Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentti

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 209/2013/1 Dnro ESAVI/40/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Rudus Oy:n kallion louhinta- ja louheen murskaustoimintaa sekä louheen ja murskeen varastointitoimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä nro 35/2010/2 edellytetty melu-/maisemavalliselvitys, Sipoo. SELVITYKSEN TEKIJÄ Rudus Oy PL HELSINKI TOIMINNAN SIJAINTI Ympäristöluvan mukainen toiminta sijaitsee Sipoon kunnan Martinkylän kylässä Sipoon kunnan omistamilla kiinteistöillä: Alkärr , Bastukärr , Lingonskog , Ljungars , Ljungars , Mellanskog ja Metsälä sekä seuraavilla Rudus Oy:n omistamilla kiinteistöillä: Bakskogen , Skogsbacka ja Skogstorp Rudus Oy:n Y- tunnus on Melu-/maisemavallit. Lounainen valli sijoittuu kiinteistöille Skogsbacka ja Fågelbacken sekä kaakkoinen valli kiinteistöille Skogsbacka ja Skogstorp ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentti ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2/11 Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa lain 43 :n 1 momentin kohdan 5) mukaisen selvityksen perusteella. Vaasan hallinto-oikeus on antamassaan päätöksessä nro 12/0002/3 katsonut, että nyt kyseessä olevassa melu-/maisemavallien rakentamista koskevassa ympäristölupaa nro 35/2010/2, täydentävässä asiassa toimivaltainen lupaviranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto. MELU-/MAAVALLISELVITYKSESTÄ ANNETUT PÄÄTÖKSET Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 35/2010/2 (dnro ESAVI/52/04.08/2010) myöntänyt Rudus Oy:lle kallion louhinta- ja louheen murskaustoimintaa sekä louheen ja murskeen varastointitoimintaa koskevan ympäristöluvan Sipoon kunnan Martinkylään. Ympäristölupapäätöksen lupamääräys 13 kuuluu seuraavasti: 13. Poistettavat pintamaat on ensisijaisesti hyödynnettävä esimerkiksi maarakentamisessa Bastukärrin asemakaava-alueella tai ne saa toimittaa hyödynnettäväksi muualle luvanvaraiseen paikkaan. Louhinta-alueen pintamaita voidaan hyödyntää melu-/maisemavallien rakentamisessa toiminta-alueelle ja sen eteläpuoleiselle rajalle sekä Bastukärrin asemakaava-alueen rakentamisessa. Melu-/maisemavallit on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne eivät aiheuta haittaa tai vaaraa Keravantie 148:lle tai tuleville Bastukärrin asemakaava-alueen toiminnoille tai asemakaava-alueelle laaditun hulevesisuunnitelman mukaisille toiminnoille. Melu-/maisemavallien sijoittelussa on otettava huomioon sijoituspaikkojen pohjaolosuhteet rakenteiden vakauden varmistamiseksi. Tiedot melu-/maisemavallien sijainnista, tilavuudesta, rakenteista, fyysisen vakauden varmistamisesta, rakentamisaikatauluista, maanomistajien suostumuksesta vallien sijoittamiselle, pysyvien vallien osalta suunnitelma maisemoinnista sekä alueen rakentumisen yhteydessä poistettavaksi suunniteltujen vallien osalta suunnitelma valleihin käytetyn pintamaan loppusijoituksesta on toimitettava hyväksyttäväksi Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukausi ennen toiminnan aloittamista kunkin louhintavaiheen osalta. Kantoja ja hakkuutähteitä saa välivarastoida toiminta-alueella enintään kolme vuotta, minä aikana ne on toimitettava hyödynnettäväksi luvanvaraiseen paikkaan. Lupamääräyksen 13 perustelut kuuluvat seuraavasti: Kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (379/2008) 3 :n mukaan kaivannais-

