LUOKATTOMAN LUKION TOIMIVUUS 2005

Transkriptio

1 LUOKATTOMAN LUKION TOIMIVUUS 2005 Moniste 20/2005

2 Opetushallitus ja tekijät Moniste 20/2005 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Edita Prima Oy, Helsinki 2005

3 Luokattoman lukion toimivuus 2005 SISÄLTÖ Lukijalle 5 1 SELVITYKSEN AINEISTO 6 Maija-Liisa Ojala 2 LUKIO-OPISKELUN KESTO JA OPINTOJEN LAAJUUS 8 Terhi Heino ja Maija-Liisa Ojala 2.1 Lukio-opiskelun kesto Lukio-opintojen laajuus 14 3 KURSSITARJONTA JA KURSSIEN VALINTA- MAHDOLLISUUDET 16 Matti Pietilä 3.1 Kurssitarjonta ja kurssien toteutuminen Verkkokurssit 17 4 OPINTOJEN SUORITTAMINEN OMAN OPPILAITOKSEN ULKOPUOLELLA 19 Terhi Heino 4.1 Mahdollisuudet kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa Syyt kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa Tärkeimmät syyt, miksi opintoja ei haluta valita muista oppilaitoksista 22 5 ITSENÄINEN OPISKELU 24 Maija-Liisa Ojala 5.1 Itsenäisen opiskelun määrän muutos Itsenäisesti opiskelun käytäntöjä 26

4 Luokattoman lukion toimivuus LUOKATTOMAN LUKION OPETUSJÄRJESTELYJÄ 28 Jorma Kauppinen ja Liisa Jääskeläinen 6.1 Työjärjestyksen laadinta ja jaksojärjestelmä Opiskelu lukiossa Koeviikko Muita opetusjärjestelyjä Luokaton vai luokallinen lukio? 38 7 INTEGRAATIO OPPIAINEIDEN VÄLILLÄ 40 Liisa Jääskeläinen 7.1 Integraatiomahdollisuudet ja integraation toteutuminen Oppiaineet integraation toteuttajina 41 8 OPINTO- JA RYHMÄNOHJAUS 44 Terhi Heino ja Matti Pietilä 8.1 Opinto-ohjauksen resurssit Ohjauksen antajat Ohjauksen työnjako 47 9 REHTORIN JA OPETTAJAN TYÖNKUVA 49 Jorma Kauppinen 9.1 Rehtorin työnkuva Opettajan työnkuva LUKION LUOKATTOMUUDEN ETUJA JA EPÄKOHTIA 53 Liisa Jääskeläinen 10.1 Luokattomuuden etuja Luokattomuuden epäkohtia YHTEENVETO 61 Kirjoittajat LIITE Opetushallituksen kysely 10/

5 Luokattoman lukion toimivuus Lukijalle Luokattomuus lukion toimintamuotona on ollut mahdollinen kaikille lukioille vuodesta Opetushallitus teki selvityksen Luokattoman lukion toimivuudesta (Opetushallituksen moniste 6/2000) vuonna Siinä kuvattiin luokattoman lukion toimivuutta lukuvuonna Tämän selvityksen tiedot koskevat lukuvuotta Tarkoituksena on selvittää lukio-opiskelun kestoa ja opintojen laajuutta, kurssitarjontaa ja kurssien valintamahdollisuuksia, opintojen suorittamista oman oppilaitoksen ulkopuolella, itsenäistä opiskelua, luokattoman lukion opetusjärjestelyitä, oppiaineiden välistä integraatiota, opinto- ja ryhmänohjausta, rehtorin ja opettajan työnkuvaa sekä lukion luokattomuuden etuja ja epäkohtia. Selvityksen aineisto koottiin keväällä 2005 kyselyllä, joka lähetettiin 120 suomenkieliselle lukiolle. Kysely oli kaksiosainen. Toinen kyselylomake lähetettiin lukioiden rehtoreille ja toinen oppilaskunnille. Tämä selvitys on tehty Opetushallituksen yleissivistävän koulutuksen linjalla lukioyksikössä. Selvityksen tekemiseen ovat osallistuneet Jorma Kauppinen, Terhi Heino, Pekka Iivonen, Liisa Jääskeläinen, Maija-Liisa Ojala ja Matti Pietilä. Selvityksen tulokset raportoidaan tässä julkaisussa. Vuoden 2000 selvitys sisältää luokattomuuden alkuvaiheita, kehittymistä ja tunnuspiirteitä koskevan luvun. Vastaavaa lukua ei ole tässä selvityksessä. Samanaikaisesti tämän selvityksen kanssa erikoissuunnittelija Tanja Kirjavainen on tehnyt selvityksen lukioiden taloudellisuudesta vuosina Nämä kaksi toisiaan täydentävää selvitystä julkaistaan omina raportteinaan. Helsingissä Jorma Kauppinen Opetusneuvos

6 Luokattoman lukion toimivuus SELVITYKSEN AINEISTO Maija-Liisa Ojala Opetushallitus teki keväällä 2005 kyselyn selvittääkseen luokattoman lukion toimivuutta. Edellinen vastaava selvitys tehtiin lukuvuonna (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000). Kysely tehtiin otantana 120 suomenkieliselle nuorten lukiokoulutusta järjestävälle lukiolle (Opetushallituksen kysely 10/2005, liite). Kysely oli kaksiosainen. Toinen kyselylomake oli osoitettu lukioiden rehtoreille ja toinen lukioiden oppilaskunnille. Kyselyllä pyrittiin selvittämään erityisesti luokattomaan toimintamuotoon liittyviä seikkoja. Lukioiden perustietoja koskevat kysymykset (esimerkiksi opiskelijamäärä) sisältyivät rehtorikyselyyn. Näitä kysymyksiä ei toistettu oppilaskuntakyselyssä koulun nimeä lukuun ottamatta. Kyselyn kohdejoukon otannan pohjana käytettiin Opetushallituksen OPTItietokannan syksyn 2003 tietoja lukiokoulutusta antavista oppilaitoksista lukuun ottamatta Steiner-kouluja, vieraskielisiä kouluja, aikuislukioita ja kansanopistoja. Koulujen kokoluokituksena käytettiin samaa luokittelua kuin lukuvuoden selvityksessä. Pieniksi lukioiksi luokiteltiin alle 100 opiskelijan lukiot, keskisuuriksi opiskelijan ja suuriksi vähintään 300 opiskelijan lukiot. Kyselyn kohdejoukon otanta edusti alueelliselta jakaumaltaan ja kokojakaumaltaan suomenkielistä lukioverkostoa. Rehtorikyselyyn vastasi vastaustiedoston kokoamisajankohtaan mennessä 110 lukiota, vastausprosentti oli noin 92. Oppilaskuntakyselyyn saatiin vastaus 108 lukion oppilaskunnalta. Vastausprosentti oli 90. Myöhemmin rehtorikyselyyn vastasi vielä neljä ja oppilaskuntakyselyyn kaksi lukiota. Näitä vastauksia ei voitu aikataulusyistä ottaa enää tietojen määrälliseen käsittelyyn mukaan. Edellisessä lukuvuoden selvityksessä oli mukana 65 lukion rehtoreiden vastaukset. Tuolloin ei tehty oppilaskuntakyselyä. TAULUKKO 1. Kyselyyn vastanneet lukiot lääneittäin kevätlukukaudella Lääni Rehtorikyselyyn Oppilaskuntakyselyyn vastanneet lukiot vastanneet lukiot Lukioita %-jakauma Lukioita %-jakauma Etelä-Suomen lääni 32 29, ,6 Länsi-Suomen lääni 41 37, ,0 Itä-Suomen lääni 16 14, ,9 Oulun lääni 14 12, ,9 Lapin lääni 7 6,4 6 5,6 Kaikki yhteensä , ,0

7 Luokattoman lukion toimivuus Rehtorikyselyyn vastanneista lukioista 20 oli pieniä, 55 keskisuuria ja 35 suuria. Oppilaskuntakyselyyn vastanneista lukioista 17 oli pieniä, 56 keskisuuria ja 35 suuria. Selvityksen aineisto on koko lukioverkostoa edustava. Rehtorikyselyyn vastanneissa 110 lukiossa opiskeli tammikuussa 2005 yhteensä opiskelijaa. Näistä 5,2 % opiskeli pienissä lukioissa, 38,7 % keskisuurissa ja 56,1 % suurissa lukioissa. Pienimmässä lukiossa opiskeli 26 opiskelijaa, suurimmassa 816 opiskelijaa. Luokattomana toimiminen on ollut mahdollista kaikille lukioille vuodesta 1994 alkaen. Luokattomaan toimintamuotoon siirtymisvuoden ilmoitti sata lukiota, joista lähes puolet (49 lukiota) oli siirtynyt luokattomaan toimintamuotoon lukuvuoden alusta lukien. TAULUKKO 2. Rehtorikyselyyn vastanneiden lukioiden siirtyminen luokattomaan toimintamuotoon. Luokattomaan toimintamuotoon siirtymisajankohta Vastanneet lukiot Ennen vuotta Vuosina Vuonna Vuonna Vuosina Yhteensä 100 Ei ilmoitettu ajankohtaa 10 Kymmenen lukiota ei ilmoittanut siirtymisvuottaan luokattomaan toimintamuotoon. Kommenteissaan yksi lukio totesi siirtyvänsä luokattomaan toimintamuotoon heti, kun se on mahdollista. Yksi vastaaja totesi koulun toimivan eräänlaisessa puoliluokallisessa järjestelmässä.

8 Luokattoman lukion toimivuus LUKIO-OPISKELUN KESTO JA OPINTOJEN LAAJUUS Terhi Heino ja Maija-Liisa Ojala 2.1 Lukio-opiskelun kesto Rehtorikyselyyn vastanneissa lukioissa opiskeli tammikuussa 2005 noin opiskelijaa, jotka opiskelivat nuorille tarkoitetun opetussuunnitelman mukaan. Heistä ensimmäisen vuoden opiskelijoita oli 32,8 %. TAULUKKO 3. Rehtorikyselyyn vastanneiden lukioiden opiskelijoiden prosentuaalinen jakautuminen koulun koon ja opiskeluvuoden mukaan tammikuussa Monesko Opiskelijoiden jakautuminen (%) Opiskeliopiskeluvuosi lukion koon ja opiskeluvuoden mukaan joita lukiossa Pienet Keski- Suuret Yhteensä lukiot suuret lukiot lukiot Ensimmäinen 34,4 32,5 33,0 32, Toinen 32,1 31,9 32,1 32, Kolmas 31,6 31,9 30,6 31, Neljäs 1,8 3,6 4,2 3, Viides tai useampi 0,1 0,1 0,1 0,1 18 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 (N) (1 358) (10 073) (14 585) (26 016) Selvitysaineiston lukioiden opiskelijoista nelisen prosenttia opiskeli lukiossa neljättä tai useampaa vuotta. Pienissä lukioissa neljännen tai sitä useamman vuoden opiskelijoita oli suhteellisesti vähemmän kuin keskisuurissa ja suurissa lukioissa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan lukion oppimäärän suoritti lukuvuonna yhteensä opiskelijaa. Heistä opiskelijaa oli opiskellut nuorten lukiokoulutuksessa ja opiskelijaa aikuisten lukiokoulutuksessa. Näistä lukion oppimäärän lukioissa, aikuislukioissa ja kansanopistoissa suorittaneista 81,5 % oli opiskellut lukiossa enintään kolme vuotta. Aikuisten lukiokoulutuksessa lukion oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet lukiossa suhteellisesti pitempään kuin nuorten lukiokoulutuksen opiskelijat. Lukuvuonna heistä yli puolet oli opiskellut lukiossa yli kolme vuotta.

9 Luokattoman lukion toimivuus TAULUKKO 4. Lukion oppimäärän suorittaneiden jakautuminen (%) opiskeluajan mukaan lukuvuosina Vuosi 1) 2) Lukion oppimäärän suorittaneet (%) Lukion oppi- Opiskeluvuosia lukiossa määrän Enintään 3 v Yli 3 vuotta Yhteensä suorittaneita ,9 15,1 100, ,0 16,0 100, ,5 18,5 100, Nuorten opetus 84,1 15,9 100, Aikuisten opetus 55,8 44,2 100, Kaikkiaan 82,3 17,7 100, Nuorten opetus 83,6 16,4 100, Aikuisten opetus 48,6 51,4 100, Kaikkiaan 81,5 18,5 100, Lukuvuonna lukion oppimäärän nuorten lukiokoulutuksessa suorittaneista enintään kolmen vuoden opinnoilla sai päättötodistuksen 83,6 % sekä kolmen ja puolen vuoden opinnoilla 5,3 %. Kolmen ja puolen vuoden opinnoilla valmistuvien opiskelijoiden prosentuaalinen osuus on 2000-luvulla vaihdellut neljästä viiteen prosenttiin. Kolme ja puoli vuotta lukiossa opiskelevat opiskelijat suorittavat usein viimeisenä opiskelulukukautenaan vähän kursseja tai osallistuvat vain ylioppilaskirjoituksiin.

10 Luokattoman lukion toimivuus TAULUKKO 5. Lukion oppimäärän lukiossa, aikuislukiossa ja kansanopistoissa suorittaneiden jakautuminen (%) opiskeluajan mukaan lukuvuosina Oppimäärän Lukion oppimäärän suorittaneet (%) Lukion suoritus- Opiskeluvuosia lukiossa oppimäärän vuosi 1) 2) Alle 3 v 3 v 3,5 v 4 v Yli 4 v Yht. suorittaneita ,5 83,4 3,9 10,3 0,9 100, ,4 82,6 4,5 10,6 0,9 100, ,7 79,8 5,5 11,9 1,1 100, Nuorten opetus 1,0 83,1 5,6 9,9 0,4 100, Aikuisten opetus 17,1 38,7 8,7 23,6 11,9 100, Kaikkiaan 2,0 80,3 5,9 10,7 1,1 100, Nuorten opetus 0,3 83,3 5,3 10,6 0,5 100, Aikuisten opetus 12,9 35,7 13,9 27,0 10,5 100, Kaikkiaan 1,1 80,4 5,8 11,5 1,2 100, ) Esimerkiksi vuosi 2000 = lukion päättötodistukset ajalla ) Ajalta ei ole eritelty nuorten ja aikuisten lukiokoulutuksen opiskelijoita, vaan luvut sisältävät kaikki opiskelijat. Lähde: Laskelman pohjatiedot Tilastokeskus. Rehtorikyselyssä kysyttiin rehtoreiden kannanottoa yleisväittämään "Lukion luokaton toimintamuoto pidentää opiskelijan opiskeluaikaa". Vastaajista 56,4 % oli väittämästä melko tai täysin eri mieltä, 11,8 % ei ottanut asiaan kantaa ja 31,8 % vastaajista oli melko tai täysin samaa mieltä. Keskisuurissa ja suurissa lukioissa oltiin hieman pieniä lukioita yleisemmin sitä mieltä, että luokaton toimintamuoto pidentää opiskelijan opiskeluaikaa. Sekä rehtoreilta että oppilaskunnilta kysyttiin yksilöityä arviota siitä, mitkä ovat kyseisessä lukiossa neljä yleisintä syytä opintojen pidentymiseen yli kolmeksi vuodeksi. Rehtoreiden näkemyksiä opiskeluaikaan vaikuttavista syistä Vastausten määrät vaihtelivat vaihtoehdoittain niin, että kaikkiaan 95 vastaajaa 110:stä arvioi heikon opintomenestyksen yhdeksi neljästä keskeisimmästä syystä opintojen pidentymiseen, kun taas ainoastaan yksi vastaaja 110:stä arvioi opiskelun muussa oppilaitoksessa yhdeksi neljästä keskeisimmästä syystä opintojen pidentymiseen. Yleisesti tarkastellen keskeisimmiksi syiksi opintojen pidentymiseen nousivat annetuista vaihtoehdoista opiskelijan heikko opintomenestys, jonka mainitsi 86,4 % vastaajista, opiskelijan elämäntilanne ja perheessä olevat ongelmat, jonka mainitsi 50,0 % vastaajista, sekä harrastusten suuri määrä, jonka mainitsi 46,4 %

11 Luokattoman lukion toimivuus vastaajista. Työn näki opintojen pidentymiseen johtavana syynä 30,9 % vastaajista, epätietoisuuden jatko-opinnoista 28,2 %, oppimisvaikeudet 20,9 %, laajan opinto-ohjelman 19,1 % ja ylioppilastutkinnon hajauttamisen 18,2 % vastaajista. TAULUKKO 6. Rehtoreiden arviot opintojen pidentymisen syistä lukion kokoluokan mukaan (%-jakauma). Syyt opintojen pidentymiseen Lukion kokoluokka Pienet Keski- Suuret Yhteensä lukiot suuret lukiot lukiot Työssäkäynti 1,6 7,8 12,7 8,5 Kahden tutkinnon suorittaminen 1,6 3,0 3,0 2,8 Laaja opinto-ohjelma 1,6 5,4 6,7 5,2 Opinto-ohjelman olennainen muuttuminen kesken lukion 1,6 3,9 4,5 3,8 Harrastusten suuri määrä 14,3 10,3 15,7 12,7 Ylioppilastutkinnon hajauttaminen 6,3 5,4 3,8 5,0 Opiskelu muussa oppilaitoksessa 0,0 0,5 0,0 0,2 Opiskelijan heikko opintomenestys 27,0 24,0 21,6 23,7 Oppilaitoksen antama ohjaus kolmea vuotta pidempään opiskeluun 3,2 2,9 2,2 2,8 Opiskelu ulkomailla 4,8 2,0 1,5 2,2 Epätietoisuus jatko-opinnoista, ei kiirettä 9,5 9,3 4,5 7,7 Oppimisvaikeus (esimerkiksi lukihäiriö) 4,8 7,4 3,7 5,7 Sairaus tai vamma 7,9 0,5 3,0 2,5 Opiskelijan elämäntilanne, perheessä olevat ongelmat 12,7 14,2 13,4 13,7 Muu syy 3,1 3,4 3,7 3,5 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Kokoluokittain tarkastellen lukioiden rehtoreiden vastauksissa neljän keskeisimmän syyn joukossa oli useimmin kaikissa kokoluokissa vaihtoehto opiskelijan heikko opintomenestys. Taulukossa 6 on esitetty rehtoreiden vastausten prosentuaalinen jakauma lukioiden kokoluokan mukaan. Kaiken kaikkiaan 15,5 % vastaajista mainitsi vaihtoehdon muu syy, ja lisäksi muutama vastaaja kommentoi kohtaa muutoin. Muista syistä keskeisimmiksi nousivat motivaation puute ja urheilu (urheilulukio, urheiluvalmennus, urheilu). Lisäksi mainittiin terveysongelmat, asennoituminen sekä erityisen tehtävän saanut lukio (musiikki). Kommentteina esitettiin muun muassa että opintojen pidentymistä ei ole tapahtunut tai tapauksia on vain jokunen. Urheiluun opintojen pidentymisen syynä kiinnitettiin huomiota myös kommenteissa. Kommenteissa mainittiin koulun erityistehtävä (urheilu), opiskelijoiden urheiluharrastus sekä laaja opinto-ohjelma ja urheilupainotus. Vuoden 2000 selvityksen tietoihin (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000) verrattuna rehtoreiden arviot opintoajan pidentymiseen johtavista syistä ovat pysyneet pääosin samoina. Keskeisiksi syiksi nousivat

12 Luokattoman lukion toimivuus tuolloin opiskelijan heikko opintomenestys (91 % vastaajista), harrastukset (66 % vastaajista) ja työssäkäynti (42 % vastaajista). Ulkomailla opiskelun mainitsi tuolloin yhtenä pidentävänä tekijänä runsas kolmannes vastaajista, liian laajan opinto-ohjelman viidennes vastaajista, opinto-ohjelman muutoksen noin joka kymmenes vastaaja samoin kuin lukion antaman ohjauksen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan lukuvuonna lukion päättötodistuksen nuorten lukiokoulutuksessa saaneista 93 opiskelijaa oli opiskellut lukiossa viisi vuotta tai enemmän. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään myös, millä perusteella rehtorit ovat myöntäneet opiskeluajan pidennystä, jos lukiossa on viidennen tai useamman vuoden opiskelijoita. Kysymykseen vastasi 26 rehtoria. Vastausten mukaan kaikissa näissä lukioissa ei kuitenkaan ollut viidennen tai useamman vuoden opiskelijoita. Kaikkiaan noin kolme neljäsosaa kysymykseen vastanneista rehtoreista mainitsi opiskelijan terveydelliset syyt perusteena opiskeluajan pidennykseen. Muutama rehtori mainitsi perusteena harrastuksen (erityisesti urheiluharrastus tai menestyminen urheilussa) samoin kuin opiskelijan elämäntilanteen, ulkomailla olon, armeijan ja vieraskielisyyden. Yksittäisinä syinä mainittiin muun muassa oppimisvaikeudet, syrjäytymisen ehkäisy ja opintoohjaajan epäpätevyys. Oppilaskuntien näkemyksiä opiskeluaikaan vaikuttavista syistä Oppilaskuntien vastaukset noudattelivat osin samaa linjaa kuin rehtoreiden vastaukset. Muutaman syyn kohdalla oppilaskuntien vastaukset kuitenkin poikkesivat rehtorien vastauksista. Eniten eroa rehtorien ja oppilaskuntien vastauksissa oli vaihtoehdon "opiskelijan elämäntilanne, perheessä olevat ongelmat" kohdalla: Rehtoreista 50,0 % arvioi sen yhdeksi neljästä tärkeimmästä syystä opintojen pidentymiseen ja oppilaskunnista 20,4 %. Myös vaihtoehdon työ arvioivat oppilaskunnat (12,0 %) rehtoreita (30,9 %) harvemmin olevan neljän tärkeimmän syyn joukossa. Oppilaskunnat taas arvioivat rehtoreita useammin vaihtoehtojen opiskelu ulkomailla (36,1 %/8,2 %), ylioppilastutkinnon hajauttaminen (45,4 %/18,2 %) sekä epätietoisuus jatko-opinnoista, ei kiirettä (48,1 %/28,2 %) olevan opintojen pidentymiseen johtavan neljän tärkeimmän syyn joukossa. Taulukossa 7 on esitetty oppilaskuntien vastausten prosentuaalinen jakauma lukioiden kokoluokan mukaan.

