Lapin suhdanteet 1 / 2008

Transkriptio

1 LAPIN LIITTO Länsipohjan Yrittäjät Lapin suhdanteet 1 / 2008

2 LAPIN SUHDANTEET 1/2008 Liikevaihtotiedot tammikuu 1995 marraskuu 2007 Henkilöstötiedot tammikuu 1997 joulukuu 2007

3 SISÄLTÖ 1 Johdanto ja yhteenveto Esipuhe ja menetelmäkuvaus Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Talouden näkymät maailmalla ja Suomessa Kansainvälinen suhdannekehitys Suomen talousnäkymät Maakuntien ja seutujen suhdannekehitys Lapin maakunnan väestökehitys, työmarkkinat ja yritystoimipaikat kunnittain Väkiluku ja väestömuutokset Työmarkkinatilanne ja työpaikkojen toimialarakenne Yritysten toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Suhdannekehitys Lapin maakunnassa Koko talous Klusterit ja yritysryhmät Metsäklusteri Kasvuyritysten ryhmä Luovien alojen yritysryhmä Kylmä- ja talviteknologian yritysryhmä Logistiikkaklusteri - Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Teollisuus ja rakentaminen Teollisuus Teollisuus pl. suuryksiköt pk-teollisuus Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Metallituotteiden valmistus Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Kaivostoiminta ja louhinta Rakentaminen Palvelut ja kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Hotellit Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys Tietojenkäsittelypalvelut Muu liike-elämää palveleva toiminta Terveydenhuoltopalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Lapin liikevaihdon vuosimuutosprosentit Suhdannekehitys Rovaniemen seudulla Koko talous Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Matkailu Majoitus- ja ravitsemistoiminta Hotellit Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys Klusterit ja yritysryhmät Kasvuyritysten ryhmä Luovien alojen yritysryhmä Kylmä- ja talviteknologian yritysryhmä Kunnat Rovaniemi koko talous Ranua koko talous

4 5.8 Rovaniemen seudun liikevaihdon vuosimuutosprosentit Suhdannekehitys Kemi-Tornion seudulla Koko talous Teollisuus Teollisuus pl. suuryksiköt pk-teollisuus Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Logistiikkaklusteri - Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Klusterit ja yritysryhmät Kasvuyritysten ryhmä Teollisuuden alihankinta ja palvelut Kunnat Kemi koko talous Tornio koko talous Keminmaa koko talous Simo koko talous Tervola koko talous Kemi-Tornion seudun liikevaihdon vuosimuutosprosentit... 7 Suhdannekehitys muissa seutukunnissa Tunturi-Lappi koko talous Pohjois-Lappi koko talous Tornionlaakso koko talous Itä-Lappi koko talous Seutukuntien liikevaihdon vuosimuutosprosentit Suhdannekehitys matkailukeskuksissa Levi Ylläs Saariselkä Pyhä-Luosto Rovaniemi Meri-Lappi Matkailukeskusten liikevaihdon vuosimuutosprosentit Matkailukeskusten liikevaihdon ja kausivaihtelun vertailu alueittain

5 1 Johdanto ja yhteenveto 1.1 Esipuhe ja menetelmäkuvaus Lapin suhdanteet toimitetaan kahdesti vuodessa Lapin liiton, Lapin TE-keskuksen, Lapin kauppakamarin, Finnveran, Rovaniemen Kehitys Oy:n, Kemi-Tornio kehittämiskeskuksen sekä Lapin ja Länsipohjan yrittäjien yhteistyönä. Raportin kokoamisesta on vastannut ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitosta. Julkaisu on saatavilla sähköisessä muodossa Lapin liiton kotisivuilla ( Liitteinä ovat keskeinen termistö selitteineen (Liite 1) ja suhdannekehityksen yhteenveto (Liite 2). Listaukset toimialojen ja määriteltyjen yritysryhmien sisältämistä yrityksistä ovat saatavilla Lapin liitosta. Suhdannetietojen laskennan pääasiallisena lähteenä käytetään verohallinnon maksuvalvonta-aineistoa, joka kattaa kaikki arvonlisävelvolliset yritykset ja säännöllisesti palkkaa maksavat työnantajat. Toimiala- ja yritysryhmäkohtaiset kuvaajat perustuvat tilastokeskuksen toimittamiin aineistoihin. Tässä katsauksessa uusimmat liikevaihtotiedot ovat marraskuulta ja henkilöstömäärätiedot joulukuulta Perusvuotena toimii vuosi 2000, jolloin indeksin arvo on. Laskenta kattaa kaikkien kyseisellä toimialalla tai määritetyssä yritysryhmässä liiketoimintaa harjoittavien yritysten toimivat toimipaikat. Tiedot yritysjärjestelyistä, aloittamisista ja lopettamisista sekä yritysten toimipaikka- ja toimialarakenteiden muutoksista saadaan yritys- ja toimipaikkarekisterin päivittymisen yhteydessä. Suurimmat yritysjärjestelyt tulevat tietoon kuukausittaisen suuryritystiedustelun kautta. Trendikuvioiden tarkastelussa on muistettava, että kuvaajan loppuosa saattaa revisoitua eli tarkistua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Viimeisimmän kuukauden hyvin korkea tai vastaavasti alhainen havainto ohjaa trendikuvaajan loppupään suuntaa voimakkaasti. Aikasarjan pidentyessä trendikuvaaja pyrkii tasoittumaan, sillä maksuvalvonta-aineisto päivittyy 6 kuukauden ajan. Ensimmäisellä laskentakerralla kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on kertynyt noin prosenttia. 1.2 Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Lapin maakunnan kaikkien toimialojen (tol A-X) yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2007 tammimarraskuussa suotuisat 9,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Erityisesti metallituotteiden valmistuksen, rakentamisen sekä sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen kasvu nostattivat liikevaihtoa. Vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon kasvu oli vuoden voimakkainta. Tammi-maaliskuussa liikevaihto kasvoi 29,7 prosenttia. Toisellakin neljänneksellä kasvua kertyi vielä 14,3 prosenttia. Heinä-syyskuussa liikevaihto kuitenkin kääntyi laskuun, vähentyen 2,8 prosenttia. Henkilöstömäärän puolella Lapin kaikkien toimialojen yhteenlaskettu kasvu on ollut huomattavasti liikevaihtoa hitaampaa. Vuoden 2007 aikana henkilöstömäärä lisääntyi 2,2 prosenttia vuodesta Ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi reilun 2 prosentin vauhtia. Kolmannella neljänneksellä kehitys oli lähes pysähdyksissä. Viimeisellä neljänneksellä henkilöstömäärää kertyi 4,0 prosenttia vuoden 2006 vastaavaa neljännestä enemmän. Rakentamisen liikevaihto lähti vuonna 2006 reippaaseen kasvuun. Nousu jatkui kiivaampana vuoden 2007 aikana. Vuoden 2007 tammi-marraskuussa liikevaihto kasvoi ennätykselliset 17,1 prosenttia. Rakentamisen liikevaihdon positiivinen kehitys heijastuu myös henkilöstömäärään, joka kasvoi 6,7 prosenttia vuonna Teollisuuden trendikuvaaja ampaisi vuonna 2006 hurjaan nousuun, mutta trendikuvaajan kiri kuitenkin taittui vuosien vaihteessa. Koko maan teollisuuden liikevaihdon kasvu oli 2007 tammi-marraskuussa 7,5 prosenttia, kun vastaava luku Lapin teollisuudessa oli 11,3 prosenttia. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttavat Lapin teollisuudessa lähes yksinomaan suuret yritykset. Henkilöstömäärän puolelle tehdasteollisuuden liikevaihdon rajut muutokset eivät ole juurikaan heijastuneet vuosien aikana. Henkilöstömäärän trendikuvaaja on ollut lähes muuttumaton parin viime vuoden ajan. Lapin matkailukeskuksissa liikevaihdon ja henkilöstön kehitys on jatkunut suotuisana kaikissa tarkasteltavissa matkailukeskuksissa. Rovaniemen seutukunnan kaikkien toimialojen (tol A-X) yhteenlaskettu liikevaihdon kasvu on ollut vahvaa. Vuoden 2007 tammi-marraskuussa liikevaihto oli 8,5 prosenttia korkeammalla tasolla kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvua kertyi 8,4 prosenttia, toisella 8,9 prosenttia ja kolmannella 7,3 prosenttia. Vuonna 2007 seutukunnan koko talouden henkilöstömäärä oli 3,3 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. Tammi-maaliskuussa kasvua kertyi 2,7 prosenttia ja 3

