KVANTATIIVISEN TIEDON VISUALISOINTI PÄÄTÖKSENTEON TUKENA
|
|
- Elina Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoliikenneohjelmistojen ja Multimedian Laboratorio T Informaatioverkostot: Studio 4 Kevät 2005 KVANTATIIVISEN TIEDON VISUALISOINTI PÄÄTÖKSENTEON TUKENA Markus K Berg 60262R Informaatioverkostot markus.berg@hut.fi
2 JOHDANTO Vuonna 1986, tammikuun 28 päivä, yhdysvaltalainen avaruussukkula Challenger räjähti ilmassa 73 sekunnin lennon jälkeen. Syyksi koko maailmaa koskettaneeseen onnettomuuteen todettiin apuraketin kumisen tiivisterenkaan pettäminen laukaisuhetkellä. Renkaan rikkoutuminen johtui poikkeuksellisen kylmistä olosuhteista. Mielenkiintoisinta onnettomuuden jälkipuinneissa oli se, että raketin valmistajayrityksen, Morton Thiokolin insinöörit olivat suositelleet johtohenkilöstölleen laukaisun lykkäämistä juuri tiivisterenkaiden aikaisempien kylmyyskestävyysongelmien takia. He toimittivat asiasta 13 erilaista kaaviota illalla ennen Challengerin laukaisua, koska aamuksi oli luvattu poikkeuksellisen kylmää säätä. Kaaviot eivät kuitenkaan Thiokolin eikä NASAn johtoa vakuuttaneet ja sukkula laukaistiin kohtalokkain seurauksin. Kirjassaan Visual Explanations: Images and Quantities, Evidence and Narrative professori Edward Tufte käyttää Challengerin onnettomuutta esimerkkitapauksena siitä, minkälaisia seurauksia tiedon visualisoinnin onnistumisella ja epäonnistumisella voi olla päätöksenteossa. Joskus monimutkaisestakin tieteellisestä datasta joudutaan laatimaan visualisaatioita ja tiivistelmiä, joita useimmin vähemmän tekniikkaan perehtyneet johtajat joutuvat käyttämään hyvin monenlaisten päätösten tekoon. Tällaisissa tapauksissa usein voidaan ajatella, että päätös syntyy ainoastaan visualisoinnin perusteella, minkä takia se kannattaakin pyrkiä tekemään mahdollisimman tehokkaasti. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on olemassa lukuisia ohjeita ja jopa sääntöjä, joita noudattamalla lopputulos saadaan tyydyttäväksi. Tufte kuitenkin jo esipuheessaan mainitsee, että selkeys ja oivallisuus ajattelussa on pitkälti samaa kuin selkeys ja oivallisuus datan esittämisessä (s. 9). Tiedon visualisointi on aina luova prosessi, joka antaa mahdollisuudet uusiin innovatiivisiinkiin ratkaisuihin vanhojen hyväksi havaittujen keinojen yhdistelemisen lisäksi. VISUAALISEN AJATTELUN PERUSPERIAATTEISTA Voidaan yksimielisesti sanoa, että kvantatiivisen datan esittämiseen on olemassa selkeästi parempia ja huonompia tapoja (Tufte, s. 27). Mikäli muutamia fundamentaalisia periaatteita ei huomioida, data tulee esitetyksi muodossa, joka ei palvele ketään eikä koko visualisointiprosessista ole hyötyä. Seuraavassa esittelen enimmäkseen Edward Tuften lanseeraamia suosituksia, joita on lainattu sittemmin lähes kaikessa informaation visualisointiin liittyvässä aineistossa. (Tuften asema informaation visualisoinnin kentällä on kiistaton ja hän on nykyisinkin hyvin suosittu puhuja monentyyppisissä konferenseissa ja seminaareissa kautta maailman.) Seuraavat neljä periaatetta on lainattu Eugene Eric Kimin artikkelista Tufte on Visualizing information. 1
