TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO Liite 1 Alueosasto Neuvotteleva virkamies Elina Isoksela

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO Liite 1 Alueosasto Neuvotteleva virkamies Elina Isoksela VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUK- SISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Esityksen keskeinen sisältö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 5 :n mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi hoitaa tehtäviä myös useamman kuin yhden ELY-keskuksen toimialueella, jos toimialueen laajentamisella voidaan tehostaa keskusten toimintaa ja valtion henkilöstö- ja muiden voimavarojen käyttöä, parantaa palvelujen saatavuutta, edistää alueen suomen- ja ruotsinkielisen sekä saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisen vähemmistön kielellisten oikeuksien toteutumista tai turvata tehtävissä tarvittavan erityisasiantuntemuksen saatavuus taikka toimialueen laajentaminen on tarkoituksenmukainen muun vastaavan syyn vuoksi. Vastuualueiden sijoittumisesta ELYkeskuksiin ja keskusten toimialueen laajentamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ehdotuksessa esitetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1392/2014) muuttamista sellaisena kuin se on asetuksessa (445/2015). Asetusta muutettaisiin eräiden elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen sekä liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävien keskittämiseksi muutamien ELY-keskusten hoidettavaksi tai yhdessä ELY-keskuksessa valtakunnallisesti hoidettavaksi. Palkkaturvatehtävät ja TE-toimistojen oikeudellinen ohjaus työttömyysturvalakia, vuorotteluvapaalakia ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia koskevissa asioissa keskitettäisiin valtakunnallisesti Uudenmaan ELY-keskuksen hoidettavaksi. Pohjois-Savon ELY-keskuksen valtakunnalliseksi tehtäväksi keskitettäisiin mehiläistalouden pesäkohtaisia tukia koskevat tehtävät lukuun ottamatta tukien valvontatehtäviä. Pirkanmaan ELY-keskukseen keskitettäisiin lisää valtakunnallisia tienpidon tehtäviä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen valtakunnallisiksi tehtäviksi keskitettäisiin 1) EU:n yhteisen kalastuspolitiikan valvontaa, kaupallisen kalastajan rekisteröintiä ja kalojen maantuontilupia koskevat tehtävät sekä 2) maanteiden päivittäisen kunnossapidon alueurakoiden kilpailuttamista ja hankintapäätösten tekemistä koskevat tehtävät. Päivittäisen kunnossapidon alueurakoiden sopimuksiin sisältyvät muun muassa talvikunnossapito (lumen auraus, liukkauden torjunta, polanteiden poisto), liikenneympäristön hoito (niittotyöt, vesakonraivaukset) ja sorateiden hoito (tasaaminen ja pölynsidonta). ELY-keskuksille kuuluvat tehtävät maanteiden kunnossapidon ja rakennuttamisen kilpailuttamisen (pois lukien valtakunnallisesti Varsinais-Suomen ELY-keskukseen keskitetyt päivittäisen kunnossapidon alueurakoiden kilpailuttamista ja hankintapäätöstä koskevat tehtävät), sopimuskauden ajan ja takuuajan osalta on keskitetty elinkeino-,

2 2 liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (445/2015) seuraavasti neljälle ELYkeskukselle: - Varsinais-Suomen ELY-keskus hoitaa oman toimialueensa lisäksi Satakunnan, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskusten toimialueilla; - Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaa Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskusten toimialueilla; - Keski-Suomen ELY-keskus hoitaa Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois- Karjalan ELY-keskuksen toimialueella; - Lapin ELY-keskus hoitaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten toimialueilla. Alueurakoiden sopimuksenaikaista toimintaa valvovat aluevastaavat olisivat palvelussuhteessa yhteen edellä mainituista neljästä ELY-keskuksesta, jotka 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen vastaavat kaikista kunnossapidon sopimuskauden aikaa ja takuuaikaa koskevasta ELY-keskusten tehtävistä. Kaikki yhdeksän liikenteen ja infrastruktuurin vastuualuetta vastaisivat edelleen toimialueidensa rakentamisen, hoidon ja kunnossapidon mukaan lukien päivittäisen kunnossapidon tarpeiden ja tason määrittelystä kilpailuttamista varten. Liikenteen ja infrastruktuurin vastuualueilla keskitettäisiin lisäksi neljän ELYkeskuksen tehtäväksi taksiliikenteen lupatehtävät. Nämä ELY-keskukset olisivat seuravat: - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Satakunnan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskusten toimialueilla; - Pohjois-Savon ELY-keskus Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Kaakkois-Suomen ja Keski-Suomen ELY-keskusten toimialueilla; - Lapin ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten toimialueilla Uudenmaan ELY-keskus vastaisi taksiluvista omalla toimialueellaan, johon kuuluu myös Hämeen ELY-keskuksen toimialue liikenteen ja infrastruktuurin vastuualueen osalta. Pirkanmaan ELY-keskukselle keskitettäisiin eräitä tienpidon lupatehtäviä, jota aikaisemmin on hoidettu kaikissa yhdeksässä ELY-keskuksessa, jossa on liikenteen ja infrastruktuurin vastuualue. Pirkanmaan ELY-keskus hoitaa nykyisin valtakunnallisesti maantielaissa tarkoitetuista tehtävistä tienvarsimainontaan liittyvät poikkeuslupatehtävät ja tiealueelle sijoitettavia johtoja ja kaapeleita koskevat lupatehtävät. Esityksessä ehdotetaan, että Pirkanmaan ELY-keskus hoitaisi valtakunnallisesti myös maantielaissa tarkoitetut ELY-keskukselle tienpitoviranomaisena kuuluvat sopimustehtävät; eräät liittymiä koskevat lupatehtävät ja suoja- ja näkemäalueita koskevat poikkeamispäätök-

