Valoisaa kevään odotusta! SIIRTOHINNAT halvimpien JOUKOSSA! UUDET LIITTYMISMAKSUT. Minkä väristä SÄHKÖ ON? Näin täytät MITTARI- LUKEMAN ILMOITUSKORTIN

Transkriptio

1 KORPELAN VOIMA KUNTAYHTYMÄKONSERNIN ASIAKASLEHTI Valoisaa kevään odotusta! SIIRTOHINNAT halvimpien JOUKOSSA! Minkä väristä SÄHKÖ ON? UUDET LIITTYMISMAKSUT Näin täytät MITTARI- LUKEMAN ILMOITUSKORTIN KORPELA PLUS 1/2007

2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Missä on lähin pistorasia? Rakentajan muistilista on pitkä. Useat listalle kuuluvista tehtävistä edellyttävät pitkäjänteistä suunnittelua ja harkintaa, sillä rakennettavan kodin on täytettävä yksilölliset tarpeet, joihin ei ole valmiita ratkaisuja olemassa. Perusinfrastruktuurin, kuten sähkön, tilaus voi kiireen keskellä jäädä isompien kysymysten jalkoihin. Sähkön kaltaista perushyödykettä tarvitaan kuitenkin jo varhaisessa vaiheessa rakennustyömaalla. Siksi on tärkeää, että asiakkaamme ovat yhteydessä meihin hyvissä ajoin, jotta rakennuskohde voitaisiin liittää sähköverkkoon asiakkaan tarpeiden mukaisena ajankohtana. Lyhytkin toimitusaika voi tuntua pitkältä, jos sähköä tarvitaan jo tilaushetkellä. Varhaisessa vaiheessa tehty tilaus varmistaa, että sähköä on käytettävissä kun sitä tarvitaan. Verkko Korpela osakeyhtiö rakentaa sähköverkkoon liittämiskohdan, joka tulee usein tontin rajalle. Liittämiskohdan voi rakennuttaa vain sähköyhtiö. Liittämiskohdasta sähkö tuodaan rakennuksen sisätiloihin tai ulkoseinälle sijoitettavaan mittauskeskukseen liittymiskaapelilla. Liittymiskaapelin ja mittauskeskuksen sekä niihin liittyvän asennustyön voi Verkko Korpela osakeyhtiön lisäksi tilata myös muilta Turvatekniikan Keskuksen hyväksymiltä sähköurakoitsijoilta. Sähköliittymien hinnoittelu perustuu lakisääteisiin määräyksiin. Näiden mukaan hintojen on muodostuttava kunkin vyöhykkeen keskimääräisistä rakentamiskustannuksista riippumatta siitä, miten yksittäinen liittymä käytännössä rakennetaan. Liittymän hinta määräytyy siten kohteen vyöhykkeen ja pääsulakekoon tai liittymistehon mukaan. Liittymiskaapelien ja mittauskeskuksien hinnat ovat vapaasti kilpailutettavissa. Tuula Loikkanen toimitusjohtaja Liittymäasioissa teitä palvelevat ensisijaisesti palveluneuvojamme: Jani Vetoniemi Himanka, Kannus ja Rautio puh Juhani Saarenpää Himanka, Kannus ja Rautio puh Vesa Niskala Kälviä ja Lohtaja puh Tapio Peltoniemi Halsua, Kaustinen ja Ullava puh Silvo Mäkelä Lestijärvi, Sievi ja Toholampi puh Vyöhykkeeseen I kuuluvat keskustaajamien yhtenäiset kaava-alueet. Vyöhykkeet II, II+ ja III määräytyvät etäisyyden perusteella muuntamosta. KORPELA PLUS 1/2007

3 SISÄLTÖ 4 I POIKKEUKSELLINEN, MUTTA hyvä TALVI 5 I Sähköasiat kuntoon HYVISSÄ AJOIN 6 I SIIRTOHINNAT halvimpien JOUKOSSA 7 I LÄMMITÄ mökki KESÄÄN 8-9 I Minkä väristä SÄHKÖ ON? 10 I Liittymismaksujärjestelmä UUDISTUI 11 I LIITTYMISMAKSUT I MEILLÄ PAJUNKISSAT, Japanissa kirsikankukat 13 Näin täytät MITTARILUKEMAN ILMOITUSKORTIN 14 MITÄ SÄHKÖTÖITÄ SAA tehdä itse? 15 EILA TEKEE kierrätyksestä TAIDETTA 16 LUKIJAkilpailu HENKILÖSTÖUUTISIA KILPAILU Tuula Laitila toimistosihteeri Tuula on uusi puhelinvaihteemme ääni. Toimistosihteerin työt hän aloitti tämän vuoden alussa. Jukka Komu johtoasentaja Jukka aloitti johtoasentajan työt tammikuun alkupuoliskolla. Ari-Pekka Lukkarila johtoasentaja Ari-Pekka aloitti johtoasentajan työt tammikuun puolivälissä. Olli Jokinen kunnossapitopäällikkö Olli tuli töihin viime vuoden joulukuussa ja hän vastaa lämpö- ja vesivoimalaitosten käytöstä ja kunnossapidosta. Johanna Koivusaari Johanna aloitti äitiyslomasijaisena laskentaassistentin työt tammikuun lopulla. Korpela Plus 4/06 lukijakilpailun voittajat : Vilma Alopaeus, Markkula Mauri Jukkola, Kokkola Toivo Pajula, Yli-Kannus Katri Aro, Eskola Reijo Lukkarila, Lohtaja Simo Kujala, Rusko. Onnittelut! KOLUMNI Aikuisena opiskelun riemut Vuonna 1999 ajauduin energia-alalle vähän toisenlaisen teollisuuden parista. Syynä työpaikan vaihtoon voi hyvin pitää sitä, kuten kuulee usein sanottavan, että leipääntyy työhönsä. Noin viisi vuotta on sellainen ajanjakso, jolloin ajatuksia työpaikan vaihdosta tai itsensä kehittämisestä, vaikkapa koulutuksen muodossa, alkaa muodostua. Työ ei motivoi. Ei ole urakehitysmahdollisuuksia. Voi olla, ettei ole tavallaan omalla alallaan. Parasta on silloin hakeutua muualle ja vaihtaa niin sanotusti maisemaa. Tullessani energiateollisuuden pariin, tarkemmin kaukolämpöpuolelle, ei minulla ollut juuri kokemusta alalta. Olin ollut jo neljä vuotta kyseisessä työpaikassa, kun huomasin lehti-ilmoituksen koulutuksesta energia-alasta kiinnostuneille. Koska tietotaitoni alasta oli mielestäni vielä vajavaista, hain koulutukseen ja pääsin. Energiatekniikan koulutuksen laajuus oli 26 opintoviikkoa eli käytännössä yksi kouluvuosi. Opiskelu oli toteutettu niin, että lähiopiskelua oli perjantaiiltaisin ja lauantaipäivisin yhteensä n. 16 tuntia. Opiskelijan tuli sitten itsenäisesti opiskella opintoviikko täyteen kotioloissa. Opiskelu ei tuntunut kokonaisuutena ollenkaan hassummalta. Oli tietysti vaikeitakin aineita. Ja aikaisemmasta koulunkäynnistä oli aikaa kulunut jo 13 vuotta, joten jonkin verran opiskelurytmiin ja rutiiniin pääsemiseen kului aikaa. Välillä ihmettelin, että mitähän tuo opettaja oikein puhuu, kun en ymmärrä yhtään mitään. Mutta kyllä asioihin sitten yleensä selvyys tuli, joihinkin enemmän joihinkin vähän vähemmän. Mutta kaiken kaikkiaan vuosi meni hyvin ja suhteellisen helposti. Kotityötä oli kyllä jonkin verran ja kotona opiskelussakin on omat hankaluutensa, varsinkin perheellisellä ja neljän lapsen isällä, kun sitä elämää ja ääntä ja kysyjää ja pyytäjää on yllättävän paljon. En voi väittää ettenkö välillä olisi ollut vähän hermostunut ja stressaantunut. Mutta koulutuksen suoritin ja vieläpä innostuin niin, että mieleen tuli ajatus jatkamisesta opiskelujen parissa. Kyseltiin muutaman muun opiskelijan kanssa opettajilta, että onko tulossa insinöörikoulutusta aikuisopiskelijoille. Siinä vaiheessa ei vielä ollut tietoa, mutta seuraavana kesänä ilmestyi ilmoitus lehteen tuotantotalouden insinööriopinnoista, joten hain ja pääsin. Nyt olikin kyseessä vähintään kolmen vuoden projekti. Panostus on aika kova. Vaatii perheeltäkin jonkinmoista tukea ja kestämistä, koska opiskelu vie kuitenkin aikaa yhdessäolosta ja harrastuksista. Perheen toinen aikuinen, kotona oleva osapuoli, joutuu kantamaan kuormaa toisen poissa ollessa. Täytyy kyllä kiitos osoittaa kotiapäin, kun aika vähällä protestoinnilla on opiskelut saanut suorittaa. Opiskelu tuo myös mukavaa vaihtelua arkeen. Toisinaan oikein odottaa pääsevänsä tapaamaan opiskelukavereita ja opettajia, joiden kanssa on yhteisellä opin taipaleella jo pitkään kuljettu. On monia hauskoja tyyppejä ja monia mielenkiintoisia keskusteluja ja väittelyjä käyty liittyen itse oppiaineisiin ja muihin jokapäiväisiin aiheisiin. Tällä hetkellä on suorittamatta enää yksi oppiaine ja lopputyö, joka on jo hyvällä alulla. Kaukana ei enää ole se hetki, jolloin raataminen palkitaan. Tosi suuren hyödyn päätöksestäni lähteä opiskelemaan olen jo saanut, päästessäni Korpelan Voiman palvelukseen viime vuoden lopulla. Ilman jatko-opiskelua se ei olisi ollut mahdollista. Voin ehdottomasti suositella opiskelua aikuisenakin. Se vaatii paljon, mutta kyllä se antaakin. Olli 40 v kunnossapitopäällikkö KORPELA PLUS 1/2007