3 1. Kvantatiivisen ajattelun peruspilari: vertailukohde Esittääkseen jotain tiettyä ilmiötä, graafin tai vastaavan visualisaation pitää olla tarpeeksi tarkasti spesifioitu omassa aihealueessaan. Tähän ei voida päästä ilman mahdollisuutta vertailla sitä, mitä graafi kuvaa ja mitä se ei kuvaa. Tarkastellaan esimerkkitapauksena tietyn pieneläinlajin populaatiossa tapahtuvaa kuolleisuutta tautiepidemian vaivaaman vuoden aikana. Kun data on olemassa, siitä on helppo muodostaa kuvan 1 kaltainen graafi, joka näyttää kuolleet yksilöt kuukausittain vuoden ajalta. Kuolleisuus (100 yksilöä) tammikuu Epidemian alkuhetki helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu epidemia Kuukausi Kuva 1 Tämänkaltaisesta kuvaajasta on helppo nähdä, että kesäkuusta alkaen kuolleisuus on lähtenyt jyrkkään nousuun. Voidaan helposti tehdä johtopäätös, että epidemian takia yksilöitä on kuollut melkein kaksinkertainen määrä normaaliin verrattuna. Kuitenkin, kuvan 1 suuri heikkous on puuttuva vertailukohta. Jos lisäämme graafiin populaation normaalikuolleisuuden, näemme välittömästi hetki sitten tekemämme johtopäätöksen vääräksi. Kuva 2 osoittaa, että kyseisellä lajilla on ilman epidemiaakin vaikeuksia selvitä talven yli. Kuolleisuus (100 yksilöä) tammikuu Epidemian alkuhetki helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu normaali epidemia Kuukausi Kuva 2 2
4 Huomaamme, että epidemia ei lisännytkään kuolleisuutta niin paljon, kuin ensimmäisestä graafista päättelimme. Esimerkki havainnollistaa konkreettisesti vertailukohteen merkityksen sekä havainnollistettavan syyn että että seurauksen määrittelyssä. Ilman oikeita vertailukohtia tuloksena voi olla kuvia, jotka päätöksentekohetkellä johtavat selkeästi harhaan. 2. Syy ja seuraus Kvantatiivista dataa käsiteltäessä on selvää, että data on muodostettu jostain konkreettisesta, mitattavasta ilmiöstä. Visualisoinnin tulos muodostuu juuri näistä ja havainnollistaa seurausta. Aina ei kuitenkaan ole selvää, mitkä tekijät vaikuttavat datan muodostumiseksi juuri sellaiseksi kuin se on. Myös kuva 2:n kuvaaja voi olla hyvin harhaanjohtava, jos esimerkiksi epidemiavuonna onkin ollut poikkeuksellisen lauha talvi, jolloin tartunnalta välttyneet yksilöt ovat selvinneet talven yli keskimääräistä suuremmalla prosentilla; ilman lauhaa talvea epidemian vaikutus kuvaajissa olisi ollut vieläkin voimakkaampi. Tämänkaltaisessa tapauksessa kuvaajan muodostumiselle on kaksi niin tärkeää syytä, ettei niistä kumpaakaan voi jättää huomioimatta. Kuvassa 3 normaalikuolleisuuden käyrä on korvattu keskiarvolla niistä vuosista, jolloin talvi on ollut lämpötiloiltaan samaa tasoa kuin epidemiavuosikin. Kuolleisuus (100 yksilöä) tammikuu Epidemian alkuhetki helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu lämpimät vuodet epidemia Kuukausi Kuva 3 Kuva 3 puhuu selkeästi sen puolesta, että epidemian vaikutus oli sittenkin huomattavasti suurempi, kuin mitä hyväksi kuvittelemamme kuva 2 antoi ymmärtää. Monta kertaa visualisoinnissa juuri edellä kuvaillulla tavalla joudutaan huomioimaan useita syitä, jotta todelliset ilmiöt kuvautuisivat oikealla tavalla. Muutokset ilmiöiden syissä ja aiheuttajissa pitäisi selkeästi näkyä seurauksissa (Tufte s. 52), jotta oikeat johtopäätökset on mahdollista tehdä. 3
5 3. Useiden muuttujien visualisoimiseen vaaditaan useita ulottuvuuksia Edellä esitetty esimerkki kuvasi yksinkertaistä ilmiötä, jossa kuolleisuutta mitattiin ajan kuluessa. Nämä kaksi muuttujaa on helppo valjastaa selkeäksi, kaksiulotteiseksi kuvaajaksi. Useissa tilanteissa ei kuitenkaan selvitä näin vähällä. Voisimme laajentaa esimerkkiämme ottamalla siihen mukaan vaikka epidemian vaikutuksen tietyillä maantieteellisillä alueilla. Kolmannen muuttujan mukaan tuominen tarkoittaisi sitä, että kaksiulotteinen kuvaaja kävisi helposti riittämättömäksi välineeksi tehokkaan visualisoinnin luomiseksi. Alueellista kuolleisuutta olisi kyllä mahdollista esittää esimerkiksi omilla erivärisillä käyrillään edellisenkaltaisessa kuvaajassa, mutta havainnollisempaa voisi olla käyttää vaikka kolmiulotteisen kartan päälle liitettyjä pylväitä tai muita