Energiavirasto toteaa asiaan lausuntonaan seuraavaa:

Transkriptio

1 energiavirasto Lausunto 1 (7) energimyndigheten 1963/403/2014 Elenia Oy PL Tampere Lausuntopyyntönne Tuulivoimaliittymän liittymispisteen määrityksestä Lausuntopyyntö Elenia Oy (jäljempänä Elenia) on pyytänyt päivätyllä kirjeellä Energiaviraston lausuntoa koskien tuulivoimaliittynnän liittymispisteen määritystä. Lausuntopyyntö koskee tilannetta, jossa Elenia rakentaa, omistaa ja operoi Elenialta pyydetyn sähköverkon, jossa tuulivoimaloiden liittymispisteet määritellään tuulivoimalakohtaisesti asiakkaan pyynnön (lausunnon liite 1) mukaisesti. Elenia on pyytänyt Energiaviraston lausuntoa seuraaviin kysymyksiin: 1. Kuuluuko voimaloiden Iiittymispistettä edeltävä sähköverkko (kantaverkosta päivän tarkasteltuna) sähkönjakeluverkkoliiketoiminnan valvonnan piiriin? 2. Sisältyykö kyseinen sähköverkko-omaisuus tällöin jakeluverkkoyhtiön valvontamallin mukaiseen tuottopohjaan? 3. Muuttuuko tilanne, jos alueen sähköverkkoon liittyy myöhemmin kuluttaja-asiakkaita? Energiavirasto toteaa asiaan lausuntonaan seuraavaa: Sähkömarkkinalailla säännelty sähköverkkotoiminta ja liittymisjohdot Sähkömarkkinalain (588/2013) 1 :n tavoitesäännöksen mukaan lain tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti, varmasti ja ympäristön kannalta kestävästi toimiville kansallisille ja alueellisille sähkömarkkinoille sekä Euroopan unionin sähkön sisämarkkinoille siten, että hyvä sähkön toimitusvarmuus, kilpailukykyinen sähkön hinta ja kohtuulliset palveluperiaatteet voidaan turvata loppukäyttäjille. Lain esitöiden (HE 20/2013 vp, 1 :n yksityiskohtaiset perustelut) mukaan lain tavoitteiden toteutuminen ilmenee viime kädessä sen vaikutuksina sähkön loppukäyttäjille. Lain tavoitteiden toteutumista tulisi tämän vuoksi arvioida loppukäyttäjien näkökulmasta. Tämän vuoksi tavoitesäännöksessä asetettaisiin tavoitteeksi pyrkimys turvata loppukäyttäjille hyvä sähkön toinnitusvarmuus, kilpailukykyinen sähkön hinta ja kohtuulliset palveluperiaatteet. Sähkönnarkkinalain 4 :n mukaan sähköverkkotoimintaa saa harjoittaa Suomessa sijaitsevassa sähköverkossa vain Energiamarkkinaviraston myöntämällä luvalla (sähköverkkolupa). Lain esitöiden (HE 20/2013 vp, 4 :n yksityiskohtaiset perustelut) mukaan sähköverkkotoiminnan säätäminen luvanvaraiseksi toiminnaksi on tarpeen sähköverkkotoimintaan kohdistuvien sääntelytavoitteiden turvaamiseksi. Energiavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin posti kirjaamo@energiavirasto.fi Energimyndigheten FI Helsinki Fax Internet

2 energiavirasto Lausunto 2 (7) energimyndigheten Edelleen lain esitöiden (HE 20/2013 vp, yleisperustelut s. 10) perusteella sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuuden avulla valvotaan sähkömarkkinalain asettamien velvoitteiden noudattamista. Velvoitteiden vastapainona sähköverkonhaltijoille on säädetty sähköverkkotoiminnan harjoittamiseen liittyviä oikeuksia, joiden tarkoituksena on turvata verkonhaltijoiden toimintaedellytykset. Sähköverkkolupa- ja vastuualuemenettelyn tarkoituksena yhdessä verkonrakentamisen lupajärjestelmän kanssa on turvata tarkoituksenmukaiset investoinnit verkonrakentannisessa sekä sähköjärjestelmän ja -verkkojen toinnintavarnnuus. Sähkömarkkinalain 3 :n 6 kohdan mukaan sähköverkkotoiminnalla tarkoitetaan sähköverkon asettamista vastiketta vastaan sähkön