SUURI KARJALAINEN PRUASNIEKKA Nurmes

Transkriptio

1 SUURI KARJALAINEN PRUASNIEKKA Nurmes Juhlien päiväohjelmat kuoroesittely seminaari tukijat kartta Hinta 10 euroa

2 TERVEH TEIL PRUAZNIEKKAVIERAHAT Juhlatoimikunnan puolesta minulla on suuri ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki juhlavieraat tervetulleiksi Karjalaisille Laulujuhlille Nurmekseen. Nurmes tunnetaan nykyään puusta, Bomban talosta ja sen ympärille rakennetusta karjalaiskylästä. Nurmes on myös vilkas kulttuurikaupunki. Täällä on laulun ja soiton lisäksi useita harrastajateattereita, jotka esittävät varsinkin kesäaikaan tasokasta kesäteatteriohjelmaa. Nurmes tunnetaan myös Joululaulukaupunkina. Täällä on joulun aikaan vilkas joulumusiikin tarjonta, sekä joulun aatonaattona esitettävä Immanuel joulunäytelmä, jonka esitykset ovat jatkuneet yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1989 lähtien. Nykyisin voimme olla ylpeitä myös Nurmeksen kesäakatemian tarjonnasta, joka aikaisemmin tunnettiin nimellä Nurmeksen nuori musiikki, jossa nuoret muusikot voivat opiskella taitavien opettajien johdolla ja pääsevät esiintymään hyvässä ohjauksessa. Nurmeksessa on myös vireä tanssileiri, joka kesäisin kokoaa yhteen alan harrastajat. Nurmeksen torilla komeilee Laulupuu, joka muistuttaa karjalaisesta laulun ja soiton voimasta. Karjalaisten laulun laatija Pekka Juhani Hannikainen on nurmekselaisen kanttorin poika. Myös laulujuhlavieraiden kannattaa käydä ihailemassa laulupuuta Nurmeksen torilla. Karjalaiset laulujuhlat ovat alkaneet jo 1800-luvun lopulla Sortavalassa ja vuoden 1935 laulujuhlat kokosivat Vakkosalmen puistoon yli juhlavierasta ja toistasataa kuoroa. Laulujuhlien uusi perinne alkoi vuonna 2010 Suojärven Pitäjäseura ry:n esityksestä ja vuonna 2012 pidettiin ensimmäiset uuden alun laulujuhlat Sortavalan Vakkosalmen Laululavalla. Nyt Nurmeksessa pidettävät vuoden 2016 Laulujuhlat ovat viidennet uuden alun juhlat. Toivotan kaikki laulujuhlavieraat tervetulleiksi kauniiseen koivujen kaupunkiin Nurmekseen. Tulgua terveh da olgua kui kois! Mauri Mahlavuori Juhlatoimikunnan puheenjohtaja 2 KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA

3 KARJALA ON EHTYMÄTÖN VOIMAVARA Nurmeksen kaupunginjohtajana tunnen suurta ylpeyttä siitä, että ehkäpä Suomen karjalaisin kaupunki Nurmes isännöi tänä kesänä Karjalaisia Laulujuhlia. Olen saanut karjalaisuuden verenperintönä, ja omat sukujuureni juontavatkin Suistamon kirkkoaukiolle. Karjala ja karjalaisuus ovat voimavarojamme. Itse asiassa meillä suomalaisilla on harteillamme mittava kunniavelka karjalaisuuden suhteen. Karjalainen kulttuuri on vaikuttanut suomalaisuuteen syvällisesti. Karjalaisuus tunnetaan toimeliaisuudesta ja kauppamiestaidoista. Nurmes tunnetaan puu-nurmeksesta ja Bomban talosta ja sen karjalaiskylästä. Puurakentaminen on osa karjalaisuuden ydintä. Karjalan kieli elää Nurmeksessa myös arjessa. Karjalaisen kulttuurin vaaliminen onkin kunnia-asiamme. Tulevaisuudessa kansalaislähtöisellä kulttuurityöllä on suuri merkitys. Ajan ilmiö Euroopassa on vähemmistökielien arvostus. Ilmiöstä käytetään nimitystä kieliattraktio. Karjalaiset ovat kansa ilman omaa viljavaa maata. Tämä on tehnyt meistä karjalaisista suvaitsevaisia ja mieleltään rikkaita ihmisiä. Meillä riittää myös laulun runsautta, kuten Karjalaisten laulussa sanotaan. Laulu on muuten nurmeslaisen P. J. Hannikaisen käsialaa. Toivon, että Nurmes pystyy elävänä kulttuurikaupunkina tarjoamaan hyvät puitteet Karjalaisille Laulujuhlille. Ahkera talkooväkemme on tehnyt parhaansa laulujuhlien onnistumiseksi. Lämpimästi tervetuloa kansainvälisille Karjalaisille Laulujuhlille Nurmekseen! Terveh tulgua da olgua kui kois! Asko Saatsi kaupunginjohtaja KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA 3

