Transkriptio

1 SUURI KARJALAINEN PRUASNIEKKA Kirovin-aukio. Laulujuhlien päiväohjelmat konserttien kuoroesittelyt seminaari suomalaiskuorojen esittelyt Eigu-tenavaooppera laulujuhlien historiaa kartta tukijat Hinta 10 euroa

2 14.00 Karjalan kansankuorojen laulumaraton Laulava Karjala SUURI KARJALAINEN PRUASNIEKKA Tervetuloa toivottavat Laatokankarjalaisten Liitto ry. sekä muut suomalaiset karjalaisjärjestöt ja -säätiöt, Karjalan tasavallan kulttuuriministeriö sekä Kansallistten kulttuurien keskus. Juhlapäivien ohjelmaan kuuluu kuorojen avoimia harjoituksia ja esityksiä sekä kansainvälinen seminaari. Kaikki tilaisuudet ovat yleisölle avoimia ja maksuttomia ellei toisin ole mainittu Torstai EIGU -lastenoopperan esitys Etnokulttuurikeskus Veskelys Osoite: Veskelyksen kylä EIGU tapaa yleisöä Etnokulttuurikeskus Veskelys Osoite: Veskelyksen kylä Perjantai Seminaari Kuorolaulu 2000-luvulla - perinteet ja nykypäivä Karjalan tasavallan Kansallinen museo, Osoite: Leninin aukio EIGU-lastenoopperan ensi-ilta/ karjalankielinen kantaesitys Karjalan tasavallan Kansallinen teatteri Osoite: Karl Marksin prospekti 19 Osallistujat: Venäläinen pomorien kansankuoro (Belomorsk) Puudosin kansankuoro (Puudosi) Aunuksen kansankuoro (Aunus) Miesten kansankuoro Terveh briha (Aunus) Suojun kansankuoro (Suoju) Vepsäläinen kansankuoro (Soutjärvi) Venäläisen laulun kuoro Pitaritsi () Venäläisen laulun yhtye Katjusha () Folkloreyhtye Otrada (Kostamus) Karjalan filharmonia Osoite: Kirovin katu Karjalan kansankuorojen laulumaraton Laulava Karjala Osallistujat; Akateeminen naiskuoro Gloria () Veteraanien kansankuoro (Sortavala) Joensuun Laulupelimannit (Joensuu) Akateeminen kuoro (Pinduinen) Akateeminen kuoro Vdohnovenije (Karhumäki) Virolainen kamarikuoro Collegium musicale (Viro) Miesvokaaliyhtye Onezhskij meridian (suom. Äänisen meridiaani) () Kuoroyhtye Nevskaja volna (suom. Nevan aalto) () Akateeminen kuoro Karel skaja akvarel (suom. Karjalaiset vesivärit) (Kontupohja) n K. Raution musiikkiopisto, Osoite: Sverdlova Kuorojen konsertti Osallistujat: Venäläisen laulun kuoro Sudarushka (suom. Rouva) () Kansanlauluyhtye Perezvony (suom. Soitot) () Kansanlaulujen vokaaliyhtye Kalinka (Novaja Vilga) Venäläisen laulun kuoro Prjazhen ka (suom. Prääsäläinen nainen) (Prääsä)

3 Ukrainalainen kansankuoro Ukrainskaja pisnja (suom. Ukrainalainen laulu) () Karjalan tasavallan Kansallisten kulttuurien keskuksen sali Osoite: Leninin aukio Kuorojen konsertti Osallistujat: Lauluyhtye Severjanochka (suom. Pohjoisen naiset) (Tchupa) Kansankuoro Russkaja pesnja (Sortavala) Petrovskij -kansankuoro (Mundjärvn lahti) Seesjärven kansankuoro (Paatane) Karjalainen kansankuoro Oma pajo Venäläisen laulun kuoro Svjatozerje (Pyhäjärvi) Lasten musiikkikoulun sali Osoite: Pervomajskin prospekti 4a Kuorojen konsertti Osallistujat: Forssan Naiskuoro (Forssa) Joensuun Ortodoksinen