4 Poikkeuksellinen, mutta hyvä talvi Teksti ja kuvat: Heidi Kääriälä Olosuhteet vaihtuvat ja tilanteet elävät niin sähkömarkkinoilla kuin luonnossakin. Korpelan Voima on kuitenkin valmistautunut kaikkeen. Tämä talvi ja oikeastaan viime vuosikin on ollut poikkeuksellista aikaa, kun olemme täällä Korpelan Voimalla suunnitelleet ja toteuttaneet yhtiöittämistä. Sen myötä on rakennettu uusia toimintamalleja ja muun muassa vaihdettu tietojärjestelmiä, sanoo hallintojohtaja Pia Ylitalo. Kaiken kaikkiaan talvi on ollut siis hyvin työntäyteistä aikaa. Yhtiöittäminen perustuu sähkömarkkinalain uudistukseen, jonka tarkoituksena on eriyttää sähkönsiirto ja energianmyynti toisistaan. Nämä liiketoiminnot ovat nyt Korpelan Voimallakin erillisissä yhtiöissä. Sähköä myy Korpelan Voima kuntayhtymä ja sähkön siirtotoimintaa hoitaa Verkko Korpela Oy. Uusien yhtiöiden myötä on tullut taloushallintoon uusia tietojärjestelmiä. Tähtäämme siihen, että samalla saamme selkiytettyä toimintaamme, hallintojohtaja Pia Ylitalo kertoo. Asiakkaiden ei ole tarvinnut nähdä muutosten vuoksi ylimääräistä vaivaa: Olemme pyrkineet pitämään huolen siitä, etteivät nämä muutokset ole aiheuttaneet asiakkaillemme haittaa eivätkä ne ole edellyttäneet asiakkailta mitään toimenpiteitä. Esimerkiksi laskutuksessa muutokset ollaan toteutettu hyvin yksinkertaisesti. Vaikka sähkö ja sähkönsiirto ovat tulleet vuoden alusta asiakkaalle yhtiöittämisen myötä eri toimittajilta, niin lasku on yksi ja sama. Jatkuva tavoitteemme on tyytyväinen asiakas, sanoo Pia Ylitalo. Lämpimästä syksystä paukkupakkasiin Myyntijohtaja Juhani Asiainen sanoo puolestaan, että talvi on ollut poikkeuk- KORPELA PLUS 1/2007 Hallintojohtaja Piia Ylitalo ja myyntijohtaja Juhani Asiainen. sellinen myös säiden ja luonnonolojen puolesta: Ensin alkusyksystä vettä satoi hyvin niukasti, sitten tuli äkillinen muutos ja vettä saatiin tavallista enemmän. Alkutalvi oli lämmin, mutta helmikuussa tuli kovia pakkasia, Asiainen kertoo. Tämä vaikutti tietysti vesivoiman tuotantoon. Ensin pelättiin toivottoman kuivan kesän ja erikoisen alkusyksyn vuoksi muiden Pohjoismaiden tavoin vähävetistä talvea ja sen vaikutusta hintoihin. Mutta kun vettä sitten satoi oikein reilusti, saattoi sähköntuotantokin pyöriä kaksi kuukautta maksimaalisella tasolla. Toisaalta vesivoiman osuus Korpelan Voiman sähköstä on vain noin viitisen prosenttia, joten vesitilanteella ei ole hirvittävän suurta merkitystä. Sen sijaan erikoinen pieni kevättulva keskellä talvea aiheutti sen, että kovan virtaaman aikaan lähti liikkeelle paljon roskaa, joka oli tukkeena voimaloissa. Kaislat, risut ja muu veden mukana huuhtoutunut massa saatiin siivottua pois ja nyt on odotettavissa, ettei roskaa tule kevään jäljiltä niin paljon kuin tavallisesti. Lauha keli näkyi luonnollisesti myös sähkön kulutuksessa. Joulu-tammikuun kulutus oli samaa luokkaa kuin syyskuussa ja lokakuun alussa. Toisaalta helmikuun kylmät kelit veivät sähkönkulutuksen toiseen ääripäähän, listaa Asiainen. Uusia sähkönkulutusennätyksiä tehtiin myös Korpelan Voiman alueella helmikuussa.

5 Kun mennään 15 pakkasasteen kylmemmälle puolelle, sähkönkulutukseen tulee selvä hyppäys, kun esimerkiksi autoja aletaan lämmittää enemmän. Oikein kovilla pakkasilla asteen tietämissä kulutus yhä vain kasvaa, kun ihmiset alkavat lämmittää esimerkiksi kellaritiloja vesijohtojen jäätymistä estääkseen. Lisäksi myyntijohtaja Asiainen tietää, että lisääntynyt kodinelektroniikka näkyy kulutuksessa kaiken aikaa kasvuna. Onneksi samaan aikaan sähkömarkkinoilla hintakehityksen osalta tilanne muuttui syksyn 2006 arvioinneista. Viime syksynä näytti vielä, että sähkön hinnat tulevat olemaan korkealla. Sama tilanne oli nähtävissä Norjassa ja Ruotsissa, mikä luonnollisesti vaikuttaa meidänkin hintatasoomme, Asiainen selvittää. Nyt kuitenkin hintataso on selkeästi alempi kuin syksyllä 2006 arvioitiin. Vuoden 2007 aikana hinnat ovat tulleet kohtuulliselle tasolle. Syksyllä monet sähköyhtiöt nostivat hintojaan, mutta me täällä Korpelan Voimalla halusimme jäädä seuraamaan tilannetta. Pyrimme pitämään hintatason vaihtelut aina mahdollisimman maltillisina, Asiainen lupaa. Ongelmat korjataan kelillä kuin kelillä Rakennus-Korpelan puolelta kulunutta talvea katsastaa rakennuspäällikkö Ahti Packalén. Koska loppusyksy oli lämmin ja märkä, pellot ja maat olivat pehmeitä sekä suot sulia. Verkoston rakennustöitä ei voinut sen vuoksi ihan kaikissa paikoissa tehdä, kun koneiden kanssa ei päästy liikkumaan. Toisaalta se oli hyvää aikaa muille töille, Packalén kertoo. Talvi ei sinällään ole poikennut meidän osaltamme niinkään paljon muista talvista. Ainoastaan oikein kovat pakkaset asettavat joitain rajoituksia, sillä kaikkia materiaaleja ei voida silloin käsitellä ja koneetkin menevät helpommin rikki. Pienikin viima lisää pakkasen vaikutusta etenkin pylväässä työskenneltäessä. Jos tuulee 10 metriä sekunnissa 20 asteen pakkasella, on olemassa paljaan ihon paleltumisvaara (vastaa -44 C asteen lämpötilaa tyynellä säällä). Vuodenaikojen mukainen rakentamisrytmi ottaa huomioon sään asettamat rajoitukset ja kulloinkin tehdään siihen aikaan parhaiten sopivia töitä. Myrskyt ja muut vikatyöt ovat kuitenkin aina etusijalla kelistä riippumatta. Syksyn ja talven aikana suuremmilta vioilta on kuitenkin vältytty. Sähköasiat kuntoon hyvissä ajoin Kevät on rakentamisen aikaa. Ilman sähköjä ei rakennuksilla kuitenkaan pääse etenemään kovin pitkälle. Liittymäsopimuksien laatiminen hyvissä ajoin on siis tärkeää. Teksti: Heidi Kääriälä Kuva: Credinet Oy Palveluneuvoja Juhani Saarenpää suosittelee kaikkia rakentajia toimimaan sähköasioissa riittävän nopeasti: Liittymäsopimuksien suhteen meihin kannattaa ottaa yhteyttä heti, kun liittymän tarve on tiedossa. Mutta tässäkin asiassa sen parempi, mitä aikaisemmin on liikkeellä, Saarenpää neuvoo. Useimmiten rakentajalla on kiire rakennustöihin. Siksi rakentamista suunniteltaessa on tärkeää huomioida eri työvaiheet sekä niiden suunnittelu ja valmistelu myös sähkön osalta. Rakentajan on otettava huomioon milloin rakennuksilla aletaan tarvita sähkölaitteita vaikkapa timpurin töissä. Rakennuspaikalla käydään aina Kaikki lähtee siis siitä, että rakentaja ottaa yhteyttä Verkko Korpelaan. Kun asiakas ottaa meihin yhteyttä, haluan aivan ensimmäiseksi kuulla missä rakennuspaikka sijaitsee. Voin sitten katsoa paikan kartoistamme ja näen yleensä jo heti, millainen sähköverkko alueella on. Lisäksi asiakkaan kanssa sovitaan aina myös tapaaminen. Rakennuksilla käydään katsomassa oikein paikan päällä, palveluneuvoja Juhani Saarenpää kertoo ensitoimista. Paikan näkeminen on tärkeää, sillä sähkölinja halutaan tietysti saada kulkemaan mahdollisimman hyvältä kohtaa. Esimerkiksi, jos sähköliittymä tuodaan asiakkaalle ns. ilmajohtona pylväiden kautta, on tärkeää sijoittaa pylväät järkevästi mahdollista tulevaa rakentamista ajatellen. Taajama-alueet Korpelan Voiman toiminta-alueella on jo melko pitkälle maakaapeloitu, mutta tämänkin suhteen rakennuspaikka on hyvä nähdä, jotta voidaan päättää, mistä kohtaa syöttöjohto kannattaa yhdistää asiakkaan liittymään. Yleensä maakaapelit kiertelevät tonttien rajoja, jotta kaapelit eivät olisi muun rakentamisen edessä. Koko palvelu samassa paketissa Kun paikka on nähty ja alustavat suunnitelmat tehty, on aika kirjoittaa liittymissopimus. Tämän jälkeen päästään suunnittelutyössä ja toimeenpanossa eteenpäin. Rakennus-Korpelan rakentajat tarttuvat toimeen, kun sähkölinjaa ryhdytään rakentamaan. Kun johdot on vedetty maakaapelin tai pylväiden kautta, työhön tarttuvat puolestaan Verkko-Korpelan palvelutyöntekijät. He kytkevät syöttöjohdon asiakkaan liittymään ja asentavat kilowattituntimittarin toimintaan. Koko palvelu tulee samalla kertaa. Sen jälkeen homma onkin jo hoidossa ja asiakas on sähkön piirissä. Autamme mielellämme Tänä vuonna ensimmäiset rakentajat ovat jo ottaneet yhteyttä. Pikkuhiljaa alkaa olla vauhti päällä. Tyypillisesti kevät on kiireisintä aikaa, mutta nykyään rakentamisesta on tullut yhä enemmän ympärivuotista. Palveluneuvoja Juhani Saarenpää kertoo, että maaliskuulta lähtien ja erityisesti huhti-, touko- ja kesäkuu ovat vilkkaita. Lisäksi toinen pieni sesonki sijoittuu vielä elo-, syys- ja lokakuulle. Saarenpää rohkaisee ottamaan yhteyttä sähköasioissa muutenkin. Mitä tahansa asia koskeekin, me autamme mielellämme ja annamme vinkkejä tai ohjaamme oikealle henkilölle. Yleensä kysymykset koskevat verkkoon liittymistä ja sähkötuotteita, mutta kylkiäisenä tulee monesti monta muutakin kysymystä. Palvelemme mielellämme kaikissa sähköön liittyvissä asioissa. Ota yhteyttäpalveluneuvojiimme Jani Vetoniemi Himanka, Kannus, Rautio p Juhani Saarenpää Himanka, Kannus, Rautio p Vesa Niskala Kälviä ja Lohtaja p Tapio Peltoniemi Halsua, Kaustinen, Ullava p Silvo Mäkelä Lestijärvi, Sievi, Toholampi p KORPELA PLUS 1/2007

