Sukupuolten tasavertaisuus työmarkkinoilla sekä työvoima- ja koulutustarpeiden

Transkriptio

1 Sukupuolten tasavertaisuus työmarkkinoilla sekä työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi Rakennerahastohankkeissa sukupuolen merkitystä on arvioitu käsitteillä sukupuolinäkökulma, sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen, sukupuolineutraalisuus, sukupuolisokeus, sukupuolten välinen tasa-arvo ja sukupuolivaikutusten arviointi. Sukupuolinäkökulmalla tarkoitetaan sitä, miten jokin asia, ongelma, tavoite tai toimenpide koskee eri sukupuolia. Sukupuolta pidetään yksilöiden toimintaan ja asemaan vaikuttavana tekijänä samoin kuten ikää, asuinpaikkaa tai koulutustasoa. Sukupuolinäkökulma tarkoittaa asioiden tarkastelua sekä mies- että naisnäkökulmasta, mutta toimintoja kaksijakoisesta sukupuolinäkökulmasta tarkasteltaessa tulee muistaa sukupuoleen ja sen kokemiseen liittyvä moninaisuus. Sukupuolineutraalisuudella tarkoitetaan sitä, että sukupuolella ei aidosti ole merkitystä toiminnassa tai sen merkitystä ei tiedosteta toiminnan kannalta. Jos sukupuoli jää täysin ottamatta huomioon tai tiedostamatta, niin kysymys voi olla ns. sukupuolisokeudesta. Sukupuolen välisellä tasa-arvolla tarkoitetaan sitä, että naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet yhteiskunnassa. Näin yhtäältä kaavamaiset käsitykset sukupuolirooleista eivät saa rajoittaa yksilöiden mahdollisuuksia ja toisaalta tulisi arvostaa yhtäläisesti naisille ja miehille tyypillisiä arvoja, valintoja ja elämänkokemuksia. Sukupuolivaikutusten arviointi on keskeinen menetelmä sukupuolinäkökulman huomioimisessa. Projektitoiminnassa sukupuolivaikutusten arviointi tarkoittaa, että projektin tarvetta, tavoitteita, kohderyhmiä, toimintoja, tiedottamista ja hyviä käytäntöjä arvioidaan molempien sukupuolten aseman, elämäntilanteiden tarpeiden ja odotusten kannalta. Sukupuolivaikutusten arviointia tulee tehdä projektin suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheissa kokoamalla sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullista selvitys- ja tutkimustietoa tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta projektin toiminnan kohteena olevasta asiasta. Tavoitteena on, että ohjelmatyö ja projektitoiminta eivät ole sukupuolineutraaleja, vaan tietoisesti sukupuolen merkityksen huomioonottavia. (Pitkänen ym. 2012, ; Haataja ym ) Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakauden valtakunnallisessa Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistuminen (Valtava) -kehittämisohjelmassa tuotettiin menetelmiä tasaarvotyöhön. Näitä menetelmiä on esitelty julkaisussa Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt 3, jossa on esitetty hyviä käytäntöjä seitsemästä teemasta. Näistä teemoista tämän hankkeen kannalta tärkeitä ovat sukupuolen mukaisen segregaation purku, sukupuolen merkitys aluekehittämisessä sekä naisjohtajuus, naisyrittäjyys ja sukupuolen merkitys yrittäjyydessä. Työmarkkinoiden sukupuolen mukaisella horisontaalisella segregaatiolla tarkoitetaan sitä, että naiset ja miehet toimivat työmarkkinoilla erilaisissa tehtävissä ja vertikaalinen sukupuolen mukainen segregaatio kuvaa naisten ja miesten toimimista eri hierarkiatasoilla. Horisontaalista eriytymistä on yleensä tutkittu joko toimialojen tai ammattien perusteella. Ammatit sisältävät samanaikaisesti sekä horisontaalisen että vertikaalisen eriytymisen elementtejä, joten usein eri aloilla työs- 1 Pitkänen, S., Säkäjärvi, M., Mustakallio, S. ja Törmä S. (2012) Periaatteessa hyvä, mutta emme ajatelleet sukupuolten liittyvän omaan projektiimme. Selvitys sukupuolinäkökulman sisällyttämisestä rakennerahastojen (ESR ja EAKR) ohjelma-asiakirjoihin ja projektisuunnitelmiin. 2 Haataja, M-L:, Leinonen, E. ja Mustakallio, S.( 2011)Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa Opas viranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön. 3 Tanhua, I. (2012) Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt Tasa-arvohankkeiden hyviä käytäntöjä seitsemästä teemasta. 1