3 3 set ja tiealueeseen kohdistuvaa työtä sekä rakenteiden sijoittamista tiealueelle koskevat lupatehtävät. Kasvihuonetuotannon tuki ja puutarhatuotteiden varastointituki keskitettäisiin Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan ELY-keskusten hoidettavaksi seuraavasti. Varsinais- Suomen ELY-keskus hoitaisi oman toimialueensa lisäksi Uudenmaan, Satakunnan, Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen ja Etelä-Savon ELY-keskusten toimialueilla maa- ja puutarhatuotteiden kansallisista tuista annetussa laissa (1559/2001) tarkoitettujen kasvihuonetuotannon tuen ja puutarhatuotteiden varastointituen osalta maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitetut tehtävät. Pohjanmaan ELY-keskus hoitaisi oman toimialeensa lisäksi edellä mainitut tehtävät Etelä- Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin ELY-keskusten toimialueilla. Ehdotetaan, että asetuksesta poistetaan viittaukset patoturvallisuuslaissa (2009/494) tarkoitettuihin ELY-keskuksen tehtäviin siitä säädösteknisestä syystä, että patoturvallisuuslain 5 :n 3 momentin mukaan maa- ja metsätalousministeriö voi määrätä ELYkeskuksen toimimaan patoturvallisuusviranomaisena toisen ELY-keskuksen toimialueella. Patoturvallisuuslain 5 :n yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan (HE 214/2008 vp) ministeriö edelleen määräisi patoturvallisuusviranomaisina toimivat alueelliset ympäristökeskukset ja niiden toimialueet patoturvallisuusviranomaisina. Alueellisen ympäristökeskuksen valvontatoimivalta ulottuisi myös kaivospatoihin. Patoturvallisuuslain 5 :n 3 momentti on ristiriidassa suhteessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 5 :ään, jonka mukaan ELY-keskuksen toimialueen laajentamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Esitetään, että patoturvallisuusasioissa mukaan lukien kaivospatoasioissa patoturvallisuuslakia sovelletaan erityislakina ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettu laki syrjäytetään yleislakina. 2. Esityksen tausta ja perustelut Esityksen antaminen taustalla ovat ELY-keskusten toimintamenoihin kohdistuneet vuoden 2014 hallituksen kehyspäätöksen mukainen säästövelvoite. Päätöksen mukaisesti ELY-keskusten tulee vuoteen 2018 mennessä päästä noin 600 henkilötyövuoden palkkauskustannuksia vastaavaan säästöön keskuksia sulkematta ja vastuualueiden rakennetta muuttamatta. ELY-keskuksissa käynnistettiin vuonna 2014 yt-menettely välttämättömien irtisanomisten toteuttamiseksi ja ELY-keskusten palkanmaksukyvyn turvaamiseksi. Säästöpaineista huolimatta ELY-keskusten tulee varmistaa lakisääteisten tehtäviensä moitteeton hoitaminen ja palvelunsa laatu. ELY-keskuksen henkilöstön osaamisresurssien käyttö entistä laajemmilla toimialueilla on ollut ja on edelleenkin välttämätöntä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskittämisratkaisut, kuten tässä esityksessä käsillä olevat keskittämisehdotukset, ovat edelleen avainasemassa ELY-keskusten pyrkiessä tuottamaan laadukkaasti samoja palveluja entistä vähäisemmillä henkilöresursseilla. Tehtäviä keskitettäessä pyritään välttämään vireillä olevan itsehallintouudistuksen suunnittelua ja toteuttamista vaikeuttavia ratkaisuja. ELY-keskusten toimintamenojen

4 4 3. Esityksen valmistelu 4. Esityksen vaikutukset supistuminen toteutuu kuitenkin jo ennen itsehallintoalueiden toiminnan käynnistymistä vuoden 2019 alussa. Tästä syystä ELY-keskusten sopeuttamistoimia ei voida täysin pysäyttää. Tavoite palkkaturvatehtävien keskittämiseksi Uudenmaan ELY-keskukseen tuodaan selkeästi esiin hallituksen esityksessä HE 64/2015 laeiksi palkkaturvalain 11 ja 11 a :n kumoamisesta ja merimiesten palkkaturvalain, työttömyysturvalain, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain, vuorotteluvapaalain ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetun lain 6 ja 23 :n muuttamisesta. Hallituksen esityksen mukaan palkkaturvaasioiden keskittäminen yhdenmukaistaisi ja lyhentäisi käsittelyaikoja sekä parantaisi palkkaturvamenettelyn toimivuutta. Eduskunta on hyväksynyt esitykseen sisältyvät lait ja antanut esitykseen vastauksen EV 71/2015. Esitys on valmisteltu virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä. Taksilupahallinnon keskittämistä on valmisteltu ELY-keskusten asiantuntijoista koostuneessa taksilupatyöryhmässä. Tienpidon lupatehtävien osalta muutosta valmisteltiin ELY-keskusten ja Liikenneviraston asiantuntijoista koostuneessa työryhmässä. Alueurakoiden kilpailutuksen keskittämistä valmisteltiin hankinta-aluemuutosta työstäneessä ELYkeskusten ja Liikenneviraston asiantuntijoista koostuneessa työryhmässä. Keskittämistä valmistelevia ryhmä ovat ohjanneet ELY-keskusten liikenne ja infrastruktuuri - vastuualueiden johtajat yhdessä Liikenneviraston ELY-ohjauksesta vastaavan johdon kanssa. Taksilupahallinnon, tienpidon lupien ja alueurakoiden kilpailutuksen muutoksen valmistelun käynnistämistä, vaihtoehtoisia keskittämismalleja ja keskittämisesitystä käsiteltiin useita kertoja ELY-keskusten yt-toimikunnassa joulukuun 2014 ja kevään 2015 välisenä aikana. Taksilupahallinnon muutoksen valmistelua evästettiin ja käytiin läpi useita kertoja myös ELY-keskusten valtakunnallisessa taksiliikenteen yhteistyöryhmässä, jonka kokouksiin osallistuvat kaikki ELY-keskusten taksiasiantuntijat. Muutoksen valmistelua käsiteltiin myös ELY-keskusten liikennejärjestelmäpäälliköiden kokouksissa. Tienpidon lupiin ja alueurakoiden kilpailutukseen liittyvää valmistelua on evästetty ELY-keskusten ja Liikenneviraston asiantuntijaverkoissa ja kunnossapidon koordinaatioryhmässä. ELY-keskusten asiakkaiden kannalta tehtävien keskittämisellä voidaan edistää yhdenmukaisia käytäntöjä ja asiakkaiden yhdenvertaisuutta. ELY-keskusten tuottavuuden tehostamisen avulla voidaan myös tarjota asiakkaille nykyistä hyvää palvelutasoa entistä vähäisemmin resurssein. ELY-keskusten tuottavuuden kasvulla on myös julkisoikeudellisten suoritteiden (kuten erilaisten lupamaksujen) kustannuksia vähentävä vaikutus, mistä syystä asiakkaidenmaksettavaksi tulevien suoritemaksujen tasoa voidaan mahdollisesti maksuasetuksella laskea.

