Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) Perusturva- ja terveyslautakunta

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) Julkinen Kokoustiedot Aika tiistai klo 15: Paikka Sosiaali- ja terveyskeskus, Tulliportinkatu 17 B 4. krs, lautakunnan kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Olli-Pekka Ryynänen, puheenjohtaja Tiina Kaartinen, varapuheenjohtaja Risto Asikainen Juha Hujanen Sylvi Kananen Antti Kivelä Sirpa Miettinen Marjatta Parviainen Sami Räsänen, poistui klo :n 53 käsittelyn jälkeen Veikko Tiihonen Minna Kuuluvainen, varajäsen Poissa: Arja Hiltunen Muut saapuvilla olleet Tapio Tolppanen kaupunginhallituksen edustaja poistui klo :n Markku Tervahauta palvelualuejohtaja, esittelijä Jari Saarinen terveysjohtaja Jarmo Rautjärvi sosiaalijohtaja Mari Annika Antikainen hoivajohtaja, poistui klo :n 53 käsittelyn jälkeen Pirjo Saarinen mielenterveysjohtaja Tarja Hyvärinen hallintosihteeri Arja Matsi talouspäällikkö Mikko Lankinen va. tilahallintapäällikkö, poistui klo :n 51 käsittelyn jälkeen Katri Hiltunen va. talouspäällikkö Katriina Kankkunen kehittämisasiantuntija, poistui klo ;n 49 käsittelyn jälkeen Anneli Hautsalo hankesuunnitteluarkkitehti, poistui klo :n 51 käsittelyn jälkeen Reijo Mitrunen arkkitehti, poistui klo :n 51 käsittelyn jälkeen Säde Pirttimäki hyvinvointikoordinaattori, poistui klo käsittelyn jälkeen

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) Julkinen Päivi Hoffren lehtori, poistui klo käsittelyn jälkeen Maija Roine kuntoutuspäällikkö, poistui klo klo, 54 käsittelyn jälkeen Terttu Ruotsalainen henkilöstö- ja hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Olli-Pekka Ryynänen puheenjohtaja Terttu Ruotsalainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, sosiaali- ja terveyskeskuksessa Antti Kivelä Tiina Kaartinen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, sosiaali- ja terveyskeskuksessa, Terttu Ruotsalainen Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 47 49, 51, 55 ja 56 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 50 ja 52-54, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien 50 ja osalta liite A

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 47 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Suulliset tiedonannot "Kuntalaiset mukaan taloustalkoisiin - kuntalaiset säästävät 1 milj.kg" -kehittämishanke Nilsiän terveys- ja palvelukeskuksen /Hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelma Seksuaaliterveyden edistämisen hankehakemusten esittely / Turvallisex mimmistä mummoksi ja poijasta vaariksi sekä MAUSTE - maahanmuuttajien seksuaaliterveyden ja turvataito-osaamisen edistäminen 7 53 Vanhusten asumispalvelun ja erityisryhmien asumispalvelun sekä vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelun hankinnan option käyttö Keskitettyyn alueelliseen apuvälinepalveluun liittyminen Selvitys Itä-Suomen aluehallintovirastolle / hoidon järjestäminen suun terveydenhuollossa viimeistään kuuden kuukauden kuluessa Tiedonantoja 22 Muutoksenhaku Sivu

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (26) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (26) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta: Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa jäsenet Antti Kivelä ja Sami Räsänen. Päätös Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Antti Kivelä ja Tiina Kaartinen. päätti, että esityslistan asian nro 7 ( 53) heti :n 49 Suulliset tiedonannot käsittelyn jälkeen

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (26) Asianro 4463/ /2014 Suulliset tiedonannot 1. Terve-Kuopio kioskin siirtyminen Apajaan ym. toiminnalliset kuulumiset. Terveysjohtaja Jari Saarinen antaa selonteon asiasta. 2. Nilsiä-asiat: HYKE-hanke ja Integraattorimalli INKAan liittyvänä. Hykehankkeesta antaa selonteon Katriina Kankkunen ja Integraattorimallia selostaa Arja Kekoni. Valmistelija etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta merkitsee selonteot tiedoksi. Päätös Terveysjohtaja Jari Saarinen kertoi Terve-Kuopio kioskin toiminnasta ja kehittämisasiantuntija Katriina Kankkunen Hyke-hankkeesta. Merkittiin pöytäkirjaan, että controller Arja Kekoni oli estynyt, eikä hän ollut kertomassa Integraatiomallista. Selonteko annetaan seuraavassa kokouksessa. hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (26) Asianro 4428/ /2014 "Kuntalaiset mukaan taloustalkoisiin - kuntalaiset säästävät 1 milj.kg" -kehittämishanke Kuntien taloustilanne on heikentynyt ja heikentyy edelleen. Kuntaliitto pitää kuntien seuraavien vuosien taloustilannetta erittäin vaikeana. Menot kasvavat 2-3 % samaan aikaan kun tulot pysyvät nollassa. Kuopion kaupungin talousarvio vuodelle 2014 on laadittu 6,8 % alijäämäiseksi. Palvelualueet esittivät tuottavuustoimenpiteinä noin 8,5 milj. euron säästöä. Kunnat säästävät henkilöstömenoissa, tehostavat toimintojaan ja siirtävät investointejaan. Erikoissairaanhoidon kulujen kasvun hallinta on ollut haasteellista aiheuttaen kuntatalouden kestävyydelle suuren uhan. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on laatinut ja käynnistänyt tuottavuusohjelman talouskasvun hillitsemiseksi tavoitteena 1 % kasvu vuodelle 2015 ja 0 % kasvu vuodelle Kuntien menokasvun hillitsemisessä kuntalaiset voivat auttaa ja samalla vahvistaa omaa hyvinvointiaan. Asiantuntijat ovat huolissaan lihavuuden jatkuvasta yleistymisestä ja sen aiheuttamista kustannuksista. Lihavuus ja sen liitännäissairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa ja aiheuttavat Suomessa noin 400 milj euron kustannukset vuosittain. Liitännäissairauksista merkittävin on aikuisiän diabeteksen kasvu. Aikuisiän diabeteksen ilmeneminen jo nuorilla on yksi lihavuuden seuraus. Lihavuus lisää myös aivohalvauksen, verenpainetaudin ja rasitusrintakivun riskiä. Kansainvälinen konsensuslausuma lasten lihavuudesta on julkaistu vuonna Vuonna 2007 on EU:n strategiassa Valkoinen kirja ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyvistä terveyskysymyksistä kirjattu useita toimenpiteitä lihavuusepidemian ehkäisemiseksi. Lasten ja nuorten kohdalla on tärkeää, että koko perhe sitoutuu ja osallistuu ruokailu- liikunta ja elintapojen muutokseen. Terveyden edistäminen ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on Terveys kansanterveysohjelman ja KASTE kehittämisohjelman päätavoitteita. Kansallisen lihavuusohjelman (THL) tavoitteena on löytää toimintatavat puuttua lihavuuden lisääntymistä edistäviin tekijöihin, etsiä niihin vaikuttamisväylät sekä suunnitella konkreettiset lihavuuden ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet. Kansallisella ohjelmalla on voitu vaikuttaa esim. koulujen makeis- ja virvoitusjuoma-automaattien poistamiseen. Jo muutaman kg pudotus parantaa elimistön rasitusta. Painon pudotus edellyttää sitoutumista elämänmuutokseen. Ravinnolla on huomattava merkitys terveyteen ja toimintakykyyn. Lihava voi olla myös aliravittu, eikä hän saa tarvitsemiaan elintärkeitä ravintoaineita, hivenaineita eikä vitamiineja. Etenkin Suomessa on esim. D-vitamiinin tarve lisääntynyt pimeän vuodenajan ansiosta. Uudet ruokasuositukset on annettu. Ruokakolmio on uudistunut ja nyt painotetaan enemmän marjojen, kasvisten ja kokojyväviljojen merkitystä. Suomalaisessa ravitsemussuosituksessa painotetaan ravinnon ja liikunnan tasapainoa.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (26) 50 Kuntalaiset mukaan taloustalkoisiin kuntalaiset säästävät 1 milj kg - kehittämishankkeen tavoitteena on kuntalaisiin kohdentuva kg väheneminen. Hankeaika on suunniteltu vuosille Kehittämishankkeeseen osallistuu Kuopion kaupungin lisäksi Maaningan kunta, Juankosken kaupunki ja Tuusniemen kunta sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Sairaanhoitopiirin erva-alueella asuu noin 1 milj. asukasta. Aikuisväestöstä lasketaan olevan lihavia yli puolet ja lapsista noin 20 %, jolloin hankkeen kohdejoukko olisi noin henkilöä. Alueella keskimääräinen painonpudotus olisi 2 kg/henkilö. Kuopio Maaninka - Juankoski Tuusniemi alueella asuu noin asukasta, jolloin kohdejoukko olisi noin henkilöä. Keskimääräinen painonpudotus olisi 16 kg/henkilö kolmen vuoden aikana. Hanke kohdentuu ylipainoisiin. Ylipainon arviointiin käytetään aikuisilla painoindeksiä (BMI), joka saadaan paino jaettuna pituuden neliöllä. Kohdejoukkoon osallistuvat yli 25 BMI olevat aikuiset. (25 30 lievä ylipaino, merkittävä ylipaino, vaikea lihavuus ja yli 40 sairaalloinen lihavuus). Painoindeksin ollessa 30 liikapainoa on pituuteen nähden kg. Lasten 2-18 v osalta käytetään ISO-BMI painoindeksiä (terveyskirjasto). Kuopion neuvoloissa on käytössä uudet paino- ja pituustaulukot. Taloustalkoisiin haastetaan myös luottamushenkilöt; valtuustot, hallitukset, lautakunnat, johtokunnat ja neuvostot varajäsenineen. Tavoitteena säästää 1000 kg vuosien aikana. Kehittämishankkeelle haetaan rahoitusta STM:n terveyden edistämisen hankerahoitukselta. Hakuaika vuoden 2015 hankkeille päättyy Hankerahoitukseen on laskettu 10 % omavastuuosuus. Kokonaiskustannukset , , ,00 Omarahoitusosuus 10 % 10 % 10 % , ,00. Omarahoitus osuus jakaantuu kuntien kesken väistömäärän mukaisesti vuosina Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri vastaa omarahoitusosuudesta 50 %. Maaninka on osa Kuopiota vuoden 2015 alusta. Vuoden 2017 aikana sosiaali- ja terveydenhuolto on organisoitu alueella uudella tavalla. Vuoden 2015 budjettiin Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri varaa 1.296,50, Kuopion kaupunki 1.160,00, Juankoski 706,50 ja Tuusniemi 570,00. 1 milj. kg säästössä kuntalaiset ilmoittautuvat mukaan hankkeeseen terveydenhuollon, koulujen, järjestöjen, yhdistysten ja yritysten kautta. Ilmoittautumiseen liittyy alkumittaus. Hankkeeseen liittyy tempauksia, erilaisia vaihtoehtoja liikuntaan, maksuttomia mahdollisuuksia kokeilla eri lajeja, ravitsemusneuvontaa ja mielenvirkeyden vahvistusta. Mukaan haastetaan kaikki kuntosalit, liikuntaharrastejoukkueet, yhdistyksiä, järjestöjä (mm. diabetes, sydänyhdistys, reuma, eläkejärjestöt), kauppoja ja muita vapaaehtoisia, esim. energisiä eläkkeelle jääneitä jne. Media haastetaan mukaan eri muodoissaan, paikallis- ja aluelehdet sekä ilmaisjakelulehdet ja radio. Hankkeen eteneminen

