KUNTIEN TYÖLLISTÄMISMAL- LEISTA JA POHJOIS-KARJALAN TYÖMARKKINATUKIMENOISTA

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan työllisyysfoorumi Arja Jolkkonen ja Arja Kurvinen KUNTIEN TYÖLLISTÄMISMAL- LEISTA JA POHJOIS-KARJALAN TYÖMARKKINATUKIMENOISTA

2 2 Sisältö Työmarkkinatukiuudistuksen tavoitteet työttömyyden hoidolle... 3 Työttömyys Pohjois-Karjalassa... 7 Kelan työttömyysturvaetuudet Pohjois-Karjalassa Kuntien työmarkkinatukimenot ja työmarkkinatuen saajien aktivointitoimenpiteet Pohjois- Karjalassa Kuntien Kelalle maksamat työmarkkinatukimenot Työmarkkinatuen saajien osallistumineen aktiivisiin toimenpiteisiin Kokemuksia erilaisista kuntien työllistämismalleista Kinnulan työllistämismalli Paltamon työllistämismalli Havaintoja ja tutkittua tietoa mallien vaikutuksista Lopuksi Liitetaulukko 1. Suomen kuntien työttömyys huhtikuussa

3 3 Työmarkkinatukiuudistuksen tavoitteet työttömyyden hoidolle Vuoden 2006 alusta kunnat ovat rahoittaneet puolet siitä työmarkkinatuesta 1, jota myönnetään yli 500 päivää työttömyyden perusteella tukea saaneille (aktiivitoimiin osallistumattomille). Kela perii kunnilta työmarkkinatuen rahoituksen kuntaosuuden. Aiemmin valtio vastasi kokonaisuudessaan työmarkkinatuen rahoituksesta. Rahoitusuudistuksen keskeisenä tavoitteena oli siirtää maksetun työmarkkinatuen painopistettä passiivituesta aktiivitukeen. Rahoitusmallissa työttömien aktivoinnin järjestämisen katsottiin hyödyttävän taloudellisesti kaikkia osapuolia. Ratkaisu palkitsisi kuntia, jotka edistävät työttömien aktivoitumista ja työllistymistä. Lisäksi arvioitiin, että rahoituksen kokonaisratkaisulla voidaan edistää työllisyyttä. Työmarkkinatukiuudistuksella pyrittiin lisäämään työmarkkinatuen saajien aktivointia, muuttamaan työmarkkinatuki vastikkeelliseksi tietyn työttömyysajan jälkeen, katkaisemaan ja tyrehdyttämään ajautumista pitkittyneeseen työttömyyteen, poistamaan etuus- ja rahoitusjärjestelmistä sellaisia epävirallisia ohjaavia vaikutuksia, jotka antavat mahdollisuuden toimia tai ohjaavat eri toimijoita käyttäytymään ja toimimaan vastoin etuusjärjestelmän tavoitteita sekä työttömyyden alentamistavoitetta. (Tuomaala 2007, 1-4.) Osana kuntakompensaatiota muutettiin toimeentulotuen rahoitusta ja rakennetta. Toimeentulotuki irrotettiin valtionosuusjärjestelmästä ja jaettiin perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuen kustannukset jaetaan tasan valtion ja kuntien kesken. Perustoimeentulotuki käsitteenä vastaa lain valmistelussa käytettyä tuen normitettua osuutta. Toimeentulotuen laskennallisista valtionosuusperusteista on poistettu normitettua toimeentulotukea koskeva osuus. Normitetun toimeentulotuen osuuden määrän arvioidaan olevan 90 % toimeentulotuen nykyisistä menoista. Kompensointi toteutetiin lisäämällä kuntien valtionosuuksia siten, että se asteittain kolmen vuoden aikana vähenee tavoitetilaan (180 milj. eurosta 150 milj. euroon). Tavoitetilan mukainen lisätty valtionosuus (150 milj. euroa) säilyy myös jatkossa. Uudistus ei muuttanut kuntien ja valtion välistä työnjakoa työttömien aktivointitoimien järjestämisessä. Työhallinto on edelleen vastuullinen järjestämään työttömien aktivoinnin. Tähän asiaan on myös perustuslakivaliokunta kiinnittänyt huomiota todetessaan, että työvoimatoimiston velvollisuus on huolehtia siitä, että karenssijakson aikana on tosiasiallisesti saatavana työtä, koulutusta tai työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Lakiin tuli myös työvoimatoimistoille velvoite tarkistaa työnhakusuunnitelma viivytyksettä työttömän karenssijakson alkaessa tehostettujen palvelujen turvaamiseksi. (KunnatNet, Työmarkkinatukiuudistus 2 ) Passiivista työmarkkinatukea saavien keskeiseksi aktivoinnin kentäksi on nähty välityömarkkinat. Tupo 2 -työryhmän mietinnössä (Väyliä Työhön, 2006) välityömarkkinoiden kehittämisen kohteeksi määriteltiin avointen työmarkkinoiden ja työttömyyden välissä olevat tuetut palvelut, aktiivioh- 1 Työmarkkinatuki on ensi kertaa työmarkkinoille tuleville ja työttömyyspäivärahaa enimmäisajan saaneille tarkoitettu taloudellinen tuki, jolla pyritään tukemaan henkilön työmarkkinoille sijoittumista. Työmarkkinatukea voi saada vuotias työtön työnhakija, joka tarvitsee taloudellista tukea eikä ole ollut työssä 10 kuukautta työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana (ns. työssäoloehto) vuotiaille henkilöille työmarkkinatukea voidaan maksaa lähinnä vain lomautuksen ajalta. Työmarkkinatukea voi saada vain Suomessa asuva työnhakija. Työmarkkinatukea ei makseta Suomen ulkopuolella tapahtuvan työnhaun ajalta. Jos hakija on jo saanut työttömyyspäivärahaa (perus- tai ansiopäivärahaa) 500 päivän enimmäisajan, hän voi saada työmarkkinatukea. Jos 17-vuotiaalla hakijalla ei ole ammatillista koulutusta, hänelle voidaan maksaa työmarkkinatukea vain, jos hän on työvoimakoulutuksessa tai työharjoittelussa vuotiaalle hakijalle, jolla ei ole ammatillista koulutusta, voidaan maksaa työmarkkinatukea edellisen lisäksi myös, jos hän ei ole kieltäytynyt työvoimatoimiston tarjoamasta työstä tai koulutuksesta eikä ole jättänyt hakeutumatta hänelle soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen. ( 2