6 Siirtohinnat halvimpien joukossa Verkkopäällikkö Vilho Moisio uskoo, että edulliset hinnat, hyvä sähkönlaatu ja asiakkaiden huomioiminen ovat yhtiön parhaita valtteja. Vuoden alusta Korpelan Voima kuntayhtymän omistama yhtiöitetty tulosyksikkö jatkaa toimintaansa tutulla henkilöstöllä ja entisillä yhteystiedoilla. Korpelan Voima kuntayhtymä on omistajana asettanut Verkko Korpela Oy:lle tavoitteita ja niistä tärkeimpänä edulliset siirtohinnat. Tällä hetkellä Verkko Korpelan siirtohinnat kuuluvatkin kaikissa siirtotuotteissa Suomen maaseutuverkkoyhtiöiden joukossa halvimpaan neljännekseen. Tämän osoittaa myös se, että Verkko Korpela Oy peri vuonna 2005 alueen asukkailta ja yrityksiltä euroa alle Energiamarkkinaviraston asettaman maksimihinnan. Lisäksi sähkökatkojen pituus keskimäärin tunneissa vuoden aikana on selvästi alle maan keskiarvon ja asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan asiakaspalvelun laatu on keskimääräistä parempaa, verkkopäällikkö Moisio kertoo. Energiamarkkinavirasto valvoo muun muassa verkkoyhtiöiden tehokkuutta, sähkön laatua ja hinnoittelua. Tiedot ovat kaikkien nähtävissä Emv:n nettisivuilla: Teksti: Heidi Kääriälä Taulukko: Energiamarkkinavirasto TYYPPIKÄYTTÄJIEN SÄHKÖN SIIRRON VEROLLINEN KESKIHINTA (snt/kwh) ERI JAKELUVERKONHALTIJOIDEN (MAASEUTU) VASTUU- ALUEILLA Oheiset keskihinnat sisältävät kaikki verot: arvonlisäveron 22 % sekä sähköveron ja huoltovarmuusmaksun. Sähkövero on teollisuuskäyttäjillä (T1-T4) 0,44 snt/kwh ja muilla 0,73 snt/ kwh. Huoltovarmuusmaksu on kaikilla tyyppikäyttäjillä 0,013 snt/kwh. Arvonlisävero maksetaan myös sähköverosta ja huoltovarmuusmaksusta. halvimmat kalleimmat keskiarvo SÄHKÖYHTIÖ K1 K2 M1 M2 L1 Oulun Seudun Sähkö 4,21 Haukiputaan Sähköok 3,50 Haukiputaan Sähköok 3,36 Haukiputaan Sähköosk 2,66 Rovakaira Oy 2,70 Inergia Oy 4,51 Rovakaira Oy 3,84 Muonion Sähköok 3,66 Muonion Sähköok 2,70 Haukiputaan Sähköok 2,79 Nurmijärven Sähkö Oy 4,60 Oulun Seudun Sähkö 3,98 Oulun Seudun Sähkö 3,70 Koillis-Lapin Sähkö Oy 2,98 Muonion Sähköok 2,88 VERKKO KORPELA OY 4,74 Pellon Sähkö Oy 4,26 Rovakaira Oy 3,98 Rovakaira Oy 2,99 Pellon Sähkö Oy 3,14 Haukiputaan Sähköok 4,81 Tornionl. Sähkö Oy 4,26 Utsjoen Sähköok 4,02 Oulun Seudun Sähkö 3,03 Tornionlaakson Sähkö Oy 3,14 Utsjoen Sähköok 4,94 Inergia Oy 4,32 Inergia Oy 4,15 Rantakairan Sähkö Oy 3,10 Oulun Seudun Sähkö 3,15 Porvoon Sähköverkko Oy 5,30 Utsjoen Sähköok 4,35 Nurmijärven Sähkö Oy 4,21 Tenergia Oy 3,11 Koillis-Lapin Sähkö Oy 3,15 Lammaisten Energia Oy 5,38 Nurmijärven Sähkö Oy 4,46 Tenergia Oy 4,28 Etelä-Suomen Energia Oy 3,15 Etelä-Suomen Energia Oy 3,24 Etelä-Suomen Energia Oy 5,48 Iin Energia Oy 4,54 Iin Energia Oy 4,30 VERKKO KORPELA OY 3,20 Inergia Oy 3,25 Kronoby Elverk 5,59 Alajärven Sähkö Oy 4,56 Alajärven Sähkö Oy 4,32 Inergia Oy 3,22 VERKKO KORPELA OY 3,29 Rovakaira Oy 5,63 Rantakairan Sähkö Oy 4,57 Rantakairan Sähkö Oy 4,39 Kymenlaakson Sähkö Oy 3,34 Rantakairan Sähkö Oy 3,30 Savon Voima Oyj 5,68 VERKKO KORPELA OY 4,58 Hiirikosken Energia Oy 4,53 Nurmijärven Sähkö Oy 3,36 Tenergia Oy 3,33 Nykarleby Affärsverk 5,73 Etelä-Suomen Energia Oy 4,68 Koillis-Lapin Sähkö Oy 4,53 Lammaisten Energia Oy 3,39 Nurmijärven Sähkö Oy 3,41 Vetelin Sähkölaitos Oy 5,75 Jylhän Sähköok 4,68 VERKKO KORPELA OY 4,54 Joroisten Energialaitos 3,43 Alajärven Sähkö Oy 3,42 Pellon Sähkö Oy 5,76 Tenergia Oy 4,75 Etelä-Suomen Energia Oy 4,58 Alajärven Sähkö Oy 3,45 Kymenlaakson Sähkö Oy 3,42 Tornionlaakson Sähkö Oy 5,76 Porvoon Sähköverkko Oy 4,76 Nykarleby Affärsverk 4,60 Keuruun Sähkö Oy 3,46 Porvoon Sähköverkko Oy 3,44 Mäntsälän Sähkö Oy 5,80 Vetelin Sähkölaitos Oy 4,77 Porvoon Sähköverkko Oy 4,64 Sallila Energia Oy 3,47 Joroisten Energialaitos 3,46 Joutsenon Energia Oy 5,85 Nykarleby Affärsverk 4,83 Jeppo Kraft Andelslag 4,72 Vetelin Sähkölaitos Oy 3,51 Sallila Energia Oy 3,54 Jeppo Kraft Andelslag 5,85 Joutsenon Energia Oy 4,92 Lammaisten Energia Oy 4,75 Porvoon Sähköverkko Oy 3,52 Lammaisten Energia Oy 3,59 Vakka-Suomen Voima Oy 5,87 Koillis-Lapin Sähkö Oy 4,93 Sallila Energia Oy 4,76 Pellon Sähkö Oy 3,53 Utsjoen Sähköosuuskunta 3,60 Iitin Sähkö Oy 5,91 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 4,94 Kronoby Elverk 4,76 Tornionlaakson Sähkö Oy 3,53 Mäntsälän Sähkö Oy 3,61 Sallila Energia Oy 5,96 Kymenlaakson Sähkö Oy 4,95 Vetelin Sähkölaitos Oy 4,77 Outokummun Energia Oy 3,54 Iin Energia Oy 3,62 Keuruun Sähkö Oy 5,98 Jeppo Kraft Andelslag 4,95 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 4,82 Utsjoen Sähköosuuskunta 3,55 Outokummun Energia Oy 3,64 Outokummun Energia Oy 6,06 Lammaisten Energia Oy 4,96 Mäntsälän Sähkö Oy 4,88 Iitin Sähkö Oy 3,58 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 3,67 Hiirikosken Energia Oy 6,10 Outokummun Energia Oy 4,97 Jylhän Sähköosuuskunta 4,89 Mäntsälän Sähkö Oy 3,58 Lehtimäen Sähkö Oy 3,68 Iin Energia Oy 6,23 Lehtimäen Sähkö Oy 4,98 Joutsenon Energia Oy 4,89 Vakka-Suomen Voima Oy 3,59 Nykarleby Affärsverk 3,70 Joroisten Energialaitos 6,31 Sallila Energia Oy 5,00 Outokummun Energia Oy 4,89 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 3,62 Vetelin Sähkölaitos Oy 3,70 Alajärven Sähkö Oy 6,36 Hiirikosken Energia Oy 5,01 Yli-Iin Sähkö Oy 4,91 Hiirikosken Energia Oy 3,64 Hiirikosken Energia Oy 3,76 Muonion Sähköok 6,36 Muonion Sähköok 5,02 Vimpelin Voima Oy 4,91 Nykarleby Affärsverk 3,64 Jylhän Sähköosuuskunta 3,76 Leppäkosken Sähkö Oy 6,52 Mäntsälän Sähkö Oy 5,02 Leppäkosken Sähkö Oy 4,96 Herrfors Oy Ab 3,66 Asikkalan Voima Oy 3,77 Kymenlaakson Sähkö Oy 6,56 Vimpelin Voima Oy 5,02 Pellon Sähkö Oy 5,01 Lehtimäen Sähkö Oy 3,66 Vattenfall Verkko Oy 3,77 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 6,59 Yli-Iin Sähkö Oy 5,17 Tornionlaakson Sähkö Oy 5,01 Iin Energia Oy 3,66 Vakka-Suomen Voima Oy 3,77 Herrfors Oy Ab 6,59 Kronoby Elverk 5,23 Kymenlaakson Sähkö Oy 5,01 Vimpelin Voima Oy 3,70 Fortum Sähkönsiirto Oy 3,77 Jylhän Sähköosuuskunta 6,60 Parikkalan Valo Oy 5,29 Vakka-Suomen Voima Oy 5,02 Yli-Iin Sähkö Oy 3,71 Joutsenon Energia Oy 3,78 Parikkalan Valo Oy 6,61 Keuruun Sähkö Oy 5,29 Lehtimäen Sähkö Oy 5,04 Asikkalan Voima Oy 3,74 Keuruun Sähkö Oy 3,79 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 6,61 Vakka-Suomen Voima Oy 5,30 Herrfors Oy Ab 5,08 Vattenfall Verkko Oy 3,74 Leppäkosken Sähkö Oy 3,81 Rantakairan Sähkö Oy 6,75 Joroisten Energialaitos 5,35 Esse Elektro-Kraft Ab 5,12 Parikkalan Valo Oy 3,75 Iitin Sähkö Oy 3,83 Fortum Sähkönsiirto Oy 6,81 Iitin Sähkö Oy 5,40 Parikkalan Valo Oy 5,17 Joutsenon Energia Oy 3,77 Parikkalan Valo Oy 3,84 Enontekiön Sähkö Oy 6,81 Leppäkosken Sähkö Oy 5,41 Keuruun Sähkö Oy 5,21 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 3,77 Vimpelin Voima Oy 3,85 Tenergia Oy 6,82 Vatajankosken Sähkö Oy 5,53 Joroisten Energialaitos 5,23 Leppäkosken Sähkö Oy 3,77 Yli-Iin Sähkö Oy 3,90 Koillis-Lapin Sähkö Oy 6,93 Herrfors Oy Ab 5,59 Vatajankosken Sähkö Oy 5,25 Fortum Sähkönsiirto Oy 3,77 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 3,92 Yli-Iin Sähkö Oy 6,94 Esse Elektro-Kraft Ab 5,66 Iitin Sähkö Oy 5,49 Kronoby Elverk 3,79 Jeppo Kraft Andelslag 3,94 Vatajankosken Sähkö Oy 6,97 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 5,71 Paneliankosken Voima Oy 5,51 Jylhän Sähköosuuskunta 3,83 Vatajankosken Sähkö Oy 3,94 Kuoreveden Sähkö Oy 7,01 Paneliankosken Voima Oy 5,77 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 5,64 Jeppo Kraft Andelslag 3,83 Kronoby Elverk 3,95 Asikkalan Voima Oy 7,09 Savon Voima Oyj 5,83 Fortum Sähkönsiirto Oy 5,73 Vatajankosken Sähkö Oy 3,88 Herrfors Oy Ab 4,01 Vattenfall Verkko Oy 7,09 Kokemäen Sähkö Oy 5,87 Asikkalan Voima Oy 5,73 Järvi-Suomen Energia Oy 3,89 Järvi-Suomen Energia Oy 4,09 Lehtimäen Sähkö Oy 7,10 Lankosken Sähkö Oy 6,01 Vattenfall Verkko Oy 5,73 Esse Elektro-Kraft Ab 4,10 Savon Voima Oyj 4,24 Kokemäen Sähkö Oy 7,13 Asikkalan Voima Oy 6,05 Enontekiön Sähkö Oy 5,78 Paneliankosken Voima Oy 4,13 Paneliankosken Voima Oy 4,24 Paneliankosken Voima Oy 7,14 Vattenfall Verkko Oy 6,05 Savon Voima Oyj 5,91 Savon Voima Oyj 4,26 Kainuun Energia Oy 4,26 Vimpelin Voima Oy 7,15 Fortum Sähkönsiirto Oy 6,09 Kokemäen Sähkö Oy 6,01 Kainuun Energia Oy 4,28 Esse Elektro-Kraft Ab 4,27 Järvi-Suomen Energia Oy 7,34 Järvi-Suomen Energia Oy 6,20 Järvi-Suomen Energia Oy 6,10 Kokemäen Sähkö Oy 4,30 Kokemäen Sähkö Oy 4,32 Kainuun Energia Oy 7,45 Kainuun Energia Oy 6,22 Lankosken Sähkö Oy 6,11 Lankosken Sähkö Oy 4,34 Lankosken Sähkö Oy 4,46 Esse Elektro-Kraft Ab 8,28 Enontekiön Sähkö Oy 6,40 Kuoreveden Sähkö Oy 6,13 Enontekiön Sähkö Oy 4,51 Enontekiön Sähkö Oy 4,61 Lankosken Sähkö Oy 8,41 Kuoreveden Sähkö Oy 6,45 Kainuun Energia Oy 6,73 Kuoreveden Sähkö Oy 4,61 Kuoreveden Sähkö Oy 4,69 ALIN (halvin) NELJÄNNES (25% HALVEMPIA) 5,75 4,70 4,55 3,44 3,42 YLIN (kallein) NELJÄNNES (25% KALLIIMPIA) 6,90 5,57 5,25 3,77 3,92 KESKIARVO 6,25 5,11 4,95 3,62 3,69 6 KORPELA PLUS 1/ L2 T1 T2 T3 T4 Rovakaira Oy 2,38 Muonion Sähköok 2,27 Muonion Sähköok 2,14 Inergia Oy 1,69 Inergia Oy 1,63 Haukiputaan Sähköok 2,63 Haukiputaan Sähköok 2,39 Haukiputaan Sähköok 2,20 Rovakaira Oy 1,82 Rovakaira Oy 1,82 Muonion Sähköok 2,67 Leppäkosken Sähkö Oy 2,53 Rovakaira Oy 2,23 Haukiputaan Sähköok 1,90 Haukiputaan Sähköok 1,86 Pellon Sähkö Oy 2,80 Oulun Seudun Sähkö 2,62 Leppäkosken Sähkö Oy 2,30 Oulun Seudun Sähkö 1,97 Leppäkosken Sähkö Oy 1,91 Tornionlaakson Sähkö Oy 2,80 Rovakaira Oy 2,71 Oulun Seudun Sähkö 2,44 Leppäkosken Sähkö Oy 1,99 Oulun Seudun Sähkö 1,92 Etelä-Suomen Energia Oy 2,89 Koillis-Lapin Sähkö Oy 2,78 Etelä-Suomen Energia Oy 2,59 Pellon Sähkö Oy 2,07 Etelä-Suomen Energia Oy 2,01 Koillis-Lapin Sähkö Oy 2,91 Keuruun Sähkö Oy 2,89 Pellon Sähkö Oy 2,71 Tornionlaakson Sähkö Oy 2,07 Pellon Sähkö Oy 2,06 Oulun Seudun Sähkö 2,92 Nurmijärven Sähkö Oy 3,00 Tornionlaakson Sähkö Oy 2,71 Etelä-Suomen Energia Oy 2,09 Tornionlaakson Sähkö Oy 2,06 Rantakairan Sähkö Oy 2,94 Etelä-Suomen Energia Oy 3,00 Outokummun Energia Oy 2,77 Kymenlaakson Sähkö Oy 2,15 VERKKO KORPELA OY 2,10 Kymenlaakson Sähkö Oy 2,98 Kymenlaakson Sähkö Oy 3,01 Lehtimäen Sähkö Oy 2,79 Tenergia Oy 2,18 Tenergia Oy 2,10 Inergia Oy 3,00 VERKKO KORPELA OY 3,03 Porvoon Sähköverkko Oy 2,80 Outokummun Energia Oy 2,18 Kymenlaakson Sähkö Oy 2,12 Tenergia Oy 3,00 Joroisten Energialaitos 3,09 Tenergia Oy 2,83 VERKKO KORPELA OY 2,20 Outokummun Energia Oy 2,12 Porvoon Sähköverkko Oy 3,03 Porvoon Sähköverkko Oy 3,12 VERKKO KORPELA OY 2,84 Mäntsälän Sähkö Oy 2,21 Nurmijärven Sähkö Oy 2,12 VERKKO KORPELA OY 3,05 Inergia Oy 3,12 Kymenlaakson Sähkö Oy 2,86 Joroisten Energialaitos 2,23 Mäntsälän Sähkö Oy 2,13 Joroisten Energialaitos 3,08 Rantakairan Sähkö Oy 3,13 Nurmijärven Sähkö Oy 2,86 Porvoon Sähköverkko Oy 2,23 Savon Voima Oyj 2,17 Alajärven Sähkö Oy 3,09 Utsjoen Sähköok 3,15 Mäntsälän Sähkö Oy 2,86 Nurmijärven Sähkö Oy 2,23 Joroisten Energialaitos 2,20 Nurmijärven Sähkö Oy 3,18 Iitin Sähkö Oy 3,17 Nykarleby Affärsverk 2,86 Iitin Sähkö Oy 2,30 Iitin Sähkö Oy 2,22 Sallila Energia Oy 3,19 Vakka-Suomen Voima Oy 3,20 Iitin Sähkö Oy 2,86 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 2,31 Porvoon Sähköverkko Oy 2,22 Outokummun Energia Oy 3,20 Sallila Energia Oy 3,21 Iin Energia Oy 2,87 Keuruun Sähkö Oy 2,32 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 2,24 Lammaisten Energia Oy 3,24 Pellon Sähkö Oy 3,25 Vetelin Sähkölaitos Oy 2,89 Nykarleby Affärsverk 2,33 Alajärven Sähkö Oy 2,24 Mäntsälän Sähkö Oy 3,26 Tornionlaakson Sähkö Oy 3,25 Rantakairan Sähkö Oy 2,90 Lammaisten Energia Oy 2,34 Nykarleby Affärsverk 2,24 Iin Energia Oy 3,28 Vetelin Sähkölaitos Oy 3,27 Sallila Energia Oy 2,94 Joutsenon Energia Oy 2,36 Jylhän Sähköosuuskunta 2,25 Lehtimäen Sähkö Oy 3,30 Iin Energia Oy 3,27 Alajärven Sähkö Oy 2,96 Vakka-Suomen Voima Oy 2,37 Joutsenon Energia Oy 2,27 Vetelin Sähkölaitos Oy 3,36 Alajärven Sähkö Oy 3,27 Vimpelin Voima Oy 2,98 Alajärven Sähkö Oy 2,38 Lammaisten Energia Oy 2,28 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 3,36 Lammaisten Energia Oy 3,28 Parikkalan Valo Oy 2,99 Jylhän Sähköosuuskunta 2,40 Vatajankosken Sähkö Oy 2,29 Keuruun Sähkö Oy 3,42 Nykarleby Affärsverk 3,32 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 2,99 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 2,41 Keuruun Sähkö Oy 2,31 Nykarleby Affärsverk 3,42 Asikkalan Voima Oy 3,32 Jylhän Sähköosuuskunta 3,00 Järvi-Suomen Energia Oy 2,41 Sallila Energia Oy 2,32 Asikkalan Voima Oy 3,43 Hiirikosken Energia Oy 3,34 Kronoby Elverk 3,01 Sallila Energia Oy 2,45 Vakka-Suomen Voima Oy 2,34 Vattenfall Verkko Oy 3,43 Herrfors Oy Ab 3,37 Keuruun Sähkö Oy 3,03 Iin Energia Oy 2,46 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 2,34 Fortum Sähkönsiirto Oy 3,43 Tenergia Oy 3,46 Vakka-Suomen Voima Oy 3,06 Vetelin Sähkölaitos Oy 2,51 Järvi-Suomen Energia Oy 2,37 Leppäkosken Sähkö Oy 3,43 Mäntsälän Sähkö Oy 3,51 Lammaisten Energia Oy 3,07 Vattenfall Verkko Oy 2,52 Vattenfall Verkko Oy 2,42 Utsjoen Sähköok 3,44 Lehtimäen Sähkö Oy 3,51 Utsjoen Sähköosuuskunta 3,08 Fortum Sähkönsiirto Oy 2,52 Iin Energia Oy 2,42 Vakka-Suomen Voima Oy 3,45 Parikkalan Valo Oy 3,52 Vattenfall Verkko Oy 3,10 Vatajankosken Sähkö Oy 2,52 Vetelin Sähkölaitos Oy 2,47 Parikkalan Valo Oy 3,47 Jylhän Sähköosuuskunta 3,53 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 3,10 Parikkalan Valo Oy 2,55 Parikkalan Valo Oy 2,48 Iitin Sähkö Oy 3,48 Järvi-Suomen Energia Oy 3,54 Asikkalan Voima Oy 3,11 Savon Voima Oyj 2,55 Kainuun Energia Oy 2,48 Joutsenon Energia Oy 3,51 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 3,54 Vatajankosken Sähkö Oy 3,13 Rantakairan Sähkö Oy 2,60 Fortum Sähkönsiirto Oy 2,51 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 3,52 Outokummun Energia Oy 3,54 Joutsenon Energia Oy 3,14 Herrfors Oy Ab 2,64 Vimpelin Voima Oy 2,53 Jylhän Sähköosuuskunta 3,53 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 3,54 Fortum Sähkönsiirto Oy 3,15 Vimpelin Voima Oy 2,66 Herrfors Oy Ab 2,55 Hiirikosken Energia Oy 3,55 Vattenfall Verkko Oy 3,56 Inergia Oy 3,18 Paneliankosken Voima Oy 2,68 Rantakairan Sähkö Oy 2,57 Järvi-Suomen Energia Oy 3,57 Kronoby Elverk 3,57 Savon Voima Oyj 3,22 Kokemäen Sähkö Oy 2,77 Paneliankosken Voima Oy 2,67 Vimpelin Voima Oy 3,57 Jeppo Kraft Andelslag 3,57 Joroisten Energialaitos 3,26 Kainuun Energia Oy 2,77 Jeppo Kraft Andelslag 2,68 Vatajankosken Sähkö Oy 3,58 Joutsenon Energia Oy 3,61 Hiirikosken Energia Oy 3,28 Jeppo Kraft Andelslag 2,77 Kuoreveden Sähkö Oy 2,71 Kronoby Elverk 3,61 Fortum Sähkönsiirto Oy 3,62 Koillis-Lapin Sähkö Oy 3,29 Kuoreveden Sähkö Oy 2,95 Kokemäen Sähkö Oy 2,76 Herrfors Oy Ab 3,67 Vimpelin Voima Oy 3,65 Herrfors Oy Ab 3,30 Lankosken Sähkö Oy 3,07 Lankosken Sähkö Oy 2,96 Savon Voima Oyj 3,68 Vatajankosken Sähkö Oy 3,67 Yli-Iin Sähkö Oy 3,30 Esse Elektro-Kraft Ab 3,28 Esse Elektro-Kraft Ab 3,19 Yli-Iin Sähkö Oy 3,73 Yli-Iin Sähkö Oy 3,83 Jeppo Kraft Andelslag 3,31 Asikkalan Voima Oy Asikkalan Voima Oy Paneliankosken Voima Oy 3,74 Kainuun Energia Oy 3,83 Järvi-Suomen Energia Oy 3,32 Enontekiön Sähkö Oy Enontekiön Sähkö Oy Jeppo Kraft Andelslag 3,75 Kokemäen Sähkö Oy 3,87 Kokemäen Sähkö Oy 3,45 Hiirikosken Energia Oy Hiirikosken Energia Oy Lankosken Sähkö Oy 3,85 Paneliankosken Voima Oy 4,06 Kainuun Energia Oy 3,49 Koillis-Lapin Sähkö Oy Koillis-Lapin Sähkö Oy Kokemäen Sähkö Oy 3,90 Savon Voima Oyj 4,08 Paneliankosken Voima Oy 3,51 Kronoby Elverk Kronoby Elverk Kainuun Energia Oy 3,90 Esse Elektro-Kraft Ab 4,12 Esse Elektro-Kraft Ab 3,60 Lehtimäen Sähkö Oy Lehtimäen Sähkö Oy Esse Elektro-Kraft Ab 4,03 Enontekiön Sähkö Oy 4,47 Lankosken Sähkö Oy 4,10 Muonion Sähköok Muonion Sähköok Kuoreveden Sähkö Oy 4,24 Lankosken Sähkö Oy 4,64 Enontekiön Sähkö Oy 4,10 Utsjoen Sähköosuuskunta Utsjoen Sähköosuuskunta Enontekiön Sähkö Oy 4,29 Kuoreveden Sähkö Oy 4,71 Kuoreveden Sähkö Oy 4,28 Yli-Iin Sähkö Oy Yli-Iin Sähkö Oy 3,06 3,12 2,86 2,20 2,12 3,57 3,57 3,25 2,55 2,48 3,35 3,39 3,04 2,39 2,30