2 kentelyä on tutkittu toimialakohtaisilla aineistoilla. Vaikka ammattinimikkeiden sukupuolenmukainen segregaatio purkautuisikin, niin tämä ei aina välttämättä tarkoita, että segregaatio vähenisi, sillä työelämän muutosten vuoksi ammattinimikkeet muuttuvat ja syntyy uusia nimikkeitä. Myös uusilla aloilla sukupuolen mukaiset jaot usein syvenevät alojen kasvun myötä, vaikka aluksi alat olivatkin tasa-aloja. Naisten ja miesten koulutusalat poikkeavat paljon toisistaan ja he toimivat pitkälti eri toimialoilla ja ammateissa. Naiset pendelöivät miehiä vähemmän, naistyömarkkinat ovat ammattirakenteeltaan suppeammat kuin miesten ja naiset toimivat miehiä useammin julkisella sektorilla. Työpaikkatasolla naisten asemaa työmarkkinoilla rajaa myös heidän sijoittumisensa miehiä alempiin työtehtäviin. Naiset myös ansaitsevat keskimäärin vähemmän kuin miehet. (Jolkkonen ym. 1991, Jolkkonen 1998, Jolkkonen ym. 2003; Kolehmainen 1999, Kinnunen ja Korvajärvi 1996, Työelämän muutosten vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan ) Valtava-hankkeen sukupuolisegregaation purkuun liittyvistä hyvistä käytännöistä suuri osa liittyi siihen, miten naisia voitaisiin kannustaa teknisen alan opintoihin, kuten tyttöjen ohjaaminen TETviikolla tekniikan alan töihin ja teknisellä alalla opiskelevien naisten ryhmämentorointi. Hyvänä käytäntönä pidettiin myös miesten opiskelun tukemista ryhmämentoroinnilla naisvaltaiselle hoivaalalle, jonka työllisyysnäkymät ovat hyvät. Työpaikkatasolla segregaation purkamiseen esitettiin tasa-arvosuunnitelmien tekemistä sekä työpaikkojen sitouttamista segregaation lieventämiseen. Työvoiman saatavuus ja osaaminen hankkeen kannalta on tärkeä ottaa huomioon se, että työpaikkatasolla segregaation lieventämiseen liittyy sekä vertikaalisen että horisontaalisen segregaation purkamista ja nämä molemmat usein edellyttävät aikaisemman osaamisen vahvistamista tai uudenlaisten ammatillisten kvalifikaatioiden hankkimista. Myös naisyrittäjyyden ja naisjohtamisen lisäämisen keinoksi nostettiin koulutukseen liittyviä keinoja. Naisyrittäjien määrän lisäämisen hyviksi käytännöiksi tunnistettiin pienyrittäjille suunnattu sijaispalvelu, pelkästään naisille suunnatut yrittäjäkurssit ja osuustoimintaan valmentavat koulutukset sekä elämysmenetelmien käyttö yrittäjäidentiteetin rakentumisen tukena. Naisjohtajuuden lisäämiseksi hyviä käytäntöjä ovat naisjohtajuuskoulutus, osallistuminen vähintään kuunteluoppilaana mentor-organisaation työhön, toimenpidekokonaisuudet naisten urakehityksen edistämiseen yrityksissä (strategiset päätökset tasaisemmasta sukupuolijaosta, suunnitelma tasavertaisista mahdollisuuksista, henkilöstön monimuotoisuuden kehittäminen, sekä miesten että naisten kannustaminen yrityksessä etenemiseen, rekrytoinnissa ei pitäisi tukeutua vain toista sukupuolta suosiviin vaatimuksiin, naisten omistamien yritysten kasvuun kannustaminen naisten perustamat yritykset jäävät usein pieniksi, tyttöjen pitäisi päästä tutustumaan miesenemmistöisiin aloihin lyhyillä tutustumisjaksoilla). Valtava-hankkeen hyviä käytäntöjä tarkasteltiin myös aluekehittämisen näkökulmasta, tosin hanketasolla arvioitiin lähinnä paikallistason yhteistyön ja yhteisökehittämisen toimintamalleja. Aluekehittämisen todettiin usein olevan sukupuolineutraalia, mutta naiset kuitenkin ovat aliedustettuja aluekehittämisessä. Aluekehittämisen sukupuolitietoisuudessa on yhtäältä kyse sukupuolinäkökulman huomioimisesta aiheena ja toisaalta eri ryhmien ja sukupuolien tasa-arvoisesta edustuksesta kehittämisprosesseissa ja päätöksentekijöinä. Hyviksi malleiksi sukupuolitietoiseen alueke- 4 Jolkkonen, A. Paikan vaihto (1998) Tutkimus irtisanomisuhan alaisten naisten työmarkkinastrategioista ja paikallisista työmarkkinoista.joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja N:o 29; Jolkkonen, A. Kurvinen, A. ja Koistinen P. Naisen paikka - Rakennemuutos, paikalliset työmarkkinat ja naiset 1991, Tutkijaliiton julkaisuja 71; Jolkkonen, A., Kilpeläinen, R., Koistinen, P., Kurvinen, A. ja Haarala, M. (2004): Työmarkkinoiden rakenne ja toiminta Pohjois-Karjalassa. Ennakko hankkeen julkaisuja 6/2004. Joensuu; Kolehmainen, S. (1999) Naisten ja miesten työt - Työmarkkinoiden segregoituminen Suomessa ; Kinnunen, M. ja Korvajärvi, P. (1996) (toim.) Työelämän sukupuolistavat käytännöt. Vastapaino; Työelämän muutosten vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2012:22. 2

3 hitykseen pyrkimiseksi todettiin naisten resurssikeskukset, maahanmuuttajanaisille suunnattu valmennusohjelma, arjen palvelujen organisointiin liittyvä matalan kynnyksen palvelukonsepti sekä rakennerahastohankkeiden rahoittajaviranomaisille suunnattu koulutus tasa-arvon valtavirtaistamisesta. Maahanmuuttajanaisten kotouttamisen edistämiksi ryhmille, joille perinteiset kielikurssit eivät tuntuneet sopivan, kehitettiin toimintamalli, jossa yhdistyi luokkaopetus, kuntouttava työtoiminta ja kulttuurimentorin palvelut. (Tanhua 2012.) Hyvien käytäntöjen perusteella johdetuissa tulevaisuuden toimintamalleissa painotettiin, että tulevaisuudessa segregaation purkuun tähtäävien hankkeiden tulisi yksilöiden kannustamisen lisäksi liittyä yhä enemmän organisaatioiden käytäntöjen muuttamiseen ja toimintakulttuuriin sekä koulutuksen osalta opetuksen, oppimateriaalien ja oppilaitosten toimintakulttuurin muuttamiseen. Segregaation purkuun tähtäävän toiminnan pitäisi kohdistua yhä enemmän myös poikiin ja miehiin ja hanketasolla pitäisi pohtia sitä, mitä sukupuolen mukaista segregaatiota haluamme purkaa. Naisyrittäjyyden edistämisen lisäksi suositeltiin sukupuolinäkökulman sisällyttämistä kaikkiin yrittäjyyshankkeisiin ja yritystukien jakamiseen. Myös perheen ja yrittäjyyden yhteensovittamisen mahdollisuuksiin pitäisi kiinnittää huomiota niin naisten kuin miestenkin osalta. Naisjohtajuuden lisäämiseksi esitettiin naisjohtajuuden koulutuksen perustelujen pohtimista, opiskelijavalintoja ja sisältöjä. Myös sukupuolitietoisuuden lisäämistä aluekehittämisessä suositeltiin siten, että erilaiset aluekehittämiseen liittyvät suunnitelmat olisi hyvä käydä läpi sukupuolinäkökulmasta. Sukupuolten tasavertaista edustusta aluekehittämisestä päätettäessä sekä kolmannen sektorin parempaa mukaan ottamista aluekehitystyöhön pidettiin myös tärkeänä. (Tanhua 2012.) Pohjois-Karjalan työmarkkinoilla miehillä ja naisilla on hyvin pitkälti omat kenttänsä. Miestyöpaikkojen määrä kasvoi vuosina kaivostoiminnassa sekä informaation ja viestinnän alalla. Naistyöpaikkojen kasvu oli suurinta informaation ja viestinnän alalla sekä kiinteistöalan toiminnassa (kuviot 2 ja 3). j Teollisuus (23 % miestyöpaikoista), rakentaminen (12 %) ja maatalous (10 %) työllistivät eniten miehiä vuonna Rakentamisen työpaikoissa toimineista yli 90 % oli miehiä ja kaivostoiminnassa ja louhinnassa, vesihuollossa yms., kuljetuksessa ja varastoinnissa miesten osuus oli yli 80 %. Naisia työllisti eniten sosiaali- ja terveyspalvelut (34 % naistyöpaikoista), koulutus (11 %) ja kaupan ala (10 %). Naisvaltaisin toimiala oli sosiaali- ja terveyspalvelut (naisia 88 %) ja naisten osuus oli toiseksi suurin majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (77 %). Toimialoista huomattavasti suurempi osa on mies- kuin naisenemmistöisiä. (Taulukko 2.) 3