5 5 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tehtävien keskittämisellä turvataan palvelutaso ja asiantuntijaresurssien saatavuus koko maassa. Kohtuullisen harvalukuisista tehtävistä ei ole odotettavissa säästöjä. Esitys toteutettaisiin valtiontalouden kehyspäätöksen puitteissa. Alueurakoiden kilpailutuksella arvioidaan saavutettavan 0,5 henkilötyövuoden säästö. Taksilupahallinnon keskittämisellä arvioidaan saavutettavan noin 2 henkilötyövuoden säästöt. Tienpidon lupatehtävien keskittämisellä arvioidaan saavutettavan noin 5 henkilötyövuoden säästö. Laskelmissa on huomioitu toiminnan tehostaminen tässä esitetyn organisaatiomuutoksen, tehostuvan viranomaisyhteistyön ja parempien sähköisten lupatyökalujen avulla. Yhteensä liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävien keskittämisellä päästäisiin noin 7,5 henkilötyövuoden ja euron säästöihin vuositasolla työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momentin (ELY-keskusten toimintamenot) osalta. Henkilötyövuosien vähentäminen toteutuu eläköitymistä hyödyntämällä ja ilman irtisanomisia. Tehtävien keskittämisestä johtuvat virkasiirrot toteutettaisiin virkamieslain 5 a :n mukaisina valtionhallinnon toimintojen uudelleenjärjestelyinä. Virkasiirrot toteutettaisiin lähtökohtaisesti virkapaikkaa muuttamatta siten, että siirtyvä henkilöstö jäisi työskentelemään samaan ELY-keskukseen, jossa on aikaisemminkin työskennellyt. 5. Yksityiskohtaiset perustelut 4 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialue eräissä tehtävissä Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan Uudenmaan ELY-keskus hoitaa asetuksen 1 :ssä säädetyn toimialueensa (Uudenmaan maakunta) lisäksi kaikkien ELY-keskusten toimialueilla ulkomaalaislaissa (301/2000) tarkoitetut elinkeinonharjoittajan oleskelulupaan liittyvät tehtävät. Pykälän 1 kohtaa ei esitetä muutettavaksi. Pykälän 1 momentin 2 kohtaa muutettaisiin siten, että Uudenmaan ELY-keskus hoitaisi 1 :ssä tarkoitetun toimialueensa lisäksi kaikkien ELY-keskusten toimialueilla palkkaturvalaissa (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalaissa (1108/2000) tarkoitetut ELY-keskuksen tehtävät. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 3 kohta, jonka mukaan Uudenmaan ELY-keskus hoitaisi valtakunnallisesti myös TE-toimistojen oikeudellisen ohjauksen työttömyysturvalain (1290/2002), vuorotteluvapaalain (1305/2002) ja julkisesta työvoima ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) toimeenpanossa. Työttömyysturvan oikeudellisella ohjauksella tarkoitetaan TE-toimiston työvoimapoliittisten lausuntojen oikeudellista ohjausta. Ohjauksen pääpaino olisi ennakoiva, mutta Uudenmaan TE-toimisto käsittelisi ja laatisi vastaukset myös TE-toimistojen toimintaan kohdistuvien työttömyysturva-asioita koskevien hallintokanteluiden osalta. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain toimeenpanon oikeudellinen ohjaus tarkoittaisi käytännössä sitä, että Uudenmaan ELY-keskus tarjoaisi TEtoimistoille lain soveltamiseksi ja työvoima- ja yrityspalvelujen hankintojen tekemiseksi tarvitseman oikeudellisen tuen. Jokainen ELY-keskus vastaisi edelleenkin alueensa TE-toimiston ohjauksesta työvoimapalvelujen tarjoamisen ja siihen liittyvään

6 6 tarkoituksenmukaisuusharkintaan, määrärahoihin ja asiakaspalvelun järjestämiseen liittyvissä asioissa. Tästä seuraa, asiasta erikseen säätämättä, että Uudenmaan ELYkeskus tarjoaisi työttömyysturvalakia, vuorotteluvapaalakia ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia koskevien kysymysten osalta oikeudellista tukea myös työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle, kehittämis- ja hallintokeskukselle. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 3 kohta, jonka mukaan Uudenmaan ELYkeskus hoitaisi 1 :ssä säädetyn toimialueensa lisäksi valtakunnallisesti työ- ja elinkeinotoimistojen oikeudellisen ohjauksen työttömyysturvalain (1290/2002), vuorotteluvapaalain (1305/2002) ja julkisesta työvoima ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) toimeenpanossa. Oikeudellisen ohjaustehtävän antamista Uudenmaan ELY-keskukselle perustellaan eduskunnan hyväksymän HE 64/2015 sisältyvän lakipaketin osalta seuraavasti. Työttömyysturva-asiamiehen tehtävän lakkauttamisen yhteydessä työttömyysturvalain toimeenpanon ohjaus ja valvonta keskitettäisiin hallinnollisesti Uudenmaan ELY-keskukseen. Näin varmistettaisiin työ- ja elinkeinotoimistojen ennakollisen ohjauksen saatavuus työttömyysturva-asioissa. Työ- ja elinkeinotoimistojen ohjauksen keskittäminen oikeudellisissa asioissa samaan ELYkeskukseen palkkaturvan kanssa mahdollistaisi henkilöresurssien ristiinkäytön, sillä molemmissa tehtävissä tarvitaan juridista osaamista. Ohjauksen keskittämisestä säädettäisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista. Työnhakijoiden neuvonta työttömyysturva-asioissa olisi jatkossakin työ- ja elinkeinotoimistojen ja työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen tehtävä. ELY-keskuksen ohjaus- ja valvontatehtävään liittyvät työnhakijoiden yhteydenotot työttömyysturvaasioissa käsiteltäisiin keskitetysti Uudenmaan ELY-keskuksessa. Myös ELYkeskuksille tehtyjen työttömyysturvaa koskevien hallintokanteluiden käsittely keskitettäisiin hallinnollisesti. Voimassa olevan palkkaturvalain (866/1998 sellaisena kuin se on laissa 1633/2009) 11 :n mukaan palkkaturvahakemuksen käsittelee ja päätöksen asiassa tekee työnantajan kotipaikan ELY-keskus, jollei elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 5 :n nojalla toisin ole määrätty. Eduskuntakäsittely koskien muun muassa palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamista on kesken. Vireillä on hallituksen esitys laeiksi palkkaturvalain 11 ja 11 a :n kumoamisesta ja merimiesten palkkaturvalain, työttömyysturvalain, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain, vuorotteluvapaalain ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetun lain 6 ja 23 :n muuttamisesta (HE 65/2015). Hallituksen esityksen tavoitteena on muun muassa muuttaa palkkaturvalakia ja merimiesten palkkaturvalain muuttaminen siten, että palkkaturvaasioiden käsittely voitaisiin valtioneuvoston asetuksella keskittää Uudenmaan ELYkeskukseen. Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan työttömyysturva-asiamiehen tehtävän lakkauttamista ja työttömyysturva-asioiden ohjauksen keskittämistä Uudenmaan ELY-keskukseen. Pykälän 1 momentin 2 kohdan muutos vastaisi hallituksen esityksessä tarkoitettua. Pykälän 2 momentti säilyisi ennallaan. Sen mukaan Uudenmaan ELY-keskus hoitaa 1 :ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten toimialueilla kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010) ja kansainvälis-