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (26) 50 informoidaan kuntien ja sairaanhoitopiirin www-sivuilla, lisäksi hyödynnetään sosiaalista mediaa eri muodoissaan perustamalla ryhmiä mm. FB ja Twitter. Kohdejoukolle tulee lähtöpainomittaus, painon seurannan mittaus ja loppupainon mittaukset. (välimittaukset voi jokainen itse tehdä). Kaikkien osallistujien yhteistulos näkyy www-sivuilla. Tavoitearvon saavuttamisen välivaiheessa ja lopussa arvotaan yritysten ja kaupungin lahjoittamia tuote- ja osallistumispalkintoja talkoissa mukana oleville. Valmistelija Arja Kekoni puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kuopion perusturva- ja terveyslautakunta päättää osallistua Kuntalaiset mukaan taloustalkoisiin kuntalaiset säästävät 1 milj kg hankkeeseen ja päättää, että hankkeelle haetaan rahoitusta terveyden edistämisen (STM) määrärahasta. Lisäksi perusturva- ja terveyslautakunta päättää osallistua luottamushenkilöille suunnatun 1000 kg säästötavoitteen saavuttamiseen lautakunnan jäsenten ja varajäsenten panoksella. Päätös hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (26) Asianro 4426/ /2014 Nilsiän terveys- ja palvelukeskuksen /Hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelma Nilsiän kaupunki suunnitteli vuonna 2008 terveyskeskus-palvelukeskuksen peruskorjausta ja vuodeosaston uudisrakennusta, jolle oli varattu 4 M :n määräraha vuodelle Suunnitteluvaiheessa kustannusarvio tarkentui 6,6 M :ksi. Sittemmin suoritettujen selvitysten mukaan myös vastaanottotoiminnan siipi ja palvelukeskusosio ovat peruskorjauskuntoisia eli oli perusteltua selvittää koko terveys- ja palvelukeskuksen jatkokäyttö sekä palvelutarpeet verkostotasolla. Vuonna 2013 valmistui Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvitys, asumispalvelut ja sairaalapalvelut (kv ). Selvitys esitti Nilsiän aluekampuksen osalle kolme vaihtoehtoa, joista kiinnostavimmaksi todettiin sijainniltaan keskeisin eli virastotalon tontti. Tämä tarjoaisi edellytyksen uudenlaisen hyvinvointikeskuksen luomiseen, mikä hyödyntäisi yhteisiä toimintoja ja tehostaisi tilankäyttöä ja tarjoaisi asukkaille virikkeisen, terveyttä ja hyvinvointia edistävän elementin, joka tukisi uusilla palvelumuodoillaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Hanketyöryhmä on todennut, että keskuksen rakentaminen Nilsiän keskustaan, jossa muut palvelut, kuten kaupat, tori, apteekki, kirjasto, posti, liikuntahalli ym. ovat lähellä, on perusteltua kuntalaisten omaehtoisen ja aktiivisen toiminnan kannalta. Tällä toimintamallilla tuetaan niitä ikääntyneitä, jotka haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään ja osallistua virikkeelliseen, terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan. Hyvinvointikeskuksen palvelut on tarkoitettu kaiken ikäisille kuntalaisille. Nyt esitettävässä ratkaisussa yhdistetään kaupungin toimintoja yhdeksi hankkeeksi virastotalon tontille. Tämän ehdotuksen myötä toinen kiinteistö, terveyskeskuksen rakennus, voidaan purkaa pois ja sen alue muuttaa muuhun käyttöön, esimerkiksi Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvityksessä esitettyjen elämänkaaritalojen alueeksi tai muun asumisen käyttöön. Toimintoja virastotalon Hyvinvointikeskushankkeessa joudutaan tämän ratkaisun myötä tiivistämään, käyttämään hyväksi yhteisiä tiloja ja vuorokäyttöperiaatetta sekä myös palvelujen osalta yhteisiä palveluita. Virastotalon osalta on hankesuunnittelutyössä tutkittu pienen osittaisen uudisrakentamisen ja täyden uudisrakentamisen vaihtoehtoja. Uudisrakennuksen etuihin voidaan lukea tilojen tarkoituksenmukaisuus ja tilatehokkuus, kun tilat voidaan rakentaa juuri sen kokoisiksi, mitä tarvitaan ja varustaa kaikilla tarvittavilla tilaominaisuuksilla ja uusimmalla tekniikalla. Korjausasteen noustessa kovin korkeaksi virastotalon puutteellisen kunnon vuoksi ei peruskorjaaminen ole edes edullisin vaihtoehto. Hankeryhmä on päätynyt esittämään uudisrakennusvaihtoehtoa Nilsiän virastotalon tontille jatkotyön pohjaksi. Hankkeen tavoitehintapohjaiset arvioidut