4 Miehet J Informaatio ja viestintä B, D-E Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto G-I Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta F Rakentaminen O-Q Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalip A Maatalous, metsätalous ja kalatalous M-N Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta C Teollisuus R-U Muut palvelut L Kiinteistöalan toiminta Kuvio 2. Miestyöpaikkojen vuosimuutos (%)

5 Naiset J Informaatio ja viestintä L Kiinteistöalan toiminta G-I Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta O-Q Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalip K Rahoitus- ja vakuutustoiminta F Rakentaminen B, D-E Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto A Maatalous, metsätalous ja kalatalous M-N Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta R-U Muut palvelut C Teollisuus Kuvio 3. Naistyöpaikkojen vuosimuutos (%)

6 Taulukko 2. Työpaikat toimialan ja sukupuolen mukaan Pohjois-Karjalassa vuonna 2012 Miesten Naisten %:a %:a Pohjois-Karjalan maakunta Yhteensä Miehet Naiset osuus osuus miehistä naisista Toimialat yhteensä ,9 50,1 100,0 100,0 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous ,4 27,6 10,4 4,0 B Kaivostoiminta ja louhinta ,9 11,1 0,8 0,1 C Teollisuus ,4 23,6 22,5 6,9 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta ,8 27,2 0,6 0,2 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito ,2 13,8 0,9 0,1 F Rakentaminen ,4 6,6 12,3 0,9 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,2 51,8 9,6 10,3 H Kuljetus ja varastointi ,5 14,5 7,8 1,3 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,4 76,6 1,5 5,0 J Informaatio ja viestintä ,4 33,6 2,8 1,4 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,1 71,9 0,6 1,6 L Kiinteistöalan toiminta ,4 42,6 0,9 0,6 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,7 46,3 4,3 3,7 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,2 54,8 4,2 5,1 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus ,3 56,7 5,2 6,8 P Koulutus ,8 64,2 6,0 10,8 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,7 88,3 4,5 34,0 R Taiteet, viihde ja virkistys ,1 55,9 1,4 1,8 S Muu palvelutoiminta ,9 69,1 2,0 4,4 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön ,0 100,0 0,0 0,0 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta ,0 0,0 X Toimiala tuntematon ,0 34,0 1,5 0,8 100,0 100,0 =naisvaltainen (60-90 % naisia) =miesten toimiala (yli 90 % miehiä) =miesvaltainen (60-90 % miehiä) =tasa-ala (naisia/miehiä %) = keltaisella merkitty kolme toimialaa, joissa eniten mies- /naistyöpaikkoja Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastopalvelu Nais- ja miesvaltaisia ammattiryhmiä on tarkasteltu ammattiryhmäluokituksen 3-numerotasolla siten, että ammattiryhmät on luokiteltu suurimmasta pienimpään ryhmän mies- tai naisvaltaisuuden perusteella. Vain 17 kaikkein naisvaltaisinta ammattiryhmää työllisti puolet Pohjois-Karjalan naistyövoimasta vuonna Vastaavasti puolet työllisistä miehistä sijoittui 35:een miesvaltaisimpaan ammattiryhmään (taulukot 3 ja 4, liitetaulukossa kaikki ammattiryhmät). Naisvaltaisempia ammattiryhmiä olivat lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat, kampaajat, parturit, kosmetologit ym., hoitotyön erityisasiantuntijat, palkanlaskijat, vakuutuskäsittelijät ym., hallinnolliset ja erikoistuneet sihteerit, sairaanhoitajat, kätilöt ym., yleissihteerit, lähihoitajat sekä muut terveydenhuollon työntekijät ja kodinhoitajat. Miesvaltaisempia ammattiryhmiä olivat sotilasammattihenkilöstö, ajoneuvojen puhdistajat, ikkunanpesijät ym., aliupseerit, upseerit, valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym., koneasentajat ja -korjaajat, elektroniikka- ja tietoliikenneasentajat ja -korjaajat, työkoneiden kuljettajat, sähkölaitteiden asentajat ja korjaajat, rakennusten viimeistelytyöntekijät, kaivos- ja louhinta- 6

