KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA 132/2014. Esfir Linna

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA 132/2014 Esfir Linna Keski-Suomen keskussairaalan nykydokumentointihanke

2 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA 132/2014 KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALAN NYKYDOKUMENTOINTIHANKE Esfir Linna Jyväskylä 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Julkaisuaika: Sivumäärä: 97 s. ISSN-L: tilaukset: KSSHP, Tieteellinen kirjasto puh. (014) ISSN: (painettu) elektronisena: ISSN: X (verkkojulkaisu) ISBN -13: (NID.) ISBN -13: (PDF)

3 TIIVISTELMÄSIVU Julkaisun nimi: Keski-Suomen keskussairaalan nykydokumentointihanke Tekijät: Esfir Linna Sivumäärä: Julkaisun luokitus: 97 s. alueelliset hoito-ohjelmat kehittämisprojektien loppuraportti selvitykset ja muut tutkimukset muut Tiivistelmäteksti: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo toteutti vuosina Keski- Suomen keskussairaalan nykydokumentointihankkeen, jossa dokumentoitiin koko keskussairaalan tilat ja toiminnot valokuvaamalla. Sairaanhoitopiirin museotoimikunnan ideoiman hankkeen taustalla vaikuttivat kokonaan uuden sairaalan suunnittelun käynnistyminen sekä keskussairaalan lähestyvä 60-vuotisjuhlavuosi Sairaanhoitopiirin hallituksen myöntämän rahoituksen turvin työpariksi palkattiin projektitutkija HuK Esfir Linna ja graafikko Jussi Jäppinen. Puolitoista vuotta kestänyt hanke toteutettiin tiiviinä projektitutkijan ja valokuvaajan työparityöskentelynä. Kuvaukset suoritettiin huomaamattomasti ja yksiköiden toimintaa häiritsemättä. Potilastilanteiden vuoksi kaikkia tiloja ei 100-prosenttisesti saatu kuvattua. Vaikka pääpaino oli tilojen kuvaamisessa, saatiin paikoin dokumentoitua myös toimintaa, tutkimustilanteita sekä henkilökuntaa työnsä äärellä. Kuvissa esiintyvät henkilöt täyttivät kirjallisen lupapaperin, jossa he määrittelivät oikeudet kuvan jatkokäytölle. Kuvaustilanteessa yhteyshenkilö esitteli yksikkönsä tilat ja kertoi taustatietoja toiminnasta, muutoista ja tiloista. Tiedot kirjattiin käsimuistiinpanoihin ja myöhemmin dokumentointikuvauspäiväkirjaan. Ne toimivat tukena, kun kuvat luetteloitiin sairaalamuseon Duo-kokoelmatietokantaan. Sisäkuvauspäiviä kertyi yhteensä noin 70 ja kuvattavia kohteita noin 100. Lisäksi ulkokuvia otettiin koko dokumentointihankkeen ajan. Hankkeen aikana kuvia kertyi yhteensä kappaletta. Loppuraporttiin on koottu tietoja keskussairaalan rakennuksista, tiloista ja toiminnoista dokumentointihetkellä. Raportti antaa tiiviin yleiskatsauksen siitä, millaista erikoissairaanhoitoa Keski-Suomen keskussairaala tarjosi dokumentointihetkellä vuosina ja millaisissa tiloissa toimittiin. Hanke on tiettävästi Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen kokonaisen laitoksen dokumentointi, jonka tuotteena syntynyt aineisto tarjoaa monenlaisia jatkokäyttömahdollisuuksia. Aineistosta on jo tuotettu keskussairaalan 60-vuotisjuhlakirja ja juhlanäyttely. Kuvat ovat jatkossa koko sairaanhoitopiirin käytettävissä.

4 Sisällysluettelo 1. Johdanto Ajatus Keski-Suomen keskussairaalan dokumentoinnista Dokumentointihankkeen loppuraportti Dokumentointihankkeen toteuttaminen Hankkeen toteuttajat ja aikataulu Hankkeen käynnistyminen ja eteneminen Keskussairaalan 60-vuotisjuhlakirjahanke osana nykydokumentointihanketta Keski-Suomen keskussairaala nykydokumentoinnin aikana: Keskussairaalanmäen rakennukset Keskussairaalan päärakennus Rakennus Tornitalot 3, 4 ja Rakennus Rakennus Sädesairaala (rakennus 15) Rakennus Rakennus Rakennus Rakennus Parakkirakennukset 20, 21B ja 21C Kruununtorni Pysäköintitalo P-sairaala Keski-Suomen keskussairaala nykydokumentoinnin aikana: Keskussairaalanmäen toimintoja Operatiivinen toimialue Kirurgian vastuualue Naistentaudit ja synnytykset Silmätaudit Korva-, nenä- ja kurkkutautien vastuualue Hammas-, suu- ja leukakirurgia Anestesia ja leikkaushoito Konservatiivinen toimialue Sisätaudit... 35

5 Lasten vastuualue Ihotaudit Syöpätaudit ja sädehoito Neurologian vastuualue Keuhkosairaudet Kuntoutustoiminnan vastuualue Psykiatrian toimialue Yleissairaalapsykiatria Nuorisopsykiatria Päivystyksen toimialue Päivystysalue Lääkinnällisten palvelujen toimialue Kuvantaminen Sairaala-apteekki Kliininen fysiologia Kliininen neurofysiologia Patologia Puhtauspalvelut Tukipalvelujen toimialue Talousosasto Henkilöstöratkaisut Tekninen huolto Materiaalitoimi Liikelaitokset Laboratorioliikelaitos KESLAB Ruokapalvelukeskus Caterina Pesula Osakeyhtiöt Sairaalakahviot Oy Keskushallinto Sairaanhoitopiirin toimisto Muut yksiköt, tilat ja toiminnot Perusterveydenhuollon yksikkö Potilaskertomusarkistot... 81

6 Puhelinkeskus Koulutusyksikkö Tietotekniikkatuki Sairaalamuseo Keskussairaalan laitoskirjasto Kuntosali Muuvi Hallintokäytävät Loppusanat Lähteet Liitteet... 87

7 4 1. Johdanto 1.1. Ajatus Keski-Suomen keskussairaalan dokumentoinnista Loppuvuodesta 2011 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin museotoimikunnassa heräsi ajatus Keski-Suomen keskussairaalan nykyisten tilojen ja toimintojen dokumentoinnista. Ajatuksen taustalla vaikuttivat Uusi sairaala -hankkeen käynnistyminen sekä sairaalan lähestyvä 60-vuotisjuhlavuosi Uusi sairaala -hankkeen myötä Keski-Suomeen on tarkoitus rakentaa kokonaan uusi keskussairaala, jolloin toiminta nykyisissä sairaalarakennuksissa tulee päättymään. Museotoimikunnan ideoimassa nykydokumentointihankkeessa tarkoituksena olikin dokumentoida sairaalan kaikki nykyiset tilat ja toiminnot nyt, kun ne vielä ovat entisellään. Samalla hanke kytkettiin sairaalan juhlavuoteen siten, että hankkeen myötä syntynyttä kuvamateriaalia voitaisiin käyttää sairaalan 60-vuotisjuhlakirjassa sekä juhlavuoden kunniaksi toteutettavissa posteri- ja verkkonäyttelyissä. Museotoimikunta valmisteli huhtikuussa 2012 puheenjohtajansa Jukka-Pekka Mecklinin sekä museoamanuenssi Susanna Terhon johdolla sairaanhoitopiirin hallitukselle esityksen nykydokumentointihankkeen käynnistämiseksi (ks. liite 1). Esityksen laatimista edelsi hankkeen toteutustavan suunnittelu sekä aineiston käyttömahdollisuuksien ideointi museotoimikunnan kokouksessa maaliskuussa Museotoimikunta kaavaili dokumentointikuvausten toteuttajaksi graafikko Jussi Jäppistä, jonka kanssa tehtiin sairaalan tilojen katselmus Katselmuksen jälkeen Jäppinen arvioi kuvausten vaatimaa työmäärää ja teki sen pohjalta tarjouksen museotoimikunnan pyynnöstä. Museotoimikunnan laatimassa esityksessä todettiin, että Dokumentointihankkeen tarkoituksena on valokuvaamalla ja haastattelemalla dokumentoida keskussairaalan tilat ja toiminnot nyt kun ne vielä ovat entisellään. Tavoitteena on kuvata paitsi tiloja, myös ihmisiä työnsä äärellä sekä mahdollisuuksien mukaan myös potilaita. Aineisto tallennetaan sairaalamuseon tietokantaan. Dokumentointikuvauksen vaativuuden vuoksi työhön on palkattava ammattikuvaaja ja hänelle apulaiseksi museoammatillinen projektityöntekijä, sillä vakituinen museoamanuenssi on täystyöllistetty muiden museohankkeiden kanssa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus myönsi kokouksessaan museotoimikunnan esityksen pohjalta rahoituksen keskussairaalan tilojen ja toimintojen dokumentointihankkeelle. Kustannusarvio oli noin euroa sisältäen projektitutkijan 11 kuukauden palkan, museoamanuenssin yhden kuukauden palkan, valokuvaajan palveluiden oston, posterinäyttelyn taitto- ja painokulut sekä juhlakirjan graafisen toteutuksen Dokumentointihankkeen loppuraportti Keskussairaalan dokumentointihankkeen loppuraportin luvussa 2 käydään läpi dokumentointihankkeen toteuttamisen käytännön vaiheita, kuten aikataulutusta ja työn etenemistä. Luvuissa 3 ja 4 esitellään luettelomaisesti niitä Keski-Suomen keskussairaalan tiloja ja toimintoja, jotka dokumentoitiin nykydokumentointihankkeen aikana. Luvun pääajatus on kirjata ylös hankkeen aikana kerty-

8 5 neitä tietoja mahdollista tulevaa käyttöä varten. Samoja tietoja on kirjattu myös Duo-tietokantaan dokumentointikuvien luetteloinnin yhteydessä. Luvussa 3 luodaan lyhyt silmäys Keskussairaalanmäen rakennuksiin. Luvussa 4 käydään läpi keskussairaalan toimintoja ja yksikköjä pääasiassa toimialueittain. Yksiköiden toiminta on kuvattu lyhyesti dokumentointihetken ajankohdalta. Lisäksi kuvausten yhteyteen on liitetty sekalaisia taustatietoja, jotka dokumentointihankkeen aikana ovat kustakin yksiköstä nousseet esiin. Taustatietojen pääpaino on tilojen muutoksissa. Luettelomaisuuden vuoksi luku sisältää paikoin toistoa. Tietoja eri osastojen ja yksikköjen toiminnasta ja menneistä vaiheista on saatu dokumentointihankkeen aikana keskussairaalan henkilökunnalta, sairaanhoitopiirin internet-sivuilta, henkilöstölehdistä ja toimintakertomuksista, keskussairaalan historiikeista sekä muista suullisista tai kirjallisista lähteistä. Kaikki loppuraportissa käytetyt kuvat on ottanut graafikko Jussi Jäppinen dokumentointihankkeen aikana.