7 Kylmäkäynnistys tekee kodinkoneille hallaa Lämmitä mökki kesään Poskipäillä lämmittävä kevätaurinko saa innokkaimmat mökkiläiset suunnittelemaan jo kesäkauden avausta. Talviunessaan vielä uinuvaa mökkiä ei kuitenkaan pidä ravistella hereille kovakouraisesti. Kylmillään olleen mökin on annettava lämmetä kesään, neuvoo verkostoinsinööri Ari Koskinen. Teksti: Kati Kinnunen Kuva: Credinet Oy Herkimmät sähkölaitteet, kuten jääkaappi, televisio ja radio, voivat rikkoutua, jos ne otetaan käyttöön kylmiltään. Lämpövaihtelun vuoksi pintakosteiden laitteiden pitäisi antaa kaikessa rauhassa lämmetä ja kuivua ennen käyttöä, sanoo Koskinen. Rikkoutumisen vaara on sitä suurempi, mitä iäkkäämmästä sähkölaitteesta on kyse. Koskinen kehottaakin harkitsemaan, onko mökki sittenkään oikea paikka muusta käytöstä poistetuille kodinkoneille. Pieni peruslämpö riittää Sähkölaitteiden kannalta paras ratkaisu olisi, että mökillä pidettäisiin ympäri vuoden pientä peruslämpöä. Koskisen mukaan jo viiden asteen lämpötila riittää. Uudet sähköpatterit ovat niin turvallisia ja energiataloudellisia, että patterit voi hänen mukaansa huoletta jättää päälle, vaikkei mökillä joka viikko käytäisikään. Paikalla-pois -kytkimellä varustettu sähköjärjestelmä takaa, että sähköt on katkaistu niistä kohteista, joissa sitä ei tarvita mökin ollessa tyhjillään. Sähkölämpö voidaan tarvittaessa myös automatisoida. Pöly ei nykyaikaisia, suljettuja pattereita vaivaa, mutta sen sijaan pieni silmäys kutsumattomien vieraiden varalta on aina paikallaan, kun mökille tullaan pitkän ajan jälkeen. Ensimmäiseksi kannattaa tehdä silmämääräinen tarkistus, että kaikki johdot ja laitteet ovat kunnossa. Esimerkiksi hiiret, oravat ja tikat saattavat tehdä mökillä tuhojaan, Koskinen muistuttaa. Kevät on uusien asennusten aikaa Jos kaikki on päällisin puolin kunnossa, mökkiläinen voi hyvillä mielin ryhtyä miettimään vaikkapa uusien pistorasioiden paikkaa. Kevät on Ari Koskisen mukaan otollisinta aikaa toteuttaa talven aikana kypsyneet ajatukset mökin lisäsähköistyksestä. Nyt asentajilla on hyvää aikaa tulla tekemään lisäasennuksia. Juhannuksena heitä voi olla jo vaikeampi saada kiinni. Sähköistystarpeista kannattaa keskustella myös mökkinaapureiden kanssa. Kun useita vapaa-ajanasuntoja sähköistetään samanaikaisesti, saadaan työ tehtyä mahdollisimman taloudellisesti. KORPELA PLUS 1/2007 7