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (26) 51 rakennuskustannukset ovat noin 13,5 milj. euroa. Hyvinvointikeskuksen kalustamiseen ja varustamiseen tarvittavat perushankinnat on arvioitu olevan 1 milj. euroa. Hyvinvointikeskuksen johtaminen vaatii uudenlaista johtamiskulttuuria: toimintojen ja tilojen käytön johtamista sekä toiminnan integroimista Nilsiän muihin toimintoihin ja palveluihin. Tällaista johtamista tarvitaan jo suunnitteluaikana; Hyvinvointikeskus- hanke ympäristöineen tulee kytkeä muiden toimialojen suunnitteluohjelmiin. Vaikutusten arviointi Liitteet / 2014 Nilsiän virastotalo TILAKAAVIOT Uudis-Ve / 2014 Nilsiän hyvinvointikeskus_hankesuunnitelma Valmistelija Anneli Hautsalo puh Tuija Jääskeläinen puh Jari Saarinen puh Mari Annika Antikainen puh Merja Ylönen puh Mervi Happonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta merkitsee hankkeen valmistelutilanteen tietoonsa saaduksi. Päätös Merkittiin, että hankesuunnitteluarkkitehti Anneli Hautsalo ja arkkitehti Reijo Mitrunen esittelivät Nilsiän hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelmaa kokouksessa. hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen. Lisäksi merkittiin, että va. tilahallintapäällikkö Mikko Lankinen, hankesuunnitteluarkkitehti Anneli Hautsalo, arkkitehti Reijo Mitrunen ja kaupunginhallituksen edustaja Tapio Tolppanen poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (26) Asianro 4434/ /2014 Seksuaaliterveyden edistämisen hankehakemusten esittely / Turvallisex mimmistä mummoksi ja poijasta vaariksi sekä MAUSTE -maahanmuuttajien seksuaaliterveyden ja turvataito-osaamisen edistäminen a) Turvallisex mimmistä mummoksi ja poijasta vaariksi Savonia amk on hakemassa THL:n terveyden edistämisen määrärahoista seksuaali- ja lisääntymisterveyden painopisteellä hankerahoitusta vuosille Hankkeen vastuuhenkilö on rehtori Mervi Vidgren, Savonia ammattikorkeakoulu. Yhteistyötahot: Savonia -ammattikorkeakoulu, Terveysala, tekniikka ja muotoilu Kuopion kaupunki, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perhesuunnittelu- ja ikäneuvolat, nuorisotoimi, varhaiskasvatus, asukastuvat, Terve Kuopio kioski ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualue; kansalaistoiminnan aktivointi Herrax- hanke Kuopio Innovation Tyttöjen talot/tuvat, Kuopio, Iisalmi, Leppävirta, Helsinki, Turku, Tampere Itä-Suomen yliopisto Siilinjärvi KYS Tervis- hanke Päämääränä on edistää tyttöjen, naisten, erityisesti poikien/miesten ja ikäihmisten seksuaaliterveyttä osallistamalla kohderyhmät toimintaan ja luomalla matalan kynnyksen palveluja. Vahvistetaan eri ammattilaisten ja ammattiin valmistuvien seksuaaliterveyden osaamista. Hyödynnetään alueellisen seksuaalineuvojien verkoston osaaminen. Tuotoksena 1) Seksuaalisuusputki; mobiiliteknologian ja muotoilun hyödyntäminen 2) Liikkuva ja muuntuva Seks- Loota 3) Pop In- vastaanotto 5) koulutusmateriaalin tuottaminen 6) 8 lk nuorten seksuaalineuvonta7)alueellisten ja kansallisten verkostojen yhteistyö 8) Tutkimus ja julkaisut. Kouluterveyskyselyt (Kuopio) ja muut tutkimustulokset osoittavat, että poikien ja miesten seksuaalitietoutta (pk pojat 13%,vs tytöt 20%,aol pojat 18% vs tytöt 34%) on vahvistettava ja tyttöjen seksuaalisen häirintää (pk 55%,lukio 51%) ja väkivaltaa (pk/lukio14%,aol19 %, tytöt enemmän kuin pojat) on ennaltaehkäistävä ja saatava vähenemään. Turvataitoja tulee käydä läpi jo päivähoitoikäisten kanssa(mll2014).matalan kynnyksen ja liikkuvien palveluiden avulla mahdollistetaan aktiivinen seksuaalisuus- ja lisääntymisterveyden

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (26) 52 palvelujen käyttö. Seksuaaliterveyteen liittyvää tietoa tulee välittää eri menetelmillä ja tähän asti nuorten omaa näkökulmaa on painotettu vähän. Nuorten omien tiedontarpeiden tunnistaminen on tärkeää (Rinkinen 2012). Poikien (Kuortti 2012),miesten näkemykset ja vaihdevuosi-ikäisten seksuaalinen haluttomuus(>55 yli 50%) ovat jääneet vähälle huomioille (Kontula 2008, GSSAB). Ikäihmisten seksuaalisuuden tukemiseen tarvitaan ohjeistuksia ja uusia käytänteitä (THL2014). Pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä seksuaali- ja lisääntymisterveyden tietoutta ja vähentää seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Tuloksena ovat 1) vahvat seksuaalisuuden turvataidot varhaiskasvatuksessa ja kouluikäisillä 2) Nuorten ja poikien/miesten oman näkökulman esille tuominen ja hyvät tiedot seksuaaliterveydessä 3) Kehitetään uusia innovatiivisia mobiileja ja muunneltavia matalan kynnyksen palveluja 4) Palvelujen kohdentaminen ja helppo muunneltavuus vaihdevuosi-ikäisten ja ikäihmisten seksuaalisuuden tukemiseen sekä syrjäytymisvaarassa oleviin 5) Uudet toimintatavat ja toiminnallisuus tulevat eläviksi niin koulutuksessa kuin