6 huhti-kesäkuussa 3,7 prosenttia. Kolmannella vuosineljänneksellä kasvu jäi 1,6 prosenttiin. Ripeintä kasvu oli viimeisellä vuosineljänneksellä, jolloin henkilöstömäärä kasvoi 5,2 prosenttia. Rovaniemen rakentamisen liikevaihdon trendikehitys on ollut lähes koko tarkasteluajanjakson tasaisen nousujohteista. Vuoden 2003 toiselta vuosipuoliskolta alkoi reippaamman kasvun jakso. Vuonna 2006 rakentamisen trendi kiihtyi jo lähes 15 prosentin vuosikasvuun. Vuoden 2007 tammi-marraskuussa toimialan liikevaihto ylsi yli 21 prosentin kasvuun edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kemi-Tornion seutukunnan kaikkien toimialojen (tol A-X) yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 9,8 prosenttia vuoden 2007 tammi-marraskuussa. Vaikka kasvu oli vuositasolla vahvaa, trendisarjan loppupää on laskenut voimakkaasti. Tätä selittää kasvun jakaantuminen hyvin voimakkaasti vuosineljännesten välillä. Ensimmäisellä neljänneksellä seutukunnan liikevaihto kasvoi yli 40 ja toisella lähes kaksikymmentä prosenttia. Kolmannella neljänneksellä liikevaihto pieneni 8,2 prosenttia. Lasku jatkui myös lokamarraskuussa. Seutukunnan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärän kehitys on ollut huomattavasti tasaisempaa. Vuonna 2007 henkilöstömäärä kasvoi 0,9 prosenttia. Vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi ripeimmin sitten vuoden 2002, kun kasvua kertyi 3,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kemi-Tornion teollisuuden liikevaihto on ollut kovassa kasvussa. Vuonna 2006 teollisuuden liikevaihto kasvoi lähes 30 prosenttia. Vuoden 2007 tammi-marraskuussa liikevaihto oli yli 11 prosenttia suurempi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Isona toimialana teollisuuden kehitys on samansuuntaista kuin koko seutukunnan talouden. Teollisuuden henkilöstömäärän trendisarjan kehitys jatkaa hivenen laskusuuntaisena. Itä-Lapin seutukunnan kaikkien toimialojen (tol A-X) yhteenlaskettu liikevaihto on kehittynyt erittäin vaihtelevasti vuodesta 1995 lähtien. Liikevaihdon kehityksen kannalta takapakkia koettiin vuosien 2001 ja 2003 aikana, kun vielä vuosi 2000 oli ollut hyvän kasvun aikaa. Liikevaihto supistui myös vuonna 2006 voimakkaasti. Henkilöstömäärä on supistunut vuodesta 2000 lähtien. Pohjois-Lapin seutukunnassa kaikkien toimialojen (tol A-X) yhteenlaskettu liikevaihto on kehittynyt tasaisesti vuodesta Neljännesvuosittain tarkasteltuna liikevaihto ei ole supistunut kertaakaan koko tarkasteltavalla ajanjaksolla. Trendikuvaajassa havaitaan kasvun voimistuminen vuodesta Henkilöstömäärä on kasvanut varsin myönteisesti koko tarkasteltavalla ajanjaksolla lukuun ottamatta vuosien 1999 ja 2003 hienoista supistumista. Tunturi-Lapin seutukunnan kaikkien toimialojen (tol A-X) yhteenlasketun liikevaihdon kehitys on ollut suotuisaa vuodesta 1995 alkaen. Etenkin vuosi 2000 oli hyvän kasvun aikaa. Matkailuperusteinen kausivaihtelu on voimistunut vuosien varrella ollen suurimmillaan vuonna Vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä heinä-syyskuussa liikevaihto pääsi 11 prosentin kasvuun vuotta aiemmasta. Myös henkilöstömäärässä Tunturi-Lapin seutukunnan kehitys on ollut tasaisen myönteistä. Kausivaihtelu on säännöllistä ja kevätkuukaudet ovat olleet henkilöstömäärän kasvun aikaa. Loka-joulukuussa 2007 henkilöstömäärä kasvoi lähes 8 prosenttia vuotta aiemmasta. Torniolaakson seutukunnan kaikkien toimialojen (tol A-X) yhteenlasketun liikevaihdon kehitys on vaihdellut. Vuodet 1997, 2000 ja ovat olleet myönteisimpiä ajanjaksoja, mikä havaitaan selvästi trendikuvaajassa. Vuoden 2007 aikana liikevaihdon kasvu on vaihdellut 10 ja 20 prosenttiyksikön välillä. Henkilöstömäärä on kehittynyt melko vaihtelevasti. Vuodet 2001, 2002 ja 2005 olivat supistumisen aikaa. Vuonna 2007 henkilöstömäärä on kasvanut maltillisesti. Lapin matkailukeskusten yritysryhmien liikevaihto on kasvanut vahvasti. Vuoden 2007 kesämarraskuussa eniten liikevaihtoaan kasvatti Ylläs, jossa päästiin peräti 19,0 prosentin kasvuun. Pyhä- Luostollakin kasvua kertyi 15,8 prosenttia. Vähiten liikevaihtoaan kasvattaneella Saariselälläkin liikevaihto parani 4,8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Lapin maakunnan talouden kehitys on eriytynyt vahvasti. Itä-Lapin seutukunta on ollut viime vuosien rakennemuutoksen menettäjä. Stora Enson Kemijärven tehtaan tuotanto lakkaa huhtikuussa 2008, mikä merkitsee välittömästi noin 200 työpaikan menetystä ja kovaa iskua Itä-Lapin aluetaloudelle. Vallitsevassa tilanteessa Sodankylän Kevitsan ja Savukosken Soklin kaivosten pikainen käynnistyminen 4