4 KARJALAINEN LAULU RAIKAA YLI RAJOJEN Karjalaisten laulujuhlien pitkä perinne jatkuu ja tänä vuonna karjalaiset kuorot kokoontuvat Nurmekseen Laulupuu-veistoksen siimekseen. Laulupuu kunnioittaa P.J. Hannikaisen elämäntyötä musiikin alalla. Hänen säveltämänsä Karjalaisten laulu sai hiljattain uudenlaisen tulkinnan, kun Osmo s Cosmos yhtye voitti Karjalaisten laulun uusien sovitusten kilpailun. Uudesta sovituksesta tehty video kuvaa ajanmukaisella tavalla sitä, mihin karjalainen lauluperinne pohjautuu. Karjalaisia velvoittaa myös menneisyys ryhtymään laululle tilaisuuden tullen. Karjalan korvissa ja Vienan rannoilla laulettiin menneisyyden kuva ja kulttuurinen muinaishistoria koko Suomen kansalle. Lauluilon ohella karjalaisia yhdistää myös karjalan kieli. Kansalliseepoksemme Kalevala kerättiin karjalaiselta kielialueelta. Nurmes soveltuu Karjalaisten laulujuhlien juhlapaikaksi myös siksi, että karjalan kielen harrastaminen on täällä vireää. Taustalla ovat vahvat siteet, nykyiset ja historialliset, Suojärven pitäjään. Maakunnan kulttuurisessa kehittämisessä lauluperinteen ja kielen harrastaminen ovat avaintekijöitä. Näiden edistämisessä kansalaislähtöinen kulttuurityö on avainasemassa. Kansalaistoiminnan ansiosta kulttuuriperintö on säilynyt ja siirtynyt uusille polville. Nurmeksen laulujuhlat osoittaa osaltaan sen, että perinne tulee myös säilymään. Tervetuloa laulamaan yhdessä/tulgua terveh pajattuah horas! Risto Poutiainen Vt. maakuntajohtaja 4 KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA

5 AIKATAULU JA OHJELMA PERJANTAI Kyykän ystävyysottelu, Porokylän koulun kenttä, Mähköntie Seminaari, Kuorolaulun ja kansanlaulun Karjala, Hannikaisen sali, Nurmes-talo, Kötsintie 2 Karjalaisen kansanlaulun eri kerrostumat, musiikin tohtori Sanna Kurki-Suonio Nurmeksen Mieskuoro Sortavalan, Viipurin ja Raja-Karjalan kuorolaulu, emeritusprofessori Reijo Pajamo Avajaiset, Hannikaisen sali, Nurmes-talo, Kötsintie 2 - Linduzet, karjalankielinen lapsikuoro, Valtimo - Lauluyhtye Lauluset, Valtimo - Oma Pajo -kuoro, Petroskoi Nurmeksen Seppojen tanssijaosto Juhlatoimikunnan edustaja Mauri Mahlavuoren tervehdys Vt. maakuntajohtaja Risto Poutiaisen tervehdys Kaupunginjohtaja Asko Saatsin tervehdys Karjalan tasavallan tervehdys Juhlapuhe, emeritusprofessori Reijo Pajamo Karjalaisten laulu Kutsuvierastilaisuus Isäntänä vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen LAUANTAI Kuorojen yhteisharjoitus, kaikki kuorot, PielisAreena, Lomatie Pääjuhlassa esiintyvien kuorojen soundcheck, PielisAreena Kuorojen esityksiä, Nurmeksen tori Kuorolaisten ruokailu, kenttäkeittiö, PielisAreenan piha-alue Juhlakulkue Hyvärilän hotellin edestä PielisAreenalle Pääjuhla PielisAreena, pääsylippu 10 euroa Käsiohjelma toimii myös pääsylippuna Kuorojen esityksiä, Bomban talon esiintymislava Kruuga karjalaisia häälauluja / Runonlaulajien perintö 7 sukupolven lauluja, Hannikaisen sali, Nurmes-talo, pääsymaksu 20 euroa Kirkkokonsertti, Ortodoksinen Kamarikuoro, Nurmeksen ev.lut. kirkko, ohjelma 10 euroa KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA 5