Mieskuoro (Joensuu) Joensuun Laulu (Joensuu) Vanhempi lastenkuoro Tellervo () Kamarikuoro Tellervo () Karjalan tasavallan pedagogisen akatemian mieskuoro Karjalan tasavallan Kansallinen museo Osoite: Leninin aukio Yhtenäinen kuorojen harjoitus Päänäyttämö, Kirovin aukio Kansainvälisten laulujuhlien avajaiset Karjalan tasavallan Musiikkiteatteri Osoite: Kirovin aukio 4 Musiikkiteatterin aulassa toimii näyttely Sammon synnyinpaikka Illanvietto Yökerho Das Kapital Osoite: Karl Marxin katu 1a Lauantai Markkinat: Aukiolla toimii matkamuistoja viihdekioskeja, käsitöiden myyntinäyttelyjä, käsitöiden ja karjalaisruokien työpajoja (myös ruokailumahdollisuus), konserttiohjelmia ja kansantanssiesityksiä, kilpailuja, metsästys-, kalastus ja retkeilyvälineiden myyntiä Osoite: Kirovin aukio Kuorojen suuri yhteisesiintyminen Laulukenttä Päänäyttämö Osoite: Kirovin aukio Lauluyhtye Vladimirskije rozhechniki (Vladimir) Folkloreyhtye Sattuma () Värttinä (Suomi) Sunnuntai Juhlaliturgia Aleksanteri Nevskin katedraali Osoite: Aleksander Nevskin prospekti Messu Luterilainen kirkko tai Inkerinkirkko Osoite: Drevljanskaja rantakatu 25 Oikeudet muutoksiin pidätetään.

4 n Laulujuhlilla esiintyvät kuorot KARJALAN TASAVALLASTA Akateeminen kuoro Karhumäen piiri Pinduinen Joht. Vera Bzhezovskaja Akateeminen kuoro Vdohnovenije Karhumäen piiri Karhumäki Joht. Vera Bzhezovskaja Akateeminen kuoro Karel skaja akvarel Kontupohjan piiri, Kontupohja Joht. Aljona Tereh Puudosin kulttuuritalon kansankuoro Puudosin piiri, Puudosi Joht. Viktor Zhemojtuk Petrovskij -kansankuoro Kontupohjan piiri, Mundjärven lahti Joht. Julija Jeremina Lauluyhtye Severjanochki Louhen piiri, Chupa Joht. Olga Smolennikova Folkloreyhtye Otrada Kostamus Joht. Natalja Trudova G.Savitskin Seesjärven kansankuoro Karhumäen piiri, Paatane Joht. Natalja Kondrojeva Venäläinen pomorien kansankuoro Belomorsk Joht. Viktor Vasiljev Venäläinen laulu kansankuoro Sortavalan piiri, Sortavala Joht. Viktor Jegorov Veteraanien kansankuoro Sortavalasta Sortavalan piiri, Sortavala Joht. Gelbreht Valentina Kansan lauluyhtye Aakateeminen naiskuoro Pitkärannan piiri, Pitkäranta Joht. Koroljova Tamara Kuororyhmä Nevskaja volna Joht. Taimi Gritchina konserttimestari Viktor Akulov Ukrainalainen kansankuoro Ukrajins ka pisnja Joht. Klara Stasjuk Venäläisen laulun kansankuoro Sudarushka Joht. Natalja Bajeva konserttimestari Viktor Kozlov Venäläisen laulun kansanlauluyhtye Katjusha Joht. Ljubov Trenina, konserttimestarit Aleksej Konovalov, Aleksandr Myskin Vepsäläinen kansankuoro Joht. Ljudmila Melentjeva Venäläisen laulun kansankuoro Pitaritsi Joht. Emma Jolina Kansanlauluyhtye Perezvony Joht. Arkadij Ustinov, konserttimestarit Aleksej Konovalov, Jevgenij Nedoshivin Aketeeminen kuoro Onezhskij meridian Joht. Vladimir Rodionov konserttimestari V. Akulov Kansanlauluyhtye Kalinka Prionezhskij