useamman ulottuvuuden ratkaisuja. Moniulotteisen visualisoinnin klassikkoesimerkki on Charles Minardin piirtämä kuva Napoleonin onnettomasta sotaretkestä Venäjälle vuonna Kuvaa (kuva 4) pidetään jopa parhaimpana koskaan piirrettynä kuvaajana. Kuva 4 Nerokkaassa visualisoinnissa nähdään Napoleonin sotajoukkojen reitit kartalla, (ruskea väri kuvaa meno- ja musta paluumatkaa) samalla kun viivan paksuus kertoo sotajoukon suuruudesta. Alussa joukkojen määrä oli huimat , joista kotiin palasi ainoastaan Tämän lisäksi kuvan alalaidassa on vielä lämpötilakuvaaja, jonka lämpötilat seuraavat joukkojen olosuhteita Moskovasta takaisin kotiin koko paluumatkan ajan. Yhteensä tässä kaksiulotteiseksi levitetyssä kuvassa kuvataan peräti kuusi muuttujaa (armeijan koko, kaksiulotteinen sijainti, joukkojen suunta, aika ja lämpötila). (Designing the Past.) Monesti vastaavankaltaisiin, hyvin monen ulottuvuuden kuvaajiin ei ole mielekästä edes pyrkiä, koska suurten informaatiomäärien mahduttaminen yhteen kuvaajaan on erittäin hankala tai jopa mahdoton tehtävä. Moniulotteiset visualisaatiot voidaan usein helpommin jakaa useaksi eri kuvaksi. 4
6 4. Ulkoasun suunnittelun tärkeys Edellä mainittujen, pitkälti sisällöllisten seikkojen lisäksi ei voida sivuuttaa enemmän ulkonäöllisiä keinoja visualisoinnin parantamiseksi. Pahimpia virheitä havainnollisuuden epäonnistumisen kannalta ovat Tuften mukaan ovat seuraavat: datan väärä järjestys, selkeyden puute syy-seuraus suhteen kuvauksessa sekä selitysten puute. Näitten lisäksi ymmärtämistä vaikeuttaa muun muassa yllättävän yleinen kaavioroska. (Tufte, s ) Vaikka itse kysymys, johon visualisointi vastaa, olisi asetettu täysin oikein, voidaan koko havainnollistamisprosessi pilata väärällä datan järjestyksellä ja kontekstilla. Jos esimerkiksi kuvan 3 tiedot järjestetään suuruusjärjestykseen kuolleisuuden mukaan, tuloksena on siisti laskeva käyrä, jossa kuukaudet olisivat sekaisin ja näin ollen kuvaaja ei esittäisi juuri mitään (kuvassa 5 juuri tämä toimii varoittavana esimerkkinä). Etenkin johtopäätösten vetäminen tämänkaltaisesta kuvaajasta on ellei mahdotonta niin ainakin työlästä ja aikaavievää. Datan oikean järjestyksen suurin etu on kausaalisen esittämisen onnistuminen. Kun ilmiön kulkua voidaan tulkita visualisoinnista riittävän hyvin, sen perusteella on helppo tehdä päätöksiä ja jopa ennustaa, miten ilmiö käyttäytyy missäkin tilanteessa. Nykyisin varsinkin monista kalvoesityksistä saattaa havaita, että tekijä on yrittänyt panostaa graafisuuteen ja sitä kautta näyttävyyteen jopa enemmän kuin itse asian tehokkaaseen esittämiseen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kaikenlainen turha grafiikka, muun muassa symbolit ja ikonit, kannattaa jättää suosiolla pois kaikissa tapauksissa (Tufte s. 49). Pahimmillaan puhtaalla grafiikan väärinkäytöllä joudutaan tilanteisiin, joissa tieto on pakko sijoittaa grafiikan sanelemin ehdoin paikkoihin, joista sen välittyminen tehokkaasti katsojalle ei toimi. Näin katoaa myös mahdollisuus seurata visualisoinnille elintärkeää syy-seuraus suhdetta. Joissain tapauksissa on yleistä, että samantyyppistä informaatiota esitetään peräkkäin eri kuvissa. Tällaisissa tapauksissa on perin yleistä, että kuvaajien yksi tärkeimmistä elementeistä, selitykset jätetään pois muista paitsi ensimmäisestä kuvasta. Kuvaajan laatija voi ilmiön tuntiessaan ajatella, että kerran selitykset nähtyään katsoja muistaa selkeät merkitykset visualisoinnin eri osille. On kuitenkin huomattavasti hitaampaa yrittää kaivaa merkityksiä ensin muistista ja sitten soveltaa todennäköisesti ei-eksaktia muistikuvaa edessä olevaan kuvaan. Vaikka suurimmasta osasta turhaa mustetta tuleekin visualisoinnissa pyrkiä eroon, selitykset ja asteikot ovat kuitenkin kvantatiivisen visualisoinnin perusosia, jotka tulisi löytyä jokaisesta kuvasta. Enemmän puhtaasti visuaalisena ohjeena Tufte puhuu kaavioroskan (chartjunk) minimoimisesta. Ihmisen näkökyky on erittäin tarkka huomaamaan pieniä eroja kuvassa ja tätä kykyä Tufte suositteleekin käyttämään hyväksi pienimmän vaikuttavan eron 5