9 6 2. Dokumentointihankkeen toteuttaminen 2.1. Hankkeen toteuttajat ja aikataulu Kuvaajaksi dokumentointihankkeeseen palkattiin museotoimikunnan esityksen mukaisesti graafikko Jussi Jäppinen ja hankkeen vetäjäksi projektitutkija-nimikkeellä HuK Esfir Linna. Dokumentointi aloitettiin kuitenkin jo toukokuussa 2012 ennen rahoituksen varmistumista, koska väistötiloihin muuttamassa olleet synnytysvastaanotto, synnytyssalit, vastasyntyneiden teho-osasto sekä hammas-, suu- ja leukakirurgian poliklinikka haluttiin kuvata vielä vanhoissa tiloissaan ennen muuttoa. Nämä kuvaukset toteutettiin amanuenssi Susanna Terhon sekä Jussi Jäppisen voimin. Lisäksi kesän 2012 aikana otettiin suuri osa sairaala-alueen ja - rakennusten ulkokuvista lähtien projektin vetovastuun otti projektitutkija Esfir Linna. Nykydokumentointihankkeen piti alkuperäisen aikataulun mukaisesti valmistua kesäkuun 2013 loppuun mennessä. Keväällä 2013 alkoi kuitenkin näyttää selvältä, että hankkeen myötä syntyvä valokuva-aineisto on kasvamassa alkuperäistä arviota suuremmaksi, eikä kyseistä laajaa kuvamateriaalia ole siten mahdollista ehtiä luetteloida asianmukaisesti sairaalamuseon tietokantaan tuon ajan puitteissa. Niinpä museotoimikunta valmisteli sairaanhoitopiirin hallitukselle anomuksen, jossa hankkeen projektitutkijalle esitettiin neljän kuukauden jatkoa valokuvien luetteloinnin loppuunsaattamiseksi. Samalla projektitutkijalle anottiin lisäksi kolme työkuukautta keskussairaalan 60-vuotisjuhlakirjan kuvatoimitustyöhön. Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi anomuksen kokouksessaan (ks. liite 2). Dokumentointihankkeen loppuunsaattamiseen myönnettiin neljä lisäkuukautta, jotka merkittiin dokumentointihankkeen budjetin ylitykseksi. Juhlakirjan kuvatoimitukseen myönnettiin kolme työkuukautta, joiden palkkakustannukset varattiin sairaalan 60- vuotisjuhlatoimikunnan budjettiin. Näin projektitutkija Esfir Linnan työsuhdetta jatkettiin yhteensä seitsemällä kuukaudella tammikuun 2014 loppuun saakka. Tammikuussa 2014 projektitutkijan työsuhdetta jatkettiin vielä kolmella viikolla, jotta luettelointityö saataisiin varmasti päätökseen. Tällä kertaa rahat palkkausta varten otettiin sairaalamuseon omasta budjetista. Työsuhde allekirjoitettiin kestämään asti Hankkeen käynnistyminen ja eteneminen Keskussairaalan nykydokumentointihankkeen alkajaisiksi määriteltiin valokuvien käyttölupa-asiat elokuussa Linjaus oli, että jos henkilö tulee valokuvaan tunnistettavasti, hänen tulee täyttää kirjallinen lomake, jossa hän määrittelee kuvalle käyttöoikeudet, eli missä yhteydessä kuvaa saa käyttää ja saako kuvattavan nimen mainita kuvan käytön yhteydessä. Museoamanuenssi muotoili erityiset valokuvien käyttölupalomakkeet hankkeen tarpeita varten. Lomakkeita tehtiin kaksi eri versiota: yksi henkilökuntaa varten, toinen potilaita ja omaisia varten (ks. liitteet 3 ja 4). Projektitutkija otti sairaanhoitopiirin silloisen kiinteistöpäällikön Jari Ilveksen suosituksesta yhteyttä rakennuspiirtäjä Jari Jussilaan ja pyysi tätä yhteyshenkilökseen sairaalan tiloihin liittyvissä asioissa. Jussila toimitti sairaalamuseolle keskussairaalan rakennusten pohjapiirustukset niin paperi- kuin sähköisinäkin versioina. Lisäksi Jussila informoi hankkeen kuluessa projektitutkijaa tulevista remonteista ja muista tiloihin liittyvistä

10 7 asioista. Pohjapiirustuksia käytettiin luetteloinnin apuna, ja ne auttoivat muutenkin hahmottamaan sairaalan tiloja dokumentointihankkeen aikana. Projektitutkija ja hankkeen valokuvaaja Jussi Jäppinen sopivat ensimmäisessä yhteisessä tapaamisessaan alustavasta kuvaussuunnitelmasta ja linjasivat aikatauluja. Dokumentointikuvaukset käynnistyivät todenteolla jo heti elokuussa Hanke toteutettiin työparityöskentelynä siten, että projektitutkija Esfir Linna ja valokuvaaja Jussi Jäppinen toimivat tiiviissä yhteistyössä. Projektitutkija hoiti kuvausten sopimiset, aikataulutukset sekä muut käytännön asiat, valokuvaaja puolestaan varsinaisen kuvaamisen. Kuvauksia suoritettiin noin kaksi kertaa viikossa, yleensä 1-2 kohdetta kerrallaan. Kuvaukset toteutettiin siten, että projektitutkija oli ensin yhteyksissä puhelimitse tai sähköpostitse kuvattavan yksikön esimieheen tai muuhun yhteyshenkilöön, usein osastonhoitajaan, ja sopi tämän kanssa kuvausajankohdasta ja tilojen esittelystä. Samalla projektitutkija pyysi yhteyshenkilöä informoimaan yksikön henkilökuntaa kuvauksesta etukäteen, jotta se ei tulisi yllätyksenä. Kuvaukset etenivät seuraavalla kaavalla: kuvauskohteessa yhteyshenkilö esitteli tilat ja kertoi niistä taustatietoja, valokuvaaja kuvasi ja projektitutkija kirjoitti sitä mukaa käsimuistiinpanoja kuvatuista tiloista. Muistiinpanoihin pyrittiin kirjaamaan sekä tilojen sijaintitiedot, käyttötarkoitukset että muut mahdolliset tiedot. Jokainen kuvattava yksikkö pyrittiin kuvaamaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, eli tilat kierrettiin ja kuvattiin huone huoneelta. Potilaiden kuvaamista pyrittiin kuitenkin välttämään, joten meneillään olleiden potilastilanteiden vuoksi useita huoneita jouduttiin jättämään kuvaamatta, tai sitten niitä palattiin kuvaamaan myöhemmin, kun potilastilanne oli jo ohi. Yleensä ottaen kuvaukset pyrittiin suorittamaan aina mahdollisimman huomaamattomasti ja yksiköiden toimintaa liikaa häiritsemättä. Vastaanotto eri yksiköissä oli yleensä positiivista ja henkilökunta oli tietoinen siitä, että kuvattavaksi ei ole pakko suostua. Pääpaino dokumentoinnissa oli tilojen kuvaaminen, mutta hankkeen puitteissa saatiin varsin hyvin dokumentoitua myös toimintaa, kuten tutkimus- ja potilastilanteita sekä ylipäätään henkilökuntaa työnsä äärellä. Kunkin kuvauskohteen jälkeen projektitutkija kirjoitti käsimuistiinpanonsa puhtaaksi ja muodosti niistä varsinaisen dokumentointipäiväkirjan. Kuvaaja käsitteli kuvat ja toimitti ne CD- tai DVD-levyllä projektitutkijalle, joka kuvien pohjalta muokkasi vielä erityisen kuvauspäiväkirjan luettelointityötä helpottamaan. Tämän jälkeen kuvat luetteloitiin sairaalamuseon käyttämään Duo-tietokantaan. Sisäkuvauskohteiden suhteen kuvauspäiviä kertyi yhteensä noin 70 ja kuvattavia kohteita noin 100. Lisäksi ulkokuvia otettiin koko dokumentointihankkeen ajan. Hankkeen aikana kuvia kertyi yhteensä kappaletta. Näistä kuvista on luetteloitu tietokantaan kuvaa. Luetteloitujen kuvien ja kokonaiskuvamäärän ero selittyy muun muassa sillä, että panoraamakuvien suhteen noudatettiin periaatetta, että panoraamakuvan osia ei erikseen luetteloida. Kaikki kuvat, myös panoraamien osat, löytyvät kuitenkin paitsi CD-/DVD-levyiltä (yhteensä 77 levyä) myös palvelimelta, jonne kuvat on järjestetty yksiköiden ja kuvauskohteiden mukaan. Palvelimella olevat kuvat on nimetty luetteloin-

11 8 tinumeroidensa mukaisesti. CD- ja DVD-levyjä säilytetään sairaalamuseon toimistossa. Lista dokumentointihankkeen kuvauspäivistä ja kuvauskohteista löytyy liitteestä 5. Dokumentointi- ja kuvauspäiväkirjat on tulostettu ja järjestetty omiin kansioihinsa sairaalamuseon toimistoon. Samaiset päiväkirjat löytyvät myös tiedostomuodossa sairaalamuseon ulkoiselta kovalevyltä. Käyttölupalomakkeita kertyi yhden ison mapillisen verran. Lomakkeet jaettiin kuvattaville henkilöille kuvausten yhteydessä ja he täyttivät ne yleensä heti. Joskus kuvaustilanteet olivat sellaisia, että käyttölupalomaketta ei ollut mahdollista antaa täytettäväksi siinä hetkessä. Tällöin projektitutkija lähetti lomakepohjan kuvausten jälkeen yksikköön sähköisesti ja pyysi täyttämään lomakkeet ja toimittamaan ne sairaalamuseolle sisäpostilla. Jälkeenpäin tapahtuneista kuvalomakepyynnöistä huolimatta valokuva-aineistossa on myös sellaisia kuvia, joissa esiintyy tunnistettavasti henkilöitä, jotka eivät ole kuitenkaan täyttäneet käyttölupalomakkeita. Tällaisissa tapauksissa kuvaa käytettäessä tunnistettavasti näkyvät henkilöt voi rajata kuvasta pois tai heidän kasvonsa voi sumentaa. Kuvien luettelointitietoihin on sanallisen kuvauksen yhteyteen kirjattu aina myös käyttölupatiedot. Varsinaiset käyttölupalomakkeet on taltioitu erilliseen kansioon kuvissa esiintyvien henkilöiden nimien mukaisesti aakkosjärjestykseen Keskussairaalan 60-vuotisjuhlakirjahanke osana nykydokumentointihanketta Keskussairaalan 60-vuotisjuhlakirjahanke oli alusta asti kytköksissä nykydokumentointihankkeen kanssa. Jo dokumentointihankkeen käynnistämisen esitysvaiheessa dokumentointikuvia kaavailtiin juhlakirjan pääasialliseksi rungoksi. Kirjahanketta varten muodostettiin keväällä 2013 juhlakirjatyöryhmä, johon kuuluivat museotoimikunnan puheenjohtaja, professori Jukka-Pekka Mecklin, yritys- ja laitosmuseoamanuenssi Susanna Terho, valokuvaaja Jussi Jäppinen, projektitutkija Esfir Linna, Keski-Suomen museon museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen, entinen sairaanhoitopiirin johtaja Timo Kunttu sekä aikaisempi museotoimikunnan puheenjohtaja, lääketieteen lisensiaatti Jorma Anttinen. Runsaan kuvamateriaalin lisäksi työryhmä tuotti kirjaan viisi artikkelia. Nykydokumentointikuvia esiintyy läpi kirjan. Keskussairaalan 60-vuotisjuhlakirja julkistetaan 1. huhtikuuta eli keskussairaalan virallisena syntymäpäivänä. Kirjaa tullaan myöhemmin jakamaan koko sairaalan henkilökunnalle.

12 9 3. Keski-Suomen keskussairaala nykydokumentoinnin aikana: Keskussairaalanmäen rakennukset 3.1. Keskussairaalan päärakennus Keskussairaalan päärakennus koostuu useista eri aikakausina rakennetuista rakennusosista. Alkuperäistä, vuonna 1954 valmistunutta rakennusta ovat A1-, A2-, B-, C- ja D1-osat. Alkuperäiseen päärakennukseen kuulunut poliklinikkasiipi purettiin vuonna 2006 ja E-siipi eli keittiö- ja ruokalasiipi syksyllä Keskussairaalan päärakennuksen ensimmäinen laajennusvaihe valmistui vuonna Laajennusosa käsittää G-, H-, I-, J- ja K-osat. Toinen laajennusvaihe valmistui vuonna 1990 pitäen sisällään L-osan sekä M-osan kaksi ensimmäistä kerrosta. Niin sanottu 3A-laajennusvaihe eli M-osan korotus valmistui vuonna Blaajennusvaihe eli D-siiven alimpia kerroksia laajentaneen D2-osan rakentaminen valmistui vuonna Neljäs laajennusvaihe eli N-osa valmistui vuonna Samalla rakennettiin yhdyskäytävä keskussairaalan päärakennuksesta sädesairaalaan. Viidenteen laajennusvaiheeseen kuuluva F-osa eli päivystyssiipi valmistui alkuvuodesta Viimeisimmät päärakennuksen yhteyteen rakennetut laajennukset ovat kesällä 2012 valmistunut moduulisairaala (rakennus 22) sekä päivystyssiiven jatkeeksi loppuvuodesta 2013 valmistunut F2-osa (Väistö 3). Keskussairaalan päärakennuksen ja sädesairaalan pohjakuva.

