Opettajan opas. Taustatietoa energiansäästöstä ja interaktiivisesta W.Alopään Energiakoulusta.

Transkriptio

1 Opettajan opas Taustatietoa energiansäästöstä ja interaktiivisesta W.Alopään Energiakoulusta

2 Sisällysluettelo Opettajalle... 3 Johdanto: Energian tehokas käyttö säästää ympäristöä ja rahaa... 3 Kodin energiakulutus... 3 Sähköturvallisuus... 7 Mitä energia on ja mistä se syntyy... 7 Kuluta järkevästi ja lajittele roskat... 9 Muutamia kysymyksiä ja vastauksia sähköstä ja energian käytöstä

3 Opettajalle Tähän Opettajan oppaaseen on koottu tietoa sähkön energiatehokkaasta käytöstä ja keinosta säästää energiaa kotitalouksissa. Materiaali on tarkoitettu tukemaan opettajia energiavalistuksessa yhdessä energiakoulu.fi verkkopalvelun kanssa. Energiakoulu on interaktiivinen verkkototeutus, jossa lapsi oppii energiansäästöstä helposti ja hauskasti erilaisten animaatioiden, pelien ja tehtävien avulla. Johdanto: Energian tehokas käyttö säästää ympäristöä ja rahaa Kotitalouksien energiankulutus voidaan jaotella välilliseen ja välittömään kulutukseen. Välittömään kulutukseen lasketaan esimerkiksi asuntojen lämmitys, auton polttoaineen kulutus ja lämpimän veden käyttö. Välilliseen energiankulutukseen kuuluu ostettujen tavaroiden ja palvelujen koko valmistusketjun aiheuttama kulutus, mikä yleensä tilastoidaan teollisuuden käyttämäksi energiaksi. Välittömän kulutuksen osuus kodin energiankäytöstä on noin 40 % ja välillisen noin 60 %. Yksittäinen kuluttaja voi vaikuttaa suoraan oman välittömän kulutuksen määrään. Myös välilliseen kulutukseen voidaan vaikuttaa omilla kulutustottumuksilla ja -valinnoilla, esimerkiksi valitsemalla mahdollisimman lähellä valmistettuja ja kestäviä tuotteita sekä seuraamalla energiamerkintöjä. Energian taloudellinen ja tehokas käyttö on tärkeää, koska energiakustannukset muodostavat merkittävän osan sekä kotitalouksien elinkustannuksista että yritysten tuotantokustannuksista. Lisäksi energian säästöllä vähennetään tuotannosta ja käytöstä aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Kodin energiankulutus Kodin energiankäytöstä jopa puolet kuluu lämmitykseen. Veden lämmityksen osuus on viidennes. Loput kodin energiankulutuksesta eli kolmannes kuluu kodin sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Wattilassa asuva Emppu Energinen tuhlaa sähköä kotona huudattamalla televisiota ja lotraamalla suihkussa. Emppu Energisen kodin teemat ovat järkevä sähkönkäyttö ja sähköturvallisuus. Lämmitys Lämmittäminen vaatii paljon energiaa Suomessa taloja lämmitetään noin 250 päivää vuodessa. Lämmitysjärjestelmän valinta vaikuttaa ratkaisevasti myös asumisen viihtyisyyteen. Oleskelutilojen suositeltu lämpötila on astetta, mikä useimpien mielestä tuntuu miellyttävältä ja on myös energia- 3