piiri, Uusi-Vilka Joht. Ivan Gerasin Venäläisen laulun kuoro Prjazhen ka Prääsä Joht. Larisa Prokopenko konserttimestari Dmitri Muhorin Suojun kansankuoro Prionezhskij piiri, Suoju Joht. Nikolaj Shishkov konserttimestari Sergei Kudrjashov Miesten kansankuoro Terveh briha Aunuksen piiri, Aunus Joht. Nikolai Ryshkin Kansankuoro Karjalan koivu Aunuksen piiri, Aunus Joht. Natalja Pettinen konserttimestari Nikolaj Ryshkin Venäläisen laulun kansankuoro Svjatozerje Prääsän piiri, Pyhäjärvi Joht. Ljubov Pwennikova Karjalainen kansankuoro Oma pajo Joht. Ljubov Nikitina SUOMESTA Forssan Naiskuoro Forssa Joensuun Laulu Joensuu Joensuun Laulupelimannit Joensuu Joensuun Ortodoksinen Mieskuoro Joensuu

5 VIROSTA Virolainen kamarikuoro Collegium musicale Joht. Kapellimestari Endrik Üksvärav KARJALAN TASAVALLASTA Lisäksi esiintyvät n johtavat kuorot n konservatorion Akateeminen kuoro A.Glazunovin nimeä kantava Konservatorio Joht. E.Gurjev n valtionyliopiston akateeminen kuoro n valtionyliopisto Joht. N.Matashin Karjalan pedagogisen valtionakatemian akateeminen naiskuoro Pedagoginen akatemia Joht. E.Dyga Akateeminen naiskuoro Gloria Joht. A.Huzina Karjalan pedagogisen valtionakatemian akateeminen mieskuoro Pedagoginen akatemia Joht. A.Umnov Suomalaiskuorojen lyhyt esittely Forssan Naiskuoro 19 laulajan kuoro ja johtaja Natalia Maltizova. Ohjelmisto sisältää J. Holman, M. Vulpiuksen, K. Chydeniuksen ja S. Kaasisen lauluja sekä trad. sävelmiä, joihin mm. tunnettu suomalainen kansanmuusikko Tellu Turkka (ent. Virkkala) on tehnyt sovituksia. Lyhytohjelmassa kuoro laulaa pari kansansävelmää Tellu Turkan sovituksina. Joensuun Laulu 16 laulajan sekakuoro ja johtaja Sanna Heikkinen. Kuoro esittää muutamia Pohjois-Karjalan Pielisjärveltä (nyk. Lieksa) kotoisin olleen Heino Kasken säveltämiä ja sovittamia lauluja, monipuolisen kattauksen suomalaisia kansanlauluja sekä Kasken sävellysten ohella klassista kuoromusiikkia myös Sibeliukselta. Lyhytohjelmassa kuoro laulaa yhden karjalankielisen laulun sekä Kalevalan tekstiin pohjautuvan kansansävelmän. Joensuun Laulupelimannit 27 laulajan sekakuoro ja kuuden hengen orkesteri (2 viulua, 2 harmonikkaa, klarinetti ja kontrabasso) sekä johtaja Reetamaria Rajala. Kuoro esittää aikaisemman taiteellisen johtajan Maria Kuusiniemen Suomen Karjalasta ja Karjalan Tasavallan alueelta kokoamaa sekä kuorolle ja orkesterille sovittamaa kansanlaulupotpuria nimeltä Laulakaamme pojat ja laulakaamme tytöt. Potpuriin kuuluu 14 kuoron esittämää laulua ja yksi orkesterin instrumenttikappale. Neljä lauluista esitetään karjalan kielellä. Lyhytohjelmassa kuoro laulaa katkelman mainitusta potpurista. Joensuun ortodoksinen mieskuoro 17 laulajan kuoro ja johtaja István Záborszky. Kuoron ohjelmisto sisältää ortodoksista kirkkomusiikkia sekä suomeksi että kirkkoslaaviksi, Vaeltajan lauluja sekä Sibeliuksen Finlandian. Lyhytohjelma