7 käytöllä (s. 73). Muun muassa kaaviokuvissa sekundääriset elementit, kuten akselit, selitykset, asteikot jne, ovat tärkeitä olla olemassa, mutta mitä vähemmän ne pistävät silmään, sitä parempi. Kun sekundääriset elementit ovat sivuosassa, katsojalle käy huomattavasti selvemmin ilmi itse asia, joka toteutetaan sitten edellä mainittuja selkeämmin. Kuva 5 on varoittava esimerkkikuva siitä, mitä asioita kannattaa kuvaajissa välttää. Se esittää täsmälleen saman datan kuin kuva 3, mutta siihen on lisätty tässä kappaleessa esitettyjä virheitä. 1) Ensinnäkin kuvasta ei käy ilmi se ilmiö, joka kuvaa 3 katsoessa on itsestäänselvää. 2) Selitysten puuttuessa kuvaa pitäisi täydentää oheen liitettävällä tekstillä tai puheella. 3) Sen data on järjestetty epidemiavuoden kuukausikuolleisuuden mukaan, jolloin ero normaalivuoteen ei näytä millään lailla kausaaliselta. 4) Asteikko on säädetty väärin ja kaaviossa on enemmän turhaa kuin esittävää tilaa. 5) Ulkoasullisesti kuvaaja on hyvin epäselvä ja epämiellyttävä katsoa, koska toissijaiset elementit näkyvät yhtä selvästi ellei jopa selvemmin kuin itse informaatio. Edellä mainittujen seikkojen ansiosta täysin oikeanlaisen datan havainnollistamisessa syy-seuraus suhteen kuvaaminen on kadonnut kokonaan ja ero kuvaan 3 on valtava elokuu syyskuu lokakuu heinäkuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu toukokuu kesäkuu huhtikuu Kuva 5 (varoittava esimerkki) Toisin kuin luulisi, kaikesta huolimatta tämäntasoisia kuvaajia tulee vastaan aina silloin tällöin. Kyse voi silloin olla visualisoinnin laatijan kokemattomuudesta tai ajattelemattomuudesta. Mielenkiintoisinta on kuitenkin joissain tapauksissa pohtia, minkälaisia mahdollisuuksia huonon visualisoinnin laatiminen tuottaa. Ei varmastikaan liene sattumaa, että epäinformatiivisimpia visualisointeja löytyy yritysten tiedotteista, jos esimerkiksi edellisen vuoden tulos ei olekaan ollut aivan kaikkia sijoittajia tyydyttävä. Näin visualisointeja voidaan käyttää harhauttamiseen päätöksentekoprosessissa ja parhaimmillaan (pahimmillaan) visualisoinnit voivat hämätä kokemattomampaa katsojaa taikatemppujen tavoin. Edward Rolf Tuften sanoin kaavionlaatijat paljastavat tasan sen minkä he päättävät paljastaa (s. 43). 6
8 LÄHTEET 1. Edward Tufte: Visual Explanations: Images and Quantities, Evidence and Narrative Graphics Press, Creshire, Connecticut, Kari-Jouko Räihä, Saila Ovaska: Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus / Tiedon visualisointi osoitteessa 3. Eugene Eric Kim Tufte on Visualizing Information, 1997 osoitteessa 4. Designing the Past osoitteessa 7
Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotKvantitatiivisen informaation graafinen esittäminen
Kvantitatiivisen informaation graafinen esittäminen Datan määrän kasvaessa jatkuvasti, on informaation tehokkaaseen esittämiseen panostettava entistä enemmän. Ihmisillä on luontainen kyky ymmärtää erilaisista
Lisätiedot1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot
Liite 1 Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytetään taulukuissa L1.1-L1.4 esitettyjä säätietoja. Suomi on jaettu neljään säävyöhykkeeseen,
LisätiedotKOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003
Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419
LisätiedotTAMMIKUU 2017 VIIKKO 1
TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13
LisätiedotMinun psori päiväkirjani
Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND
120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Tiedot taulukkomuodossa ovat seuraavilla sivuilla. - Sifferuppgifterna finns på följande sidor.
LisätiedotTAMMIKUU 2016 VIIKKO 1
TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12
Lisätiedot3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
LisätiedotValitse aineisto otsikoineen maalaamalla se hiirella ja kopioimalla (Esim. ctrl-c). Vaihtoehtoisesti, Lataa CSV-tiedosto
Versio k15 Näin laadit ilmastodiagrammin Libre Officen taulukkolaskentaohjelmalla. Ohje on laadittu käyttäen Libre Officen versiota 4.2.2.1. Voit ladata ohjelmiston omalle koneellesi osoitteesta fi.libreoffice.org.
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotEI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?
POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotV u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011
LisätiedotTIEDON VISUALISOIN- NIN PERUSTEET REITITIN-HANKE, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 21.10.2013 PÄIVI KERÄNEN
TIEDON VISUALISOIN- NIN PERUSTEET REITITIN-HANKE, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 21.10.2013 PÄIVI KERÄNEN PÄIVÄN TAVOITTEET Mitä tiedon visualisointi on? Mitä visualisoinnilla voidaan saavuttaa? Miten hahmotamme
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotVäkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)
indeksin kehitys Lapin seutukunnissa 1994-30.6.2014(e) 110,0 105,0 indeksi v. 1994 = 100 indeksi 30.6.2014 Rovaniemen seutu; 104,6 100,0 95,0 90,0 85,0 Tunturi-Lappi; 90,6 Kemi-Tornio; 90,3 LAPPI; 89,8
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015
Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n
LisätiedotTilastojen visualisointi Excelillä. PiKe-kehittämiskirjasto Leena Parviainen
Tilastojen visualisointi Excelillä PiKe-kehittämiskirjasto Leena Parviainen 11.4.2018 Mitä tilastoilla voi tehdä? Parantaa toiminnan laatua ja vaikuttavuutta Ohjata resursseja, hankintoja ja materiaalivirtoja
Lisätiedot2/ To Lue Saunologian arvio: Saunakohde Vantaan Kuusijärven saunat. (Arviossa olevat puutteet ja epäkohdat olisi jo ennalta ehkäisty, jo
1/7 Internet-sivujen tiedotteet ja uutiset Su 31.12. Internet-sivuihimme tutustui joulukuussa 347 yksittäistä vierailijaa (eli ja sivuja katsottiin 1215 kertaa 10 eri maasta! Ma 18.12. Suru-uutinen Ma
LisätiedotRakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa
Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO
Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan
LisätiedotIntensiivikurssi uusille opiskelijoille
Insinöörikoulutuksen ja tietojenkäsittelyn tärkeät päivät 2013 2014 heinäkuu elokuu 26 29 syyskuuta Elokuu 2013 27 30 28 31 elokuu 291 302 313 syyskuu 14 25 36 47 58 69 10 7 11 8 12 9 10 13 11 14 12 15
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO
3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO
3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan
LisätiedotKivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen
LisätiedotPaikkatiedon hyödyntäminen vesiensuojeluyhdistyksissä
Everything happens somewhere. - Unknown Paikkatiedon hyödyntäminen vesiensuojeluyhdistyksissä Sini Pöytäniemi Paikkatietosuunnittelija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 80 % (esim. julkishallinnon tuottamasta)