3 3/11 jätteen jätehuoltosuunnitelman laatimisessa on otettava huomioon mm., että pintamaa palautetaan ottamisalueelle tai se hyödynnetään muualla toiminnan päätyttyä. Melu-/maisemavallit sijoittuvat Keravantie 148:n ja Bastukärrin asemakaava-alueen välittömään läheisyyteen. Melu-/maisemavallit on suunniteltava ja toteutettava niin, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa edellä mainituille toiminnoille. Kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 379/ :n mukaan kaivannaisjätteen jätealueena ei pidetä muuta kuin suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaa aluetta, johon sijoitetaan pilaantumatonta maa-ainesta tai pysyvää jätettä, joka ei ole ongelmajätettä, alle kolmeksi vuodeksi. (YSL 43, 45, 45 a, JL 6, 15, VNA 379/2008 2, 7 ) Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaosto on ( , 27) hyväksynyt esitetyn Bastukärrin asemakaava-alueen eteläosan maavallien rakentamisen yleissuunnitelman (päivätty , Ramboll Finland Oy) määräyksessä 13 tarkoitetuksi maisemavallisuunnitelmaksi seuraavin ehdoin ja lisämääräyksin: 1. Maavallit saa rakentaa vain maanomistajan suostumuksella. 2. Yleissuunnitelmassa esitetyt jatkotoimenpiteet (kohta 11) on tehtävä riittävällä tarkkuudella ja lisätutkimuksissa saadut tulokset on otettava huomioon maavalleja rakennettaessa. 3. Rudus Oy:n tulee nurmettaa maavallit ja istuttaa maavalleihin sekametsää vuoden sisällä siitä, kun maavallit ovat valmistuneet. Istutustiheys tulee olla: mänty (2 500 kpl/ha), koivu (500 kpl/ha) sekä lisäksi hajapuina tai ryhmissä kuusia, pihlajaa ja harmaaleppää. 4. Lounainen maavalli hyväksytään siltä osin, kun se sijoittuu asemakaavaalueelle. Sille maavallin osalle ja väliaikaiselle maavallille, joka sijoittuu kiinteistön RN:o 1:45, Kirkonkylän puolelle tulee hakea tarvittavat asianmukaiset luvat. Muutoin melu-/maisemavallien rakentamisessa on noudatettava, mitä päivätyssä Bastukärrin asemakaava-alue, Sipoo eteläosan maavallien rakentamisen yleissuunnitelmassa on sanottu ja mitä Etelä- Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 35/2010/2 (Dnro ESAVI/52/04.08/2010) määrännyt melu- /maisemavalleista. ASIAN PALAUTTAMINEN Selvityksestä annetusta päätöksestä (Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaosto ( , 27) valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen.

4 4/11 Vaasan hallinto-oikeus kumosi antamallaan päätöksellä nro 12/0006/3 (dnro 01502/11/5109) Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaoston päätöksen ja siirsi asian Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Samalla Vaasan hallinto-oikeus määräsi, että Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaoston päätöstä on tästä päätöksestä huolimatta noudatettava kunnes Etelä-Suomen aluehallintovirasto ehkä toisin määrää. ASIAAN LIITTYVÄT MUUT PÄÄTÖKSET Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 12/0002/3 hylännyt Rudus Oy:n valituksen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä nro 35/2010/2, (dnro ESAVI/52/04.08/2010), annettu ) sekä Bo Anderssonin ja Eira ja Bengt Strömbergin valituksesta muuttanut lupamääräystä 9. Lupamääräys 9 koskee louhinnan ja murskauksen aiheuttaman melun torjuntaa. Lupamääräystä on muutettu päätöksellä siten, että määräykseen on lisätty vaimennetun porausyksikön käyttö porauksessa sekä murskauslaitoksen ja tilan Vesterolars R:no 8:21 asuinrakennuksen välistä vähimmäisetäisyyttä (500 m) koskeva lisäys. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä taltionumero 1579, dnro 477/1/12 hylännyt Rudus Oy:n valituksen ja pysyttänyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen. TIEDOT MELU-/MAISEMAVALLEISTA Rudus Oy:n ja Sipoon kunnan toimeksiannosta Ramboll Finland Oy on laatinut yleissuunnitelman ( Rudus Oy, Bastukärrin asemakaava-alue, Sipoo. Eteläosan maavallien rakentamisen yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy ) maavallien rakentamisesta Sipoon Bastukärrin asemakaavaalueelle, joka sijaitsee Keravantien (tie 148) tuntumassa lähellä Keravan ja Sipoon välistä kuntarajaa. Nyt esitetyssä suunnitelmassa käsitellään maavallien rakentamista kaava-alueen eteläreunalle. Kaava-alueelle suunniteltujen muiden vallien osalta laaditaan eri raportit. Raportissa käsitellään vallien rakentamisen periaatteita. Lähinnä on tutkittu millaisia valleja on rakennettavissa alueen pohjasuhteiden ja läjitettävän aineksen koostumusten perusteella. Suunnitellut vallit kaava-alueen eteläosassa Lounainen valli Ns. lounainen valli sijoittuu Bastukärrin asemakaava-alueen eteläosan EV- 1-alueelle ja osittain kaava-alueen ulkopuolelle Rudus Oy:n omistamalle kiinteistölle Fågelbacken RN:o 1:45. Vallia on jo osittain rakennettu kiinteistön RN:o 1:45 puolelle louhinta-alueelta poistetuilla massoilla maaainesten ottoluvan mukaisesti. Kaava-alueella suoritetaan ennen vallin ra-