sisältää edellä mainittuja aiheita. Järjestäjien kutsumana esiintyy suomalainen kansanmusiikin huippuyhtye ja kansainvälisesti menestynyt Värttinä Se viettää tänä vuonna 30-merkkivuottaan juhlakiertueellaan Suomessa ja esiintyyy nyt historiansa aikana toisen kerrran ssa, lauantai-iltana 15.6., Suuressa Kansainvälisessä Pruasniekassa. Juhlavuoden ohjelmisto on edustava läpileikkaus Värttinän vuosikymmenistä. Värttinän kokoonpano: Mari Kaasinen laulu, Susan Aho laulu, Karoliina Kantelinen laulu, Matti Kallio harmonikka ja puhaltimet, Kukka Lehti viulu, Matti Laitinen / Roope Aarnio kielisoittimet, Hannu Rantanen basso, Mikko Hassinen rummut ja lyömäsoittimet Karjalaisen laulujuhlaperinteen perusta luotiin jo 1800-luvun lopulla Suomessa, josta lähtien on järjestetty laulujuhlia. Sortavalan kaupunki sai ensimmäisen kerran järjestettäväkseen yleiset laulu- ja soittojuhlat vuonna 1896, jolloin Vakkosalmen puistoon kohosi arkkitehti Yrjö Blomstedtin piirtämä laululava. Muista laulujuhlista poiketen Sortavalan Laulujuhlilla oli mahdollisuus tutustua kalevalaiseen laulu- ja soittoperinteeseen, sillä juhlilla esiintyivät ensimmäisen kerran tunnetut runonlaulajat ja kanteleensoittajat kuten Iivana Bogdanov, Iivana Miischoka ja Iivana Shemeika. Vuoden 1906 Laulujuhlilla kilpailivat kuorojen lisäksi myös kanteleensoittajat.

6 Vuoden 1926 Laulujuhlia varten Jean Sibelius sävelsi kantaatin Väinön virsi. Samoilla juhlilla ihasteltiin Pekka Lambergin jouhikonsoittoa, jonka heijastumia on mm. Aarre Merikannon orkesteriteoksessa Kyllikin ryöstö. Legendaarisen maineen Sortavalalle loivat vuonna 1935 pidetyt Kalevalan riemuvuoden Laulujuhlat. Yhtenä kesäkuisena viikonloppuna Sortavalan kaupungin asukasmäärä (n ) viisinkertaistui, sillä Vakkosalmen puistossa pidettyyn juhlaan saapui yli henkilöä. Moni halusi palata vanhaan koulukaupunkiinsa, vielä useammat vierailla Valamon luostarissa, jonne laivat kuljettivat juhlavieraita yötä päivää. Laulujuhlien yhteydessä paljastettiin Alpo Sailon veistämä Runonlaulajapatsas, joka esittää Karjalan tunnetuinta runonlaulajaa Pedri Shemeikaa. Patsas on edelleenkin alkuperäisellä paikallaan Kolmiopuistossa Suomen Pankin edustalla. Sortavalan Laulujuhlilla vallitsi kansallismieltä vahvistava tunnelma, jonka silloinen eduskunnan puhemies Kyösti Kallio ilmaisi päätössanoissaan seuraavasti: Tänne tultiin kunnioittamaan esi-isien ihmeellistä hengensuuruutta, kiittäen muistelemaan heidän työtään, iloitsemaan oman aikamme kulttuurisaavutuksista sekä hankkimaan uusia virikkeitä tulevaisuuden varalle. Uusi laulujuhlaperinne käynnistyi vuonna 2012 Sortavalan Laulujuhlista, jossa esiintyvät kuorot koko Karjalan alueelta, sellaisia ei oltu aikaisemmin järjestetty. Tämän uuden laulujuhlaperinteen perustajina olivat Laatokankarjalaisten Liitto r.y., suomalaiset karjalaisjärjestöt ja säätiöt - tehden yhteistyötä