjallisuutena sovittavin osin esim. Jauhiainen, T., Kuulo ja viestintä; Borden, G., Harris, K. & Raphael, L., Speech Science Primer. LPM1 Johdatus logopedian tutkimusmenetelmiin 3 op Tavoitteet: Kurssi aloittaa logopedian metodiopintojen jatkumon (sis. 0,5 op hops). Opiskelija perehtyy logopedisen tutkimuksen kysymyksenasetteluihin ja tutkimusmalleihin. Hän oppii lukemaan kriittisesti tutkimuskirjallisuutta ja saa harjoitusta tieteelliseen keskusteluun ja kirjoittamiseen. Kirjallisuus: Schiavetti, N. & Metz, DE (4. painos). Evaluating Research in Communicative Disorders. Arviointiasteikko: hyväksytty/hylätty Edeltävät opinnot: Puhetieteiden perusteet. LPT6 Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi 3 op Tavoitteet: Opiskelija tuntee puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin kehitykseen ja käyttöön liittyvät erityispiirteet ja osaa yhdistää tämän tiedon siihen, mitä hänellä on tyypillisesti kehittyvästä kielestä ja viestinnästä. Hän tietää, mitkä ihmisryhmät ja yhteisöt tarvitsevat puhetta tukevaa tai korvaavaa kommunikointia, tuntee tavallisimmat puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot ja apuvälineet sekä kuntoutuksen perusperiaatteet näitä keinoja käytettäessä. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on valmius ymmärtää tätä peruskurssin teoriatietoaan aineopintojen häiriönäkökulmista ja soveltaa sitä myöhemmin käytännön puheterapiatyöhön, ensin ohjauksessa, myöhemmin itsenäisesti. Kirjallisuus: von Tetzchner, S. ja Martinsen, H. (1999). Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. Muu opettajan valitsema kirjallisuus. LPT7 Kirjatentti 8 11 op Kirjatentillä yleisen fonetiikan ja puheviestinnän opiskelijat korvaavat yhteisistä opinnoista johtuvat päällekkäisyydet. Kirjallisuus: Tentin laajuudesta riippuen luettava sivumäärä sovitaan opettajan kanssa seuraavista teoksista: Leahy, M. (1995). Disorders of Communication. The science of intervention. 2. painos. London: Whurr; Fletcher, P. & MacWhinney, B (toim.) (1995). The Handbook of Child Language; Sataloff. The professional voice. Oxford: Blackwell. 4

5 LA Logopedian aineopinnot 70 op Aineopinnoissa opiskelija oppii logopedisen diagnostiikan ja kuntoutuksen perusteet. Hän harjaantuu teoreettisten ja kliinisten ongelmien ratkaisemiseen sekä saa perusvalmiudet tieteelliseen työskentelyyn. Logopedinen diagnostiikka ja kuntoutus 28 op LAT1 Lasten kehitykselliset ja hankitut puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöt 6 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy lastenneurologisten kehityksellisten kommunikoinnin häiriöiden tavallisimpiin ilmiöihin (viivästynyt, poikkeava ja erityinen puheen ja kielen kehitys) sekä hankittuihin puheen ja kielen häiriöihin. Lisäksi opiskelija tutustuu lasten vaikeimpien neurologisperäisten kehityksellisten kommunikoinnin häiriöiden tavallisimpiin ilmenemismuotoihin. Opiskelija omaksuu luentosarjalla myös kyseisten ilmiöiden tutkimisen ja kuntoutuksen perusperiaatteet. Tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa edellä mainitut ilmiöt ja erottaa ne lapsen tyypillisesti kehittyvän kielen ilmiöistä. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on valmius syventää saamaansa teoriatietoa ja soveltaa sitä käytännön puheterapiatyöhön, ensin ohjattuna ja myöhemmin itsenäisesti. Kirjallisuus: Adams, C., Byers Brown, B., Edwards, M. (1997). Developmental disorders of language. (2.ed.) London: Whurr, soveltuvin osin; Cogher, L., Savage, E. ja Smith, M. (toim.) (1992). Cerebral Palsy. The child and young person. London: Chapman & Hall Medical, soveltuvin osin; Ikonen, O. (toim.) (1998). Autismi teoriasta käytäntöön. Jyväskylä: Atena, soveltuvin osin; Leahy, M. Disorders of Communication. The science of intervention. 2. painos., soveltuvin osin; Launonen, K.: Lfo211Lasten kehitykselliset ja hankitut puheen ja kielen häiriöt II. Luentomoniste; Lees, J.A. (1993). Children with acquired aphasias. London: Whurr, soveltuvin osin; Murdoch, B.E. (1990). Acquired speech and language disorders. A neuroanatomical and functional neurological approach. London: Chapman & Hall, soveltuvin osin. LAT2 Äänihäiriöt 4 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy luennoilla ja demonstraatioiden avulla äänihäiriöiden syihin, diagnosointiin ja kuntoutukseen. Lisäksi opiskelija harjaantuu äänihäiriöiden ennaltaehkäisyyn osallistumalla ääniergonomiaprojektiin. Kirjallisuus: Stemple, J.C., Glaze, L.E. & Gerdeman, B.K. (1995). Clinical voice pathology: theory and management. San Diego: Singular; Sala, E., Sihvo, M. & Laine, A. (2003.) Ääniergonomia. Toimiva ääni työvälineenä. Työterveyslaitos. Työturvallisuuskeskus. Helsinki. 5

6 LAT3 Aikuisten puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöt 6 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy luennoilla, ryhmätöissä ja demonstraatioiden avulla aikuisten tavallisimpiin neurologisperäisiin kommunikoinnin häiriöihin sekä niiden diagnostiikkaan ja kuntoutuksen perusteisiin. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on valmius syventää saamaansa teoriatietoa ja soveltaa sitä käytännön puheterapiatyöhön, ensin ohjattuna ja myöhemmin itsenäisesti. Kirjallisuus: Laine, M. & Marttila, R. (1992). Aikuisen afasia. Duodecim 108, ; Luria, A.R. (1973). The Working Brain. An Introduction to Neuropsychology. Harmondsworth: Penguin Books; Code, C & Müller, D. (1995). Treatment of Aphasia: From Theory to Practice. London: Whurr; soveltuvin osin Duffy, J.R. (1995). Motor speech disorders. Substrates, differential diagnosis and management. St. Louis: Mosby. LAT4 Kuulovammaisuuteen liittyvät puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöt 3 op Tavoitteet: Opiskelija oppii luentojen ja demonstraatioiden avulla ymmärtämään kuulemisen merkityksen puheen/kielen kehitykselle ja tuntemaan vaikea asteisesti kuulovikaisten lasten tutkimus ja kuntoutusmenetelmät sekä kuntoutuksen perhekeskeisen lähestymistavan. Opiskelija oppii myös tuntemaan muiden eriasteisesti kuulovikaisten lasten ja aikuisten kommunikaation ongelmakentän sekä yhdistämään audiologian ja fonetiikan tietopohjaa ja soveltamaan sitä kliiniseen puheterapiatyöskentelyyn. Kirjallisuus: Lonka, E. & Korpijaakko Huuhka, A M. (toim.) Kuulon ja kielen kuntoutus vuorovaikutuksesta kommunikointiin. Helsinki: Palmenia. Edeltävät opinnot: Korva, nenä ja kurkkutaudit ja audiologian perusteet LAT5 Puheen sujuvuuden häiriöt 3 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy luennoilla ja demonstraatioiden avulla puheen sujuvuuden häiriöiden taustateorioihin sekä änkytyksen