4 4 jelmat ja työtilaisuudet niille, joiden sosiaalinen selviytyminen on heikentynyt pitkäaikaisen työttömyyden vuoksi. Välityömarkkinoiden pääasialliseksi kohderyhmäksi määriteltiin sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalisen työllistämisen työryhmän määrittelemät henkilöt, joiden toimintakyky on alentunut sosiaalisista syistä. Kyseessä olisivat työmarkkinoilta syrjäytyneet henkilöt, joiden motivaatio, toimintakyky ja sosiaalinen selviytyminen ovat heikentyneet pitkäaikaisen työttömyyden seurauksena. Keskeinen tunnusmerkki usein on vanhentunut tai puutteellinen koulutus työmarkkinoiden tarpeisiin nähden. Henkilöillä voi olla myös elämänhallinnan vaikeuksia, lieviä mielenterveyden ongelmia tai taipumusta päihteiden liikakäyttöön, mutta ne eivät ole pääasiallisena syynä työttömyyteen. Välityömarkkinoilla parannettaisiin myös työkykyä ja osaamista, jotta siirtyminen avoimille työmarkkinoille olisi mahdollista. Työryhmän ehdotusten tavoitteena oli lyhentää työttömyysjaksoja ja tyrehdyttää virtaa pitkittyvään työttömyyteen, puuttua jo toteutettujen toimien lisäksi vielä voimakkaasti rakenteelliseen työttömyyteen, alentaa työllistymis- ja rekrytointikynnystä ja viime kädessä ns. välityömarkkinoiden avulla vaikeimmin työllistyvien yhteiskuntaan osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Työryhmän ehdotukset kohdistuvat vaikeasti työllistyviin työttömiin ja pitkäaikaistyöttömiin sekä pitkäaikaistyöttömyyden ennalta ehkäisyyn. Työryhmän esityksen lähtökohtana on, ettei välityömarkkinoita varten kehitetä uusia palvelurakenteita, mutta työvoiman palvelukeskusten toimintaedellytyksiä ja niiden verkostoa voidaan kehittää nykyistä vahvemmaksi pysyväksi rakenteeksi. Työvoiman palvelukeskusten yhteydessä toimivan pysyvän toimintaverkoston ideana olisi se, että verkoston toimitiloissa, esim. työpajoissa järjestettäisiin kuntouttavaa työtoimintaa ja muuta toimintakykyä parantavaa tukea niille, joiden sosiaalinen selviytyminen on heikentynyt pitkäaikaisen työttömyyden perusteella. Kyse olisi tarvittaessa pitkäaikaisesta kuntouttavan työtoiminnan ja kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoamisesta palvelukokonaisuutena. Työvoiman palvelukeskukset olisivat välityömarkkinat yhdistävä palvelurakenne (kuvio 1). Välityömarkkinoita ei tarvitsisi määritellä yksityiskohtaisesti vaan ne olisivat liukuva yhteisnimitys toiminnalle, jota järjestetään pitkään työttömänä olleille työnhakijoille. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat jossain määrin muuttaneet uudemmissa teksteissä välityömarkkinoiden kehittämisohjelman perusteluja ja haasteita. Erottelu perustellaan kahdenlaisilla politiikkamuodoilla. Yhtäältä erottelua perustellaan ei-organisatorisella työnjaolla kahdenministeriön välillä. Toisaalta on alettu korostaa siirtymiä asiakkuudesta koulutuksen ja työelämän suuntaan. Välityömarkkinoiden yhteiskunnallisena haasteena on muodostaa aktiivisen sosiaali- ja työvoimapolitiikan palveluista avoimille työmarkkinoille johtavia työllistymispolkuja. Kyse on selkeästi palvelujärjestelmästä ja sen hallinnollisesta ajattelusta käsin rakennetusta retoriikasta, jota ei selkeästi perustella ja jonka toimivia käytäntöjä ja toimijoita työmarkkinoilla ei selkeästi ja konkreettisesti esitetä. Ohjelma-asiakirjoissa työ- ja elinkeinoministeriön tehtävät kohdistuvat lähinnä helpommin arvioituihin työllistyviin ja sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimat toimet vaikeasti tai vaikeimmin työllistyviin työttömiin. Hallinnollinen jako on työnjaollisesti perusteltu, mutta toiminnallisilta tavoitteiltaan ongelmallinen. Välityömarkkinoiden kehittäminen on sijoitettu ESRtoimintalinjassa kohtaan 2 Sosiaalisen osallisuuden edistäminen yhdenvertaisten työmarkkinoiden kehittämiseksi. Pitkäaikaistyöttömien aktivointipolitiikan peruslinjaksi on Suomessa valittu hallinnon verkostoyhteistyö paikallisten ja seudullisten toimijoiden kanssa. Siten välityömarkkinoita luodaan ja vahvistetaan paikallis- ja seututasolla kokoamalla tuettuja työpaikkoja ja aktivointipaikkoja tarjoavat toimijat tiiviiseen yhteistyöhön. Keskeisiä toimijoita ovat työvoiman palvelukeskukset ja työvoimatoimistojen ja kuntien yhteistyössä toimivat työnantajat, järjestöt, säätiöt, oppilaitokset ja vähäiset sosiaaliset yritykset. Toimintaperiaatteena on verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa ja tilaaja-tuottaja-mallin mukainen toimintatapa. (Suikkanen /Päivitetty Selvitystyö välityömarkkinoista 3.) 3

5 5 Kuvio 1. Välityömarkkinat. Lähde: Väyliä työhön, Tupo 2 työryhmän mietintö Välityömarkkinoiden kansallinen kehittämisohjelma 4 (Toimintalinja 2) jakaantuu siirtymätyömarkkinoiden ja välittävien työmarkkinoiden -kehittämisohjelmiin. Kuvioon 2 on koottu ohjelmien keskeiset tavoitteet, kohderyhmät ja edellytykset. Välityömarkkinoiden kahtiajakamisen perustana ovat työttömien palvelutarpeet ja etäisyys avoimista työmarkkinoista. Haaste Tavoite Siirtymätyömarkkinat Työvoiman saatavuuden turvaaminen. Siirtymätyömarkkinat ovat pirstaleiset ja rakentuvat pitkälti yksittäisten hankkeiden varaan. Parantaa ammattitaitoa ja osaamista ja edistää avoimille työmarkkinoille siirtymistä. Siirtymätyömarkkinoiden suunnitelmallinen rakentaminen. Toimintamallien ja palveluja kehittäminen niin, että eri palvelujen tuottajien palveluista muodostuu kokonaisuus, joka mahdollistaa avoimille työmarkkinoille siirtymisen. Välittävät työmarkkinat Muodostaa aktiivisen sosiaalipolitiikan ja työvoimapolitiikan avulla mahdollisuuksia avoimille työmarkkinoille integroitumiseen. Ylläpitää toimintakykyä, parantaa elämänhallintaa ja luoda edellytyksiä työllistymiselle.kehittää syrjäytyneiden, syrjäytymisvaarassa olevien sekä vajaakuntoisten henkilöiden työelämään siirtymistä edistäviä käytäntöjä ja työmenetelmiä. Kohdentaa välittävien työmarkkinoiden palveluita tukemaan työmarkkinoille palaavien sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta kuntouttavilla toimenpiteillä. 4 Valtakunnallinen kehittämisohjelma asettaa valtakunnallisen tavoitteen, joka lähtee ministeriön strategiasta. Toteuttaminen tapahtuu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamina projekteina, pääsääntöisesti alueilla alueellisista lähtökohdista. Tarkoituksena on saada valtakunnallinen strategia ja alueelliset erityistarpeet kohtaamaan. Tarkoitus on, että valtakunnallinen kehittämisohjelma luo tukirakenteen, joka kokoaa projektien tuloksia yhteen ja selvittää vaikuttavuutta sekä varmistaa projektien välisen yhteistyön ja hyvien käytäntöjen levittämisen. (ESR-Teemabulletiini. Vipuvoimaa EU:lta kehittämistyöhön.)