7 on enemmän kuin toivottua. Lisäksi tarvitaan korvaavia työpaikkoja teollisuuteen ja palveluihin sekä valtiotyöpaikkojen alueellistamistoimenpiteitä. Lapin muut seutukunnat ovat pysyneet koko talouden liikevaihdolla mitattuna koko maan ja Lapin kehityksessä mukana. Kemi-Tornion seudun talouden suhdanne on täysin riippuvainen teollisuuden kehityksestä. Tunturi-Lapin seudun talous on vahvassa nousukiidossa matkailu- ja kaivosinvestointien johdosta. Kaupan suurinvestoinneilla on ollut erittäin vahva merkitys Kemi-Tornion ja Rovaniemen seuduilla. Investointien ja edelleen vahvana jatkuneen asuntotuotannon myötä rakentamisen kehitys on ollut vahvaa. Teollisuuden ja matkailun sekä lähivuosina vahvasti kasvavan kaivostoiminnan vientitoiminta on ensisijaisen tärkeää Lapin aluetalouden lähivuosien kehitysnäkymille. Aluetaloudellisen riskin muodostaa kaikkien edellä mainittujen vientialojen herkkyys maailmantalouden suhdannekehitykselle sekä raaka-aineiden hinnoille. 200 Koko talouden (tol A-X) liikevaihdon vertailu alueittain Itä-Lappi Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Torniolaakso Rovaniemi Kemi-Tornio Lappi Koko maa Matkailun myönteiset vaikutukset heijastuvat laajasti palveluihin ja kauppaan. Matkailukeskusten investoinnit jatkuvat lähivuosina ja investointien arvon vuoteen 2010 mennessä on arvioitu olevan noin miljardi euroa. Matkailun työvoiman kasvun myötä on syntynyt paineita matkailukuntien asuinrakentamisen lisäämiseen. Kauppa jatkaa kasvuaan Rovaniemellä ja Kemi-Tornion seutukunnassa. Tornion ja Haaparannan kaupunkikeskusten yhdistämiseen liittyy merkittäviä kaupan alan investointeja, joiden myötä seudulle kohdistuva ostosmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Auto- ja rengastestauksen merkitys Lapin alueella on edelleen tärkeää. Yritystoiminta keskittyy testausratojen tarjontaan sekä testaus- ja elämyspalvelujen tuottamiseen. Kilpailu Pohjois-Ruotsin kanssa kiristyy. Kaivostoiminnan merkitys kasvaa lähivuosina vahvasti. Lähitulevaisuuden osalta Lapin keskeiset uudet kaivoshankkeet Kittilän Suurikuusikon käynnistymisen jälkeen ovat Sodankylän Kevitsan, Kolarin Hannukaisen, Savukosken Soklin sekä Ranuan Suhangon kaivokset. Barentsin talousalueen vahva kehitys Pohjois- Norjassa ja Luoteis-Venäjällä tuo kysyntää esimerkiksi lappilaiselle rakennus- ja suunnitteluosaamiselle. Väestökehityksellä on välitön yhteys talouden ja työpaikkojen kehitykseen. Vaikka Lapin muuttotase onkin parantunut huomattavasti takavuosien synkistä luvuista ei aihetta liialliseen tyytyväisyyteen ole väen edelleen vähetessä. Supistuva väestökehitys merkitsee pienempää ostovoimaa ja kotimarkkinoita, mikä on kohtalokasta paikalliskysynnästä riippuvaisilla toimialoilla, kuten kaupassa ja palveluissa. Väkimäärän vähenemisen taittaminen on välttämätöntä kurjistumiskierteen katkaisemiseksi varsinkin niillä alueilla, 5

8 joilla matkailun tuoma kulutuksen lisäkysyntä ei riitä kompensoimaan paikallisen ostovoiman heikkenemistä. Yritykset puolestaan eivät hakeudu aluille, joilla osaavan ja riittävän työvoiman saatavuudesta ei ole takeita. Väkimäärä heijastuu välittömästi myös kuntatalouteen. Seutukunnittain tarkasteltuna väestön hupeneminen ja ikärakenteen vinoutuminen on huolestuttavaa etenkin Torniolaaksossa ja Itä-Lapissa. Myös Pohjois-Lapissa väestö vähenee. Rovaniemen seutukunta kasvaa ja sen väestörakenne poikkeaa muusta maakunnasta nuorten suuren osuuden johdosta. Tunturi-Lapissa väestön väheneminen on pysähtynyt ja esim. Kittilässä väestö kasvaa positiivisen muuttoliikkeen myötä. Lapin maakuntaohjelman tavoitteena on painaa muuttotase nollaan vuoteen 2010 mennessä. Tavoite on realistinen, sillä lähivuosina nykyisiä työpaikkoja vapautuu ikärakenteen johdosta ja samanaikaisesti yksityiselle sektorille syntyy nettomääräisesti uusia työpaikkoja useilla eri aloilla. 2 Eräiden toimialojen ja yritysryhmien liikevaihdon vertailu Lapissa Koko talous (tol A-X) Teollisuus (tol D) Kasvuyritykset (yritysryhmä) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (tol I) Rakentaminen (tol F) Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys (tol ) Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) Metallituotteiden valmistus (tol 28) Suomen Yrittäjien ja Finnveran maaliskuussa 2008 julkaiseman barometrin mukaan Lapin Pk-yrityksistä 37 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan 1. Yhdeksän prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Lapin pk-yritysten suhdannenäkymät vastaavat pääosin koko maan tilannetta. Lapissa pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on Lapissa pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan yrityksen kehittämisen esteeksi. 1 Pk-yritysbarometri. Lappi 1/2008. Suomen yrittäjät ja Finnvera Oyj. 6

9 Koko Lappi väestö (2007*) väestönmuutos ( *) abs pros. -3,8 % työttömyysaste 13,3 % (2007) työllisyysaste 56,5 % (2005) bkt käyvin hinnoin/asukas (2005) bkt/asukas % Suomen keskiarvosta 81,0 % (2005) koko talouden liikevaihto +9,2 % (tammi-marraskuu 2007) Työpaikat toimialoittain 2005 Tunturi-Lappi väestö 14 0 (2007*) väestönmuutos ( *) abs pros. -2,6 % työttömyysaste 14,1 % (2007) työllisyysaste 59,8 % (2005) bkt käyvin hinnoin/asukas (2005) bkt/asukas % Suomen keskiarvosta 66,5 % (2005) koko talouden liikevaihto +7,5 % (tammi-marraskuu 2007) Pohjois-Lappi väestö (2007*) väestönmuutos ( *) abs pros. -7,6 % työttömyysaste 13,4 % (2007) työllisyysaste 56,5 % (2005) bkt käyvin hinnoin/asukas (2005) bkt/asukas % Suomen keskiarvosta 71,7 % (2005) koko talouden liikevaihto +6,7 % (tammi-marraskuu 2007) Tornionlaakso väestö (2007*) väestönmuutos ( *) abs. -6 pros. -11,6 % työttömyysaste 13,4 % (2007) työllisyysaste 52,1 % (2005) bkt käyvin hinnoin/asukas (2005) bkt/asukas % Suomen keskiarvosta 56,9 % (2005) koko talouden liikevaihto +15,1 % (tammi-marraskuu 2007) Itä-Lappi väestö (2007*) väestönmuutos ( *) abs pros. -14,4 % työttömyysaste 16,9 % (2007) työllisyysaste 49,6 % (2005) bkt käyvin hinnoin/asukas (2005) bkt/asukas % Suomen keskiarvosta,6 % (2005) koko talouden liikevaihto +5,9 % (tammi-marraskuu 2007) Kemi-Tornion seutu väestö 894 (2007*) väestönmuutos ( *) abs pros. -3,4 % työttömyysaste 13,0 % (2007) työllisyysaste 56,7 % (2005) bkt käyvin hinnoin/asukas (2005) bkt/asukas % Suomen keskiarvosta 96,7 % (2005) koko talouden liikevaihto +9,8 % (tammi-marraskuu 2007) Rovaniemen seutu väestö (2007*) väestönmuutos ( *) abs pros. +1,7 % työttömyysaste 12,5 % (2007) työllisyysaste 58,3 % (2005) bkt käyvin hinnoin/asukas (2005) bkt/asukas % Suomen keskiarvosta 82,0 % (2005) koko talouden liikevaihto +8,5 % (tammi-marraskuu 2007) 7