13 10 E-siipi (vanha keittiö- ja ruokalasiipi) Kun E-siipi kuvattiin , odotti se vielä purkulupaa. Tarkoitus oli purkaa siipi syksyn aikana ja aloittaa sen jälkeen välittömästi uuden väistörakennuksen, Väistö 3:n, rakentaminen. Väistö 3 oli suunniteltu rakennettavaksi päivystysyksikön eli F-osan jatkeeksi, mikä edellytti E-siiven purkamista. Syyskuussa E-siiven purkaminen käynnistyi ja pian sen jälkeen alkoi Väistö 3:n rakennustyömaan pystytys. Väistö 3 (F2-osa) valmistui loppuvuodesta Alkuvuodesta 2014 tiloissa aloittivat toimintansa Kinkomaalta muuttanut kuntoutusosasto 27 ( ) sekä konservatiivinen päiväsairaala (sisätaudit, syöpätaudit ja keuhkosairaudet) ja keuhkosairauksien ja reumatautien poliklinikat ( ). Kolmekerroksinen E-siipi oli osa alkuperäistä keskussairaalarakennusta. Sairaalan ruokahuolto sijaitsi E-siivessä. Ylimmässä kerroksessa sijaitsivat ruoka- ja juhlasali, pari pienempää ruokasalia, astianpesu, tiskaus sekä vaatetilat. Ruokasalissa oli erikoisuutena 1950-luvulla vielä harvinainen tarjoilupöytä, joka mahdollisti itsepalvelun muodossa tapahtuvan ruokailun. Erillisen juhlasalin puuttuessa ruokala toimi myös juhla- ja koko- E-siipi elokuussa Takana kohoaa korkea D1-osa. ustilana. Keskimmäisessä kerroksessa sijaitsi pääkeittiö. Lisäksi siellä sijaitsivat kylmäkeittiö, maitohuone, jäähdytys, valmistus, perkaus, kanttiinipesu, kanttiinivarasto, vastaanotto ja vaunuhalli. Pohjakerroksessa sijaitsivat leipomo, perkaushuone, jäähdytyshuoneet, hissikonehuoneet, varastot, jätehuone, pesu- ja pukuhuoneet. Pohjakerroksesta oli lisäksi pääsy peruna- ja juurikasvarastoon. Vähitellen ruokahuollon tilat alkoivat käydä vanhanaikaisiksi. Sijainti kolmessa kerroksessa esti uusien tekniikoiden hyödyntämisen ruoan valmistuksessa, käsittelyssä, säilytyksessä ja jakelussa. Pitkäaikainen toive uusista tiloista toteutui vuonna 2002, kun sairaalan neljänteen laajennusvaiheeseen kuuluva N-osa valmistui keskussairaalan ja sädesairaalan väliseen rinteeseen. Uusi ruokapalvelukeskus Caterina sijoittui N-osan kahteen kerrokseen. Toiminta uusissa tiloissa käynnistyi kesäkuun alussa. Samalla ruokapalvelukeskuksesta tuli sairaanhoitopiirin omistama kunnallinen liikelaitos. Vanhat E-siiven tilat olivat niin huonokuntoiset ja vaikeasti muuhun käyttöön muutettavissa, että niitä ei kannattanut enää ruveta peruskorjaamaan. Ruokahuollon muuton jälkeen E-siipi toimi varasto- ja pukuhuonetiloina sekä rakennusmiesten ja urakoitsijoiden sosiaali- ja toimistotiloina aina purkamiseensa asti. Esimerkiksi F-osan rakentamisen aikoihin E-siivessä sijaitsi työmaatoimisto.

14 11 Dokumentoinnin aikaan elokuussa 2012 E-siiven alimmassa kerroksessa ei enää kaikissa tiloissa ollut sähköjä päällä. Kerroksessa oli vielä käytössä olevia hoitohenkilökunnan sosiaalitiloja pukukaappeineen sekä yhdyskäytävä sairaalan D1-osaan. Keskimmäinen kerros toimi varastotilana ja se oli täynnä sekalaista tavaraa. Myös ylin kerros oli pääasiassa varastokäytössä. Moduulisairaala (rakennus 22) Sairaalan päärakennuksen B- ja C-siipien viereen kohosi maaliskuussa 2012 niin sanottu moduulisairaala, jonka perusrunko pystytettiin seitsemässä työpäivässä saksalaisen Cadolton valmistamista moduuleista. Tehdasvalmisteisista tilaelementeistä koottua rakennusta ei ole aikaisemmin Suomessa käytetty erikoissairaanhoidossa. Moduulisairaalaan sijoittuivat synnytysvastaanotto, synnytyssalit ja vastasyntyneiden teho-osasto. Sairaanhoitopiiri joutui turvautumaan nopealla aikataululla toteutettuun rakennusratkaisuun, koska Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto oli asettanut synnytysosaston käyttökieltoon sisäilmaongelmien vuoksi. Käyttökielto ei koskenut vastasyntyneiden teho-osastoa, mutta sielläkin oli kärsitty huonosta sisäilmasta ja tehty aiemmin remontteja tilanteen helpottamiseksi. Vastasyntyneiden tehoosaston muutto synnytysosaston perässä uusiin tiloihin ratkaisi samalla pitkään vaivanneet tilaongelmat vanhat, ahtaat tilat vaihtuivat uusiin ja käytännöllisiin. Myös sujuvan yhteistyön kannalta on hyvä, että synnytysosasto ja vastasyntyneiden teho-osasto sijaitsevat jatkossakin lähellä toisiaan. Moduulisairaalan kahden kerroksen yhteispinta-ala on hieman yli neliömetriä. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat synnytysvastaanotto, raskaana olevien päivystys ja vastasyntyneiden teho-osasto. Toisessa kerroksessa sijaitsevat synnytyssalit. Toisesta kerroksesta on yhdyskäytävä päärakennuksen puolelle. Synnytysvastaanotto ja synnytyssalit muuttivat moduulisairaalaan , vastasyntyneiden teho-osasto F2-osa (Väistö 3) F2-osan eli Väistö 3:n rakentaminen alkoi syksyllä Työmaan tieltä purettiin syksyllä 2012 päärakennuksen E-osa eli sairaalan vanha ruokalasiipi. F2-osa valmistui loppuvuodesta Rakennuksen 0- kerrokseen sijoittui sädesairaalasta muuttanut keuhkotautien poliklinikka, 1. kerrokseen konservatiivinen päiväsairaala (sisätaudit, syöpätaudit ja keuhkosairaudet) sekä reumatautien poliklinikka ja 2. kerrokseen Kinkomaalta muuttanut kuntoutusosasto 27. Kuntoutusosasto aloitti toimintansa uusissa tiloissa ja konservatiivinen päiväsairaala sekä keuhkosairauksien ja reumatautien poliklinikat Rakennus 2 Tilanne dokumentointihetkellä syksyllä 2012 Rakennus 2:ssa sijaitsevat pesula ja lämpökeskus sekä kiinteistötekniikan ja LVI- ja konetekniikan tiloja. Rakennuksen alkuperäinen osa ja siihen kuuluva piippu ovat vuodelta Rakennusta on laajennettu vuosina 1991, 2002 ja 2010.

15 12 Rakennuksen 1. kerroksessa sijaitsevat pesulan likapyykkipuoli sekä LVI- ja konetekniikan korjaamotila ja ilmastointityöntekijöiden työhuone. Myös LVI- ja konetekniikan sosiaalitila ja pukuhuone sijaitsivat aiemmin tässä kerroksessa. Sisäilmaongelmien vuoksi tilat siirtyivät ensin rakennus 8:aan ja syksyllä 2013 rakennus 5:n 3. kerrokseen. Kerroksessa sijaitsee myös rakennuksen sähköpääkeskus. Rakennuksen 0-kerroksessa sijaitsevat pesulan puhdaspyykkipuoli sekä kiinteistötekniikan puusepänverstas, konesali, kalusteiden kasaustila, maalaushuone, varastotilat, toimisto, jossa otetaan tilaukset vastaan, sekä taukotila. Rakennuksen 00-kerroksessa sijaitsevat pesulan johtajan ja sihteerin toimistotilat, pesuainehuone, taukotiloja sekä lämpökeskus/kattilahuone. Rakennuksen 000-kerroksessa sijaitsee vielä lämpökeskuksen tiloja. Kerroksessa on kone, jolla lämmitetään raskasöljy 70 asteeseen. Kerroksessa ovat ennen sijainneet lämmityskattilat sekä myös polttouuni, jossa poltettiin mm. istukat, amputoidut raajat ym. Kerroksessa on sijainnut ennen myös kompressorihuone. Rakennus 2 piippuineen Tornitalot 3, 4 ja 5 Tilanne dokumentointihetkellä Rakennus 3 Rakennus 3:n ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee tekninen toimisto sekä kiinteistötekniikan ja LVI- ja konetekniikan toimistoja. Toisessa kerroksessa sijaitsee kiinteistö-, sähkö- ja turvallisuustekniikan toimistoja. Kolmannessa kerroksessa sijaitsee sairaanhoitopiirin henkilöstöyksikön palkanlaskenta- ja palvelussuhdeasioita sekä eläkeasioita hoitavia toimistoja. Henkilöstöyksikön palkkasihteerit auttavat henkilöstöä palkkaus-, eläke- sekä tapaturma- ja sairausvakuutusasioissa. Neljännessä kerroksessa sijaitsee sairaanhoitopiirin henkilöstöyksikön palvelussuhdeasioita sekä eläke-, tapaturma- ja sairausvakuutusasioita hoitavia toimistoja. Viidennessä kerroksessa sijaitsee materiaalitoimen hankintatoimisto. Kuudennessa kerroksessa on työsuojeluvaltuutettujen ja pääluottamusmiesten toimistoja. Seitsemäs kerros on tyhjillään lukuun ottamatta yhtä huonetta, jossa työskentelee potilasasiamies. Kerroksessa on aiemmin työskennellyt ilmeisesti tietotekniikan ihmisiä. Kahdeksannessa kerroksessa sijaitsee koulutusyksikön hallinnoima atk-luokkatila. Lisäksi rakennus 3:n kivijalassa sijaitsee arkistotila, jossa säilytetään rakennus- ja remonttipiirustuksia ym. Tilaan on ulkoa oma sisäänkäynti.

16 13 Rakennus 4 Rakennus 4:n ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee geriatrian poliklinikka. Geriatrian poliklinikalla tutkitaan ikääntyneiden ihmisten sairauksia. Keskeisenä alueena on yli 65-vuotiaiden potilaiden muistihäiriöiden selvittely ja hoito. Poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan myös lonkkamurtuman sairastaneita potilaita, jolloin tarkoituksena on uusien lonkkamurtumien estäminen. Erilaiset lääkitysongelmat, moniongelmaisuus ja toimintakyvyn heikentyminen ovat myös geriatrian poliklinikalle lähettämisen aiheita. Geriatrian poliklinikalla toimivat geriatrian ja neurologian muistipoliklinikat. Geriatrian poliklinikka muutti yhdessä kuntoutustutkimuspoliklinikan kanssa Kinkomaalta keskussairaalalle rakennus 4:ään heinäkuussa Toisessa kerroksessa sijaitsee kuntoutustutkimuspoliklinikka. Kuntoutustutkimuspoliklinikalla tehdään kuntoutuksen ja neurologian erikoisalojen potilaille kuntoutustutkimuksia sekä työ- ja toimintakykyarviointeja. Poliklinikan yhteydessä toimivat myös selkäydinvammapoliklinikka sekä työlääketieteen poliklinikka, jossa hoidetaan ammatista johtuvaa työkyvyttömyyttä ym. Kolmannessa kerroksessa sijaitsee kuntoutustoiminnan toimistoja sekä neuropsykologian tiloja. Neljännessä ja viidennessä kerroksessa sijaitsee Työterveys Aalto, joka on Jyväskylän kaupungin omistama liikelaitos. Työterveys Aalto tarjoaa työterveyshuoltopalveluja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölle. Sairaanhoitopiirin työterveyshuolto fuusioitui liikelaitoksena toimineeseen Jyväskylän Seudun Työterveyteen Näin työterveyshuolto sairaanhoitopiirin omana toimintana lakkasi. Kuudennessa kerroksessa sijaitsee työsuojeluvaltuutetun, potilasasiamiehen, Kunto ry:n ja projektityöntekijöiden toimistoja. Seitsemäs kerros on tyhjillään, eikä siellä ole toimintaa. Kerroksessa on aiemmin ollut muun muassa lasten toimintaterapiaa sekä terveyden edistämisen ja prevention toimistoja. Kahdeksannessa kerroksessa sijaitsee koulutusyksikön hallinnoima atk-luokkatila. Rakennus 5 Rakennus 5:n 0-kerroksessa sijaitsee sairaalahuoltajien tiloja sekä psykiatrian hallinnoima koulutustila. Ensimmäinen ja toinen kerros ovat tyhjillään. Myös kolmas kerros on pääosin tyhjillään, mutta ilmeisesti kerroksen taukotila on kuitenkin ollut sairaalahuoltajien käytössä. (Syksyllä 2013 kerrokseen muuttivat LVI- ja konetekniikan taukotilat.) Neljännessä kerroksessa on Tietotaitopajan ja asiantuntijalääkärin toimistot sekä hankkeelaisten ja projektityöntekijöiden työhuoneita. Viidennessä kerroksessa sijaitsee tietojärjestelmälääkärin työhuone. Lisäksi kerroksessa toimii Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen ja aarreosaamiskeskuksen väkeä. Kuudennessa ja seitsemännessä kerroksessa sijaitsevat kuntoutuksen ohjauksen tilat. Kuntoutusohjaus on vammaisen tai pitkäaikaissairaan ja hänen perheensä tai muun lähiyhteisönsä tukemista, ohjausta ja neuvontaa. Tavoitteena on hoidon ja kuntoutumisen vaikuttavuuden tukeminen henkilön omassa elinympäristössä. Keskussairaalaan perustettiin lääkinnällisen kuntoutuksen yksikkö Yksikön tehtävänä oli kuntoutuksen suunnittelu, koordinointi, koulutus ja seuranta.