13 Luokattoman lukion toimivuus TAULUKKO 7. Oppilaskuntien arviot opintojen pidentymisen syistä lukion kokoluokan mukaan (%-jakauma). Syyt opintojen pidentymiseen Lukion kokoluokka Pienet Keski- Suuret Yhteensä lukiot suuret lukiot lukiot Työssäkäynti 0,0 2,3 5,7 3,0 Kahden tutkinnon suorittaminen 4,4 6,4 2,9 4,9 Laaja opinto-ohjelma 5,9 5,5 11,5 7,5 Opinto-ohjelman olennainen muuttuminen kesken lukion 1,5 3,2 2,1 2,6 Harrastusten suuri määrä 8,8 11,9 18,0 13,4 Ylioppilastutkinnon hajauttaminen 10,3 11,4 12,2 11,5 Opiskelu muussa oppilaitoksessa 1,5 1,4 0,0 0,9 Opiskelijan heikko opintomenestys 22,0 20,5 17,3 19,7 Oppilaitoksen antama ohjaus kolmea vuotta pidempään opiskeluun 0,0 0,0 0,0 0,0 Opiskelu ulkomailla 11,8 9,6 7,2 9,2 Epätietoisuus jatko-opinnoista, ei kiirettä 8,8 12,3 13,7 12,2 Oppimisvaikeus (esimerkiksi lukihäiriö) 4,4 2,7 2,9 3,1 Sairaus tai vamma 7,3 3,2 0,0 2,8 Opiskelijan elämäntilanne, perheessä olevat ongelmat 5,9 6,4 2,9 5,2 Muu syy 7,4 3,2 3,6 4,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Oppilaskunnista yksikään ei katsonut oppilaitoksen antaman ohjauksen kolmea vuotta pidempään opiskeluun olleen opintojen pidentymiseen johtaneen neljän tärkeimmän syyn joukossa, kun sen sijaan rehtoreista 10 % arvioi sen yhdeksi neljästä tärkeimmästä syystä. Oppilaskunnat taas arvioivat rehtoreita useammin kahden tutkinnon suorittamisen olevan neljän tärkeimmän syyn joukossa. Tämä tuli esiin erityisesti keskisuurissa lukioissa. Oppilaskunnat arvioivat rehtoreita harvemmin oppimisvaikeuksien (esimerkiksi lukihäiriö) olevan yksi opintojen pidentymiseen johtavasta neljästä keskeisimmästä syystä. Kaikkiaan 14,8 % oppilaskunnista oli nimennyt jonkin muun syyn opintojen pidentymiseen. Samoin kuin rehtoreiden vastauksissa myös oppilaskuntien vastauksissa mainittiin muuna syynä opintojen pidentymiseen useimmin urheilu. Yhtä usein oppilaskuntien vastauksissa syyksi opintojen pidentymiseen mainittiin laiskuus. Yksittäisiä mainintoja olivat muun muassa seuraavat: pienessä lukiossa kurssin uusiminen siirtyy usein vuodella, kurssivajaus, kurssiarvosanojen korotus, huono opinto-ohjaus ja liian suuri työmäärä lukiossa.

14 Luokattoman lukion toimivuus Lukio-opintojen laajuus Kyselyyn vastanneissa lukioissa lukuvuonna päättötodistuksen saaneista opiskelijoista 27,7 % oli suorittanut lukion oppimäärän minimikurssimäärän 75 kurssia. TAULUKKO 8. Rehtorikyselyyn vastanneissa lukioissa päättötodistuksen lukuvuonna saaneiden opiskelijoiden jakautuminen suoritetun kurssimäärän ja lukion koon mukaan. Kurssimäärä Lukion päättötodistuksen saaneet opiskelijat (%) lukion päättö- lukion kokoluokan mukaan todistuksessa Pienet Keskisuuret Suuret Yhteensä lukiot lukiot lukiot 75 kurssia 18,7 29,4 27,3 27, kurssia 43,8 43,4 45,1 44, kurssia 23,6 19,1 18,2 18, kurssia 9,7 5,4 5,5 5,7 Vähintään 90 kurssia 4,2 2,7 3,9 3,5 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Opiskelijoista yli yhdeksän prosenttia oli suorittanut päättötodistukseensa vähintään 85 kurssia. Laajojen opinto-ohjelmien suorittaminen näyttäisi olevan hieman nousussa. Vuoden 2000 selvitykseen (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000.) verrattuna laajan opinto-ohjelman (vähintään 85 kurssia) suorittaneiden osuus oli noussut vajaat kolme prosenttiyksikköä. Suhteellisesti eniten vähintään 85 kurssia lukionsa päättötodistukseen olivat suorittaneet pienten lukioiden opiskelijat. 75 kurssia kurssia kurssia kurssia Vähintään 90 kurssia 100 % 80 % Opiskelijoita 60 % 40 % 20 % 0 % Pienet lukiot Keskisuuret lukiot Suuret lukiot Yhteensä KUVIO 1. Rehtorikyselyyn vastanneista lukioista päättötodistuksen lukuvuonna saaneiden opiskelijoiden prosentuaalinen jakauma suoritetun kurssimäärän ja koulun koon mukaan.

15 Luokattoman lukion toimivuus Alueellisesti tarkasteltuna suhteellisesti eniten laajoja opinto-ohjelmia suorittivat Lapin ja Itä-Suomen läänien lukiolaiset. Selvityksen aineiston Lapin läänin lukioista lukuvuonna päättötodistuksen saaneista lukiolaisista oli 16,9 % suorittanut lukio-opinnoissaan vähintään 85 kurssia ja Itä-Suomen läänin vastaavasti 13,0 %.

16 Luokattoman lukion toimivuus KURSSITARJONTA JA KURSSIEN VALINTAMAHDOLLISUUDET Matti Pietilä Rehtoreita pyydettiin ottamaan kantaa oman lukionsa kurssitarjonnan toteutumiseen, kurssitarjonnan ja toteutuneiden kurssien muutokseen viimeisten viiden vuoden aikana sekä verkkokurssien tärkeyteen, tarjontaan ja toteutumiseen. Lisäksi rehtoreita, joiden lukioissa verkkokursseja ei ollut suoritettu, pyydettiin kertomaan verkkokursseja koskevista suunnitelmistaan. 3.1 Kurssitarjonta ja kurssien toteutuminen Kyselyyn vastanneista lukioiden rehtoreista 89,9 % oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että lukion kurssitarjonta antaa laajat valintamahdollisuudet. Vastaajista 87,3 % oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että kaikkia opetussuunnitelman kursseja tarjotaan säännöllisesti. Vähintään neljän eri vieraan kielen opetusta ilmoitti tarjoavansa suurista lukioista 88,6 %, keskisuurista lukioista 70,9 % ja pienistä lukioista 50,0 %. Yli puolet rehtoreista ilmoitti lukionsa kurssitarjonnan lisääntyneen viimeisen viiden vuoden aikana. Lisääntymistä oli tapahtunut suurissa ja keskisuurissa lukioissa. TAULUKKO 9. Kurssitarjonnan muutos viimeisten viiden vuoden aikana rehtoreiden mukaan. Kurssitarjonnan muutos Vastaukset (%-jakauma) Pienet Keskisuuret Suuret Yhteensä lukiot lukiot lukiot Lisääntynyt 35,0 52,7 65,7 53,6 Pysynyt ennallaan 60,0 38,2 14,3 34,6 Vähentynyt 5,0 9,1 20,0 11,8 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Rehtoreista 40,0 % oli eri mieltä väittämästä "Kaikki opetussuunnitelman kurssit toteutuvat säännöllisesti". Toteutuneiden kurssien määrä oli pysynyt ennallaan lähes puolessa lukioista. Se oli kasvanut suhteellisesti useimmin suurissa lukioissa.

17 Luokattoman lukion toimivuus TAULUKKO 10. Toteutuneiden kurssien määrän muutos viimeisten viiden vuoden aikana rehtoreiden mukaan. Toteutuneiden kurssien Vastaukset (%-jakauma) määrän muutos Pienet Keskisuuret Suuret Yhteensä lukiot lukiot lukiot Lisääntynyt 25,0 29,1 40,0 31,8 Pysynyt ennallaan 55,0 49,1 40,0 47,3 Vähentynyt 20,0 21,8 20,0 20,9 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Oppilaskunnista 69,2 % piti lukionsa kurssitarjontaa valintamahdollisuuksien osalta riittävänä. Oppilaskunnilta pyydettiin kannanottoa myös siihen, vaikuttavatko opiskelukavereiden kurssivalinnat opiskelijoiden kurssivalintoihin. Oppilaskunnista 34,6 % oli samaa mieltä ja 45,8 % eri mieltä väittämästä "Opiskelukavereiden kurssivalinnat vaikuttavat opiskelijoiden kurssivalintoihin". Oppilaskunnista 82,2 % arvioi opiskelijoiden jatko-opintosuunnitelmien vaikuttavan paljon kurssivalintoihin. 3.2 Verkkokurssit Kyselyssä verkkokurssiksi määriteltiin kurssi, jossa verkkotyöskentelyä on vähintään puolet kurssista. Vastanneista rehtoreista 70,6 % ei pitänyt verkkokurssien tarjontaa tärkeänä osana oman lukion kurssitarjontaa. Vastaajista 13,8 % piti verkkokurssien tarjontaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä osana oman lukion kurssitarjontaa. Vastanneista lukioista itse toteutettuja verkkokursseja oli lukuvuonna tarjonnut 33,0 % kyselyaineiston lukioista. Lukioista 67,0 % ei ollut tarjonnut itse toteutettuja omia verkkokursseja. Tavallisimmin oli tarjottu 1 3 kurssia. Suhteellisesti useimmin omia verkkokursseja tarjottiin Etelä-Suomen läänissä. Yhteensä 31 lukiota (28,8 %) ilmoitti, että opiskelijat olivat suorittaneet oman lukion tarjoamia verkkokursseja lukuvuonna Näistä 7 oli pieniä, 14 keskisuuria ja 10 suuria lukioita. Oman lukion tarjoamia verkkokursseja oli suoritettu näissä 31 lukiossa yhteensä 494, keskimäärin noin 16 kurssisuoritusta lukiota kohti. Oman lukion toteuttamien verkkokurssien suoritusmäärät vaihtelivat lukioittain yhdestä sataan. Kaikkiaan 34 lukiota (30,9 %) ilmoitti, että heidän opiskelijansa olivat suorittaneet lukuvuonna verkkokursseja muissa kuin omassa lukiossa. Kurssisuorituksia ilmoitettiin yhteensä 155, keskimäärin lähes viisi kurssisuoritusta lukiota kohti. Alueellisesti tarkasteltuna lukioita, joissa oli tehty verkkokurssisuorituksia oman lukion ulkopuolella, oli suhteellisesti eniten Itä-Suomen läänissä.

18 Luokattoman lukion toimivuus Rehtoreilta kysyttiin myös, että jos lukion opiskelijat eivät ole suorittaneet verkkokursseja, onko lukiolla suunnitelmia sisällyttää niitä omaan kurssitarjontaansa. Kysymykseen vastasi 93 lukiota, joista 76 suunnitteli sisällyttävänsä verkkokursseja omaan kurssitarjontaansa. Kuitenkin vastanneista lukioista 11 aikoi tehdä verkkokursseja itse, 18 käyttää muiden lukioiden verkkokurssitarjontaa ja 60 lukiota aikoi sekä tehdä itse omia verkkokursseja että käyttää muiden lukioiden verkkokurssitarjontaa.

19 Luokattoman lukion toimivuus OPINTOJEN SUORITTAMINEN OMAN OPPILAITOKSEN ULKOPUOLELLA Terhi Heino 4.1 Mahdollisuudet kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa Opintojen suorittamista muissa oppilaitoksissa koskevien kysymysten taustatiedoksi rehtoreita pyydettiin aluksi arvioimaan lukionsa yhteistyön määrän muuttumista yleisesti viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 1999 voimaan tullut lukiolaki (629/1998) toi koulutuksen järjestäjille velvollisuuden tehdä yhteistyötä muiden alueella olevien lukioiden, ammatillisten oppilaitosten sekä muiden alueella olevien oppilaitosten kanssa. Rehtoreista 78,0 % arvioi yhteistyön muiden oppilaitosten kanssa lisääntyneen viimeisten viiden vuoden aikana ja 15,6 % arvioi, että yhteistyö ei ole lisääntynyt. Lukioiden koon mukaan tarkasteltaessa vastauksissa ei ollut juurikaan eroja. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa kursseja muussa kuin omassa oppilaitoksessa sekä sitä, missä muualla opiskelijat ovat suorittaneet lukio-opintoihin hyväksiluettuja kursseja. Rehtoreita pyydettiin myös arvioimaan syitä kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa. Samaa arviota kysyttiin oppilaskunnilta. Myös oppilaskuntia pyydettiin nimeämään tärkeimpiä syitä, miksi opintoja ei haluta valita muista oppilaitoksista. Kun kysyttiin lukion opiskelijan mahdollisuuksista suorittaa kursseja muussa kuin omassa oppilaitoksessa viimeisten viiden vuoden aikana 78,0 % vastaajista totesi mahdollisuuksien lisääntyneen ja 22,0 % arvioi mahdollisuuksien pysyneen ennallaan. Suurissa lukioissa mahdollisuudet ovat pysyneet ennallaan useammin kuin pienissä ja keskisuurissa lukioissa. Vuoden 2000 selvityksessä (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000) tuli esiin, että luokattomaan toimintaan siirtymisen myötä opiskelijoiden mahdollisuudet suorittaa kursseja muussa kuin omassa oppilaitoksessa olivat lisääntyneet. Kysymykseen missä muualla lukionne opiskelijat ovat suorittaneet lukioopintoihin hyväksiluettuja kursseja, vastaajat mainitsivat keskimäärin viisi tahoa, joissa oman lukion opiskelijat olivat suorittaneet yhden tai useampia kursseja. Tahojen määrä vaihteli lukioittain yhdestä yhteentoista niin, että suuret lukiot mainitsivat jonkin verran useampia tahoja kuin pienet ja keskisuuret lukiot. Useimmin yhteistyötahona mainittiin kesälukio, kansalaisopisto, kesäyliopisto, musiikkioppilaitos, toinen lukio, aikuislukio/lukion aikuislinja ja ulkomailla opiskelu sekä jokin ammatillinen oppilaitos. Muina tahoina mainittiin seurakunta, autokoulu, urheiluseura, etälukio, tanssiopisto, kuvataidekoulu, korkeakoulu/yliopisto, kesäyliopisto, maaseutuoppilaitos, aikuiskoulutuskeskus sekä yrittäjäyhdistykset.

20 Luokattoman lukion toimivuus Toinen päivälukio Aikuislukio/aikuislinja 53,6 52,7 Ammatillinen oppilaitos 48,2 Ammattikorkeakoulu 9,1 Korkeakoulu/yliopisto 33,6 Kesäyliopisto 56,4 Kesälukio 61,8 Musiikkioppilaitos Kansalais- /työväenopisto 56,4 58,2 Kansanopisto 15,5 Ulkomaiset opinnot 52,7 Jokin muu 10, % vastaajista maininnut KUVIO 2. Tahot, joissa lukion opiskelijat ovat voineet suorittaa lukio-opintoihin hyväksiluettuja kursseja. Verrattaessa vastauksia vuoden 2000 selvityksen (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000) tietoihin verrattuna opiskelutahojen määrissä ei ollut merkittäviä muutoksia. Tarkasteltaessa muualla suoritettavia opintoja lukion koon mukaan pienissä lukioissa opintoja oli suoritettu useimmin kansalais- ja työväenopistoissa, toisessa päivälukiossa, kesälukiossa ja musiikkioppilaitoksessa. Myös keskisuurissa lukioissa opintoja oli suoritettu useimmin kansalais- ja työväenopistoissa ja kesälukioissa. Suurten lukioiden vastaukset poikkesivat muista jonkin verran. Niissä keskeisimmiksi tahoiksi nousivat aikuislukio, ulkomaiset opinnot, toinen päivälukio sekä kesäyliopisto. 4.2 Syyt kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa Sekä rehtoreilta että oppilaskunnilta kysyttiin arviota siitä, mitkä ovat tärkeimmät perusteet kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa. Tärkeimmiksi syiksi nousivat sekä rehtorien että oppilaskuntien vastauksissa halutun kurssin puuttuminen omasta lukiosta ja opiskelijan halu saada lisäopetusta tai syventää opintojaan. Niin rehtoreista kuin oppilaskunnistakin yli puolet mainitsi ne tärkeinä syinä kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa. Suurimmat erot rehtorien ja

21 Luokattoman lukion toimivuus oppilaskuntien vastauksissa olivat vastausvaihtoehdoissa "opiskelija ei löydä riittävästi valinnanvaihtoehtoja oman lukion tarjonnasta" ja "oma lukio ei tarjoa kurssia". Oppilaskunnat nimesivät ne rehtoreita useammin kolmen tärkeimmän syyn joukkoon. Rehtorit taas nimesivät jonkin verran oppilaskuntia useammin yhdeksi tärkeäksi syyksi opiskelijan halun kokeilla muiden oppilaitosten tarjontaa. Muiksi syiksi rehtorit nimesivät muun muassa päällekkäisyydet kurssitarjonnassa, etenemisesteen, kurssin saamisen täyteen, kurssin uusimisen, kaksoistutkinnon ja harrastuneisuuden. Oppilaskuntien mainitsemia muita syitä olivat etenemiseste, hylätyn kurssin suorittaminen, kurssisuoritusten lisääminen, halu valmistua ammattiin, oppiaineen opetuksen heikko taso, intensiiviviikko sekä "vaihtelu virkistää". Oppilaskuntien vastaukset Rehtoreiden vastaukset Opiskelija haluaa nopeuttaa opintojaan Opiskelija ei löydä riittävästi valinnanvaihtoehtoja oman lukion tarjonnasta 28,4 31,5 29,4 49,1 Oma lukio ei tarjoa haluttua kurssia 62,4 80,6 Opiskelija uskoo pääsevänsä opinnoissaan helpommalla Opiskelija ei ole oppinut asioita oman lukion opetuksessa 13,8 8,3 19,3 13,9 Opiskelija haluaa saada lisää opetusta/syventää opintojaan 59,6 64,8 Opiskelija haluaa kokeilla muiden oppilaitosten tarjontaa 26,9 38,5 Opiskelija haluaa välttää jotain opettajaa Jokin muu syy 4,6 6,5 8,3 17, % KUVIO 3. Tärkeimmät syyt kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa. Oppilaskuntien vastauksissa tärkeimmiksi syiksi opintojen suorittamiseen muualla nousivat niin pienissä, keskisuurissa kuin suurissakin lukioissa halutun kurssin puuttuminen oman lukion tarjonnasta, opiskelijan halu saada lisää opetusta tai syventää opintoja sekä riittävien valinnanvaihtoehtojen puuttuminen oman lukion kurssitarjonnasta. Erot erikokoisten lukioiden välillä olivat yleisesti ottaen pienempiä oppilaskuntien kuin rehtoreiden vastauksissa.

22 Luokattoman lukion toimivuus TAULUKKO 11. Useimmin mainitut syyt kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa. Syyt kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa % maininnoista Pienet Keski- Suuret lukiot suuret lukiot lukiot A. REHTORIT Oma lukio ei tarjoa haluttua kurssia 80,0 29,3 57,1 Opiskelija haluaa saada lisää opetusta/syventää opintojaan 65,0 57,4 60,0 Opiskelija haluaa kokeilla muiden oppilaitosten tarjontaa 20,0 42,6 42,9 Opiskelija ei löydä riittävästi valinnanvaihtoehtoja oman lukion tarjonnasta 35,0 29,6 27,7 Opiskelija haluaa nopeuttaa opintojaan 30,0 24,0 34,3 B. OPPILASKUNNAT Oma lukio ei tarjoa haluttua kurssia 88,2 76,8 82,6 Opiskelija haluaa saada lisää opetusta/syventää opintojaan 76,5 57,1 71,4 Opiskelija haluaa kokeilla muiden oppilaitosten tarjontaa 23,5 32,1 20,0 Opiskelija ei löydä riittävästi valinnanvaihtoehtoja oman lukion tarjonnasta 52,9 51,8 42,9 Opiskelija haluaa nopeuttaa opintojaan 29,4 28,6 37,1 4.3 Tärkeimmät syyt, miksi opintoja ei haluta valita muista oppilaitoksista Oppilaskunnilta kysyttiin avoimella kysymyksellä myös tärkeimpiä syitä siihen, miksi opiskelijat eivät halua valita opintoja muista oppilaitoksista. Vastaukset saatiin 103 oppilaskunnalta, ja niihin oli yleensä kirjattu useampi kuin yksi syy. Vastauksista nousi selvästi esiin kolme tärkeintä syytä: matkat ja aikataulut, oman lukion tarjonnan riittävyys sekä oman lukion tuttuus ja toisen oppilaitoksen vieraus. Selvästi useimmin eli kahdessa kolmasosassa oppilaskuntien vastauksista syyksi haluttomuuteen valita opintoja muista oppilaitoksista mainittiin matkoihin ja aikatauluihin liittyvät ongelmat. Näitä olivat muun muassa oppilaitosten väliset etäisyydet, siirtymisongelmat, kuljetusongelmat, vaikeat kulkuyhteydet ja niukka aikataulu, sopimattomat aikataulut, "ei haluta muuttaa pois kotoa, muut koulut liian kaukana" sekä "isotöistä kulkea kahdessa oppilaitoksessa". Runsaassa kolmasosassa vastauksia oli mainittu syyksi oman lukion tarjonnan riittävyys. Vastauksiin oli kirjattu muun muassa seuraavia syitä: tyytyväisyys oman lukion kursseihin, omassa lukiossa on tarpeeksi valinnanvaraa, hyvä opetus ja viihtyisä oma lukio, mukavat opettajat, oman lukion hyvä laatu, oma lukio on tarpeeksi tasokas ja monipuolinen sekä oman kunnan muiden oppilaitosten heikko tarjonta. Oman lukion tuttuus ja turvallisuus sekä kaveripiiri ja toisaalta toisen oppilaitoksen vieraus mainittiin neljäsosassa vastauksista. Tällaisiksi syiksi oli kirjattu muun muassa seuraavat: muut opiskelijat ovat vieraita, epämiellyttävää opiskella

23 Luokattoman lukion toimivuus oudossa ympäristössä, erilainen opiskeluympäristö, kotipaikkakunnan lukio on tuttu ja turvallinen, on turvallisempaa pysyä omassa koulussa omien kavereiden kanssa, outo ympäristö, ei uskalleta mennä, halutaan pysyä tutuissa piireissä, erilainen toimintamalli ja uuden pelko. Edellä mainittujen syiden lisäksi oppilaskunnat mainitsivat vastauksissaan joskin selvästi edellisiä harvemmin kiinnostuksen puutteen, tiedon puutteen toisten oppilaitosten tarjonnasta, lukujärjestykseen liittyvät vaikeudet, päällekkäisyyden oman lukion kurssien kanssa, vaikeuden sovittaa opinnot oman koulun kursseihin, työmäärän kasvamisen ja työpäivien pidentymisen sekä sen, että paikkakunnalla ei ole muita oppilaitoksia. Yksittäisinä syinä opiskelijoiden haluttomuuteen valita opintoja muista oppilaitoksista oppilaskuntien vastauksissa mainittiin muun muassa seuraavat: opintojen venyminen, kurssien maksullisuus, vanhempien vastustus, liian suuri vaiva, helppoa käydä vain yhtä koulua, vaihto on tehty vaikeaksi, se on turhaa, kesätyö estää, liikaa itsenäisiä töitä vapaa-ajalle sekä arvostelu pelottaa, kun ei tiedetä tarkkoja arviointikriteereitä.