10 Väestönmuutoksen vertailu maakunnittain vuonna Väestönlisäys Väkiluku Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Uusimaa Pirkanmaa Pohjois- Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Itä-Uusimaa Keski-Suomi Pohjanmaa Päijät-Häme Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Pohjois-Karjala Lappi Kymenlaakso Kainuu Etelä-Savo

11 2 Talouden näkymät maailmalla ja Suomessa 2.1 Kansainvälinen suhdannekehitys Valtiovarainministeriön maaliskuun 2008 suhdannekatsauksen mukaan maailmantalouden kasvu jatkui vuonna 2007 neljättä vuotta peräkkäin 5 prosentin vauhtia 2. Vuoden lopulla näkyi kuitenkin merkkejä kasvuvauhdin hidastumisesta, kun öljyn ja elintarvikkeiden hintojen nousu alkoi vauhdittaa inflaatiota ja kun Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta alkaneet rahoitusmarkkinoiden häiriöt lisäsivät epäluottamusta ja kiinnostusta riskien välttämiseen. Vaikka rahoitusmarkkinoiden levottomuuksien leviäminen reaalitalouteen on Yhdysvaltojen ulkopuolella jäänyt vielä rajalliseksi, kasvunäkymät ovat alkuvuoden aikana edelleen heikentyneet. Yhdysvaltojen talouden merkitys johtaa väistämättä jossain vaiheessa maailmanlaajuisiin negatiivisiin kerrannaisvaikutuksiin, vaikka kehittyvien talouksien kasvu jatkuukin vielä vahvana. Korkoerot ja Yhdysvaltain ongelmat ovat heijastuneet myös valuuttakursseissa. Euro on vahvistunut selvästi ja ylittänyt jo 1,5 dollarin tason. Epävarmuudet sekä maailmantalouden kasvunäkymien, inflaation että valuuttakurssien suhteen ovat edelleen suuret. Yhdysvaltojen talouskasvu on hidastunut yhdessä asuntomarkkinoiden heikkenemisen kanssa. BKT:n kasvun odotetaan hiipuvan Yhdysvalloissa tämän vuoden kuluessa lähelle taantumaa merkitsevää nollakasvun tilaa, sillä investointien lisäksi kotitalouksien kulutusta rajoittaa korkean velkaantumisen ja laskevien varallisuusarvojen yhteisvaikutus. Alhaisen dollarin kurssin tukemana Yhdysvaltojen vienti lisääntyy, mutta se ei yksin riitä ylläpitämään työllisyyden kannalta riittävää kasvua. Euroalueen talous säilyi vuonna 2007 kasvu-uralla. BKT kasvoi edellisvuoden tapaan 2,6 prosenttia. Suurista maista etenkin Saksan ja Espanjan talouskasvu oli vankkaa. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys aleni euroalueella lähes prosenttiyksiköllä 7,4 prosenttiin. Huolimatta siitä, että euron vahvistuminen on hillinnyt öljyn hintojen nousua, on kuluttajahintojen nousu kuitenkin nopeutunut yli kolmen prosentin vauhtiin. Myös palkkojen nousuvauhti on nopeutunut. Euroopan keskuspankin ohjauskoron ei odoteta lähiaikoina muuttuvan. Euron vahva ulkoinen arvo vaikuttaa heikentävästi vientiin. Euroopan yritysilmasto alkoi syksyn 2007 aikana viilentyä ja vuoden 2008 alussa heikkeneminen on jatkunut. Suhdanteiden heiketessä myös investointien kasvu vaimenee. Lisäksi nopeutunut inflaatio hidastaa kulutuksen kasvua, vaikka työllisyys lisääntyykin edelleen. Euroalueen kokonaistuotannon kasvun odotetaan jäävän tänä vuonna selkeästi alle 2 prosentin. 2.2 Suomen talousnäkymät Suomessa korkeasuhdanne on jatkunut kolmatta vuotta ja vuosi 2007 oli yleisesti erittäin hyvä. BKT kasvoi 4,4 %, työllisyysaste nousi 69,9 prosenttiin ja työttömyys painui 6,9 prosenttiin. Kuluttajahinnat nousivat 2,5 %. Palkkojen nousu jäi korkeasuhdanteessa vähäiseksi ja yritysten voitot nousivat ennätyskorkeiksi. Julkisen talouden rahoitusasema kohentui merkittävästi, mutta kotitaloudet velkaantuivat edelleen vuoden 2007 aikana. Asuntomarkkinoilla, rakentamisessa ja metalliteollisuudessa oli merkkejä ylikuumenemisesta ja työvoimakapeikot yleistyivät. Kokonaisuutena ottaen korkeasuhdanne pysyi hallittuna. Suhdannevaihe on nyt muuttumassa ja kokonaistuotannon kasvu hidastuu vuoden 2008 jälkipuoliskolla jo alle 3 prosentin. Koko vuonna Suomen BKT kasvaa keskimäärin 2,8 %. Sekä kotimaisten että vientitilauksien arvo on alkuvuonna jatkunut ja yritysten investoinnit ovat kasvussa. Suhdannenäkymät ovat kuitenkin jo tuntuvasti heikentyneet ja riskit heikommasta kehityksestä ovat suuret. Metsäteollisuus on vaikeuksissa ja kansainvälisen kysynnän vaimeneminen hidastaa vientiä. Kotitalouksien korkea velkaantuminen sekä lisääntynyt epävarmuus tulevasta ovat myös voimistamassa suhdannelaskua. Vuoden 2009 matalasuhdanteessa talouskasvu jää 2,5 prosentin tuntumaan. Hyvä työllisyyskehitys jatkui koko vuoden 2007 ajan. Työllisyys lisääntyi henkeä ja työllisyysaste nousi 69,9 prosenttiin. Kehitys jatkuu hyvänä vielä vuonna 2008 ja työllisyysaste nousee,6 prosenttiin. Työvoiman tarjonnan kasvu on hidastumassa. Työttömyysaste painuu tänä vuonna 6,2 prosenttiin viime vuoden 6,9 prosentista. Työllisten lukumäärä saavutti vasta vuoden 2007 lopulla 19-luvun lopun tason noin 2,5 miljoonaa henkilöä. Vuonna 2009 työllisyydessä ja työttömien määrässä ei odoteta suuria muutoksia. Palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa kuluvana vuonna keskimäärin 5,5 %. Vuoden Suhdannekatsaus 1/2008. Valtiovarainministeriö. Kansantalousosasto. 9