Sortavalan kaupungin ja piirin sekä Karjalan tasavallan kulttuuriministeriön että eri kulttuuriorganisaatioiden kanssa. Kansainväliset n Laulujuhlat järjestetään 2013 Karjalan tasavallan pääkaupungissa ssa. n Laulujuhlien tavoitteena ovat uuden laulujuhlaperinteen jatkuminen, säilyttäminen ja kehittäminen, laulukulttuurin popularisointi, laulajien ja kuorolaulun tason kohottaminen, lahjakkaiden kuorojen/laulajien etsiminen ja tukeminen yhteistyössä järjestäjäorganisaatioiden kanssa. n Laulujuhlien ohjelmaan kuuluu kuorojen kaikille avoimia harjoituksia, kuorojen esityksiä ja konsertteja sekä kansainvälinen seminaari Suomen ja Karjalan raja-alueiden kuorolaulun kehittämisestä. эмблема Tervetuloa viihtymään n Laulujuhlille Karjalan tasavallan kauniiseen pääkapunkiin ja vierailemaan vaikka Äänisjärven helmessä Kizin museosaarella. Lue lisää Suurista Karjalaisista Laulujuhlista: 2012: : Color Black/white Reves Kuorolaulu 2000-luvulla perinteitä ja nykyaikaa -seminaari Laulujuhlien yhteydessä järjestetään kansainvälinen seminaari Kuorolaulu 2000-luvulla - perinteitä ja nykyaikaa. Seminaarin alustuksesta ja johdattelusta teemaan vastaavat esiintyvien kuorojen johtajat. Tilaisuus järjestetään perjantaina klo Karjalan tasavallan Kansallisessa museossa, Leninin aukio 1 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa! EIGU - Karjalankielinen koko perheen tenavaooppera EIGU-niminen koko perheen tenavaooppera kantaesitetään karjalankielisenä versiona n Kansallisessa teatterissa laulujuhlien ohjelmassa perjantaina klo 12. EIGU-tenavaooppera vierailee ja esiintyy Etnokulttuurikeskus Veskelyksessä, Veskelyksen kylässä (n ulkopuolella) jo torstaina klo 18 ja tapaa heti esityksen jälkeen yleisöään. Esityksessä jalattomana syntyvä EIGU-kilpikonnatyttö jää isättömäksi ja äidittömäksi, seikkailee metsän eläinten parissa, jotka opettavat hänelle lapselle tärkeitä asioita ja taikovat hänelle yksi kerrallaan peräti 8 jalkaa. Hän tulee metsän eläinten musiikkikouluun, tutustuu kivaan siilipoikaan ja vapauttaa hänen kanssaan vanhempansa pahan hirviön vallasta. Alkuperäiskäsikirjoituksen ja sävellykset on tehnyt Liperin Viinijärvellä asuva, suistamolaista runonlaulajasukua oleva Paavo Joensalo, jonka luomia musiikkidraamoja on tuotettu ja esitetty jo kymmenkunta. 1

7 Suomen kielellä EIKU-tenavaooppera esitettiin Pohjois-Karjalan kiertueena v ja sen englanninkielinen NOWAY -versio Dublinin vierailuna v Karjalankielisen käännöksen teki valtimolainen Paavo Harakka ja orkestroinnit on laatinut pianisti Auvo Sarmanto. Esiintyjiä on yhteensä 18, joista soittajia 7. Aikuiset solistit ovat Sibelius-Akatemian, Joensuun ja Kuopion konservatorion sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun musiikkiosaston opiskelijoita tai näistä oppilaitoksista valmistuneita laulajia. Aikuiset pääroolien esittäjät ovat sopraano Tuuli Kaukoranta, baritoni