24 Luokattoman lukion toimivuus ITSENÄINEN OPISKELU Maija-Liisa Ojala 5.1 Itsenäisen opiskelun määrän muutos Kyselyssä rehtoreita pyydettiin ottamaan kantaa siihen, miten opetukseen osallistumatta suoritettujen kurssien määrä on muuttunut heidän lukiossaan viimeisten viiden vuoden aikana. Vastaajista 50,9 % ilmoitti määrän pysyneen suunnilleen samanlaisena ja 40,9 % lisääntyneen. Yksikään vastaaja ei ilmoittanut, että lukiossa ei suoriteta lainkaan kursseja itsenäisesti opiskellen. TAULUKKO 12. Itsenäisesti opiskeltujen kurssien määrän muutos eri kokoisissa lukioissa rehtoreiden mukaan viimeisten viiden vuoden aikana. Itsenäisesti opiskeltujen kurssien Vastaajat (%-jakauma) määrän muutos Pienet Keskisuuret Suuret Yhteensä lukiot lukiot lukiot Lisääntynyt 15,0 43,6 51,4 40,9 Pysynyt samanlaisena 80,0 47,3 40,0 50,9 Vähentynyt 5,0 9,1 8,6 8,2 Ei itsenäisesti opiskeltuja kursseja 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 (N) (20) (55) (35) (110) Rehtoreiden vastausten mukaan itsenäisesti opiskeltujen kurssien määrä oli viimeisten viiden vuoden aikana lisääntynyt suhteellisesti useimmin suurissa lukioissa. Vähiten muutosta oli tapahtunut pienissä lukioissa. Niissä vastaajista 80,0 % ilmoitti tilanteen pysyneen suunnilleen samanlaisena. Kyselyssä rehtoreita pyydettiin merkitsemään vastauslomakkeeseen ne oppiaineet, joissa yhtään pakollista tai syventävää kurssia ei voida suorittaa itsenäisesti opiskellen heidän lukiossaan.

25 Luokattoman lukion toimivuus TAULUKKO 13. Pakolliset ja syventävät kurssit, joissa rehtorikyselyyn vastanneissa lukioissa ei voi suorittaa itsenäisesti opiskellen yhtään kurssia. Oppiaine Mainintojen määrä niissä oppiaineissa, joissa ei voi suorittaa yhtään pakollista/syventävää kurssia itsenäisesti Pakolliset kurssit Syventävät kurssit A-kieli 13 5 B1-kieli 12 5 B2-kieli 4 2 B3-kieli 1 2 Äidinkieli ja kirjallisuus 10 2 Matematiikka, pitkä oppimäärä 10 4 Matematiikka, lyhyt oppimäärä 7 Fysiikka 9 Kemia 10 Biologia 7 1 Maantieto 6 2 Evankelis-luterilainen uskonto 5 1 Ortodoksinen uskonto 5 3 Muu uskonto 3 3 Elämänkatsomustieto 4 2 Psykologia 3 1 Filosofia 10 2 Historia, yhteiskuntaoppi 5 1 Musiikki 19 6 Kuvataide 21 7 Liikunta 35 7 Terveystieto 6 4 Opinto-ohjaus Kyselyyn vastanneita lukioita kaikkiaan 110 Pakollisista oppiaineista opinto-ohjaus ja liikunta olivat useimmin oppiaineita, joissa ei voi suorittaa kursseja itsenäisesti opiskellen. Seuraavana olivat kuvataide ja musiikki. Opinto-ohjaus, liikunta, kuvataide ja musiikki olivat myös syventävien kurssien osalta oppiaineita, jossa muita useimmin ei voinut suorittaa kursseja itsenäisesti opiskellen.

26 Luokattoman lukion toimivuus Itsenäisen opiskelun käytäntöjä Kyselyssä rehtorille ja oppilaskunnille esitettiin itsenäistä opiskelua koskevia väittämiä, joihin heiltä pyydettiin kannanottoa viisiportaisella asteikolla (1 = olen täysin samaa mieltä, 2= olen melko samaa mieltä, 3= en osaa sanoa, 4= olen melko eri mieltä ja 5= olen täysin eri mieltä). Täysin tai melko samaa mieltä En osaa sanoa Melko tai täysin eri mieltä Rehtorit Itsenäisesti opiskeltavia kursseja suoritetaan yleensä vain pakottavassa tilanteessa. Itsenäinen opiskelu sopii vain päämäärätietoisille ja vastuuntuntoisille opiskelijoille. Opettajat eivät yleensä suhtaudu myönteisesti itsenäiseen opiskeluun. Opettajat kannustavat opiskelijoita kurssien itsenäiseen suorittamiseen. Oppilaskunnat Itsenäisesti opiskeltavia kursseja suoritetaan yleensä vain pakottavassa tilanteessa. Itsenäinen opiskelu sopii vain päämäärätietoisille ja vastuuntuntoisille opiskelijoille. Opettajat eivät yleensä suhtaudu myönteisesti itsenäiseen opiskeluun. Opettajat kannustavat opiskelijoita kurssien itsenäiseen suorittamiseen. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVIO 4. Itsenäistä opiskelua koskevat rehtoreiden ja oppilaskuntien kannanotot. Itsenäisesti opiskeltavia kursseja suoritetaan sekä pakottavassa tilanteessa että muutoin. Rehtorikyselyyn vastaajista yli puolet (51,8 %) ja oppilaskuntakyselyyn vastaajista vajaa puolet (47,7 %) oli täysin tai melko samaa mieltä väittämästä "Itsenäisesti opiskeltavia kursseja suoritetaan yleensä vain pakottavassa tilanteessa". Toisaalta rehtoreista 40,9 % ja oppilaskunnista 40,2 % oli melko tai täysin eri mieltä kyseisestä väittämästä. Pääosa sekä rehtoreista (79,8 %) että oppilaskunnista (73,8 %) arvioi itsenäisen opiskelun sopivan vain päämäärätietoisille ja vastuuntuntoisille opiskelijoille. Rehtoreista 51,8 % ja oppilaskunnista 34,6 % ilmoitti olevansa melko tai täysin eri mieltä väittämästä "Opettajat eivät yleensä suhtaudu myönteisesti itsenäiseen opiskeluun". Rehtoreista 31,8 % ja oppilaskunnista 43,0 % oli täysin tai melko

27 Luokattoman lukion toimivuus samaa mieltä. Rehtoreista 16,4 % ja oppilaskunnista 22,4 % ei osannut ottaa kantaa opettajien suhtautumiseen itsenäiseen opiskeluun. Pienten (65,0 % vastaajista) ja suurten (60,0 % vastaajista) lukioiden rehtorit arvioivat opettajien suhtautuvan kurssien itsenäiseen suorittamiseen positiivisemmin kuin keskisuurten lukioiden rehtorit (41,8 % vastaajista). Keskisuurten ja suurten lukioiden oppilaskunnat vastasivat suhteellisesti useammin kuin pienten lukioiden oppilaskunnat olevansa sitä mieltä, etteivät opettajat suhtaudu myönteisesti itsenäiseen opiskeluun. Vastaajien näkemysten mukaan opettajat eivät yleensä kannusta opiskelijoita kurssien itsenäiseen suorittamiseen. Rehtoreista 20,0 % ja oppilaskunnista 7,0 % katsoi, että opettajat kannustavat opiskelijoita kurssien itsenäiseen suorittamiseen. Rehtoreista 56,4 % ja oppilaskunnista 76,6 % oli eri mieltä asiasta. Pienten lukioiden rehtorit arvioivat suhteellisesti useammin (40,0 % vastaajista) opettajien kannustavan opiskelijoita kurssien itsenäiseen suorittamiseen kuin keskisuurten (12,7 % vastaajista) ja suurten (20,0 % vastaajista) lukioiden rehtorit. Myös pienten lukioiden oppilaskunnat arvioivat keskisuurten ja suurten lukioiden oppilaskuntia useammin opettajien kannustavan opiskelijoita kurssien itsenäiseen suorittamiseen. Rehtoreilta kysyttiin lisäksi, sovitaanko itsenäisesti opiskeltavista kursseista kirjallisesti opiskelijan kanssa. Heistä 83,5 % vastasi, että itsenäisesti opiskeltavista kursseista sovitaan yleensä kirjallisesti opiskelijan kanssa. Sopiminen on sitä tavallisempaa, mitä suurempi koulu on. Pienten lukioiden rehtoreista 75,0 %, keskisuurten lukioiden rehtoreista 81,5 % ja suurten lukioiden rehtoreista 91,4 % vastasi, että itsenäisesti opiskeltavista kursseista sovitaan kirjallisesti.

28 Luokattoman lukion toimivuus LUOKATTOMAN LUKION OPETUSJÄRJESTELYJÄ Jorma Kauppinen ja Liisa Jääskeläinen Sekä rehtoreita että oppilaskuntia pyydettiin arvioimaan luokattoman lukion opetusjärjestelyjen toimivuutta. Rehtoreille esitettiin 4 kysymystä ja 24 väittämää ja oppilaskunnille 18 väittämää. Vastaajat ottivat väittämiin kantaa 5-portaisella asteikolla (1=olen täysin samaa mieltä, 2=olen melko samaa mieltä, 3=en osaa sanoa, 4=olen melko erimieltä, 5=olen täysin eri mieltä). Raportoinnissa arvot 1 ja 2 sekä 4 ja 5 on yleensä yhdistetty. Väittämät ja kysymykset koskivat työjärjestyksen laadintaa ja jaksojärjestelmää, opiskelua luokattomassa lukiossa, koeviikkojärjestelmää sekä muita opetusjärjestelyitä. Lopuksi vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa siihen, pitäisikö luokattomasta toimintamuodosta siirtyä luokalliseen kurssimuotoiseen opiskeluun. 6.1 Työjärjestyksen laadinta ja jaksojärjestelmä Rehtorikyselyssä kolme väittämää koski työjärjestyksen laadintaa ja samoin kolme jaksojärjestelmää. Täysin tai melko samaa mieltä En osaa sanoa Melko tai täysin eri mieltä Luokaton lukio on opetusjärjestelyiltään toimiva. Työjärjestyksen laadinta on luokattomassa lukiossa helppoa. Hajautettu ylioppilastutkinto vaikeuttaa työjärjestyksen laadintaa. Jaksosuunnittelu on tehokasta. Opiskelun järjestäminen jakson aikana on helppoa. Kurssien väliin jäävät taukojaksot heikentävät oppimistuloksia. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVIO 5. Työjärjestyksen laadintaa ja jaksojärjestelmää koskevat rehtoreiden kannanotot.

29 Luokattoman lukion toimivuus Lähes 79 % vastaajista arvioi, että "Luokaton lukio on opetusjärjestelyiltään toimiva". Vastaajista noin 8 % oli eri mieltä väittämästä. Suurissa ja keskisuurissa lukiossa oltiin pieniä lukioita useammin tätä mieltä. Kukaan vastaajista ei kuitenkaan ollut täysin eri mieltä väittämästä. Oppilaskunnista 74,8 % oli samaa mieltä väittämästä "Lukio on opetusjärjestelyiltään toimiva". Eri mieltä oli 12,1 % oppilaskunnista. Vuoden 2000 selvityksessä (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000.) noin 64 % rehtoreista arvioi, että luokaton lukio on toimivampi kuin luokallinen lukio. Työjärjestyksen laadintaa luokattomassa lukiossa rehtorit eivät pitäneet helppona. Heistä 56,9 % oli eri mieltä väittämästä "Työjärjestyksen laadinta on luokattomassa lukiossa helppoa". Samaa mieltä väittämästä oli 31,2 % vastaajista ja 11,9 % ei osannut ottaa kantaa. Pienissä ja keskisuurissa lukioissa työjärjestyksen laadintaa pidettiin vaikeampana kuin suurissa lukioissa. Hieman yli puolet rehtoreista arvioi hajautetun ylioppilastutkinnon vaikeuttavan työjärjestyksen laadintaa. Rehtoreista 50,9 % oli tätä mieltä, mutta toisaalta 43,6 % oli väittämästä eri mieltä. Keskisuurten lukioiden rehtorit olivat hieman muita useammin samaa mieltä väittämästä. Vuoden 2000 selvitykseen verrattuna ei ollut tapahtunut muutoksia. "Jaksosuunnittelu on tehokasta" arvioi 76,4 % rehtoreista. Väittämästä oli eri mieltä 10,0 %. Rehtoreista 76,4 % oli samaa mieltä väittämästä " Opiskelun järjestäminen jakson aikana on helppoa". Eri mieltä väittämästä oli 6,4 % rehtoreista. Suurten lukioiden rehtorit (82,9 %) olivat selvästi useammin samaa mieltä väittämästä kuin pienten lukioiden rehtorit (65,0 % ). Oppilaskuntien näkemykset poikkesivat jonkin verran rehtoreiden näkemyksistä. Niistä 61,9 % arvioi, että opiskelun järjestäminen jakson aikana on helppoa. Eri mieltä oli 17,1 % oppilaskunnista. Kurssimuotoisessa luokattomassa lukiossa oppiaineiden kurssien jaksotus sekä opiskelijan kurssivalinnat aiheuttavat useissa oppiaineissa taukojaksoja, jolloin kyseistä oppiainetta ei opiskella. Väittämä "Kurssien väliin jäävät taukojaksot heikentävät oppimistuloksia" jakoi rehtoreiden mielipiteitä. Heistä 33,6 % oli samaa mieltä väittämästä, 26,4 % ei osannut sanoa kantaansa ja 40,0 % oli eri mieltä. Eri mieltä väittämästä olleiden vastauksissa oli selkeä ero lukion kokoluokan mukaan. Pienten lukioiden rehtoreista 30,0 % ja suurten lukioiden rehtoreista 48,6 % oli eri mieltä väittämästä. Rehtoreita pyydettiin arvioimaan oppiaineiden sopivuutta luokattomaan työskentelyyn viisiportaisella asteikolla, jossa 1 = sopii hyvin ja 5 = sopii huonosti.

30 Luokattoman lukion toimivuus A-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Äidinkieli ja kirjallisuus Matematiikka, pitkä Matematiikka, lyhyt Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muu uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia, yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,4 2,3 2,2 2,1 2,0 1,9 1,8 1,7 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 1,9 2,0 2,4 1,7 2,4 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Sopii hyvin (1) - sopii huonosti (5) KUVIO 6. Kyselyyn vastanneiden rehtoreiden näkemys luokattoman toimintamuodon sopivuudesta eri oppiaineiden opetukseen viisiportaisen arviointiasteikon keskiarvoina. Rehtorit arvioivat luokattoman toimintamuodon sopivan kaikkien oppiaineiden opetukseen suhteellisen hyvin. Kaikkien vastausten keskiarvo asteikolla sopii hyvin (1) - sopii huonosti (5) oli 2,0. Luokaton toimintamuoto sopii oppiaineiden opetukseen pienten lukioiden rehtoreiden arvion mukaan hieman huonommin kuin keskisuurten ja suurten lukioiden rehtoreiden arvion mukaan. Pienten lukioiden rehtoreiden arvioiden keskiarvo oli 2,4 ja keskisuurten samoin kuin suurten 2,0. Oppiaineittain tarkasteltuna luokattoman toimintamuodon arvioitiin sopivan parhaiten terveystietoon, uskontoon, elämänkatsomustietoon, filosofiaan, psykologiaan, historiaan ja yhteiskuntaoppiin. Muita oppiaineita huonommin sen katsottiin sopivan opinto-ohjaukseen, liikuntaan ja matematiikkaan. Vuoden 2000 selvityk-

31 Luokattoman lukion toimivuus seen (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000.) verrattuna arvioissa luokattoman toimintamuodon sopivuudesta eri oppiaineiden opetukseen ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. 6.2 Opiskelu lukiossa Lukion opetusryhmien koot vaihtelevat lukioittain ja oppiaineittain. Rehtorikyselyssä kysyttiin ryhmien minimi- ja maksimikokoja. Ryhmäkoot vaihtelivat aineistossa yhdestä 96 opiskelijaan. Suurimmat opiskelijaryhmät olivat opintoohjauksen 96 ja 94 opiskelijan sekä liikunnan 80 opiskelijan ryhmät. Joissakin oppiaineissa oli kyselyyn vastanneissa lukioissa muodostettu hyvin pieniä opetusryhmiä. Näissä aineissa opetusryhmien maksimikoko oli joissakin tapauksissa muiden oppiaineiden opetusryhmien minimikokoa pienempi. Tällaisia aineita olivat erityisesti B-kielet, muut uskonnot kuin evankelis-luterilainen uskonto ja elämänkatsomustieto. Täysin tai melko samaa mieltä En osaa sanoa Melko tai täysin eri mieltä Luokaton toimintamuoto lisää opiskelijan taitoa tehdä valintoja. Luokaton toimintamuoto lisää opiskelijoiden opiskelumotivaatiota. Huoltajat tuntevat nykyistä lukiojärjestelmää hyvin tukeakseen lapsiaan lukio-opinnoissa. Opintojen yhteissuunnittelu on luokattomassa lukiossa tehokasta. Luokattomassa lukiossa opiskelijat eivät voi vaikuttaa opiskeluunsa lukiossa. Luokaton toimintamuoto sopii vain hyvin menestyville opiskelijoille. Opiskelu on hajanaista ja suunnittelematonta. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVIO 7. Lukiossa opiskelua koskevat rehtoreiden kannanotot. Rehtoreista 79,1 % oli samaa mieltä väittämästä "Lukion luokaton toimintamuoto lisää opiskelijan taitoa tehdä valintoja" ja 9,1 % oli eri mieltä väittämästä. Suurten lukioiden rehtorit arvioivat keskisuurten ja pienten lukioiden rehtoreita useammin, että luokaton toimintamuoto lisää opiskelijan taitoa tehdä valintoja. Oppilaskuntien kannanotot väittämään olivat hyvin samansuuntaiset kuin rehtoreiden.

32 Luokattoman lukion toimivuus Rehtoreista hieman yli puolet (54,5 %) arvioi, että "Luokaton toimintamuoto lisää opiskelijoiden opiskelumotivaatiota". Rehtoreista kolmannes ei osannut sanoa kantaansa ja 15,5 % oli melko eri mieltä väittämästä. Kukaan rehtoreista ei ollut täysin eri mieltä väittämästä. Suurten lukioiden rehtoreista 77,1 % arvioi luokattoman toimintamuodon lisäävän opiskelijoiden opiskelumotivaatiota, kun taas keskisuurten lukioiden rehtoreista samaa mieltä väittämästä oli 49,1 % ja pienten lukioiden rehtoreista 30,0 %. Pienten lukioiden rehtorit (50,0 %) jättivät useammin ottamatta kantaa väittämään kuin suurten lukioiden rehtorit (11,4 %). Rehtorit olivat hieman oppilaskuntia useammin sitä mieltä, että luokaton toimintamuoto lisää opiskelijoiden opiskelumotivaatiota. Oppilaskunnat taas valitsivat tähän väittämään rehtoreita useammin vastausvaihtoehdon en osaa sanoa. "Huoltajat tuntevat nykyistä lukiojärjestelmää riittävän hyvin tukeakseen lapsiaan lukio-opinnoissa" arvioi 14,7 % rehtoreista. Rehtoreista 74,3 % oli eri mieltä väittämästä. Kukaan heistä ei ollut väittämästä täysin samaa mieltä. Lääneittäin tarkasteltuna Oulun ja Lapin läänin rehtorit arvioivat useimmin, etteivät huoltajat tunne lukiojärjestelmää riittävän hyvin. Harvimmin väittämästä olivat samaa mieltä Länsi-Suomen läänin rehtorit. Myös oppilaskuntia pyydettiin ottamaan kantaa väittämään "Vanhemmat tuntevat nykyistä lukiojärjestelmää riittävän hyvin tukeakseen lapsiaan lukio-opinnoissa". Eri mieltä väittämästä oli 60,8 % oppilaskunnista ja 24,3 % ei osannut sanoa kantaansa. Rehtoreista 44,6 % oli samaa mieltä väittämästä "Opintojen yhteissuunnittelu on tehokasta luokattomassa lukiossa" ja 22,7 % rehtoreista oli eri mieltä. Kantaansa ei osannut sanoa 32,7 %. Suurissa lukioissa (57,1 %) yhteissuunnittelu arvioitiin useammin tehokkaaksi kuin keskisuurissa (47,3 %) ja varsinkin pienissä lukioissa (15,0 %). Opetushallituksen vuonna 2000 tekemään Luokattoman lukion toimivuus -selvitykseen verrattuna arviot yhteissuunnittelun tehokkuudesta ovat heikentyneet (58 % vuonna 2000 ja 44,6 % vuonna 2005). Rehtoreiden arvioiden mukaan opiskelijat voivat vaikuttaa opiskeluunsa luokattomassa lukiossa. Väittämästä "Luokattomassa lukiossa opiskelijat eivät voi vaikuttaa opiskeluunsa lukiossa" oli melko tai täysin eri mieltä 88,1 % rehtoreista ja melko samaa mieltä oli 5,5 % rehtoreista. Kukaan rehtoreista ei ollut täysin samaa mieltä väittämästä. Keskisuurten lukioiden rehtoreista 96,4 % oli melko tai täysin eri mieltä väittämästä, eikä kukaan ollut melko tai täysin samaa mieltä. Pienten ja suurten lukioiden rehtoreiden arviot olivat hyvin samankaltaisia keskenään. Oppilaskuntien kannanotot väittämään "Opiskelijat eivät voi vaikuttaa omaan opiskeluunsa" olivat rehtoreiden kannanottoja yksimielisemmät. Oppilaskunnista 91,6 % oli eri mieltä väittämästä, samaa mieltä väittämästä oli 5,6 % oppilaskunnista. Rehtoreista 66,4 % oli eri mieltä väittämästä "Luokaton toimintamuoto sopii vain hyvin menestyville opiskelijoille". Rehtoreista 25,4 % arvioi sen sopivan vain hyvin menestyville opiskelijoille ja 8,2 % ei ottanut kantaa väittämään. Keskisuurten lukioiden rehtorit olivat pienten ja suurten lukioiden rehtoreita useammin sitä mieltä, että luokaton toimintamuoto sopii vain hyvin menestyville opiskelijoille.

33 Luokattoman lukion toimivuus Väittämästä "Opiskelu on hajanaista ja suunnittelematonta" oli eri mieltä 80,7 % rehtoreista ja samaa mieltä oli 7,3 %. Rehtoreista 12,0 % ei ottanut kantaa väittämään. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten opiskelijoiden vastuu omista opinnoistaan on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana. Rehtoreista 58,7 % arvioi opiskelijoiden vastuun lisääntyneen, 13,8 % arvioi sen vähentyneen ja 27,5 % arvioi, ettei ole tapahtunut mitään muutosta. Vuoden 2000 selvityksessä (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000.) 91 % rehtoreista arvioi luokattoman työskentelyn lisänneen opiskelijoiden vastuuta omista opinnoistaan verrattuna luokalliseen lukioon. TAULUKKO 14. Opiskelijoiden vastuun ja vapaa-ajan muuttuminen viimeisten viiden vuoden aikana rehtoreiden mukaan. Opiskelijan vastuun ja vapaa-ajan lisääntyminen Vastaajista (%) viimeisten viiden vuoden aikana Vastuu Vapaa-aika Lisääntynyt huomattavasti 10,1 0,9 Lisääntynyt 48,6 10,2 Ei muutosta 27,5 65,7 Vähentynyt 12,8 21,3 Vähentynyt huomattavasti 0,9 1,9 Yhteensä 100,0 100,0 (N) (109) (108) Myös oppilaskuntia pyydettiin arvioimaan opiskelijoiden vastuuta lukiossa. Niistä 56,0 % arvioi, että "Lukiossa opiskelijalla on riittävästi vastuuta ja itsenäisyyttä". Vastaajista 11,2 % oli eri mieltä väittämästä. Oppilaskunnista 9,3 % oli sitä mieltä, että "Opiskelijan vastuu opiskelustaan on liian suuri", eri mieltä väittämästä oli 72,0 % oppilaskunnista. Kysymykseen "Miten lukio-opiskelu on muuttanut opiskelijoiden vapaa-ajan määrää viimeisen viiden vuoden aikana" rehtorit vastasivat, että vapaa-aika on pysynyt ennallaan (65,7 %). Rehtoreista 23,2 % arvioi opiskelijoiden vapaa-ajan vähentyneen ja 11,1 % arvioi sen lisääntyneen. Vuoden 2000 selvityksessä 67 % rehtoreista arvioi, ettei luokattomuus vaikuttanut opiskelijoiden vapaa-ajan määrään. Silloin rehtoreista 18 % arvioi vapaa-ajan vähentyneen ja 14 % vapaa-ajan lisääntyneen. Oppilaskunnille esitettiin väittämä "Lukion luokaton toimintamuoto antaa opiskelijalle riittävästi mahdollisuuksia vapaa-aikaan". Vajaa puolet (47,7 %) vastaajista oli samaa mieltä väittämästä ja runsas neljännes (26,2 %) eri mieltä.