puheterapeuttisen arviointiin, hoidon menetelmiin ja niiden soveltamiseen työskentelyssä eri ikäisten asiakkaiden kanssa. Kirjallisuus: Guitar, B. (1998). Stuttering: An Integrated Approach to Its Nature and Treatment. New York: Lippincott Williams & Wilkins; Heimo, H. (2004) Änkytys: kehityksellinen puheen sujuvuuden häiriö. Teoksessa S. Kunnari & T. Savinainen Makkonen (toim.) Mistä on pienten sanat tehty, lasten äänteellinen kehitys. Helsinki: WSOY LAT6 Syömis ja nielemistoimintojen häiriöt 3 op Tavoite: Opiskelija perehtyy lapsen syömistekniikan kehitykseen sekä sen tavallisimpiin häiriöihin ja hoitoon. Hän oppii tuntemaan nielemisen eri vaiheet sekä syömiseen ja nielemiseen osallistuvien lihasten ja lihasryhmien motorisen ja sensorisen hermotuksen. Hän perehtyy myös eri neurologisiin sairauksiin liittyviin nielemisvaikeuksiin, lyhyesti myös nielemisen tutkimisen kuvantamismenetelmiin sekä nielemishäiriöiden kuntoutukseen. Kurssin jälkeen opiskelija tuntee syömisen eri vaiheet ja tietää, miten 6

7 lapsen hoitajaa ohjataan kehittävään syöttämiseen. Hän pystyy tutkimaan nielemishäiriöisen potilaan ja laatimaan tälle kuntoutussuunnitelman, alkuun ohjauksessa, myöhemmin itsenäisesti. Kirjallisuus: Arvedson, J.C. & Brodsky, L. (eds.) (2001, 2 nd edition) Pediatric Swallowing and Feeding: Assessment and Management. Singular, soveltuvin osin; Groher, M.E. (ed.) (1997, 3 rd edition). Dysphagia: diagnosis and management. Butterworth Heinemann, soveltuvin osin; Hall, K.D. (2001). Pediatric Dysphagia, Resource Guide. San Diego, Singular; Morris, S.E. & Klein, M.D. (2000, 2 nd edition). Prefeeding skills. Therapy Skill Builders, a Hartcourt Health Sciences Company, soveltuvin osin. Seikel, A.J., King, D.W., Drumright, D.G. (2000). Anatomy and Physiology for Speech, Language and Hearing. Singular, soveltuvin osin. LAT7 Vaihtuva alaiset kurssit Vuorovuosin järjestetään 3 op:n laajuisia luentokursseja eri häiriöalueilta (esim. puheelinten rakenteellisista poikkeavuuksista johtuvat puheen häiriöt, erityiset oppimishäiriöt, kaksi ja monikielisyys logopedisena ongelmana). Metodiopinnot 19 op LAM1 Puhe ja videoaineistojen notaation harjoituskurssi 4 op Tavoitteet: Opiskelija harjaantuu ääni ja videotallenteisiin perustuvien litteraattien lukemiseen ja tekemiseen. Kirjallisuus: Tainio, L. (1997). Keskustelunanalyysin perusteet (2. painos). Tampere: Vastapaino, opettajan kanssa sovittavin osin. ten Have, P. (1999). Doing conversation analysis. A practical guide. London: Sage, opettajan kanssa sovittavin osin. Hutchby, I. & Wooffit, R. (1998). Conversation analysis. Principles, practices and applications. Cambridge: Polity Press, opettajan kanssa sovittavin osin. Edeltävät opinnot: Tieto ja viestintätekniikan opinnot. Tilastotieteen perusteet 4 op Ks. matematiikan ja tilastotieteen laitos, valtiotieteellinen tiedekunta. LAM2 Laadullisen tutkimuksen perusteet 4 op Tavoitteet: Kurssilla harjoitellaan yhden laadullisen menetelmän (esimerkiksi keskustelunanalyysi, kielen tai sisällönanalyysi, teemahaastattelu) soveltamista tutkimusaineistoon ja tentitään laadullisesta tutkimuksen menetelmäkirjallisuutta. Kirjallisuus: Klaus Mäkelä (1990). Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta. Helsinki: Gaudeamus; Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2002). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Edeltävät opinnot: Puhe ja videoaineistojen notaation harjoituskurssi Erityistä: Puhetieteiden laitoksen tarjoamien vaihtoehtojen sijasta opiskelija voi myös valita muiden laitosten opetustarjonnasta hänelle sopivan laadullisen tutkimuksen harjoituskurssin. 7