6 6 Palvelut Edellytykset Työmarkkinatoimenpiteet (työharjoittelu ja työelämävalmennus) ja palkkatuettu työ Työvoimapoliittisten toimien vaikuttavuuden lisääminen. Kolmannen sektorin tarjoamat työmahdollisuudet tärkeässä asemassa. Yritysyhteistyön lisääminen. Mallit, joissa tarvittaessa palkkatuettuun työhön kytkeytyy koulututusta. Sosiaalisen yritystoiminnan kehittäminen. Jotta siirtymätyömarkkinat voisivat aidosti toimia siirtymänä avoimille työmarkkinoille, ne tulee rakentaa ottaen huomioon muun muassa alueen työllisyysnäkymät, työvoiman ikärakenne ja osaaminen sekä elinkeinorakenne. Tärkeää on, että suunnitelmat laaditaan eri toimijoiden yhteistyönä. Luoda työllistymistä edistäviä prosesseja, jotka hyödyntävät moniammatillisia yhteistyöverkostoja. Aktiivisen sosiaalipolitiikan toimenpiteet Välittävien työmarkkinoiden luominen edellyttää työtoiminnan sisällön kehittämistä, palvelujen tuottajaverkoston laajentamista ja sen selvittämistä, millä tavoin työtoimintaan osallistuvien toimeentulo järjestetään. Kohderyhmä Työttömät työnhakijat, joilla on ilman tukea vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Työvoiman palvelukeskusten palvelujen ulkopuolella olevat tai ne, jotka palautuvat työvoiman palvelukeskuksesta takaisin palvelukeskukseen lähettäneen tahon palveluihin sosiaalisen toimintakykynsä rajoitteiden vuoksi. Työkeskusten työtoiminnassa olevat henkilöt, jotka saattaisivat työllistyä riittävien ja yksilöllisten tukitoimien avulla sekä vaikeavammaiset nuoret, jotka tarvitsevat tukitoimia siirtymisessään ammatillisesta koulutuksesta työelämään. Sosiaali- ja terveysministeriö Koordinointi Työ- ja elinkeinoministeriö Lähde: Vertailuasetelma koottu artikkeleista Kerminen (2007) ja Sarvimäki & Kottola (2007) Jako siirtymä- ja välillisiin työmarkkinoihin toimii apuvälineenä välityömarkkinoiden toimintojen ja työnjaon suunnittelussa, mutta esimerkiksi projektien toiminnassa erottelu ei välttämättä ole kovin selkeä. Oleellista on kuitenkin se, että yksilöt tarvitsevat pitkäaikaistyöttömyydestä työmarkkinoille siirtymiseksi erilaisia ja erikestoisia palveluprosesseja. Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen alueellisessa osiossa ohjelmakaudella ESR-hankkeilla keskitytään työllisyyden tukemiseen ja itäsuomalaisten osaamisen kehittämiseen yhteistyössä EAKR-ohjelmasta rahoitettavien, alueen kasvua ja kilpailukykyä vahvistavien toimenpiteiden kanssa. Itä-Suomen työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisemisen tavoitteena on, että mahdollisimman moni työikäinen sidottaisiin yhteiskuntaan työmarkkinoille osallistumisen kautta. Tavoitteeseen pääsemiseksi kehitetään toimintatapoja, jotka ehkäisevät syrjäytymistä sekä edistävät vaikeassa asemassa olevien työttömien, esim. vajaakuntoisten ja maahanmuuttajien sekä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden työllistymistä ja työmarkkinoilla pysymistä. Myös sosiaalista osallisuutta tulee edistää ja vaikuttaa siihen, että syrjäytymisestä ja työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia minimoidaan. Mikäli työmarkkinoiden toimivuutta ei onnistuta parantamaan ja työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työpanosta käyttämään hyväksi, työvoiman saatavuus vaikeutuu siinä määrin, että talouden kasvumahdollisuudet kaventuvat

7 7 samalla kun rakennetyöttömyys säilyy laajana. (Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirja , ) Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteilla olevassa välityömarkkinat kehittämisstrategiassa välityömarkkinoiden kohderyhmäksi on määritelty työttömät, joilla vaikeuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille (erityisesti pitkäaikaistyöttömät, vaikeasti työllistyvät ja toimenpiteeltä toimenpiteelle sijoittuvat) sekä kuntoutustuelta ja työkyvyttömyyseläkkeeltä työmarkkinoille palaavat. Välityömarkkinoilla on ajateltu olevan erilaisia rooleja: Siirtymätyöpaikka avoimille työmarkkinoille. Välityömarkkinat tarjoaa työtä, jossa on mahdollisuus hankkia avoimilla työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista. Työmarkkinoille kuntoutus. Asiakkaina työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevat työnhakijat, jotka tarvitsevat välityömarkkinoilla työskentelyn ohella normaalia enemmän opastusta ja tukea työn tekemisessä sekä mahdollisesti muuta sosiaalista tukea. Pitkäkestoisen tuetun työn tarjonta. Välityömarkkinat tarjoavat pitkäkestoista tuettua työtä henkilöille, joilla ei ole edellytyksiä joko terveydellisten rajoitteiden tai toimintakykynsä puolesta sijoittua avoimille työmarkkinoille. (Kerminen 2010, Välityömarkkinoiden kehittämisstrategia 5. ) Kuntien maksamien toimeentulotuki- ja työmarkkinatukimenojen on ennakoitu nousevan työttömyyden lisääntyessä. Vaikutuksen arvioidaan olevan suurempi vuodesta 2010 alkaen, kun työttömyys pitkittyy ja ansiosidonnaiset tulot vähenevät. (Valtion talousarvio 2010.) Kuntien työmarkkinatuki- ja toimeentulotukimenojen vähentämisen mallikunniksi on noussut Kinnula, joka on onnistunut vähentämään työmarkkinatukimenonsa lähes nollaan. Myös Paltamon työllistämismalli on olut julkisuudessa paljon esillä. Pohjois-Karjalan kunnat maksoivat vuonna 2009 Kelalle työmarkkinatukiosuuksia yli 8 miljoonaa euroa. Voisivatko Pohjois-Karjalan kunnat ottaa mallia muista vai pitäisikö kehittää uudenlaisia työllistämismalleja. Miten pienissä kunnissa kehitetyt mallit sopivat suurempiin kuntiin? Tässä selvityksessä tarkastellaan Pohjois-Karjalan kuntien työttömyyttä ja kuntien Kelalle maksamia työmarkkinatukiosuuksia sekä luodaan lyhyt katsaus malleihin, joilla kunnat ovat työllistäneet työttömiä. Työttömyys Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan kunnat sijoittuvat työttömyysasteella mitattuna Suomen kuntien kärkijoukkoon. Vuoden 2010 huhtikuussa Pohjois-Karjalassa (14,1 %) ja Kainuussa (14,0 %) oli maakunnista korkeimmat työttömyysasteet. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi huhtikuussa yhdeksän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Työttömyys nousi eniten Ahvenanmaalla (34 %), Varsinais-Suomessa (21 %), Uudellamaalla (13 %) ja Pirkanmaalla (8 %). Vastaavasti työttömien työnhakijoiden määrä laski huhtikuussa seitsemän ELYkeskuksen alueella. Työttömyys laski eniten Kainuussa (-13 %) ja Pohjois-Karjalassa (-11 %). (Taulukko 1.) 5

8 Taulukko 1. Työttömät työnhakijat (lomautetut mukaanlukien) ja avoimet työpaikat työnvälityksessä ELY-keskuksittain huhtikuussa Lähde: TEM, Työllisyyskatsaus hutikuu ELY-keskus Työttömät ja lomautetut Työttömistä Työttömien Avoimet työpaikat Huhtik. Maalisk. Huhtik. Muutos huh-lomautetutik voimasta huhtik. osuus työ-huhtik. Maalisk. Huhtik. Muutos huhtik huhtik lkm % lkm % Uusimaa , Varsin.-Suomi , Satakunta , Häme , Pirkanmaa , Kaakk.-Suomi , Etelä-Savo , Pohjois-Savo , Pohj.-Karjala , Keski-Suomi , Etelä-Pohjanm , Pohjanmaa , Pohj.-Pohjanm , Kainuu , Lappi , Ahvenanmaa , Yhteensä ,