siirtoa tai jakelua ja muita sähköverkon palveluja tarvitsevien käyttöön; sähköverkkotoimintaan kuuluvat verkonhaltijan harjoittama sähköverkon suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja käyttö, verkon käyttäjien sähkölaitteiden liittäminen sähköverkkoon, sähkön mittaus, asiakaspalvelu sekä muut sähkön siirtoon tai jakeluun liittyvät toimenpiteet, jotka ovat tarpeen verkonhaltijan sähköverkossa tapahtuvaa sähkön siirtoa tai jakelua ja muita verkon palveluja varten. Sähkömarkkinalain 3 :n 8 kohdan mukaan sähkönjakelulla tarkoitetaan sähkön kuljettamista jakeluverkossa ja suurjännitteisessä jakeluverkossa sähkökaupan osapuolien välillä. Lain esitöiden (HE 20/2013 vp, 3 :n yksityiskohtaiset perustelut) mukaan sähköverkkotoiminta on ymmärrettävä liiketoimintakokonaisuudeksi, joka verkkosääntelyn tavoitteiden turvaamiseksi olisi luvanvaraista toimintaa. Lain esitöissä (HE 20/2013 vp, 24 :n yksityiskohtaiset perustelut) todetulla tavalla monopoliasemassa olevalta verkkotoiminnalta tulee edellyttää hinnoittelun kohtuullisuutta. Sähkömarkkinalain 13 :n 2 nnonnentin mukaan muut kuin vastuualueen jakeluverkonhaltija saavat rakentaa vastuualueelle jakeluverkkoa, jos 1 kohdan mukaisesti kysymyksessä on Iiittymisjohto tai varasyöttöyhteys, jolla sähkönkäyttöpaikka liitetään vastuualueen jakeluverkonhaltijan sähköverkkoon ja jos 2 kohdan mukaisesti kysymyksessä on Iiittymisjohto tai varasyöttöyhteys, jolla yksi tai useampi voimalaitos liitetään vastuualueen jakeluverkonhaltijan tai muun verkonhaltijan sähköverkkoon. Lain esitöiden (HE 20/2013 vp, 13 :n yksityiskohtaiset perustelut) mukaan muun kuin jakeluverkonhaltijan rakennuttama verkonosa jäisi rakennuttajan hallintaan ja tämä myös vastaisi verkonosan käytöstä ja kunnossapidosta, ellei vastuualueen jakeluverkonhaltijan kanssa muusta sovita. Edelleen muut liittyjät eivät voisi rakentaa omaa Iiittymisjohtoaan sähkömarkkinalaissa tarkoitettuun Indymisjohtoon, sillä siinä tapauksessa liittynnisjohdon operointi muuttuisi luvanvaraiseksi sähköverkkotoiminnaksi. Useampi voimalaitos voisi kuitenkin rakentaa yhteisen Iiittymisjohdon ilman, että toiminta muuttuisi luvanvaraiseksi sähköverkkotoiminnaksi. Lain esitöissä (HE 20/2013 vp, 3 :n yksityiskohtaiset perustelut) todetulla tavalla Iiittymisjohtoon ei sovelleta Iiittymisjohtojen sääntelyyn tehdyistä muutoksista huolimatta verkonhaltijoiden yleisiä velvoitteita kuten siirto- ja!uttamisvelvoitetta. Energiavirasto toteaa, että sähkömarkkinalain säännösten sekä lain esitöiden perusteella verkonhaltijan toiminta-alueella verkonhaltijan oikeudet, velvoitteet ja vastuut koskevat verkkotoimintaa vain verkonhaltijan yksinoikeuden piirissä olevassa sähköverkossa. Ne sähköverkot, jotka eivät ole verkonhaltijan yksinoikeuden piirissä, ovat joko sähkömarkkinalain nojalla tai yleisen elinkeinovapauden perusteella vapaan kilpailun piirissä. Verkonhaltijaan kohdistuvat sähkömarkkinalain mukaiset sähköverkkotoinninnan velvoitteet ja oikeudet eivät koske näitä kilpailtuja sähköverkkoja. Terve ja toimiva kilpailu sähkömarkkinoilla edellyttää, että kilpaillut