7 7 tä suojelua hakevan vastaanotosta annetussa laissa (746/2011) tarkoitetut maahanmuuttajien kotouttamisen ja laajamittaisen maahantulon alueelliseen yhteensovittamiseen, suunnitteluun, ohjaukseen ja seurantaan liittyvät ja muut erikseen määrättävät tehtävät. 5 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialue eräissä tehtävissä Pykälää muutettaisiin sellaisena kuin se on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun asetuksen muuttamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa 445/2015. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukainen Varsinais-Suomen ELYkeskuksen valtakunnallinen tehtävä sokerin monipuolistamistukeen liittyen säilyisi ennallaan Pykälä 1 momentin 1 kohdan mukainen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen valtakunnallinen tehtävä sokerin monipuolistamistukeen liittyen säilyisi ennallaan. Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan Varsinais-Suomen ELY-keskus hoitaisi kaikkien ELY-keskusten toimialueilla Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 3238/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/ artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden rahoittamiseksi myönnettävien tukien myöntämiseen, seurantaan ja valvontaan liittyvät tehtävät. Viittaukset maksamiseen ja takaisinperintään poistettaisiin, koska nämä maksatustehtävien kokonaisuuteen kuuluvat tehtävät siirrettäisiin ELY-keskusten sekä TEtoimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle kehittämis- ja hallintokeskuksen maksatustehtävien laajentamista koskevan hallituksen esityksen mukaisten lakien tullessa voimaan Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävien laajentamista koskevalla hallituksen esityksellä tarkoitetaan hallituksen esitystä laiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 90/2015). Pykälän 1 momentin 3 kohta säilyisi ennallaan. Sen mukaan Varsinais-Suomen ELYkeskus hoitaisi kaikkien ELY-keskusten toimialueilla Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain (1093/2014) 4 :n 2 momentin nojalla ELY-keskukselle siirretyt tehtävät. Pykälän 1 momentin 4 kohtaa muutettaisiin siten, että Varsinais-Suomen ELYkeskus hoitaisi kaikkien ELY-keskusten toimialueilla yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetussa laissa (1188/2014) ELY-keskukselle säädettyjä tehtäviä eli käytännössä kaikki EU:n yhteisen kalastuspolitiikan edellyttämät valvontatehtävät. Voimassa olevan asetuksen viittaus neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1005/2008 laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä ja asetusten ETY 2874/93, EY 1936/2001, EY 601/2004, EY 1093/94, EY ja EY 1005/2008 kumoamisesta, säädettyihin saalistodistusten varmentamiseen ja tarkastamiseen liittyviin tehtäviin poistettaisiin. Neuvoston asetusta ei ole enää tarpeen kohdassa mainita, sillä laissa 1188/2014 säädetään myös kyseisessä neuvoston asetuksessa tarkoitettujen tehtävien kansallisesta täytäntöönpanosta.

8 8 Pykälän 1 momentin 5 kohdaksi lisättäisiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kokonaan uutena valtakunnallisena tehtävänä kalastuslain (379/2015) 77 :ssä tarkoitetut kalojen maahantuontia koskevat tehtävät sekä :ssä tarkoitetut kaupallisen kalastajan rekisteröintiä koskevat tehtävät. Kalastuslain 77 :n mukaan ELY-keskus toimii kalojen ja rapujen maahantuonnin osalta tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käytöstä vesiviljelyssä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 708/2007 tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena. ELY-keskus voi myöntää luvan muun kuin Suomessa luonnonvaraisena esiintyvän kala- tai rapulajin tai niiden kantojen tai sukusolujen maahantuontiin luonnonvesiin päästämistä tai vesiviljelytoimintaa varten. Kalastuslain :ssä säädetään kaupallisen kalastajan rekisteröitymisestä, kaupallisten kalastajien ryhmistä ja kaupallisia kalastajia koskevan rekisteröinnin voimassaolosta sekä päättymisestä. Pykälän 1 momentin 6 kohta sisältäisi Varsinais-Suomen ELY-keskuksella nykyisinkin (voimassa olevan asetuksen 5 kohta) olevan valtakunnallisen tehtävän maantielaissa (503/2005) tarkoitetun maantielauttaliikenteen hankintaa ja palvelutason määrittelyä koskevissa tehtävissä. Kohtaan lisättäisiin uusi valtakunnallinen hankintatehtävä, joka koskisi maanteiden päivittäisen kunnossapidon alueurakoiden kilpailuttamista ja hankintapäätösten tekemistä. Varsinais-Suomen ELY-keskus hoitaisi yllä kuvattuja alueurakkasopimuksia koskevan kilpailuttamisen ja hankintapäätöksiä koskevat tehtävät kaikkien ELY-keskusten puolesta. Hankintojen määrittelystä huolehtisivat kaikki yhdeksän ELY-keskusta, jossa on liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue, ja alueurakoiden sopimuksenaikaisesta toiminnasta vastaisivat Varsinais-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen ja Lapin ELY-keskukset laajennetuilla toimialueillaan siten kuin 5 :n 5 momentissa, 8 :n 4 momentissa, 12 :n 3 momentissa ja 17 :n 2 momentin 3 kohdassa säädettäisiin. Pykälän 1 momentin 7 kohdassa säädettäisiin voimassa olevan asetuksen 6 kohdan kanssa identtisesti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen valtakunnallisista tehtävistä saariston kehityksen edistämisestä annetussa laissa (949/1981) tarkoitetun saariston yhteysliikenteen hankinnassa ja palvelutason määrittelyssä; tieliikennelaissa (267/1981) tarkoitetut etuajo-oikeuteen lautoilla ja yhteysaluksilla liittyvät tehtävät sekä luonnonsuojelulaissa (1096/1996) tarkoitetut lajisuojelua koskevat lupatehtävät samoin kuin lintuja koskevat lupatehtävät säilyvät ennallaan. Nykyiset pykälän 1 momentin kohdat 6, 7 ja 8 siirtyvät kuitenkin kohdiksi 7, 8 ja 9 edellä mainitun uuden 5 kohdan vuoksi. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan Varsinais-Suomen ELY-keskus hoitaisi 1 :ssä mainitun oman toimialueensa lisäksi Uudenmaan, Satakunnan, Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen ja Etelä-Savon ELY-keskusten toimialueilla maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) 8 :n 1 momentissa tarkoitetut tehtävät maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 12 :ssä tarkoitetun puutarhatuotteiden varastoinnin osalta. Maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 8 :n 1momentin 2 kohdan mukaan ELY-keskus hoitaa kansallisten tukien lain 6 :ssä tarkoitetuissa tehtävät maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 11 :ssä tarkoitetun kasvihuonetuotannon tuen ja saman lain 12 :ssä tarkoitetun puutarhatuotteiden varastointituen osalta. ELYkeskuksen tehtävillä tarkoitetaan maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 8 :n 1 momentin 2 kohdassa tukipäätösten tekemistä, joka siten keskitettäisiin Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.