17 14 Kahdeksas kerros on tyhjillään, eikä siellä ole toimintaa. Kerroksessa on viimeksi ollut lastenneurologian päiväsairaalan tiloja. Yhdeksännessä kerroksessa sijaitsee sairaalamuseon toimisto sekä JHL:n, Jytyn, SuPerin ja Tehyn luottamusmiesten toimistoja. Kymmenennessä kerroksessa sijaitsee koulutusyksikön hallinnoima atk-luokkatila. Sairaala-alueen etelärinteellä sijaitsevat kolme tornitaloa rakennettiin alun perin hoito- ja apuhenkilökunnan asuntorakennuksiksi. Tornitalojen lisäksi rakennettiin myös ylilääkäreiden rivitalo, alilääkäreiden kerrostalo sekä tekniselle henkilökunnalle oma asuintalo. Alkuperäinen rakennussuunnitelma käsitti neljä seitsemänkerroksista tornitaloa, joista vain kaksi toteutui suunnitellusti. Kolmas tornitalo rakennettiin lopulta 9-kerroksiseksi korotettuna. Apulaislääkäreille kaavailtu asuinrakennus jäi rakentamatta, mikä hankaloitti huomattavasti lääkäreiden saantia. Jyväskyläs- Tornitalot 3, 4 ja 5. sä oli 1950-luvulla niin vaikea asuntopula, että ilman valmiita asuntoja henkilökuntaa olisi ollut vaikea saada. Keskussairaalan yhteyteen rakennetut asunnot kattoivat noin kaksi kolmasosaa sairaalan henkilökunnan asuntojen tarpeesta. Keskussairaalan eri henkilöstöryhmiä varten rakennettiin erikokoisia asuntoja. Pienasunnot oli tarkoitettu yksinasuville, suuremmat perheellisille. Hoito- ja apuhenkilökuntaa varten oli varattu yhteensä kahdeksan kaksiota ja 188 yksiötä. Ne sijaitsivat tornitaloissa, joissa oli yhteiset seurusteluhallit aputiloineen kattokerroksessa sekä saunat, urheiluvälinesuojat ja säilytystilat sisääntulotasossa. Asuntojen sijoittelussa ja kalustamisessa noudatettiin hierarkiaa siten, että sairaanhoitajien asunnot olivat paremmin varusteltuja kuin apuhenkilökunnan. Keskussairaalan ahtaus ja tilanpuuteongelmat johtivat siihen, että asuinkäyttöön suunniteltuja tiloja ryhdyttiin vähitellen muuttamaan ensin toimistotiloiksi ja 1970-luvun lopulta lähtien myös potilaiden tutkimus- ja hoitotiloiksi. Tornitalot saneerattiin useassa vaiheessa 1990-luvulla. Saneerausten myötä entiset asuinrakennukset ovat muuttuneet käytännössä täysin alkuperäisestä asustaan. Nykyään valtaosa tiloista on toimistokäytössä.

18 Rakennus 6 Tilanne dokumentointihetkellä Rakennus 6:ssa toimivat sairaanhoitopiirin keskushallintoon kuuluva sairaanhoitopiirin toimisto sekä talousosasto. Sairaanhoitopiirin toimiston tehtäväalueita ovat sairaanhoitopiirin johtaminen, sairaanhoitotoiminnan ja hoitotyön johtaminen, hallituksen tarkastuslautakunnan ja valtuuston asioiden valmistelu ja täytäntöönpano, kehittämis- ja suunnittelutehtävät, tietotuotanto, viestintä ja tiedotus (Ksshp Sanomat -henkilöstölehti, Ksshp -sidosryhmälehti, internet), hallinnollinen arkistointi, säännöt, säädökset ja sopimukset, koulutus sekä terveyden edistäminen ja potilasasiamiestoiminta. Kaikilla tehtäväalueillaan sairaanhoitopiirin toimiston henkilökunta tarjoaa asiantuntijapalvelujaan sairaanhoitopiirin henkilöstölle, luottamushenkilöille ja yhteistyötahoille sekä alueen väestölle. Talousosasto huolehtii rahoituksesta, rahaliikenteestä ja kirjanpidosta sekä laskutuksesta. Se tuottaa johtamista ja päätöksentekoa tukevia suunnittelu- ja seurantatietoja sekä muita yleishallinnon palveluja. Talousosasto vastaa laskentatoimesta, talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluprosessista sekä seurantatietojen raportoinnista. Rakennus 6 on rakennettu vuosina ylilääkärien ja talouspäällikön asunnoiksi. Rakennuksen kellarissa oli asuntoaikaan saunaosastot. Hammas-, suu- ja leukakirurgian poliklinikka muutti syksyllä 2012 rakennus 6:sta (sisäänkäynti 6/8) 21Bparakkiin. Poliklinikan entiset tilat remontoitiin ja niihin muutti Uusi sairaala -hankkeen tiimi 21Cparakista Rakennus 8 Tilanne dokumentointihetkellä Rakennuksessa on A- ja B-raput. Sairaalalla on toimintaa rakennuksen A-rapussa. Siellä 1. kerroksessa sijaitsevat LVI- ja konetekniikan tauko- ja pukuhuonetilat (muuttivat sittemmin syksyllä 2013 rakennus 5:n 3. kerrokseen) sekä kiinteistön sivuvalvomo, joka koskee koko sairaalaa, myös sädesairaalaa ja Kangasvuorta. Valvomossa tarkkaillaan jääkaappeja, pumppuja, suodattimia sekä kaikkea muuta tärkeää, minkä ongelmat pitää havaita heti. Valvomoon tulevat muun muassa kaasuhälytykset. Nykyään hälytykset tulevat puhelimeen, eli valvomossa ei tarvitse olla ketään. Tekniikka on siinä määrin kehittynyt, että tekstiviestitse voi jopa saada tiedon, missä tarkalleen ottaen on ongelma. A-rapun 2. kerroksessa sijaitsee LVI- ja konetekniikan työnjohtajien työhuoneita sekä palaveritila. B-rapun tilat eivät ole sairaalan varsinaisessa käytössä. Tiloja käyttävät sopimusurakoitsijat toimisto- ja sosiaalitiloinaan. Tällaisia sopimusurakoitsijoita ovat olleet muun muassa Rakennustoimisto Alonen Oy sekä Are Oy.

19 16 Rakennus 8 on valmistunut vuonna Sitä on kutsuttu aikoinaan myös K-taloksi. Rakennus on toiminut alun perin teknisen henkilökunnan asuintalona. Asunnoissa on asunut muun muassa lämmittäjiä ja konepäälliköitä. Rakennuksen A-rapussa on ainakin jossain vaiheessa 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä sijainnut lastenneurologian poliklinikkatoimintaa. B-rapussa sijaitsi vuosina sairaalamuseon toimisto, luottamusmiesten toimistoja sekä hanketyöläisten ja hygieniahoitajan työhuoneet Sädesairaala (rakennus 15) Tilanne dokumentointihankkeen alussa Sädesairaala koostuu H-, T- ja O- osista. Sädesairaalassa sijaitsevat syöpätautien poliklinikka ja päiväsairaala, sädehoito-osasto, sisätautien päiväsairaala, hematologian poliklinikka ja reumatautien poliklinikat, keuhkotautien poliklinikka ja hengityshoitoyksikkö, syöpätautien osasto 31, sisätautien osasto 32, kliininen fysiologia, sädesairaalan fysioterapia- ja toimintaterapiatilat sekä sädesairaalan kahvila Paussi. Sädesairaala. Tilanne dokumentointihankkeen lopussa Päiväsairaalatoiminta, reumatologian poliklinikka ja keuhkotautien poliklinikka muuttivat alkuvuodesta 2014 sädesairaalasta vastavalmistuneeseen Väistö 3 -rakennukseen (F2-osa). Konservatiivinen päiväsairaala (sisätaudit, syöpätaudit ja keuhkosairaudet) ja reumatautien poliklinikka sijoittuivat rakennuksen 1. kerrokseen ja keuhkotautien poliklinikka 0-kerrokseen. Päiväsairaalan ja poliklinikoiden toiminta uusissa tiloissa käynnistyi Sädesairaala rakennettiin Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen rahoituksella ja velkapääomalla. Lisäksi varoja saatiin valtakunnalliselta keskusyhdistykseltä, Raha-automaattiyhdistykseltä sekä erilaisten keräysten, myyjäisten ja konserttien avulla. Sädesairaalan rakennustyöt alkoivat vuoden 1965 lopulla. Sädesairaala

20 17 valmistui maaliskuussa Ensimmäiset sädehoidot annettiin Vihkiäisiä vietettiin marraskuussa Sädesairaalasta muodostui kaksiosainen kokonaisuus. Toimenpidesiivessä olivat poliklinikka, sädehoidon toimenpidetilat, isotooppilaboratorio, gynekologiset tutkimus- ja hoitotilat, laboratoriotilat sekä hallinnollisia toimistotiloja. Siipiosassa sijaitsi kaksi vuodeosastoa, joissa oli yhteensä 52 potilaspaikkaa. Sädesairaalan ylläpito siirtyi Keski-Suomen keskussairaalan kuntainliitolle , mutta kauppakirja allekirjoitettiin vasta Omistusoikeus siirtyi kuntainliitolle vuoden 1970 alusta Rakennus 16 Rakennus 16 sijaitsee sädesairaalan vieressä. Rakennuksessa toimii kliininen neurofysiologia. Rakennus 16 on valmistunut vuonna Rakennuksessa on aikoinaan sijainnut lampola; sairaalalla oli omia lampaita, koska niiden verta käytettiin viljelyssä ym. kasvualustoina. Myöhemmin rakennuksessa on toiminut SPR ja veripalvelu. Kliininen neurofysiologia muutti rakennukseen vuonna Rakennus 17 Tilanne dokumentointihetkellä Sairaala-alueella sijaitseva rakennus 17 on aluehuollon käytössä. Peltiseinäinen rakennus on rakennettu vuonna Rakennuksessa ei ole lämmitystä, joten talvisin se on todella kylmä. Muutenkaan rakennus ei ole kovin hyvässä kunnossa. Rakennus toimii tallina. Siellä säilytetään traktoreita, ruohonleikkureita ym. Lähellä tallin ulko-ovea sijaitsee seinällä erotettu verstasmainen tila, jossa säilytetään bensiiniä, työkaluja ja muuta tarpeistoa. Verstasosassa on ollut ennen puulattia, mutta nykyinen lattia on tehty laatoista. Rakennus 17 on ilmeisesti aikoinaan toiminut myös ambulanssitallina, mutta siellä ambulanssit ruostuivat, koska tila on niin kostea Rakennus 18 Tilanne dokumentointihetkellä Rakennus 17:n vieressä sijaitsee rakennus 18, joka on valmistunut vuonna Rakennus toimii varastotilana. Siellä on sekalaista tavaraa, muun muassa vanhoja pyykinkuljetusvaunuja. Rakennus on niin huonossa kunnossa, että melkein kaikki, mitä tilassa on, menee hävitykseen. Tilassa on puulattia, joka on täysin laho. Aluehuollon työnjohtaja Hannu Karjalainen kertoi, että tilassa on aikoinaan säilytetty halkoja, joita on kuljetettu kiskoja pitkin vastapäiseen voimalaitokseen.

21 Rakennus 45 Rakennus 45 sijaitsee keskussairaalan päärakennuksen takana tornitalojen 4 ja 5 välissä. Rakennus 45:n rakentaminen alkoi syksyllä 2009 ja tilat valmistuivat elokuussa Rakennuksessa toimivat lastenpsykiatrian osasto 8, nuorisopsykiatrian osasto 9 ja lastenneurologian poliklinikka ja päiväsairaala. Lisäksi rakennuksessa toimivat nuorisopsykiatrian ryhmätoimintatilat, lastentautien korvalääkäri sekä kuulontutkimus. Rakennuksessa sijaitsee myös kuntosali Muuvi sauna- ja pukutiloineen. Rakennus 45:n sisäänkäynti. Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastot muuttivat rakennus 45:een sisäilmaongelmaisesta Haukkalan sairaalasta. Yksityisen yhdistyksen rakennuttama Haukkalan sairaala valmistui vuonna Lastenpsykiatrinen hoito omana erikoisalanaan käynnistyi Haukkalan sairaalassa vuonna Kymmenen vuotta myöhemmin kannatusyhdistyksen omistama rakennus ja toiminta siirtyivät kuntainliitolle. Haukkalassa sijaitsivat lasten ja nuorten psykiatrinen sairaala sekä avohoitoyksikkö. Lisäksi sairaalan yhteydessä toimi sairaalakoulu. Sisäilmaongelmista aiheutuva henkilökunnan oireilu alkoi Haukkalassa luvulla. Tilojen rakenteita tutkittiin ja korjattiin vuosien varrella perusteellisesti useaan otteeseen, mutta oireilua ei saatu loppumaan. Loppuvuodesta 2008 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto päätti Haukkalan sairaalan purkamisesta ja uusien tilojen rakentamisesta keskussairaalan yhteyteen. Rakennus 45:n rakentaminen Keskussairaalanmäelle aloitettiin joulukuussa Uusi rakennus valmistui vuonna Uudisrakennuksen sijoittamiseen tornitalojen 4 ja 5 väliin vaikutti lasten ja nuorten psykiatrisen poliklinikkatyöryhmän toimiminen rakennus 5:ssä sekä lastenneurologian toimintojen sijainti rakennus 4:ssä. Uudet tilat rakennus 45:ssä otettiin käyttöön syksyllä 2011, jonka jälkeen Haukkalan sairaalan toiminta lakkasi, sairaala purettiin ja maa-alueet myytiin.