12 inflaatio jäi 2,5 prosenttiin, mutta nopeutui vuoden 2008 alussa jo 3,8 prosenttiin. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot lisääntyivät vuonna 2007 vain 2,4 %. Yksityisen kulutuksen kasvaessa nopeasti kotitaloudet ovat rahoittaneet hankintojaan velkaantumalla. Ostovoimaa syö inflaation tuntuva nopeutuminen. Korkojen noususta huolimatta velkaantuminen on jatkunut nopeana ja säästäminen pysyy negatiivisena. 2.3 Maakuntien ja seutujen suhdannekehitys Suomen hyvä talouskasvu vuosina on toteutunut alueellisesti laajalla rintamalla. Useimpien maakuntien keskusalueet ovat kohtuullisen hyvässä vedossa ja tuotanto ja työllisyys ovat parantuneet merkittävästi. Myös maassamuutto on tasoittunut maakuntien välillä, vaikka hyvä talouskasvu on kiihdyttänyt muuttoa suuriin keskuksiin kuten pääkaupunkiseudulle. Ongelmallista on maaseutualueiden heikko kehitys, mitä väestön ikääntyminen ja kuntien talouden heikko kehitys voimistavat. Alueellisesti työttömyys on hieman tasoittunut ja työttömyysaste on alentunut kaikissa maakunnissa 3. Kun maakuntia vertaillaan sekä bruttokansantuotteen, työllisyyden että väestökehityksen suhteen (ns. BTV-indikaattori), niin uusimman rakennemuutoskatsauksen mukaan maakunnista parhaiten ovat menestyneet Pohjois-Pohjanmaa, Itä-Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Heikointa kehitys on ollut perinteisissä teollisuusmaakunnissa Kainuussa, Satakunnassa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Parhaiten menestyneiden seutukuntien joukkoon kuuluu sekä suuria että keskikokoisia seutukuntia. Heikoimmin kehittyneiden seutukuntien joukossa on niin maaseutumaisia kuin teollisiakin seutuja. Vuosien BTV-tarkastelussa kaikkein heikoimmin kehittyneet seutukunnat ovat Itä-Lappi, Sydösterbotten, Koillis-Savo ja Saarijärvi-Viitasaari 4. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman seutukuntien talousnäkymiä käsittelevän julkaisun perusteella suotuisa suhdannetilanne tulee jatkumaan useimmissa maamme seutukunnista 5. Vaikka kovimman kasvun aika näyttäisikin olevan ohi, yleisesti odotetaan kehityksen pysyvän myönteisenä ainakin alkuvuoden 2008 ajan. Hyvän suhdannetilanteen jatkuminen näkyy työpaikkojen lisääntymisenä ja työttömyyden alentumisena. Valtaosassa maamme seutukunnista näkymien odotetaan paranevan. Nykytason jatkumista odotetaan noin neljäsosassa seutukuntia. Seuraavan puolen vuoden osalta talouden ja työllisyyden heikkenemistä odotetaan Itä-Lapissa sekä Kotkan-Haminan seutukunnassa. Suuret irtisanomiset vaikeuttavat tilannetta myös Kymenlaaksossa, Länsi-Saimaalla ja Forssan seudulla. Keskeiset uhkatekijät ovat maailmanmarkkinoiden epävarmuus, kustannustason nousu ja ongelmat työntekijöiden saatavuudessa. Työvoiman saatavuus vaikeutuu entisestään työvoimasta poistuvien määrän ylittäessä työvoimaan tulevien määrän. Kuntaliitoksilla arvioidaan olevan varsin myönteisiä vaikutuksia elinkeinoelämän kehittymiseen ja työllisyyteen. Monilla aiemmin taantuneilla seuduilla väestönkehitys on tasapainottumassa. Elinkeinorakenne monipuolistuu ja työpaikkoja syntyy teollisuuden lisäksi palvelusektorille. On kuitenkin monia alueita, joissa väestön ja työvoiman hupeneminen heikentää alueen kehittymismahdollisuuksia ja ikääntymisen myötä tilanne heikkenee entisestään. 3 Maakuntien suhdannekehitys Alueiden kehittäminen 44/2007. Sisäasiainministeriö. 4 Rakennemuutoskatsaus Kuntaliitto. 5 Alueelliset talousnäkymät keväällä Työ- ja elinkeinoministeriö. 10

13 3 Lapin maakunnan väestökehitys, työmarkkinat ja yritystoimipaikat kunnittain 3.1 Väkiluku ja väestömuutokset Lapin väestömäärä on historiallisesti tarkasteltuna ollut korkeimmillaan 19-luvulla ennen niin sanotun suuren muuton alkua. Tämän jälkeen väkiluku vakiintui pitkäksi aikaa noin asukkaan tuntumaan. Raju väestön pieneneminen alkoi 19-luvun laman seurauksena. Vuonna 2007 Lapin muuttotaseeksi summautui -547, luonnolliseksi väestönlisäykseksi +2 ja väestönmuutokseksi -545 henkilöä. Vuoden 2007 joulukuun lopulla Lapissa asui asukasta. Tammikuussa 2008 Lapin väkiluku kasvoi 20 henkilöllä. asukasta Lapin väestönmuutos syntyneiden enemmyys muuttotase väestönmuutos 000 Lapin väkiluku seutukunnittain Väkiluku Kemi-Tornio Itä-Lappi Tornionlaakso Pohjois-Lappi Rovaniemen seutu Tunturi-Lappi 11

14 Lähde: TK, väestötilasto Väestönmuutos Lapissa seutukunnittain ja kunnittain vuonna 2007 Väestön- Netto- Syntyneiden Kuntien välinen Muutto- lisäys maahanenemmyys nettomuutto tase 2006 muutto verrattuna Ennakkoväkiluku LAPPI Rovaniemi Rovaniemi Ranua Kemi-Tornio Kemi Tornio Keminmaa Simo Tervola Tunturi-Lappi Kittilä Kolari Muonio Enontekiö Itä-Lappi Kemijärvi Salla Posio Savukoski Pelkosenniemi Pohjois-Lappi Sodankylä Inari Utsjoki Tornionlaakso Ylitornio Pello Työmarkkinatilanne ja työpaikkojen toimialarakenne TE-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan Lapin työvoimatoimistoissa oli tammikuun 2008 lopussa 11 3 työtöntä työnhakijaa. Vuoden aikana työttömyys väheni henkilöllä (-11 %). Työttömien osuus työvoimasta oli tammikuun lopussa koko maassa 8,4 % ja Lapissa 13,9 %. TE-keskusalueista Lapin työttömyysaste oli maan kolmanneksi korkein. Korkeimmat työttömyysasteet olivat Kainuussa (15,5 %) ja Pohjois-Karjalassa (14,6 %). Työttömien osuus työvoimasta oli tammikuussa matalin Tunturi-Lapissa (11,9 %) ja korkein Itä-Lapissa (17,7 %). Joulukuuhun verrattuna työttömyys väheni Kemi-Tornion alueella, muissa seutukunnissa työttömyys nousi. Vuoden aikana työttömyys on vähentynyt kaikissa seutukunnissa, suhteellisesti eniten Tunturi-Lapissa (-18 %) ja Pohjois-Lapissa (-16 %). Kunnittain tarkasteltuna matalin työttömyysaste oli Kittilässä (8,4 %) ja korkein Sallassa (25,7 %). Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Lapissa tammikuun lopussa henkilöä. Vuoden aikana nuorten työttömyys on vähentynyt 2 henkilöllä (-17 %). Yli vuoden työttömänä olleita oli tammikuun lopussa 1 7. Vuoden aikana pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt 520 henkilöllä (-22 %). Työttömyys on vähentynyt kaikissa ammattiryhmissä, suhteellisesti eniten maa- ja metsätalous-, rakennus- sekä kuljetus- ja liikennetyössä. Määrällisesti työttömyys on vähentynyt eniten teollisessa ja rakennustyössä. Lapin työvoimatoimistoissa oli tammikuussa avoinna noin 3 1 työpaikkaa, joista 2 3 oli viimeisen kuukauden aikana avoimeksi ilmoitettuja uusia työpaikkoja. Avoimista työpaikoista yli puolet oli kestoltaan alle kolme kuukautta, mikä kertoo kesätyöpaikkojen vaikutuksesta. 12