8 Minkä väristä sähkö on? Oikeastaan sähkö on näkymätöntä voimaa, jota virtaa arjessamme monissa muodoissa. Onko se siis väritöntä? Sähköä tuotetaan ja käytetään monilla eri tavoilla. Se on mukana elämässämme monella tavalla, siksi voidaan ajatella, että sähkölläkin voi olla väri melkein mikä väri tahansa! s tu nen ahdi oleva piirtä saa la Puna jähd Läh on na Teksti: Heidi Kääriälä Kuva: Ingram Publishing Värikartoista saattaa löytyä voimakkaan sininen sävy, jota kutsutaan myös sähkönsiniseksi. Toisaalta ekologisesti tuotettua sähköä voidaan sanoa vihreäksi energiaksi. Jollekin sähkö edustaa aineettomuutta, jonka vuoksi sähkö voisi olla väriltään vaikkapa valkoista. Joillakin meistä taas sähkö yhdistyy mielikuvaan iskevästä kipinästä - keltaisesta. Toisille sähkö edustaa voimaa, jonka vuoksi voimme kuvitella sähkön värin vaikkapa punaiseksi. Tai violetiksi. Tai oranssiksi. Jos meillä ei olisi sähköä, elämä olisi täällä Suomessa melkoisen pimeää, suorastaan mustaa. Oikeastaan sähköhän voi olla minkä väristä tahansa. Mutta mitä erilaiset värit sitten oikein kertovat? Ei väriä ilman valoa, ei valoa ilman sähköä Jos väriä tarkastellaan ilmiönä, sen perusedellytys on valo. Nykypäivänä ja varsinkin näin talviaikaan voidaan sanoa, että valon edellytys on sähkö. Ainakaan meidän jokapäiväiset värimme eivät olisi yhtä kirkkaita ilman sähköä. Valkoinen valo on oikeastaan kirjo eri värejä se on spektri, joka taittuu luonnossa sateenkaaressa ja keinotekoisesti prismassa. Valon aallonpituuden perusteella värien järjestys on punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen ja violetti. Väri muodostuu valon KORPELA PLUS 1/2007 imeytymisen ja heijastumisen yhteisvaikutuksesta. Jos kohde imee kaikki muut aallonpituudet ja heijastaa vaikkapa vain sähkönsinistä väriä näyttää esine silloin sähkönsiniseltä. Kylmää vai lämmintä? Lähellä vai kaukana? Sininen, punainen ja keltainen ovat päävärejä. Pääväreistä kahta sekoittamalla saadaan välivärit violetti, oranssi ja vihreä. Päävärit ja välivärit jakautuvat puolestaan eri sävyihin. Jos haluat selvittää jonkun esineen vastavärin, käytä tätä vastaväritaikaa: Aseta esine valkoista taustaa vasten. Tuijota esinettä noin minuutti tai niin pitkään kuin voit silmiä räpäyttämättä. Ota sitten esine pois valkoisen taustan edestä, niin taustaan muodostuu optisena harhana esineen muotoinen väriläiskä, joka on esineen vastaväriä. Entäpä onko sähkö kylmää vai lämmintä? Toisaalta sähkö tuo monen kotiin lämmön, toisaalta ilman sähköä, emme voisi pakastaa tai säilöä ruokia. Värien maailmassakin puhutaan usein kylmistä ja lämpimistä väreistä. Kylmien värisävyjen on todettu etäännyttävän, lämpimien lähestyvän. Perusväreittäin sininen ja vihreä ovat etäisimmät, oranssi, ruskea ja violetti läheisimmät värit. Keltainen ja punainen sijoittuvat välimaastoon. Lähteet: Opetushallituksen Etälukion kuvaamataiteen verkkomateriaali,