7 työn koneenkäyttäjät, avustavat kaivos- ja rakennustyöntekijät raskaiden moottoriajoneuvojen kuljettajat, raideliikenteen kuljettajat ja työntekijät, rakennustyöntekijät ym. sekä tieto- ja viestintäteknologiajohtajat. Taulukko 3. Pohjois-Karjalan miesvaltaisimmat ammattiryhmät, joissa toimi vuonna 2011 puolet työllisistä miehistä Ammattiryhmä Yhteensä Miehet Naiset Miehet % kum% Sotilasammattihenkilöstö , Ajoneuvojen puhdistajat, ikkunanpesijät ym , Aliupseerit ,73 0, Upseerit ,57 0, Valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym ,44 2, Koneasentajat ja korjaajat ,14 7, Elektroniikka- ja tietoliikenneasentajat ja korjaajat ,99 8, Työkoneiden kuljettajat ,48 11, Sähkölaitteiden asentajat ja korjaajat ,07 13, Rakennusten viimeistelytyöntekijät ,99 15, Kaivos- ja louhintatyön koneenkäyttäjät ,45 16, Avustavat kaivos- ja rakennustyöntekijät ,32 18, Raskaiden moottoriajoneuvojen kuljettajat ,3 22, Raideliikenteen kuljettajat ja työntekijät ,25 23, Rakennustyöntekijät ym ,03 28, Tieto- ja viestintäteknologiajohtajat , Laiva-, lento- ja satamaliikenteen päälliköt ja ohjaajat ,74 28, Toimitusjohtajat ja pääjohtajat ,64 28, Työnjohtajat kaivos-, teollisuus- ja rakennustoiminnassa ,5 29, Kansimiehistö ym. vesiliikenteen työntekijät ,44 29, Sähköteknologian erityisasiantuntijat ,94 29, Metsurit ja metsätyöntekijät ,92 31, Sepät, työkaluntekijät ja koneenasettajat ,9 34, Maa-, metsä- ja kalatalouden johtajat ,67 34, Prosessinvalvonnan asiantuntijat ,41 34, Teollisuuden tuotantojohtajat sekä kaivos-, rakennus- ja jakelujohtajat , Tietokantojen,- verkkojen ja järjestelmäohjelmistojen erityisasiantuntijat ,14 36, Tekniikan erityisasiantuntijat (pl. sähköteknologia) ,3 38, Henkilö- ja pakettiauton- sekä moottoripyöränkuljettajat ,04 40, Sahatavaran sekä paperin ja kartongin valmistuksen prosessityöntekijät ,89 41, Puutavaran käsittelijät, puusepät ym ,36 43, Suojelu- ja vartiointityöntekijät ,82 45, Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät ym ,19 46, Fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat ,52 49, Myynti-, markkinointi- ja kehitysjohtajat ,18 7

8 Taulukko 4. Pohjois-Karjalan naisvaltaisimmat ammattiryhmät, joissa toimi vuonna 2011 puolet työllisistä naisista Ammattiryhmä Yhteensä Miehet Naiset Naiset % kum % Lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat ,77 4, Kampaajat, parturit, kosmetologit ym ,05 6, Hoitotyön erityisasiantuntijat ,7 6, Palkanlaskijat, vakuutuskäsittelijät ym ,66 7, Hallinnolliset ja erikoistuneet sihteerit ,49 10, Sairaanhoitajat, kätilöt ym ,45 16, Yleissihteerit ,66 19, Lähihoitajat, muut terveydenhuollon työntekijät ja kodinhoitajat ,24 32, Terveydenhuollon tekniset asiantuntijat ,16 33, Koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat ym ,17 40, Kassanhoitajat ja lipunmyyjät ,7 41, Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät ,57 43, Rahaliikenteen asiakaspalvelutyöntekijät ,19 44, Rahoitus-, vakuutus- ja laskentatoimen asiantuntijat ,69 46, Seminologit ym ,65 46, Peruskoulun alaluokkien opettajat ja lastentarhanopettajat ,27 49, Tarjoilutyöntekijät ,03 50,47 Miehet ja naiset toimivat Pohjois-Karjalassa varsin erityyppisissä tehtävissä eri toimialoilla, joten myös miesten ja naisten koulutus poikkeaa huomattavasti toisistaan. Kaikista työikäisistä ( vuotiaista) miehistä 40 %:lla oli tekniikan alan koulutus ja 8 %:lla maa- ja metsätalouden koulutus. Naisista 21 % oli saanut koulutuksen terveys- ja sosiaalialalle ja 21 %:lla oli kaupallinen tai yhteiskuntatieteellinen koulutus ja 17 %:lla palvelualojen koulutus. Yli 30-vuotiailla työikäisillä miehillä tekniikan koulutuksen saaneiden osuus oli peräti 45 %, mutta myös niiden osuus, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta oli huomattavan suuri (21 %) naisiin verrattuna (14 %). (Taulukot 5 ja 6.) Taulukko vuotiaat koulutusalan ja sukupuolen mukaan Pohjois-Karjalassa vuonna 2012 Koulutusala Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä % Miehet % Naiset % vuotiaat yhteensä ,0 100,0 100,0 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa ,9 25,7 20,0 Yleissivistävä koulutus ,1 6,9 7,4 Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus ,2 1,0 3,5 Humanistinen ja taidealan koulutus ,7 2,1 5,3 Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus ,6 6,7 16,8 Luonnontieteellinen koulutus ,9 2,2 1,5 Tekniikan koulutus ,7 39,6 6,6 Maa- ja metsätalousalan koulutus ,7 7,8 3,4 Terveys- ja sosiaalialan koulutus ,3 2,5 20,6 Palvelualojen koulutus ,0 5,5 14,9 Muu tai tuntematon koulutusala ,1 0,0 0,1 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastopalvelu 8