22 Parakkirakennukset 20, 21B ja 21C Parakkirakennus 20 Parakkirakennus 20 (joissakin yhteyksissä käytetään nimeä Viipaletalo) sijaitsee päärakennuksen C-osan päädyn vieressä, rakennusten 5 ja 45 takana. Parakki pystytettiin vuonna 2009 päärakennuksen A1-osan fysioterapian ja hallintokäytävän väistötilaksi. Rakennuslupa on neljän vuoden määräaikainen ja voimassa saakka. Todennäköisesti parakille tullaan hakemaan jatkoaikaa (tilanne dokumentointihetkellä maaliskuussa 2013). Parakkirakennuksen 1. kerroksessa on pääasiassa opiskelijoiden pukutiloja ja 2. kerroksessa puhtauspalveluiden toimistoja. Lisäksi 2. kerroksessa on kolme lastentautien poliklinikan osastonsihteerien käyttämää huonetta. Parakkirakennuksessa on henkilökunnan mukaan melko huono sisäilma. Parakit 21B ja 21C Parakit 21B ja 21C on rakennettu väistötiloiksi (Väistö 21) ja ne valmistuivat vuonna Parakit sijaitsevat Hoitajantien varrella, lähellä Hoitajantien ja Kukkumäentien risteystä, vastapäätä pysäköintitalo P-sairaalaa. Tilanne dokumentointihetkellä Parakki 21B 21B-parakin ensimmäisessä kerroksessa sekä osittain toisessa kerroksessa toimii hammas-, suu- ja leukakirurgian poliklinikka. Loppuosa toisesta kerroksesta on henkilöstöpalvelupisteen ja rekrytoinnin käytössä. Hammas-, suu- ja leukakirurgian poliklinikka muutti rakennukseen syksyllä Poliklinikan vanhat tilat sijaitsivat rakennus 6:ssa, tornitalo 5:n puoleisessa päässä rakennusta. Henkilöstöpalvelupiste aloitti toimintansa 21B-parakissa Henkilöstöpalvelupisteessä asioidaan työntekijän palvelussuhteen alkamiseen ja päättymiseen liittyvissä asioissa sekä työsuhteen aikana (mm. henkilökortin valokuvaus, avaimien nouto, palvelutodistukset ym.). Rekrytointi ja RA-piste (varmennekortti) sijaitsevat henkilöstöpalvelupisteen yhteydessä. Ennen muuttoa henkilöstöpalvelut sijaitsivat rakennus 3:ssa. Parakki 21C 21C-parakin ensimmäisessä kerroksessa on muun muassa kehitysvammapoliklinikka, reumapoliklinikan väkeä, kirurgian poliklinikan väkeä sekä sosiaalityöntekijöitä, fysioterapeutteja ja toimintaterapeutteja. Toisessa kerroksessa on muun muassa keuhkopoliklinikan väkeä, terveyttä edistävän sairaalan väkeä, projekti-ihmisiä sekä uuden sairaalan rakennushankkeen ihmisiä. Kirurgian ja keuhkopoliklinikoiden väkeä on 21C-parakissa evakossa sisäilmaongelmien vuoksi. Uusi sairaala -hankkeen tiimi muutti toukokuun alussa C-parakista rakennus 6:een, hammas-, suuja leukakirurgian poliklinikan entisiin tiloihin.

23 Kruununtorni Kruununtorni on rakennettu vuonna 1963 alun perin oppilasasuntolakäyttöön. Nykyisin rakennuksessa on pääasiassa yksityisiä asuntoja. Sairaanhoitopiirillä on toimintoja kolmessa kerroksessa: Seututerveyskeskusliikelaitoksen toimisto (2. kerros), yleissairaalapsykiatrian poliklinikka (3. kerros) ja nuorisopsykiatrian poliklinikka (4. kerros). Kerroksissa 2., 5. ja 6. toimii Medi-IT Oy:n väki. Kyseessä ovat entisen MediKesliikelaitoksen (jonka sairaanhoitopiiri omisti) työntekijät. MediKes ja Medi-IT Oy yhdistyivät Pysäköintitalo P-sairaala Jyväs-Parkki Oy:n hallinnoima pysäköintitalo P-sairaala sijaitsee Kukkumäentien ja Hoitajantien kulmauksessa. Pysäköintitalo on valmistunut vuonna 2005 Jyväs-Parkin rakennuttamana ja rahoittamana. Pysäköintitalon rakentamisella vastattiin keskussairaalan pahentuneisiin pysäköintiongelmiin, jotka kärjistyivät luvun alussa. Pysäköintitalo pyrittiin mitoittamaan ja sijoittamaan siten, että se palvelisi koko Kyllönmäen tarpeita. Pysäköintitalo P-sairaala. Takana vasemmalla näkyvät parakkirakennukset 21B ja 21C.

24 21 4. Keski-Suomen keskussairaala nykydokumentoinnin aikana: Keskussairaalanmäen toimintoja 4.1. Operatiivinen toimialue Kirurgian vastuualue Kirurgian vastuualueella toimii yhdeksän kirurgian erikoisalaa, joiden henkilökunta hoitaa lähes kaikki näiden erikoisalojen piiriin kuuluvat kiireelliset ja ei-kiireelliset kirurgiset sairaudet. Vastuualue toimii myös yhteistyössä muiden kirurgian ja terveydenhuollon yksiköiden kanssa. Kirurgian poliklinikka Tilanne dokumentointihetkellä Kirurgian poliklinikalla hoidetaan kaikkien kirurgian erikoisalojen potilaita, sekä lapsia että aikuisia. Poliklinikka toimii ajanvarauspoliklinikkana, jonne potilaat tulevat sairaaloiden, terveyskeskusten ja yksityislääkärien lähettämänä. Kirurgian poliklinikalla toimivat seuraavat erikoispoliklinikat: urologia, ortopedia/tapaturmakirurgia, käsikirurgia, plastiikkakirurgia, verisuonikirurgia, yleiskirurgia, lapsikirurgia/lapsiortopedia sekä gastroenterologia. Varsinaisen vastaanottotoiminnan lisäksi poliklinikalla tehdään pienkirurgisia toimenpiteitä, gastroenterologisia tähystyksiä ja toimenpiteitä, verenkierron painemittauksia sekä erilaista kipsausta. Kirurgian poliklinikan tilat sijaitsevat päärakennuksen K- ja L-osien 1. kerroksessa. Poliklinikka on sijainnut kyseisissä tiloissa keskussairaalan ensimmäisen laajennuksen valmistumisesta lähtien eli vuodesta Preoperatiivinen yksikkö Tilanne dokumentointihetkellä Preoperatiivinen yksikkö avautui päärakennuksen K- ja J-osien 1. kerroksessa Se on tarkoitettu kaikille niille potilaille, jotka saapuvat aamulla suoraan kotoaan leikkaukseen. Preyksikön myötä kaikki potilaat menevät leikkauksiin sitä kautta. Preoperatiivinen yksikkö valmistaa potilaat tulevaan leikkaukseen ennalta tehdyn suunnitelman mukaisesti. Preyksikön kautta leikkaukseen tulevat potilaat saapuvat sairaalaan leikkauspäivän aamuna. Jatkohoito tapahtuu vuodeosastolla tai potilas kotiutuu suunnitellusti samana päivänä päiväkirurgisen leikkauksen jälkeen. Kotoa leikkauksiin tulevien odotustila preoperatiivinen yksikkö 1:llä.

25 22 K-osassa sijaitsee preoperatiivinen yksikkö 1, jossa sijaitsevat leikkaukseen tulevien potilaiden vastaanotto, gynekologisten potilaiden esikäynnit sekä kipupoliklinikka ja anestesialääkäreiden vastaanotot. J-osassa toimii preoperatiivinen yksikkö 2, jossa sijaitsevat haava-, avanne- ja syöpäsairaanhoitajien vastaanotot sekä ortopedisten potilaiden leikkausta edeltävät käynnit tekonivelhoitajalle, lääkärille ja fysioterapeutille. Lisäksi tiloista on lohkaistu muutama huone lastentautien poliklinikan käyttöön. Preoperatiiviseen yksikköön kuuluu lisäksi toimenpidesuunnittelukeskus (J-osa, 1. kerros), jossa toteutetaan leikkauksien suunnittelu ja jonotilanteen seuranta. Keskus sijaitsee tiloissa, joissa aiemmin sijaitsi postitus. Tiloissa toimivat ennen preyksikköä sisätautien poliklinikka 1 K-osassa ja sisätautien poliklinikka 2 J-osassa. Sisätaudit muutti preyksikön tieltä synnytysosaston ja vastasyntyneiden teho-osaston entisiin tiloihin H-, I- ja G-osien 2. kerrokseen alkuvuodesta Lantionpohjayksikkö Tilanne dokumentointihetkellä Lantionpohjan tutkimus- ja hoitoyksikkö sijaitsee äitiys- ja sikiötutkimuspoliklinikka Gravidan tilojen yhteydessä päärakennuksen C-osan 0-kerroksessa. Lantionpohjayksikkö kuuluu hallinnollisesti kirurgian poliklinikan alaisuuteen. Yksikkö tutkii ja hoitaa lantionpohjan toimintahäiriöitä. Toiminnallisia lantionpohjan häiriöitä ovat virtsankarkailu, ulosteenkarkailu, ummetus ja ulostamisvaikeudet, gynekologisten elinten ja peräsuolen laskeumat sekä lantionpohjan kiputilat jne. Yksikkö vastaa myös sakraalisten neuromodulaattoreiden asennuksista sekä näiden potilaiden seurannasta, katetrointi- ja apuvälineohjauksesta sekä eturauhassyöpäpotilaiden seurannasta. Lantionpohjan tutkimus- ja hoitoyksikkö aloitti toimintansa keskussairaalassa alun perin kirurgian poliklinikan tiloissa. Urologian ja thorax-verisuonikirurgian osasto 15 Tilanne dokumentointihetkellä Urologian ja thorax-verisuonikirurgian osasto 15 sijaitsee keskussairaalan päärakennuksen D1-osan 5. kerroksessa. Osastolla on 18 vuodepaikkaa. Huoneet ovat 1-4 hengen huoneita. Aamuisin osastolla on töissä viisi henkilöä. Potilaat viipyvät osastolla keskimäärin 3-3,5 vuorokautta. Potilaista 80 % tulee LEIKOn (= leikkaukseen kotoa) kautta, eli he tulevat vasta leikkauksen jälkeen osastolle. Loma-aikoina ja kesäisin osasto 15 on sulussa vatsakirurgian osasto 22:n tiloissa. Osasto 15 muutti D1-osan 5. kerrokseen vuonna Aiemmin se oli osa osasto 18:aa (neurologian osasto) ja sijaitsi D1-osan 8.kerroksessa. Osasto 15:llä on tapahtunut viime vuosina monenlaisia muutoksia,

26 23 muun muassa kirurgian eri osa-alueita on muuttanut muille osastoille (esimerkiksi rintakirurgia naistentauteihin). Plastiikka- ja yleiskirurgia muuttivat tapaturmaosasto 20:lle. Lokakuussa 2013 kirurgian vuodeosastojen toimintoja järjesteltiin uudelleen, minkä seurauksena urologian ja thorax-verisuonikirurgian osasto 15 muuttui operatiivinen osasto 15:ksi. Uusi osasto 15 muutti päärakennuksen M-osan 000-kerrokseen entisen tapaturmaosasto 20:n tiloihin. Uudelleenjärjestelyjen myötä osasto 20:n toiminta päättyi ja sen toiminnot jaettiin osasto 15:n ja operatiivinen osasto 21:n kanssa siten, että osasto 15:llä hoidetaan plastiikkakirurgisia potilaita ja osasto 21:llä traumatologisia potilaita. Tapaturmaosasto 20 Tilanne dokumentointihetkellä Tapaturmaosasto 20 sijaitsee päärakennuksen M-osan 000-kerroksessa. Osasto 20 on operatiivinen osasto, jolla on 34 potilaspaikkaa. Potilashuoneet ovat 1-4 hengen huoneita. Osastolla hoidetaan yli 16-vuotiaita tapaturma-, yleis- ja plastiikkakirurgisia potilaita. Esimerkkejä tapaturmista ovat muun muassa loukkaantumiset ja paleltumiset. Plastiikkakirurgisia toimenpiteitä ovat mm. rintojen suurennukset ja pienennykset. Yleiskirurgiassa voidaan hoitaa esimerkiksi tyrää, säärihaavaa, ihosyöpää tms. Osastolla työskennellään tiimeissä. Päivällä on neljä tiimiä, illalla kaksi ja yöllä yksi. Osasto 20:n toiminta päättyi Osaston toiminta sulautettiin yhteen operatiivinen osasto 15:n ja operatiivinen osasto 21:n kanssa. Sulautumisen jälkeen osasto 20:n toiminnot jakautuivat siten, että osasto 15:llä hoidetaan plastiikkakirurgisia potilaita ja osasto 21:llä traumatologisia potilaita. Osasto 20:n entisissä tiloissa M-osan 000-kerroksessa toimii sulautumisesta lähtien operatiivinen osasto 15. Ortopedian osasto 21 Tilanne dokumentointihetkellä Ortopedian osasto 21 sijaitsee päärakennuksen M-osan 00-kerroksessa. Osastolla hoidetaan ortopedisiä, käsikirurgisia (kuten ranneproteesit), jalkateräkirurgisia ja selkäkirurgisia (esimerkiksi murtumat, selkäkivut) potilaita. Lisäksi osastolla on tekonivelkirurgiaa (polvet, lonkat ym.) ja proteesipotilaita. Osastolla on 40 potilaspaikkaa. Henkilökuntaa on 29 henkeä. Potilaat viettävät osastolla keskimäärin 2-3 päivää. Päiväsali ortopedian osasto 21:llä.