käytännön toiminnassa 6) Hankeverkosto- ja kolmannen sektorin yhteistyön tuloksena luodaan, juurrutetaan ja levitetään uusia käytänteitä 7) Jatkuvan arvioinnin avulla saadaan tietoa hankkeen vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista 8) Hankkeen avulla yhdistetään eri seksuaaliterveyden edistämisen alueelliset hallinnolliset tahot yhteen. Kuopion kaupungin osalta hanke tarkoittaa varhaiskasvatuksen ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, tartuntatautien vastaanoton, perhesuunnitteluneuvolan, Rehti hankkeen, Terve Kuopio -kioskin, ikäneuvolan, asukastupien ja nuorisotoimen henkilöstön sekä hyvinvointikoordinaattorin työpanosta. Työpanos konkretisoituu hankesuunnitelman budjetissa, jota työstetään viikolla 24. THL:n hankehakemus on jätettävä mennessä. b) MAUSTE Maahanmuuttajien seksuaaliterveyden ja turvataitoosaamisen edistäminen hankehakemus. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu on hakemassa THL:n terveyden edistämisen määrärahoista seksuaali- ja lisääntymisterveyden painopisteellä hankerahoitusta vuosille Hankkeen vastuuhenkilö on Latvala Eila, yksikön johtaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Yhteyshenkilö on Riitta Ala-Luhtala, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Päivi Hoffren, lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu. Hankkeessa on tarkoituksena edistää fertiili-ikäisten maahanmuuttajien seksuaaliterveyspalveluiden käyttöä ja parisuhteeseen, vanhemmuuteen sekä turvataitoihin liittyviä seksuaalitietoja ja -taitoja. Hankkeessa vahvistetaan ammattilaisten monikulttuurista seksuaaliterveyden osaamista. Tuotoksena ovat 1) seksuaalikasvatus koulutus ammattihenkilöille 2) malli seksuaaliterveyspalveluista neuvolatyössä (yhtenä osan maahanmuuttajien seksuaaliterveyden edistäminen) 3) erityyppiset vertaisryhmät ja vertaisryhmäkouluttajakoulutus 4) alueelliset ja kansalliset verkostot 5) mobiiliohjauksen hyödyntäminen vertaisryhmissä ja 6) kotimaiset ja kansainväliset julkaisut tuotoksista.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (26) 52 Savonia ammattikorkeakoulu toimii partnerina hankkeessa Itä-Suomen alueella ja lehtori Päivi Hoffren seksuaalineuvoja amk, toimii Itä-Suomessa pilottina, koulutusmateriaalien tuottajana yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Toivoisimme yhteistyötä Kuopion kaupungin neuvolan kanssa (esim. Neulamäki), sekä terveydenhoitaja Leila Savolaisen kanssa, joka kohtaa maahanmuuttaja asiakkaita. Yhteistyötä toivotaan koulutuksien järjestämisessä, niiden vastaanottamisessa ja arvioinnissa. Kuopion kaupungin palvelualuejohtajilta, Markku Tervahaudalta ja Pekka Vähäkankaalta on pyydetty Kuopion kaupungin alustava myönteinen suhtautuminen ja kiinnostus hankehakemuksia kohtaan sekä ehdollista myönteistä päätöstä osallistumisesta työpanoksella hankkeisiin. Vaikutusten arviointi Asia on ilmasto- ja yrityspoliittisesti neutraali. Seksuaaliterveyden edistämisen hankkeet ovat ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta lyhyen ja pitkän aikavälin näkökulmasta positiiviset seurauksiltaan. Yritysvaikutuksiltaan asia on positiivinen. Liitteet / 2014 Turvallisex alustava hankesuunnitelma / 2014 MAUSTEhakemus thl hakemus luonnos Valmistelija Säde Pirttimäki puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta merkitsee hankesuunnitelmat tiedoksi ja päättää omalta osaltaan, että kaupunki osallistuu hankkeisiin. Päätös Merkittiin, että hyvinvointikoordinaattori Säde Pirttimäki ja lehtori Päivi Hoffren olivat kokouksessa esittelemässä hankkeita. hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen. Lisäksi merkittiin, että hyvinvointikoordinaattori Säde Pirttimäki ja lehtori Päivi Hoffren poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (26) Asianro 4322/ /2014 Vanhusten asumispalvelun ja erityisryhmien asumispalvelun sekä vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelun hankinnan option käyttö Sosiaalijohtaja Jarmo Rautjärvi Aikuissosiaalityön palvelut Hoivajohtaja Mari Antikainen Vanhus- ja vammaispalvelut Erityisryhmien asumispalvelu Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus on kilpailuttanut vanhusten, erityisryhmien ja vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalveluja koskevan hankinnan vuosille optio 1 v + optio 1 v. Sosiaali- ja terveyslautakunta on tehnyt päätöksen hankinnoista , 109. Ostajan eli Kuopion kaupungin tulee ilmoittaa kirjallisesti palveluntuottajalle optioiden käytöstä yhden vuoden erissä viimeistään 6 kuukautta ennen alkuperäisen sopimuskauden ja ensimmäisen optiovuoden päättymistä. Kuopion kaupungin aikuissosiaalityön erityisryhmien asumispalvelujen kautta on ostettu vuonna 2013 palveluasumista ja tehostettua palveluasumista noin viidellä miljoonalla