3 energiavirasto Lausunto 3 (7) energimyndigheten sähköliiketoiminnot toimivat liiketaloudellisesti kannattavasti eikä niitä tueta monopolitoiminnoilla (ristiinsubventointi). Näin ollen sähkömarkkinalain tarkoittamat liittymisjohdot eivät kuulu sähkömarkkinalain perusteella verkonhaltijan säännellyn sähköverkkotoiminnan piiriin. Energiavirasto toteaa, että voimalaitoksen osalta muut kuin kiinteistön sisäiset johdot ovat olleet vapaan kilpailun piirissä alkaen (laki 1172/2004). Kiinteistön sisäisen sähköverkon rakentaminen, käyttö ja kunnossapito ovat olleet vapaan kilpailun piirissä kumotun sähkömarkkinalain (386/1995) voimaan astumisesta alkaen. Liittymisjohdon määritelmä ja lausuntopyynnön mukaisen sähköverkon status Sähkömarkkinalain 3 :n liittymisjohdolla tarkoitetaan yhtä sähkönkäyttöpaikkaa taikka yhtä tai useampaa voimalaitosta varten rakennettua sähköjohtoa, jolla Iiittyjä tai liittyjät liitetään sähköverkkoon. Liittymisjohdon määritelmää on näin ollen laajennettu käsittämään myös useamman voimalaitoksen yhteenliitetyt liittymisjohdot. Lain esitöiden (HE 20/2013 vp, 3 :n yksityiskohtaiset perustelut) mukaan Iiittynnisjohto olisi sähköjohto, jolla kiinteistöä tai sitä vastaavaa kiinteistöryhmää taikka yhtä tai useampaa voimalaitosta palvelevat verkot liitetään sähköverkonhaltijan sähköverkkoon. Liittymisjohdon keskeinen tunnusmerkki on, että se palvelee yhtä liittyjää tai yhtä tai useampaa voimalaitosta. Liittynnisjohto yhdistäisi aina yksittäisen sähkönkäyttöpaikan taikka yksittäisen voimalaitoksen tai useita voimalaitoksia verkonhaltijan sähköverkkoon. Tässä tarkoitetulla yksittäisellä käyttöpaikalla voisi olla sähkönkulutuksen lisäksi myös sähköntuotantoa. Yhdessä liittymässä voisi olla myös useita sähkönkäyttäjiä. Kahden verkonhaltijan verkot yhdistävä johto ei olisi Iiittymisjohto, koska johtoon sovelletaan verkonhaltijoiden yleisiä velvoitteita kuten siirto- ja liittymisvelvoitetta. Liittymisjohdon määritelmän muuttaminen mahdollistaisi esimerkiksi usean erillisen tuulivoimalan tai -puiston liittämisen sähköverkkoon yhteisellä Iiittymisjohdolla. Energiavirasto toteaa, että lain esitöissä (HE 20/2013 vp, yleisperustelut, s. 56) todetulla tavalla sähkömarkkinalain liittynnisjohtoja koskevalla sääntelyllä on ollut tarkoitus helpottaa useita voimalaitoksia käsittävien Iiittyjien kuten tuulipuistojen verkkoon liittämistä ja alentaa niiden liittymiskustannuksia. Edelleen lain esitöiden (HE 20/2013 vp, 13 :n yksityiskohtaiset perustelut) mukaan ehdotuksella pyritään tältä osin edistämään energiapolitiikan tavoitteina olevia uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä sekä sähkönhankinnan omavaraisuuden kasvamista. Menettelystä sähköjärjestelmälle saatavan kokonaishyödyn arvioidaan olevan suurempi kuin siitä jakeluverkkojen optimaaliselle rakentamiselle aiheutuvien haittojen. Sähkömarkkinalain 13 :n 2 monnentin nojalla yhden tai usean voimalaitoksen liittymisjohto voidaan rakentaa myös muun kuin vastuualueen jakeluverkonhaltijan sähköverkkoon. Energiavirasto toteaa, ettei sähkömarkkinalailla ole rajattu liittynnisjohdon pituutta. Energiaviraston hallintokäytännössä (Dnro 326/420/2012) on katsottu, että sähkömarkkinalain mukaiseen Iiittymisjohdon määritelmään voi kuulua johdon lisäksi liittymää palvelevia muita verkonosia. Energiavirasto toteaa näin ollen, että Iiittymisjohdon rakentamisen, käytön ja kunnossapidon kuuluminen vapaan kilpailun piiriin on siten liittyjän oikeus. Liittyjällä on siten joka tapauksessa oikeus saada usea erillinen voimalaitos liitetyksi yhteisellä liittynnisjohdolla verkonhaltijan sähköverkkoon.