27 24 Ennen M-osan valmistumista loppuvuodesta 1990, ortopedian osasto toimi Ortopediasairaalassa Vaasankadulla (samoin yleiskirurgian osasto). Lokakuussa 2013 kirurgian vuodeosastojen toimintoja järjesteltiin uudelleen, minkä seurauksena ortopedian osasto 21 muuttui operatiivinen osasto 21:ksi. Uudelleenjärjestelyjen myötä tapaturmaosasto 20:n toiminta päättyi ja sen toiminnot jaettiin osasto 21:n sekä operatiivinen osasto 15:n kanssa siten, että osasto 21:llä hoidetaan traumatologisia potilaita ja osasto 15:llä plastiikkakirurgisia potilaita. Vatsakirurgian osasto 22 Tilanne dokumentointihetkellä Vatsakirurgian osasto 22 sijaitsee päärakennuksen M-osan 0-kerroksessa. Osastolla tutkitaan ja hoidetaan ruoansulatuskanavan leikkaukseen (suolisto, haima, maksa, mahalaukku) tulevia potilaita. Osastolla hoidetaan myös potilaita, joilla on muita ruoansulatuselinten ongelmia (kuten haimatulehdus, sappirakon tulehdus, ruoansulatuskanavan verenvuodot, syöpätaudit, toiminnalliset häiriöt kuten ummetus). Osastolla on 41 potilaspaikkaa. Potilashuoneet ovat yhden, kahden, neljän ja kuuden hengen huoneita. Osaston tilat sijoittuvat kahden käytävän varrelle. Niin sanotulla sinisellä käytävällä hoidetaan suolistopotilaat, punaisella käytävällä puolestaan kaikki muut eli maksa-, haima-, sappi-, mahalaukku- ym. potilaat. Värikoodit eivät näy konkreettisesti käytävillä esimerkiksi värityksessä, vaan niitä käytetään työntekijöiden puheessa. Sinisellä ja punaisella käytävällä on omat kansliansa pääkanslian lisäksi. Osasto 22:lla on aamuisin kymmenen hoitajaa ja lisäksi farmaseutti ja apulaisosastonhoitaja. Vatsakirurgian osasto 37 aloitti toimintansa M-osan korotuksen valmistumisen myötä vuonna Osasto korvasi aiemmin kirurgisilla osastoilla 14 ja 15 sijainneet vatsakirurgiset sairaansijat. Sittemmin osaston nimi on muuttunut vatsakirurgian osasto 22:ksi. Naistentaudit ja synnytykset Naistentautien poliklinikka Tilanne dokumentointihetkellä Naistentautien poliklinikka sijaitsee päärakennuksen J-osan 2. kerroksessa. Poliklinikka on toiminut nykyisellä paikallaan keskussairaalan ensimmäisen laajennusvaiheen valmistumisesta eli vuodesta 1985 lähtien. Naistentautien poliklinikka toimii ajanvaraus-, päivystys- ja konsultaatiopoliklinikkana maanantaista perjantaihin klo Muina aikoina päivystyspotilaiden vastaanotto toimii synnytysvastaanotolla. Naistentautien poliklinikan lääkärin vastaanotolle tullaan joko terveyskeskus- tai yksityislääkärin lähetteellä.

28 25 Naistentautien poliklinikka on erikoistunut tutkimaan ja hoitamaan alan sairauksia, kuten esimerkiksi hormonaalisia häiriöitä, kohdun laskeumia, gynekologisia tulehduksia, virtsaamiseen liittyviä ongelmia ja syöpäsairauksia. Myös alkuraskauden häiriöt ja raskauden keskeytykset hoidetaan naistentautien poliklinikalla. Naistentautien osasto 4 Tilanne dokumentointihetkellä Naistentautien osasto 4 sijaitsee pääosin keskussairaalan päärakennuksen A2-osan 2. kerroksessa. Tilat jatkuvat kuitenkin osittain myös F-osan puolelle. Naistentautien erikoisalaan kuuluvista sairauksista osastolla hoidetaan yleisgynekologiset ja gynekologista syöpää sairastavat potilaat sekä alle 22 raskausviikolla olevat. Osaston yhteydessä toimii gynekologisten syöpien sytostaattipoliklinikka. Naistentautien osasto 4 muuttui vuonna 2007 operatiivinen osasto 4:ksi, jolloin osaston hoidettavaksi tulivat naistentautien lisäksi myös rintasyöpä- ja plastiikkakirurgia lakkautetusta kirurgian osasto 16:sta sekä yleiskirurgia. Kirurgiset potilasryhmät kuitenkin siirrettiin tapaturmaosasto 20:lle Sen jälkeen osaston nimeksi palautui naistentautien osasto 4 ja osastolla hoidettiin ainoastaan naistentautien potilaita. Naistentautien osasto 4 ja korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto 14 yhdistyivät , jolloin osaston nimeksi tuli operatiivinen osasto 14. Uusi osasto kuuluu naistentautien ja synnytysten vastuualueeseen ja sijaitsee entisen osasto 4:n tiloissa. Uudella operatiivisella osasto 14:llä hoidettavat erikoisalat ovat naistentaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, hammas-, suu- ja leukakirurgia sekä silmätaudit. Osaston yhteydessä toimii sytostaattipoliklinikka entiseen tapaan. Sytostaattipoliklinikka aloitti toimintansa osasto 4:n yhteydessä Äitiys- ja sikiötutkimuspoliklinikka Gravida Tilanne dokumentointihetkellä Äitiys- ja sikiötutkimuspoliklinikka Gravida sijaitsee keskussairaalan päärakennuksen B- ja C-osien 0-kerroksessa. Gravida on ajanvarauspoliklinikka, jossa hoidetaan raskauden erityisseurantaa tarvitsevia potilaita ja toteutetaan seulontaasetuksen mukaista sikiöseulontaa. Poliklinikan henkilökuntana toimivat synnytysten ja naistentautien erikoislääkärit ja alalle erikoistuvat lääkärit, kahdeksan Osastonhoitajan huone Gravidassa. kätilöä, osastonhoitaja, kaksi osastonsihteeriä ja sairaalahuoltaja. Gravidaan tullaan joko lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä. Raskauden yli-

29 26 aikaisuuskontrolliin tulevat potilaat hoidetaan ilman ajanvarausta. Päivystyspotilaat hoidetaan synnytysvastaanotolla. Tavallisimpia tutkimuksia Gravidassa ovat ultraäänitutkimus lääkärin tai kätilön vastaanotolla, sikiön sydänäänikäyrän seuranta, jonka avulla arvioidaan sikiön vointia kohdussa, gynekologinen tutkimus uhkaavaa ennenaikaisuutta seurattaessa tai lantion muotoa arvioitaessa, lapsivesipunktiot alku- ja loppuraskaudessa sekä tarvittaessa verenpaineen mittaus, virtsanäytteen tutkiminen ja erilaisten laboratorionäytteiden otto. Gravidan yhteydessä toimivat myös synnytyspelkopoliklinikka, lantionpohjan tutkimusyksikkö ja osteoporoosihoitajan vastaanotto. Lantionpohjayksikkö ja osteoporoosihoitaja kuuluvat hallinnollisesti kirurgian poliklinikan alaisuuteen. Äitiyspoliklinikka aloitti toimintansa sädesairaalasta vuokratuissa tiloissa syyskuussa Samalla käynnistyi yhteistyö äitiysneuvoloiden kanssa. Vuosina poliklinikka toimi rakennus 6:n rivitalossa. Synnytysvastaanoton yhteyteen päärakennuksen H-osan 2. kerrokseen poliklinikka siirtyi aluksi vaiheittain ja elokuussa 1989 kokonaan. Tilat synnytysvastaanoton yhteydessä olivat kuitenkin ahtaat. Uusi äitiys- ja sikiötutkimuspoliklinikka Gravida avattiin päärakennuksen B- ja C-osien 0-kerroksessa Tilat remontoitiin ennen muuttoa. Ennen Gravidaa tiloissa toimi yleissairaalapsykiatrinen vuodeosasto. Synnytysyksikkö Synnytysyksikköön kuuluvat synnytysvastaanotto, synnytyssalit ja synnytysvuodeosasto 5. Synnytysyksikössä tarjotaan raskauden-, synnytyksen ja lapsivuodeajan hoitopalveluja. Aikoinaan osastot 5 ja 6 olivat synnytysosastoja. Synnytyssali, osasto 5 ja synnyttäjien päivystysvastaanotto yhdistyivät toiminnallisesti kokonaisuudeksi, jota alettiin kutsua synnytysyksiköksi. Yhdistymisen myötä synnytysyksikön vuodeosastolla (osasto 5) alettiin hoitaa pääasiassa synnyttäneitä ja leikkaukseen tulevia äitejä. Osasto 6:sta tuli perheosasto, joka painottui perheosastotoimintaan hoitaen synnyttäneitä äitejä ja perheitä. Myöhemmin 2000-luvulla osasto 6:n toiminta päättyi. Synnytysvastaanotto ja naistentautien päivystys Tilanne dokumentointihetkellä Keski-Suomen keskussairaalan synnytysvastaanotto toimii ympäri vuorokauden. Synnyttämään tulevien lisäksi synnytysvastaanotolla hoidetaan kaikki päivystyslähetteellä tulevat, kiireellistä hoitoa vaativat raskaana olevat potilaat sekä naistentautien päivystyspotilaat ilta- ja yöaikaan. Virka-aikaan naistentautien päivystysvastaanotto on naistentautien poliklinikalla. Synnytysvastaanotto sijaitsee moduulisairaalan (rakennus 22) 1. kerroksessa, jonne se muutti Ennen muuttoa synnytysvastaanotto sijaitsi päärakennuksen H-osan 2. kerroksessa.

30 27 Synnytyssalit Tilanne dokumentointihetkellä Sairaalassa on vuosittain noin synnytystä. Synnyttämään tullaan synnytysvastaanoton, äitiys- ja sikiötutkimuspoliklinikka Gravidan tai synnytysvuodeosaston kautta. Synnytyssalit sijaitsevat moduulisairaalan (rakennus 22) 2. kerroksessa, jonne ne muuttivat Moduulisairaalassa synnytyssaleja on yhteensä seitsemän. Salit ovat huomattavasti tilavampia kuin edellisissä tiloissa päärakennuksen B- ja H-osien 2. kerroksessa. Vanhoissa tiloissa kaksi synnytyssalia saattoi jakaa yhteisen kylpyhuoneen, nykyisissä tiloissa jokaisella salilla on oma kylpyhuone. Jokaisen synnytyssalin välissä on huoltohuone, jossa huolletaan välineitä ja varastoidaan tavaraa. Synnytyssali moduulisairaalassa. Synnytysvuodeosasto 5 Tilanne dokumentointihetkellä Synnytysvuodeosasto 5:llä hoidetaan raskaana olevia ja synnyttäneitä äitejä sekä vastasyntyneitä, huomioiden koko perheen tarpeet. Osastolla työskentelee kätilöitä, lastenhoitajia, osastonsihteereitä sekä sairaalahuoltajia. Lastenlääkäri käy osastolla päivittäin tarkastamassa kahden vuorokauden ikäiset vastasyntyneet. Synnytyslääkäri on osastolla päivittäin ja tapaa äitejä tarpeen mukaan. Synnytysvuodeosasto 5 sijaitsee päärakennuksen A1- ja C-osien 2. kerroksessa. Vuodeosastolla on 44 potilaspaikkaa, 22 paikkaa per siipi. A1-osaa kutsutaan osastolla pohjoissiiveksi, C-osaa puolestaan länsisiiveksi. Aamuisin vuodeosastolla on töissä noin 8-10 kätilöä (ihanne 8), 1-4 opiskelijaa, kolme sairaalahuoltajaa, kaksi osastonsihteeriä, osastonhoitaja ja lisäksi lääkäreitä. Iltaisin on kuusi kätilöä töissä. Osastolla voivat vierailla klo 8-20 puoliso tai tukihenkilö sekä vastasyntyneen sisarukset. Imetysrauhan ja levon tarpeen vuoksi vain vastasyntyneen isovanhemmat voivat vierailla klo osaston yleisissä oleskelutiloissa. Remontin vuoksi osasto 5 oli jakautuneena väliaikaisesti kahteen eri toimitilaan välisenä aikana. Tuolloin osasto 5A sijaitsi nykyisissä osasto 5:n tiloissa, osasto 5B puolestaan D1-osan 3. kerroksessa, korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto 14:n entisissä tiloissa. Tilat vapautuivat, kun osasto 14 yhdistyi osasto 4:ään ja muutti osasto 4:n tiloihin A2-osan 2. kerrokseen. Näiden uusi yhteinen nimi on operatiivinen osasto 14.