9 9 Pykälän 3 momentiksi siirtyisi nykyinen 2 momentti Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalataloustehtävistä, joita se hoitaa 1 :ssä tarkoitetun oman toimialueensa lisäksi Uudenmaan, Satakunnan, Kaakkois-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskusten toimialueilla. Tehtävistä poistettaisiin ensinnäkin viittaus kumoutuvaan kalastuslakiin (286/1982). Myöskään lakia merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä (690/2010) ei ole tarpeen sisällyttää tehtäväluetteloon, koska voimaantulleen lainmuutoksen (199/2015) johdosta Varsinais-Suomen ELY-keskus on suoraan lain nojalla toimivaltainen koko maan alueella. Lisäksi tehtäväluettelosta on tarpeen poistaa viittaus Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annettuun lakiin (1139/1994), koska kyseisessä laissa ei enää säädetä ELY-keskuksen tehtävistä. Viittaus yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annettuun lakiin on puolestaan siirretty keskittämistehtäviä koskevaan 1 momentin 4 kohtaan. Pykälä 4 momentti olisi identtinen nykyisen 3 momentin kanssa. Momentissa 4 säädettäisiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tehtävästä tulvariskien hallinnasta annetussa laissa (620/2010) tarkoitetussa tulvariskien hallinnan yhteensovittamisessa Kokemäenjoen vesistöalueella. Varsinais-Suomen ELY-keskus hoitaisi Kokemäenjoen tulvariskien yhteensovittamistehtävää 1 :ssä tarkoitetun toimialueensa lisäksi Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELYkeskusten toimialueilla. Pykälän 5 momentin mukaan Varsinais-Suomen ELY-keskus hoitaisi 1 :ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Satakunnan, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskusten toimialueilla maanteiden kunnossapidon ja rakentamisen kilpailuttamista, sopimuskauden aikaa ja takuuaikaa koskevat ELY-keskukselle kuuluvat tehtävät lukuun ottamatta Liikennevirastolle kuuluvia tehtäviä. Pykälän 6 momentti on identtinen voimassa olevan 4 momentin kanssa. Momentissa säädetään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tehtävästä maanrakennus- ja kuljetusalan työvoimakoulutushankintojen tekemisessä. Varsinais-Suomen ELY hoitaa tätä koulutushankintatehtävää 1 :ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Uudenmaan, Satakunnan ja Pirkanmaan ELY-keskusten toimialueilla. Pykälän 7 momentiksi siirtyisi nykyinen 5 momentti, joka säilyisi muutoin ennallaan. Sen mukaan Varsinais-Suomen ELY-keskus hoitaisi oman toimialueensa lisäksi Satakunnan ELY-keskuksen toimialueella kotoutumisen edistämisessä annetussa laissa ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetussa laissa tarkoitetut maahanmuuttajien kotouttamisen ja laajamittaisen maahantulon alueelliseen yhteensovittamiseen, suunnitteluun, ohjaukseen ja seurantaan liittyvät ja muut erikseen määrättävät tehtävät. 6 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialue eräissä tehtävissä Pykälän 1 momentin kohdat 1 2 säilyisivät ennallaan. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan Hämeen ELY-keskus hoitaa 1 :ssä säädetyn toimialueensa lisäksi kaikkien ELY-keskusten toimialueilla Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen EY N:o 1698/2005 kumoamisesta annetussa parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 ja maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetussa valtioneuvoston ase-

10 10 tuksessa (1174/2014) tarkoitetut valtakunnalliset hankkeet. Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan Hämeen ELY-keskus hoitaa valtakunnallisesti myös julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetut työvoimakoulutuksen hankinnat nosturialan osalta. Pykälän 1 momentin 3 kohta poistettaisiin teknisestä syystä ilman, että kumoamisella on käytännön vaikutusta Hämeen ELY-keskuksen tehtävään patoturvallisuuslaissa tarkoitetuissa vesistöpatojen asiantuntijatehtävissä. Patoturvallisuuslain (1511/2009) 5 :n 3 momentin mukaan maa- ja metsätalousministeriö voi määrätä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimimaan patoturvallisuusviranomaisena toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella. Erityislain säännöksenä patoturvallisuuslain 5 :n 3 momentti syrjäyttää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 5 :n säännöksen, jonka mukaan vastuualueiden sijoittumisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin ja keskusten toimialueen laajentamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Näin ollen esitetään, että pykälästä poistettaisiin viittaukset patoturvallisuuslaissa säädettyihin tehtäviin. Patoturvallisuuslaissa säädetyistä ELY-keskuksen tehtävien säädöstasona olisi jatkossa maa- ja metsätalousministeriön päätös. Pykälän 2 momentti poistettaisiin patoturvallisuuslaissa säädettynä tehtävänä samasta syystä kuin 1 momentin 3 kohta. Tämä Hämeen ELY-keskuksen 1 :ssä säädetyn toimialueen lisäksi Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Kaakkois- Suomen ja Keski-Suomen ELY-keskusten toimialueilla hoitama tehtävä hoidettaisiin momentin kumoamisesta huolimatta maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä Hämeen ELY-keskuksessa. Pykälän 3 momentti siirtyisi 2 momentiksi. Momentin 1 kohdan mukaan Hämeen ELY-keskus hoitaisi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 :ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten toimialueilla alueiden kehittämisestä annetussa laissa (1651/2009), rakennerahastolaissa (1401/2006) sekä alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa (7/2014) säädetyt välittävän toimielimen tehtävät. Kohdan 2 mukaan Hämeen ELY-keskus hoitaisi yritystoiminnan tukemisesta annetussa laissa (1068/2000), valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetussa laissa (1336/2006) ja valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetussa laissa (9/2014) tarkoitetut tehtävät lukuun ottamatta 7 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja Pirkanmaan ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvia avustuksia keksintöasioissa. Kohdan 3 mukaan Hämeen ELY-keskus hoitaisi myös julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 8 luvun 5 :ssä tarkoitetut yritystoiminnan kehittämispalvelutehtävät oman toimialueensa lisäksi Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten toimialueilla. Momentti 3 olisi identtinen voimassa olevan momentin 4 kanssa. Sen mukaan Hämeen ELY-keskus hoitaa 1 :ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Uudenmaan ELYkeskuksen toimialueella tulvariskien hallinnasta annetussa laissa tarkoitetut Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan yhteensovittamiseen liittyvät tehtävät. 7 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialue eräissä tehtävissä