eurolla. Asukkaita on vuoden 2013 lopussa ollut 231 ja koko vuoden aikana 290 eri asukasta. Toukokuussa 2014 palveluasumisessa on 130 asukasta ja tehostetussa palveluasumisessa 88 asukasta. Erityisryhmille ostetaan myös tuettua asumista. Vuonna 2013 bruttokustannukset olivat noin 1,7 miljoonaa euroa ja palvelussa oli toukokuussa 157 asukasta. Tämä asumispalvelu kilpailutetaan vuoden 2014 aikana siten, että uudet sopimukset astuvat voimaan vuoden 2015 alusta. Palvelut kilpailutetaan 2 vuodeksi + optio 1 v + optio 1 v. Palveluja ostetaan myös useilta palveluntuottajilta, jotka eivät ole tulleet hyväksytyksi Kuopion kaupungin kilpailutuksissa, koska kuntaliitosten myötä Siilisetin sijoittamia asukkaita, sekä edellisissä kilpailutuksissa sijoitettuja asukkaita ei ole siirretty uusiin yksiköihin muuton kohtuuttomuuden ja asiakassuhteen turvaamisen vuoksi. Näitä sijoituksia oli toukokuussa tehostetussa palveluasumisessa 51, palveluasumisessa 30 ja tukiasumisessa 10. Kaupunginjohtaja on asettanut hanketyöryhmän valmistelemaan kaupungin omien päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumisyksikköä. Työryhmän tulee saada hankesuunnitelma valmiiksi vuoden 2014 aikana. Kuopio on pilottikuntana ympäristöministeriön mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishankkeessa (Mielen askel), jonka työpajoissa kehitetään asumisratkaisuja asiakaslähtöisesti. Tähän hankkeeseen kuuluu myös asumisratkaisujen kustannusselvitys. Erityisasumisessa lisätään kevyempiä, ehkäiseviä asumispalveluja, johon on palkattu kaksi uutta asumisen ohjaajaa alkaen. Myös pitkäaikai-

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (26) 53 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Vammaisten ja kehitysvammaisten palveluasuminen sasunnottomuuden vähentämisohjelman (PAAVOII) KASTE-rahoitusta saavan Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen ja ennaltaehkäisy (NAT- TE)- hankeen neljä asumisen ohjaajaa toimii päihteitä käyttävien nuorten asumisen tukemisessa. Tätä hajautettua mallia ja liikkuvaa tukea mallinnetaan pilottina yhdessä STM:n ja YM:n hankkeen eri kaupunkien kanssa. Kuopion kaupungin Palvelutori Vanamon kautta on ostettu vuonna 2013 tehostettua palveluasumista noin 12 M :lla noin 300:lle asukkaalle. Palveluja ostetaan pääsääntöisesti puitesopimustuottajilta. Vanhusten asumispalveluiden tarpeita tulevaisuudessa on suunniteltu ja arvioitu palveluverkkoselvityksessä vuoteen Palveluverkkosuunnitelman toimeenpanoa alkavalle kaudelle on käynnistetty vähitellen kaupungin konsernipalvelujen toimesta. Palveluverkkoselvityksessä on linjattu oman tuotannon ja ostopalvelujen mahdollista jakautumista. Vanhusten tehostettua palveluasumista on vuonna 2014 ryhdytty pilotoimaan myös palvelusetelillä. Vammaisten ja kehitysvammaisten palveluasumista on ostettu vuonna 2013 noin 240:lle henkilölle noin 9,5 M :lla. Vammaisten ja kehitysvammaisten puitesopimuksen piirissä on kuitenkin kokonaismäärästä 40 henkilöä, josta vuosikustannukset ovat noin 1,6 M. Vammaisten ja kehitysvammaisten asumisen järjestäminen vaatii asiakkaiden erityistarpeiden huomioimista, joten suuri osa asumiseen sijoittamisesta on toteutunut suorahankintana. Vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalveluiden tarvetta on palveluverkkoselvityksen vuoteen 2030 lisäksi arvioitu vuonna 2013 erillisessä tarveselvityksessä liittyen Vaalijalan kuntayhtymän laitoshoidon purkamiseen ja asiasta on käynnistynyt hankesuunnittelu yhteistyössä Tilakeskuksen kanssa tänä vuonna. Lisäksi vammaispalvelupäällikkö on suunnitellut yhteistyössä kaupungin vuokrataloyhtiön kanssa kehitysvammaisten tuettua asumista sekä päivä- ja työtoiminnan järjestämistä (Puuseppä II). Nykytilanne Koska uusia asumisratkaisuja on kehitteillä ja uusista kilpailutusmuodoista saadaan kokemuksia, on tarkoituksenmukaista ottaa optio käyttöön vuodelle 2015 ja kilpailuttaa tehostettu palveluasuminen ja palveluasuminen uudestaan vuoden 2017 alusta. Kuopion kaupunki neuvottelee parhaillaan Tuusniemen ja Juankosken kuntaliitoksista, joten myös mahdollisten uusien kuntaliitosten asukkaiden tarpeet voidaan tulevassa kilpailutuksessa ottaa huomioon. Lisäksi hallituspuolueet ovat sopineet yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta (Soteuudistus). Tarkoitus on järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa aiemman suunnitelman mukaisesti On perusteltua ulottaa optioiden käyttö vuoden 2016 loppuun asti, ellei toimintaympäristössä tapahdu ensimmäisen optiovuoden aikana huomattavia tilannemuutoksia. Sopimuksen mukaan ostaja kuitenkin ilmoittaa option käytöstä kirjallisesti yhden vuoden erissä viimeistään 6 kuukautta ennen alkuperäisen sopimuskauden ja ensimmäisen optiovuoden päättymistä. Sopimus-