6 SUNNUNTAI Jumalanpalvelukset kirkoissa Juhlaliturgia, Nurmeksen ortodoksinen kirkko, Kirkkokatu 31 A Kirkkoherra Andrei Verikov Kirkkokuoro, johtaa kanttori Maria Verikov Juhlamessu, Nurmeksen ev.lut.kirkko, Kirkkokatu 17 Pastori Antti Martikainen Kirkkokuoro, johtaa kanttori Katriina Edoh Päätöskonsertti: Suistamo Lakkautettu kylä, Anne-Mari Kivimäki, Hannikaisen sali, Nurmes-talo, pääsymaksu 10 euroa Juhlakanslia Kauppatori 3 Karelia Expert toimisto Avoinna perjantaina puh Juhlakanslia lauantaina PielisAreena Avoinna la puh Vastuuhenkilö Kirsi Partanen Esiintyjät saavat infopaketin ja liput juhlakansliasta. 6 KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA

7 LAULUJUHLILLA ESIINTYVÄT KUOROT ARMAS RANDAINE Pitkärannan piiri, Pitkäranta, kuoronjohtaja Budneva Nikolajevna JOENSUUN LAULU Kuoronjohtaja Hanna-Kaisa Laakkonen JOENSUUN LAULUPELIMANNIT Kuoronjohtaja Hanna-Kaisa Laakkonen JOENSUUN RAUTATIELÄISTEN SEKAKUORO Kuoronjohtaja Sanna Heikkinen LAULUYHTYE LAULUSET Valtimo, kuoronjohtaja Tiina Könttä LIEKSAN MIESKUORO Kuoronjohtaja Kari Hämynen LINDUZET, KARJALANKIELINEN LAPSIKUORO Valtimo, kuoronjohtaja Raija Kokkola NURMEKSEN EVANKELISLUTERILAISEN SEURAKUNNAN KUORO Kuoronjohtaja Katriina Edoh NURMEKSEN MUSIIKKIYHDISTYKSEN MIESKUORO Kuoronjohtaja Matti Turunen NURMEKSEN ORTODOKSINEN KIRKKOKUORO Kuoronjohtaja Maria Verikov OMA PAJO, KARJALAINEN KANSANKUORO Petroskoi, kuoronjohtaja Ljubov Nikolajevna Nikitina PÄIVYZET Suojärven piiri, Veskelys, kuoronjohtaja Aleksej Nikolajevits Ts ajkin ZABAVUŠKA Suojärven piiri, Porajärvi, kuoronjohtaja Irina Vitalevana Gorodok SONETIC/KESKI-KARJALAN KAMARIKUORO RY. Kuoronjohtaja Hanna-Kaisa Laakkonen SÄÄMÄJÄRVI, Prääsän piiri, Jessoila, kuoronjohtaja Olga Nikolajevna Vasiljeva TUOMI, SUOMALAISEN LAULUN YHTYE Prääsän piiri, Ts alna, kuoronjohtaja Galina Grigorjevna Hanenko KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA 7