8 Tieteen historia ja filosofia 3 op Opiskelija voi valita kasvatustieteen tai soveltavan kasvatustieteen laitoksen tai valtiotieteellisen tiedekunnan järjestämän tieteenfilosofian kurssin. LAM3 Proseminaari 4 op Tavoitteet: Opiskelija työstää seminaarin aikana kandidaatin tutkielmaa (tapaustutkimus; ks. alla), pitää sen aiheesta suullisen esityksen ja johtaa kantaaottavasti toisen opiskelijan työstä käytävää keskustelua. Kirjallisuus: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (uusin painos). Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä; Lonka, I., Lonka, K., Karvonen, P. & Leino, P. (1996). Taitava kirjoittaja. Opiskelijan opas. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus ja koulutuskeskus. Tapaustutkimuksen aihepiiriin kuuluvaa kirjallisuutta. Arviointiasteikko: hyväksytty/hylätty Edeltävät opinnot: Vähintään kaksi ohjattua harjoittelujaksoa suoritettuna (ks. kliiniset opinnot alla). Kliiniset aineopinnot 17 op LAK1 Kliinisen työn ammatillinen osaaminen 5 op Tavoitteet: Harjoituskurssin aikana opiskelija perehtyy puheterapeutin työn eri osaamisalueisiin kokemuksellisen oppimisen kautta (portfoliotyöskentelyä; 1 op hops). Näitä osaamisalueita ovat mm. puheterapeutin rooli yksilön ja ryhmän ohjaajana, ryhmän jäsenenä sekä tilannesidonnainen muuntautumiskyky. Kirjallisuus: Opettajan kurssilla ilmoittama kirjallisuus. Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty Ohjattu harjoittelu 12 op Tavoitteet : Opiskelija saa ohjattuna kokemusta kliinisestä työskentelystä, puheterapiaprosessista ja puheterapeuttina olemisesta erilaisia kielen, puheen ja kommunikaation häiriöitä omaavien asiakkaiden kanssa. Opiskelija osallistuu harjoittelun ohjaukseen kerran viikossa. Harjoittelujaksoista kirjoitetaan kirjalliset hoitokertomukset (huom! yhdestä laaditaan tapaustutkimus, ks. kandidaatin tutkielma). Lisäksi opiskelija osallistuu neljään kuntoutusryhmän kokoukseen, joista kahdessa hän esittelee oman asiakkaansa. LAK2 Lapsen/aikuisen puheen häiriö (ensikontaktiterapia) 3 op LAK3 Lapsen kielen/puheenkehityksen häiriö 3 op LAK4 Aikuisen kielen/puheen häiriö 3 op LAK5 Äänihäiriö 3 op Arviointiasteikko: ensikontaktiterapia hyväksytty / hylätty, muut 0 5 Edeltävät opinnot: Ennen ohjatun harjoittelun aloittamista opiskelija saa asiakastyöskentelyyn valmistavat ammattikäytäntöihin liittyvät tiedot (HOPS 0,5 op). Harjoittelun aloittamisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut asiakkaan häiriöaluetta vastaavan luentokurssin. 8