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (26) 53 kauden jälkeen sopimusta on oikeus jatkaa sopimuksen mukaisilla ehdoilla Vuosien aikana toimintaympäristössä on tapahtunut paljon muutoksia, joten olisi perusteltua keskustella palveluntuottajien kanssa sopimusten päivittämisestä alkaen. Pääperiaate on kuitenkin, että sopimus ei saa oleellisesti muutua, eikä hankinnan kohdetta saa laajentaa. Kaikista kohdista voi kuitenkin neuvotella palveluntuottajien kanssa. Ainakin vanhusten asumispalvelujen tuottajat ovat ilmaisseet halukkuutensa sopimuksen päivittämisestä. Toisen optiovuoden käytöstä ajalle tulee päättää vuoden 2015 kesäkuun loppuun mennessä. Vaikutusten arviointi Yritysvaikutuksiltaan positiivinen, koska yritysten ostopalvelut jatkuvat. Esitys Sosiaalijohtaja Jarmo Rautjärvi ja hoivajohtaja Mari Antikainen esittävät, että vanhusten asumispalvelun, erityisryhmien asumispalvelun ja vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelun puitesopimusten optio 1 vuotta ajalle otetaan käyttöön ja että sopimusten päivittämisestä neuvotellaan palveluntuottajien kanssa syksyllä Valmistelija Pirjo Oksanen puh Aki Kaskinen puh Ulla Kuikka puh Mari Annika Antikainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta hyväksyy hoivajohtajan ja sosiaalijohtajan esitykset. Päätös Keskustelun kuluessa palvelualuejohtaja Markku Tervahauta esitti, että vanhusten asumispalvelun, erityisryhmien asumispalvelun ja vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelun puitesopimusten optiot otetaan käyttöön ja että sopimusten päivittämisestä neuvotellaan palveluntuottajien kanssa syksyllä hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan muutetun ehdotuksen. Lisäksi merkittiin, että hoivajohtaja Mari Antikainen ja jäsen Sami Räsänen poistuivat tämän asian käsittelyn jälkeen klo

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (26) Asianro 4457/ /2014 Keskitettyyn alueelliseen apuvälinepalveluun liittyminen Suuressa osassa Suomen sairaanhoitopiirejä apuvälinepalvelu on toteutettu keskitetysti sairaanhoitopiiritasoisesti. Pohjois- Savossa keskitetyn järjestelyn piirissä tällä hetkellä on osa apuvälineistä kuten esimerkiksi sähköiset liikkumisen apuvälineet, ympäristönhallintalaitteet ja muut erityisammattitaitoa vaativat apuvälineet, kuten kuulon ja näönkäytön apuvälineitä. Nyt haetulla järjestelyllä kootaan saman organisoinnin piiriin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon apuvälineet kokonaisuudessaan Samalla niille järjestetään keskitetty hankinta -, huolto-, puhdistus- ja logistiikkapalvelut. Nykyiset kunnat ja kuntayhtymät luovuttavat tässä järjestelyssä omistamansa apuvälineet vastikkeetta sairaanhoitopiirille. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin Alueelliseen apuvälinepaleluun siirtyisi: kaikki erikoissairaanhoidosta potilaalle annettavat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet tukipohjallisista sisäkorvaistutteisiin. sisältää jo nyt jäsenmaksurahoituksella rahoitetut apuvälinepalvelut kaikki perusterveydenhuollosta annettavat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet apuvälineiden huolto-, puhdistus ja logistiikkapalvelut sisältää seitsemän henkilön asiantuntijatyöpanoksen Alueellisen apuvälinpalvelutoiminnan perustamisen valmisteluissa on esitetty kahden asiantuntija vakanssin siirtyminen Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon avohoidon kuntoutuspalveluista. Valmistelun kuluessa ei ole voitu osoittaa, mitä fysioterapeutin tai muun kuntoutuksen asiantuntijan tehtävät vähenisivät perusterveydenhuollossa. KYS:n apuvälinepalvelujen ja siitä vastaavien viranhaltijoiden kanssa käydyssä keskustelussa on sovittu täsmennyksistä, jotka koskevat alueellisen apuvälinepalvelun asiantuntija tehtäviä. Keskusteltiin tehtävistä, joita alueellisen apuvälinepalvelun tulisi ottaa vastattavakseen perusterveydenhuollon vastuulla olleiden erikseen sovittuja apuväline- ja sairausryhmien osalta (liite 1), jotta Kuopion terveydenhuollon avohoidon apuvälinepalveluluista voidan siirtää edes yksi tehtävä alueelliseen apuvälinepalveluun. Keskustelun johtopäätöksenä Kuopion kaupungin avohoidon palvelut esittää, että yhden tehtävän siirtäminen alueelliseen apuvälinepalveluun on mahdollista, mikäli toiminnan käynnistyessä voidaan siirtää yhden kokopäiväisen vakanssin tehtäviä vastaavat palvelut alueellisen apuvälinepalvelun vastuulle. Kahden vakanssin siirtäminen alueelliseen apuvälinepalveluun Kuopion terveydenhuollon avohoidon apuvälinepalveluista ei ole mahdollista, koska tällöin ei voida turvata apuvälinepalvelutarpeen arviointia 3 päivän sisällä ja tarpeelliseksi todetun apuvälinepalvelun toteutumista 3 kk sisällä.