31 28 Silmätaudit Tilanne dokumentointihetkellä Silmäyksikkö sijaitsee päärakennuksen F-osan 3. kerroksessa. Silmäyksikkö tarjoaa silmätautien sairaanhoidon, leikkaushoidon ja kuntoutuksen palveluja. Silmäyksikössä on poliklinikkapuoli sekä toimenpideosasto, jossa tehdään leikkauksia. Lisäksi kolmena päivänä viikossa silmäyksiköllä on käytössään yksi leikkaussali leikkausosasto 1:n puolella. Leikkausosasto 1:n tiloihin pääsee suoraan silmäyksikön toimenpideosaston kautta. Silmätautien vuodeosastopuoli kuuluu operatiiviselle osasto 14:lle (korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto 14 ja naistentautien osasto 4 yhdistyivät osasto 14:ksi ). Silmäyksikössä on yhteensä kuusi silmälääkärin tutkimushuonetta. Alkuvuodesta 1979 silmätautien poliklinikka muutti rakennus 6:n (Y-talo) kunnostettuihin tiloihin. Silmätautien poliklinikka siirtyi kokonaisuudessaan rakennus 6:een. Uusissa tiloissa sijaitsivat tutkimushuoneet 1 ja 2, joissa tutkittiin myös silmätautien osaston potilaat, karsastuspoliklinikka, heikkonäköisten lukuharjoitushuone sekä sädesairaalasta siirretty laser. Silmätautien päivystyspotilaat hoidettiin kuitenkin edelleen kantasairaalan poliklinikan tiloissa. Samaan aikaan silmätautien poliklinikan kanssa rakennus 6:een muutti myös kuulontutkimus korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalta. Muuton myötä silmätautien poliklinikka joutui erilleen silmäosastosta ja silloisista ajanvaraus- ja päivystyspoliklinikan tiloista. Hajasijoituksesta aiheutui monenlaisia ongelmia sekä henkilökunnalle että potilaille, vaikka tilat olivat suuremmat. Yhdistymisestä keskusteltiin vuosia, mutta yhteistä, riittävän suurta tilaa ei löytynyt useista laajennus- ja saneerausprojekteista huolimatta. Silmäosasto 7 muutti D-siiven 7. kerroksesta rakennus 5:n 9. kerrokseen. Joulukuussa 2000 silmätautien poliklinikka joutui evakkoon laajan saneerauksen tieltä rakennus 6:sta rakennus 5:n kahteen ylimpään kerrokseen. Tuolloin päätettiin, ettei entiseen ole paluuta, vaan päämääränä oli osaston ja poliklinikan yhdistäminen heti, kun sopivat tilat löytyisivät. Alkuperäisen suunnitelman mukaan piti yhteisen, vanhoihin tiloihin saneeratun Toimenpidesali 2 silmäyksikön toimenpidesalissa. silmätautien yksikön olla valmis vuonna Tarkempien suunnitelmien tutkimisen jälkeen päätettiinkin luopua ratkaisusta. Useita vaihtoehtoja ja tilasuunnitelmia käytiin läpi, kunnes varmistui suunnitelma uudesta yhteisestä yksiköstä, johon sijoittuisi lisäksi päiväkirurginen silmäleikkausyksikkö.

32 29 Vuonna 2005 silmätautien yksikön vastuualueeseen kuuluivat poliklinikka ja osasto 13. Poliklinikka oli ajanvaraus- ja päivystyspoliklinikka, jonne potilaat saapuivat lääkärin lähetteellä ja konsultaationa. Poliklinikka sijaitsi rakennus 5:ssä. Osasto 13 toimi päiväkirurgisena osastona viitenä päivänä viikossa. Osasto sijaitsi päärakennuksen D-siiven 3. kerroksessa. Vuodeosastohoitoa vaativat potilaat hoidettiin ensisijaisesti korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto 14:llä. Silmäyksikkö aloitti toimintansa keskussairaalan uuden F-osan 3. kerroksessa vaiheittain vuosina Uudet tilat otettiin käyttöön Silmäyksikön toimenpideosasto valmistui vuonna Korva-, nenä- ja kurkkutautien vastuualue Korva-, nenä- ja kurkkutautien vastuualue jakautuu poliklinikkaan ja kuuloasemaan. Vuodeosastohoitoa vaativat potilaat hoidetaan osasto 14:llä. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka Tilanne dokumentointihetkellä Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka sijaitsee päärakennuksen D1-osan 2. kerroksessa. Poliklinikalla tehdään pienkirurgisia toimenpiteitä. Yleisimpiä toimenpiteitä ovat muun muassa poskiontelohuuhtelut, tähystykset ja otomikroskopiat. Poliklinikan yhteydessä on kolme kuuloasemaa. Neljäs kuuloasema sijaitsee lastenneurologian tilojen yhteydessä rakennus 45:ssä. Poliklinikka toimii ajanvaraus- ja päivystyspoliklinikkana. Potilaat tulevat sairaaloiden, terveyskeskusten ja yksityislääkärien lähettämänä sekä sairaalan sisäisinä konsultaatioina. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin päivystyksestä vastaa ensiapupoliklinikka. Kuuloasema vastaa kuulontutkimukseen ja kuntoutukseen liittyvistä palveluista. Kuuloasema toimii lähetepoliklinikkana. Uusi potilas voi saada lähetteen kuuloasemalle joko yksityissektorilta, omalääkäriltä, terveyskeskuksesta tai työterveysasemalta. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka on toiminut nykyisissä tiloissaan D1-osan 2. kerroksessa luvun alkupuolelta lähtien, jolloin tilat varta vasten saneerattiin poliklinikalle. Sitä ennen poliklinikka sijaitsi A2-osan 1. kerroksessa (ihotautien poliklinikan nykyiset tilat), jonne se muutti vanhan poliklinikkasiiven tiloista syksyllä Saman käytävän varrelle muutti myös kuuloasema rakennus 6:sta. Alkuvuodesta 1979 kuulontutkimus muutti rakennus 6:een (Y-talo) kunnostettuihin tiloihin. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalta siirrettiin sekä kanta- että sädesairaalasta kuulontutkimus. Uusissa tiloissa oli kaksi kuulontutkimushuonetta, joissa toisessa oli uusi äänieriö, niin sanottu tasapainohuone. Lisäksi tulivat tilat koululaisten kuulontutkimuksen edellyttämää lääkärin vastaanottoa varten sekä puheterapeutin tarvitsemat tilat. Samaan aikaan kuulontutkimuksen kanssa rakennus 6:een muutti myös silmätautien poliklinikka.

33 30 Korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto 14 Tilanne dokumentointihetkellä Korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto 14 sijaitsee päärakennuksen D1-osan 3. kerroksessa. Osastolla hoidetaan korva-, nenä- ja kurkkutautien vuodeosastohoitoa tarvitsevia potilaita. Osastolla on 18 vuodepaikkaa. Korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto (korvaosasto) avattiin keskussairaalan D-siiven 6. kerroksessa Osaston yksi potilashuone toimi korvaosaston leikkaustilana aina vuoteen 1987 asti. D-siiven saneerauksessa osasto muutti D-siiven 4. kerroksen uudistettuun osastoon, kirurgian osasto 14:n entisiin tiloihin. Korvaosastosta tuli muuton myötä korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto 14 (aiemmin nimi oli ollut korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto 16). Myöhemmin osasto muutti 3. kerrokseen, joka alun perinkin olisi ollut sille parempi sijainti, koska se sijaitsi leikkausosasto 1:n vieressä ja päiväkirurgiset lapset ja aikuiset tulivat osaston kautta leikkaussaliin. Naistentautien osasto 4 ja korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto 14 yhdistyivät , jolloin osaston nimeksi tuli operatiivinen osasto 14. Uusi osasto kuuluu naistentautien ja synnytysten vastuualueeseen ja sijaitsee entisen osasto 4:n tiloissa. Uudella operatiivisella osasto 14:llä hoidettavat erikoisalat ovat naistentaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, hammas-, suu- ja leukakirurgia sekä silmätaudit. Hammas-, suu- ja leukakirurgia Tilanne dokumentointihetkellä Keskussairaalan hammas-, suu ja leukakirurgian yksikkö on alansa suurin eiyliopistollinen yksikkö Suomessa. Koulutuksen osalta se toimii läheisessä yhteistyössä Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen kanssa ja kouluttaa erikoishammaslääkäreitä suu- ja leukakirurgiaan, oikomishoitoon ja kliiniseen hammashoitoon. Hammas-, suu- ja leukakirurgian poliklinikka sijaitsee 21B-parakin 1. ja osittain 2. kerroksessa. Poliklinikalla on Hammas-, suu- ja leukakirurgian poliklinikka sijaitsee 21B-parakissa. viisi hoitohuonetta. Yksikön pääasialliseen toimintaan kuuluvat leukojen alueiden kasvuhäiriöiden hoito (kirurgia ja oikomishoito sekä purennan kuntoutus), kasvojen/leukojen alueen murtumien hoito, suun ja leukojen vakavat tulehdukset, vaativa dentoalveolaarikirurgia, limakalvosairauksien diagnostisointi ja hoito, leukanivelsairaudet ja vaikeiden purentaperäisten vaivojen hoito, säde- ja sytostaattihoitoja saavien potilaiden suun terveyden tilan arvio ennen hoitoja sekä erityisryhmien yleis-

34 31 anestesiassa suoritettava suun hoito. Yleisanestesiaa vaativat leikkaukset ja muut toimenpiteet suoritetaan leikkausosasto 1:llä tai päiväkirurgisessa yksikössä (leikkausosasto 3). Hammas-, suu- ja leukakirurgian vuodeosastona toimii operatiivinen osasto 14. Suu- ja hammassairauksien poliklinikka aloitti toimintansa vuoden 1983 puolivälissä, suutautien vastuualueen ainoana yksikkönä. 21B-parakin ensimmäisessä kerroksessa sekä osittain toisessa kerroksessa toimii hammas-, suu- ja leukakirurgian poliklinikka. Loppuosa toisesta kerroksesta on henkilöstöpalvelupisteen ja rekrytoinnin käytössä. Hammas-, suu- ja leukakirurgian poliklinikka muutti rakennukseen syksyllä Poliklinikan vanhat tilat sijaitsivat rakennus 6:ssa, tornitalo 5:n puoleisessa päässä rakennusta, jonne poliklinikka oli muuttanut vuonna 2001 entisiin silmätautien poliklinikan tiloihin. Kun poliklinikka muutti pois rakennus 6:sta, nuo tilat remontoitiin ja niihin muutti toukokuun alussa 2013 Uusi sairaala -hankkeen tiimi, joka oli aiemmin työskennellyt 21C-parakissa. 21B-parakki ja viereinen 21C-parakki on rakennettu väistötiloiksi ja ne valmistuivat vuonna Parakit sijaitsevat Hoitajantien varrella, lähellä Hoitajantien ja Kukkumäentien risteystä, vastapäätä pysäköintitalo P-sairaalaa. Anestesia ja leikkaushoito Anestesian ja leikkaushoidon vastuualue hoitaa yhteistyössä erikoisalojen kanssa leikkaus- ja muita toimenpiteitä tarvitsevia potilaita, tuottaa anestesiologisia ja välinehuollon palveluja sekä vastaa tehohoidosta ja tehovalvonnasta. Anestesia ja leikkaushoito yhdistyivät yhteiseksi vastuualueeksi Leikkausosasto 1 Tilanne dokumentointihetkellä Leikkausosasto 1 sijaitsee päärakennuksen A1- ja A2-osien 3. kerroksessa. Muutama tila sijaitsee F-osan puolella samassa kerroksessa. Pääasiallisesti osastolla tehdään gynekologiaa, korva- ja leukakirurgiaa sekä urologiaa, mutta jonkin verran myös plastiikka- ja yleiskirurgiaa. Osastolla tehdään noin 20 leikkausta päivässä. Aikoinaan leikkausosasto 1 toimi vuorokauden ympäri. Nykyään se on auki klo , paitsi heräämö klo 18 asti. Osastolla tehdään myös keuhkoputken tähystyksiä eli bronkoskopioita, jotka kuuluvat keuhkosairauksien yksikön alaisuuteen.