9 9 Vuoden 2010 tammikuun ja hutikuuhun työttömien määrien vertailun perusteella työttömyys väheni suhteellisesti eniten Etelä-Pohjanmaalla, mutta työttömien määrä laski myös kaikkien muiden ELYkeskusten alueella. Pohjois-Karjalassa työttömien määrä väheni hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. (Kuvio 2.) Työttömien (ml. lomautetut) määrän muutos (%) tammihuhtikuussa 2010 Työttömyysaste huhtikuussa 2010 Etelä-Pohjanm. Pohjois-Savo Satakunta Pohjanmaa Pohj.-Pohjanm. Etelä-Savo Kainuu Pohj.-Karjala Keski-Suomi Koko maa Kaakk.-Suomi Pirkanmaa Häme Uusimaa Varsin.-Suomi Lappi Ahvenanmaa Kuvio 2. Työttömien (mukaan lukien lomautetut) määrän muutos tammikuun ja huhtikuun 2010 välisenä aikana ja työttömyysase huhtikuussa 2010 ELY-keskusten alueilla. Lähteet : TEM, työllisyyskatsaukset tammikuu 2010 ja hutikuu 2010) Seutukuntien vertailussa (Kuvio 3) Pohjois-Karjalan seutukunnat sijoittuvat nelikentässä, jossa työttömyysaste ja työttömien määrän muutokset on jaettu keskiarvoja korkeampaan ja matalampaan, ryhmään, jossa työttömien määrän lasku on keksimäräistä vähäisempää ja työttömyysaste on keskimääräistä korkeampi.

10 10 Kuvio 3. Työttömien (mukaan lukien lomautetut) määrän muutos tammikuun ja huhtikuun 2010 välisenä aikana ja työttömyysase huhtikuussa 2010 seutukunnittain. Pohjois-Karjalan TE-toimistoissa oli huhtikuun lopussa henkilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien työtöntä työnhakijaa, mikä oli 1375 henkilöä (11,4 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömistä oli henkilökohtaisesti lomautettuja 828 henkilöä, yli 50 % (898 henkilöä) vähemmän vuoden 2009 huhtikuussa. Myös nuorten työttömien määrä väheni hieman edellisvuodesta. Työttömyyden vähenemiseen on vaikuttanut osaltaan sekä lomautusten väheneminen että työ ja elinkeinohallinnon aktiivitoimenpiteissä, erityisesti työvoimakoulutuksessa, olevien määrän lisääntyminen. Työttömien määrä väheni tai pysyi lähes ennallaan vuoden aikana kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa. Suhteellisesti eniten työttömyys väheni Ilomantsissa (23,8 %, 112 henkilöä), Nurmeksessa (19,2 %, 121 henkilöä) ja Lieksassa (17,8 %, 184 henkilöä). Myös Joensuussa, Kontiolahdella, Kesälahdella, Tohmajärvellä ja Valtimolla työttömiä oli yli 10 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kiteellä ja Juuassa työttömien määrä väheni noin 8 % ja oli edellisen vuoden tasolla Polvijärvellä sekä Rääkkylässä. Vain Outokummussa ja Liperissä työttömiä oli kymmenkunta henkilöä edellisvuotta enemmän. Työttömien osuus työvoimasta oli alhaisin Kontiolahdella (9,6 %) ja Liperissä (11,0 %). Joensuun työttömyysaste oli 14,3 prosenttia. Korkeimmat työttömyysasteet olivat huhtikuun lopussa Outokummussa ja Polvijärvellä - molemmissa 17,5 % - sekä Rääkkylässä 17,3 %. (Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus, huhtikuu 2010, Kuvio 4.)

11 11 Kuvio 4. Työttömät työnhakijat (sisältää henkilökohtaisesti lomautetut) Pohjois-Karjalassa maaliskuu. Lähde: Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus, huhtikuu 2010 Suomen kaikkien kuntien työttömyysasteiden vertailussa Pohjois-Karjalan kunnista korkeimmat työttömyysasteet olivat huhtikuussa 2010 Outokummussa (17,5 % ) ja Polvijärvellä (17,5 %), jotka olivat jaetulla yhdeksännellä sijalla. 50 korkeimman työttömyysasteen kuntiin kuuluivat myös Rääkkylä (17,3 %, sijalla 13), Tohmajärvi (16,8 %, jaetulla 14. sijalla), Lieksa (15,9 %, sijalla 19), Juuka (15,8 %, sijalla 21), Kitee (15,3 %, sijalla 26). Ilomantsi (14,8 %, sijalla 31), Kesälahti (14,7 %, jaetulla 32. sijalla 99), Joensuu (14,3 %, sijalla 44) sekä Nurmes ja Valtimo jaetulla 46. sijalla (14,2 %). Liperissä työttömyysaste oli 11 % (jaetulla 143. sijalla) ja Kontiolahdella koko maan keskiarvossa, 9.6 %:ssa (jaetulla 193. sijalla). Työllistämismalleistaan julkisuudessa vahvasti esillä olleissa Kinnulassa työttömyysaste oli 9,1 % (sijalla 216) ja Paltamossa 10 % (sijalla 176) (Liitetaulukko 1 ja Kuvio 5)

12 12 Työttömyysaste (tammikuu 2009) Työttömyysaste (huhtikuu 2010) Salla Pelkosenniemi Enontekiö Taivalkoski Kuhmo Kuhmoinen Kemijärvi Puolanka Outokumpu Rääkkylä Pudasjärvi Vaala Savukoski Suomussalmi Polvijärvi Varkaus Varpaisjärvi Posio Ilomantsi Saarijärvi Ii Kaavi Tohmajärvi Tuusniemi Kemi Suomenniemi Iisalmi Lieksa Pyhäjärvi Sonkajärvi Pello Juuka Valtimo Rautavaara Savonlinna Kitee Lahti Imatra Joensuu Kärsämäki Nurmes Ranua Yli-Ii Siikainen Salla Muonio Savukoski Pelkosenniemi Enontekiö Taivalkoski Puolanka Hyrynsalmi Outokumpu Polvijärvi Kuhmo Kemijärvi Rääkkylä Varkaus Tohmajärvi Suomussalmi Posio Vaala Lieksa Pello Juuka Kuhmoinen Kemi Pudasjärvi Inari Kitee Savonlinna Pyhäjärvi Kolari Kaskinen Ilomantsi Lahti Forssa Ranua Kesälahti Juankoski Sonkajärvi Imatra Saarijärvi Ylitornio Siikainen Enonkoski Varpaisjärvi Joensuu Kuvio 5. Korkeimman työttömyyden kunnat Suomessa joulukuussa 2009 ja huhtikuussa Lähde: Tilastokeskus. Aluetietokanta Altika. Kuviossa 6 on verrattu Pohjois-Karjalan kuntien sekä Paltamon ja Kinnulan kuntien työttömyysasteita ja työvoiman määriä. Kinnula ja Paltamo ovat työvoiman määrällä mitattuna pieniä kuntia. Kinnulassa on työvoimaa noin 700 (työvoimaltaan Suomen 38.pienin) ja Paltamossa 1600 (työvoimaltaan Suomen 119. pienin). Pohjois-Karjalan kunnista Kinnulaa hieman työvoimaltaan suurempia (työvoimaa hieman yli 1000) ovat Valtimo, Kesälahti ja Rääkkylä. Työvoimaltaan kokoluokkaan Pohjois-Karjalan kunnista sijoittuvat Polvijärvi, Tohmajärvi, Juuka ja Ilomantsi. Työttö-