4 taloudellista ja terveellistä. Kaikkia kodin tiloja ei kuitenkaan tarvitse eikä kannata pitää yhtä lämpiminä. Säästäväistä on säätää kodin lämpötiloja huonekohtaisesti. Oikea sisälämpötila parantaa sisäilman laatua, pienentää rakennusmateriaalien haitallisia päästöjä ja estää osaltaan pölypunkkien lisääntymistä. Talvella se myös vähentää ilman kuivuuden tunnetta. Huonelämpötilan alentaminen yhdellä asteella pienentää lämmityskustannuksia noin 5 %.. Suositellut huonelämpötilat: a oleskelutilat astetta a makuuhuone astetta a varasto 12 astetta a autotalli 5 astetta. Kaikki samassa huoneessa olevat patterit on syytä säätää samaan lämpötilaan. Muuten yksi patteri joutuu huolehtimaan lämmittämisestä, ja muut tulevat mukaan vain kovimmilla pakkasilla. Lämpötiloja kannattaa myös alentaa pidemmän poissaolon ajaksi. Huonekalujen sijoittamisella voidaan vaikuttaa energiankulutukseen. Pattereiden väliin on syytä jättää ilmatilaa, jotta lämmin ilma pääsee kiertämään vapaasti. Kaapit ja muut tiiviit huonekalut kannattaa sijoittaa kauemmas lämmönlähteistä. Lisäksi on huolehdittava siitä, että termostaatteja ei peitetä verhoilla tai muilla esteillä, sillä silloin ne eivät tunnista huoneen todellista lämpötilaa. Kattolämmityselementtien kohdalle ei parane sijoittaa kerrossänkyä, korkeita kaappeja tms., jotta lämpö pääsee kiertämään vapaasti. Mikä olikaan oikea lämpötila sisällä? a Tarkista oman huoneesi lämpötila. a Tarkista luokkahuoneen lämpötila. a Ovatko kaikki lämpöpatterit säädetty samalle lämpötilalle? Tuuletetaan tehokkaasti Ei lämpöä harakoille Sisäilma tuuletetaan tehokkaasti ristivedolla, jolloin ilma vaihtuu nopeasti, mutta rakenteet ja huonekalut eivät ehdi jäähtyä. Ikkunaa ei kannata jättää raolleen tuntikausiksi. Myös patterit on syytä sulkea tuuletuksen ajaksi. Ilmanvaihdon kautta häviää epäpuhtauksien lisäksi myös lämmintä ilmaa. Ilmanvaihdon tarkoituksena on poistaa asunnon ja muiden oleskelutilojen sisäilmasta epäpuhtauksia ja samalla huolehtia puhtaan korvausilman saannista. Ilmanvaihdon kautta häviää rakennusten lämpimästä ilmasta yli kolmannes. Siksi ilmanvaihdon kautta menevän hukkaenergian vähentäminen on yhä tärkeämpi kysymys asumisen energiansäästössä. Ruoan valmistus Valitaan oikean kokoinen astia Ruoan kylmäsäilytys, ruoanvalmistus ja astianpesu muodostavat energiaa ja vettä kuluttavan yhtälön. Ruoanvalmistuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa valitsemalla sopiva laite ja valmistusastia 4