34 Luokattoman lukion toimivuus "Opiskelijat viihtyvät luokattomasti toimivassa lukiossa." Pienet lukiot Keskisuuret lukiot Suuret lukiot 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Olen täysin samaa mieltä Olen melko samaa mieltä En osaa sanoa Olen melko eri mieltä Olen täysin eri mieltä KUVIO 8. Oppilaskuntien kannanotot väittämään "Opiskelijat viihtyvät luokattomasti toimivassa lukiossa". "Opiskelijat viihtyvät luokattomasti toimivassa lukiossa" arvioi 82,2 % oppilaskunnista. Vain 2,8 % oli melko eri mieltä väittämästä, täysin eri mieltä väittämästä ei ollut yksikään oppilaskunta. 6.3 Koeviikko Rehtoreilta kysyttiin, onko lukiossa käytössä koeviikkojärjestelmä. Heistä 96,3 % vastasi, että heillä oli käytössä koeviikkojärjestelmä, ja 3,7 % vastasi, ettei ole. Kaikissa suurissa ja keskisuurissa lukioissa oli käytössä koeviikkojärjestelmä. Pienistä lukioista 4 (20:stä) ilmoitti, ettei koeviikkoja toteuteta. Vuoden 2000 selvityksessä kaikki 65 vastaajaa ilmoittivat, että heidän lukiossaan toteutettiin koeviikkoa.

35 Luokattoman lukion toimivuus Täysin tai melko samaa mieltä En osaa sanoa Melko tai täysin eri mieltä Opiskelijoiden opiskelu on koekeskeistä. Koeviikko on opiskelijoille liian vaativa. Opettajat ovat tyytyväisiä saadessaan muun ajan jaksosta opetukseen. Koeviikko vähentää opetukseen käytettävissä olevaa aikaa. Koeviikko on epäonnistunut järjestelmä. Koeviikko helpottaa opinto-ohjauksen järjestämistä. Koeviikko parantaa oppimistuloksia. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVIO 9. Koeviikkoa koskevat rehtoreiden kannanotot. Rehtoreista 63,3 % arvioi, että Opiskelijoiden opiskelu on koekeskeistä. Väittämästä oli eri mieltä 22,0 % rehtoreista. Rehtoreista 59,1 % ei pitänyt koeviikkoa opiskelijoille liian vaativana, kun taas 25,5 % piti koeviikkoa liian vaativana. Oppilaskunnat olivat hieman rehtoreita useammin sitä mieltä, että opiskelijoiden opiskelu on koekeskeistä. Oppilaskunnista 66,2 % oli samaa mieltä väittämästä ja 16,8 % eri mieltä. Koeviikkoa piti opiskelijoille liian vaativana 15,0 % oppilaskunnista. Vastaajista 65,4 % oli eri mieltä. Opettajat ovat tyytyväisiä saadessaan muun ajan jaksosta opetukseen arvioi 73,6 % rehtoreista. Rehtoreista 18,8 % ei osannut sanoa kantaansa ja 8,2 % oli eri mieltä väittämästä. Lukioiden koon mukaan tarkasteltuna suurten (77,1 %) ja keskisuurten lukioiden rehtorit (78,2 %) olivat väittämästä useammin samaa mieltä kuin pienten lukioiden rehtorit (55,0 %). Pienten lukioiden rehtoreista 40,0 %, keskisuurten lukioiden rehtoreista 14,5 % ja suurten lukioiden rehtoreista 11,4 % ei ottanut kantaa väittämään. Koeviikon arvioitiin vähentävän opetukseen käytettävissä olevaa aikaa, sillä 67,9 % rehtoreista oli samaa mieltä väittämästä "Koeviikko vähentää opetukseen käytettävissä olevaa aikaa". Rehtoreista 26,6 % oli eri mieltä väittämästä. Pienten lukioiden rehtoreista 80,0 % oli samaa mieltä ja 10,0 % eri mieltä väittämästä. Keskisuurten lukioiden rehtoreista 68,5 % oli samaa mieltä ja 24,1 % eri mieltä. Suurten lukioiden rehtoreista 60,0 % oli samaa mieltä ja 40,0 % eri mieltä väittämästä. Lääneittäin tarkasteltuna Itä-Suomen läänin rehtorit olivat muita

36 Luokattoman lukion toimivuus useammin samaa mieltä väittämästä. Heistä 53,3 % oli täysin samaa mieltää ja 33,3 % melko samaa mieltä väittämästä. Useimmin eri mieltä väittämästä olivat Länsi-Suomen läänin rehtorit. Heistä 34,2 % oli täysin tai melko eri mieltä. Pääosa rehtoreista (73,1 %) oli eri mieltä väittämästä "Koeviikko on epäonnistunut järjestelmä". Heistä 13,9 % piti koeviikkoa epäonnistuneena järjestelmänä. Pienten lukioiden rehtoreista 36,8 % piti koeviikkojärjestelmää epäonnistuneena, 36,8 % oli eri mieltä väittämästä ja 26,3 % ei ottanut kantaa väittämään. Keskikokoisten lukioiden rehtoreista 74,1 % ja suurten lukioiden rehtoreista 91,4 % piti koeviikkojärjestelmää onnistuneena. Suurten lukioiden rehtoreista kukaan ei pitänyt koeviikkojärjestelmää täysin epäonnistuneena. Lähes kaikki oppilaskunnat (82,3 %) olivat eri mieltä väittämästä "Koeviikko on epäonnistunut järjestelmä". Oppilaskunnista 7,5 % oli samaa mieltä väittämästä. Vastaajien arviot vaihtelivat väittämästä "Koeviikko helpottaa opinto-ohjauksen järjestämistä". Hieman yli kolmannes (35,2 %) ei ottanut kantaa väittämään, kolmasosa oli eri mieltä väittämästä (33,3 %) ja lähes kolmasosa (31,5 %) oli samaa mieltä väittämästä. Kaikista rehtoreista vain hieman yli kolmannes (35,2 %) ei ottanut kantaa väittämään. Pienten lukioiden rehtorit (50,0 %) jättivät muita useammin ottamatta kantaa asiaan. Puolet rehtoreista (50,0 %) ei ottanut kantaa väittämään "Koeviikkojärjestelmä parantaa oppimistuloksia". Täysin samaa tai melko samaa mieltä väittämästä oli 28,2 % rehtoreista ja täysin tai melko eri mieltä 21,8 % rehtoreista. 6.4 Muita opetusjärjestelyjä Työtavat lukiossa ovat muuttuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Rehtoreista 89,1 % arvioi, että erilaisten työtapojen käyttö on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana. TAULUKKO 15. Rehtoreiden vastaukset työtapojen muuttumisesta viimeisten viiden vuoden aikana. Työtapojen muuttuminen viimeisten Vastaukset (%-jakauma) viiden vuoden aikana Pienet Keski- Suuret Yhteensä lukiot suuret lukiot lukiot Erilaisten työtapojen käyttö on lisääntynyt huomattavasti. 0,0 3,6 17,2 7,3 Erilaisten työtapojen käyttö on lisääntynyt. 90,0 85,5 71,4 81,8 Työtapojen käyttö ei ole muuttunut lainkaan. 10,0 9,1 11,4 10,0 Erilaisten työtapojen käyttö on vähentynyt. 0,0 1,8 0,0 0,9 Erilaisten työtapojen käyttö on vähentynyt huomattavasti. 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0

37 Luokattoman lukion toimivuus Lääneittäin tarkasteltuna kaikki Itä-Suomen läänin lukioiden rehtorit (16) arvioivat, että erilaisten työtapojen käyttö on joko lisääntynyt tai lisääntynyt huomattavasti. Vuoden 2000 selvityksessä (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000.) rehtoreista 79 % arvioi luokattomuuden lisänneen erilaisten työtapojen käyttöä verrattuna luokalliseen lukioon. Silloin yksi viidesosa rehtoreista katsoi, että työtapojen kirjo oli kaventunut tai että mitään muutosta ei ollut tapahtunut. Opettajan vaihtumista kurssista toiseen rehtorit eivät pitäneet myönteisenä asiana. Heistä 48,2 % oli eri mieltä väittämästä Opettajan vaihtuminen kurssista toiseen on myönteinen asia. Samaa mieltä väittämästä oli 22,7 % rehtoreista ja 29,1 % ei ottanut kantaa väittämään. Vuoden 2000 selvityksessä (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000.) rehtoreiden arviot väittämästä jakautuivat tasaisemmin, sillä silloin 36 % ei pitänyt opettajan vaihtumista myönteisenä asiana, 36 % oli samaa mieltä ja 32 % ei ilmaissut näkemystään asiasta. Vastaajien arviot vuonna 2005 vaihtelivat selvästi lukion koon mukaan. Suurien lukioiden rehtoreista 42,9 % piti opettajan vaihtumista kurssista toiseen myönteisenä, kun taas pienten lukioiden rehtoreista 10,0 % ja keskisuurten lukioiden rehtoreista 14,6 % oli samaa mieltä. Myös oppilaskuntia pyydettiin ottamaan kantaa väittämään Opettajan vaihtuminen kurssista toiseen on myönteinen asia. Oppilaskunnat pitävät opettajan vaihtumista selvästi useammin myönteisenä asiana kuin rehtorit. Runsas puolet (51,4 %) oppilaskunnista oli samaa mieltä väittämästä, eri mieltä oli vajaa neljännes (23,4 %). Suurin osa oppilaskunnista (71,3 %) arvioi myös, että "Opettajan ja opiskelijoiden välinen yhteistyö on yleensä toimivaa". Eri mieltä väittämästä oli 6,5 % oppilaskunnista. Täysin tai melko samaa mieltä En osaa sanoa Melko tai täysin eri mieltä Opettajan vaihtuminen kurssista toiseen on myönteinen asia. Heterogeeniset opiskelijaryhmät vaikeuttavat opettajan mahdollisuuksia asettaa opetuksensa taso opiskelijoiden osaamisen tasolle. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVIO 10. Suhtautuminen opettajan vaihtumiseen ja heterogeenisiin opiskelijaryhmiin.

38 Luokattoman lukion toimivuus Rehtoreista 68,2 % arvioi, että "Heterogeeniset opiskelijaryhmät vaikeuttavat opettajan mahdollisuuksia asettaa opetuksensa taso opiskelijoiden osaamisen tasolle". Väittämästä eri mieltä oli 18,2 %. 6.5 Luokaton vai luokallinen lukio? Sekä lukioiden rehtoreiden että oppilaskuntien vastattavaksi esitettiin väittämä "Luokattomasta toimintamuodosta pitää siirtyä luokalliseen kurssimuotoiseen opiskeluun". TAULUKKO 16. Rehtoreiden näkemykset luokalliseen kurssimuotoiseen opiskeluun siirtymisestä. Arviointiasteikko Rehtoreiden vastaukset (%-jakauma) väittämään Oppilaskuntien vastaukset "Luokattomasta toimintamuodosta pitää siirtyä (%-jakauma) väittämään luokalliseen kurssimuotoiseen opiskeluun" "Luokattomasta toiminta- Pienet Keski- Suuret Yhteensä muodosta pitää siirtyä lukiot suuret lukiot luokalliseen (vrt. peruslukiot koulu) opiskeluun" Täysin samaa mieltä 0,0 1,8 2,9 1,8 1,9 Melko samaa mieltä 10,0 5,5 0,0 4,6 1,8 Ei osaa sanoa 35,0 20,0 17,6 22,0 2,8 Melko eri mieltä 35,0 38,2 17,6 31,2 10,3 Täysin eri mieltä 20,0 34,5 61,8 40,4 83,2 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 (N) (20) (55) (34) (109) (107) Lukion luokaton toimintamuoto halutaan säilyttää. Rehtoreista 71,6 % on sitä mieltä ja vain 6,4 %:n mielestä pitäisi siirtyä luokalliseen kurssimuotoiseen opiskeluun. Rehtoreista 22,0 % ei ottanut asiaan kantaa. Suurten lukioiden rehtoreista 2,9 %, keskisuurten lukioiden rehtoreista 7,3 % ja pienten lukioiden rehtoreista 10,0 % haluaisi siirtyä luokalliseen kurssimuotoiseen opiskeluun. Suhteellisesti useimmin kantaa väittämään eivät osanneet tai halunneet ottaa pienten lukioiden rehtorit. Vuoden 2000 selvitykseen (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000.) vastanneista 65 suomenkielisestä lukiosta vain yksi vastaaja ilmoitti olevansa melko samaa mieltä väittämästä, että luokattomuudesta tulee luopua ja palata luokalliseen opiskeluun. Oppilaskuntien kannanotot luokalliseen kurssimuotoiseen toimintaan siirtymisestä olivat hyvin selkeät. Niistä 93,5 % haluaa säilyttää luokattoman toimintamuodon ja vain 3,7 % on sitä mieltä, että luokattomasta toimintamuodosta pitäisi siirtyä peruskoulun kaltaiseen luokalliseen opiskeluun.

39 Luokattoman lukion toimivuus Suurten lukioiden oppilaskunnista 2,9 %, keskisuurten 3,6 ja pienten lukioiden oppilaskunnista 5,9 % haluaisi siirtyä luokalliseen kurssimuotoiseen opiskeluun. Osa pienten lukioiden oppilaskunnista (17,7 %) ei osannut sanoa kantaansa väittämään.

40 Luokattoman lukion toimivuus INTEGRAATIO OPPIAINEIDEN VÄLILLÄ Liisa Jääskeläinen 7.1 Integraatiomahdollisuudet ja integraation toteutuminen Kyselyssä selvitettiin luokattomuuden vaikutusta oppiaineiden välisiin integraatiomahdollisuuksiin yleisesti, integraation toteutumista omassa lukiossa, tavallisimmin integraatiota toteuttavia oppiaineita sekä integratiivisten kurssien toteutumista. Rehtoreilta kysyttiin, millaiset mahdollisuudet luokaton lukio antaa oppiaineiden väliselle integraatiolle. Vastaajista 51,4 % piti integraatiomahdollisuuksia hyvinä tai erittäin hyvinä, 36,7 % arvioi, ettei luokattomuus vaikuta integraatiomahdollisuuksiin, ja 11,9 % arvioi, että luokattomuus tekee integraation vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi. Tekee integraation vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi Ei vaikuta integraatioon Erittäin hyvät tai hyvät mahdollisuudet integraatiolle 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Pienet lukiot Keskisuuret lukiot Suuret lukiot Yhteensä KUVIO 11. Oppiaineiden väliset integraatiomahdollisuudet luokattomassa lukiossa. Pienten lukioiden rehtoreista 35,0 % arvioi oppiaineiden väliset integraatiomahdollisuudet luokattomassa lukiossa melko hyviksi. Pienten lukioiden rehtoreista 10,0 % oli sitä mieltä, että luokaton lukio tekee integraation vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi. Suurissa lukioissa 65,7 % rehtoreista arvioi, että luokaton lukio antaa integraatiolle erittäin hyvät tai hyvät mahdollisuudet. Suurissa lukioissa 5,7 % rehtoreista oli sitä mieltä, että luokaton lukio tekee integraation vaikeaksi. Rehtoreilta kysyttiin myös, miten integraatio toteutuu omassa lukiossa. Vastaajista 11,9 % oli sitä mieltä, että integraatio toteutui monien oppiaineiden välillä tai jopa monipuolisesti osana lukion kaikkea toimintaa. Vastaajista 19,3 % arvioi, että integraatio toteutui muutamien oppiaineiden välillä ja 68,8 % oli sitä mieltä,

41 Luokattoman lukion toimivuus että integraatio ei toteudu lainkaan tai se toteutuu satunnaisesti muutamien oppiaineiden välillä. Toteutuu satunnaisesti tai ei ollenkaan Toteutuu muutamien oppiaineiden välillä Toteutuu monen oppiaineen välillä/monipuolisesti osana toimintaa 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Pienet lukiot Keskisuuret lukiot Suuret lukiot Yhteensä KUVIO 12. Integraation toteutuminen omassa lukiossa. Lukion koon mukaan vastaukset vaihtelivat siten, että pienissä lukioissa vastaajista 10,0 % arvioi integraation toteutuvan omassa lukiossa usein monien oppiaineiden välillä tai monipuolisesti osana lukion kaikkea toimintaa. Vastaava luku oli keskikokoisissa lukioissa 9,3 % ja suurissa lukioissa 17,1 %. 7.2 Oppiaineet integraation toteuttajina Kyselyssä selvitettiin sekä oppiaineiden välistä integraatiota yleisesti että integratiivisia kursseja erikseen. Rehtoreita pyydettiin vastaamaan kysymykseen, mitkä ovat ne oppiaineparit tai oppiaineryhmät, joiden kesken lukiossanne integraatiota tavallisimmin toteutetaan. Kysymykseen vastasi 71 lukiota. Tavallisimmin integraatiota toteuttaviksi oppiainepareiksi saatiin yleisyysjärjestyksessä (suluissa mainintojen määrä) biologia ja kemia (16) kemia ja fysiikka (8) uskonto sekä historia, yhteiskuntaoppi (8) äidinkieli ja kirjallisuus sekä historia, yhteiskuntaoppi (7) kielet sekä historia, yhteiskuntaoppi (6) kuvataide ja musiikki (5) matematiikka ja fysiikka (5). Vähintään kolmen oppiaineen välisestä integraatiosta oli 43 mainintaa. Niitä tarkastelemalla ilmeni, että yhteistyötä tekevät eniten taideaineet yhdessä esimerkiksi äidinkielen tai tietotekniikan kanssa LUMA-aineet erilaisina yhdistelminä

42 Luokattoman lukion toimivuus vieraat kielet yhdessä monen eri oppiaineen kanssa ja tietotekniikka yhdessä monen eri oppiaineen kanssa. Historiasta ja yhteiskuntaopista oli tässä yhteydessä muutama maininta, samoin liikunnasta. Rehtorikyselyn mukaan lukiot tarjosivat lukuvuonna yhteensä 247 integratiivista kurssia. Vastaajien lukioissa kurssien määrä vaihteli nollasta kahteenkymmeneen neljään. Keskimäärin integratiivisia kursseja oli 3,1 lukiota kohden. Tavallisesti toteutuksesta vastasi kaksi oppiainetta, usein myös kolme, jopa useampiakin. Oppiaineet olivat mukana integratiivisten kurssien toteutuksessa seuraavassa yleisyysjärjestyksessä (suluissa mainintojen määrä): historia, yhteiskuntaoppi (71) musiikki (31) biologia (69) psykologia (29) kuvataide (60) uskonto (25) äidinkieli ja kirjallisuus (57) liikunta (20) maantieto (47) opinto-ohjaus (11) tietotekniikka (43) matematiikka (9) fysiikka (39) filosofia (5) kemia (38) elämänkatsomustieto (3) kielet (36) terveystieto (3). Integratiivisten kurssien lukiotyötä rikastuttavasta merkityksestä antaa käsityksen katsaus tarjottavien kurssien moninaisuuteen. Ainakin seuraavia integratiivisia kursseja on kuulunut lukioiden kurssitarjontaan: oman kunnan alueen historia tai kulttuuritieto, kulttuuripassi, tieteen ja teknologian historia, keskiaikakurssi, Roomaan vievät kaikki tiet, Eurooppa-kurssi, Eurooppalaisen kulttuurin juuret, Antiikki kirjallisuudessa, eri aikakausien ja alueiden kulttuurihistorian kursseja, kotiseutukurssi, juhlaperinnekurssi, Italian kulttuurihistoria, maailman perintö kestävä kehitys, Itämeri-kurssi, Oulujoki-kurssi, ympäristöekologia, ympäristökurssi, Kuusamon vesistökurssi, ympäristötiede-ympäristöfilosofia, riskien maailma, saasteet, maaperätutkimus biokemia, tähtitiede, matemaattinen fysiikka, luonnontieteen työkurssi, luonnontieteen demonstraatiokurssi, geofysiikka, tilastollinen tutkimus, LUMAkurssi, luonnontieteet ihmisen hoidossa, avaruuskurssi, tähdet ja avaruus mediapsykologia, mediatekstit, kuvan lukeminen, graafinen suunnittelu, digitaalinen animointi liikuntapsykologia, seikkailu aivoihin, hermoileva ihminen elokuvakurssi, videokurssi, musiikkivideo, musiikin teknologia, viestintä ja joukkotiedotus, lehtityö vuosikirjan teko, tutki ja kirjoita, englannin kirjoitelma, ruotsin kirjoitelma musikaali, näytelmä, teatteri, Drama auf Deutsch, ilmaisutaito erityyppisiä kansainvälisyyskursseja, eurooppalainen kulttuuri, välimerellinen kulttuuri, kansainvälinen projekti, Euroopan ulkopuolinen maailma,

43 Luokattoman lukion toimivuus international relations, American Studies, Viron kielen ja kulttuurin kurssi, Venäjän kulttuuria Pietarissa metsävaellus, retkeillen ja seikkaillen erämaaluonnossa, liikennetaito, askeltaen asenteista avaruuteen, matkakoulu, kesäretkeilykurssi, talviretkeilykurssi, erätaidot ja ammunta, vanhojen tanssit taidehistoria, uskonto ja taide, taideleiri, myyttikurssi, Taide ikuinen, elämä lyhyt, maa- ja ympäristötaide, Platonin akatemia tutorkurssit, opiskelutaidot, tiedonhaun ajokortti, lukion työkalut, tutkielmakurssi, ihmissuhdekurssi elämäntarkoitusta etsimässä, Zur Freiheit verdammt reaaliaineiden kertauskurssi, kielikeidas (=nonstop-tukiopetus), matematiikan keidas (nonstop-tukiopetus), kielten 0-kurssi yrityskurssi, vapaaehtoistyö, turvakurssi Let s cook in English.