11 11 Pykälän 1 momentin kohdat 1-5 säilyisivät ennallaan. Pirkanmaan ELY-keskus hoitaa 1 :ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi kaikkien ELY-keskusten toimialueilla kaikkien ELY-keskusten toimialueilla innovaatio- ja keksintötoimintaa sekä liiketoiminnan kansainvälistymistä koskevat kehittämis- ja koordinaatiotehtävät (1 kohta); valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetuissa laeissa (1336/2006) ja (9/2014) tarkoitetut tehtävät keksintöasioissa (2 kohta); yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) 6 :n 1 kohdassa tarkoitettujen kansainvälisten näyttelyiden valtionapuviranomaisen tehtävät sekä 6 :n 4 kohdassa tarkoitetut vientiverkostohankkeiden, vientirenkaiden ja kumppanuusohjelmien valtionapuviranomaisen tehtävät muiden kuin matkailun ja luovien alojen osalta ja lukuun ottamatta maksatustehtäviä (3 kohta); energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1063/2012) mukaiset tehtävät lukuun ottamatta maksatustehtäviä (4 kohta) sekä maanteihin, ratoihin ja vesiväyliin liittyvät asiakaspalvelutehtävät sekä taksi-, tavaraja joukkoliikennelupiin liittyvät neuvontatehtävät (5 kohta). Pykälän 6 kohdassa tarkoitettuja maantielain mukaisia Pirkanmaan ELY-keskuksen tehtäviä kaikkien ELY-keskusten toimialueilla keskitettäisiin lisää. Pirkanmaan ELYkeskus hoitaisi uusina valtakunnallisena maantielain mukaisina tehtävinä 6 a kohdan mukaan maantielain 8 :ssä tarkoitetut palvelualueita koskevat ELY-keskukselle tienpitoviranomaisena kuuluvat sopimustehtävät. Palvelualueilla tarkoitetaan muun muassa pysäköinti- ja levähdysalueita. Maantielain 8 :n mukaan tienpitoviranomaisen tehtävä on tarvittaessa tehdä sopimus palvelualueen käyttämisestä, rakentamisesta, liiketoiminnan harjoittamisesta ja valtiolle mahdollisesti tulevasta korvauksesta. Pirkanmaan ELY-keskus tekisi nämä sopimukset kaikkien tienpitoviranomaisina toimivien ELY-keskusten toimialueilla. Kohdaksi 6 b lisättäisiin Pirkanmaan ELY-keskuksen tehtäväksi kaikkien ELYkeskusten toimialueilla maantielain 37 :ssä ja 47:ssä tarkoitetut liittymiä koskevat lupatehtävät ja suoja- ja näkemäalueita koskevat poikkeamispäätökset yhdysteiden ja vähäliikenteisten seututeiden osalta, yhdyskuntateknisiin kaapeleihin ja johtolinjoihin liittyvät lupatehtävät ja poikkeamispäätökset kuitenkin kaikkien maanteiden osalta. Maantielain 37 :n 1 momentin mukaan tienpitoviranomainen voi antaa luvan yksityisen tien liittämiseen kiellon alaiseen (kielletty tiesuunnitelmassa liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn edistämiseksi) maantiehen taikka kielletyn liittymän käyttämiseen tai liittymän käyttötarkoituksen muuttamiseen, jos kiinteistön tarkoituksenmukainen käyttö sitä vaatii eikä liittymästä eikä sen käyttämisestä aiheudu vaaraa liikenneturvallisuudelle. Maantielain 47 :n nojalla ELY-keskus voi tienpitoviranomaisena myöntää poikkeuksen suoja-aluetta, näkemäaluetta ja tiealueen ulkopuolella pidettävän rakennuksen, varaston ja rakennelman pitämistä koskevista kielloista, jos se harkitsee, että liikenneturvallisuus ei vaarannu eikä tienpidolle aiheutuisi muuta kuin enintään vähäistä haittaa. Pirkanmaan ELY-keskus hoitaisi edellä mainitut lupatehtävät kaikkien ELY-keskusten toimialueilla yhdysteiden ja vähäliikenteisten teiden osalta. Kohdaksi 6 c lisättäisiin Pirkanmaan ELY-keskuksen tehtäväksi maantielain 42 :ssä tarkoitetut tiealueeseen kohdistuvaa työtä sekä rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittamista tiealueelle koskevat lupatehtävät kaikkien ELY-keskusten toimialueilla ja kohdaksi 6 d maantielain 52 :ssä tarkoitetut tienvarsimainontaan liittyvät poikkeamislupatehtävät siirrettäisiin uudeksi kohdaksi (voimassa olevan asetuksen mo-

12 12 mentin 6 a). Pirkanmaan ELY-keskus myöntäisi kaikkien ELY-keskusten toimialueilla poikkeamisluvan maantielain 52 :ssä tarkoitetusta maantien käyttäjille tarkoitettujen ulkomainosten asettamiskiellosta. Uusina Pirkanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisina (kaikkien ELY-keskusten toimialueilla hoidettavina) tehtävinä lisättäisiin kohdat 7, 8, 9. Kohdan 7 mukaan Pirkanmaan ELY-keskus hoitaisi valtakunnallisesti tieliikennelaissa ja -asetuksessa tarkoitetut tilapäisiä liikennejärjestelyjä koskevat lupa- ja lausuntotehtävät sekä tieliikennelaissa tarkoitetut palvelukohteiden opastusta koskevat lupatehtävät. Kohdan 8 mukaan Pirkanmaan ELY-keskus hoitaisi valtakunnallisesti maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 126 a :n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettujen mainostoimenpidelupien myöntämiseen liittyvät maankäyttö- ja rakennuslain 133 :ssä tarkoitetut tehtävät kuultaessa ELY-keskusta tienpitoviranomaisena ja 192 :n tarkoitetun puhevallan käyttämisen valitusasiassa, joka koskee rakennus- ja toimenpidelupapäätöstä sekä maisematyölupaa ja purkamislupapäätöstä. Kohdan 9 mukaan Pirkanmaan ELY-keskus hoitaisi erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (786/2012) 38 :n mukaiset 38 mitta- ja massarajoituksia koskevat poikkeamislupatehtävät. Uudeksi 10 kohdaksi erotettaisiin maantielakiin perustuvista tehtävistä voimassa olevan pykälän 1 momentin 6 c kohta. Perinnetoiminnasta ei säädetä maantielaissa. Uudet kohdat 11 ja 12 koskien ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen asiakaspalvelutehtävät sekä jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säännösten mukaiset valtakunnallisen jätehuollon tuottajavastuun ohjaus- ja valvontaviranomaisen tehtäviä olisivat identtisiä voimassa olevan asetuksen 1 momentin kohtien 9 ja 10 kanssa. Pykälän 2 momentti säilyisi ennallaan. Momentissa säädetään Pirkanmaan ELYkeskuksen laajennetusta toimialueesta (1 :ssä mainitun toimialueen lisäksi Keski- Suomen ELY-keskuksen toimialueella) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetussa laissa tarkoitetut maahanmuuttajien kotouttamisen ja laajamittaisen maahantulon alueelliseen yhteensovittamiseen, suunnitteluun, ohjaukseen ja seurantaan liittyvät ja muut erikseen määrättävät tehtävät. Pykälän 3 momentista poistettaisiin 1 kohdan viittaus palkkaturvalaissa tarkoitettuihin palkkaturvan toimeenpanoon liittyviin tehtäviin, koska palkkaturvalaissa tarkoitetut tehtävät keskitettäisiin edellä 4 :n perusteluissa esitetyllä tavalla valtakunnallisesti Uudenmaan ELY-keskuksen hoidettaviksi. Pirkanmaan ELY-keskus hoitaisi edelleen voimassa olevan asetuksen mukaisesti 1 :ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Hämeen ELY-keskuksen toimialueella vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) ja jätelain (646/2011) mukaiset sekä muut ympäristönhoito-, vesihuolto-, vesistö- ja jätehuoltotöiden toteuttamiseen liittyvät ELY-keskukselle kuuluvat tehtävät. 8 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialue eräissä tehtävissä