5 ruoan määrän ja valmistustavan mukaisesti. Esimerkiksi pienten ruokamäärien sulattamiseen, kuumentamiseen ja kypsentämiseen mikroaaltouuni on energiataloudellisin vaihtoehto. Keittotaso, uuni ja astiat kannattaa pitää puhtaina, sillä pinttynyt ja kiinni palanut lika heikentää lämmönsiirtokykyä, pidentää kypsymisaikoja ja lisää energiankulutusta. Muista! a Avaa hana vain silloin kun tarvitset vettä, olitpa sitten pesemässä käsiäsi tai harjaamassa hampaitasi. Vedenkulutuksen vähentäminen on taloudellisesti kannattavaa ja arvokas ympäristöteko. Vedenkulutus Päivittäin kuluu paljon puhdasta vettä Suomalaiset kuluttavat valtavat määrät vettä. Jokainen suomalainen kuluttaa vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Keittiössä vettä menee 35 litraa ja pyykkiä pestessä 20 litraa asukasta kohden. Vessasta vedetään päivittäin alas noin 40 litraa puhdasta juomavettä. Eniten vettä käytetään peseytymiseen - 60 litraa vuorokaudessa. Kuukauden vedenkulutus henkeä kohden lämmityksineen maksaa noin 22 euroa Peseytyminen Veden juoksuttaminen turhaan on tuhlausta Vaahtokylpy ammeessa voi olla rentouttavaa, mutta ei energiataloudellista. Suihkuttelija kuluttaa vain viidenneksen vettä kylpijään verrattuna. Lisää säästetään, jos vesihana suljetaan saippuoinnin ajaksi. Mikäli vedenjuoksua ei sammuteta suihkussa ollessa, yhden minuutin saippuoinnin aikana käytetään turhaan 12 litraa vettä, josta lämpimän käyttöveden osuus on 5 litraa. Viemäriin valuneen lämpimän käyttöveden mukana tuhlataan näin energiaa 0,3kWh. Vesikalusteet Korjataan vuotavat hanat Vedenkulutukseen vaikuttavat sekä vesikalusteet että niiden kunto. On tärkeää korjauttaa vialliset hanat ja vuotavat vessat, sillä hiljalleen tiputtavat hanat ja vuotava WC-istuin kuluttavat huomaamatta valtavia määriä vettä. Astianpesu Ei huuhdota juoksevalla vedellä Konepesu on taloudellinen vaihtoehto. Käsin tiskatessa vettä ei kannata juoksuttaa. Käsinpesu on edullisinta vain, mikäli astiat sekä pestään että huuhdotaan altaissa. Jo pienessä taloudessa astioiden huuhtominen juoksevalla vedellä moninkertaistaa huuhteluveden kulutuksen. Astioiden konepesun energiankulutus muodostuu veden kulutuksesta ja lämmityksestä sekä pesuun kuluvasta sähköstä. Normaalikokoiset astianpesukoneet kuluttavat vettä keskimäärin 15 litraa pesukertaa kohti, kun taas saman määrän peseminen käsin kuluttaa vettä pesutavasta riippuen litraa. Pienikin perhe voi hyödyntää astianpesukonetta energiataloudellisesti valitsemalla pienikokoisen laitteen. 5

6 Valaistus Vaihdetaan energiansäästölamppuun 15 watin energiansäästölamppu tuottaa enemmän valoa kuin 60 watin hehkulamppu, mutta kuluttaa 75 % vähemmän energiaa. Säästölampun käyttöikä on 6 ja joillakin malleilla jopa 15 kertaa pitempi kuin tavallisen hehkulampun. Energiansäästölamput sopivat erityisen hyvin paikkoihin, joita valaistaan pitkäjaksoisesti, esimerkiksi eteiseen tai käytävään. Niitä voi käyttää myös suljetuissa ulkovalaisimissa. Sähkölaitteiden energiankulutus Laitteiden valmiustila vie energiaa turhaan Elektroniset laitteet kuluttavat aina sähköä, kun ne ovat kytkettyinä sähköverkkoon, vaikka käyttökytkin olisi off-asennossa. Tätä kutsutaan valmiustilaksi. Valmiustilan tunnistaa yleensä siitä, että silloin laitteen voi ohjata päälle kaukosäätimestä. Lisäksi valmiustilassa laitteessa on nähtävissä jokin merkkivalo tai laitteen näytössä on kellonaika. Valmiustilan saa pois päältä laitteen virtakytkimestä (on/off). Useissa elekronisissa laitteissa ei ole erillistä virtakytkintä, joten niiden valmiustilan saa pois päältä ainoastaan irrottamalla laitteen pistotulpan pistorasiasta. Jos laitetta käytetään vähän ja se on valmiustilassa muun ajan, sen sähkönkulutus voi tällöin olla käytön aiheuttamaa kulutusta suurempi. Esimerkiksi videon kulutuksesta voi olla valmiustilan kulutusta yli 80 %. Sähköä on helppo säästää, kunhan muistat olla huolellinen a Sulje turhat sähkölaitteet ja lamput, kun poistut huoneesta. Kaikkien valojen ei tarvitse olla päällä jokaisessa huoneessa samanaikaisesti. a Äläkä lotraa vettä suihkussa. Juoksevan hanan voit myös sulkea hampaiden pesun ajaksi. a Voit kytkeä tietokoneen ja telkkarin valmiustilan pois päältä aina, kun et käytä sitä. Valmiustila (punainen merkkivalo)kuluttaa turhaan sähköä. Ohjelmoi tietokone siirtymään automaattisesti torkku- tai lepotilaan, kun sitä ei ole käytetty hetkeen. a Muista, että kännykän laturi kuluttaa sähköä silloinkin, kun akku on jo täynnä tai kun laturi on kytkettynä tyhjänä pistorasiaan. 6