15 Työttömyysaste (%) Lapissa seutukunnittain ja kunnittain vuosina Lähde: TEM, työnvälitystilasto Koko maa 8,2 9,5 10,6 11,1 11,1 11,3 11,7 LAPPI (työttömien lukumäärä) 13,3 (11 236) 15,6 (13 094) 16,7 (14 342) 17,1 (14 597) 17,2 (15 043) 18,3 (16 173) 19,6 (17 672) Rovaniemi 12,5 14,4 16,1 16,4 16,8 17,9 19,1 Rovaniemi 12,4 14,2 16,8 17,1 17,5 18,5 19,3 Ranua 14,1 17,3 20,8 19,3 19,1 22,4 23,3 Kemi-Tornio 13,0 14,5 15,6 15,5 15,5 16,5 18,2 Kemi 14,0 15,8 17,0 16,9 17,0 18,3 20,4 Tornio 12,6 14,2 15,0 14,8 13,8 14,6 16,3 Keminmaa 11,0 11,8 13,1 13,3 14,5 14,9 16,0 Simo 13,3 12,9 15,4 15,3 15,8 17,8 19,3 Tervola 13,7 17,4 17,8 17,3 18,7 20,3 19,8 Tunturi-Lappi 14,1 16,4 17,7 18,3 19,2 19,6 21,6 Kittilä 11,7 14,0 16,2 16,9 17,6 17,8 19,9 Kolari 15,2 18,0 19,6 20,5 21,0 20,6 22,6 Muonio 13,6 15,4 15,0 14,2 16,1 16,7 17,9 Enontekiö 19,6 21,7 21,8 23,4 23,7 25,7 28,2 Itä-Lappi 16,9 19,6 20,6 21,4 21,4 22,2 22,9 Kemijärvi 15,9 18,8 19,4 20,7 19,7 19,8 20,6 Salla 21,9 24,2 24,4 25,2 26,7 28,4 28,9 Posio 13,9 16,3 17,6 18,8 17,8 19,0 19,4 Savukoski 17,7 20,0 22,1 20,1 23,7 25,7 27,6 Pelkosenniemi 16,9 20,6 24,7 23,8 25,8 25,3 26,0 Pohjois-Lappi 13,4 16,4 18,8 18,6 19,2 21,1 22,7 Sodankylä 13,7 17,7 20,1 20,2 20,4 22,9 24,4 Inari 13,6 15,5 17,8 17,4 18,9 20,0 21,8 Utsjoki 9,9 12,9 15,2 14,0 12,1 13,5 15,4 Tornionlaakso 13,4 15,2 16,8 16,5 16,6 17,3 18,1 Ylitornio 13,0 15,0 16,2 15,5 15,9 16,5 17,2 Pello 13,7 15,5 17,4 17,5 17,5 18,2 19,1 Työllisyysaste (%) Lapissa, Uudellamaalla ja koko maassa vuosina Lähde: TK, työvoimatutkimus Lappi 57,8 58,2 57,9,2 58,1 59,9 59,9 Uusimaa 75,3 74,9 73,5 73,2 73,9 74,7 75,3 Koko maa 67,7 67,7 67,3 67,2 68,0 68,9 69,9 Työllisyysaste (%) Lapissa seutukunnittain vuosina Lähde: TK, työssäkäyntitilasto LAPPI 53,5 54,4 54,8 56,0 56,6 56,8 56,5 Rovaniemi 55,1 55,6 56,0 57,4 58,3 58,4 58,3 Kemi-Tornio 53,4 55,0 56,1 57,0 57,5 57,4 56,7 Tunturi-Lappi 53,5 54,7 56,9 58,1 58,5 59,8 59,8 Itä-Lappi 50,9 51,4 49,5 49,9 49,9 50,0 49,6 Pohjois-Lappi 53,1 53,2 53,4 55,0 55,9 56,7 56,5 Tornionlaakso 50,0 52,2 51,0 53,5 52,5 52,5 52,1 13

16 Lähde: TK, työssäkäyntitilasto Työpaikat toimialoittain Lapissa vuosina Muutos abs. % TOL A Maatalous, riistatalous ja ,7 metsätalous TOL B Kalastus, kalanviljely ja niihin ,5 liittyvät palvelut TOL C Mineraalien kaivu ,4 TOL D Teollisuus ,3 TOL E Sähkö-, kaasuja vesihuolto ,5 TOL F Rakentaminen ,0 TOL G Tukku- ja vähittaäiskauppa ,8 TOL H Majoitus- ja ravitsemustoiminta ,3 TOL I Kuljetus, varastointi ja ,5 tietoliikenne TOL J Rahoitustoiminta ,4 TOL K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, liikeelämän ,3 palvelut TOL L Julkinen hallinto ja maanpuolustus; ,0 pakollinen sos.vak. TOL M Koulutus ,6 TOL N Terveydenhuolto ja ,2 sosiaalipalvelut TOL O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset ,3 palvelut TOL P Työnantajakotitaloudet TOL Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot TOL X Toimiala tuntemanton ,1 TOL A-X Kaikki yhteensä ,8 14

17 3.3 Yritysten toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö 15

18 16

19 4 Suhdannekehitys Lapin maakunnassa 4.1 Koko talous KOKO TALOUS Toimialafaktat 2006 TOL A-X kpl liikevaihto milj. henkilöstö htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 2,9 % Liikevaihdon kehitys kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) Lappi 1 1 Henkilöstömäärän kehitys kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) Lappi 17

20 Liikevaihdon vertailu kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) Lappi ja koko maa 1 1 Lappi Koko maa Viennin vertailu Lapissa (tol D) ja koko maassa (tol CDE) Lappi Koko maa 18

21 4.2 Klusterit ja yritysryhmät Metsäklusteri METSÄKLUSTERI* Toimialafaktat 2006 *metsätalous ja siihen liittyvät palvelut, TOL 02 + DD sahatavaran ja puutuotteiden valmistus, määritelty yritysryhmä massan, paperin ja puutuotteiden valmistus, huonekalujen valmistus, valmistalotehtaat 421 kpl liikevaihto milj. henkilöstö (2005) htv osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 17,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 11,9 % Liikevaihdon kehitys metsäklusteri (yritysryhmä) Lappi Henkilöstömäärän kehitys metsäklusteri (yritysryhmä) Lappi