5 5/11 kentamista louhintaa tasolle +38 m +40 m maa-ainesten ottosuunnitelman mukaisesti. Näin ollen kaava-alueen puolella oleva valli voidaan rakentaa vasta myöhemmin, kun louhinta on tehty ko. alueella. Rudus Oy:n kiinteistöllä olevalla alueella ei ole tehty louhintoja, vaan vallia on rakennettu nykyisen maanpinnan päälle. Myöhemmin, kun kaava-alueen puolella on suoritettu louhinta valmiiksi, rakennetaan valli EV-1-alueelle. Vallit muotoillaan ja yhdistetään kokonaisuudeksi. Kaava-alueella valli nojaa louhittua kallioseinämää vasten ja Rudus Oy:n kiinteistöllä lopullinen valli kohoaa noin 8 m ympäröivää maastoa korkeammalle. Vallia rakennetaan kaltevuuteen noin 1:2,5. Vallin pituudeksi muodostuu lopputilanteessa noin 400 m. Välittömästi vallin pohjoispuolelle rakennetaan tulvavesiuoma. Uoman yläreunan ja vallin alareunan väliin on jätettävä vähintään kahden metrin levyinen suojavyöhyke. Vallin rakentaminen edellyttää tulvavesiuoman suunnitelman muutoksia. Vallin poikkileikkaus on esitetty suunnitelmapiirustuksessa S2 (Piirustus: Lounainen valli, leikkaus A A, ). Vallin tukipenkereet rakennetaan kitkamaasta tai louheesta. Tukipenkereiden tarkoitus on varmistaa täytön luiskien vakavuus liukupintasortumista vastaan. Koheesiomaita voidaan sijoittaa piirustuksessa S2 esitetyllä tavalla louhitun seinämän juurelle ja luonnollisen kalliopinnan päälle. Lounaiseen valliin saadaan teoreettisesti mahtumaan maksimissaan noin m 3 rtr massoja. Kaakkoinen valli Ns. kaakkoinen valli on pituudeltaan noin 360 m. Luiskakaltevuuden ollessa 1:2,5 1:3 ja vallin leveyden ollessa noin 35 m valli kohoaa noin 5 m ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Eteläpuoliseen kiinteistörajaan jätetään vähintään 5 m leveä suojavyöhyke. Valli sijoittuu pääosin savikko- /suoalueelle, mikä saattaa asettaa rajoituksia vallin rakentamiselle. Stabiliteettitarkastelun mukaan valli on kuitenkin mahdollista rakentaa siten kun suunnitelmassa on esitetty. Mikäli valli pystytään rakentamaan maksimaalisessa laajuudessa, saadaan siihen teoreettisesti mahtumaan massoja noin m 3 rtr. Vallin toteuttaminen edellyttää muutoksia tulvavesiuomasuunnitelmaan. Vallin poikkileikkaus on esitetty suunnitelmapiirustuksessa S3 (Piirustus: Kaakkoinen valli, poikkileikkaus B B, ). Maavallien rakentamisen perusteet Maavallit rakennetaan louhittavilta alueilta poistettavista irtomaista vaiheittain. Tarkemmasta vaiheistuksesta vallien rakentamisen osalta sovitaan erikseen kunnan edustajien kanssa.