13 13 myysasteet Paltamossa ja Kinnulassa olivat huhtikuussa 2010 huomattavasti alemmalla tasolla kuin niitä työvoimaltaan hieman suuremmissa Pohjois-Karjalan kunnissa. (Kuvio 6.) Kuvio 6. Työvoima ja työttömyysaste Pohjois-Karjalan kunnissa sekä Paltamossa ja Kinnulassa huhtikuussa Lähde Tilastokeskus, Aluetietokanta Altika. Pohjois-Karjalan kunnista huhtikuusta 2009 huhtikuuhun 2010 työttömien määrä kasvoi tai oikeammin pysyi lähes ennallaan Outokummussa, Liperissä ja Polvijärvellä. Näissä kunnissa myös pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi. Suhteellisesti eniten työttömyys väheni Ilomantsissa, Nurmeksessa ja Lieksassa. Kinnulassa ja Paltamossa työttömyys väheni enemmän kuin Pohjois-Karjalan kunnissa. Työttömien määrän vähenemisestä huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi hieman Rääkkylässä, Valtimolla, Juuassa ja Kontiolahdella. Muissa kunnissa myös pitkäaikaistyöttömien määrä hieman väheni. ( Kesälahdella 7 %/12 henkilöä, Lieksassa 5 % /48 henkilöä ja Nurmeksessa 3 %/20 henkilöä). Ilomantsissa pitkäaikaistyöttömien määrä pysyi lähes samana. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli suurin Polvijärvellä (30 %/107 hlöä) ja noin viidenneksellä työttömyys oli pitkittynyt myös Rääkkylässä (21 %/39 hlöä), Lieksassa (21 %/176 hlöä, Joensuussa (21 %/1016 hlöä), Kiteellä (19 %/120 hlöä), Outokummussa 18 %/98 hlöä ja Tohmajärvellä (15 %/62 hlöä). Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä vaihteli %:n välillä Valtimolla (16 %/23 hlöä), Nurmeksessa (15 %/77 hlöä), Juuassa 15 %/56 hlöä), Liperissä (15 % 88 hlöä), Ilomantsissa 15 %/52 hlöä ja Kesälahdella (14 %/21 hlöä). Kinnulassa oli 12 pitkäaikaistyötöntä (18 % työttömistä) ja Paltamossa 17 (10 % työttömistä). (Kuvio 7 ja Kuvio 8.)

14 14 Määrä Lieksa Kitee Kontiolahti Liperi Outokumpu Nurmes Juuka Tohmajärvi Polvijärvi Ilomantsi Rääkkylä Paltamo Kesälahti Valtimo Kinnula Pitkäaikaistyöttömät Muut työttömät Kuvio 7. Pitkäaikaistyöttömät ja muut työttömät Pohjois-Karjalan kunnissa (paitsi ei Joensuussa) sekä Paltamossa ja Kinnulassa huhtikuussa Kuvio 8. Pitkäaikaistyöttömien määrän muutos ja työttömien määrän muutos (%) huhtikuun 2009 ja huhtikuun 2010 välisenä aikana Pohjois-Karjalan kunnissa sekä Paltamossa ja Kinnulassa. Lähde Tilastokeskus, Aluetietokanta Altika.

15 15 Määrä Lieksa Kitee Kontiolahti Liperi Outokumpu Nurmes Juuka Tohmajärvi Polvijärvi Ilomantsi Rääkkylä Paltamo Kesälahti Valtimo Kinnula Alle 25-vuotiaat työttömät 25 vuotta täyttäneet työttömät Kuvio 9. Alle 25-vuotiaat työttömät ja 25 vuotta täyttäneet työttömät Pohjois-Karjalan kunnissa (paitsi ei Joensuussa) sekä Paltamossa ja Kinnulassa huhtikuussa Kuvio 10. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrän muutos ja työttömien määrän muutos (%) huhtikuun 2009 ja huhtikuun 2010 välisenä aikana Pohjois-Karjalan kunnissa sekä Paltamossa ja Kinnulassa. Lähde Tilastokeskus, Aluetietokanta Altika. Pohjois-Karjalassa nuorten (alle 25-vuotiaiden) työttömien osuus kaikista työttömistä oli suurin Joensuussa (16 %/782 hlöä) ja seuraavaksi suurin Outokummussa (14 %/71 hlöä). Myös Kiteellä, Valtimolla ja Liperissä nuorten osuus työttömistä ylitti 10 %. Kesälahdella oli vain seitsemän, Kinnulassa kolme ja Paltamossa 12 alle 25-vuotiasta työtöntä. Huhtikuusta 2009 huhtikuuhun 2010 alle 25- vuotiaiden työttömien määrä väheni yli kolmasosalla Ilomantsissa, Kesälahdella ja Juuassa, mutta näissä kunnissa oli huhtikuussa 2010 nuoria työttömiä vain Muissa kunnissa nuorisotyöttömyys

16 16 pysyi lähes ennallaan. Joensuussa oli 782 nuorta työtöntä, heidän määränsä laski lievästi (10 %/86 hlöä)vuoden aikana. Osassa kuntia Polvijärvellä, Kiteellä, Valtimolla, ja Rääkkylässä nuorten työttömien määrä kasvoi vaikka kaikkien työttömien määrä väheni tai pysyi lähes ennallaan. Nurmeksessa työttömyys laski kokonaisuudessaan lähes viidenneksellä, mutta nuorten työttömien määrä pysyi ennallaan. (Kuvio 9 ja Kuvio 10.) Kuvio 11. Työvoima ja työttömyysaste huhtikuussa 2010 Joensuussa ja muissa vastaavankokoisissa (työvoima yli ja Kajaani )tai suuremmissa kaupungeissa. Lähde Tilastokeskus, Aluetietokanta Altika. Huhtikuussa 2010 työttömyysaste oli Kotkassa, Joensuussa ja Lahdessa korkeampi kuin muissa vastaavankokoisissa tai suuremmissa kaupungeissa. Myös Kajaanissa, Tampereella ja Rovaniemellä työttömyys oli korkealla tasolla. Pohjois-Savon maakuntakeskuksessa, Kuopiossa, työttömyys oli hieman kaupunkien keskitasoa korkeammalla. (Kuvio 11.)

17 17 Hyvinkää Kokkola Vaasa Kajaani Salo Rovaniemi Helsinki Lappeenranta Mikkeli Pori Porvoo Joensuu Kuopio Espoo Järvenpää Kouvola Vantaa Oulu Hämeenlinna Jyväskylä Seinäjoki Kotka Turku Lahti Tampere Helsinki Espoo Porvoo Salo Järvenpää Kotka Turku Lahti Vantaa Kouvola Hyvinkää Tampere Lappeenranta Kuopio Kajaani Kokkola Pori Hämeenlinna Mikkeli Joensuu Jyväskylä Seinäjoki Oulu Vaasa Rovaniemi % % Pitkäaikaistyöttömät Alle vuoden työttömänä olleet Alle 25-vuotiaat työttömät 25 vuotta täyttäneet työttömät Kuvio 12. Pitkäaikaistyöttömien ja alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä Joensuussa ja muissa vastaavankokoisissa tai suuremmissa kaupungeissa huhtikuussa Lähde Tilastokeskus, Aluetietokanta Altika. Joensuussa nuorten osuus työttömistä oli huhtikuussa lähes samalla tasolla kuin muissakin Suomen pohjoisen osan yliopistokaupungeissa Rovaniemellä, Vaasassa, Oulussa ja Jyväskylässä, joissa nuorten osuus työttömistä oli suurinta Suomen keskikokoisista ja suurista kaupungeista.. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli Joensuussa keskimääräistä tasoa, mutta kuitenkin enemmän kuin esimerkiksi Vaasassa tai Rovaniemellä ja vähemmän kuin Jyväskylässä. (Kuvio 12.)