9 LKAN Kandidaatin tutkielma 6 op Tavoitteet: Opiskelija laatii tapaustutkimuksen, jossa hän kuvaa yhden ohjatussa harjoittelussa hoitamansa asiakkaan kliinisen tutkimuksen tai kuntoutuksen ongelmanasettelun sekä kerää empiirisen aineiston, jonka avulla hän vastaa asettamiinsa tutkimuskysymyksiin. Tapaustutkimuksen tarkastavat ohjaaja ja äidinkielen tarkastaja (kypsyysnäyte). LL Lääketieteen opinnot 15 op Opiskelija oppii tuntemaan ihmisen fyysisen rakenteen ja toiminnan pääperiaatteet sekä ymmärtämään, miten erilaiset sairaudet ja vammat liittyvät logopediseen diagnostiikkaan ja kuntoutukseen. LL1 Toiminnallinen anatomia ja fysiologia 4 op Tavoitteet: Opiskelija syventää tietämystään ihmisruumiin rakenteesta ja toiminnasta. Kurssilla korostuvat puhe ja hengityselimistön sekä hermoston rakenne ja toiminta. Kirjallisuus: Nienstedt, W., Hänninen, O., Arstila,A. & Björkqvist, S.E. (toim.) (2002). Ihmisen fysiologia ja anatomia. WSOY; Purves, D.,. Augustine, G.J., Fitzpatrick, D., Hall, W.C., LaMantia, A. S., McNamara, J.O. & Williams, S.M. (toim.) (2004). Neuroscience. Sinauer Associates soveltuvin osin; Kinnula, V., Tukiainen, P. & Laitinen, L.A. (toim.) (2000) Keuhkosairaudet. Duodecim soveltuvin osin; Soinila, S., Kaste, M., Launes, J. & Somer, H. (toim.) (2001). Neurologia. Duodecim soveltuvin osin. Neurologia 5 op LL2 Neurologian perusteet 3 op Tavoitteet: Kurssi antaa yleiskuvan keskeisimmistä neurologisista sairauksista, niiden diagnostiikasta ja hoidosta. Kirjallisuus: Soinila, Kaste, Launes & Somer (toim.) (2000 tai uusin painos). Neurologia. Helsinki: Duodecim, opettajan kanssa sovittavin osin. LL3 Lastenneurologia 2 op Tavoitteet: Kurssi antaa yleiskuvan yleisimmistä lastenneurologisista sairauksista näiden taustoihin ja kliiniseen kuvaan keskittyen. Kirjallisuus: Sillanpää, Herrgård, Iivanainen, Koivikko & Rantala (toim) (2004). Lastenneurologia. Helsinki: Duodecim, opettajan kanssa sovittavin osin. 9

10 Psykiatria 3 op LL4 Lastenpsykiatria 1,5 op Tavoitteet: Kurssi antaa yleiskuvan lastenpsykiatrisista sairauksista ja niiden diagnostiikasta. Kurssilla keskitytään pikkulapsipsykiatriaan ja vuorovaikutuksen arviointiin ja hoitoon myös moniammatillisena yhteistyönä. Kirjallisuus: Räsänen, E. (2000). Lasten ja nuorisopsykiatria. Helsinki: Duodecim. LL5 Aikuispsykiatria 1,5 op Tavoitteet: Kurssin antaa yleiskuvan aikuisten tavallisimmista mielenterveyshäiriöistä, niiden hoitomahdollisuuksista ja psykiatrisen hoidon järjestelystä Suomessa. Kurssissa painotetaan puheterapeutin työn kannalta tärkeimpiä tiloja ja häiriöitä. Kurssiin sisältyy videodemonstraatio psyykkisten häiriöiden vaikutuksesta puheeseen. Kirjallisuus: Lepola, Koponen, Leinonen, Joukamaa, Isohanni & Hakola (uusin painos). Psykiatria. WSOY. Korva, nenä ja kurkkutaudit ja audiologian perusteet 3 op LL6 Korva, nenä ja kurkkutaudit 1,5 op Tavoitteet: Opiskelija saa perustiedot korva, nenä ja kurkkutaudeista ja näiden lääketieteellisestä tutkimisesta. Kirjallisuus: Karma ym. Korva, nenä ja kurkkutautioppi sekä foniatrian perusteet opettajan kanssa sovittavin osin.. LL7 Audiologian perusteet 1,5 op Tavoitteet: Opiskelija oppii ymmärtämään audiologisia arviointimenetelmiä, kuulon kuntoutuksen teknisiä ratkaisuja ja kuulokeskustyöskentelyä kuulovikaisen henkilön kuntoutuksessa. Kirjallisuus: Jauhiainen, T. (1995). Kuulo ja viestintä. Helsinki: Yliopistopaino; Lonka, E. & Korpijaakko Huuhka, A M. (toim.) (uusin painos). Kuulon ja kielen kuntoutus vuorovaikutuksesta kommunikointiin. Helsinki: Palmenia, opettajan kanssa sovittavin osin. 10