44 Luokattoman lukion toimivuus OPINTO- JA RYHMÄNOHJAUS Terhi Heino ja Matti Pietilä Kyselyn avulla selvitettiin opinto-ohjauksen toteuttamista lukioissa sekä opintoohjauksen vuosiviikkotuntimääriä lukuvuonna Opinto-ohjauksen resurssit Opinto-ohjaukseen oli rehtorikyselyyn vastanneissa lukioissa osoitettu keskimäärin 25,3 vuosiviikkotuntia. Pienissä lukioissa ohjaukseen oli osoitettu keskimäärin 6,7 vuosiviikkotuntia, keskisuurissa 20,3 ja suurissa lukioissa 43,1 vuosiviikkotuntia. Kyselyyn vastanneista 110 lukiosta 75 ilmoitti päätoimisen opinto-ohjaajan tai päätoimisten opinto-ohjaajien vuosiviikkotuntien määrän. Vastausten perusteella päätoimisia opinto-ohjaajia oli yleensä eniten suurissa lukioissa. Keskimääräinen päätoimisen opinto-ohjaajan resurssi oli 20,4 vuosiviikkotuntia. Päätoimisen opinto-ohjaajan/päätoimisten opinto-ohjaajien resurssi oli vähimmillään 2 vuosiviikkotuntia ja enimmillään 50 vuosiviikkotuntia. Ryhmänohjaajalle ohjaukseen osoitettujen vuosiviikkotuntien määrän ilmoitti 107 vastaajaa eli lähes kaikki vastaajat. Keskimääräinen ryhmänohjaajan resurssi oli 8,5 vuosiviikkotuntia. Ryhmänohjaajalle ohjaukseen oli osoitettu vähimmillään 0,5 vuosiviikkotuntia ja enimmillään 34 vuosiviikkotuntia. Muille opettajille ohjaukseen oli vastausten mukaan osoitettu resurssia 55 lukiossa, keskimäärin 6,1 vuosiviikkotuntia. Vähimmillään vuosiviikkotunteja oli 0,5 vuosiviikkotuntia ja enimmillään 22. TAULUKKO 17. Opinto-ohjaukseen käytetty resurssi keskimäärin vuosiviikkotunteina eli kursseina lukuvuonna Opintojen ohjaaja Keskimääräinen resurssi kursseina Pienet Keskisuuret Suuret Yhteensä lukiot lukiot lukiot Päätoiminen opinto-ohjaaja 8,0 16,1 27,3 20,4 Ryhmänohjaaja 2,7 6,7 14,2 8,5 Muu opettaja 3,7 6,4 6,4 6,1 Yhteensä 6,7 20,3 43,1 25,3 Kyselyyn vastanneissa lukioissa oli yhtä päätoimista opinto-ohjaaja kohti keskimäärin 270 opiskelijaa. Pienissä lukioissa opiskelijamäärä oli yhtä päätoimista opinto-ohjaajaa kohti keskimäärin 76 (vaihteluväli 60-85), keskisuurissa lukioissa 197 (vaihteluväli ) ja suurissa lukioissa 357 (vaihteluväli ). Yhtä osa-aikaista opinto-ohjaajaa kohti oli kyselyyn vastanneissa lukioissa keskimäärin 147 opiskelijaa. Pienissä lukioissa opiskelijamäärä oli keskimäärin 64

45 Luokattoman lukion toimivuus (vaihteluväli ), keskisuurissa lukioissa 140 (vaihteluväli ) ja suurissa lukioissa 248 (vaihteluväli 3-537). Ryhmänohjausryhmien koot vaihtelivat kyselyyn vastanneissa lukioissa niin, että pienimmillään ryhmänohjausryhmän koko oli 1 ja suurimmillaan 49. Pienissä lukioissa ryhmänohjausryhmien koko oli pienimmillään kaksi ja suurimmillaan 37, keskisuurissa lukioissa pienimmillään 1 ja suurimmillaan 49 sekä suurissa lukioissa pienimmillään 12 ja suurimmillaan 47. Vuoden 2000 selvityksen (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000.) tietoihin verrattuna ryhmänohjausryhmät olivat pysyneet kooltaan jotakuinkin samansuuruisina. Tuolloin koko oli pienimmillään viisi ja suurimmillaan 46 opiskelijaa. Samoin kuin tuolloin, myös vuonna 2005 tehdyn kyselyn mukaan ryhmien maksimikoot kasvoivat jonkin verran lukioiden koon kasvaessa. Vuoden 2000 selvityksen mukaan kaikki kyselyyn vastanneet lukiot olivat varanneet tuntiresursseja ryhmänohjaukseen ja keskimäärin varaus oli 0,87 kurssia ohjattavaa ryhmää kohden. Oppilaskunnilta kysyttiin myös näkemyksiä ohjausresurssin riittävyydestä. Niitä pyydettiin ottamaan kantaa kahteen väittämään: Lukiomme opiskelijat saavat riittävästi ohjausta lukiossa ja Lukiomme opiskelijat saavat riittävästi ohjausta kurssivalinnoissaan. Kaikkiaan 61,6 % kyselyyn vastanneista oppilaskunnista oli sitä mieltä, että opiskelijat saavat riittävästi ohjausta lukiossa. Pienten lukioiden oppilaskunnat olivat hieman muita useammin tyytymättömiä ohjauksen riittävyyteen. Etelä-Suomen läänin lukioiden oppilaskunnat olivat hieman keskimääräistä tyytymättömämpiä ohjauksen riittävyyteen ja Itä-Suomen läänin lukioiden oppilaskunnat hieman keskimääräistä tyytyväisempiä ohjauksen riittävyyteen. Kyselyyn vastanneista oppilaskunnista vähän yli 60 % oli tyytyväisiä myös kurssivalintoihin liittyvään ohjaukseen lukiossaan. Myös tässä pienten lukioiden oppilaskunnat olivat jonkin verran muita tyytymättömämpiä ohjauksen riittävyyteen. 8.2 Ohjauksen antajat Kyselyssä rehtoreita pyydettiin numeroimaan tärkeysjärjestykseen kolme tärkeintä ohjauksen antajaa lukiossaan. Vaihtoehtoina olivat kurssin opettaja, ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, rehtori, apulaisrehtori ja toinen opiskelija. Lisäksi annettiin vaihtoehto joku muu, joka pyydettiin nimeämään. Kyselyyn vastanneista rehtoreista lähes kaikki eli 91,8 % arvioi, että opintoohjaaja on yksi kolmesta tärkeimmästä ohjauksen antajasta lukiossa ja 90,1 % näin arvioineista oli sitä mieltä, että opinto-ohjaaja on kaikkein tärkein ohjauksen antaja. Vastaajista 70,0 % arvioi ryhmänohjaajan olevan kolmen tärkeimmän ohjauksen antajan joukossa. Heistä suurin osa piti ryhmänohjaajaa toiseksi tai kolmanneksi tärkeimpänä ohjauksen antajana lukiossa. Vastaajista 60,0 % arvioi, että rehtori on yksi kolmesta tärkeimmästä ohjauksen antajasta. Näin vastanneista

46 Luokattoman lukion toimivuus ,5 % sijoitti rehtorin tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi. Kurssin opettajan sijoitti kolmen tärkeimmän ohjauksen antajan joukkoon 55,5 % vastaajista. Apulaisrehtorin, toisen opiskelijan tai jonkun muun arvioi olevan kolmen tärkeimmän ohjauksen antajan joukossa muutama vastaaja (apulaisrehtori 7,3 %, toinen opiskelija 5,5 %, joku muu 3,6 % vastaajista). Joksikin muuksi ohjauksen antajaksi vastaajat nimesivät yleisimmin koulusihteerin tai kanslistin. Yksittäisinä mainintoina olivat tutor, erityisopettaja ja vanhemmat. Samoin kuin rehtoreilta myös oppilaskunnilta kysyttiin näkemyksiä lukiossa ohjausta antavien tärkeysjärjestyksestä. Kyselyyn vastanneista oppilaskunnista 88,0 % asetti opinto-ohjaajan kolmen tärkeimmän ohjauksen antajan joukkoon. Heistä kolme neljäsosaa piti opinto-ohjaajaa tärkeimpänä ohjauksen antajana lukiossa. Muiden lukiossa ohjausta antavien osalta oppilaskuntien vastaukset poikkesivat jonkin verran rehtorien vastauksista. Kurssin opettajan asetti kolmen tärkeimmän ohjauksen antajan joukkoon 66,7 % kyselyyn osallistuneista oppilaskunnista ja ryhmänohjaajan 50,9 %. Toisen opiskelijan asetti kolmen tärkeimmän ohjauksen antajan joukkoon 49,1 % oppilaskunnista ja rehtorin 29,6 %. Samoin kuin rehtoreista myös oppilaskunnista vain muutama arvioi apulaisrehtorin (6,5 %) tai jonkun muun (6,5 %) olevan kolmen tärkeimmän ohjauksen antajan joukossa. Joku muu -vaihtoehdon valinneet oppilaskunnat mainitsivat kahta poikkeusta lukuun ottamatta kanslistin, yksi oppilaskunta nimesi tutorit ja yksi vanhemman opiskelijan. Rehtoreiden vastaukset Oppilaskuntien vastaukset 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kurssin opettaja Ryhmänohjaaja Opinto-ohjaaja Rehtori Apulaisrehtori Toinen opiskelija Joku muu, kuka? KUVIO 13. Kolme tärkeintä ohjauksen antajaa lukiossa. Myös lukuvuoden kyselyssä vastaajia pyydettiin mainitsemaan kolme tärkeintä ohjauksen antajaa. Opinto-ohjaaja oli mainittu kaikissa vastauksissa. Samoin ryhmänohjaaja ja rehtori oli suuressa osassa vastauksia asetettu kolmen tärkeimmän ohjauksen antajan joukkoon.

47 Luokattoman lukion toimivuus Ohjauksen työnjako Rehtoreilta ja oppilaskunnilta kysyttiin avoimella kysymyksellä ohjauksen pääasiallista kohdetta tai sisältöä. Ohjauksen antajina vaihtoehdoiksi annettiin rehtori, apulaisrehtori, kurssin opettaja, ryhmäohjaaja, opinto-ohjaaja, toinen opiskelija sekä joku muu. Ohjauksen työnjaossa on rehtoreiden antamien vastausten mukaan vaihtelevia, paikallisia toteutustapoja. TAULUKKO 18. Ohjausta antavien henkilöiden tavallisimpia tehtäviä vastausten perusteella luonnehdittuna. Ohjauksen Rehtoreiden vastaukset Oppilaskuntien vastaukset antaja Rehtori Yleisinformaation antaja Ohjaavat yo-kirjoituksiin liittyvissä Yo-kirjoituksiin liittyvät asiat kysymyksissä Ohjauksen yleinen koordinointi Antavat kurssi-infoa Ongelmallisten tilanteiden (mm. keskeyt- Edustavat koulua täjien ohjaus, opiskeluvaikeudet) ohjaus Pitävät opiskelijoiden puolta "Osaavat vastata lähes kaikkeen, mitä lukiosta tarvitsee tietää" Apulaisrehtori Todistukset ja lukujärjestykset Avustaa rehtoria Koeviikkojärjestelyt Toimii tarvittaessa sijaisena Poissaolojen seuranta Hoitaa lukujärjestykset ja koeviikkolistat "Kaikkea tarvittavaa ohjausta" Hoitaa kurssien juoksevia asioita Kurssin opettaja Oman aineen opetus Ohjausta oppiaineeseen liittyvissä Opiskelutekniikka asioissa Yo-kirjoituksiin liittyvä ohjaus Yo-kirjoituksiin valmistautuminen Ryhmänohjaaja Opintojen seuraaminen (eteneminen, Auttaa aine- ja kurssivalinnoissa poissaolot, myöhästymiset) Informoi koulun tapahtumista Opiskelijoiden jaksamisen ja hyvin- Valvoo poissaoloja ja kurssien kertymistä voinnin tukeminen "Huolehtii ja kannustaa" Yhteydenpito koteihin Koulun asioista tiedottaminen Opinto-ohjaaja Henkilökohtainen ohjaus ammatinvalinta- Neuvoo jatko-opinnoissa ja jatko-opintokysymyksissä Antaa kokonaiskuvaa opinnoita Aine- ja kurssivalintojen ohjaus "Auttaa kaikessa" "Vaikeimpien solmujen avaaminen" Toinen opiskelija Vertaishenkilönä toimiminen Neuvoo, informoi ja tukee Tutor-toiminta "Antaa rehellistä kommenttia kursseista Opiskelijan näkökulman tarjoaminen sisällöistä" mm. kurssivalintoihin, koulun käytänteisiin ja opettajiinkin Muita ohjaukseen Koulusihteeri / kanslisti Koulusihteeri / kanslisti osallistuvia Erityisopettaja Vahtimestari henkilöitä Terveydenhoitaja Siivoojat Koulupastori Kotiväki Opiskelijahuoltoryhmä Aineenopettajat Psykologi/ammatinvalintapsykologi Lukiopettaja

48 Luokattoman lukion toimivuus Vastausten mukaan eniten vaihtelivat apulaisrehtoreiden tehtävät. Varsin monet rehtorit ja oppilaskunnat mainitsivat vastauksissaan koulusihteerin/kanslistin ohjauksen antajana. Muita mainittuja ohjaukseen osallistuvia henkilöitä olivat erityisopettaja, terveydenhoitaja, koulupastori, opiskelijahuoltoryhmä, aineenopettajat, psykologi/ammatinvalintapsykologi sekä lukiopettaja.

49 Luokattoman lukion toimivuus REHTORIN JA OPETTAJAN TYÖNKUVA Jorma Kauppinen Rehtoreiden ja opettajien työnkuvan muuttumista pyrittiin selvittämään väittämien avulla. Rehtoreita pyydettiin ottamaan kantaa viisiportaisella asteikolla (1 = olen täysin samaa mieltä, 2= olen melko samaa mieltä, 3= en osaa sanoa, 4= olen melko eri mieltä ja 5= olen täysin eri mieltä). Vastauksia käsiteltäessä on yhdistetty asteikon kohdat 1 ja 2 sekä 4 ja Rehtorin työnkuva Vastaajista 84,4 % arvioi, että "Rehtorin työkuva on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana". Vastaajista 6,4 % oli täysin tai melko eri mieltä väittämästä. Lukioiden koon mukaan tarkasteltaessa vastauksissa ei ollut olennaisia eroja. Täysin tai melko samaa mieltä Ei osaa sanoa Täysin tai melko eri mieltä Rehtorin työnkuva on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana. Rehtorin työhön kuuluu entistä enemmän sidosryhmäyhteistyötä. Rehtorin hallintotehtävät ovat lisääntyneet viimeisten viiden vuoden aikana. Rehtorin ja opettajien välinen vuorovaikutus on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana. Rehtorilla on entistä parempi mahdollisuus keskittyä pedagogiseen johtamiseen. Työjärjestyksen laadinta on helpottunut viimeisten viiden vuoden aikana. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVIO 14. Rehtorin työnkuvaa koskevien vastausten prosentuaalinen jakauma. Vastaajista 89,8 % oli sitä mieltä, että "Rehtorin työhön kuuluu entistä enemmän sidosryhmäyhteistyötä". Vastaajista 4,6 % oli eri mieltä väittämästä. Lukion koon mukaan tarkasteltuna keskisuurten lukioiden rehtorit arvioivat pienten ja suurten lukioiden rehtoreita useammin sidosryhmäyhteistyön lisääntyneen.

50 Luokattoman lukion toimivuus Väittämästä "Rehtorin hallintotehtävät ovat lisääntyneet viimeisten viiden vuoden aikana" oli täysin tai melko samaa mieltä 86,1 % vastaajista ja melko tai täysin eri mieltä 5,6 %. Rehtoreiden vastauksissa oli jonkin verran eroja koulujen koon mukaan: pienten lukioiden rehtoreista 75,0 % oli samaa mieltä väittämästä, kun taas keskikokoisten lukioiden rehtoreista 90,8 % ja suurten lukioiden rehtoreista 85,3 % oli samaa mieltä. Vastaajista 55,7 % oli samaa mieltä väittämästä "Rehtorin ja opettajien välinen vuorovaikutus on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana" ja eri mieltä 15,1 %. Lähes kolmannes vastaajista (29,2 %) valitsi vaihtoehdon en osaa sanoa. Vastausvaihtoehtona ei ollut vaihtoehtoa, että muutosta ei ole tapahtunut. Siksi en osaa sanoa -vastauksissa on todennäköisesti myös sellaisia, jotka voidaan tulkita niin, ettei vuorovaikutuksessa vastaajien mielestä ole tapahtunut muutoksia. Pienten lukioiden ja suurten lukioiden rehtoreiden vastauksissa oli jonkin verran eroja. Pienten lukioiden rehtoreista 65,0 % ja suurten lukioiden rehtoreista 43,8 % oli samaa mieltä väittämästä. Pienten ja keskisuurten lukioiden vastauksissa ei ollut olennaista eroa. Rehtoreista 77,8 % oli eri mieltä väittämästä "Rehtorilla on entistä parempi mahdollisuus keskittyä pedagogiseen johtamiseen". Samaa mieltä väittämästä oli 11,8 % vastaajista. Erikokoisten lukioiden vastauksissa ei ollut eroja. Rehtoreiden vastausten perusteella heidän mahdollisuutensa keskittyä pedagogiseen johtamiseen näyttää selvästi huonontuneen viimeisen viiden vuoden aikana. Vuoden 2000 selvitys Vuoden 2005 selvitys % Täysin tai melko samaa mieltä Ei osaa sanoa Täysin tai melko eri mieltä KUVIO 15. Rehtoreiden vastausten prosentuaalinen jakauma väittämästä "Rehtoreilla on entistä parempi mahdollisuus keskittyä pedagogiseen johtamiseen".

51 Luokattoman lukion toimivuus Rehtoreista 13,9 % arvioi, että "Työjärjestyksen laadinta on helpottunut viimeisten viiden vuoden aikana". Vastaajista 58,3 % oli täysin tai melko eri mieltä väittämästä. Lähes kolmannes vastaajista (27,8 %) ei ottanut kantaa väittämään. Pienissä lukioissa työjärjestyksen laadinta näyttää vaikeutuneen eniten, sillä 75,0 % pienten lukioiden rehtoreista oli väittämästä eri mieltä, kun taas keskisuurten lukioiden rehtoreista 63,0 % ja suurten lukioiden rehtoreista 41,2 % oli eri mieltä väittämästä. Tämä sama tuli esille vastauksissa lukion opetusjärjestelyitä koskevaan väittämään "Työjärjestysten laadinta on luokattomassa lukiossa helppoa". Rehtoreista 31,2 % oli samaa mieltä ja 56,9 % eri mieltä väittämästä. 9.2 Opettajan työnkuva Rehtoreita pyydettiin ottamaan kantaa myös kuuteen opettajien työnkuvaa koskevaan väittämään. Rehtoreista 83,5 % arvioi, että "Opettajan työnkuva on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana". Vastaajista 9,2 % oli eri mieltä väittämästä. Pienten ja suurten lukioiden rehtoreiden vastauksissa oli jonkin verran eroa: pienten lukioiden rehtoreista 90,0 % oli täysin tai melko samaa mieltä väittämästä ja suurten lukioiden rehtoreista 77,1 %. Täysin tai melko samaa mieltä Ei osaa sanoa Täysin tai melko eri mieltä Opettajan työnkuva on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana. Opettajan muut työtehtävät kuin opettaminen ovat lisääntyneet viimeisten viiden vuoden aikana. Opettajan ja opiskelijoiden välinen yhteistyö on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana. Opetusmenetelmät ovat monipuolistuneet viimeisten viiden vuoden aikana. Opetustyöhön kohdistuva yhteiskunnallinen intressi on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana. Lukion opettajan kasvatustehtävä on tullut aikaisempaa vaativammaksi viimeisten viiden vuoden aikana. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVIO 16. Opettajan työnkuvaa koskevien vastausten prosentuaalinen jakauma.

52 Luokattoman lukion toimivuus Väittämästä "Opettajan muut työtehtävät kuin opettaminen ovat lisääntyneet selvästi viimeisten viiden vuoden aikana" oli samaa mieltä 89,0 % rehtoreista ja 7,3 % oli eri mieltä. Pienten ja suurten lukioiden vastauksissa oli eroja. Pienten lukioiden vastaajista 95,0 % ja suurten lukioiden vastaajista 89,0 % oli samaa mieltä väittämästä. Pienten lukioiden vastaajista 5 % oli eri mieltä väittämästä ja suurten lukioiden vastaajista 11,4 %. Vastaajista 70,6 % oli samaa mieltä väittämästä "Opettajan ja opiskelijoiden välinen yhteistyö on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana". Yksikään vastaajista ei ollut täysin eri mieltä väittämästä ja vain 9,2 % vastaajista oli melko eri mieltä. Pienten ja suurten lukioiden vastauksissa oli eroja, sillä pienten lukioiden vastaajista 65,0 % oli samaa mieltä väittämästä ja suurten lukioiden vastaajista 80,0 %. Väittämästä "Opetusmenetelmät ovat monipuolistuneet viimeisten viiden aikana" oli samaa mieltä 84,4 % vastaajista. Yksikään vastaajista ei ollut täysin eri mieltä väittämästä ja 8,3 % vastaajista oli melko eri mieltä. Pienten, keskisuurten ja suurten lukioiden vastausten välillä ei ollut olennaisia eroja. "Opetustyöhön kohdistuva yhteiskunnallinen intressi on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana" arvioi 80,7 % vastaajista. Kukaan vastaajista ei ollut täysin eri mieltä ja 6,4 % vastaajista oli melko eri mieltä. Pienten lukioiden rehtoreista neljäsosa ei osannut ottaa kantaa väittämään. Vastaajista 87,1 % oli täysin tai melko samaa mieltä ja 4,6 % täysin tai melko eri mieltä väittämästä "Lukion opettajan kasvatustehtävä on tullut aikaisempaa vaativammaksi viimeisten viiden vuoden aikana". Vastaajista 8,3 % valitsi vaihtoehdon en osaa sanoa.

53 Luokattoman lukion toimivuus LUKION LUOKATTOMUUDEN ETUJA JA EPÄKOHTIA Liisa Jääskeläinen Vastaajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä luokattoman lukion etua sekä kolme merkittävintä epäkohtaa tai kehittämistarvetta. Rehtoreita pyydettiin tekemään arvio sekä lukion näkökulmasta että opiskelijan näkökulmasta, oppilaskuntia vain opiskelijoiden näkökulmasta. Vuoden 2000 kyselyssä etuja ja ongelmia oli tiedusteltu vain rehtoreilta rajaamatta vastausten määrää tai tarkentamatta näkökulmaa. Avoimet vastaukset käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Kaikki vastaukset kirjattiin ja niistä muodostettiin vastauksien yleisyyden mukaan mielekkäitä vastauskokonaisuuksia, jotka nimettiin vastausluokkaa kuvaavan perusidean mukaan. Vastauksien määrät laskettiin vastausluokittain. Kuhunkin vastausluokkaan sisältyvien vastausten määristä laskettiin kysymyksittäin prosenttiosuudet suhteessa vastaajien määrään, kuten oli menetelty vuoden 2000 selvityksessä. Vastausten ryhmittelyssä vertailukohtana oli vuoden 2000 selvitys, jossa käytettyjä vastausluokkia voitiin käyttää vastausten ryhmittelyssä. Vastausluokkiin jäi lievää päällekkäisyyttä. Saman vastaajan vastaus saattaa sijoittua useammin kuin kerran samaan vastausluokkaan, jos vastaaja on maininnut vastauksessaan useampia kuin yhden saman asiakokonaisuuden osan. Vaikka vastaajia oli pyydetty nimeämään kolme asiaa, nimettyjen asioiden määrä vaihteli yhdestä neljään Luokattomuuden etuja Luokattomuuden etuja tarkastellaan seuraavassa ensin lukion näkökulmasta. Näitä tuloksia verrataan joihinkin vuoden 2000 selvityksessä saatuihin vastauksiin. Sen jälkeen luokattomuuden etuja tarkastellaan opiskelijoiden näkökulmasta. Luokattomuuden etuja lukion näkökulmasta Keväällä 2005 etuja koskevaan kysymykseen lukion näkökulmasta vastasi 90 rehtoria. Tuloksia on vaikea verrata vuoden 2000, jossa vastausluokat olivat erilaisia. Yhteenveto tuloksista esitetään taulukossa 19.