13 13 Pykälää muutettaisiin sellaisena kuin se on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun asetuksen muuttamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa 445/2015. Pykälän 1 3 momentit säilyisivät ennallaan. Pykälän 1 momentissa säädetään Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen valtakunnallisista tehtävistä, joita ovat maantielaissa tarkoitetut tienvarsiteknologiaan liittyvät tehtävät puite- ja huoltosopimusasioineen sekä ympäristönsuojelulain täytäntöönpanoon liittyvät metsäteollisuuden ja siihen liittyvän kemian teollisuuden ympäristökysymysten asiantuntijatehtävät. Pykälän 2 momentissa säädetään Päijänteen ja sen alapuolisen Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan säännöstelytehtävät, joita Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaa oman toimialueensa lisäksi Uudenmaan, Hämeen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla. Pykälän 3 momentin mukaan Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaa oman toimialueensa lisäksi Hämeen ja Etelä-Savon ELY-keskusten toimialueilla julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetut maanrakennus- ja kuljetusalan koulutushankinnat. Pykälän 4 momenttia muutettaisiin siten, että Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaisi 1 :ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueella maanteiden kunnossapidon ja rakentamisen kilpailuttamista, sopimuskauden aikaa ja takuuaikaa koskevat ELY-keskukselle kuuluvat tehtävät lukuun ottamatta edellä 5 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä ja Liikennevirastosta annetun lain (862/2009) mukaan Liikennevirastolle kuuluvia tehtäviä. Momentin soveltamisalaa supistettaisiin siten, että Kaakkois-Suomen toimivaltaan eivät enää kuuluisi alueurakoiden kilpailuttamista ja hankintasopimuksen tekemistä koskevat tehtävät, jotka siirrettäisiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen valtakunnallisesti hoidettaviksi :n 1 momentin 6 kohdassa säädetyllä tavalla. Pykälän 5 momentti säilyisi ennallaan. Sen mukaan Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaisi Suomen ja Venäjän väliseen rajavesistöjä koskevan sopimukseen (SopS 26/1965) sekä Suomen ja Venäjän väliseen Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntöä koskevaan sopimukseen (SopS 91/1991) liittyvät toimeenpanotehtävät. 10 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialue eräissä tehtävissä Pykälää muutettaisiin sellaisena kuin se on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun asetuksen muuttamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa 445/2015. Pykälään lisättäisiin uusi 1 momentti, jonka mukaan Pohjois-Savon ELY-keskus hoitaisi 1 :ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi kaikkien ELY-keskusten toimialueilla maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 8 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 6 :n 3 kohdassa tarkoitetun mehiläistalouden kansalliseen pesäkohtaiseen tuen osalta.

14 14 Momentti 2 muuttaisi voimassa olevan asetuksen 1 momenttia. Sen mukaan Pohjois- Savon ELY-keskus hoitaisi 1 :ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten toimialueilla kalastuslaissa, Euroopan kalatalousrahaston kansallisesta hallinnoinnista ja elinkeinokalataloudelle myönnettävistä tuista annetussa laissa, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetussa laissa, yhteisaluelaissa, vesilaissa, vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa ja ympäristönsuojelulaissa säädetyt kalatalouteen ja yleisen kalatalousedun valvontaan liittyvät tehtävät. Momentista poistettaisiin viittaukset Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annettuun lakiin, jonka nimike on muutettu lailla 1189/2014, jossa ei enää säädetä ELY-keskuksen tehtävistä. Lisäksi poistettaisiin viittaus yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annettuun lakiin, jossa tarkoitetut tehtävät keskitettäisiin edellä 5 :n 1 momentin 4 kohdassa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen valtakunnalliseksi tehtäväksi. Pykälään lisättäisiin kokonaan uusi 3 momentti, jonka mukaan Pohjois-Savon ELYkeskus hoitaisi 1 :ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen ELY-keskusten toimialueilla taksiliikennelaissa (217/200) tarkoitetut tehtävät. Taksiliikennelain 5 :n mukaan taksiluvan myöntää hakemuksesta se toimivaltainen ELY-keskus, jonka toimialueella liikenteen pääasiallinen asemapaikka on. Uuden 3 momentin nojalla Pohjois-Savon ELY-keskus olisi toimivaltainen taksilupaviranomainen laajennetulla toimialueella. Pykälän 4 momentti olisi identtinen nykyisen 2 momentin kanssa. Sen mukaan Pohjois-Savon ELY-keskus hoitaisi 1 :ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Pohjois- Karjalan ja Etelä-Savon ELY-keskusten toimialueilla kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetussa laissa tarkoitetut maahanmuuttajien kotouttamisen ja laajamittaisen maahantulon alueelliseen yhteensovittamiseen, suunnitteluun, ohjaukseen ja seurantaan liittyvät ja muut erikseen määrättävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät. Nykyinen 3 momentti kumottaisiin, koska palkkaturvalaissa tarkoitetut palkkaturvan toimeenpanoon liittyvät tehtävät keskitettäisiin edellä 4 :n perusteluissa esitetyllä tavalla valtakunnallisesti Uudenmaan ELY-keskuksen hoidettaviksi. 12 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialue eräissä tehtävissä Pykälää muutettaisiin sellaisena kuin se on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun asetuksen muuttamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa 445/2015. Momenttia 3 muutettaisiin siten, että Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 :ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella maanteiden kunnossapidon ja rakentamisen kilpailuttamista, sopimuskauden aikaa ja takuuaikaa koskevat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät lukuun ottamatta edellä 5 :n 1 momentin 6 kohdassa mainittuja tehtäviä ja Liikennevirastosta annetun lain (862/2009) mukaan Liikennevirastolle kuuluvia tehtäviä. Alueurakoiden kilpailuttamisesta ja hankintapäätösten tekemisestä Keski-Suomen toimialueella kuten