11 LKi Kielitieteen opinnot 15 op Kielitieteen opinnot lisäävät opiskelijan ymmärrystä puheen ja kielentutkimuksen aloista ja antavat valmiuksia soveltaa tätä tietoa logopedisiin kysymyksenasetteluihin. FP5 Puheakustiikan perusteet 3 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy puheen akustiikan keskeisiin käsitteisiin. Kirjallisuus: Suomi, K. (1990). Johdatusta puheen akustiikkaan. Oulu: Oulun yliopisto; Kent, R.D. & Read, C. (1992). The Acoustic Analysis of Speech. San Diego Singular; Ladefoged, O. (1996). Elements of Acoustic Phonetics. Chicago: The University of Chicago Press, opettajan kanssa sovittavin osin. CyK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi 3 op Ks. yleinen kielitiede, humanistinen tiedekunta. LKi1 Viittomakielen kurssi 3 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy suomalaisen viittomakielen perusrakenteeseen ja kehitykseen sekä viittomien käyttöön puhetta tukevana ja korvaavana menetelmänä. Kurssiin liittyy viittomien käytön harjoittelua pienryhmissä. Kirjallisuus: Takkinen, R. (2002). Käsimuotojen salat: viittomakielisten lasten käsimuotojen omaksuminen 2 7 vuoden iässä. Helsinki: Kuurojen liitto, soveltuvin osin. Valinnaisia suomen/ruotsin opintoja 6 op LKi2 Suomen kielen lause ja muoto oppia 3 op Tavoitteet: Kurssi tarjoaa perustiedot suomen kielen morfosyntaktisesta järjestelmästä. Sen aikana käy myös ilmi, ettei ole olemassa vain yhtä suomen kielioppia vaan erilaisia kielioppimalleja, joiden avulla kielen rakenteita voidaan kuvata. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija pystyy analysoimaan suomen kielen muoto ja lauserakennetta aidoista aineistoista sekä hallitsee morfosyntaktiset peruskäsitteet. Kurssi on luento ja harjoituskurssi, jossa opiskelijoilta odotetaan aktiivista osallistumista. Kirjallisuus: Iso suomen kielioppi: jaksot Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit (s ) sekä Nominaaliset lauseenjäsenet (s ). Vilkuna, M.: Suomen lauseopin perusteet (2., korjattu painos, 2000): luku Lausekkeiden sisäisestä rakenteesta (s ). Laaksonen, K. & A. Lieko: Suomen kielen äänne ja muotooppi (4., uudistettu painos, 2003): luvut Morfologian peruskäsitteitä (s ) sekä Sanaluokat, Paradigma, Taivutustyypit ja Taivutus (s ). 11

12 LKi3 Suomen kielen semantiikan perusteita 3 op Tavoitteet: Opiskelija oppii ymmärtämään, miten merkitykset syntyvät kielessä. Lisäksi hän oppii analysoimaan ja kuvaamaan kielen merkityksiä. Kurssilla pohditaan merkityksen käsitettä, merkityksen eri lajeja, merkityksen tulkintaa kielenkäytön eri muodoissa ja keinoja analysoida ja kuvata merkityksiä. Kurssi koostuu luennoista, keskusteluista ja harjoituksista, ja sen päättää kertauskuulustelu. Kirjallisuus: Kuiri, Kaija 2004: Semantiikan peruskurssi. Tampere: Tampereen yliopisto, Kieli ja käännöstieteiden laitos. Ruotsin kielen opinnoista ks. pohjoismaisten kielten laitos, humanistinen tiedekunta Psy110 Psykologian perusopinnot 25 op Psykologian opinnot auttavat opiskelijaa ymmärtämään, kuinka ihmisen psyykkinen kehitys ja toiminta ovat yhteydessä logopedisiin kysymyksenasetteluihin. Ks. psykologia. LkaV Valinnaiset opinnot 15 op Valinnaiset opinnot tukevat opiskelijan pääaineen opintoja ja lisäävät hänen ymmärrystään eri alojen ja logopedian kytköksistä. Logopedian opiskelijalle suositellaan fonetiikan ja puheviestinnän opintojen lisäksi muita kieli ja käyttäytymistieteiden opintoja. MAISTERIN TUTKINTO 120 OP LS Logopedian syventävät opinnot 60 op