6 6/11 Karkearakeisista moreeni- ja kitkamaista vallit rakennetaan liuskakaltevuuteen 1:2,5 ja 1:3 kerroksittain pengertämällä. Savi- ja suoalueilta poistettavia pehmeitä savia ja turpeita sekä vellintyviä silttisiä moreenimassoja ei voida läjittää suoraan vallirakenteeseen, koska stabiliteetti ei ole riittävä. Näiden läjittämiseksi rakennetaan ensin vallin kohdalle pituussuuntaiset tukipenkereet ja lisäksi tietyin välein poikittaisia tukipenkereitä. Näin muodostuviin altaisiin läjitetään pehmeät ja juoksevat maat. Tukipenkereiden luiskakaltevuudet ovat 1:1,5. Tukipenkereiden tarkoituksena on saada rakenteelle riittävä varmuus sortumista vastaan. Vallin yläosan rakentamiseen (pehmeiden massojen päälle) sekä luiskien muotoiluun käytetään parempilaatuisia massoja, kitkamaita ja karkearakeisia moreenimaita, joilla luiskat muotoillaan lopulliseen kaltevuuteen. Tukipenkereisiin käytettävien massojen sisäisen kitkakulman tulisi olla vähintään luokkaa φ=30 o tai koheesion vähintään luokkaa noin 20 kpa vallirakenteessa läjitettynä. Pehmeillä savikoilla korkeita valleja ei voida rakentaa rajoituksetta (kuten kaakkoinen valli). Näillä alueilla korkeiden vallien stabiliteetti ei ole riittävä johtuen pohjamaan huonosta kantavuudesta. Mikäli pehmeillä savikoilla on tarve rakentaa korkeita valleja jyrkin luiskin, tarvitaan pohjanvahvistusta, esim. massanvaihtoa. Kaakkoisen vallin maarakenteet on esitetty periaatepoikkileikkauksessa S4 (Piirustus: Periaatepoikkileikkaus ) ja lounaisen vallin maarakenteet leikkauksessa S2 (Piirustus: Lounainen valli, leikkaus A A, ). Vallien pintaverhoiluksi ehdotetaan yleissuunnitelmassa nurmetusta. Vallien lopulliset viherrakenteet suositellaan suunniteltavaksi ja toteutettavaksi myöhemmin yhteistyössä Sipoon kunnan kanssa, kun kaava-alueen muut rakennussuunnitelmat tarkentuvat. ASIAN KÄSITTELY Lausunnot Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sipoon ympäristönsuojelujaosto on ( 27) hyväksynyt päätöksellään Rudus Oy:n ehdotuksen Bastukärrin asemakaava-alueen eteläosan maavallien rakentamisen yleissuunnitelmaksi, kuten Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään Dnro ESAVl/52/04.08/2010 edellyt-

7 7/11 tänyt. Päätöksestä tehdyn valituksen johdosta Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään Nro 12/0006/3 kumonnut Sipoon ympäristönsuojelujaoston päätöksen ja siirtänyt asian Etelä-Suomen aluehallintovirastolle käsiteltäväksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että Sipoon ympäristönsuojelujaoston asiassa antama päätös on asiallinen ja riittävä eikä näin ollen ole tarvetta antaa asiassa muunlaista päätöstä. Myös Vaasan hallinto-oikeus on jo päätöksessään todennut, että Sipoon päätöstä on noudatettava siihen asti, kunnes Etelä-Suomen aluehallintovirasto ehkä toisin määrää. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyy Rudus Oy:n Bastukärrin asemakaava-alueen eteläosan maavallien rakentamisen yleissuunnitelman (päivätty ) lupapäätöksen (Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 35/2010/2, Dnro ESAVI/52/04.08/2010, palautettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 12/0006/3, Dnro 01502/11/5109) lupamääräyksessä 13 tarkoitetuksi maisemavallisuunnitelmaksi seuraavin ehdoin ja lisämääräyksin: Maavallit saa rakentaa vain maanomistajan suostumuksella Yleissuunnitelmassa esitetyt jatkotoimenpiteet (yleissuunnitelman kohta 11) on tehtävä riittävällä tarkkuudella ja lisätutkimuksissa saadut tulokset on otettava huomioon maavalleja rakennettaessa Luvan saajan tulee nurmettaa maavallit ja istuttaa maavalleihin sekametsää vuoden sisällä siitä, kun maavallit ovat valmistuneet. Istutustiheys tulee olla: mänty (2 500 kpl/ha), koivu (500 kpl/ha) sekä lisäksi hajapuina tai ryhmissä kuusia, pihlajaa ja harmaaleppää Lounainen maavalli hyväksytään siltä osin, kun se sijoittuu Bastukärrin asemakaava-alueelle. Sille maavallin osalle ja väliaikaiselle maavallille, joka sijoittuu kiinteistön Fågelbacken Kirkonkylän kylän puolelle, tulee hakea tarvittavat asianmukaiset luvat. Muutoin melu-/maisemavallien rakentamisessa on noudatettava, mitä yleissuunnitelmassa ( Rudus Oy, Bastukärrin asemakaava-alue, Sipoo. Eteläosan maavallien rakentamisen yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy ) on sanottu ja mitä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 35/2010/2 (Dnro ESAVI/52/ 04.08/2010) määrännyt melu-/maisemavalleista.