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (26) 54 Mikäli Kuopio siirtää yhden fysioterapeutin tehtävän alueelliseen apuvälinepalveluun, voidaan talousarvion palkkavarauksissa vähentää yhden fysioterapeutin tehtävät avohoidon apuvälinepalveluista alueellisen yksikön perustamisajankohdasta alkaen. Apuvälineiden hankintaan varattu määräraha ja Servicalta ostettavaan ja erilliseen sopimukseen perustuvaa apuvälineiden huolto- ja puhdistuspalveluun varattu määräraha voidaan vähentää kuntoutuspalvelujen talousarvioista perustamisajankohdasta alkaen siltä osin, kun Servica -sopimus koskee apuvälinepalvelujen palveluja (ei sairaalan tai muiden laitosten itse hankkimien apuvälineiden huoltoa ja puhdistusta). Alueellinen apuvälinepalvelu rahoitetaan jäsenmaksurahoituksella /asukas eli 27,44 /asukas. Liitteenä on Sairaanhoitopiirin esittelymateriaali kuntakohtaisen päätöksen teon pohjaksi. Esitys Terveysjohtaja Jari Saarinen esittää seuraavaa: päättää, että kaupunki liittyy keskitettyyn sairaanhoitopiirin järjestämään apuvälinepalveluun. Lisäksi lautakunta päättää, että Kuopion kaupunki luovuttaa apuvälinepalveluyksikön hankkimat apuvälineet korvauksetta järjestäjälle sekä liikkeenluovutuksen periaatteella siirtää yhden fysioterapeutin, mikäli yhden henkilön työtehtävät erillisen liitteen mukaan siirtyvät perustettavaan alueelliseen apuvälinepalveluun. Liittymisen edellytyksenä on, että järjestelyyn liittyvien kuntien määrä on riittävä sille, että kustannukset toteutuvat korkeintaan esitetyn mukaisesti osallisena olevien kuntien osalta. Liitteet 5 aapaan siirtyviksi ehdotetut pdf 6 AAPA_loppuraportti_ pdf 7 Alueellinen apuvãlinepalvelu AAPA_ pdf 8 kustannukset_apuvälinepalvelut _aapa.pdf Valmistelija Jari Saarinen puh Maija Roine puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta hyväksyy terveysjohtajan esityksen. Päätös Merkittiin, että kuntoutuspäällikkö Maija Roine oli tämän asian käsittelyn ja päätöksen aikana kertomassa alueellisesta apuvälinehankkeesta. hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen. Lisäksi merkittiin, että kuntoutuspäällikkö Maija Roine poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (26) Asianro 5412/ /2013 Selvitys Itä-Suomen aluehallintovirastolle / hoidon järjestäminen suun terveydenhuollossa viimeistään kuuden kuukauden kuluessa Päätöksessään välittömästä yhteydensaannista Kuopion suun terveydenhuollossa Aluehallintovirasto katsoo, että hoitoon pääsy tilanne on huolestuttava, sillä hoitoa jonottavien potilaiden määrä näyttää alkuvuodesta lisääntyvän. Aluehallintovirasto pyytää tilanteen kehittymisestä selvityksen Kuopion kaupungin kaupunginhallitukselta mennessä. Selvityksen saatuaan aluehallintovirasto harkitsee, antaako selvitys aihetta aluehallintoviraston toimenpiteisiin asian saattamiseksi lain edellyttämälle tasolle. Aluehallintovirasto korostaa, että jos kunta ei voi itse antaa hoitoa terveydenhuoltolain 51 :n enimmäisajoissa, on sen saman lain 54 mukaan järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta. Vastine THL pitää kahta rekisteriä: Hoitoon pääsyn odotusaika suun terveydenhuollossa ja Hoitoa odottavat asiakkaat suun terveydenhuollossa. Kuopion kaupungin suun terveydenhuollossa ei ollut yhtään yli 180 päivää jonottanutta henkilöä jonossa AvoHilmon Hoitoon pääsyn odotusaika suun terveydenhuollossa rekisterin mukaan. Tätä rekisteriä Aluehallintoviranomainen ja Valvira seuraa. THL:n Hoitoa odottavat asiakkaat suun terveydenhuollossa tilaston mukaan Kuopion suun terveydenhuollossa on 85 yli 6 kuukautta jonottanutta potilasta. Thl:n kehittämispäällikkö Kaisa Möllärin mukaan nämä 85 yli 6 kuukautta jonottanutta ovat vuoden 2014 alusta kertyneitä tietoja, jotka voivat olla virheellisiä ja tästä syystä Thl ei näitä tietoja ota valvonnan seurantaan. Hoitoa odottamaan jää potilaita virheellisesti, jos esim. jonopotilas vaihtaa ensimmäistä jonotarkastusaikaa myöhemmäksi sähköisen asioinnin kautta. Hoitosaatavuus ei tässä tapauksessa sulkeudu. Hoitotakuu seuranta jatkuu potilaan kohdalla, vaikka sen pitäisi sulkeutua. Toinen syy on, että kaikki hammaslääkärit ja suuhygienistit eivät olleet sulkeneet hoidonsaatavuusdialogia ensikäynnin jälkeen. AvoHilmon käyttö on kerrattu koko henkilöstölle. Joidenkin hammaslääkäreiden jonopotilaiden osalta hoidonsaatavuudet on tarkastettu manuaalisesti ja tarvittaessa suljettu. Effica- potilastietojärjestelmästä näitä virhetietoja ei saada poimittua, vain ohjelmistotoimittaja Tiedolta virhetilasto on pyydetty. Tilanteen korjautuminen näkyy Thl:ssä kuukausittain tehtävän hoidonsaatavuus tilastoajon jälkeen. Seuraavan ajo tehdään kesäkuun alussa ja tämän jälkeen virheellisten yli 6 kuukautta jonottaneiden määrä pitäisi olla vähäisempi. Loppuyhteenvetona on todettavissa, että Kuopion suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutuu kaikilta osin.