7 Sähköturvallisuus Sähkön käyttö on turvallista, kun muistat perussäännöt etkä ota turhia riskejä. a Pidä lemmikit pois sähkölaitteiden läheltä, sillä ne voivat saada sähköiskun tai vaurioittaa laitetta. Etenkin jyrsijät tykkäävät nakerrella sähköjohtoja. a Älä käytä rikkinäistä sähkölaitetta. Muista, että rikkoutuneen sähkölaitteen korjaus ole lasten puuhaa. Edes vanhemmat eivät saa itse korjata sähkölaitteita. Jos laite ei toimi, se pitää korjauttaa sähköalan ammattilaisella. Älä siis paikkaa sähköjohtoa teipillä, eristysnauhalla tai laastarilla. a Älä koske pistorasiaan millään ylimääräisellä esineellä. Älä esimerkiksi työnnä sormia pistorasiaan. a Kun irrotat sähkölaitteen johtoa pistorasiasta, pidä kiinni laitteen pistotulpasta kiinni sen sijaan, että nykäiset johdosta, jolloin joko laite tai johto voivat rikkoutua. a Älä milloinkaan työnnä ylimääräistä esinettä esimerkiksi leivänpaahtimeen, varsinkaan kun se on kiinni sähköverkossa. Jos vaikkapa veitsi tai juustohöylä osuvat paahtimen vastuslankaan, saat sähköiskun. a Ennen kun menet kylpyyn tai suihkuun, irrota kylpyhuoneen sähkölaitteet pistorasiasta. Älä koske laitteisiin märkänä. Pistorasiaan liitetyssä sähkölaitteessa on jännite, vaikka sitä ei käytettäisikään. a Imuroi jääkaapin takaa ainakin kerran vuodessa. Pöly ei suoranaisesti synnytä paloja, mutta se haittaa laitteen tuuletusta ja ilman kiertoa, mikä voi aiheuttaa ylikuumenemista. Mitä energia on ja mistä se syntyy Energiantuotanto on yleisnimitys toiminnoille, joilla luonnon hyödynnettävissä olevista energiavaroista muokataan ihmiskäyttöön sopivaa energiaa eli lämpöä, sähköä, höyryä sekä liikettä. Wattilan koulusta löytyvän Mistä energia tulee? -animaation tavoitteena on opettaa, mistä päivittäin käyttämämme energia on peräisin. Kumpi on energian lähde, kumpi vastaanottaja? -tehtävä puolestaan opettaa, että kaikki energia ei ole sähköenergiaa, vaan että myös ihminen, tuuli tai aurinko voivat toimia energian lähteenä. 7