54 Luokattoman lukion toimivuus TAULUKKO 19. Lukion luokattomuuden etuja lukion näkökulmasta rehtoreiden mukaan. Etuja lukion näkökulmasta Rehtorit 2005 asiakokonaisuuksittain % 1. Yksilöllisyys, joustavuus, valinnaisuus 61,1 2. Kurssimuotoisuus, työjärjestys (ja koeviikko) 51,1 3. Joustavat suunnittelumahdollisuudet 36,7 4. Aikuisuuteen kannustava pedagogiikka 32,2 5. Yhteistoiminta 24,4 6. Viihtyisä ilmapiiri 21,1 7. Kustannustehokkuus 21,1 8. Yo-tutkinnon hajauttaminen 8,9 Suurin vastausluokka on nimeltään Yksilöllisyys, joustavuus, valinnaisuus. Useimmiten vastaajat käyttivätkin jotakin tai joitakin näistä sanoista luokattomuuden etuja nimetessään. Myös vuoden 2000 kyselyssä opinto-ohjelman yksilöllisyys ja valinnaisuus saivat eniten mainintoja. Toiseksi eniten vastaajat nostivat esiin etuina luokattoman järjestelmän rakenteellisia ratkaisuja. Näitä olivat muun muassa kurssimuotoisuus, työjärjestyksen laadintaan liittyvät seikat ja koeviikko. Asiakokonaisuuden nimessä mainittujen asioiden lisäksi siihen kuuluivat muun muassa mahdollisuus lukion oppimäärän suoritusajan variointiin ja mahdollisuus koota opiskelijoita samoihin ryhmiin eri vuosiluokilta. Viisi vastaajaa nosti koeviikkojärjestelmän yhdeksi kolmesta tärkeimmästä edusta. Joustavat suunnittelumahdollisuudet -asiakokonaisuuden osalta vastausten kirjo oli hyvin suuri. Tämän vastausluokan muodostamisen perusideaa kuvaa kuitenkin vastaajien eräänlainen metakäsitys luokallisuudesta. Luokattomuuden etuina mainittiin muun muassa kokonaisuuksien suunnittelu, toimiva kokonaisuus, mahdollisuus innovaatioihin, mahdollisuus suunnitella useiden vuosien kokonaisuuksia, joustavat toimintamahdollisuudet ja mahdollisuus profiloitumiseen. Vuoden 2000 selvitys (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000.) ei tuonut esiin tämäntyyppistä vastausryhmää. Aikuisuuteen kannustava pedagogiikka sisältää vastauksia, joissa tuotiin esiin luokattoman lukion tärkeimpinä etuina muun muassa mahdollisuus ottaa yksittäinen opiskelija huomioon, vastuullisuuteen ja itsenäisyyteen kasvattaminen, työtapojen monipuolisuus ja mahdollisuus kasvattaa monipuolisesti sivistyneitä nuoria. Kohta oli hyvin samantyyppinen vuoden 2000 selvityksen (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000.) kohdan Opiskelijoiden oma vastuu, itsenäistyminen kanssa. Sen mainitsi tuolloin luokattoman lukion etuna 24,6 % vastaajista.

55 Luokattoman lukion toimivuus Yhteistoiminta sisältää eniten mainintoja yhteistyöstä muiden oppilaitosten kanssa. Mainintoja saivat myös lukioiden yhteistyö, toisen asteen yhteistyö, opettajien yhteistyö ja yhteistyö oppilaskunnan kanssa. Hyvä työilmapiiri kertoi eri tavoin siitä, miten hyvää työilmapiiriä selitti erityisesti opiskelijoiden motivoituneisuus, jota taas selitti heidän mahdollisuutensa vaikuttaa omaan työhönsä. Kustannustehokkuus sisältää maininnat yleisestä kustannustehokkuudesta sekä tehokkuudesta, joka syntyy siitä, että opiskelijat eivät jää luokalleen. Ylioppilastutkinnon hajautetun suoritusmahdollisuuden mainitsi lukion etuna kahdeksan vastaajaa. Luokattomuuden etuja opiskelijan näkökulmasta Kysymykseen luokattomuuden eduista vastasi 103 oppilaskuntaa ja 108 rehtoria. Oppilaskuntien vastaukset olivat enimmäkseen hyvin pelkistettyjä. Etuina mainittiin esimerkiksi valinnaisuus, itsenäisyys ja vaihtelu. Rehtorien vastaukset sisälsivät huomattavasti runsaammin yksityiskohtia. Koska tässä kysymyksessä tarkastelukulma on opiskelijakeskeinen, vastaukset on järjestetty oppilaskuntien vastausten frekvenssien mukaan ja rehtoreiden vastauksia on verrattu oppilaskuntien antamiin vastuksiin. Tulokset ilmenevät seuraavasta taulukosta. TAULUKKO 20. Luokattoman lukion etuja opiskelijan näkökulmasta oppilaskuntien ja rehtoreiden mukaan. Etuja opiskelijan näkökulmasta Oppilaskunnat Rehtorit asiakokonaisuuksittain 1) % % 1. Vapaus valita, joustavuus 129,1 159,2 2. Vaihtelevuus, vaihtuvuus 68,3 10,2 3. Itsenäisyys, vastuu, motivoivuus 32,0 50,9 4. Kurssitarjottimen monipuolisuus, lukujärjestyksen joustavuus 17,5 12,0 5. Hyvä työilmapiiri 7,8 3,8 6. Yo-tutkinnon hajauttaminen 4,9 8,3 1) Yli sadan prosentin olevat luvut kertovat siitä, että vastaaja on maininnut useita samaan asiakokonaisuuteen kuuluvia etuja. Vapaus valita, joustavuus sisältää mainintoja, jotka koskevat vapautta valita yleensä, mahdollisuutta valita kursseja, mahdollisuutta edetä omaan tahtiin ja mahdollisuutta tehdä itseä kiinnostavia valintoja. Opettajan valintamahdollisuutta piti etuna neljä vastaajaa, mutta vain yksi vastaaja piti etuna mahdollisuutta vältellä epämieluisaa opettajaa. Rehtorit arvostivat valinnan vapautta ja valinnaisuutta yleisesti, mutta he myös nimesivät useita valinnaisuuden erityispiirteitä etuina. Eniten mainintoja rehtoreilta saivat mahdollisuus edetä omaan tahtiin,

56 Luokattoman lukion toimivuus joustava suoritusaika, oma opiskelusuunnitelma ja mahdollisuus valita opintoja oman lukion ulkopuolelta, minkä opiskelijatkin mainitsivat. Yksittäisissä vastuksissa oman opiskelusuunnitelman teon merkitystä perusteltiin harrastuneisuudella, kiinnostuksen kohteilla, jatko-opiskelutoiveilla, urakehityksellä ja mahdollisuudella alkaa koota oman elämän portfoliota. Yksilöllisyys lukion etuna sai myös useita mainintoja rehtoreilta. Monet rehtorit pitivät opiskelijalle tärkeänä etuna sitä, että lukiossa ei jää luokalle ja että opetusjärjestelyt ovat joustavia. Asiakokonaisuudessa Vaihtelevuus, vaihtelu opiskelijat arvostivat erityisesti opintoryhmien vaihtelevuutta ja sen mukanaan tuomaa mahdollisuutta laajentaa ystäväpiiriä ja kehittyä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Joissakin vastauksissa myös opettajien vaihtuvuutta pidettiin hyvänä. Tätä perusteltiin esimerkiksi työtapojen monipuolistumisella. Rehtoreiden vastauksissa vaihtuvuus tuli paljon harvemmin esille opiskelijan etuna. Kaikkiaan oppilaskunnat mainitsivat vaihtuvuuden etuna 71 kertaa ja rehtorit 11 kertaa. Itsenäisyys, vastuu, motivaatio sisältää nimensä mukaisia mainintoja. Opiskelijoiden viesti on selvä: Itsenäisyys ja vastuu opettavat tekemään valintoja, tekevät opiskelusta mielekkään sekä motivoivat. Rehtorit syvensivät tätä näkemystä tuomalla eri tavoin esille opiskelijan mahdollisuuksia suunnitella opintojaan, mikä muun muassa opettaa suunnittelutaitoa. Asiakokonaisuuteen "Kurssitarjottimen monipuolisuus, lukujärjestyksen joustavuus" koottiin vastaukset, joissa eksplisiittisesti mainittiin kurssitarjotin tai lukujärjestys. Opiskelijat arvostivat kurssitarjottimen monipuolisuutta ja sitä, että heillä on mahdollisuus valita itselle sopiva lukujärjestys Luokattomuuden epäkohtia Rehtoreita ja oppilaskuntia pyydettiin mainitsemaan kolme merkittävintä luokattoman lukion epäkohtaa tai kehittämistarvetta. Rehtoreilta vastausta pyydettiin erikseen lukion ja opiskelijoiden näkökulmasta. Oppilaskuntia pyydettiin arvioimaan tilannetta vain opiskelijoiden näkökulmasta. Kysymykseen vastasi 97 rehtoria ja 87 oppilaskuntaa. Useimmat antoivat kolme vastausta, jotkut vain yhden tai kaksi, jotkut jopa neljä. Vastaukset oli mahdollista luokitella käyttäen vuoden 2000 vastausluokkia. Tuolloin pelkästään rehtoreita pyydettiin nimeämään luokattoman lukion ongelmia rajaamatta vastausten määrää. Vertailussa kannattaa kuitenkin olla hyvin varovainen, koska edellisen selvityksen aineistoa ei ole uudestaan tarkasteltu yksityiskohtaisesti.

57 Luokattoman lukion toimivuus Luokattomuuden epäkohtia lukion näkökulmasta Rehtoreiden näkemyksiä lukion luokattomuuden epäkohdista ja luokattoman lukion kehittämistarpeista on koottu taulukkoon 21. TAULUKKO 21. Luokattomuuden epäkohtia ja luokattoman lukion kehittämistarpeita lukion näkökulmasta rehtoreiden mukaan. Lukion luokattomuuden epäkohtia/kehittämistarpeita Rehtorit 2005 asiakokonaisuuksittain % 1. Opinto-ohjaus ja opintojen seuranta 50,5 2. Työjärjestys, kurssitarjotin, koeviikko 48,5 3. Lukiopedagogiikan ja toimintakulttuurin kehittämistarve 33,0 4. Talous, resurssit yleensä 28,9 5. Osa opiskelijoista heikkoja tai eivät tunne vastuuta 23,7 6. Vaihtuvat ryhmät, luokkahengen puute 10,3 7. Kiire 14,4 8. Lukion pienuus 9,3 9. Ryhmäkoko 7,2 10. Opiskeluaika 3,1 Opinto-ohjaus ja opintojen seuranta nousi rehtoreiden vastauksissa tärkeimmäksi kehittämisen kohteeksi. Tämä asiakokonaisuus sisältää myös maininnat ohjausresurssin riittämättömyydestä. Yksittäisiä mainintoja saivat ohjausjärjestelmän osat, kuten ryhmänohjaus, tukitoimet, lukiopetus ja oppimisvaikeuksissa olevien opiskelijoiden tuki. Epäkohta tiedostetaan entistä selvemmin verrattuna vuoden 2000 selvitykseen, jossa se jo oli yleisimmäksi todettu ongelma. Työjärjestys, kurssitarjotin, koeviikko -asiakokonaisuuden osalta rehtorit toivat eri tavoin esiin kurssitarjottimen laatimisen vaikeuksia. Erityisen haasteellisena pidettiin kurssitarjottimen sovittamista hajautetun ylioppilastutkinnon aikatauluun. Kuudessa vastauksessa koeviikko mainittiin ongelmalliseksi. Tämä asiakokonaisuus nousi huomattavasti yleisemmäksi kuin edellisessä selvityksessä. Asiakokonaisuudessa Lukiopedagogiikan ja toimintakulttuurin kehittäminen rehtorit toivat eri tavoin esiin tähän asiakokonaisuuteen kuuluvia epäkohtia ja kehittämistarpeita. Viisi vastaajaa näki erilaisia verkko-opetuksen kehittämistarpeita. Muutamassa vastauksessa kritiikki kohdistui liikaan oppiainekeskeisyyteen. Mainintoja saivat tarve lisätä motivoimiskeinoja ja yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa, kasvatustehtävä sekä itsenäiseen opiskeluun kannustaminen. Vuoden 2000 selvityksessä kohdan nimenä oli opiskelijoiden tuntemuksen heikkeneminen, joka nytkin tuli esiin, mutta ei niin usein kuin edellisellä kerralla.

58 Luokattoman lukion toimivuus Muut asiakokonaisuudet ovat melko pieniä. Ne otettiin mukaan, koska tahdottiin verrata tuloksia vuoden 2000 vastausluokkiin. Resurssien riittämättömyys sai 13 mainintaa. Ne on koottu vastausryhmäksi Talous, resurssit yleensä. Lisäresurssien tarvetta nähtiin syntyvän reaalikokeesta, erityisopetuksesta ja maahanmuuttajista. Kyselyssä tuli esiin huoli valinnaisuuden takaamisesta opiskelijaryhmien pienentyessä. Asiakokonaisuus Osa opiskelijoista heikkoja tai ei tunne vastuuta sisältää kaikki ne maininnat, joissa kiinnitetään huomiota opiskelijoista johtuviin ongelmiin, joita ovat muun muassa heikkous, sitoutumattomuus, vastuun ja vapauden ristiriita. Muutamat rehtorit olivat sitä mieltä, että heikoimmin menestyville opiskelijoille luokallinen tai ainakin piiloluokallinen järjestelmä olisi parempi. Luokattomuuden epäkohtia opiskelijan näkökulmasta Luokattomuuden epäkohtia koskevaan kysymykseen vastasi 87 oppilaskuntaa ja 102 rehtoria. Vastaukset on järjestetty oppilaskuntien ilmaiseman yleisyysjärjestyksen mukaan taulukkoon 22. TAULUKKO 22. Lukion luokattomuuden epäkohtia ja luokattoman lukion kehittämistarpeita opiskelijan näkökulmasta oppilaskuntien ja rehtoreiden mukaan Lukion luokattomuuden epäkohtia/kehittämistarpeita Oppilaskunnat Rehtorit asiakokonaisuuksittain % % 1. Työjärjestys, kurssitarjotin, koeviikko 58,6 41,2 2. Osa opiskelijoista heikkoja tai eivät tunne vastuuta 47,1 34,3 3. Vaihtuvat ryhmät, luokkahengen puute 37,9 43,1 4. Opinto-ohjaus ja opintojen seuranta 28,7 43,1 5. Lukiopedagogiikan ja toimintakulttuurin kehittämistarve 21,8 39,2 6. Lukion pienuus 10,3 3,9 7. Talous, resurssit yleensä 9,2 4,9 8. Ryhmäkoko 8,0 2,9 9. Opiskeluaika 5,7 13,7 10. Kiire 4,6 8,8 Asiakokonaisuudessa Työjärjestys, kurssitarjotin, koeviikko eniten mainintoja oppilaskuntien vastauksissa saivat kurssien päällekkäisyys ja peruuntuminen. Myös koeviikkoa pidettiin epäkohtana. Koeviikko voi olla raskas tai opiskelu koekeskeistä. Kurssitarjotin voi olla liian niukka tai kurssi toistuu liian harvoin. Kehittämiskohteeksi ehdotettiin muun muassa yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa. Rehtorit pitivät epäkohtina kurssien päällekkäisyyttä, valinnaisuuden

59 Luokattoman lukion toimivuus rajallisuutta, aikataulutuksen ongelmia, työmäärän vaihtelua jaksoittain sekä koeviikkoihin liittyviä epäkohtia. Asiakokonaisuudessa Osa opiskelijoista on heikkoja tai ei tunne vastuuta oppilaskuntien vastauksissa epäkohtana toistui se, miten osa opiskelijoista ei ole valmis ottamaan tarvittavaa vastuuta tai ei osaa tehdä valintoja. Osa opiskelijoista ei saa kursseja suorituksi tai ei osaa tehdä valintoja. Oppilaskunnat myös kertoivat, että ongelmana voi olla se, että hyppy peruskoulusta lukioon on liian suuri tai opiskelija voi jäädä katvealueelle, josta seuraa masennusta ja pinnausta. Epäkohtina todettiin muun muassa, että suuri vastuu saattaa ahdistaa tai paineet käyvät liian suuriksi ja kukaan ei huomaa. Ongelma nähtiin toisaalta laiskuutena ja toisaalta alisuoriutumisena. Eräs oppilaskunta kiteytti, että jokaisen lukiolaisen pitäisi ymmärtää, että jos on vapautta, pitää ottaa myös vastuuta. Rehtorit näkivät asian niin, että osa opiskelijoista ei ole kypsiä tekemään valintoja tai kantamaan vastuuta. Heikoilla opiskelijoilla laiskuus voi saada vallan, liika valinnaisuus on vaarallista ja he voivat jopa syrjäytyä. Pahimmillaan luokattomasta lukiosta tulee päivähoitopaikka. Vaihtuvat ryhmät, luokkahengen puute -asiakokonaisuudessa oppilaskunnat ottivat esiin epäkohtana ryhmien vaihtumisen ja sen, että yhteishenki kärsii tai sitä ei synny. Toisiin opiskelijoihin ei tutustu kunnolla ja sosiaaliset suhteet kärsivät. Tämä voi johtaa arkuuteen, syrjäytymiseen, irtonaisuuteen ja massaan häviämiseen. Rehtoreiden havainnot olivat hyvin samansuuntaisia. Heikot opiskelijat tarvitsevat ryhmän tukea todetaan eräässä vastuksessa. Pelkona on jopa sosiaalisen kasvun häiriintyminen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että oppilaskunnat pitivät vaihtelevuutta erittäin merkittävänä etuna. Opinto-ohjauksen ja opintojen seurannan osalta oppilaskunnat totesivat epäkohtana opinto-ohjuksen puutteen tai vähäisyyden. Useat oppilaskunnat mainitsivat opintojen seurannan puutteet. Neljä oppilaskuntaa toivoi lisää henkilökohtaista ohjausta. Eräs oppilaskunta totesi, että opiskelijoista ei välitetä, olemme vain numeroita. Rehtoreiden vastauksissa toistui huoli ohjausresurssin riittämättömyydestä. Ohjausjärjestelmää tulisi kehittää tai tehostaa. Erityispainotuksina mainittiin lukion alku, opiskelijan oppimistyyli ja jatko-opintoihin ohjaaminen. Kuusi rehtoria piti tärkeänä opiskelijahuollon kehittämistä. Erityiskohteina mainittiin erityinen tuki ja opiskelijoiden henkinen valmentaminen. Monet rehtorit olivat huolissaan opiskelijoiden opintojen suunnittelusta. Todettiin, että valintojen tekeminen alkaa liian varhain, valintoihin ei sitouduta, valintoja tehdään kavereiden mukaan ja jos ei huvita, voi vaihtaa ainetta. Lukiopedagogiikan ja toimintakulttuurin kehittäminen -asiakokonaisuuden aineistossa ilmenee, että oppilaskunnat tarkastelivat tätä ilmiökenttää opettaja-/opiskelijasuhteen kannalta. Kahdeksan oppilaskunnan mukaan opettajat vaihtuvat liian usein. Lisäksi epäkohtina mainittiin opettajan jääminen liian etäiseksi ja liiallinen ainekohtainen erikoistuminen. Yksi oppilaskunta toivoi opettajilta positiivisempaa asennoitumista itsenäiseen opiskeluun. Ongelmana voi olla myös opettajan vaihtuminen huonompaan, joskus opettaja on poissa koko jakson ja jopa "syrjäytyvien opettajien asema". Opetus voi olla sekavaa alussa tai pirstaleista. Myös rehtorikyselyssä tuli esiin sivistyksen pirstaleluonne : kokonai-

60 Luokattoman lukion toimivuus suuden hahmottamisen vaikeus, liiasta vapaudesta aiheutuva turvattomuus ja kurssimuotoisuudesta aiheutuva lyhytjänteisyys. Rehtorit näkivät opettajien vaihtumisesta johtuvina opiskelijoiden ongelmina opettajilta "hukkumisen", piiloutumisen mahdollisuuden, kasvottomuuden, pinnaamisen helppouden ja alisuoriutumisen. Opiskelijan ongelmana voi olla poissaolot tai säännöllisyyden katoaminen elämästä. Mielenkiintoinen kehittämishaaste oli selvien välitavoitteiden puuttuminen. Kehittämisehdotuksina mainittiin yhteistyön lisääminen, verkkoopetuksen lisääminen ja harrastustoiminnan kehittäminen. Lukion pienuutta piti ongelmana yhdeksään oppilaskuntaa ja neljä rehtoria. Perusongelmaksi todettiin se, että luokattomuus ei toteudu pienessä lukiossa. Talous tai resurssit yleensä mainittiin kahdeksan oppilaskunnan vastuksessa ja viidessä rehtorivastauksessa. Suuret ryhmät mainitsi ongelmaksi kolme rehtoria ja viisi oppilaskuntaa, joista kaksi piti ongelmana ryhmäkokojen suurta vaihtelua. Rehtoreista neljätoista piti ongelmana opintojen pitkittymistä, oppilaskunnista vain kolme. Kiire sai oppilaskunnilta neljä ja rehtoreilta yhdeksän mainintaa.