9 Punainen Punainen viestii meille rakkautta ja intohimoa (tuli), vaaraa, kieltoja (liikennemerkkien kieltoväri) ja väkivaltaa (veri). Punaieen on liitetty vitaalisuus ja voima. Se kiihottaa nteita, jopa ruokahalua voimakkaasti. Toisaalta punailiitetään myös toimintavalmiuteen, levottomuuden, stuneisuuteen ja kärsimiseen. Punaisen on todettu n ensimmäinen väri, jonka lapset käyttävät loppuun essään. Joidenkin tutkimusten mukaan punainen pset vihaiseksi, aikuisten mielestä se on iloinen väri. isella villalla on parannettu kipeää kurkkua ja nyryksiä. Punaiseen väriin on aina liitetty taikavoimia. es kaikissa kulttuureissa sota- ja metsästysaseet maalattu punaisella. Useissa myyteissä puinen on liittynyt salatieteisiin ja noituuteen. Punaista pidetään ulospäinsuuntautuneiden ja aggressiivisten ihmisten värinä. Se edustaa rohkeutta, vahvuutta, päättäväisyyttä ja intohimoa. Keltainen Keltainen on ristiriitainen väri. Kirkas keltainen liitetään positiivisuuteen, onnellisuuteen, lämpöön ja viisauteen, mutta toisaalta myös sairauteen, vaaraan sekä petollisuuteen. Räikeä keltainen yhdistetään usein mustasukkaisuuteen ja kateuteen. Keltaisen assosiointi sairauksiin johtunee siitä, että usein ihon kellertävyys on sairauden merkki. Keltaisia lippuja onkin käytetty karanteenin ja epidemioiden symboleina. Keltaisen vaikutusta ihmiseen on tutkittu: keltainen aiheuttaa päänsärkyä ja jännitystä. Keltainen saattaa jopa ärsyttää silmiä. Toisaalta keltaisen on sanottu parantavan muistia, arvostelukykyä ja päätöksentekokykyä. Lapset tunnistavat ensimmäisenä keltaisen. Keltainen kiinnittää huomion parhaimmin ja sanotaan, että keltaiset kukat talon edustalla auttavat myymään talon. Keltaisiin pukeutuvat ihmiset ovat aktiivisia ja etsivät haasteita. Oranssi Sanotaan, että oranssi vaikuttaa kaikkein kuumimmalta väriltä. Oranssin on havaittu lisäävän ruokahalua. Oranssiin liitetään sanoja kuten voima, menestys, viehätysvoima, vetovoima, auktoriteetti ja ilo. Joissakin tutkimuksissa on huomattu, että oranssi auttaa lapsia muistamaan paremmin. Oranssi kertoo elinvoimasta, suoraviivaisuudesta ja itsekeskeisyydestä. Oranssi kertoo myös tehokkuudesta. Hollannissa oranssi on aina ollut suosittu väri, sen sijaan Amerikassa oranssi on ollut vähiten suosituin väri. Oranssi yhdistetään halpuuteen. Värimielikuvia Sininen Siniseen liitetään lempeä ja rauhallinen elämänasenne. Lähes kaikissa länsimaisissa kulttuureissa sinistä on pidetty hiljaisuuden ja tietyn surun, ehkä ennemminkin kaipauksen värinä. On jopa väitetty, että indigovärjärit olivat erityisen taipuvaisia melankoliaan. Siniseen on liitetty myös mm. puhtaus ja keveys ja sen katsotaan viittavan kaikista väreistä selvimmin henkisyyteen. Sinisen uskotaan vaikuttavan hillitsevästi tunteisiin ja vietteihin. Joihinkin vankiloihin on rakennettu sinisiä huoneita rauhoittamaan aggressiivisuutta. Sininen on myös turvallisuuden, virallisuuden ja parantamisen väri. Ennen aikojaan syntyneitä keltaisia lapsia hoidetaan sinisellä valolla. Sinisen valon vaikutusta on tutkittu tieteellisesti ja sen teho on tunnustettu. Vihreä Violetti Violetti ilmaisee viisautta ja rakkautta. Sitä pidetään myös eron, irtautumisen ja leskeyden värinä. Joskus violettiin pukeutumista on pidetty osoituksena huonosta mausta, eikä se vieläkään ole vaatteiden värinä kovin yleinen. Violetti kaikkine alasävyineen liitetään joskus valtauskontojen vastaisiin liikkeisiin ja pakanallisuuteen. Vihreä liitetään kateuteen, mutta myös elinvoimaan ja hedelmällisyyteen. Nykyään vihreä yhdistetään ekologisiin näkökohtiin. Vihreä on ihmissilmälle kaikkein rauhallisin väri, ja saa ihmiset tuntemaan olonsa turvallisiksi ja hoivatuiksi. Vihreä on samalla kliinisyyden ja puhtauden väri; leikkaussalien ja hoitohenkilökunnan vaatteissa vihreä on suosittu väri. Vihreällä sanotaan myös olevan parantavia voimia. Värinä vihreä viestii sitkeydestä, ylpeydestä, muutosvastaisuudesta ja pysyvyyden tavoittelusta sekä ylemmyydentunteesta luvulta lähtien vihreä liitettiin paholaiseen, nykyään muuhun outoon, kuten pieniin vihreisiin marsilaisiin. Usein vihreä koetaan myös lupana - tämä asetelma on esimerkiksi liikennevaloissa. Vihreä on symboli raa alle tai uudelle. 9 KORPELA PLUS 1/2007 9

10 Liittymismaksujärjestelmä uudistui Teksti ja kuva: Heidi Kääriälä Kaavio: Verkko Korpela Oy Verkko Korpela Oy:n uudet liittymismaksut ovat olleet voimassa tämän vuoden alusta lähtien. Liittymismaksujärjestelmää on selkiytetty aikaisemmasta. Suurin osa asiakkaista saa liittymän hinnaston mukaisella hinnalla. Uudistuksen hinnoittelu on yksittäiselle asiakkaalle selkeämpi, Verkko Korpela Oy:n verkostoinsinööri Ari Koskinen sanoo. Energiamarkkinavirasto (EMV) on valtion instanssi, joka valvoo Suomessa muun muassa sähköntuotantoalaa. Liittymämaksujärjestelmän uudistus perustuukin EMV:n pyyntöön, joka esitettiin kaikille Suomen verkkoyhtiöille viime syksynä liittymismaksuehtojen yhtenäistämisestä, tasapuolistamisesta ja selkiyttämisestä. Aikaisemmin useat verkkoyhtiöt laskivat liittymismaksun kullekin asiakkaalle erikseen ja hinnoittelussa oli verkkoyhtiöiden välillä suuriakin eroja. Uuden liittymämaksujärjestelmän onkin tarkoitus olla helpommin ymmärrettävä asiakkaalle ja saattaa kaikki sähköverkon käyttäjät tasavertaisempaan asemaan. Vyöhykkeitä tarkistetaan aika ajoin ja muutoksia tehdään tarvittaessa. Esimerkiksi, jos kaava-alueet laajenevat uuden rakentamisen myötä, voidaan vyöhyketyyppi muuttaa. Kustannukset tarkistetaan aina liittymäkohtaisesti. 10 KORPELA PLUS 1/ Etäisyys on olennainen hintatekijä Etäisyys on verkkoasioissa hinnoittelun kannalta olennaista, sillä jännite heikkenee, mitä pitempi kaapeli on ja pitkillä matkoilla on käytettävä vahvempaa kaapelia. Myös sulakkeen koolla on merkitystä hintaan. Nämä tekijät nostavat liittymän kustannuksia erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Toisaalta, kun verkkoa rakennetaan, puhutaan todella pitkäaikaisista investoinneista. Verkon käyttöikä on yli 30 vuotta. Jakeluverkon rakentaminen väljemmin asutuille pienille paikkakunnille ja haja-asutusalueille on yksinkertaisesti kalliimpaa, sillä rakennuskustannukset tulevat harvempien käyttäjien maksettaviksi. Esimerkiksi Verkko Korpela Oy:llä on verkostoa lähes saman verran kuin Helsingin kaupungin verkkoyhtiöllä, mutta koska täällä verkostoa kohden on vähemmän käyttäjiä, myös kustannukset asiakasta kohti ovat korkeammat, Koskinen selventää. Uudistuneet vyöhykkeet entistä selkeämpiä Etäisyys on verkkoasioissa hinnoittelun kannalta olennaista, sillä jännite heikkenee, mitä pitempi kaapeli on ja pitkillä matkoilla on käytettävä vahvempaa kaapelia, toteaa verkostoinsinööri Ari Koskinen. Verkko Korpela Oy:n tämän hetkinen hinnoittelu jakautuu seuraavien vyöhykemallien mukaisesti: Vyöhyke 1: Kuntien keskustaajamien yhtenäiset kaava-alueet. Tähän vyöhykkeeseen liittyy vuosittain noin 30 prosenttia uusista liittymistä. Vyöhyke 1 on edullisin, sillä verkoston kustannukset voidaan pitää tiheään asutuilla alueilla pienempinä. Vyöhyke 2: Sulakekoko on enintään 50 ampeeria ja etäisyys liittymäkohtaan on korkeintaan 500 metriä (linnuntietä). Mikäli ampeerikoko nousee, hinta katsotaan rakentamis- ja vahvistamiskustannusten perusteella, hinnan ollessa kuitenkin enintään vyöhyke 2 mukainen. Vyöhyke 2+: Sulakekoko on enintään 25 ampeeria ja etäisyys liittymäkohtaan on korkeintaan 600 metriä (linnuntietä). Vyöhyke 2+:aan kuuluvat myös kiinteistöt, jotka ovat niin lähellä olemassa olevaa jakeluverkkoa, että kiinteistö voidaan liittää verkkoon teknisten rajoitusten puitteissa. Vyöhyke 3: Muut kuin Vyöhyke 1, 2 tai 2+ kuuluvat alueet. Tällöin liittymismaksu perustuu joko aluehintaan tai tapauskohtaiseen hinnoitteluun. Aluehinta määritetään esimerkiksi kun vyöhyke 3 alueelle voidaan rakentaa jakeluverkkoa samalla kertaa useampaan kohteeseen. Tapauskohtaisesti maksettuihin liittymämaksuihin kuuluu yleensä palautuslauseke, mikä tarkoittaa sitä, että asiakas voi saada myöhemmin osan maksamastaan liittymämaksusta takaisin, mikäli samaan verkostoon liittyy myöhemmin muita käyttäjiä, jotka osaltaan maksavat verkon kustannuksia.