8 Kaikki energia ei ole sähköenergiaa a Kasvit pystyvät sitomaan auringon energiaa ja käyttämään sitä kasvamiseen. a Tuuli pullistaa purjeveneen purjeet ja saa veneen liikkeelle. a Ihmiset ja eläimet saavat energiaa syömällä kasveja tai kasveja syöviä eläimiä. Näin ne saavat käyttöönsä kasvien sitoman auringon energian. a Ihminen voi toimia energian lähteenä vaikkapa polkiessaan polkupyörällä tai polkuveneellä. a Auto käyttää energialähteenä polttoainetta eli bensiiniä tai dieseliä. Jotkut autot kulkevat myös sähkön tai biopolttoaineen voimalla. a Wattilan koulussa opetetaan, ettei sähkö synny suinkaan pistorasiasta tai valokatkaisijasta seinältä. Sähkö tulee kouluun ja koteihin voimalinjoja pitkin voimalasta. Näitä johtoja pitkin sähkö johdetaan edelleen muuntamoihin, joista se virtaa kouluun, koteihin ja muihin kiinteistöihin. Voimalat käyttävät energialähteinään puuta, turvetta, maakaasua, ydin polttoainetta, maakaasua, vettä ja tuulta. Uusiutuvista luonnonvaroista tuotettu energia on: a Vesivoimaa a Tuulivoimaa a Aurinkoenergiaa a Puuta ja muita biopolttoaineita a Maalämpöä Fossiilisia polttoaineita ovat: a Öljy a Kivihiili a Maakaasu a Turve Energiantuotanto Suomessa Sähkön tuotantorakenne on Suomessa varsin monipuolinen. Sähköenergiaa tuotetaan pääasiassa ydinvoimalla, vesivoimalla ja kaukolämmön tuotannon yhteydessä. Kivihiilellä ja maakaasulla tuotetun sähkön osuus on hiukan yli neljännes (Sener2004). Muista maista poiketen meille suomalaisille on ominaista puun ja turpeen huomattava osuus energian tuotannossa. Suomen koko energian käytöstä sähköenergiana käytetään 25%. Sähköenergian kokonaiskulutus on kasvanut Suomessa 1970-luvusta 2000-luvulle yli 50 prosenttia ja kasvu jatkuu tasaisesti. Sähköenergian kulutuksesta noin puolet menee teollisuuden pyörien pyörittämiseen. Kotitaloudet käyttävät noin viidenneksen ja loppu jakautuu palvelujen, julkisen käytön ja maatalouden kesken. 8

9 Kulutetaan järkevästi ja lajitellaan roskat Wattilan kaupassa opetetaan, ettei mikään esineet synny tyhjästä. Kaikki tavarat potkulaudoista nukkeihin ja reppuihin on valmistettu energiaa ja luonnonvaroja hyödyntäen. Tavarat eivät myöskään katoa minnekään. Kun tavaraa ei enää käytetä, se voidaan kierrättää, jolloin siitä saadaan hyöty vielä itse käyttötarkoituksen jälkeen tai se heitetään kaatopaikalle. Wattilan kaupan Ekojana-tehtävä opettaa tarkkailemaan tuotteiden energian- ja ympäristönkulutusta, ja opettaa mitkä tekijät näihin vaikuttavat. Roskien lajittelu -peli opettaa lajittelun tärkeydestä ympäristön kannalta. a Biojätettä ovat kaikki maatuvat ainekset kuten puiden lehdet, hedelmien ja juuresten kuoret. Kompostimultaa hyödynnetään esimerkiksi viherrakentamisessa. a Pantilliset pullot on järkevää viedä kauppaan, muut pakkauslasit ja pullot lasinkeräyspisteisiin. Kierrätyslasista valmistetaan lasipakkauksia ja lasivillaa. a Kaikki paperi, joka kotona tulee postiluukusta tai jaetaan postilaatikkoon, kelpaa paperinkeräykseen. Kierrätyspaperista tehdään esimerkiksi sanomalehtipaperia ja muuta kierrätyspaperia. a Sekajäte puolestaan on jätettä, jota ei voi hyödyntää raaka-aineena eikä energiana. Sekajäte päätyy kaatopaikalle, missä se synnyttää ympäristölle haitallisia kaatopaikkakaasuja. a Kierrätys on jätteiden hyötykäyttöä ja säästää paitsi luontoa myös energiaa. Roskien lajittelu on helppoa! Yleisimmät pihalta löytyvät roskakorit ovat bio-, paperin keräys-, pahvin keräys-, sekajäteastiat. Kodin läheisyydestä löytyy yleensä myös ongelmajätteelle, lasille sekä vaatteille tarkoitettuja kierrätyspisteitä Pohdi kestävän kulutuksen takana olevia ajatuksia: a Osta uusia tavaroita vain tarpeessa. a Pyri hankkimaan tuotteita, jotka ovat valmistettu lähellä ja kotoisista raaka-aineista. a Vältä ylipakattuja tuotteita. a Hanki tuotteita, jotka on suunniteltu kestämään, ei vain kertakäyttöisiksi. 9