LisätiedotHelsingin kaupunkipyöräjärjestelmän suosiovertailututkimus Helsinki
Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmän suosiovertailututkimus 2.4.2019 Helsinki Mikko Raninen & Niklas Aalto-Setälä, Sweco Ympäristö Martti Tulenheimo, Tulenheimo Urban Solutions Tutkimuksen toteutus Voiko
LisätiedotMatkailun kehitys 2016
Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS tammikuu 2019
VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2019 Ennakkoväkiluku 171 336 Muutos 1 kk -100 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Väestökatsauksen lukuohje Väestökatsauksessa
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotSuomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus. Testaustulosten esittely
1 Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus Testaustulosten esittely 14.1.2009 Paula Hupponen ja Tino Rossi / Steerco Oy 2 Esityksen sisältö Käyttäjätestauksen toteutus
LisätiedotInformaation visualisointi WWW tekniikoita käyttäen
Informaation visualisointi WWW tekniikoita käyttäen Sisällys 1. Johdanto...2 1.1 Visualisointi... 2 1.2 Visualisointi webissä... 2 2 Visualisointi WWW tekniikoilla...2 2.1 Perinteiset kuvatiedostot...
LisätiedotKivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon
LisätiedotMikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016
Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.
LisätiedotMatkailun kehitys
Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.
LisätiedotVasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:
Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät
LisätiedotPuhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC
-verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija
LisätiedotLIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010
LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN
LisätiedotJoulukauppa numeroina. Jaana Kurjenoja
Joulukauppa numeroina Joulukauppa on elintärkeää tavarataloille ja monille erikoiskaupan aloille n liikevaihdon arvo keskimääräiseen kuukausimyyntiin verrattuna Keskiarvo 2000-2017 Kellot, korut, kultasepäntuotteet*
LisätiedotMikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2017
Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2017 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.
LisätiedotPadasjoki Johtola Rakennus 5 Iso sauna Pieni sauna Ajoharjoittelurata 150 m ampumarata Telttamajoitusalue
Tammikuu PE LA SU MA TI KE TO PE LA SU MA TI KE TO PE LA SU MA TI KE TO PE LA SU MA TI KE TO PE LA LA Ampumahiihtopaviljonki, rak 359 Riimu, rak. 358 Helmikuu Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS kesäkuu 2018
VÄESTÖKATSAUS kesäkuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 186 Muutos 6 kk -534 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
LisätiedotIlmaston kehitys Jokioisilla ja Sodankylässä
Ilmaston kehitys Jokioisilla 1928.01 2007.07 ja Sodankylässä 1901.01 2007.07 Yhteensä 128 graafia Mauri Timonen 22.08.2007 DATA: JOKIOISTEN ILMASTOMITTAUKSET: JOKIO.ILM JOKIO.CLF JOKIO.MEO JOKIO.CPT Alkuperäinen
LisätiedotKiVa-koulu Lovisanejdens högstadiumissa vuosiluokka 7 + tukioppilaat
11.5.2018 KiVa-koulu Lovisanejdens högstadiumissa 2017-2018 vuosiluokka 7 + tukioppilaat 5.9.2017. 1. aihe: Miten vuorovaikutus vaikuttaa? Oppitunnit 1-3. Meidän luokkamme ryhmänä. Laaditaan luokkakohtaiset
LisätiedotAvoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut
Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile
LisätiedotMikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2017
Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2017 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.