9 Taulukko vuotiaat koulutusalan ja sukupuolen mukaan Pohjois-Karjalassa vuonna 2012 Koulutusala Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä % Miehet % Naiset % vuotiaat yhteensä ,0 100,0 100,0 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa ,6 21,0 14,0 Yleissivistävä koulutus ,3 2,5 2,1 Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus ,7 1,2 4,2 Humanistinen ja taidealan koulutus ,7 2,2 5,2 Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus ,1 7,9 20,7 Luonnontieteellinen koulutus ,9 2,1 1,7 Tekniikan koulutus ,6 44,6 7,6 Maa- ja metsätalousalan koulutus ,7 9,5 3,8 Terveys- ja sosiaalialan koulutus ,1 3,0 23,9 Palvelualojen koulutus ,2 6,0 16,7 Muu tai tuntematon koulutusala ,1 0,1 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastopalvelu 0,1 Myös tutkinnon suorittaneiden pääasiallisessa toiminnassa vuoden kuluttua valmistumisesta oli sukupuolenmukaisia eroja Pohjois-Karjalassa. Tutkinnon suorittaneita naisia oli hieman enemmän kuin miehiä, mutta naisista 64 % ja miehistä 53 % oli vuonna 2012 työllisiä vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta. Naisista työllistyi miehiä suurempi osa lukion ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen jälkeen, mutta korkeamman asteen koulutuksen suorittaneista (ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatin- ja tohtorintutkinnot) miehet työllistyivät naisia paremmin. Tutkinnon suorittaneista naisista 10 % ja miehistä 15 % oli työttömänä vuoden kuluttua. Työttömyys oli suurinta ammatillisen koulutuksen käyneillä miehillä. Taulukko 7. Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden kuluttua valmistumisesta Pohjois-Karjalassa asuneiden osalta, vuonna 2012 Koulutusaste Koulutusaste yhteensä Tutkinnon suorit. yht Työlliset Työttömät Opiskelijat Muut Työlliset,% Työttömät, % Opiskelijat,% Muut,% Sukupuolet yhteensä ,9 12,0 20,6 8,5 Miehet ,7 14,7 19,6 13,0 Naiset ,2 9,7 21,4 4,6 Lukiokoulutus Sukupuolet yhteensä ,8 2,2 53,4 12,6 Miehet ,2 2,4 51,6 23,9 Naiset ,3 2,0 54,9 3,9 Ammatillinen koulutus Sukupuolet yhteensä ,7 18,4 11,8 10,1 Miehet ,3 21,4 11,7 13,6 Naiset ,8 15,0 11,9 6,2 Opistoaste Sukupuolet yhteensä ,0 0,0 0,0 Miehet ,0 0,0 0,0 Naiset jatkuu seuraavalla sivulla 9

10 Koulutusaste Ammattikorkeakoulututkinto Tutkinnon suorit. yht Työlliset Työttömät Opiskelijat Muut Työlliset,% Työttömät, % Opiskelijat,% Muut,% Sukupuolet yhteensä ,2 10,1 4,6 3,1 Miehet ,7 12,7 6,4 1,3 Naiset ,7 8,6 3,6 4,1 Alempi korkeakoulututkinto Sukupuolet yhteensä ,6 2,2 41,3 0,9 Miehet ,6 2,6 43,4 1,3 Naiset ,1 2,0 40,1 0,7 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Sukupuolet yhteensä ,7 7,3 0,0 0,0 Miehet ,4 5,6 0,0 0,0 Naiset ,3 8,7 0,0 0,0 Ylempi korkeakoulututkinto Sukupuolet yhteensä ,7 10,3 6,6 2,4 Miehet ,5 8,8 5,3 3,5 Naiset ,5 11,4 7,4 1,7 Lääkärien erikoistumiskoulutus Sukupuolet yhteensä ,0 0,0 0,0 Miehet ,0 0,0 0,0 Naiset ,0 0,0 0,0 Lisensiaatintutkinto Sukupuolet yhteensä ,8 11,1 11,1 0,0 Miehet ,0 0,0 0,0 0,0 Naiset ,7 16,7 16,7 0,0 Tohtorintutkinto Sukupuolet yhteensä ,3 0,0 2,0 11,8 Miehet ,3 0,0 0,0 9,7 Naiset ,0 5,0 15,0 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastopalvelu Vuonna 2013 työttömistä oli suurempi osa miehiä kuin naisia. Naisten osuus työttömistä vaihteli Pohjois-Karjalan kunnissa 35 %:sta 46 %:iin. Naisten osuus oli alhaisin Valtimolla ja korkein Kiteellä. Työttömistä oli yli 50-vuotiaita eniten (58 %) Ilomantsissa ja vähiten Liperissä (42 %) ja Outokummussa (42 %). Eniten oli työttömänä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöitä, palvelutyöntekijöitä ja erityissiantuntijoita. (Taulukot 8 ja 9.) 10

11 Taulukko 8. Tunnuslukuja Pohjois-Karjalan työttömyydestä kunnittain vuonna 2012 Kunta Työvoima Työttömiä työv. (%) Yhteensä Miehet Naiset Yli 50 v. määrä % Nuoret määrä % Ulkomaalaiset Pitkäikaistyöttömät ILOMANTSI , , , JOENSUU , , , JUUKA , , , KITEE , , KONTIOLAHTI , , , LIEKSA , , LIPERI , , , NURMES , , , OUTOKUMPU , , , POLVIJÄRVI , , , RÄÄKKYLÄ , , TOHMAJÄRVI , , , VALTIMO , , Yhtensä , , , Lähde: TEM, työnvälitystilasto, Taulukko 9. Työttömät työnhakijat ja uudet avoimet työpaikat ammattiryhmittäin AMMATTIRYHMÄT Työttömät Kuukauden uudet työpaikat syys.14 syys.13 syys.14 syys.13 määrä % määrä % muutos syysk. 13/14 määrä % muutos syysk. 13/14 AMMATTIRYHMÄT YHT Johtajat 74 0,7 70 0, Erityisasiantuntijat , , Asiantuntijat 939 8, , Toimisto-ja asiakaspalvelutyöntekijät 573 5, , Palvelu- ja myyntityöntekijät , , Maanviljelijät, metsätyöntekijät yms 377 3, , Rakennus-, korjaus- ja valmistustyönt , , Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 961 8, , Muut työntekijät 858 7, , Sotilaat 5 0,0 2 0, Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät X , , * Kuukauden uudet avoimet työpaikat = ko. kuukauden aikana TE-toimistoihin avoimeksi ilmoitetut Pohjois- Karjalassa sijaitsevat työpaikat Lähde: Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus syyskuu 2014, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Työvoiman saatavuuden tarkastelussa on oleellista huomioida sukupuolinäkökulma siten, että arvioidaan mm. seuraavia asioita: 11