8 8/11 RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella luvassa voidaan erityisestä syystä määrätä, että lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella. Selvitysten käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin lupamenettelyä koskevia säännöksiä. Esitetty maavallien rakentamisen yleissuunnitelma on hyväksytty ensimmäisen vaiheen suunnitelmana esitetyn mukaisena ratkaisussa mainituin ehdoin ja lisämääräyksin. Määräykset on annettu Sipoon kunnan tekniikkaja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaoston aiemmin päätöksessään ( , 27) määrätyn mukaisina. Suunnitelmassa esitettyjen lounaisen ja kaakkoisen vallin todellinen korkeus jää ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa mainittua matalammaksi. Vallien melunvaimennuksen tasosta ja melun vaimentumisen selvittämisestä ei ole määrätty toimintaa koskevassa ympäristöluvassa. Ympäristölupapäätöksen nro 35/2010/2, lupamääräys 13 on annettu kaivannaisjätteiden jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu maaperän, vesistön, pohjaveden, ilman pilaantumista tai muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Rudus Oy:n kiven louhinnan ja louheen murskaustoiminnan melua on ympäristölupapäätöksessä määrätty vähennettäväksi maavallien lisäksi myös muilla keinoin. Jatkossa mahdolliset muutokset tässä päätöksessä hyväksyttyyn yleissuunnitelmaan hyväksyy Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Vuonna 2012 voimaan tulleen jätelain (646/2011) 5 :ssä määritellään jätteen käsite. Hallituksen esityksessä jätelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 199/2010 vp) on tarkasteltu maa-ainesten jäteluonnetta Euroopan unionin oikeuskäytännön perusteella. Sen mukaan rakentamistoimien aikana poiskaivettu maa-aines tai muu luonnonaines kuten muualta louhe, joka ei ole pilaantunut ja joka varmasti, suunnitelmallisesti ja jokseenkin välittömästi käytetään sellaisenaan taikka seulomalla tai muulla vastaavalla tavalla esikäsiteltynä rakentamistarkoituksiin, kuten tässä tapauksessa melu/maavalliksi, kaivupaikalla tai muualla täyttää harvoin jätteen yleiset tunnusmerkit. Samoin jätelain jätteen käsitteeseen perustuen muualta tuodun puhtaan kiviaineksen käsittely murskaamalla ei edellytä enää ympäristölupaa jätteen käsittelytoimintana, jos murskeelle on varmuudella ja jokseenkin välittömästi kysyntää ja kiviaines varastoidaan vain väliaikaisesti (alle vuoden) ennen käsittelyä tai käyttöä.

9 9/11 VASTAUS ESITETTYYN LAUSUNTOON Lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päättymisen jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta valittamalla. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 28, 31, 41 43, 52 55, 58, 96 97, 100, 101, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 7, 18, 19, 37 Jätelaki (646/2011) 5 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 3 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristölupa-asian käsittelystä ei peritä maksua. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan luvan, ilmoituksen tai muun lupaasian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteen kohdan 2.1 maksutaulukon mukaan muun ympäristölupa-asian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 euroa/h. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 9 tuntia. Aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 4 :n 3 momentin mukaan tuomioistuimen muutoksenhaun johdosta uudelleen käsiteltäväksi palauttaman asian käsittelymaksusta vähennetään, mitä samassa asiassa aikaisemmin annetusta päätöksestä on peritty. Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaosto on maavallien rakentamisen yleissuunnitelmasta antamastaan päätöksestä ( , 27) perinyt lupamaksua 470 euroa (47 /h x 10 h). Näin ollen tämän lupa-asian käsittelystä ei lupamaksua enää peritä.

10 10/11 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Rudus Oy PL Helsinki Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Sipoon kunnan terveydensuojeluviranomainen Sipoon kunnanhallitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpo-esavi mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Sipoon kunnan virallisella ilmoitustaululla.

11 11/11 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite Valitusosoitus Pekka Häkkinen Anne Puska Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Anne Puska.

12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.