LisätiedotTyöttömyyden rakenne ja kehitys tilastojen valossa
Työttömyyden rakenne ja kehitys tilastojen valossa Työllisyysseminaari.4. Kaustinen Veteli Kaustisen sk Toholampi Halsua Lestijärvi Keski-Pohjanmaa Kokkola Kokkolan sk Kannus Perho Työttömyys Keski-Pohjanmaalla
LisätiedotMikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016
Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotV u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011
LisätiedotMikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2017
Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2017 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.
LisätiedotVäkiluku ja sen muutokset
KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain v. - 54800 54750 54700 54650 54600 54586 54646 54627 54627 54635 54664 54652 54633 54572
LisätiedotTyöllisyyssetelillä työllistyneet ja kuntalisät yhdistyksille v (FPM ) Myönnetyt työllisyyssetelit/kuukausi
Häme työllisyyskatsaus v. 2017: Janakkala tilanne kuukauden lopussa Työttömien osuus työvoimasta Työttömät työnhakijat (ml. lomautetut) Alle 25-vuotiaden työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta
Lisätiedot- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä
- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä MITÄ? Innobrokerit ovat innovaatiotoiminnan edistäjiä, toteuttajia ja välittäjiä. heidän tehtävänsä on: ottaa vastaan, jäsentää ja jakaa uutta tietoa sen erimuodoissa
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS tammikuu 2018
VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 677 Muutos 1 kk -75 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
LisätiedotKäyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin
Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
LisätiedotSeuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain. Tähän kuuluu myös luonnollinen väestökehitys (kuolleet ja syntyneet) sekä maahanmuutto.
Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, työnhakijoiden lukumäärät sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin kuukausittain. Lisäksi seuraamme työmarkkinatukea isoihin kaupunkeihin
LisätiedotTunnuslukujen hyödyntäminen johtamisessa
Tunnuslukujen hyödyntäminen johtamisessa Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) Korkeakoulujen KOTA seminaari 22. 23.8.2017 Heikki Malinen, Vararehtori Tero Janatuinen, Laatupäällikkö Musta tuntuu -ajattelusta
LisätiedotJulkaistu helmikuussa Jyväskylän onnettomuusraportti 2016 Jyväskylän kaupunki Liikenne- ja viheralueet
Julkaistu helmikuussa 2017 Jyväskylän onnettomuusraportti 2016 Jyväskylän kaupunki Liikenne- ja viheralueet 2 Sisällys Yhteenveto... 3 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2005-2016...
LisätiedotKongressijäerjestäjäkysely 2013
Kongressijäerjestäjäkysely 23 kuviot Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy, 8.3.2 Christel Nummela T-65, FCB, Delegaattitutkimus 23, Kuviot, CN 2..22 2 Sisällysluettelo dia Kongressivieraiden määrän
LisätiedotM 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä
Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä
LisätiedotSeuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain. Tähän kuuluu myös luonnollinen väestökehitys (kuolleet ja syntyneet) sekä maahanmuutto.
Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, työnhakijoiden lukumäärät sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin kuukausittain. Lisäksi seuraamme työmarkkinatukea isoihin kaupunkeihin
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS lokakuu 2018
VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2018 Ennakkoväkiluku 171 677 Muutos 10 kk -1 043 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
LisätiedotTIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ
1 Kuva 1 Sakari Järvenpää sakari.o.a.jarvenpaa@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 28.3.16 2 Sisällys 1 Kaaviot... 3 1.1 Kaavion osat... 3 1.2 Kaavion tekeminen... 4 1.3 Kaavion muokkaaminen...