Antti Pakkanen, tenori Samuli Moilanen, sopraano Marjaana Ritanen ja sopraano Minna Kukkonen, Lapsisolistit, iältään 9 15 v. ovat Emilia Keinänen sekä sisarukset Siiri, Helmi ja Aino Pusenius. Karjalan kielikoulutuksesta laulajille vastaa Sibelius-Akatemiasta valmistunut sopraano Sanna Heikkinen. Soittajat ovat pohjois-karjalaisia ammattilaisia. Juontajana ja musiikin johtajana toimii säveltäjä. Taustatietoja linkistä Seuraavat suomalaiset karjalaisjärjestöt ja säätiöt tekevät yhteistyötä ja luovat uutta laulujuhlaperinnettä: Laatokankarjalaisten Liitto ry, Kuopio Karjalan Sivistysseura ry, Helsinki Suojärven Pitäjäseura ry, Nurmes Uhtua-Seura, Helsinki Korpiselän Pitäjäseura ry, Joensuu Joensuun Seudun suistamolaiset ry, Joensuu Salmi-seura ry, Kuopio Korpiselkäseura ry, Iisalmi Suistamo-seura ry, Iisalmi Karjalaisseurojen Pohjois-Karjalan piiri ry, Joensuu Sortavala-Säätiö, Helsinki Seuraavat Kansainväliset Karjalaiset Laulujuhlat järjestetään Joensuussa - tervetuloa! on Karjalan tasavallan pääkaupunki ja se sijaitsee Äänisen länsirannalla. Kaupunki on perustettu tsaari Pietari I aikana vuonna ssa on n asukasta ja se on Karjalan tasavallan taloudellinen, koulutuksellinen ja kulttuurinen keskus. Nykyinen n keskusta näyttäytyy modernina kaupunkina, jonka pääkatu Prospekt Lenina halkoo ydinkeskustan rautatieasemalta Äänisen rantaan. Kesäinen on viihtyisä, siisti ja rauhallinen kaupunki, jonka matkailullinen tarjonta on mittava. Sieltä löytää miellyttäviä tapahtumia kesän jokaisena päivänä. on myös karjalaisen ja suomalaisen kulttuurin kaupunki. Siellä toimii maailman ainoa Suomen rajojen ulkopuolella sijaitseva suomenkielinen ammattiteatteri n kansallinen teatteri, jonka ohjelmistossa on myös karjalankielisiä esityksiä. Kaupungissa ilmestyvät suomenkielinen Karjalan Sanomat -sanomalehti sekä karjalankieliset Oma mua ja Vienan Karjala -lehdet. Radiossa ja tv:ssä on suomen-, karjalan ja vepsänkieliset toimitukset, joilla on lähetyksiä viikoittain. Näitä kieliä on mahdollista myös opiskella ssa esiopetuksesta akateemiselle tasolle saakka. SUURI KARJALAINEN PRUASNIEKKA JOENSUUSSA Lisätietoja: hin on nykyaikaiset kulkuyhteydet Suomesta, Moskovasta ja Pietarista maanteitse, rautateitse ja ilmojen halki.

8 n Laulujuhlien tapahtumat kartalla 1. Karjalan valtiollinen filharmonia (Kirovin katu 12) 2. K. Raution n musiikkiopisto (Sverdlovin katu 25) 3. Karjalan tasavallan kansallisten kulttuurien keskus (Leninin aukio 2) 4. Karjalan tasavallan kansallinen museo (Leninin aukio 1) 5. Karjalan tasavallan taidemuseo (Karl Marksin katu 8) 6. Karjalan tasavallan musiikkiteatteri (Kirovin aukio 4) 7. Karjalan tasavallan kansallinen teatteri (Karl Marksin katu 19) 8. Media-keskus Vihod (Karl Marksin katu 14) 9. Kantele-talo (Karl Marksin katu 6) 10. Das Kapital -yökerho (Karl Marksin katu 1) Kiitämme tukijoitamme yhteistyöstä