61 Luokattoman lukion toimivuus YHTEENVETO Kirjoittajat Selvityksen aineisto Luokattoman lukion toimivuus selvityksen aineisto koottiin lukion rehtoreille ja oppilaskunnille osoitetulla kyselyllä keväällä Kysely tehtiin otantana. Otanta edusti sekä alueellisesti että lukioiden kokojakauman osalta suomenkielistä lukioverkostoa. Rehtorikyselyyn vastasi 110 lukiota ja oppilaskuntakyselyyn 108 lukiota. Lukio-opiskelun kesto Tilastokeskuksen tietojen mukaan 83,6 % opiskelijoista sai lukion päättötodistuksen nuorten lukiokoulutuksessa lukuvuonna enintään kolmen vuoden opinnoilla. Yli kolme vuotta opiskelleita päättötodistuksen saaneista oli 16,4 %. Rehtorit arvioivat keskeisimmiksi syiksi opintojen pidentymiseen opiskelijan heikon opintomenestyksen, opiskelijan elämäntilanteen ja perheessä olevat ongelmat, opiskelijoiden harrastusten suuren määrän sekä opiskelijoiden työssäkäynnin. Oppilaskuntien mukaan keskeisimmät syyt opintojen pidentymiseen olivat opiskelijan heikko opintomenestys, harrastusten suuri määrä, epätietoisuus jatko-opinnoista ja ylioppilastutkinnon hajauttaminen. Lukio-opintojen laajuus Selvityksen lukioista lukuvuonna lukion päättötodistuksen saaneista opiskelijoista 27,7 % oli suorittanut lukion oppimäärän minimikurssimäärän 75 kurssia. Yli yhdeksän prosenttia oli suorittanut päättötodistukseensa vähintään 85 kurssia. Suhteellisesti eniten vähintään 85 kurssin suorittaneita oli pienten lukioiden opiskelijoissa. Kurssitarjonta ja kurssien valintamahdollisuudet Kyselyyn vastanneista lukioiden rehtoreista noin 90 % oli samaa mieltä siitä, että lukion kurssitarjonta antaa laajat valinnan mahdollisuudet. Vastanneista lukioista 33 % oli tarjonnut lukuvuonna itse toteutettuja verkkokursseja. Vastanneista rehtoreista lähes 14 % piti verkkokurssien tarjontaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä osana oman lukionsa kurssitarjontaa. Opintojen suorittaminen oman oppilaitoksen ulkopuolella Rehtoreista 78 % arvioi lukionsa yhteistyön määrän lisääntyneen viimeisten viiden vuoden aikana. Myös opiskelijan mahdollisuuksien suorittaa kursseja muussa kuin omassa oppilaitoksessa arvioi 78 % rehtoreista lisääntyneen viimeisten

62 Luokattoman lukion toimivuus viiden vuoden aikana. Rehtoreiden vastausten mukaan useimmin opiskelijat olivat suorittaneet lukio-opintoihin hyväksiluettuja kursseja kesälukiossa, kansalaisopistossa, kesäyliopistossa, musiikkioppilaitoksessa, toisessa lukiossa, aikuislukiossa/lukion aikuislinjalla, ulkomailla opiskelun yhteydessä tai jossakin ammatillisessa oppilaitoksessa. Tärkeimpiä syitä kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa olivat sekä rehtorien että oppilaskuntien arvioiden mukaan halutun kurssin puuttuminen omasta lukiosta ja opiskelijan halu saada lisäopetusta tai syventää opintojaan. Oppilaskunnat nimesivät rehtoreita useammin syiksi myös riittävien valinnanvaihtoehtojen puuttumisen ja halutun kurssin puuttumisen oman lukion kurssitarjonnasta. Rehtorit taas nimesivät oppilaskuntia useammin syyksi opintojen suorittamiseen muualla opiskelijan halun kokeilla muiden oppilaitosten tarjontaa. Oppilaskunnilta kysyttiin myös tärkeimpiä syitä siihen, miksi opiskelijat eivät halua valita opintoja muista oppilaitoksista. Selvästi tärkeimmiksi syiksi oppilaskuntien vastauksissa nousivat matkoihin, kulkuyhteyksiin ja aikatauluihin liittyvät ongelmat, oman lukion tarjonnan riittävyys sekä oman lukion tuttuus ja toisen oppilaitoksen vieraus. Omassa lukiossa katsottiin olevan riittävästi valinnanvaraa, opetukseen oltiin tyytyväisiä ja omaa lukiota pidettiin tarpeeksi tasokkaana ja monipuolisena. Omaa lukiota pidettiin tuttuna ja turvallisena ja haluttiin pysyä omassa koulussa omien kavereiden kanssa. Itsenäinen opiskelu Runsas puolet rehtoreista arvioi, että itsenäisesti opiskeltujen kurssien määrä on pysynyt samanlaisena viimeisten viiden vuoden aikana. Yli 40 % arvioi määrän lisääntyneen. Muutoksia kurssien suorittamisessa oli tapahtunut suhteellisesti harvimmin pienissä lukioissa, joiden rehtoreista 80 % arvioi määrän pysyneen samanlaisena viimeisten viiden vuoden aikana. Sekä rehtoreiden että oppilaskuntien vastausten mukaan itsenäisesti opiskeltavia kursseja suoritetaan sekä pakottavissa tilanteissa että muutoin. Vastaajat arvioivat itsenäisen opiskelun sopivan erityisesti päämäärätietoisille ja vastuuntuntoisille opiskelijoille. Rehtoreista lähes 80 % ja oppilaskunnista lähes 74 % oli samaa mieltä väittämästä "Itsenäinen opiskelu sopii vain päämäärätietoisille ja vastuuntuntoisille opiskelijoille". Opettajien ei arvioitu yleensä kannustavan opiskelijoita kurssien itsenäiseen suorittamiseen. Itsenäisesti opiskeltavista kursseista sovitaan yleensä kirjallisesti opiskelijan kanssa. Opetusjärjestelyjä Rehtoreista noin 89 % arvioi erilaisten työtapojen käytön lisääntyneen viimeisten viiden vuoden aikana. Noin 79 % oli sitä mieltä, että luokaton toimintamuoto lisää opiskelijan taitoa tehdä valintoja. Luokaton lukio on opetusjärjestelyiltään toimiva. Tätä mieltä oli 79 % rehtoreista ja noin 75 % oppilaskunnista. Yli 76 % rehtoreista oli sitä mieltä, että jaksosuunnittelu on tehokasta.

63 Luokattoman lukion toimivuus Rehtoreista yli 74 % ja oppilaskunnista noin 61 % arvioi, etteivät huoltajat tunne nykyistä lukiojärjestelmää riittävän hyvin tukeakseen lapsiaan lukio-opinnoissa. Oppilaskunnista noin 82 % arvioi, että opiskelijat viihtyvät luokattomasti toimivassa lukiossa. Integraatio Rehtoreista yli 51 % piti oppiaineiden välisiä integraatiomahdollisuuksia hyvinä luokattomassa toimintamuodossa; kuitenkin lähes 69 % vastaajista oli sitä mieltä, että omassa lukiossa integraatio ei toteudu lainkaan tai se toteutuu satunnaisesti muutamien oppiaineiden välillä. Tavallisimmaksi integraatiota toteuttavaksi oppiainepariksi nousivat biologia ja kemia. Vähintään kolmen oppiaineen yhteistyöstä eniten mainintoja saivat taideaineet, LUMA-aineet ja vieraat kielet. Integratiivisia kursseja toteuttivat oppiaineista useimmiten historia ja yhteiskuntaoppi, biologia sekä kuvataide. Opinto- ja ryhmänohjaus Päätoiminen opinto-ohjaaja oli vastausten perusteella kahdessa kolmasosassa kyselyyn vastanneista lukioista. Päätoimisen opinto-ohjaajan keskimääräinen resurssi oli 20,4 kurssia, ryhmänohjaajien 8,5 kurssia ja muiden opettajien resurssi keskimäärin 6,1 kurssia. Yhtä päätoimista opinto-ohjaajaa kohti oli kyselyyn vastanneissa lukioissa keskimäärin 270 opiskelijaa. Pienissä lukioissa opiskelijamäärä oli yhtä päätoimista opinto-ohjaajaa kohti keskimäärin 76, keskisuurissa lukioissa 197 ja suurissa 357 opiskelijaa. Vajaat kaksi kolmasosaa oppilaskunnista katsoi saavansa riittävästi ohjausta lukiossa. Samoin vajaat kaksi kolmasosaa oli tyytyväisiä kurssivalintoihin liittyvään ohjaukseen lukiossaan. Rehtorit arvioivat tärkeimmiksi opinto-ohjauksen antajiksi opinto-ohjaajan, ryhmänohjaajan, rehtorin ja kurssin opettajan. Samoin kuin rehtorit myös oppilaskunnat pitivät tärkeimpänä ohjauksen antajana opinto-ohjaajaa. Tärkeimpien ohjauksen antajien joukkoon oppilaskunnat asettivat myös kurssin opettajan, ryhmänohjaajan ja toisen opiskelijan. Rehtorin työnkuva Rehtorit kokivat työnkuvansa muuttuneen selvästi viimeisten viiden vuoden aikana. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että rehtorin ja opettajien välinen vuorovaikutus on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana. Vajaa kolmannes vastaajista ei osannut sanoa kantaansa.

64 Luokattoman lukion toimivuus Rehtoreilla on ollut viimeisten viiden aikana entistä enemmän muuta työtä eikä heidän mahdollisuutensa keskittyä lukionsa pedagogiseen johtamiseen ole parantunut, vaan huonontunut. Työjärjestysten laatimista luokattomassa lukiossa pidettiin vaikeana ja tämä työ näyttää viiden viimeisen vuoden aikana vaikeutuneen. Opettajan työnkuva Vastaajat arvioivat opettajan työnkuvan muuttuneen viimeisten viiden vuoden aikana. Opetusmenetelmät ovat monipuolistuneet ja opettajan muut työtehtävät kuin opettaminen ovat lisääntyneet viimeisten viiden vuoden aikana. Opettajan kasvatustehtävä on tullut aikaisempaa vaativammaksi. Vastaajat arvioivat, että myös opetustyöhön kohdistuva yhteiskunnallinen intressi on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana. Lukion luokattomuuden etuja ja epäkohtia Luokattomuuden suurimpana etuna lukion näkökulmasta rehtorit pitivät lukion mahdollisuutta tarjota yksilöllisiä, joustavia ja valinnaisia opintoja. Sekä rehtorit että oppilaskunnat arvostivat opiskelijan näkökulmasta katsottuna eniten valintojen vapautta ja joustavuutta. Oppilaskunnat arvostivat toiseksi eniten vaihtuvuutta ja vaihtelua, mikä rehtoreiden arvioinneissa sijoittui vasta neljänneksi yleisimmäksi eduksi. Suurimpana epäkohtana ja kehittämistarpeena lukion näkökulmasta rehtorit nostivat esiin opinto-ohjauksen ja opintojen seurannan. Lähes yhtä usein nousivat esiin kurssitarjottimen laatimisen vaikeudet. Sekä rehtorit että oppilaskunnat pitivät opiskelijan näkökulmasta suurimpana epäkohtana erilaisia työjärjestyksen ja kurssitarjottimen laatimiseen liittyviä ongelmia sekä koeviikkojärjestelmään liittyviä epäkohtia. Luokaton vai luokallinen lukio? Lukio halutaan säilyttää luokattomana. Tätä mieltä oli lähes 72 % kyselyyn vastanneista rehtoreista ja yli 93 % oppilaskunnista. LIITE Opetushallituksen kysely 10/2005 LUOKATTOMAN LUKION TOIMIVUUS 2005

65 KYSELY /2005 Jakeluluettelossa mainittujen lukioiden rehtorit ja oppilaskunnat Lukiolaki (629/1998) 33 2 momentti LUOKATTOMAN LUKION TOIMIVUUS 2005 Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää, miten luokaton lukio toimii. Edellinen vastaavantyyppinen selvitys tehtiin lukuvuodelta (Opetushallituksen moniste 6/2000). Tämä kysely kohdistetaan suomenkielisille nuorten lukiokoulusta antaville lukioille ja toteutetaan otantana. Otantaan on valittu 120 lukiota siten, että ne edustavat suomenkielisten lukioiden koko- ja maakuntajakaumaa. Teidän lukionne on mukana otannassa. Tavoitteena on selvittää muun muassa - millaisia toimintamalleja lukiossa noudatetaan ja - miten toimivia luokattomasti toimivan lukion käytänteet ovat. Kyselyaineisto on kaksiosainen. - Kyselylomake 1: Luokattoman lukion toimivuus 2005/Rehtorikysely - Kyselylomake 2: Luokattoman lukion toimivuus 2005/Oppilaskuntakysely vastaajana oppilaskunnan hallitus/edustajat. Rehtori palauttaa molemmat kyselylomakkeet asianmukaisesti täytettyinä oheisessa kirjekuoressa Opetushallitukseen mennessä. Kyselylomakkeita koskevia lisätietoja antavat - ylitarkastaja Pekka Iivonen (puhelin , sähköposti [email protected]) ja - ylitarkastaja Liisa Jääskeläinen (puhelin , sähköposti [email protected]). LIITTEET Jakeluluettelo Kyselylomakkeet 1 ja 2 Opetushallitus Hakaniemenkatu 2, PL 380, Helsinki, puhelin (09) , faksi (09) , [email protected], Utbildningsstyrelsen Hagnäsgatan 2, PB 380, Helsingfors, telefon (09) , fax (09) , fö[email protected],

66 LIITTEET TIEDOKSI Jakeluluettelo Kyselylomakkeet 1 ja 2 Opetusministeriö Lääninhallitukset Suomen Rehtorit ry Suomen kuntaliitto Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Suomen Lukiolaisten Liitto ry

67 JAKELULUETTELO Lukion nimi Kunta Vääksyn yhteiskoulu Asikkala Kaitaan lukio Espoo Haukilahden lukio Espoo Etelä-Tapiolan lukio Espoo Haminan lukio Hamina Hankoniemen lukio Hanko Heinolan lukio Heinola Helsingin Uusi yhteiskoulu Helsinki Apollon yhteiskoulu Helsinki Helsingin normaalilyseo Helsinki Laajasalon lukio Helsinki Etu-Töölön lukio Helsinki Vuosaaren lukio Helsinki Hyvinkään Sveitsin lukio Hyvinkää Kaurialan lukio Hämeenlinna Joutsenon lukio Joutseno Järvenpään lukio Järvenpää Karjaan lukio Karjaa Keravan lukio Kerava Karhulan lukio Kotka Kouvolan yhteiskoulun lukio Kouvola Salinkallion lukio Lahti Lammin lukio Lammi Porlammin lukio Lapinjärvi Kimpisen lukio Lappeenranta Lohjan lukio Lohja Lopen lukio Loppi Mäntsälän lukio Mäntsälä Rajamäen lukio Nurmijärvi Padasjoen lukio Padasjoki Rautjärven lukio Rautjärvi Hyrylän lukio Tuusula Valkealan lukio Valkeala Martinlaakson lukio Vantaa Sotungin lukio Vantaa Nummelan lukio Vihti Virolahden lukio Virolahti Harjavallan lukio Harjavalta Honkajoen lukio Honkajoki Ilmajoen lukio Ilmajoki Joutsan lukio Joutsa Voionmaan lukio Jyväskylä Palokan lukio Jyväskylän mlk Jämsän lukio Jämsä Kankaanpään Yhteislyseo Kankaanpää Kannuksen lukio Kannus Kauhavan lukio Kauhava Haapamäen yhteiskoulun lukio Keuruu Kokkolan yhteislyseon lukio Kokkola Konneveden lukio Konnevesi Kuortaneen lukio Kuortane Lapuan lukio Lapua Loimaan lukio Loimaa Mynämäen lukio Mynämäki Lukion nimi Mäntän lukio Nokian lukio Parkanon lukio Perhon lukio Perniön lukio Pietarsaaren lukio Meri-Porin lukio Porin suomal.yht.lyseon lukio Punkalaitumen lukio Pälkäneen lukio Rauman Yhteislyseon lukio Saarijärven lukio Hermannin lukio Someron lukio Messukylän lukio Tammerkosken lukio Kalevan lukio Teuvan lukio Aurajoen lukio Luostarivuoren lukio Puolalanmäen lukio Uudenkaupungin lukio Vaasan yhteislukio Vammalan lukio Viitasaaren lukio Vimpelin lukio Virtain lukio Heinäveden lukio Iisalmen lyseo Ilomantsin lukio Joensuun Niinivaaran lukio Juuan lukio Juvan lukio Kiuruveden lukio Kuopion klassillinen lukio Leppävirran lukio Lieksan lukio Mikkelin Yhteiskoulun lukio Savonlinnan taidelukio Siilinjärven lukio Sonkajärven lukio Sulkavan lukio Tohmajärven lukio Vesannon lukio Hyrynsalmen lukio Iin lukio Kuusamon lukio Toppilan lukio Kastellin lukio Paltamon lukio Pudasjärven lukio Pulkkilan lukio Pyhäjärven lukio Reisjärven lukio Kunta Mänttä Nokia Parkano Perho Perniö Pietarsaari Pori Pori Punkalaidun Pälkäne Rauma Saarijärvi Salo Somero Tampere Tampere Tampere Teuva Turku Turku Turku Uusikaupunki Vaasa Vammala Viitasaari Vimpeli Virrat Heinävesi Iisalmi Ilomantsi Joensuu Juuka Juva Kiuruvesi Kuopio Leppävirta Lieksa Mikkeli Savonlinna Siilinjärvi Sonkajärvi Sulkava Tohmajärvi Vesanto Hyrynsalmi Ii Kuusamo Oulu Oulu Paltamo Pudasjärvi Pulkkila Pyhäjärvi Reisjärvi

68 Lukion nimi Ruukin lukio Sotkamon lukio Utajärven lukio Ylivieskan lukio Ivalon lukio Kittilän lukio Kunta Ruukki Sotkamo Utajärvi Ylivieska Inari Kittilä Lukion nimi Kolarin lukio Ranuan lukio Lyseonpuiston lukio Savukosken lukio Putaan lukio Utsjoen Saamelaislukio Kunta Kolari Ranua Rovaniemi Savukoski Tornio Utsjoki

69 OPETUSHALLITUS Opetushallituksen kysely 10/2005 Kyselylomake 1 LUOKATTOMAN LUKION TOIMIVUUS 2005/ REHTORIKYSELY Opetushallitus Ylitarkastaja Pekka Iivonen PL Helsinki Lomake on oppilaitoskohtainen. Lomakkeen tiedot koskevat nuorten lukiokoulutusta ja ne annetaan lukuvuodelta , ellei kysymyksessä toisin mainita. Lomake palautetaan osoitekentässä annettuun osoitteeseen mennessä. I PERUSTIEDOT 1. Lukion nimi 2. Sijaintikunta 3. Luokattomaan toimintamuotoon siirtymisvuosi lukiossanne II OPINTOJEN LAAJUUS LUKIOSSA 4. Lukuvuonna päättötodistuksen saaneiden opiskelijoiden kokonaiskurssimäärä Opiskeltujen kurssien määrä Opiskelijoiden määrä 75 kurssia kurssia kurssia kurssia Vähintään 90 kurssia Yhteensä päättötodistuksen saaneita opiskelijoita

70 III OPISKELUAIKA LUKIOSSA 5. Lukionne opiskelijamäärä opintovuoden mukaan (nuorten lukiokoulutuksessa olevat opiskelijat) 1. vuoden opiskelijat 2. vuoden opiskelijat 3. vuoden opiskelijat 4. vuoden opiskelijat 5. tai useamman vuoden opiskelijat Yhteensä 6. Mitkä ovat arvionne mukaan neljä yleisintä syytä lukiossanne 7. Jos lukiossanne on 5. tai useamman vuoden opiskelijoita, opintojen pidentymiseen yli kolmeksi vuodeksi? niin millä perusteilla olette myöntänyt opiskeluajan (Numeroidaan yleisyysjärjestyksessä) pidennystä? Työssäkäynti Kahden tutkinnon suorittaminen Laaja opinto-ohjelma Opinto-ohjelman olennainen muuttaminen kesken lukion Harrastusten suuri määrä Ylioppilastutkinnon hajauttaminen Opiskelu muussa oppilaitoksessa Opiskelijan heikko opintomenestys Oppilaitoksen antama ohjaus kolmea vuotta pidempään opiskeluun Opiskelu ulkomailla Epätietoisuus jatko-opinnoista, ei kiirettä 8. Lukion luokaton toimintamuoto pidentää opiskelijan Oppimisvaikeus (esimerkiksi LUKI-häiriö) opiskeluaikaa (merkitään ympyröiden). Sairaus tai vamma Opiskelijan elämäntilanne, perheessä olevat ongelmat 1 Olen täysin samaa mieltä Jokin muu syy, mikä? 2 Olen melko samaa mieltä 3 En osaa sanoa 4 Olen melko eri mieltä 5 Olen täysin eri mieltä IV KURSSITARJONTA JA OPPIAINEIDEN VALINTAMAHDOLLISUUDET Seuraavassa on joukko väittämiä, joihin pyydämme Teitä ottamaan kantaa. Vastatkaa ympyröimällä kunkin väitteen kohdalta yksi numero. 1 = olen täysin samaa mieltä 2 = olen melko samaa mieltä 3 = en osaa sanoa 4 = olen melko eri mieltä 5 = olen täysin eri mieltä 9. Lukiomme kurssitarjonta antaa laajat valintamahdollisuudet Kaikkia opetussuunnitelmassa olevia kursseja tarjotaan säännöllisesti Kaikki opetussuunnitelmassa olevat kurssit toteutuvat säännöllisesti Lukiomme tarjoaa opetusta vähintään neljässä eri vieraassa kielessä. Kyllä Ei

71 IV KURSSITARJONTA JA OPPIAINEIDEN VALINTAMAHDOLLISUUDET (Jatkoa) 13. Miten kurssitarjonta on muuttunut 14. Miten toteutuneiden kurssien määrä on muuttunut lukiossanne viimeisten viiden vuoden aikana? lukiossanne viimeisten viiden vuoden aikana? 1 Lisääntynyt huomattavasti 1 Lisääntynyt huomattavasti 2 Lisääntynyt 2 Lisääntynyt 3 Pysynyt ennallaan 3 Pysynyt ennallaan 4 Vähentynyt 4 Vähentynyt 5 Vähentynyt huomattavasti 5 Vähentynyt huomattavasti 15. Kuinka tärkeää verkkokurssien (verkkotyöskentelyä vähintään 1 Ei lainkaan tärkeää puolet kurssista) tarjonta on osana oman lukionne kurssitarjontaa? 2 Ei kovin tärkeää 3 Melko tärkeää 4 Tärkeää 5 Erittäin tärkeää 16. Tarjoaako lukionne omia (itse toteutettuja) verkkokursseja? Kyllä kurssia lukuvuonna Ei 17. Kuinka paljon lukionne opiskelijat ovat suorittaneet oman lukionne tarjoamia (itse toteutettuja) verkkokursseja lukuvuonna ? kurssisuoritusta 18. Ovatko opiskelijanne suorittaneet verkkokursseja muissa lukioissa lukuvuonna ? Kyllä kurssisuoritusta Ei 19. Jos lukionne opiskelijat eivät ole suorittaneet verkkokursseja, onko teillä suunnitelmia sisällyttää niitä lukionne omaan kurssitarjontaan? Kyllä Ei 20. Jos vastasitte edelliseen kysymykseen myöntävästi, aiotteko tehdä verkkokursseja itse? käyttää muiden lukioiden verkkokurssitarjontaa? tehdä verkkokursseja itse sekä käyttää muiden lukioiden verkkokurssitarjontaa? V OPINTOJEN SUORITTAMINEN OMAN OPPILAITOKSEN ULKOPUOLELLA 21. Lukiomme yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa on lisääntynyt 22. Lukiomme opiskelijan mahdollisuudet suorittaa kursseja viimeisten viiden vuoden aikana. muussa kuin omassa oppilaitoksessa viimeisten viiden vuoden aikana 1 Olen täysin samaa mieltä 1 Ovat lisääntyneet huomattavasti 2 Olen melko samaa mieltä 2 Ovat lisääntyneet 3 En osaa sanoa 3 Eivät ole muuttuneet 4 Olen melko eri mieltä 4 Ovat vähentyneet 5 Olen täysin eri mieltä 5 Ovat vähentyneet huomattavasti 6 Niitä ei ole.