4 energiavirasto Lausunto 4 (7) energimyndigheten Liittymisjohdon keskeinen tunnusmerkki on, että se palvelee yhtä liittyjää tai yhtä tai useampaa voimalaitosta. Energiaviraston hallintokäytännössä (toista valvontajaksoa koskevat valvontapäätökset, esimerkiksi Dnro 137/430/2009) on katsottu, että jos verkonhaltijan asiakas on rahoittanut johdon, tämä on selvä tunnusmerkki siitä, että kyseessä oleva johto on rakennettu palvelemaan sähkömarkkinalain 3 :n tarkoittamalla tavalla yhtä liittyjää tai yhtä tai useampaa voimalaitosta eli kyseessä on liittymisjohto. Energiavirasto toteaa, ettei se seikka, mikä taho liittymisjohtoa operoi tai minkä hallinnassa tämä on, määrittele, kuuluuko liittymisjohto luvanvaraisen sähköverkkotoiminnan piiriin. Sähkömarkkinalain uudistamista koskevissa lain esitöissä (EY:n kolmannen energian sisämarkkinapaketin täytäntöönpanoa valmistelevan työryhmän loppuraportti, , s ) on yksiselitteisesti vahvistettu sähkömarkkinalain mukaiseksi, ettei Iiittymisjohtojen ylläpitoja muita kustannuksia kateta siirtotariffilla ja vaikka Iiittymisjohdon omistaisi verkonhaltija, johtoa ei sisällytetä verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvoon. Energiavirasto toteaa toisaalta, että arvioitaessa, kuuluuko lausuntopyynnössä kuvattu sähköverkko säännellyn sähköverkkotoiminnan piiriin, on huomioon otettava sähkömarkkinalain mukaiset verkonhaltijan yleiset velvoitteet. Energiavirasto toteaa, ettei liittymisjohtoja koskevalla sääntelyllä ole ollut tarkoitus rajata jakeluverkonhaltijan mahdollisuutta suunnitella ja rakentaa jakeluverkkoa vastuualueellaan - siltä osin kuin kyse ei ole liittyjän oikeudesta liittymisjohdon rakentamiseen ja käyttöön - verkonhaltijan yleisten velvoitteiden, erityisesti sähkömarkkinalain 19 :n mukaisen verkon kehittämisvelvollisuuden ja 20 :n mukaisen Iiittämisvelvollisuuden täyttämiseksi. Energiavirasto toteaa, että sähkömarkkinalain mukaista on näin ollen, että verkonhaltijan säännellyn sähköverkkotoiminnan piiriin kuuluvat sellaiset usean voimalaitoksen verkkoon liittämistä palvelevat sähköverkonosat, jotka verkonhaltija rakentaa myös sähkönkäyttöpaikkojen liittämistä varten ja jotka palvelevat tai voivat palvella myös sähkönkäyttöpaikkojen liittämistä kyseiseen sähköverkkoon. Energiavirasto katsoo, että arvioitaessa palvelevatko tai voivatko verkonosat palvella myös sähkönkäyttöpaikkojen liittämistä, huomioon on otettava, nnahdollistavatko valitut tekniset ratkaisut myös tuotantoon liittymättömän kulutuksen liittämisen verkonosaan. Energiavirasto huomauttaa, että johdot ja muut verkonosat, jotka palvelevat tai voivat palvella yksinomaan tuotannon liittämistä verkonhaltijan sähköverkkoon ovat sähkömarkkinalain tarkoittamia liittymisjohtoja eivätkä ne kuulu verkonhaltijan säännellyn sähköverkkotoiminnan piiriin. Energiaviraston vahvistamien verkonhaltijan tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määrittämistä koskevien menetelmien (Dnro 674/432/2010) mukaan verkonhaltija ei voi periä Iiittymisjohtojen rakentamisesta aiheutuneita kustannuksia Iiittymisnnaksussa. Säännellyn sähköverkkotoiminnan merkitys sitoutuneen pääoman määrittämiseksi valvontamenetelmien mukaan Sähkö- ja nnaakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain (jäljempänä valvontalaki) 10 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan Energiaviraston tulee päätöksellään vahvistaa verkonhaltijan noudatettavaksi menetelmät verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalveluista perittävien maksujen nnäärittämiseksi valvontajakson aikana.