12 Miten talouden suhdanteet vaikuttavat eri alojen työvoiman tarpeeseen? Laskusuhdanteen vaikutukset ovat yleensä kohdistuneet eniten ja nopeinten yksityiseen sektoriin ja erityisesti vientiteollisuuteen, siis Pohjois-Karjalan tapauksessakin enemmän miehiin kuin naisiin. Lakusuhdanteen aikana työvoiman ulkopuolelle siirtyminen yleensä kasvaa. Tällöin lisääntyvät erityisesti naisten siirtymät työvoimasta kotityöhön ja opiskeluun. Talouden nousukausiin liittyy työvoiman alueellisen liikkuvuuden kasvu (muuttoliike kasvualueille) kohdistuu molempiin sukupuoliin, mutta miehet liikkuvat kuitenkin naisia enemmän työn perässä. Työvoiman alueellinen liikkuvuus tasapainottaa ja edistää työmarkkinoiden toimintaa, mutta se voi myös viedä pois maakunnasta osaavaa työvoimaa, vaikka toisaalta muuttoliike myös tuo maakuntaan työvoimaa. Mihin tehtäviin (toimiala, ammatti, sektori) tarvitaan osaajia ja minkälaisia ammatillisia kvalifikaatioita osaajilta edellytetään? Ovatko nämä tehtävät perinteisillä mies- tai naisvaltaisilla aloilla tai tasa-aloilla ja miten alojen sukupuolijaot vaikuttavat uusien osaajien rekrytointiin tai olemassa olevan työvoiman osaamisen vahvistamiseen? Miten tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä ja tarvitaanko maahanmuuttajien kotoutumisessa joitakin sukupuolispesifejä toimija, kuten pelkän maahanmuuttajanaisille suunnattuja koulutuksia ja monimuotoisia toimintamalleja? Miten pitkälle kouluttautuneiden maahanmuuttajien osaaminen saadaan käyttöön? Tuetaanko naisten ja miesten osaamista samalla tavalla? Miten koulutuksella pystytään vahvistamaan tasapuolisesti kaikkien osaamista ja ammatillisen kehittymisen ja uralla etenemisen mahdollisuuksia? Poikkeavatko naisten ja miesten koulutus- ja työllistymismahdollisuudet toisistaan? Ovatko koulutus- ja osaamistarpeiden arvioinnissa käytettävät aineistot/tilastot/suunnitelmat- ja ohjelmat riittävän sensitiivisiä huomioimaan sukupuolten väliset erot ja mahdollisuudet? Miten työvoima- ja koulutustarpeen ennakointia pitäisi kehittää, että se paremmin ottaisi huomioon sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen? Millä keinoilla on mahdollista purkaa työmarkkinoiden sukupuolen mukaista segregaatiota? Sosiaaliset riskit ja niiden hallinta yritystoiminnan lakkauttamisen yhteydessä ( ), SA Centralbaltic Job Ferry, Central Baltic INTERREG IV A Programme ( ) Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa Tapaustutkimus Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisesta Joensuun seudulla ( ) The Potential Labour Supply in the Nordic Regions, Nordic Council of Ministers ( ) The Regional Dependency Burden in the Nordic Countries (ReDBurN), Nordic Council of Ministers ( ) Työllisyys ja työmarkkinoiden rakenne ja toiminta Pohjois-Karjalassa ( ) hankkeessa toteutettiin Pohjois-Karjalan TE-keskuksen Ennakko hankkeen tilaamana selvitys työmarkkinoiden ennakointia ja työllisyysstrategiaa varten Pitkien työmatkojen kuormittavuustekijät ja tukipalvelujen kehittäminen ( ) Irtisanomisesta suoriutuminen ja yksilölliset pelivarat ( ) Teollinen murros ja paikallisen kehityksen suuntaaminen ( ) 12

13 Liitetaulukko. Työvoima ammattiryhmittäin Pohjois-Karjalassa 2011 Ammattiryhmä 13 Yhteensä Miehet Naiset Naiset % kum % Lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat ,77 4, Kampaajat, parturit, kosmetologit ym ,05 6, Hoitotyön erityisasiantuntijat ,7 6, Palkanlaskijat, vakuutuskäsittelijät ym ,66 7, Hallinnolliset ja erikoistuneet sihteerit ,49 10, Sairaanhoitajat, kätilöt ym ,45 16, Yleissihteerit ,66 19, Lähihoitajat, muut terveydenhuollon työntekijät ja kodinhoitajat ,24 32, Terveydenhuollon tekniset asiantuntijat ,16 33, Koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat ym ,17 40, Kassanhoitajat ja lipunmyyjät ,7 41, Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät ,57 43, Rahaliikenteen asiakaspalvelutyöntekijät ,19 44, Rahoitus-, vakuutus- ja laskentatoimen asiantuntijat ,69 46, Seminologit ym ,65 46, Peruskoulun alaluokkien opettajat ja lastentarhanopettajat ,27 49, Tarjoilutyöntekijät ,03 50, Tekstinkäsittelijät ja tallentajat ,95 50, Muut asiakaspalvelutyöntekijät ,42 51, Lainopilliset asiantuntijat sekä sosiaalialan ja seurakunnan työntekijät ,27 54, Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät ,97 57, Yhteiskunta- ja sosiaalialan sekä uskonnollisen elämän erityisasiantuntijat ,8 58, Vaatetusalan työntekijät ym ,1 59, Muut terveydenhuollon erityisasiantuntijat ,05 59, Tekstiili-, turkis- ja nahkatuoteteollisuuden prosessityöntekijät , Muut myyntityöntekijät ,64 61, Kirjaston- ja arkistonhoitajat sekä museoalan erityisasiantuntijat ,43 61, Luontais- ja vaihtoehtohoitajat ,43 62, Muut opetusalan erityisasiantuntijat ,07 64, Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat ,17 65, Katu- ja torikauppiaat , Muut terveydenhuollon asiantuntijat ,79 67, Myyjät ja kauppiaat ,52 73, Toimistoavustajat ,16 74, Urheilijat, urheiluvalmentajat, liikunnanohjaajat ym ,07 74, Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät ,12 75, Lääkärit ,81 75, Eläinlääkärit ,25 76, Toimittajat, kirjailijat ja kielitieteilijät ,04 76, Rahoitusalan erityisasiantuntijat ,71 76, Yhteiskunnan peruspalvelujen sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelujen johtajat ,07 77, Muut henkilökohtaisen palvelun työntekijät ,89 77,72