8 KRUUGA - KARJALAISIA HÄÄLAULUJA Lauluyhtye Loihu tuo Karjalaisille Laulujuhlille vanhaa runolauluhäiden musiikkia. Konsertin ohjelmisto on osa musiikkiteatteriproduktiota Kruuga karjalaiset lauluhäät, joka perustuu karjalaisen hääperinteen lauluihin, itkuvirsiin, loitsuihin, pukuihin ja tapoihin. Näytelmää esitetään heinäkuussa 2016 Taipaleen Kulttuuriviikolla Liperissä sekä Pielavedellä. Loihu on Emilia Kallosen 2014 perustama karjalaiseen lauluperinteeseen nojaava lauluyhtye. Tällä hetkellä Loihu vastaa Kruuga karjalaiset lauluhäät -musiikkinäytelmän lauluista ja esittää sen ohjelmistoa. Loihun laulajat ovat Pohjois-Karjassa toimivia kansanmusiikin ammattilaisia: Emilia Kallonen, Kirsi Uutinen, Mammu Koskelo, Usi Riikonen, Suvi Laaninen Kruuga karjalaiset lauluhäät. Tiedustelut: tuottaja Timoi Munne / FB: Kruuga / RUNONLAULAJIEN PERINTÖ - 7 SUKUPOLVEN LAULUJA Konsertti koostuu suistamolaisen Härkösten runonlaulajasuvun 7 sukupolven edustajien runoihin sävelletyistä lauluista. Vanhin runo on heimomies Iivo Härkösen muistiin merkitsemä, hänen isoisänsä Iivana Härkösen v laulama Marketan virsi ja sitä seuraa Iivon omia runoja sekä hänen veljensä jälkeläisten runoja aina nykypäivään asti. Laulut on pääosin säveltänyt ja sovittanut Iivon veljen tyttärenpoika Paavo Joensalo, joka myös juontaa konsertin. Solisteina ovat nuoret lupaavat oopperalaulajat sopraano Reetta Haavisto ja bassobaritoni Antti Pakkanen. Solisteja säestävät Sibelius-Akatemiassa opiskeleva kiteeläislähtöinen pianisti Olli Mikkonen sekä Joensuun konservatoriossa opiskelevat kanteleensoittaja Noora Arola, viulistit Ofelia Sarlund ja Anniina Kaari, sellistit Tatu Aukee ja Ami Kimanen sekä oboisti Emma Piipponen. Konsertti esitetään laajempana versiona heinäkuun lopulla myös Taipaleen Kulttuuriviikoilla sekä elokuun alussa Helsingin Huopalahden kirkossa yhteistyössä Karjalan Sivistysseuran kanssa. Tiedustelut: Paavo Joensalo / 8 KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA

9 ANNE-MARI KIVIMÄKI JA LAKKAUTETTU KYLÄ Lakkautettu kylä -konsertin musiikki kulkee matkan 1900-luvun alun kuvitteellisista karjalaisista Suistamon illatsuista tähän päivään. Konsertissa kuullaan Kivimäen säveltämää haitaritrancea, sota-ajan suosikkisävelmiä ja karjalankielistä arkistomateriaalia. Musiikin myötä sukelletaan Suistamoon, pohditaan evakkoutta, sota-aikaa, kodin jättämistä ja nykytodellisuutta pienessä venäläisessä kylässä, joka aikoinaan kuului Suomelle. Kivimäki on koonnut konserttiin ainutlaatuisen orkesterin, jonka jäseninä nähdään kansanmusiikin huippunimiä soittiminaan mm. kantele, pyngyr, jouhikko, huuliharppu, haitari ja laulu. Lakkautettu kylä -konsertti on osa Anne-Mari Kivimäen taiteellista tohtorintutkintoa, jota hän tekee Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan. Kivimäen tutkimuksen alkulähteenä on suistamolaisen haitarinsoittaja ja tarinankertoja Ilja Kotikallion (ent. Sinda) arkistoäänitteet. Kotikallion viitoittamana Kivimäki ja työryhmä ovat tehneet tutkimusmatkoja rajan takaiselle Suistamolle, penkoneet arkistoja ja tavanneet entisiä suistamolaisia. Lakkautettu kylä -levy valittiin vuoden 2015 albumiksi ja levy oli Emma-ehdokkaana vuonna ORTODOKSINEN KAMARIKUORO Ortodoksinen kamarikuoro on perustettu vuonna 1995 ja siinä on laulajaa eri puolilta Suomea. Kuorolaisissa on musiikin ammattilaisia, opiskelijoita ja harrastajia. Monet solistit ovat pitkän linjan kamarikuorolaisia, kuten sopraano, laulupedagogi Sanna Heikkinen. Ortodoksista kamarikuoroa on johtanut sen perustamisesta lähtien dir. cant. Juhani Matsi. Konserttien ohella toimintaan on perustamisesta saakka kuulunut laulaminen ortodoksisissa jumalanpalveluksissa. Kuoron ohjelmisto sisältää pääsääntöisesti slaavilaista ja suomalaista ortodoksista kirkkomusiikkia 1800-luvulta 2000-luvulle. Vuosien välillä on ilmestynyt seitsemän äänitettä. Parhaillaan kuoro valmistautuu kahdeksanteen levytykseensä, joka tuo slaavilaisen hengellisen (ei-liturgisen) lauluperinteen kauneimmat helmet ensi kertaa suomenkielisinä yleisön kuultaviksi. Lisätietoja KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA 9