22 4.2.2 Kasvuyritysten ryhmä KASVUYRITYSTEN RYHMÄ Toimialafaktat 2006 määritelty yritysryhmä 268 kpl liikevaihto 817 milj. henkilöstö (2005) htv osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 8,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 14,0 % 2 Liikevaihdon kehitys kasvuyritykset (yritysryhmä) Lappi Trendien vertailu kasvuyritykset (yritysryhmä) Lappi Henkilöstömäärä Liikevaihto Vienti 20

23 4.2.3 Luovien alojen yritysryhmä LUOVAT ALAT Toimialafaktat 2006 määritelty yritysryhmä 141 kpl liikevaihto 34 milj. henkilöstö (2005) 259 htv osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,4 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 0,7 % Liikevaihdon kehitys luovat alat (yritysryhmä) Lappi Henkilöstömäärän kehitys luovat alat (yritysryhmä) Lappi 40 21

24 4.2.4 Kylmä- ja talviteknologian yritysryhmä KYLMÄ- JA TALVITEKNOLOGIA Toimialafaktat 2006 määritelty yritysryhmä 24 kpl liikevaihto 162 milj. henkilöstö (2005) 387 htv osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,1 % Liikevaihdon kehitys kylmä- ja talviteknologia (yritysryhmä) Lappi Henkilöstömäärän kehitys kylmä- ja talviteknologia (yritysryhmä) Lappi

25 4.2.5 Logistiikkaklusteri - Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne KULJETUS, VARASTOINTI JA TIETOLIIKENNE Toimialafaktat 2006 TOL I kpl liikevaihto 517 milj. henkilöstö htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 2,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 5,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 13,0 % Liikevaihdon kehitys kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (tol I) Lappi Henkilöstömäärän kehitys kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (tol I) Lappi

26 4.3 Teollisuus ja rakentaminen Teollisuus TEOLLISUUS Toimialafaktat 2006 TOL D 831 kpl liikevaihto milj. henkilöstö htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 57,4 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 24,8 % Liikevaihdon kehitys teollisuus (tol D) Lappi Henkilöstömäärän kehitys teollisuus (tol D) Lappi

27 %-osuus yritysten lukumäärästä % % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kasvaneiden ja voimakkaasti kasvaneiden yritysten osuus teollisuuden (tol D) yrityksistä Lapissa 2006/I 2006/II 2006/III 2006/IV 2007/I 2007/II 2007/III yli 15% kasvaneet 0-15% kasvaneet kasvuvaikutus %-yksikköä Kasvuluokkien vaikutus teollisuuden (tol D) kasvuun Lapissa /I 2006/II 2006/III 2006/IV 2007/I 2007/II 2007/III Yli 15 % kasvaneet 0-15 % kasvaneet 0-15 % supistuneet Yli 15 % supistuneet Kasvu toimialalla % kasvuvaikutus %-yksikköä Yrityskokoluokkien vaikutus teollisuuden (tol D) kasvuun Lapissa /I 2006/II 2006/III 2006/IV 2007/I 2007/II 2007/III Alle 5 henkilöä 5-19 henkilöä Vähintään 20 henkilöä Kasvu toimialalla % 25

28 4.3.2 Teollisuus pl. suuryksiköt pk-teollisuus TEOLLISUUS PL. SUURYKSIKÖT Toimialafaktat 2006 TOL D pl. suuryksiköt ei julkaisuvapaa liikevaihto ei julkaisuvapaa henkilöstö (2005) ei julkaisuvapaa osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta ei julkaisuvapaa osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä ei julkaisuvapaa Liikevaihdon kehitys teollisuus pl. suuryksiköt Lappi Henkilöstömäärän kehitys teollisuus pl. suuryksiköt Lappi

29 4.3.4 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus SAHATAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN Toimialafaktat 2006 VALMISTUS TOL DD 139 kpl liikevaihto 193 milj. henkilöstö 928 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 2,0 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 2,6 % Liikevaihdon kehitys sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (tol DD) Lappi Henkilöstömäärän kehitys sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (tol DD) Lappi

30 4.3.5 Metallituotteiden valmistus METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS Toimialafaktat 2006 TOL kpl liikevaihto 75 milj. henkilöstö 659 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 1,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,8 % Liikevaihdon kehitys metallituotteiden valmistus (tol 28) Lappi Henkilöstömäärän kehitys metallituotteiden valmistus (tol 28) Lappi

31 4.3.6 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus ELINTARVIKKEIDEN JA JUOMIEN VALMISTUS Toimialafaktat 2006 TOL kpl liikevaihto 96 milj. henkilöstö 498 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla tieto ei saatavilla osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,0 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,4 % Liikevaihdon kehitys elintarvikkeiden ja juomien valmistus (tol 15) Lappi 1 40 Henkilöstömäärän kehitys elintarvikkeiden ja juomien valmistus (tol 15) Lappi

32 4.3.7 Kaivostoiminta ja louhinta KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA Toimialafaktat 2006 TOL C 57 kpl liikevaihto milj. henkilöstö 371 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,0 % Liikevaihdon kehitys kaivostoiminta ja louhinta (tol C) Lappi Henkilöstömäärän kehitys kaivostoiminta ja louhinta (tol C) Lappi

33 4.3.8 Rakentaminen RAKENTAMINEN Toimialafaktat 2006 TOL F kpl liikevaihto 571 milj. henkilöstö htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 2,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 5,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 11,3 % Liikevaihdon kehitys rakentaminen (tol F) Lappi Henkilöstömäärän kehitys rakentaminen (tol F) Lappi

34 4.4 Palvelut ja kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA Toimialafaktat 2006 TOL H 716 kpl liikevaihto 245 milj. henkilöstö htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 2,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 7,5 % Liikevaihdon kehitys majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol H) Lappi Henkilöstömäärän kehitys majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol H) Lappi

35 4.4.2 Hotellit HOTELLIT Toimialafaktat 2006 TOL 551 kpl liikevaihto 117 milj. henkilöstö htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 9,2 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,2 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 3,3 % Liikevaihdon kehitys hotellit (tol 551) Lappi Henkilöstömäärän kehitys hotellit (tol 551) Lappi

36 4.4.3 Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys OHJELMAPALVELUTOIMINTA JA VIRKISTYS Toimialafaktat 2006 TOL kpl liikevaihto 67 milj. henkilöstö 536 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 25,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,5 % Liikevaihdon kehitys ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys (tol ) Lappi Henkilöstömäärän kehitys ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys (tol ) Lappi

37 4.4.4 Tietojenkäsittelypalvelut TIETOJENKÄSITTELYPALVELUT Toimialafaktat 2006 TOL kpl liikevaihto 25 milj. henkilöstö 283 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 0,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 0,8 % 300 Liikevaihdon kehitys tietojenkäsittelypalvelu (tol 72) Lappi Henkilöstömäärän kehitys tietojenkäsittelypalvelu (tol 72) Lappi

38 4.4.5 Muu liike-elämää palveleva toiminta MUU LIIKE-ELÄMÄÄ PALVELEVA TOIMINTA Toimialafaktat 2006 TOL kpl liikevaihto 186 milj. henkilöstö htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 1,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,9 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 7,6 % Liikevaihdon kehitys muu liike-elämää palveleva toiminta (tol 74) Lappi Henkilöstömäärän kehitys muu liike-elämää palveleva toiminta (tol 74) Lappi