14 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät ,32 78, Julkishallinnon valmistelu- ja valvontavirkamiehet ,58 80, Yliopisto- ja korkeakouluopettajat ,33 81, Ammatillisen koulutuksen opettajat ,02 82, Yrityspalveluiden välittäjät ,82 82, Hallinnon erityisasiantuntijat ,76 83, Teollisuustuotteiden kokoonpanijat ,99 84, Lainopilliset erityisasiantuntijat ,79 84, Taide- ja kulttuurialan asiantuntijat sekä keittiöpäälliköt ,92 85, Käsityötuotteiden valmistajat ja hienomekaanikot ,66 85, Taiteilijat ,71 85, Valmistusalan avustavat työntekijät ,4 85, Lihanleikkaajat, leipurit, meijeristit ym ,85 85, Luonnon- ja geotieteen erityisasiantuntijat ,47 86, Ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat ,29 86, Eläintenkasvattajat , Matematiikan ja tilastotieteen erityisasiantuntijat ,5 88, Mainosten jakajat, kengänkiillottajat ym ,67 88, Yhdistetyn maanviljelyn ja eläintenkasvatuksen harjoittajat ,66 89, Jätehuoltotyöntekijät ,11 89, Sanomalehtien jakajat, lähetit ym ,11 89, Muut prosessityöntekijät ,91 89, Hotellin- ja ravintolanjohtajat ,56 89, Matkustuspalvelutyöntekijät, konduktöörit ja oppaat ,42 89, Myynti- ja ostoagentit ,22 91, Biotieteiden erityisasiantuntijat ,95 91, Biotieteiden asiantuntijat ,93 91, Liiketoiminta- ja hallintojohtajat ,92 92, Myynnin, markkinoinnin ja tiedotuksen erityisasiantuntijat ,79 92, Vähittäis- ja tukkukaupan johtajat ,59 92, Pelto- ja puutarhaviljelijät ,49 93, Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät ,41 93, Kumi-, muovi- ja paperituotteiden valmistuksen prosessityöntekijät ,21 94, Painoalan työntekijät ,21 94, Arkkitehdit, suunnittelijat ja maanmittaajat ,12 94, Muut pääluokkaan 7 luokiteltavat työntekijät ,09 94, Kiinteistöhuollon ja siivoustyön esimiehet ,83 95, Kuljetuksen ja varastoinnin toimistotyöntekijät ,46 95, Systeemityön erityisasiantuntijat ,11 95, Informaatio- ja tietoliikenneteknologian teknikot sekä käyttäjätukihenkilöt ,21 95, Metalliteollisuuden prosessityöntekijät ja viimeistelijät ,95 96, Teleliikenne- sekä radio- ja tv-teknikot , Kalanviljelijät, kalastajat ja metsästäjät ,44 96, Muiden palvelualojen johtajat ,5 96, Kemianteollisuuden ja valokuvatuotteiden valmistuksen prosessityöntekijät ,84 96, Maalarit ja rakennuspuhdistajat ,37 96, Myynti-, markkinointi- ja kehitysjohtajat ,41 14

15 Fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat ,48 97, Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät ym ,81 97, Suojelu- ja vartiointityöntekijät ,18 97, Puutavaran käsittelijät, puusepät ym ,64 97, Sahatavaran sekä paperin ja kartongin valmistuksen prosessityöntekijät ,11 97, Henkilö- ja pakettiauton- sekä moottoripyöränkuljettajat ,96 98, Tekniikan erityisasiantuntijat (pl. sähköteknologia) ,7 98, Tietokantojen,- verkkojen ja järjestelmäohjelmistojen erityisasiantuntijat ,86 98, Teollisuuden tuotantojohtajat sekä kaivos-, rakennus- ja jakelujohtajat , Prosessinvalvonnan asiantuntijat ,59 98, Maa-, metsä- ja kalatalouden johtajat ,33 98, Sepät, työkaluntekijät ja koneenasettajat ,1 98, Metsurit ja metsätyöntekijät ,08 99, Sähköteknologian erityisasiantuntijat ,06 99, Kansimiehistö ym. vesiliikenteen työntekijät ,56 99, Työnjohtajat kaivos-, teollisuus- ja rakennustoiminnassa ,5 99, Toimitusjohtajat ja pääjohtajat ,36 99, Laiva-, lento- ja satamaliikenteen päälliköt ja ohjaajat ,26 99, Tieto- ja viestintäteknologiajohtajat , Rakennustyöntekijät ym ,97 99, Raideliikenteen kuljettajat ja työntekijät ,75 99, Raskaiden moottoriajoneuvojen kuljettajat ,7 99, Avustavat kaivos- ja rakennustyöntekijät ,68 99, Kaivos- ja louhintatyön koneenkäyttäjät ,55 99, Rakennusten viimeistelytyöntekijät ,01 99, Sähkölaitteiden asentajat ja korjaajat ,93 99, Työkoneiden kuljettajat ,52 99, Elektroniikka- ja tietoliikenneasentajat ja -korjaajat ,01 99, Koneasentajat ja -korjaajat ,86 99, Valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym ,56 99, Upseerit ,43 99, Aliupseerit ,27 100,00 Ammattiryhmä Yhteensä Miehet Naiset Miehet % kum% Sotilasammattihenkilöstö , Ajoneuvojen puhdistajat, ikkunanpesijät ym , Aliupseerit ,73 0, Upseerit ,57 0, Valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym ,44 2, Koneasentajat ja -korjaajat ,14 7, Elektroniikka- ja tietoliikenneasentajat ja -korjaajat ,99 8, Työkoneiden kuljettajat ,48 11, Sähkölaitteiden asentajat ja korjaajat ,07 13, Rakennusten viimeistelytyöntekijät ,99 15, Kaivos- ja louhintatyön koneenkäyttäjät ,45 16,96 15