10 KARJALAISTEN LAULU Suloisessa Suomessamme oisko maata armaampaa, kuin on kaunis Karjalamme, laulun laaja kotimaa! Lauluna sen kosket kuohuu, järven aallot loiskuaa, säveleitä salot huokuu, ikihongat humajaa. Ei oo meillä rikkautta eikä maamme viljavaa, vaan on laulun runsautta, kylvämättä kasvavaa Sit ei pane Idän halla eikä Pohjan pakkaset, se ei sorru sortamalla, sitä ei lyö rakehet. Konsa vaino Suomeamme kovin kourin koittelee, silloin kurja Karjalamme Suomen surut soittelee. Ja kun onnen päivän koitto Suomellen taas sarastaa, silloin riemun suuri soitto Karjalasta kajahtaa! KARJALAN KUNNAILLA Jo Karjalan kunnailla lehtii puu, jo Karjalan koivikot tuuhettuu. Käki kukkuu siellä ja kevät on, vie sinne mun kaiho ponneton. Mä tunnen vaaras ja vuoristovyös ja kaskies sauhut ja uinuvat yös ja synkkäin metsies aarniopuut ja siintävät salmes ja vuonojes suut. Siel usein matkani määrätöin läpi metsäin kulki ja näreikköin. Minä seisoin vaaroilla paljain päin, missä Karjalan kauniin eessäni näin. Jo Karjalan kunnailla... KARJALAZIEN PAJO Sugumail näil suomelazien oisko muada toista mis, kui on randa karjalazien karjalazis lauluzis. Lauluna sen lahuot läikkää, ailahinna ualdozet, rigiet rits kaa, randiet räikkää, igihongat huoguzet. Ei meil suurie rikkahuzie eigä liigoi hyvyzie, vai on laulun rakkahuzie aivan meren syvyzie. Eigä niidä pane hallat, eigä vilut vihazet, eigä vainomiehen vallat eigä isse ragehet. Muga konza kodipuolda surut suuret ahistaa, silloin laulu helkkää huolda, hil l embäzeh himajaa. Vai kui päivä parembani nouzoo Suomen niemen piäl, silloin kannel karjalani helakambah helkkää tiäl! KARJALAN KUMBUZIL Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah, jo Karjalan koivikot tuuhevutah. Kägöi kuldani kukkuu, on mua lumetoi, vie sinne miun kaibavo pohjatoi. Mie tunnen siun vuarat dai kai mäjet nua, dai kaskinna kai on jo Karjalan mua. Da synkis da sankois nois salomais ken salmiloin suis nyt souvella sais. Jo moneh kerdahba kierringi nois, mie Karjalan huogujahongikkolois. Da vuaroil sen seizoin pal l ahin päin, da Karjalan kaiken eis silmien näin. Da vuaroin harjoil noil ukkoloin luo miun nosti jo Karjalan korbi da suo, da siel midä tunnin i kuulin da näin dai siit igipäiväzeh kaibavoh jäin. Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah, KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA

11 MUKANA HANKKEESSA OVAT: Nurmeksen kaupunki Karjalan tasavallan kulttuuriministeriö Suojärven Pitäjäseura ry Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Hyvärilän nuoriso-ja matkailukeskus Nurmeksen ev.lut. seurakunta Nurmeksen ortodoksinen seurakunta Nurmeksen Musiikkiyhdistys Nurmeksen Kyykkäseura ry Sortavala-Säätiö Salmi-Säätiö Suo-Säätiö Laatokankarjalaisten Liitto R.Y. Nurmes-Valtimo -Matkailuoppaat ry TAPAHTUMAN TUKIJAT Sortavala-Säätiö KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA 11

12 KESKUSTA POROKYLÄ 1. Bomban Talo 2. Kesäteatteri 3. Kylpylä 4. Tsasouna 5. Hyvärilän matkailukeskus 6. Ort.kirkko 7. Ev.lut.kirkko 8. Muistomerkki 9. Tori 10. PielisAreena 11. Nurmes-talo 12. Porokylän kenttä RITONIEMI LEHTOVAARA HYVÄRILÄ