5 energiavirasto Lausunto 5 (7) energimyndigheten Energiamarkkinavirasto on tehnyt Elenian osalta kolmannen valvontajakson osalta sähkömarkkinalain 10 :n mukaisen vahvistuspäätöksen (Dnro 813/430/2011). Vahvistuspäätöksen perusteluissa on todettu, että asianosainen harjoittaa sähkömarkkinalain mukaista luvanvaraista sähköverkkotoimintaa ja on siten sähkömarkkinalain 3 :n 8 kohdassa määritelty verkonhaltija. Vahvistuspäätöksen mukaan verkonhaltijoiden on otettava vahvistettavat menetelmät huomioon siirtopalvelusta perittävien maksujen suuruutta määrittäessään valvontajakson aikana Vahvistuspäätöksessä on kyse menetelmistä verkonhaltijan sähkömarkkinalailla säännellyn sähköverkkotoiminnan tuoton ja siirtomaksujen määrittänniseksi. Näin ollen siltä osin kuin lausuntopyynnössä kuvattu sähköverkko on katsottava edellä esitetyn perusteella voimalaitoksen liittymisjohdoksi tai voimalaitosten yhteiseksi liittymisjohdoksi, sitä ei oteta huomioon määritettäessä vahvistuspäätöksen valvontamenetelmien mukaisesti verkonhaltijan sähköverkkoon sitoutunutta pääomaa. Siltä osin kuin kyse on säännellystä sähköverkkotoiminnan piiriin kuuluvan sähköverkon rakentamisesta, verkonhaltija ja liittyjä voivat Iiittymispisteen sijainnista sopimalla määrittää, miltä osin rakennettava sähköverkko kuuluu verkonhaltijan sähköverkkoon sitoutuneen pääoman arvoon. Tuotantoon Iiittymättömän kulutuksen liittäminen liittymisjohtoon Edellä esitetyn mukaisesti sähkömarkkinalain tarkoittama sähköverkkotoiminta on ymmärrettävä liiketoinnintakokonaisuudeksi, joka verkkosääntelyn tavoitteiden turvaamiseksi olisi luvanvaraista. Edelleen liittymisjohtoon ei sovelleta verkonhaltijan yleisiä velvoitteita kuten liittämisvelvollisuutta ja siirtovelvollisuutta. Energiavirasto toteaa näin ollen, ettei sähkömarkkinalain tarkoittamaan liittymisjohtoon ole näin ollen järjestetty kolmannen osapuolen verkkoon pääsyä eikä siihen sovelleta verkon kehittännisvelvollisuutta. Sähkömarkkinalaissa kolmannen osapuolen vapaa pääsy on turvattu yhtäältä sähkömarkkinalain 4 :n 1 momentin sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuudella ja lain 4 luvun verkonhaltijan yleisiä velvollisuuksia koskevilla säännöksillä, erityisesti 21 :n siirtovelvollisuudella, sekä toisaalta 4 :n 2 monnentin poikkeuksen piiriin kuuluvien kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäistä sähköntoimitusta palvelevien sähköverkkojen osalta lain 10 luvun koskevilla säännöksillä, erityisesti 72 :n vaatimuksella koskien vapaata sähköntoinnitusta kiinteistön sisäisen sähköverkon kautta. EU:n oikeuden (asia C-439/06, citiworks) mukaan kolmannelle osapuolelle on taattava verkkoon pääsy sähkömarkkinadirektiivin 2009/72/EY tarkoittamiin jakeluverkkoihin riippumatta niiden koosta ja asiakastyypeistä.1 Edelleen sähkömarkkinalain tavoitteena (HE 20/2013 vp, s. 28) on saattaa kansallinen oikeus verkkoon pääsyn osalta EU:n oikeuden mukaiseksi. Energiavirasto huomauttaa, että sähkömarkkinalain sääntelyä on tulkittava tältä osin EU:n oikeuden mukaisesti. Edelleen sähkömarkkinalain 19 :n mukaan verkonhaltijan tulee riittävän hyvälaatuisen sähkön saannin turvaamiseksi verkkonsa käyttäjille ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin sähköverkkojen toiminnalle säädettyjen vaatimusten ja verkon käyttäjien kohtuullisten tarpeiden mukaisesti. 1 EY:n kolmannen energian sisämarkkinapaketin täytäntöönpanoa valmistelevan työryhmän loppuraportti , jäljempänä SIMA-raportti, s. 115.