Syventävissä opinnoissa opiskelija oppii kriittisesti tarkastelemaan alan tutkimusta, suunnittelemaan ja toteuttamaan kuntoutusta sekä tuottamaan itse tietoa erilaisten teoreettisten ja kliinisten ongelmien ratkaisemiseksi. LST1 LST3 Logopedisen tutkimuksen erityiskysymyksiä 10 op Vaihtuva alaisia luentokursseja (á 3 5 op) puheen, kielen ja kommunikoinnin tutkimuksen eri alueilta. Kurssit on mahdollista korvata esseetyöskentelynä sopimuksen mukaan. LST4 Kirjallinen kuulustelu 5 op Opiskelija valitsee annetusta luettelosta kolme teosta, joiden avulla hän syventää logopedian alan tuntemustaan; yhden teoksen tulisi liittyä kiinteästi tutkielmatyön aihepiiriin. Kirjoista on sovittava kuulustelijoiden kanssa. 12

13 Valinnaisia metodiopintoja 5 op Tavoitteet: Valinnaiset metodiopinnot tukevat tutkielmatyötä. Opiskelija voi tarpeensa mukaan sisällyttää tähän opintojaksoon esimerkiksi tilastotieteen tai kokeellisen fonetiikan opintoja tai ylimääräisiä logopedisen tutkimuksen erityiskysymyksiä käsitteleviä kursseja. Kirjallisuus: Ks. kunkin kurssin kirjallisuus. Arviointiasteikko: Ks. kunkin kurssin arvostelu. LSM1 Tutkielmaseminaari 10 op Tavoitteet: Seminaarissa opiskelija rakentaa tutkielmaansa sisällöllisesti prosessikirjoittamisen keinoin. Ryhmät tarkastelevat kunkin opiskelijan työn erityiskysymyksiä sekä vahvistavat opiskelijan tieteellisen kirjoittamisen ja argumentoinnin taitoja (sis. 1 op hops). Kirjallisuus: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (uusin painos). Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä; Karisto A. & Seppälä, U. (2004). Maukas gradu. Valmistusvihjeitä tutkielman tekijöille. Tampere: Vastapaino. Arviointiasteikko: hyväksytty/hylätty LSK1 Klinikkaharjoittelu 5 op Tavoitteet: Klinikkaharjoittelu on asiakastyöskentelyä joko yksittäisen asiakkaan tai asiakasryhmän kanssa mahdollisuuksien mukaan opiskelijan valitsemalta erityisalueelta. Harjoittelun aikana opiskelija saa myös käytännön kokemusta moniammatillisen työryhmän jäsenenä toimimisesta. Arviointiasteikko: hyväksytty/hylätty LSK2 Pitkä harjoittelu 25 op Tavoitteet: Opiskelija saa ohjattuna kokemusta itsenäisestä puheterapia asiakkaiden tutkimisesta, terapian suunnittelusta ja toteuttamisesta, asiakkaan lähi ihmisten ohjauksesta sekä toimimisesta työyhteisön ja työryhmän jäsenenä. Neljän kuukauden harjoittelu toteutuu jossakin sosiaali tai terveydenhuollon puheterapiapalveluja tarjoavassa yksikössä, jossa opiskelija osallistuu säännölliseen harjoittelun ohjaukseen ja tekee jaksosta harjoittelukertomuksen. Edeltävät opinnot: Harjoittelujakson aloittaminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut perus ja aineopinnot. Lisäksi on suositeltavaa, että kielitieteen, käyttäytymistieteen ja lääketieteen opinnot on suoritettu. Opiskelija sopii harjoittelun aloittamisesta vastuuopettajan kanssa. LMa Maisterin tutkielma 40 op Ks. käyttäytymistieteellisen tiedekunnan ohjeet ja arviointiperusteet. 13

14 LMaV Valinnaiset opinnot 20 op Valinnaiset opinnot syventävät opiskelijan ymmärrystä eri alojen ja logopedian kytköksistä ja tukevat hänen tutkielmatyöskentelyään. Logopedian opiskelijalle suositellaan fonetiikan opintoja sekä muita kielitieteellisiä ja käyttäytymistieteiden opintoja, erityisesti eri alojen tarjoamia metodiopintoja. 14