16 Avustavat kaivos- ja rakennustyöntekijät ,32 18, Raskaiden moottoriajoneuvojen kuljettajat ,3 22, Raideliikenteen kuljettajat ja työntekijät ,25 23, Rakennustyöntekijät ym ,03 28, Tieto- ja viestintäteknologiajohtajat , Laiva-, lento- ja satamaliikenteen päälliköt ja ohjaajat ,74 28, Toimitusjohtajat ja pääjohtajat ,64 28, Työnjohtajat kaivos-, teollisuus- ja rakennustoiminnassa ,5 29, Kansimiehistö ym. vesiliikenteen työntekijät ,44 29, Sähköteknologian erityisasiantuntijat ,94 29, Metsurit ja metsätyöntekijät ,92 31, Sepät, työkaluntekijät ja koneenasettajat ,9 34, Maa-, metsä- ja kalatalouden johtajat ,67 34, Prosessinvalvonnan asiantuntijat ,41 34, Teollisuuden tuotantojohtajat sekä kaivos-, rakennus- ja jakelujohtajat , Tietokantojen,- verkkojen ja järjestelmäohjelmistojen erityisasiantuntijat ,14 36, Tekniikan erityisasiantuntijat (pl. sähköteknologia) ,3 38, Henkilö- ja pakettiauton- sekä moottoripyöränkuljettajat ,04 40, Sahatavaran sekä paperin ja kartongin valmistuksen prosessityöntekijät ,89 41, Puutavaran käsittelijät, puusepät ym ,36 43, Suojelu- ja vartiointityöntekijät ,82 45, Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät ym ,19 46, Fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat ,52 49, Myynti-, markkinointi- ja kehitysjohtajat , Maalarit ja rakennuspuhdistajat ,63 50, Kemianteollisuuden ja valokuvatuotteiden valmistuksen prosessityöntekijät ,16 51, Muiden palvelualojen johtajat ,5 51, Kalanviljelijät, kalastajat ja metsästäjät ,56 51, Teleliikenne- sekä radio- ja tv-teknikot , Metalliteollisuuden prosessityöntekijät ja viimeistelijät ,05 51, Informaatio- ja tietoliikenneteknologian teknikot sekä käyttäjätukihenkilöt ,79 52, Systeemityön erityisasiantuntijat ,89 53, Kuljetuksen ja varastoinnin toimistotyöntekijät ,54 54, Kiinteistöhuollon ja siivoustyön esimiehet ,17 56, Muut pääluokkaan 7 luokiteltavat työntekijät ,91 56, Arkkitehdit, suunnittelijat ja maanmittaajat ,88 57, Painoalan työntekijät ,79 58, Kumi-, muovi- ja paperituotteiden valmistuksen prosessityöntekijät ,79 59, Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät ,59 59, Pelto- ja puutarhaviljelijät ,51 61, Vähittäis- ja tukkukaupan johtajat ,41 61, Myynnin, markkinoinnin ja tiedotuksen erityisasiantuntijat ,21 62, Liiketoiminta- ja hallintojohtajat ,08 62, Biotieteiden asiantuntijat ,07 63, Biotieteiden erityisasiantuntijat ,05 64, Myynti- ja ostoagentit ,78 66, Matkustuspalvelutyöntekijät, konduktöörit ja oppaat ,58 66,53 16

17 Hotellin- ja ravintolanjohtajat ,44 66, Muut prosessityöntekijät ,09 67, Jätehuoltotyöntekijät ,89 67, Sanomalehtien jakajat, lähetit ym ,89 67, Yhdistetyn maanviljelyn ja eläintenkasvatuksen harjoittajat ,34 69, Mainosten jakajat, kengänkiillottajat ym ,33 69, Matematiikan ja tilastotieteen erityisasiantuntijat ,5 69, Eläintenkasvattajat , Ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat ,71 72, Luonnon- ja geotieteen erityisasiantuntijat ,53 72, Lihanleikkaajat, leipurit, meijeristit ym ,15 73, Valmistusalan avustavat työntekijät ,6 73, Taiteilijat ,29 74, Käsityötuotteiden valmistajat ja hienomekaanikot ,34 74, Taide- ja kulttuurialan asiantuntijat sekä keittiöpäälliköt ,08 74, Lainopilliset erityisasiantuntijat ,21 74, Teollisuustuotteiden kokoonpanijat ,01 75, Hallinnon erityisasiantuntijat ,24 76, Yrityspalveluiden välittäjät ,18 77, Ammatillisen koulutuksen opettajat ,98 78, Yliopisto- ja korkeakouluopettajat ,67 79, Julkishallinnon valmistelu- ja valvontavirkamiehet ,42 80, Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät ,68 81, Muut henkilökohtaisen palvelun työntekijät ,11 81, Yhteiskunnan peruspalvelujen sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelujen johtajat ,93 82, Rahoitusalan erityisasiantuntijat ,29 82, Toimittajat, kirjailijat ja kielitieteilijät ,96 83, Eläinlääkärit ,75 83, Lääkärit ,19 83, Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät ,88 84, Urheilijat, urheiluvalmentajat, liikunnanohjaajat ym ,93 84, Toimistoavustajat ,84 84, Myyjät ja kauppiaat ,48 88, Muut terveydenhuollon asiantuntijat ,21 89, Katu- ja torikauppiaat , Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat ,83 90, Muut opetusalan erityisasiantuntijat ,93 91, Kirjaston- ja arkistonhoitajat sekä museoalan erityisasiantuntijat ,57 91, Luontais- ja vaihtoehtohoitajat ,57 91, Muut myyntityöntekijät ,36 91, Tekstiili-, turkis- ja nahkatuoteteollisuuden prosessityöntekijät , Muut terveydenhuollon erityisasiantuntijat ,95 92, Vaatetusalan työntekijät ym ,9 92, Yhteiskunta- ja sosiaalialan sekä uskonnollisen elämän erityisasiantuntijat ,2 92, Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät ,03 93, Lainopilliset asiantuntijat sekä sosiaalialan ja seurakunnan työntekijät ,73 94, Muut asiakaspalvelutyöntekijät ,58 94,45 17

18 Tekstinkäsittelijät ja tallentajat ,05 94, Tarjoilutyöntekijät ,97 94, Peruskoulun alaluokkien opettajat ja lastentarhanopettajat ,73 95, Seminologit ym ,35 95, Rahoitus-, vakuutus- ja laskentatoimen asiantuntijat ,31 95, Rahaliikenteen asiakaspalvelutyöntekijät ,81 95, Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät ,43 96, Kassanhoitajat ja lipunmyyjät ,3 96, Koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat ym ,83 97, Terveydenhuollon tekniset asiantuntijat ,84 97, Lähihoitajat, muut terveydenhuollon työntekijät ja kodinhoitajat ,76 98, Yleissihteerit ,34 98, Sairaanhoitajat, kätilöt ym ,55 99, Hallinnolliset ja erikoistuneet sihteerit ,51 99, Palkanlaskijat, vakuutuskäsittelijät ym ,34 99, Hoitotyön erityisasiantuntijat ,3 99, Kampaajat, parturit, kosmetologit ym ,95 99, Lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat ,23 100,00 18