15 15 kaikkien muidenkin ELY-keskusten toimialueilla vastaisi Varsinais-Suomen ELYkeskus edellä 5 :n 1 momentin 6 kohdassa säädetyllä tavalla. 13 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialue eräissä tehtävissä Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus hoitaisi 1 :ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskusten toimialueilla taksiliikennelaissa (217/2007) tarkoitetut ELY-keskukselle kuuluvat tehtävät. 14 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialue eräissä tehtävissä Pykälään lisättäisiin kokonaan uusi 2 momentti, jolloin voimassa olevan asetuksen 2 momentista tulisi 3 momentti. Uuden 2 momentin mukaan Pohjanmaan ELY-keskus hoitaa 1 :ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin ELY-keskusten toimialueilla maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 8 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 11 :ssä tarkoitetun kasvihuonetuotannon tuen ja saman lain 12 :ssä tarkoitetun puutarhatuotteiden varastointituen osalta. Ehdotettu 3 momentti olisi identtinen nykyisen 2 momentin kanssa. Sen mukaan Pohjanmaan ELY-keskus hoitaa 1 :ssä säädetyn toimialueen lisäksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten toimialueella kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetussa laissa tarkoitetut maahanmuuttajien kotouttamisen ja laajamittaisen maahantulon alueelliseen yhteensovittamiseen, suunnitteluun, ohjaukseen ja seurantaan liittyvät ja muut erikseen ELY-keskukselle määrättävät tehtävät. 16 Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialue eräissä tehtävissä Kainuun ELY-keskuksen patoturvallisuuslain mukaiset tehtävät poistettaisiin asetuksesta ja niistä annettaisiin maa- ja metsätalousministeriön päätös patoturvallisuuslain 5 :n 3 momentin mukaisesti. 17 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialue eräissä tehtävissä Pykälää muutettaisiin sellaisena kuin se on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun asetuksen muuttamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa 445/2015. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 5 kohta, jonka mukaan Lapin ELY-keskus hoitaisi 1 :ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi kaikkien ELY-keskusten toimialueilla maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 8 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut tehtävät maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 13 :ssä tarkoitettujen metsämarjojen ja -sienten varastointituen osalta.

16 16 Pykälän 2 momenttia muutettaisiin. Lapin ELY-keskus hoitaisi 1 :ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla kohdan 1 mukaan kalastuslaissa, Euroopan kalatalousrahaston kansallisesta hallinnoinnista ja elinkeinokalataloudelle myönnettävistä tuista annetussa laissa, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetussa laissa, yhteisaluelaissa, vesilaissa, vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa ja ympäristönsuojelulaissa säädetyt kalatalouteen ja yleisen kalatalousedun valvontaan liittyvät tehtävät. Kohdasta 1 poistettaisiin viittaukset Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annettuun lakiin, jonka nimike on muutettu lailla 1189/2014, jossa ei enää säädetä ELY-keskuksen tehtävistä. Lisäksi poistettaisiin viittaukset yhteisen kalastusjärjestelmän seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annettuun lakiin, jossa tarkoitetut tehtävät keskitettäisiin edellä 5 :n 1 momentin 4 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen valtakunnalliseksi tehtäväksi. Myöskään lakia merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä (690/2010) ei ole tarpeen sisällyttää tehtäväluetteloon, koska voimaantulleen lainmuutoksen (199/2015) johdosta Varsinais-Suomen ELYkeskus on suoraan lain nojalla toimivaltainen koko maan alueella. Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan Lapin ELY-keskus hoitaisi 1 :ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla taksiliikennelaissa tarkoitetut tehtävät, maanteiden kunnossapidon ja rakentamisen kilpailuttamista, sopimuskauden aikaa ja takuuaikaa koskevat ELY-keskuksen kuuluvat tehtävät lukuun ottamatta edellä 5 :n 1 momentin 6 kohdassa mainittuja alueurakoiden kilpailuttamista ja alueurakoiden hankintapäätöksiä ja Liikennevirastosta annetun lain (862/2009) mukaan Liikennevirastolle kuuluvia tehtäviä. 28 Kehittämis- ja hallintokeskuksen virkojen kelpoisuusvaatimukset Informatiivisuussyistä pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksessa toimivan siviilipalveluskeskuksen johtajan kelpoisuusvaatimuksesta on voimassa, mitä siviilipalveluksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1461/2007) säädetään. Siviilipalvelusasetuksen 5 :n mukaan kelpoisuusvaatimuksena siviilipalveluskeskuksen johtajan virkaan on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallintotehtäviin ja siviilipalvelusasioihin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito. 30 Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät Pykälän 3 momentiksi lisättäisiin säännös, jonka mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen erillisyksikkönä toimiva siviilipalveluskeskus hoitaa siviilipalveluslaissa (1446/2007) tarkoitetut tehtävät. Pykälässä säädettäisiin siviilipalveluskeskuksen asemasta kehittämis- ja hallintokeskuksen organisaatiossa. Säännöksellä olisi vaikutusta myös valtioneuvoston siviilipalveluksesta annetun asetuksen (1461/2007) 5 :n tulkintaan. Siviilipalvelusasetuksen 5 :ssä säädetään siviilipalveluskeskuksen johtajan kelpoisuusvaatimuksista. Kelpoisuusvaatimuksilla tarkoitetaan nimenomaan erillisyksikön johtajan kelpoisuusvaatimuksia, ei kehittämis- ja hallintojohtajan kelpoisuusvaatimuksia, joista säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 28 :ssä. Siviilipalvelusasetuksen mukaan siviilipalveluskes-

17 17 kuksen johtajan kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallintotehtäviin ja siviilipalvelusasioihin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito. 33 Siviilipalveluskeskus Pykälä kumottaisiin siviilipalveluskeskuksen lopettaessa Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen erillisyksikkönä. 6. Voimaantulo Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Asetuksen 5 :n 2 momentissa ja 14 :n 2 momentissa tarkoitettujen kasvihuonetuotannon tukien hoitamiseen sovellettaisiin tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä vuoden 2016 loppuun. Esitys liittyy hallituksen esityksiin HE 41/2015, 64/2015, 90/2015 ja on tarkoitettu käsiteltäväksi niiden eduskuntakäsittelyn jälkeen. HE 41/2015 laeiksi maatalouden tukien toimeenpanosta annetunlain, maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain ja Euroopan unionin suorista tuista annetun lain 3 :n muuttamisesta sisältää ehdotuksen maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta. Tämän lain 12 :n 1 momentin muutos on edellytyksenä metsämarjojen ja -sienten varastointitukea sekä mehiläistalouden tukea koskevien tehtävien keskittämiselle käsillä olevassa valtioneuvoston asetuksessa. Eduskunta on hyväksynyt HE 41/2015 sisältämät lait mukaan lukien maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muutoksen ja antanut vastauksen EV 104/2015 vp. Lait on tarkoitus vahvistaa 30 päivänä joulukuuta HE 64/2015 laeiksi palkkaturvalain 11 ja 11 a :n kumoamisesta ja merimiesten palkkaturvalain, työttömyysturvalain, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain, vuorotteluvapaalain ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetun lain 6 ja 23 :n muuttamisesta ehdotetaan palkkaturvatehtävien keskittämistä Uudenmaan ELYkeskukseen. Myös HE/2015 sen sisältäminen lakiehdotuksineen on hyväksytty, ja eduskunta on antanut sitä koskevan vastauksen EV 71/2015 vp. Lait on vahvistettu 17 päivänä joulukuuta HE 90/2015 laiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi eduskuntakäsittely on edellytyksenä ehdotetun 5 :n 1 momentin 2 kohdan, 28, 30 ja 33 :n muuttamiselle. Eduskunta on hyväksynyt HE 90/2015 käsittämät lain ja antanut vastauksen EV 63/2015. Lait on tarkoitus vahvistaa 30 päivänä joulukuuta 2015.