11 Liittymismaksut LIITTYMISMAKSUVYÖHYKKEET Liittymismaksu peritään normaalitapauksissa liittymän pääsulakkeen mukaan. Liittymismaksusta ei peritä arvonlisäveroa. Sulakeperusteinen liittymismaksu Sulakeperusteinen liittymismaksu Pääsulake Vyöhyke 1 Pääsulake Vyöhyke 2 ja 2+ 3x25 A eur 3x25 A eur 3x35 A eur 3x35 A eur 3x50 A eur 3x50 A eur 3x63 A eur 3x63 A eur 3x80 A eur 3x80 A eur 3x100 A eur 3x100 A eur 3x125 A eur 3x125 A eur 3x160 A eur 3x160 A eur 3x200 A eur 3x200 A eur Yli 200 A liittymät tarjouksen mukaan Yli 200 A liittymät tarj. mukaan Yli 200 A liittymän suurentamisesta peritään 66,67 eur/a (1 kw = 1,5 A). Tehoperusteinen liittymismaksu Tehoperusteinen liittymismaksu Vyöhyke 1 Vyöhyke 2 ja 2+ 0,4 jännitetasolla eur/kw 0,4 kv jännitetasolla eur/kw 20 kv jännitetasolla eur/kw 20 kv jännitetasolla eur/kw Liittymismaksuun ei sisälly liittymisjohtoa, talomaadoitusta eikä mitta- ja ohjainlaitteita. 1-vaiheliittymän muuttamisesta 3x25 A liittymäksi peritään 620 eur. Korotettu liittymismaksu peritään 1-vaiheliittymän muuttamisesta 3-vaiheiseksi silloin, kun liittymää varten olevassa verkosto-osassa joudutaan tekemään tätä varten huomattavia muutostöitä. Liittymismaksu määräytyy tällöin tapauskohtaisesti. Tilapäisliittymismaksut Tilapäisliittymismaksut Vyöhyke 1 Vyöhyke 2 ja 2+ Maksu/kk Maksu/vrk Maksu/kk Maksu/vrk 3x25 A 35,58 eur 1,19 eur 3x25 A 43,21 eur 1,44 eur 3x35 A 47,02 eur 1,57 eur 3x35 A 57,19 eur 1,91 eur 3x50 A 62,27 eur 2,08 eur 3x50 A 77,52 eur 2,58 eur 3x63 A 86,42 eur 2,88 eur 3x63 A 106,75 eur 3,56 eur 3x80 A 111,83 eur 3,73 eur 3x80 A 135,98 eur 4,53 eur 3x100 A 141,06 eur 4,70 eur 3x100 A 172,83 eur 5,76 eur 3x125 A 174,10 eur 5,80 eur 3x125 A 214,77 eur 7,16 eur 3x160 A 221,13 eur 7,37 eur 3x160 A 269,42 eur 8,98 eur 3x200 A 274,50 eur 9,15 eur 3x200 A 335,50 eur 11,18 eur Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Lyhin laskutusjakso on viikko. Lisäksi peritään liittymän toimittamisesta aiheutuvat kustannukset. Tilapäisliittymismaksut koskevat liittymiä, jotka voitaisiin toimittaa normaalilla liittymismaksulla. Muut tilapäisliittymät käsitellään tapauskohtaisesti. Liittymän ylläpito Vyöhyke 1 Kuntien keskustaajamien yhtenäiset kaava-alueet kuuluvat vyöhykkeeseen 1, jossa kaikki liittyjät liitetään vyöhykkeen 1 hinnastossa esitetyillä liittymähinnoilla. Vyöhyke 2 Enintään 50 A liittymät, joiden etäisyys liittämiskohtaan on enintään 500 metriä olemassa olevasta muuntamosta. Ei koske aluehinta-alueita eikä muuntopiirejä, joissa on voimassa normaalia kalliimman liittymän maksu. Verkko Korpela Oy valitsee käytettävän rakentamistavan olosuhteiden ja rakentamisperiaatteiden mukaisesti. Yli 50 A liittymissä liittymismaksu määräytyy aina liittymän aiheuttamien rakentamis- ja vahvistamiskustannusten perusteella, kuitenkin vähintään vyöhykkeen II hinnaston mukainen maksu Vyöhyke 2+ Enintään 25 A liittymät, joiden etäisyys liittämiskohtaan on enintään 600 metriä olemassa olevasta muuntamosta. Ei koske aluehinta-alueita eikä muuntopiirejä, joissa on voimassa normaalia kalliimman liittymän palautusehto. Liittymät, jotka voidaan liittää jakeluverkkoon ottaen huomioon liittymien rakentamiselle asetetut tekniset vaatimukset, kuten määräysten edellyttämä mitoitusoikosulkuvirta ja EN mukainen sähkönlaatu, ilman että olemassa olevaan jakeluverkkoon joudutaan tekemään muutoksia. Ei koske aluehinta-alueita eikä muuntopiirejä, joissa on voimassa normaalia kalliimman liittymän palautusehto. Mikäli liittämiskohdassa liittymisehdot ei täyty, mahdollista korotettua liittymismaksua määritettäessä otetaan huomioon kaikki liittämisestä aiheutuvat kustannukset ja normaali alueen II+ liittymismaksu lisättynä mahdollisella korotetulla osuudella. Vyöhyke 3 Muut kuin vyöhykkeisiin 1, 2 ja 2+ kuuluvat alueet Liittymismaksu perustuu joko aluehintaan tai tapauskohtaiseen hinnoitteluun ja on aina vähintään vyöhykkeessä 2 noudatettavan hinnaston suuruinen. Liittymän suurentaminen Liittymää suurennettaessa vyöhykkeillä 1 ja 2 liittymismaksu on uuden ja entisen pääsulakekoon mukaisten liittymismaksujen erotus muutoshetkellä. Muutos yksivaiheisesta kolmivaiheiseksi Muutettaessa liittymää 1-vaiheisesta 3-vaiheiseen liittymään peritään vähintään hinnaston mukainen maksu. Mikäli 1-vaiheisen liittymän muuttamisessa 3-vaiheiseksi rakentamiskustannukset ylittävät taulukon mukaisen lisäliittymismaksun, peritään koko kustannus korotettuna liittymismaksuna. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Jos liittymässä ei ole voimassa olevaa sähkönmyyntisopimusta, peritään liittyjältä liittymän ylläpitomaksu. Liittymä alle 63 A 10,00 eur/kk 63 A ja yli 35,00 eur/kk Pienjänniteteholiittymät Pienjänniteteholiittymissä hinnoittelu on tehopohjaista. Hinnoittelussa on otettu huomioon kapasiteettivaraus olemassa olevasta verkosta. Hinnoittelun lähtökohtana on liittymän rakentamisesta aiheutuneet kustannukset. KORPELA PLUS 1/