72 V OPINTOJEN SUORITTAMINEN OMAN OPPILAITOKSEN ULKOPUOLELLA (Jatkoa) 23. Missä muualla lukionne opiskelijat ovat suorittaneet lukio-opintoihin 24. Mitkä ovat arvionne mukaan kolme tärkeintä perustetta hyväksiluettuja kursseja? kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa? a Jokin toinen päivälukio a Opiskelija haluaa nopeuttaa opintojaan. b Aikuislukio / lukion aikuislinja b Opiskelija ei löydä riittävästi valinnanvaihtoehtoja c Ammatillinen oppilaitos oman lukion kurssitarjonnasta. d Ammattikorkeakoulu c Oma lukio ei tarjoa haluttua kurssia. e Korkeakoulu / yliopisto d Opiskelija uskoo pääsevänsä opinnoissaan f Kesäyliopisto helpommalla. g Kesälukio e Opiskelija ei ole oppinut asioita oman lukion h Musiikkioppilaitos opetuksessa. i Kansalaisopisto tai työväenopisto f Opiskelija haluaa saada lisää opetusta / syventää j Kansanopisto opintojaan. k Ulkomaiset opinnot g Opiskelija haluaa kokeilla muiden oppilaitosten l Jokin muu, mikä? tarjontaa. h Opiskelija haluaa välttää jotain opettajaa. i Jonkin muu syy, mikä? VI ITSENÄINEN OPISKELU 25. Miten opetukseen osallistumatta suoritettujen kurssien määrä on muuttunut lukiossanne viimeisten viiden vuoden aikana? 1 Määrä on lisääntynyt huomattavasti. 2 Määrä on lisääntynyt. 3 Määrä on pysynyt suunnilleen samanlaisena. 4 Määrä on vähentynyt. 5 Määrä on vähentynyt huomattavasti. 6 Lukiossa ei suoriteta kursseja itsenäisesti opiskellen. Seuraavassa on joukko väittämiä, joihin pyydämme Teitä ottamaan kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä. Vastatkaa ympyröimällä kunkin väitteen kohdalta yksi numero. 1 = olen täysin samaa mieltä 2 = olen melko samaa mieltä 3 = en osaa sanoa 4 = olen melko eri mieltä 5 = olen täysin eri mieltä 26. Itsenäisesti opiskeltavia kursseja suoritetaan yleensä vain pakottavassa tilanteessa Itsenäinen opiskelu sopii vain päämäärätietoisille ja vastuuntuntoisille opiskelijoille Itsenäisesti opiskeltavista kursseista sovitaan kirjallisesti opiskelijan kanssa Opettajat eivät yleensä suhtaudu myönteisesti itsenäiseen opiskeluun Opettajat kannustavat opiskelijoita kurssien itsenäiseen suorittamiseen

73 VI ITSENÄINEN OPISKELU (Jatkoa) 31. Merkitkää rastilla ne oppiaineet, joissa yhtään pakollista tai syventävää kurssia ei voida lukiossanne suorittaa itsenäisesti. Oppiaine Pakolliset Syventävät Oppiaine Pakolliset Syventävät kurssit kurssit kurssit kurssit A-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Äidinkieli ja kirjallisuus Matematiikka Pitkä Lyhyt Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muu uskonto Elämänkatsomustieto Psykologia Filosofia Historia, yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus VII LUOKATTOMAN LUKION OPETUSJÄRJESTELYJÄ 32. Onko koulussanne käytössä koeviikkojärjestelmä? Kyllä Ei Seuraavassa on joukko väittämiä, joihin pyydämme Teitä ottamaan kantaa. Vastatkaa ympyröimällä kunkin väitteen kohdalta yksi numero. 1 = olen täysin samaa mieltä 2 = olen melko samaa mieltä 3 = en osaa sanoa 4 = olen melko eri mieltä 5 = olen täysin eri mieltä 33. Koeviikkojärjestelmä parantaa oppimistuloksia Koeviikko helpottaa opinto-ohjauksen järjestämistä Koeviikko on epäonnistunut järjestelmä Koeviikko vähentää opetukseen käytettävissä olevaa aikaa Koeviikko on opiskelijoille liian vaativa Opettajat ovat tyytyväisiä saadessaan muun ajan jaksosta opetukseen Opiskelun järjestäminen jakson aikana on helppoa Jaksosuunnittelu on tehokasta Opiskelu on hajanaista ja suunnittelematonta Opiskelijoiden opiskelu on koekeskeistä Lukion luokaton toimintamuoto lisää opiskelijan taitoa tehdä valintoja Luokaton toimintamuoto lisää opiskelijoiden opiskelumotivaatiota Kurssien väliin jäävät taukojaksot heikentävät oppimistuloksia Heterogeeniset opiskelijaryhmät vaikeuttavat opettajan mahdollisuuksia asettaa opetuksensa taso opiskelijoiden osaamisen tasolle Opettajan vaihtuminen kurssista toiseen on myönteinen asia

74 VII LUOKATTOMAN LUKION OPETUSJÄRJESTELYJÄ (Jatkoa) 1 = olen täysin samaa mieltä 2 = olen melko samaa mieltä 3 = en osaa sanoa 4 = olen melko eri mieltä 5 = olen täysin eri mieltä 48. Opintojen yhteissuunnittelu on luokattomassa lukiossa tehokasta Hajautettu ylioppilastutkinto vaikeuttaa työjärjestyksen laadintaa Opiskelijat eivät voi vaikuttaa luokattoman lukion toimintaan Työjärjestysten laadinta on luokattomassa lukiossa helppoa Luokaton lukio on opetusjärjestelyiltään toimiva Huoltajat tuntevat nykyistä lukiojärjestelmää riittävän hyvin tukeakseen lapsiaan lukio-opinnoissa Luokattomassa lukiossa opiskelijat eivät voi vaikuttaa opiskeluunsa lukiossa Luokaton toimintamuoto sopii vain hyvin menestyville opiskelijoille Luokattomasta toimintamuodosta pitää siirtyä luokalliseen kurssimuotoiseen opiskeluun Miten opiskelijoiden vastuu omista opinnoistaan on muuttunut 58. Miten lukio-opiskelu on muuttanut opiskelijoiden vapaa-ajan viimeisen viiden vuoden aikana? määrää viimeisen viiden vuoden aikana? 1 Vastuu on lisääntynyt huomattavasti. 1 Vapaa-aika on lisääntynyt huomattavasti. 2 Vastuu on lisääntynyt. 2 Vapaa-aika on lisääntynyt. 3 Ei ole tapahtunut mitään muutosta. 3 Vapaa-aika on pysynyt ennallaan. 4 Vastuu on vähentynyt. 4 Vapaa-aika on pienentynyt. 5 Vastuu on vähentynyt huomattavasti. 5 Vapaa-aika on pienentynyt huomattavasti. 59. Miten työtavat ovat muuttuneet lukiossa viimeisen viiden vuoden aikana? 1 Erilaisten työtapojen käyttö on lisääntynyt huomattavasti. 2 Erilaisten työtapojen käyttö on lisääntynyt. 3 Työtapojen käyttö ei ole muuttunut lainkaan. 4 Erilaisten työtapojen käyttö on vähentynyt. 5 Erilaisten työtapojen käyttö on vähentynyt huomattavasti.

75 VIII OPPIAINEIDEN OPETUSRYHMIEN KOKO JA LUOKATTOMAN TYÖSKENTELYN SOPIVUUS 60. Lukion toimiessa luokattomasti ovat opetusryhmät usein erikokoiset ja koostumukseltaan vaihtelevat. Seuraavassa ilmoitetaan pakollisten oppiaineiden kurssien opiskelijoiden minimi- ja maksimikoot lukiossanne lukuvuonna Lisäksi pyydämme Teitä ottamaan kantaa siihen, miten lukion luokaton toimintamuoto sopii oheisiin oppiaineisiin ympyröimällä mielestänne parhaiten asiaa kuvaava numero asteikolla sopii hyvin - sopii huonosti. Oppiaine Ryhmien koko Luokattomuus Minimi Maksimi Sopii hyvin Sopii huonosti A-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Äidinkieli ja kirjallisuus Matematiikka Pitkä Lyhyt Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muu uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia, yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus IX INTEGRAATIO OPPIAINEIDEN VÄLILLÄ 61. Millaiset mahdollisuudet luokaton lukio antaa 62. Miten oppiaineiden välinen integraatio toteutuu oppiaineiden väliselle integraatiolle? lukiossanne? 1 Erittäin hyvät mahdollisuudet 1 Ei toteudu lainkaan 2 Hyvät mahdollisuudet 2 Toteutuu satunnaisesti muutamien oppiaineiden välillä 3 Ei vaikuta integraatiomahdollisuuksiin 3 Toteutuu usein muutamien oppiaineiden välillä 4 Tekee integraation vaikeaksi 4 Toteutuu usein monien oppiaineiden välillä 5 Tekee integraation erittäin vaikeaksi 5 Toteutuu monipuolisesti osana lukiomme kaikkea toimintaa

76 IX INTEGRAATIO OPPIAINEIDEN VÄLILLÄ (Jatkoa) 63. Montako kahden tai useamman oppiaineen yhteistä eli integratiivista kurssia on opetussuunnitelmassanne? kurssia 64. Mitä kurssit ovat nimeltään? Mistä oppiaineista ne koostuvat? Esim. Suurimmat keksinnöt kautta aikain Käytä tarvittaessa oppiaineiden yleisiä lyhenteitä, esim. HY, FY, BI Jatka tarvittaessa kääntöpuolella. 65. Integraation toteutuminen lukuun ottamatta integratiivisia kursseja Mitä ovat ne oppiaineparit tai oppiaineryhmät, joiden kesken lukiossanne integraatiota tavallisimmin toteutetaan? X OPINTO- JA RYHMÄNOHJAUS 66. Ohjaukseen käytetyt resurssit lukuvuonna Päätoimisen opinto-ohjaajan tai päätoimisten opinto-ohjaajien (päätoimisuus täyttyy tässä lukiossa) resurssin määrä vuosiviikkotunneiksi muutettuna Vuosiviikkotuntimäärä Ryhmänohjaajille ohjaukseen osoitettu vuosiviikkotuntimäärä Muille opettajille ohjaukseen osoitettu vuosiviikkotuntimäärä Yhteensä

77 X OPINTO- JA RYHMÄNOHJAUS (Jatkoa) 67. Resurssit opiskelijaa kohti Montako opiskelijaa lukiossanne on keskimäärin yhtä päätoimista (päätoimisuus täyttyy tässä lukiossa) opinto-ohjaajaa kohti? Opiskelijoita keskimäärin opinto-ohjaajaa kohti Montako opiskelijaa on keskimäärin yhtä osa-aikaista opinto-ohjaajaa kohti? 68. Mikä oli lukiossanne ryhmänohjausryhmän minimi- ja maksimikoko (tilanne )? minimikoko opiskelijaa maksimikoko opiskelijaa 69. Seuraavassa on luettelo lukiossa ohjausta antavista henkilöistä. Numeroikaa kolme tärkeintä lukionne ohjauksen Ohjauksen antaja Numerojärjestys antajaa tärkeysjärjestykseen. Kurssin opettaja Ryhmänohjaaja Opinto-ohjaaja Rehtori Apulaisrehtori Toinen opiskelija Joku muu, kuka? 70. Ohjauksen työnjako Ohjauksen antaja Ohjauksen pääasiallinen kohde / sisältö Kurssin opettaja Ryhmänohjaaja Opinto-ohjaaja Rehtori Apulaisrehtori Toinen opiskelija Joku muu, kuka?

78 X OPINTO- JA RYHMÄNOHJAUS (Jatkoa) 71. Minkälaisia menetelmiä käyttäen lukionne opiskelijoille tarjotaan heidän tarvitsemaansa opinto-ohjausta? Mitkä ovat käytetyt tavat, numeroidaan tärkeysjärjestykseen. Tärkeysjärjestys Tapa Pienryhmäohjaus Oman ryhmän tunnit Opinto-ohjaajan antama henkilökohtainen ohjaus Tieto- ja viestintäteknologia, verkko-ohjaus Tiedotustilaisuudet (esimerkiksi koko vuosiluokalle samalla kertaa) Opintokäynnit Vierailevat asiantuntijat Opinto-ohjaajan antama kirjallinen materiaali Tutoropiskelijoiden antama vertaisohjaus Tiedottaminen lukio-opinnoista ja ohjaus ennen opintojen aloittamista Jokin muu, mikä? XI REHTORIN JA OPETTAJAN TYÖNKUVA Rehtorin työnkuva Seuraavassa on joukko väittämiä, joihin pyydämme Teitä ottamaan kantaa. Vastatkaa ympyröimällä kunkin väitteen kohdalta yksi numero. 1 = olen täysin samaa mieltä 2 = olen melko samaa mieltä 3 = en osaa sanoa 4 = olen melko eri mieltä 5 = olen täysin eri mieltä 72. Rehtorin työnkuva on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana Rehtorin työhön kuuluu entistä enemmän sidosryhmäyhteistyötä Rehtorin hallintotehtävät ovat lisääntyneet viimeisten viiden vuoden aikana Rehtorin ja opettajien välinen vuorovaikutus on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana Rehtorilla on entistä parempi mahdollisuus keskittyä pedagogiseen johtamiseen Työjärjestyksen laadinta on helpottunut viimeisten viiden vuoden aikana Opettajan työnkuva Seuraavassa on joukko väittämiä, joihin pyydämme Teitä ottamaan kantaa. Vastatkaa ympyröimällä kunkin väitteen kohdalta yksi numero. 1 = olen täysin samaa mieltä 2 = olen melko samaa mieltä 3 = en osaa sanoa 4 = olen melko eri mieltä 5 = olen täysin eri mieltä 78. Opettajan työnkuva on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana Opettajan muut työtehtävät kuin opettaminen ovat lisääntyneet viimeisten viiden vuoden aikana Opettajan ja opiskelijoiden välinen yhteistyö on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana Opetusmenetelmät ovat monipuolistuneet viimeisten viiden vuoden aikana Opetustyöhön kohdistuva yhteiskunnallinen intressi on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana Lukion opettajan kasvatustehtävä on tullut aikaisempaa vaativammaksi viimeisten viiden vuoden aikana

79 XII LUOKATTOMUUDEN ETUJA JA HAITTOJA 84. Nimetkää kolme luokattoman lukion tärkeintä etua opiskelijan näkökulmasta Nimetkää kolme luokattoman lukion tärkeintä etua lukionne näkökulmasta Nimetkää kolme luokattoman lukion merkittävintä epäkohtaa tai kehittämistarvetta opiskelijan näkökulmasta Nimetkää kolme luokattoman lukion merkittävintä epäkohtaa tai kehittämistarvetta lukionne näkökulmasta

80 XIII VASTAAJA 88. Aika ja paikka 89. Nimi, nimikirjoituksen selvennys ja virkanimike 90. Vastaajan puhelinnumero 91. Vastaajan sähköpostiosoite suuntanumeroineen KyselylomakeReht

81 OPETUSHALLITUS Opetushallituksen kysely 10/2005 Kyselylomake 2 LUOKATTOMAN LUKION TOIMIVUUS 2005 / OPPILASKUNTAKYSELY Opetushallitus Ylitarkastaja Pekka Iivonen PL Helsinki Tähän lomakkeeseen vastaa/vastaavat oppilaskunnan hallitus/edustajat. Lomakkeen tiedot koskevat nuorten lukiokoulutusta ja ne annetaan lukuvuodelta Lomake palautetaan osoitekentässä annettuun osoitteeseen yhdessä rehtorilomakkeen kanssa mennessä. I PERUSTIEDOT 1. Lukion nimi 2. Sijaintikunta II OPISKELUAIKA LUKIOSSA 3. Mitkä ovat arvionne mukaan neljä yleisintä syytä lukiossanne opintojen pidentymiseen yli kolmeksi vuodeksi? (Numeroidaan yleisyysjärjestyksessä) Työssäkäynti Kahden tutkinnon suorittaminen Laaja opinto-ohjelma Opinto-ohjelman olennainen muuttaminen kesken lukion Harrastusten suuri määrä Ylioppilastutkinnon hajauttaminen Opiskelu muussa oppilaitoksessa Opiskelijan heikko opintomenestys Oppilaitoksen antama ohjaus kolmea vuotta pidempään opiskeluun Opiskelu ulkomailla Epätietoisuus jatko-opinnoista, ei kiirettä Oppimisvaikeus (esimerkiksi LUKI-häiriö) Sairaus tai vamma Opiskelijan elämäntilanne, perheessä olevat ongelmat Jokin muu syy, mikä?

82 III KURSSITARJONTA JA OPPIAINEIDEN VALINTAMAHDOLLISUUDET Seuraavassa on joukko väittämiä, joihin pyydämme teitä ottamaan kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä. Vastatkaa ympyröimällä kunkin väitteen kohdalta yksi numero. 1 = olen täysin samaa mieltä 2 = olen melko samaa mieltä 3 = en osaa sanoa 4 = olen melko eri mieltä 5 = olen täysin eri mieltä 4. Lukiomme kurssitarjonta antaa riittävät valintamahdollisuudet Opiskelukavereiden kurssivalinnat vaikuttavat opiskelijoiden kurssivalintoihin Opiskelijoiden jatko-opintosuunnitelmat vaikuttavat paljon kurssivalintoihin IV OPINTOJEN SUORITTAMINEN OMAN OPPILAITOKSEN ULKOPUOLELLA 7. Mitkä ovat arvionne mukaan kolme tärkeintä perustetta kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa? a b c d e f g h i Opiskelija haluaa nopeuttaa opintojaan. Opiskelija ei löydä riittävästi valinnanvaihtoehtoja oman lukion kurssitarjonnasta. Oma lukio ei tarjoa haluttua kurssia. Opiskelija uskoo pääsevänsä opinnoissaan helpommalla. Opiskelija ei ole oppinut asioita oman lukion opetuksessa. Opiskelija haluaa saada lisää opetusta / syventää opintojaan. Opiskelija haluaa kokeilla muiden oppilaitosten tarjontaa. Opiskelija haluaa välttää jotain opettajaa. Jonkin muu syy, mikä? 8. Tärkeimmät syyt, miksi opintoja ei haluta valita muista oppilaitoksista. V ITSENÄINEN OPISKELU Seuraavassa on joukko väittämiä, joihin pyydämme teitä ottamaan kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä. Vastatkaa ympyröimällä kunkin väitteen kohdalta yksi numero. 1 = olen täysin samaa mieltä 2 = olen melko samaa mieltä 3 = en osaa sanoa 4 = olen melko eri mieltä 5 = olen täysin eri mieltä 9. Itsenäisesti opiskeltavia kursseja suoritetaan yleensä vain pakottavassa tilanteessa Itsenäinen opiskelu sopii vain päämäärätietoisille ja vastuuntuntoisille opiskelijoille Opettajat eivät yleensä suhtaudu myönteisesti itsenäiseen opiskeluun Opettajat kannustavat opiskelijoita kurssien itsenäiseen suorittamiseen

83 VI LUOKATTOMAN LUKION OPETUSJÄRJESTELYJÄ Seuraavassa on joukko väittämiä, joihin pyydämme teitä ottamaan kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä. Vastatkaa ympyröimällä kunkin väitteen kohdalta yksi numero. 1 = olen täysin samaa mieltä 2 = olen melko samaa mieltä 3 = en osaa sanoa 4 = olen melko eri mieltä 5 = olen täysin eri mieltä 13. Lukio-opiskelun alussa kurssivalintojen tekeminen on vaikeaa Lukiossa opiskelijalla on riittävästi vastuuta ja itsenäisyyttä Opiskelijan vastuu opiskelustaan on liian suuri Lukion luokaton toimintamuoto lisää opiskelijan taitoa tehdä valintoja Luokaton toimintamuoto lisää opiskelijoiden opiskelumotivaatiota Opiskelijat eivät voi vaikuttaa omaan opiskeluunsa Opiskelijat eivät voi vaikuttaa lukionsa toimintaan Lukio on opetusjärjestelyiltään toimiva Lukion luokaton toimintamuoto antaa opiskelijalle riittävästi mahdollisuuksia vapaa-aikaan Opiskelijat viihtyvät luokattomasti toimivassa lukiossa Opettajan vaihtuminen kurssista toiseen on myönteinen asia Opettajan ja opiskelijoiden välinen yhteistyö on yleensä toimivaa Opiskelun järjestäminen jakson aikana on helppoa Opiskelijoiden opiskelu on koekeskeistä Koeviikko on epäonnistunut järjestelmä Koeviikko on opiskelijoille liian vaativa Vanhemmat/huoltajat tuntevat nykyistä lukiojärjestelmää riittävän hyvin tukeakseen lapsiaan lukio-opinnoissa Luokattomasta toimintamuodosta pitää siirtyä luokalliseen (vrt. peruskoulu) opiskeluun VII OPINTO- JA RYHMÄNOHJAUS Seuraavassa on joukko väittämiä, joihin pyydämme teitä ottamaan kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä. Vastatkaa ympyröimällä kunkin väitteen kohdalta yksi numero. 1 = olen täysin samaa mieltä 2 = olen melko samaa mieltä 3 = en osaa sanoa 4 = olen melko eri mieltä 5 = olen täysin eri mieltä 29. Lukiomme opiskelijat saavat riittävästi ohjausta lukiossa Lukiomme opiskelijat saavat riittävästi ohjausta kurssivalinnoissaan Seuraavassa on luettelo lukiossa ohjausta antavista henkilöistä. Numeroikaa kolme tärkeintä lukionne ohjauksen Ohjauksen antaja Numerojärjestys antajaa tärkeysjärjestykseen. Kurssin opettaja Ryhmänohjaaja Opinto-ohjaaja Rehtori Apulaisrehtori Toinen opiskelija Joku muu, kuka?

84 VII OPINTO- JA RYHMÄNOHJAUS (Jatkoa) 32. Ohjauksen työnjako Ohjauksen antaja Ohjauksen pääasiallinen kohde / sisältö Kurssin opettaja Ryhmänohjaaja Opinto-ohjaaja Rehtori Apulaisrehtori Toinen opiskelija Joku muu, kuka? 33. Minkälaisia menetelmiä käyttäen lukionne opiskelijoille tarjotaan heidän tarvitsemaansa opinto-ohjausta? Mitkä ovat käytetyt tavat, numeroidaan tärkeysjärjestykseen. Tärkeysjärjestys Tapa Pienryhmäohjaus Oman ryhmän tunnit Opinto-ohjaajan antama henkilökohtainen ohjaus Tieto- ja viestintäteknologia, verkko-ohjaus Tiedotustilaisuudet (esimerkiksi koko vuosiluokalle samalla kertaa) Opintokäynnit Vierailevat asiantuntijat Opinto-ohjaajan antama kirjallinen materiaali Tutoropiskelijoiden antama vertaisohjaus Tiedottaminen lukio-opinnoista ja ohjaus ennen opintojen aloittamista Jokin muu, mikä?

85 VIII LUOKATTOMUUDEN ETUJA JA HAITTOJA 34. Nimetkää kolme luokattoman lukion tärkeintä etua opiskelijan näkökulmasta Nimetkää kolme luokattoman lukion merkittävintä epäkohtaa tai kehittämistarvetta opiskelijan näkökulmasta IX VASTAAJA 36. Aika ja paikka 37. Nimi, nimikirjoituksen selvennys ja tehtävänimike oppilaskunnassa 38. Vastaajan puhelinnumero 39. Vastaajan sähköpostiosoite suuntanumeroineen KyselylomakeOppilask

86