39 4.4.6 Terveydenhuoltopalvelut TERVEYDENHUOLTOPALVELUT Toimialafaktat 2006 TOL 85 yritys 452 kpl liikevaihto 58 milj. henkilöstö 946 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 2,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 2,6 % Liikevaihdon kehitys terveydenhuolto (tol 85) Lappi Henkilöstömäärän kehitys terveydenhuolto (tol 85) Lappi

40 4.4.7 Tukku- ja vähittäiskauppa TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA Toimialafaktat 2006 TOL G kpl liikevaihto milj. henkilöstö htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 1,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 17,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 16,6 % Liikevaihdon kehitys tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) Lappi 130 Henkilöstömäärän kehitys tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) Lappi 38

41 4.5 Lapin liikevaihdon vuosimuutosprosentit Vuosi Vuosimuutokset Vuosimuutokset Vuosimuutokset Liikevaihdon kehitys Majoitus- ja Liikevaihdon kehitys Liikevaihdon kehitys ravitsemistoiminta (tol H) Rakentaminen (tol F) Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) Lapin maakunta Lapin maakunta Lapin maakunta ,3 % 4,2 % 5,5 % ,4 % 12,7 % 4,5 % ,0 % 2,8 % -1,1 % ,0 % 13,8 % 2,5 % ,6 % 9,5 % 3,4 % ,5 % 10,3 % -1,9 % ,8 % 2,0 % 5,7 % ,2 % 3,5 % 3,3 % ,7 % 8,6 % 3,6 % ,5 % 2,0 % 4,1 % ,3 % 14,4 % 3,2 % 1-11/2007 4,8 % 17,1 % 4,1 % Vuosi Vuosimuutokset Vuosimuutokset Vuosimuutokset Liikevaihdon kehitys Liikevaihdon kehitys Liikevaihdon kehitys Teollisuus (tol D) Kaivostoiminta ja louhinta (tol C) Elintarvikkeiden ja juomien Lapin maakunta Lapin maakunta valmistus (tol 15) Lapin maakunta ,1 % 15,0 % -8,9 % ,2 % 13,2 % -3,5 % ,1 % -13,1 % -6,4 % ,9 % -5,3 % 0,0 % ,9 % -6,3 % 13,3 % ,4 % 9,1 % 1,8 % ,9 % 13,9 % -13,1 % ,5 % -0,5 % -3,5 % ,3 % 9,4 % -16,4 % ,7 % -10,9 % -19,6 % ,6 % 26,8 % 1,7 % 1-11/ ,3 % -2,5 % 6,7 % Vuosi Vuosimuutokset Vuosimuutokset Vuosimuutokset Liikevaihdon kehitys Liikevaihdon kehitys Liikevaihdon kehitys Sahatavaran Metallituotteiden valmistus (tol Tietojenkäsittelypalvelu (tol 72) ja puutuotteiden valmistus (tol 28) Lapin maakunta Lapin maakunta DD) Lapin maakunta ,2 % 10,3 % -0,7 % ,3 % 27,0 % 32,5 % ,9 % 41,7 % -2,5 % ,6 % 34,9 % 6,9 % ,8 % 18,5 % 13,6 % ,0 % 32,2 % -2,8 % ,1 % 11,9 % 9,2 % ,2 % -8,1 % 12,5 % ,5 % -13,9 % 2,2 % ,2 % 11,2 % -15,0 % ,6 % 1,2 % 1,6 % 1-11/ ,7 % 7,9 % 13,5 % 39

42 Vuosi Vuosimuutokset Vuosimuutokset Vuosimuutokset Liikevaihdon kehitys Liikevaihdon kehitys Kuljetus, Liikevaihdon kehitys Hotellit (tol 551) varastointi ja tietoliikenne (tol I) Ohjelmapalvelutoiminta ja Lapin maakunta Lapin maakunta virkistys (tol ) Lapin maakunta ,7 % 1,5 % 28,9 % ,1 % 10,4 % 34,6 % ,7 % 13,7 % 29,7 % ,5 % 12,4 % 31,8 % ,8 % 5,1 % 12,6 % ,8 % 8,3 % 19,4 % ,9 % 3,8 % 14,9 % ,6 % -0,3 % 3,8 % ,0 % 0,0 % 11,0 % ,0 % 2,7 % 10,2 % ,4 % 6,5 % 12,8 % 1-11/2007 6,1 % 8,1 % 10,7 % Vuosi Vuosimuutokset Vuosimuutokset Vuosimuutokset Liikevaihdon kehitys Muu liikeelämää Liikevaihdon kehitys Kaikki Liikevaihdon kehitys palveleva toiminta (tol 74) toimialat yhteensä (tol A-X) Terveydenhuolto (tol 85) Lapin maakunta Lapin maakunta Lapin maakunta ,4 % -0,2 % 11,8 % ,7 % 8,3 % -2,1 % ,5 % 5,8 % 9,8 % ,7 % -0,9 % 14,8 % ,2 % 17,3 % -6,8 % ,1 % -5,1 % 2,1 % ,4 % 2,5 % 1,5 % ,1 % 8,9 % 9,7 % ,9 % 14,4 % -3,0 % ,8 % 0,7 % 6,7 % ,8 % 15,7 % 6,5 % 1-11/2007 9,3 % 9,2 % 12,1 % Vuosi Vuosimuutokset Vuosimuutokset Vuosimuutokset Liikevaihdon kehitys Liikevaihdon kehitys Liikevaihdon kehitys Kylmä- ja Luovat alat (yritysryhmä) Metsäklusteri (yritysryhmä) talviteknologia (yritysryhmä) Lapin maakunta Lapin maakunta Lapin maakunta ,0 % -8,7 %,5 % ,6 % 18,8 % 12,9 % ,2 % 3,5 % -0,5 % ,7 % -0,1 % -9,0 % ,1 % 21,9 % 21,1 % ,6 % -13,1 % 15,6 % ,1 % 0,8 % 49,2 % ,7 % -1,4 % -2,6 % ,3 % 8,0 % -4,1 % ,5 % -6,8 % 13,5 % ,5 % 16,0 % 7,8 % 1-11/ ,8 % 8,3 % 10,0 % 40

43 Vuosi Vuosimuutokset Liikevaihdon kehitys Teollisuus pl. Suuryksiköt (yritysryhmä) Lapin maakunta Vuosimuutokset Liikevaihdon kehitys Kasvuyritykset (yritysryhmä) Lapin maakunta ,8 % 12,6 % ,1 % 12,5 % ,8 % 11,9 % ,1 % 7,1 % ,2 % 20,7 % ,0 % 13,0 % ,8 % 15,0 % ,8 % 7,6 % ,1 % 3,6 % ,8 % 11,4 % ,2 % 5,7 % 1-11/

44 5 Suhdannekehitys Rovaniemen seudulla 5.1 Koko talous KOKO TALOUS Toimialafaktat 2006 TOL A-X kpl liikevaihto milj. henkilöstö htv 1 Liikevaihdon kehitys kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) Rovaniemen seutukunta 1 Henkilöstömäärän kehitys kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) Rovaniemen seutukunta Lähde: Tilastok eskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 42