18 18 Kuvio 13. Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrän muutos (%) huhtikuun 2009 ja huhtikuun 2010 välisenä aikana Joensuussa ja muissa vastaavankokoisissa tai suuremmissa kaupungeissa. Lähde Tilastokeskus, Aluetietokanta Altika. Kuvio 14. Alle 25-vuotiaiden työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrän muutos (%) huhtikuun 2009 ja huhtikuun 2010 välisenä aikana Joensuussa ja muissa vastaavankokoisissa tai suuremmissa kaupungeissa. Lähde Tilastokeskus, Aluetietokanta Altika Korkeasta työttömyysasteesta huolimatta huhtikuusta 2009 huhtikuuhun 2010 Joensuussa väheni työttömien yhteenlaskettu määrä, nuorten työttömien määrä ja myös pitkäaikaistyöttömien määrä

19 19 toisin kuin muissa vertailussa mukana olleissa kaupungeissa. Joensuun lisäksi myös Kajaanissa ja Kokkolassa nuorisotyöttömyys väheni hieman. (Kuvio 13 ja Kuvio 14.) Työttömien määrä on kääntynyt Pohjois-Karjalassa laskuun, mutta mistä tekijöistä laskun oletetaan johtuvan. Työttömien määrä vähentyi vuoden 2010 neljän ensimmäisen kuukauden aikana joka kuukausi ainoastaan Kainuun ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten alueella. Selityksiä voidaan hakea mm. seuraavista tekijöistä (TEM, ELY-keskukset Alueelliset talousnäkymät keväällä 2010 Pohjois- Karjalan ELY-keskus; Pohjois-Karjalan talouskatsaus 1/2010; Pohjois-Karjalan ammattibarometri II/2010; Pohjois-Karjalan työllisyysfoorumi -projektin ohjausryhmän pöytäkirja ): Työvoiman kysynnässä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia Pohjois-Karjalassa. Työttömyyden väheneminen johtuu enemmänkin siitä, että työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olevien osuus on noin 7,5 % työvoimasta ja että väestön ikääntymisestä johtuen osa työttömistä on siirtynyt työvoiman ulkopuolelle. Taloudellisen taantuman aikana yleensä opiskelijoiden ja kotihoidontuella olevien määrät kasvavat. Myös muuttoliike, joka voimistuu talouden noususuhdanteen aikaan, vähentää työvoimaan kuuluvien määrää muuttotappioalueilla. Globalisaation aiheuttama rakennemuutos ja taloudellinen taantuma ajoittuivat Pohjois- Karjalassa eri aikoihin, mutta useilla muilla alueilla nämä ajoittuivat samaan ajankohtaan. Työllisyyden kannalta ratkaisevan teollisuuden viennin väheneminen jatkui vuonna Pohjois-Karjalan maakunnan kaikkien toimialojen henkilöstömäärän viime vuosien maltillinen kehitys kääntyi negatiiviseksi vuonna Koko talouden henkilöstömäärä supistui kaikissa seutukunnissa vähintään 4,3 prosenttia. Vuosimuutoksilla tarkasteltuna henkilöstömäärä supistui kaikilla muilla tarkastelun kohteena olevilla toimialoilla paitsi kiinteistöalan toiminnassa ja elintarviketeollisuudessa. Merkkejä elpymisestä on kuitenkin näkyvissä. TEtoimistoihin avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen määrä ei ole oleellisesti muuttunut, joten mahdollinen työvoiman kysynnän kasvu ei näy ainakaan avointen työpaikkojen määrässä. Sen sijaan henkilökohtaisesti lomautettujen ja ryhmälomautettujen määrät ovat vähentyneet huomattavasti edellisestä vuodesta: huhtikuussa 2009 oli noin 1700 ja tänä vuonna vastaavana ajankohtana noin 800 henkilökohtaisesti lomautettua. Ryhmälomautettuja oli edellisen vuoden huhtikuussa 1500 ja tänä vuonna 350. Lomautettujen määrien tarkastelussa on muistettava, että osa ryhmälomautetuista on mukana myös henkilökohtaisesti lomautettujen luvussa. Kesätyöpaikkoja on tänä vuonna tarjolla hieman enemmän kuin viime vuonna. Vaikka työttömyys onkin korkealla tasolla Pohjois-Karjalassa, niin siitä huolimatta työvoimakoulutuksen vaikuttavuuden seurannat osoittavat, että kolme kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen koulutuksessa olleet ovat työllistyneet jopa odotettua paremmin. Pohjois-Karjalassa oli vuoden 2009 heinäkuussa peräti yli 2000 nuorta (alle 25-vuotiaita) työtöntä. Tämän vuoden neljänä ensimmäisenä kuukautena nuorten työttömien määrä on ollut samoissa lukemissa kuin edellisenä vuonna, joten nuoren työttömien määrä noussee vielä oleellisesti huhtikuun 1200:sta heinäkuuhun, jolloin nuorisotyöttömyys yleensä on kausivaihtelun mukaisesti huipussaan. Nuorten työllistymisseteli, Sanssi-kortti on otettu käyttöön, mutta sen ansiosta nuorisotyöttömyys ei ole vielä laskenut. Kesäkuun alkupuolella oli jaettu 350 Sanssi-korttia ja sen avulla oli Pohjois-Karjalassa työllistynyt tai aloittanut työharjoittelun nuorta. Maakunnassa alkaneilta nuorten työllisyyshankkeilta odotetaan toimia nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi. Vaikka maakunnassa on korkea työttömyys, niin tietyillä aloilla on vaikea saada osaavaa työvoimaa. Vuoden 2008 loppupuolelta kasvuun lähtenyt työttömyys kohdistui ennen kaikkea miehiin, mutta