12 Teksti ja kuvat: Heidi Kääriälä Meillä pajunkissat, Japanissa kirsikankukat Pääsiäisen tärkein merkitys löytyy kristinuskosta ja Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, mutta uskonnollisten traditioiden lisäksi suomalaisessa pääsiäisessä on paljon muitakin perinteitä. Trullit käyvät virpomassa ihmisten ovilla ja Pohjanmaalla poltetaan kokkoja. Pääsiäismunia maalataan ja pajunkissoja haetaan luonnosta koristeiksi. Pitkän talven jälkeen pääsiäinen mielletään usein myös tärkeäksi kevään juhlaksi. voi katsoa jopa kirsikankukka ennusteita. Koska kirsikankukka on yksi maan symboleista, puita löytyy Japanissa kaikkialla. Maisemat ovat uskomattoman kauniita huhtikuun alkupuolella puiden puhjetessa kukkaan. Kukinnot kestävät vain noin viikon, jonka jälkeen terälehdet varisevat puista kuin lumisade. Ei-kristityissä maissa pääsiäinen on vieras käsite. Kevään tuloa juhlitaan kuitenkin muuallakin. Kun me täällä Suomessa käymme huhtikuun alussa pääsiäisenviettoon, Japanissa keräännytään ihastelemaan kirsikankukkia Hanami on japaninkielinen nimitys kirsikankukkien katselun yhteydessä vietetylle piknikille. Hana tarkoittaa kukkaa, mi merkitys on katsoa. Japani on kuuluisa kauniista kirsikankukistaan keväisin ja juuri tuohon aikaan maa vetää paljon myös ulkomaisia turisteja ihastelemaan kukkivia puita ja maan viehättävää kulttuuria. Myös japanilaiset itse keskittyvät nauttimaan kirsikankukista. Melkein jokainen japanilainen osallistuu Hanamiin ystäviensä, työtovereidensa tai sukulaistensa kanssa. Ruokakulttuuri on korkeassa arvossa Japanissa, joten ruoka on tärkeää myös Hanami-piknikeillä. Ihmiset pakkaavat mukaansa erilaisia perinteisiä japanilaisia herkkuja, kuten riisikakkuja tai jopa pienen kenttägrillin lähtiessään kirsikankukkia katselemaan. Kukkivien puiden alle levitetään viltti, ruoat ja juomat kaivetaan esille ja näin saadaan monta tuntia vierähtämään leppoisasti. Japanilaisen sanonnan mukaan sanotaankin joskus, että ruoka ja juoma ovat melkein kirsikankukkia tärkeämpiä. Kirsikankukkia mennään katsomaan myös iltaisin, jolloin puihin on sytytetty paperilyhtyjä valaisemaan herkkiä terälehtiä. Kirsikankukinta-aikaan kukintojen etenemistä seurataan tarkkaan ja televisiosta Peuran poikanen syömässä maahan varisseita kirsikankukan terälehtiä. Taustalla näkyy pinkkejä paperilyhtyjä muistona hanamipiknikiltä. Japanissa kirsikankukat ovat täydessä loistossaan huhtikuun alussa. 12 KORPELA PLUS 1/2007

13 NÄIN TÄYTÄT MITTARI- LUKEMAN ILMOITUSKORTIN Yksiaikamittarin lukeminen Mittari, jossa laskulaitteessa on desimaalipilkku Merkitse lukema kortissa olevaan II-lukeman kohtaan. Merkitse korttiin vain pilkun vasemmalla puolella olevat numerot. Mittari, jossa laskulaitteessa ei ole desimaalipilkkua Merkitse lukema kortissa olevaan II-lukeman kohtaan. Merkitse korttiin kaikki numerot, viimeiseksi numeroksi se numero, joka näkyy luentahetkellä parhaiten. Elektroniikan ihmemaan sähköfaktoja: Usein sanotaan, että Japani on ehdoton edelläkävijä elektronisten sovellusten ja tekniikan käyttöönotossa. Erilaisten sähkölaitteiden ja teknisten sovellusten hyötykäyttö on todella pitkällä. Sähköä Japanissa tuotetaan lauhdesähkönä (hyötysähkö) 68,1 prosenttia, ydinvoimalla (21,9 %), vesivoimalla (9,5 %) ja muilla keinoilla (0,4 %). Tarkasta myös, että mittarinlukeman ilmoituskortissa oleva mittarinumero on sama kuin omassa mittarissasi. Näin lukema kohdistuu oikeaan mittariin. KORPELA PLUS 1/

14 Teksti: Heidi Kääriälä Kuva: Credinet Oy Piirrokset: Tukes Sähkötyöt on aina viisainta jättää ammattilaiselle. Joitain yksikertaisia sähkön käyttöön liittyviä toimenpiteitä voi kuitenkin tehdä tavallinenkin sähkönkäyttäjä itse, mikäli on etukäteen perehtynyt asiaan kunnolla ja hankkinut tarvittavat ohjeet ja välineet. Tee aina sähkölaitteisiin kohdistuvat työt jännitteettöminä irrotettuasi laitteen pistorasiasta, katkaistuasi virran joko pääkytkimestä tai poistettuasi sulakkeen. Hanki töitä varten riittävät ohjeet, käytä kunnollisia työkaluja ja usein myös jännitteenkoetinta. Mitä sähkötöitä saa tehdä itse? Ulkona paukkuu tulipalopakkanen ja sisälläkin paleltaa. Haet varastosta lisälämmityslaitteen, mutta kun kytket sen pistorasiaan, koko huone pimenee. Poltit juuri sulakkeen. Sulakkeen voi vaihtaa kuka tahansa itse olipa kyseessä sitten asunnon sulake, automaattisulakkeen asettaminen toimintaan tai valonsäätimessä olevan sulakkeen vaihto. Naputtelet töitä kotona työpöydän äärellä, mutta loisteputkilamppu simahtaa kesken töiden. Kattoon on vaihdettava uusi lamppu ja sytytin. Sisustusbuumi iski. Nyt pitäisi saada tämä uusi varjostin kattoon. Onkos tässä töpseli vai sokerinpala Sekä sokerinpalalla että pistotulpalla varustetun valaisimen saa laittaa kattoon itse. Valaisinliitinpistorasian saa asentaa itse sokeripalan tilalle KORPELA PLUS 1/2007 Valaisimen lamppujen tai sytyttimien vaihtaminen on myös sallittu toimenpide Matti tai Maija Meikäläiselle. Mitäs tälle lampun pistokkeelle on tapahtunut? Nyt tuli töpselinvaihdon paikka. S ä h k ö l a i t t e e n liitäntäjohdon tai pistotulpan saa vaihtaa itse. Myös jatkojohdon voi korjata tai tehdä. Myös valaisimien k y t k i m e n saa vaihtaa o m a t o i m i - sesti. Ole tarkkana! Maalaushommat pitää saada tehtyä viimeisen päälle huolellisesti. Nuo pistorasiat ovat vain vähän tiellä. Jännitteettömät pistorasiat voi irrottaa tai rikkoutuneet kannet korvata uusilla. Lisäksi tavallinen sähkönkäyttäjä voi asentaa antennin, vaihtaa tietokoneen piirikortin, tehdä elektronisia pikkutöitä harrasteena, korjata sähkölaitteen mekaanisia osia, purkaa jännitteettömiksi tehtyjä sähköasennuksia tai kaivaa kaapeliojaa tai vetää kaapelia itse. Hyviä neuvoja ja tarkkoja ohjeita luvallisten sähkötöiden tekemiseen löydät Kodin sähköturvallisuusoppaasta osoitteessa:

15 Eila tekee kierrätyksestä oholampilaisten eläkeläisten Eila Tja Eero Jämsän koti on täynnä kauniita käsitöitä. Eilalle käsitöiden tekeminen on ollut hänen rakkain harrastuksensa aina. Hän oppi paljon mummoltaan; esimerkiksi perinteisten neulevanttuiden tekoon isoäiti opasti kädestä pitäen. Tämä neulakin on sieltä perintönä. Mummun miehen isä oli kellovaluri ja valoi tämän neulan mummulle, jolta sain sen sitten perinnöksi, Eila kertoo menossa olevia vanttuita esitellen. Eila on itse puolestaan opettanut neulevanttuiden tekemistä siskoilleen ja kansalaisopiston piireissä Oulaisissa ja Toholammilla sekä Oulaisten Wanhan Woiman -päivillä useampana kesänä. Perinteisen käsityön mallin mukaisia vanttuita on löytynyt muinaishaudoista, joten tekniikka on aikojen takaa ja perinteen vaaliminen siksikin tärkeää. Vastapainoksi Eila tekee myös hyvin nykyaikaisia käsitöitä. Eila nimittäin osaa yhdistää kierrättämisen ja käsityöt yhteen. Hänen käsissään muovipusseista syntyy säänkestäviä pöytäliinoja vaikkapa parvekkeen tai terassin pöydälle. Huikeinta kierrätystaidetta esittävät kuitenkin Eilan vanhoista villavaatteista muuntamat vihkimatot. Tätini vihkimatosta minulle oli jäänyt mieleen kaunis malli ja muutenkin mielessä kyti ajatus samanlaisen maton tekemisestä. Sitten kerran taidetta Teksti ja kuvat: Heidi Kääriälä minulla välähti, Eila kertoo. Silloin hän alkoi purkaa vanhoja käsinkudottuja käyttämättömäksi jääneitä villavaatteita ja teki purkamastaan langasta ompelukoneen avulla tädin maton mallia mukaillen varsinaisen kierrätyksen kukan. Täyteläisissä väreissä hehkuva matto on ilo silmälle ja ympäristölle. Vaikka matto näyttää käsityönä haasteelliselta, ei sen takana piilevä tekniikka ole kuitenkaan kovin vaikea. Tekoon tarvitaan kaksinkertainen aluskangas, johon aletaan ommella purettua lankaa vyyhteinä kiinnittämällä vyyhden keskiosa ompelukoneen tikillä alustaan. Tuloksena on upeita ja muhkeita seinäkankaaksi, matoksi tai vaikkapa tyynyksi käypiä kierrätystöitä. Töillään Eila on ollut mukana siskonsa kanssa järjestämässä yhteisnäyttelyssä Toholammin kirjastossa viime kesänä. Minä olen jäänyt tähän ihan koukkuun. Nytkin odotan vain kevättä, että pääsen ulos pöllyttämään lankoja, Eila tunnustaa. Sillä välinkin tekeillä on kuitenkin koko ajan jotakin. Tällä hetkellä menossa on leveä pellavaliina, jota Eila paukuttelee kangaspuillaan melkein metrin päivävauhtia. Olen katsonut nurkkasilmällä, että kun se katsoo televisiosta Kauniita ja rohkeita, niin sillä on silloinkin aina joku käsityö käsissä. Aina pitää olla sormille puuhaa, huomauttaa myös aviomies Eero. KORPELA KORPELAN VOIMA KUNTAYHTYMÄKONSERNIN ASIAKASLEHTI Nro 1 / 07, 9. vuosikerta ISSN Julkaisija: Korpelan Voima Painos: kpl Vastaava toimittaja: Margetta Santala Toimittaja: Heidi Kääriälä Ulkoasu: Tiina Fors / Taikahattu Kannen kuva: Credinet Oy Paino: Art-Print Oy 2007 Osoitelähde: Korpelan Voiman asiakasrekisteri KORPELA PLUS 1/

16 LUKIJAKILPAILU Nimi: Osoite: Puh. Palkitsemme kuusi sanan ratkaisijaa 15 eurolla, joka hyvitetään sähkölaskussa. Postita tämä sivu vastauksineen mennessä osoitteella Korpelan Voima, PL 13, Kannus. Kuoreen merkintä "lukijakilpailu". 16 KORPELA PLUS 1/2007