LisätiedotKuntalisät yhdistyksille v. 2017: tilanne Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 12 kk Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 1 kk Yhteensä
Häme työllisyyskatsaus v. 2016: Janakkala tilanne kuukauden lopussa Työttömien osuus työvoimasta Työttömät työnhakijat (ml. lomautetut) Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta
LisätiedotKuntalisät yhdistyksille v. 2017: tilanne Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 12 kk Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 1 kk Yhteensä
Häme työllisyyskatsaus v. 2016: Janakkala tilanne kuukauden lopussa Työttömien osuus työvoimasta Työttömät työnhakijat (ml. lomautetut) Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta
LisätiedotMikkelin kaupungin asukasluvut, työttömyysprosentit, työnhakijoiden lukumäärät sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin kuukausittain
Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin asukasluvut, työttömyysprosentit, työnhakijoiden lukumäärät sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin kuukausittain Syyskuu 2017, hallintopalvelut Tilastot syyskuu
LisätiedotPeliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi
Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö
LisätiedotKivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS syyskuu 2018
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2018 Ennakkoväkiluku 171 728 Muutos 9 kk -992 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS marraskuu 2018
VÄESTÖKATSAUS marraskuu 2018 Ennakkoväkiluku 171 595 Muutos 11 kk -1 125 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
LisätiedotSeuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain. Tähän kuuluu myös luonnollinen väestökehitys (kuolleet ja syntyneet) sekä maahanmuutto.
Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, työnhakijoiden lukumäärät sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin kuukausittain. Lisäksi seuraamme työmarkkinatukea isoihin kaupunkeihin
LisätiedotTAMMIKUU 2014 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI. Sunnuntai. Sunnuntai. Sunnuntai. Sunnuntai JOULUKUU 2013
1 TAMMIKUU 2014 1 2 3 4 5 Uudenvuodenpäivä 1.-8.1. Uusi Vuosi ja joulu Venäjällä Koululaisten Joululoma 22.12.2013-6.1.2014 6 7 8 9 10 11 12 JOULUKUU 2013 48 1 49 2 3 4 5 6 7 8 50 9 10 11 12 13 14 15 51
LisätiedotTampereen ratikka. Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015. projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen
Tampereen ratikka Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015 projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Yleissuunnitelma 2014 Yleissuunnitelma valmistunut huhtikuussa 2014 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt yleissuunnitelman
LisätiedotYhteinen kaupunki hyvinvointia taiteesta Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Kemin kaupunki ja Lappia
Yhteinen kaupunki hyvinvointia taiteesta 1.3.2017 31.5.2018 Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Kemin kaupunki ja Lappia Mitä tavoitellaan? Koko yhteisön kaksisuuntaista kotoutumista Kemin kaupungissa,
LisätiedotKoko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.
VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0
LisätiedotIisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi
Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS toukokuu 2018
VÄESTÖKATSAUS toukokuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 305 Muutos 5 kk -415 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
LisätiedotMikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016
Kaupunginhallitus 30.5.2016 Liite 4 201 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin
LisätiedotVäestömuutokset, tammi-huhtikuu
Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien
LisätiedotRakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa
Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa VeTe Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen prosessia kuvaavien tunnuslukujen ja henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2019
VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2019 Ennakkoväkiluku 171 178 Muutos 4 kk -186 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Väestökatsauksen lukuohje Väestökatsauksessa
LisätiedotVäkiluku ja sen muutokset
KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 13 kuukaudelta v. - 54800 54750 54700 54650 54600 54586 54646 54627 54627 54614 54685
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015
Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista
LisätiedotVäestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu
muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.
LisätiedotOpetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä
Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2018
VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 359 Muutos 4 kk -361 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
LisätiedotParetoratkaisujen visualisointi. Optimointiopin seminaari / Kevät 2000 Esitelmä 11 Petteri Kekäläinen 45305L
Paretoratkaisujen visualisointi Optimointiopin seminaari / Kevät 2000 Esitelmä 11 Petteri Kekäläinen 45305L 1. Johdanto Monitavoiteoptimointitehtävät ovat usein laajuutensa takia vaikeasti hahmotettavia
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
11.8.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
2.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1.
Lisätiedot