20 20 työvoiman kysyntää on eniten naisvaltaisella hoitoalalla, jossa Pohjois-Karjalan amattibarometrin 6 mukaan on kysyntää hammashoitajista, hammaslääkäreistä, lääkäreistä, laboratoriohoitajista, röntgenhoitajista, fysioterapeuteista, kuntohoitajista, perhepäivähoitajista, perushoitajista, lääkintävahtimestareista, lähihoitajista, psykologeista, puheterapeuteista, sairaanhoitajista, suuhygienisteistä ja toimintaterapeutteja. Apteekkialalle kaivataan farmaseutteja ja sosiaalityöhön sosiaalityöntekijöitä, lastentarhanopettajia ja perhepäivähoitajia. Koulutuksen alalla on pulaa erityisopettajista. Rakennusalalla olisi tarjolla työtä maarakennuskoneiden kuljettajille, talonrakennustyöntekijöille, muurareille, kirvesmiehille, raudoittajille ja betonityöntekijöille, lattian päällystäjille ja nosturinkuljettajille. Kuljetusalalla tarvitaan kuorma-auton- ja ajoneuvoyhdistelmien kuljettajia sekä linja- ja henkilöautonkuljettajia. Kaivannaisteollisuudessa kaivataan geologeja, kaivostekniikan ja metallurgian insinöörejä ja teknikoita, kaivostyöntekijöitä sekä rikastustyöntekijöitä. Lisäksi töitä olisi tarjolla yksittäisille ammattiryhmille, kuten apuvälineiden valmistajille, isännöitsijöille, kirjanpitäjille ja palkanlaskijoille, kotieläinten hoitajille, kumityöntekijöille, lainopillisille asiantuntijoille, myyntiedustajille ja puhelinmyyjille, palomiehille ja puutarhatyöntekijöille. Pohjois-Karjalan ammattibarometrin mukaan ylitarjontaa on seuraavien ammattiryhmien edustajista: atk-suunnittelijat, tietotekniikkapäälliköt, operaattorit ja mikrotukihenkilöt toimistotyöntekijät, sihteerit, pankkitoimihenkilöt, toimistovahtimestarit elektr. autom. ja tietotekn. ins tekn., hienomekaanikot, koneinsinöörit ja teknikot, koneistajat ja työkaluntekijät, konepuusepät, koneen- ja moottorinkorjaajat, mittausinsin. ja -teknikot, kartoitt., tietoliikenne- ja elektroniikka-asent., muut teknisten alojen insin. ja tekn., sähköasentajat, sähkötekniikan insinöörit ja teknikot, tekniset piirtäjät ja muu tekn. alarakennusinsinöörit ja teknikot, rakennusalan sekatyöntekijät, sepät, talonrakennustyöntekijät biologit, fyysikot, kemistit, laborantit ja laboratorioapulaiset humanist. ja luonnontiet. alan tutkijat, yhteiskunnallisen alan tutkijat huonekalupuusepät, verhoilijat kiinteistönhoito ja kunnossapito keittiö- ja ravintolatyöntekijät leipurit ja kondiittorit kodinhoitajat ja kotiavustajat, taloudenhoitajat ja kotiapulaiset kutojat ja neulojat, vaatesuunnittelijat ja leikkaajat, vaatturit, ateljee- ja kotiompelijat, muu tekstiilityö, ompelijat, matkailupäälliköt ja -virkailijat, matkaoppaat, matkatoimistovirkailijat metsätalousneuvojat ja tutkijat, metsätaloustyötä johtavat, metsätyöntekijät, puutarhatyötä johtavat, puutavaratyöntekijät, maanviljelijät, maatalousneuvojat ja -tutkijat muovituotetyöntekijät, teollisuuden sekatyöntekijät varastonhoitajat, varastotyöntekijät kuvataiteilijat, muotoilijat muusikot nuoriso- ohjaajat ohjaajat ja näyttämömestarit papit ja uskonnollinen työ myymälänhoitajat lehdentoimittajat, radio- ja tv-tarkkailijat ja äänittäjät valokuvaajat ja elokuvaajat painopinnan valmistajat mainosalan suunnittelijat ympäristö- ja luonnonsuojelutyö 6

21 21 Kelan työttömyysturvaetuudet Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan kunnissa vuonna 2009 sai Kelan työttömyysturvaetuuksia henkilöä, joista työmarkkinatukea sai 88 %. Työmarkkinatuen saajien osuus kaikkien työttömyysturvaetuuksien saajista oli alhaisin Rääkkylässä, Kesälahdella, Liperissä, Kontiolahdella, Liperissä ja Outokummussa sekä Pohjois-Karjalan seutukunnista Keski-Karjalassa. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Työttömyysturvaetuuksien saajat vuosina Pohjois-Karjalan kunnissa ja seutukunnissa (vuoden 2009 alueluokitukset) Kunta muutos työmarkkinatuen saajien määrässä kaikktuen työmarkkina- kaikki työmarkkina- kaikki työmarkkinatuen kaikki työmarkkina- saajat tuen saajat saajat tuen saajat lkm lkm % lkm lkm % lkm lkm % lkm lkm % Ilomantsi , , , ,9-18,3-11,1-5,4 Joensuu , , , ,0-3,8-2,5 1,8 Kontiolahti , , , ,7-1,8-1,5 5,9 Liperi , , , ,4-7,5-8,1 1,5 Outokumpu , , , ,6-7,2-7,2 2,0 Polvijärvi , , , ,8 0,7-16,3 9,5 Kesälahti , , , ,6-14,7-17,2 1,0 Kitee , , , ,5-7,2-17,1 0,4 Rääkkylä , , , ,2-14,1-8,9-18,1 Tohmajärvi , , , ,4-5,3-6,7-4,5 Juuka , , , ,8-13,5-7,5-13,3 Lieksa , , , ,8-5,9-11,0-6,0 Nurmes , , , ,4-15,0-1,8-5,8 Valtimo , , , ,9-8,8-16,6-22,3 Joensuun seutukunta , , , ,4-4,8-4,1 2,0 Pielisen Karjala , , , ,5-9,8-8,5-8,2 Keski-Karjala , , , ,9-8,4-13,0-3, Pohjois-Karjala , , , ,3-6,3-6,0-0,5 8 * Kaikki etuudet = peruspäiväraha, työmarkkinatuki, vuorottelukorvaus, koulutustuki ja koulutuspäiväraha

22 22 Pohjois-Karjala Kontiolahti 20,00 15,00 Valtimo Lieksa 10,00 5,00,00 LIperi Joensuu Tohmajärvi -5,00-10,00-15,00-20,00 Kesälahti Rääkkylä Outokumpu Juuka Polvijärvi Ilomantsi Nurmes Kitee Työttömyysturvaetuuksien saajien osuus vuotiaista 2007 Työttömyysturvaetuuksien saajien osuus vuotiaista 2008 Työttömyysturvaetuuksien saajien osuus vuotiaista 2009 Muutos Kelan työttömyysturvaetuuksien saajien määrässä (%) Muutos Kelan työttömyysturvaetuuksien saajien määrässä (%) Muutos Kelan työttömyysturvaetuuksien saajien määrässä (%) Kuvio 15. Muutokset Kelan työttömyysturvaetuuksien (ei kotoutumistuki) saajien määrissä vuosina (vuoden 2009 alueluokitukset) Kuviossa 15 kunnat on järjestetty sillä perusteella kuinka suuri osuus vuotiaista sai Kelan työttömyysturvaetuuksia vuonna Kello 12:ssa on Kontiolahti, jossa oli vähiten työttömyysturvaetuuksien saajia väestömäärään suhteutettuna ja viimeisenä on Lieksa, jossa työttömyysturvaetuuksien saajia oli eniten. Kontiolahden lisäksi työttömyysturvaa saaneiden osuudella mitattuna alimpaan puoliskoon kuuluivat Valtimo, Liperi, Kesälahti, Rääkkylä, Juuka ja Ilomantsi. Kelan työttömyysturvaetuuksien saajien määrät vähenivät vuosina kuudessa kunnasta, joista eniten Valtimolla ja Juuassa. Lisäksi vähennystä oli Joensuussa, Lieksassa, Nurmeksessa ja Lieksassa. Näistä kunnista Lieksa ja Joensuu kuuluivat kuntiin, joissa työttömyysturvaetuisuuksien saajien osuus oli maakunnan