6 energiavirasto Lausunto 6 (7).;59001, energimyndigheten Lain esitöissä (HE 20/2013 vp, 19 :n yksityiskohtaiset perustelut) todetun mukaisesti yhteiskunnan perustoinninnot ovat riippuvaisia sähköverkkojen toiminnasta. Sähköverkot muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa yhden sähköverkon toimintahäiriö voi vaikuttaa myös muiden sähköverkkojen ja koko sähköjärjestelmän toimintaan. Tämän vuoksi sähköverkkojen toiminnallisia ominaisuuksia koskevia ratkaisuja ei voida jättää yksinomaan verkonhaltijoiden oman harkinnan varaan, vaan niiden sääntely on sekä sähköverkkojen yhteiskunnallinen merkitys että niiden toimintakyvyn varmistaminen huomioon ottaen välttämätöntä. Energiavirasto huomauttaa, että Iiittynnisjohdot ovat tämän sääntelyn ulkopuolella. Energiavirasto toteaa, että liittymisjohdon suppea tulkinta käy nimenomaisesti ilmi sähkömarkkinalain esitöistä (HE 20/2013 vp, 3 :n yksityiskohtaiset perustelut), joiden mukaan Iiittymisjohto yhdistäisi aina yksittäisen sähkönkäyttöpaikan taikka yksittäisen voimalaitoksen tai useita voimalaitoksia verkonhaltijan sähköverkkoon. (alleviivaus tässä) Edelleen lain esitöissä on erikseen todettu, että tässä tarkoitetulla sähkönkäyttöpaikalla voisi olla sähkönkulutuksen lisäksi myös sähköntuotantoa ja että yhdessä liittymässä voisi olla myös useita sähkönkäyttäjiä. Sen sijaan lain esitöissä ei ole esitetty, että voimalaitoksen tai usean voimalaitoksen liittymisjohdossa voisi olla sähkönkäyttöpaikkoja. Energiavirasto viittaa aiempaan hallintokäytäntöönsä (118/410/2013) ja katsoo, että sähkömarkkinalain säännökset, esityöt ja liittymisjohtoa koskevan sääntelyn tavoitteet huomioon ottaen sähkömarkkinalain tarkoittannana voimalaitoksen Iiittymisjohtona ei voida pitää johtoa, johon tai jonka kautta luvanvaraista sähköverkkotoimintaa harjoittavan verkonhaltijan sähköverkkoon on liitetty voimalaitoksen tai voimalaitosten lisäksi sähkömarkkinalain tarkoittama loppukäyttäjä. Energiavirasto toteaa, että jos voimalaitoksen liittynnisjohtoon liittyy sen rakentamisen jälkeen loppukäyttäjä, toiminta muuttuu luvanvaraiseksi sähköverkkotoiminnaksi. Energiavirasto huomauttaa lisäksi, että viraston hallintokäytännössä (dnro 1188/410/2013) on katsottu, että sähkömarkkinalain 3 :n 5 kohdassa tarkoitettuun voimalaitoksen Iiittymisjohtoon voi kuitenkin liittyä voimalaitoksen toiminnan ja turvallisuuden kannalta välttämätöntä ja muun lainsäädännön vaatimuksista johtuvaa kulutusta ilman, että kyse on sähkömarkkinalain tarkoittannasta luvanvaraisesta sähköverkkotoinninnasta. Johtaja ' ~eim - 1" Lakimies Heikki Ves man Jakelu Tiedoksi Elenia Oy Työ- ja elinkeinoministeriö / Energiaosasto