10 Muutamia kysymyksiä ja vastauksia sähköstä ja energian käytöstä Viekö kännykän laturi virtaa silloinkin, kun se on ladannut puhelimen akun täyteen, mutta töpseli on edelleen seinässä? Kyllä vie. Akun lataamiseen käytetään muuntajaa, jossa syntyy ns. tyhjäkäyntihäviöitä sen ollessa kytkettynä sähköverkkoon (ilmenee muuntajan lämpenemisenä). Tyhjäkäyntihäviöt ovat muuntajan koosta ja rakenteesta riippuvaisia. Vaikka tyhjäkäyntihäviöt ovat vuositasolla hyvin pieniä, ei järkevän energiankäytön ja turvallisuuden kannalta akkulaturia ole tarpeen pitää kytkettynä sähköverkkoon silloin, kun siinä ei ole ladattavaa laitetta. Paljonko matkapuhelin kuluttaa sähköä? Matkapuhelimen akun yhden tunnin lataus kuluttaa sähköä n. 0,05 kwh, mikä vastaa sähköenergian hinnassa n. 0,5 senttiä / latauskerta. Kokonaiskulutus on riippuvainen puhelimen käytön määrästä eli latauskertojen määrästä. Jos myrsky tai kaatuva puu on katkaissut johdon, joka on jäänyt roikkumaan maahan tai puun oksalle, kuinka isolla alueella on vaaraa sähköstä? Maahan tai puuhun jäänyt sähköjohto voi aiheuttaa pahimmassa tapauksessa sähkötapaturman. Vaarallinen alue ulottuu n. 20 metrin päähän johtimesta. Tilanne on varsin samankaltainen, olipa johdin maassa tai puun oksalla. Jos huomaat tällaisen tilanteen, älä missään tapauksessa kosketa johdinta. Poistu paikalta tulosuuntaan hyppimällä yhdellä jalalla tai aivan lyhyillä askelilla. Näin estetään vaarallisen askeljännitteen muodostuminen raajojen kautta. Varoita muita joutumasta vaaralle alttiiksi ja ilmoita asiasta sähköyhtiön vikapäivystykseen. Mitä teen, jos katkaisen vahingossa saksilla sähköjohdon? Ensimmäiseksi kannattaa tehdä laite jännitteettömäksi eli irrottaa johto pistorasiasta. Johdon korjaus on parasta teettää sähkölaitteita korjaavassa liikkeessä tai ammattimiehellä, sillä väärin kytketty jatkojohto on hengenvaarallinen. Kuinka kauan sähköjohdot kestävät? Johdoissa käytetyt materiaalit ovat lähes ikuisia, mikäli ne on oikein mitoitettu eikä niitä vaurioiteta mekaanisesti. Huolimattomasti (johtoreittejä tutkimatta) lyöty naula tai vääntimellä kierretty ruuvi esim. taulun kiinnityksen yhteydessä voi olla tuhoisa toimenpide sähköjohdolle. Miten saunan kiukaan sähkönkulutukseen voi vaikuttaa? Suomalaiset olemme perinteisesti saunojakansaa. Kun perheessä saunotaan usein, on paikallaan tarkistella muutamia asioita jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen: Säädä saunan termostaatti asteeseen, näin saat pehmeän löylyn. Tarkkaile, minkä verran vie aikaa, kun kiuas on lämmittänyt saunan haluamaasi lämpötilaan. Näin varmistat oikean ajan kytkeä kiuas lämpiämään, eikä saunan tarvitse odottaa kylpijöitä. Kiukaan kuumeneminen vie enemmän sähköä kuin kuumana pitäminen. Jos mahdollista, saunokaa koko perhe yhdessä, silloin kiukaan ei tarvitse olla päällä tuntikausia. 10