23 23 korkeimpia. Kelan työttömyysturvaetuisuuksien määrä kasvoi eniten (16 %) Polvijärvellä kasvu oli 5 8 % Kontiolahdella, Kesälahdella ja Liperissä ja alle 5 % Outokummussa, Tohmajärvellä ja Kiteellä. Ilomantissa tuen saajien määrä pysyi lähes samana. Taulukko 3. Työmarkkinatuen saajat sukupuolen mukaan kunnittain ja seutukunnittain Pohjois- Karjalassa vuosina (vuoden 2009 alueluokitukset). Lähde: Kela. Kunta Juuka , , ,8 Lieksa , , ,3 Nurmes , , ,2 Valtimo , , ,6 Työmarkkinatuen saajat 2007 Työmarkkinatuen saajat 2008 Työmarkkinatuen saajat 2009 Yht Miehet Naistet Naisten osuus Yh. Miehet Naist et Naisten osuus Yht. Miehet Naiset Naisten osuus Ilomantsi , , ,9 Joensuu , , ,4 Kontiolahti , , ,9 Liperi , , ,7 Outokumpu , , ,1 Polvijärvi , , ,8 Kesälahti , , ,2 Kitee , , ,3 Rääkkylä , , ,5 Tohmajärvi , , ,9 Joensuun sk , , ,1 Keski- Karjala , , ,2 Pielisen Karjala , , ,8 Pohjois- Karjala , , ,1 Pohjois-Karjalassa työmarkkinatuen saajista oli miehiä 53 % vuonna 2008 ja 55 % vuonna Pielisen Karjalassa miesten osuus oli hieman koko maakunnan tasoa korkeampi. Kaikissa muissa kunnissa paitsi Kiteellä yli puolet työmarkkinatuen saajista oli miehiä vuosina Myös Nurmeksessa ja Rääkkylässä työmarkkinatuen saajista 48 % oli naisia. Vuonna 2009 Ilomantsissa, Kesälahdella, Tohmajärvellä, Juuassa, Lieksassa ja Valtimolla miesten osuus työmarkkinatuen saajista oli suurin Pohjois-Karjalassa. Sukupuolijakauma oli työmarkkinatuen saajien osalta tasaisin (Taulukko 3.) Koko Pohjois-Karjalassa työmarkkinatuen saajista reilu neljännes oli vuotiaita ja hieman yli viidennes vuotiaita. Muiden ikäryhmien osuudet vaihtelivat prosentin välillä. Seutukunnittainen tarkastelu osoittaa, että Pielisen Karjalassa ja Keski-Karjalassa työmarkkinatukea saaneiden ikärakenne on samankaltainen, mutta Joensuun seutukunnassa alle 25-vuotiaiden osuus työmarkkinatuen saajista on huomattavasti korkeampi kuin muualla. Vuonna 2009 Joensuun seutukunnassa työmarkkinatuen saajista 31 %, Pielisen Karjalassa 22 % ja Keski-Karjalassa 20 % oli vuotiaita. Keski-Karjalassa ja Joensuun seudulla nuorten osuus työmarkkinatuen saajista kasvoi kahdella %-yksiköllä ja Pielisen Karjalassa väheni yhdellä %-yksiköllä, mutta nuorten määrä pysyi samana ja vanhempien ikäryhmien määrä kasvoi. (Kuvio 16)

24 24 Pohjois-Karjala Pielisen Karjala Keski-Karjala Joensuun sk Valtimo Nurmes Lieksa Juuka Tohmajärvi Rääkkylä Kitee Kesälahti Polvijärvi Outokumpu Liperi Kontiolahti Joensuu Ilomantsi % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 16. Työmarkkinatuen saajien ikärakenne Pohjois-Karjalan kunnissa ja seutukunnissa vuonna 2008 (vuoden 2009 alueluokitukset). Lähde: Kela. Pielisen Karjalassa asuvien työmarkkinatuen saajien ammattirakenne poikkeaa Joensuun ja Keski- Karjalan kunnista siinä, että Pielisen Karjalan kaikissa kunnissa oli vuonna 2009 huomattavasti enemmän niitä, joilla ei ollut hakuammattia (kuuluivat muun luokittelemattoman työn ammattiryhmään) ja vastaavasti vähemmän teollisen työn ja rakennus- ja kaivosalan työn ammattiryhmiin kuuluneita. Joensuun ja Keski-Karjalan seutukunnissa noin neljännes ja Pielisen Karjalassa yli 40 % oli henkilöitä, joilta puuttui selkeä ammatillinen status. (Kuvio 17)

25 25 Pohjois-Karjala Pielisen Karjala Keski-Karjala Joensuun sk Valtimo Nurmes Lieksa Juuka Tohmajärvi Rääkkylä Kitee Kesälahti Polvijärvi Outokumpu LIperi Kontiolahti Joensuu Ilomantsi Muualla luokittelematon työ/tieto puttuu Rakennus- ja kaivosalan sekä teollinen työ Palvelutyö Hallinto- ja toimistotyö, it-alan työ Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ Terveydenhuolto ja sosiaaliala Kaupallinen työ Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala Kuljetus- ja liikennetyö 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 17. Työmarkkinatuen saajien ammattirakenne Pohjois-Karjalan kunnissa ja seutukunnissa vuonna 2009 (vuoden 2009 alueluokitukset). Lähde: Kela.

26 26 Kuntien työmarkkinatukimenot ja työmarkkinatuen saajien aktivointitoimenpiteet Pohjois-Karjalassa Kuntien Kelalle maksamat työmarkkinatukimenot Pohjois-Karjalan kunnat maksoivat vuonna 2008 Kelalle työmarkkinatukiosuuksia yhteensä euroa ja vuonna 2009 jo euroa, mikä oli euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2009 Joensuun työmarkkinatukimenot olivat euroa ja Lieksan euroa. Kesälahti maksoi Kelalle työmarkkinatukimenoista vähiten, euroa, ja Valtimo toiseksi vähiten, euroa. Kuntien Kelalle maksamat työmarkkinatukimenot vähenivät eniten Valtimolla (-18 %), Ilomantsissa (-8 %), Nurmeksessa (-6 %) ja Tohmajärvellä (-6 %). Menot vähenivät vähän myös Kiteellä ja Rääkkylässä. Menojen lisäys oli suurinta Kontiolahdella, Kesälahdella, Lieksassa ja Joensuussa. Työmarkkinatukimenot olivat vuonna 2009 pienemmät kuin työmarkkinatukiuudistuksen tultua voimaan vuonna 2006, mutta siltikin Pohjois-Karjalassa käytettiin passiiviseen työttömyysturvaan yli 8 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2009 maksut suhteutettuna kunnallisveroihin vastasivat koko maakunnassa 0.45 tuloveroprosentin tuottoa. Työmarkkinatukimenot suhteutettuna kunnallisveroihin olivat suurimmat Polvijärvellä ja Lieksassa. (Taulukko 4ja Taulukko 5.) Taulukko 4. Pohjois-Karjalan kuntien maksamat osuudet työmarkkinatukimenoista (50 % yli 500 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatukimenoista). Lähde: Kela. Kunta Muutos % Kesälahti ,5 Valtimo ,5 Rääkkylä ,1 Ilomantsi ,5 Juuka ,7 Tohmajärvi ,9 Liperi ,0 Outokumpu ,1 Polvijärvi ,8 Nurmes ,1 Kontiolahti ,7 Kitee ,0 Lieksa ,3 Joensuu ,5 Pohjois-Karjala ,9

27 27 Taulukko 5. Pohjois-Karjalan työmarkkinatukimenot vuonna 2009 euromääräisinä ja suhteutettuna kunnallisveroihin (Lähde: Tiainen 2010) Kunta Työmarkkinatukimenot 2009 tuloveroprosenttina Polvijärvi ,75 Lieksa ,70 Rääkkylä ,55 Tohmajärvi ,55 Joensuu ,50 Juuka ,50 Ilomantsi ,45 Kitee ,40 Nurmes ,40 Outokumpu ,40 Valtimo ,30 Kesälahti ,25 Kontiolahti ,20 Liperi ,20 Pohjois-Karjala ,45 Työttömyyden perusteella 500 päivää työmarkkinatukea saaneita oli vuonna 2009 Pohjois-Karjalassa keskimäärin 2500 henkilöä (kuukausikeskiarvo), joista yli puolet oli joensuulaisia. Niiden henkilöiden määrä, joiden työmarkkinatuesta kunnat maksavat pysyi vuonna 2009 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. (Taulukko 6.)