35 32 Leikkausosasto 1 on sairaalan vanhin leikkausosasto. Leikkausosasto on toiminut sairaalan A2-osassa sen rakentamisesta lähtien. Myöhemmin tilat ovat laajentuneet käsittämään myös A1-osan. Leikkausosasto 1:n tiloja on saneerattu muun muassa vuoden 1987 aikana. Leikkausosasto 2 Tilanne dokumentointihetkellä Leikkausosasto 2 sijaitsee keskussairaalan päärakennuksen G-, I- ja L-osien 2. kerroksessa. Leikkausosasto 2:lla on yhteensä kahdeksan leikkaussalia, salit Ne muodostavat ikään kuin kaksi neljän salin moduulia, joista toinen on keskittynyt luupuolen leikkauksiin, toinen taas pehmytleikkauksiin. Leikkausosasto toimii vuorokauden ympäri. Leikkausosasto 2:n tilat G- ja I-osissa valmistuivat keskussairaalan ensimmäisen laajennusvaiheen valmistumisen myötä vuonna Vuonna 1990 osaston tilat laajenivat (L-osa), kun sairaalan toinen laajennusvaihe valmistui. Laajennuksen myötä osastolle tuli neljä uutta leikkaussalia. Leikkausosasto 3 (päiväkirurgia) Tilanne dokumentointihetkellä Leikkausosasto 3 sijaitsee keskussairaalan päärakennuksen N-osan 1. kerroksessa. Osastolle on oma ulkosisäänkäynti sairaalan etupihalta. Osastolla on kuusi leikkaussalia, 18-paikkainen heräämö ja 6-paikkainen lasten heräämö. Lisäksi on odotus- ja toimistotiloja. Työntekijöitä osastolla on kaikkiaan noin 40. Leikkausosasto 3 on auki klo Leikkausosastolla hoidetaan paitsi päiväkirurgiaa myös LEIKO-potilaita (LEIKO = leikkaukseen kotoa) sekä päivystyspotilaita. Osastolla tehdään pääasiassa Välinehuoltohuone leikkausosasto 3:lla. kevytkirurgiaa eli pienehköjä leikkauksia. Päiväkirurgia on elektiivistä eli ennaltasuunniteltua leikkaustoimintaa, jossa potilas saapuu ja poistuu sairaalasta leikkauspäivän aikana. Päiväkirurginen leikkaustoimenpide on laajuudeltaan sellainen, että se ei edellytä yli yön kestävää jälkiseurantaa sairaalassa. Päiväkirurgiseen toimenpiteeseen soveltuvat potilaat, joilla ei ole leikattavan sairauden lisäksi muita vakavia yleissairauksia. Leikkausosasto 3:n yhteydessä sijaitsevat myös kipu- ja anestesiapoliklinikat.

36 33 Sairaalassa aloitti polikliinista leikkaustoimintaa toteuttava toimenpideosasto vuonna Osaston tilat sijaitsivat naistentautien poliklinikan vieressä päärakennuksen 2. kerroksessa. Tilat muodostuivat kolmesta toimenpidesalista, kahdesta heräämöstä, kolmesta valmistelutilasta sekä paikallispuudutuspotilaiden odotustilasta. Sairaalan neljännen laajennusvaiheen eli N-osan valmistuttua toimenpideosasto muutti uusiin tiloihin ja siitä tuli päiväkirurginen yksikkö eli leikkausosasto 3. Lyhythoitoinen kirurgia eli niin sanottu päiväkirurgia aloitettiin keskussairaalassa vuonna Lyhythoitoisen kirurgian tavoitteena oli, että potilas pääsisi kotiin toimenpiteen jälkeen jo samana päivänä. Keski- Suomen keskussairaala oli edelläkävijä lyhythoitoisen kirurgian toimintamuodon aloittamisessa samoin kuin keskitetyn, tähystystoimenpiteistä vastaavan endoskooppisen tutkimusyksikön toiminnassa. Leikkausosasto 3:n tilat N-osassa otettiin käyttöön alkukesästä Kirurgian vastuualueella aloitti toimintansa uusi preoperatiivinen yksikkö, joka on tarkoitettu kaikille niille potilaille, jotka saapuvat aamulla suoraan kotoaan leikkaukseen. Ennen preyksikköä noin 70 % leikkauspotilaista meni leikkausosasto 3:n kautta. Preyksikön myötä kaikki potilaat menevät leikkauksiin sitä kautta. Näin leikkausosasto itse voi keskittyä ydinasiaansa eli leikkaamiseen. Myös esimerkiksi kipu- ja anestesiapoliklinikat siirtyivät preyksikköön. Välinehuoltokeskus Tilanne dokumentointihetkellä Välinehuoltokeskus sijaitsee päärakennuksen G- ja L-osien 00-kerroksessa. Välinehuoltokeskus kuuluu operatiiviseen toimialueeseen, anestesia- ja leikkaushoidon vastuualueeseen. Välinehuoltokeskuksen toimintaan kuuluu sairaanhoidollisen välineistön puhdistus-, desinfiointi-, pakkaus-, sterilointi-, varastointi- ja jakelupalvelu. Avainasiakkaina ovat leikkausosastot ja niiden leikkaussaleista tulevan välineistön huoltoprosessi. Inspecta Sertifiointi Oy on myöntänyt välinehuollolle laatusertifikaatin. Välinehuoltokeskuksessa on 40 työntekijää, joista yksi on mies. Tilat ovat samankokoiset kuin silloin, kun keskuksessa oli 15 työntekijää. Työ on iltapainotteista, koska iltapäivisin alkaa leikkausosastoilta tulla välineitä. Aamupäivät ovat siten melko rauhallisia. Jokaisessa työpisteessä on yksi henkilö, joka vastaa työpisteensä osa-alueesta. Välinehuoltokeskus oli alun alkaen sterilointikeskus. Välinehuollon alkuaikoina oli vain osastonhoitaja, neljä välinehuoltajaa sekä kaksi perushoitajaa. Välineistöä oli paljon vähemmän, työ oli hyvin pitkälle manuaalista. Esimerkiksi sterilointipussit ja taitokset tehtiin käsin. Höyryautoklaavi oli kuitenkin käytössä jo silloin, joskin se oli manuaalinen (kyseessä 1960-luvun alku). Välinehuoltokeskuksesta on ilmeisesti aikoinaan käytetty nimeä huoltokeskus. Arkkitehti-lehden eripainoksessa vuodelta 1955 mainitaan, että keskussairaalan huoltokeskus huolehtii koko sairaalan sideaineiden

37 34 valmistuksesta ja steriloinnista, neula- ja ruiskuhuollosta jne. Myös vuonna 1982 otetuissa dokumentointikuvissa puhutaan huoltokeskuksesta. Näiden samojen kuvien mukaan huoltokeskus toimi ennen ensimmäistä laajennusvaihetta päärakennuksen A1-osan 3. kerroksessa. Välinehuoltokeskus sai ensimmäisessä laajennusvaiheessa tilat päärakennuksen G-osaan. Uusien tilojen myötä välinehuollon toiminta laajeni huomattavasti. Vuoden 1990 syksyllä valmistui toisessa laajennusvaiheessa L-osa, jolloin tilat laajenivat ja sen myötä myös toiminnassa tapahtui jälleen muutoksia. Vuonna 1998 välinehuoltokeskuksen henkilökunta oli seuraavanlainen: kantasairaalassa oli osastonhoitaja, sairaanhoitaja (erik. koul.), perushoitaja, 19 välinehuoltajaa ja vahtimestari. Kinkomaalla oli kaksi välinehuoltajaa. Vuonna 2004 vakituista henkilökuntaa oli noin 30. Teho-osasto Tilanne dokumentointihetkellä Teho-osasto sijaitsee päärakennuksen M-osan 1. kerroksessa. Tehohoito on sairauksien ja onnettomuuksien yhteydessä kehittyneiden vakavien, mutta ohimeneviksi arvioitujen elintoimintahäiriöiden valvontaa ja hoitoa, jossa tarvitaan tehostetun hoidon yksikköön kehitettyjä hoitomenetelmiä, laitteita ja erikoisosaamista. Tehostetussa valvonnassa hoidetaan potilaita, jotka tarvitsevat osastohoitoa vaativampaa, mutta tehohoitoa kevyempää hoitoa, esimerkiksi isojen leikkausten tai onnettomuuksien jälkeen. Keski-Suomen keskussairaalan teho-osasto on niin sanottu "sekateho", jolla hoidetaan eri erikoisalojen tehohoitoa tarvitsevia lapsi- ja aikuispotilaita. Kuopion yliopistolliseen sairaalaan siirretään muun muassa sydän- tai neurokirurgista hoitoa vaativat potilaat. Toimenpide teho-osaston potilashuone 1:ssä. Teho-osastolla on kahdeksan tehohoitopaikkaa ja neljä tehostetun valvonnan paikkaa. Tehohoitoa vaativien elintoimintahäiriöiden hoidon organisoinnista ja valvonnasta vastaa anestesiaylilääkäri. Tehohoidon toteuttamisesta vastaa virka-aikana yksikön osastonylilääkäri ja päivystysaikana teho-osastosta vastaava anestesiapäivystäjä. Elintoimintahäiriöitä ovat muun muassa hengityksen, verenkierron ja nestetasapainon häiriöt. Potilaan perussairauden hoidosta vastaa hoitoon lähettäneen erikoisalan lääkäri.

38 35 Hoitotyön johtajana toimii vastuualueen ylihoitaja ja lähiesimiehenä osastonhoitaja. Sairaanhoitaja tarkkailee ja havainnoi potilasta ja valvoo potilaan elintoimintoja sekä niitä ylläpitävien laitteiden toimintaa. Sairaanhoitaja huolehtii potilaan päivittäisistä toiminnoista silloin, kun potilas ei siihen itse pysty. Jokaisessa työvuorossa anestesia-, teho- ja päivystysalueella toimii yksi kiertohoitaja. Hän on tehtävään koulutettu sairaanhoitaja, joka pystyy toimimaan kaikissa työpisteissä silloin kun apua niissä tarvitaan. Teho-osastolla työskentelee myös perushoitaja, kaksi osastonsihteeriä, sairaalahuoltajia ja fysioterapeutti. Teho-osastolla toimii elvytysryhmä (Medical Emergency Team). MET-toiminnassa pyritään ennakoimaan ja ehkäisemään ennalta elvytystilanteisiin ajautumista sekä parantamaan sairaalassa sydänpysähdyksen saaneiden potilaiden selviytymistä. Teho-osastolla työskentelee kaksi sairaanhoitajaa, jotka ovat myös elvytyskouluttajia. He järjestävät koko sairaanhoitopiirin henkilöstölle tarkoitettua elvytyskoulutusta yhdessä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin koulutusyksikön kanssa. Sairaalassa potilaan voinnin romahtaessa paikalle hälytetään MET-/elvytysryhmä, johon kuluu lääkärin lisäksi yhdestä kahteen sairaanhoitajaa. Ryhmä toimii sekä keskussairaalassa että sädesairaalassa. Ryhmällä on tarvittavat välineet hätätilanteiden hoitoon. 10-paikkainen teho-osasto avasi ovensa sairaalan D-siiven 3. kerroksessa Aiemmin tehostettua hoitoa vaativat potilaat oli hoidettu vuodeosastoilla. Uudella teho-osastolla oli käytössä puolikas vuodeosastoa, sillä samoissa tiloissa toimi myös vasta-avattu keinomunuaisyksikkö. Teho-osasto muutti nykyisiin tiloihinsa M-osan 1. kerrokseen 12. joulukuuta Kyseiset tilat on tehty varta vasten teho-osastolle. Muuton myötä teho-osastolla aloitti uutena toimintana neljän valvontapaikan yksikkö. Teho-osaston tiloja saneerattiin vuonna Vuonna 2013 teho-osaston kahdeksalla potilaspaikalla hoidettiin 338 potilasta. Keskimääräinen hoitoaika oli 3,99 vuorokautta. Tehostetun valvonnan neljällä potilaspaikalla hoidettiin 613 potilasta. Keskimääräinen hoitoaika oli 1,67 vuorokautta. Potilaiden keski-ikä teho-osastolla oli 61,7 vuotta ja tehostetussa valvonnassa 56,0 vuotta. Potilaista noin 94,0 prosenttia siirtyi teho-osastolta jatkohoitoon vuodeosastolle Konservatiivinen toimialue Sisätaudit Sisätautien vastuualue koostuu lääketieteen kahdeksasta erikoisalasta: endokrinologia, gastroenterologia, hematologia, infektiotaudit, kardiologia, nefrologia, reumatologia ja yleissisätaudit. Potilaita hoidetaan kolmella vuodeosastolla, päiväsairaalassa ja lukuisilla ajanvarauspoliklinikoilla. Lisäksi sisätautien vastuualueeseen kuuluvat hemodialyysiyksikkö, sydäntutkimusyksikkö sekä sydänvalvomo. Kiireellistä tutkimusta ja hoitoa vaativat potilaat otetaan sairaalaan ensivasteen päivystysyksikön kautta. Ajanvarauspoliklinikan potilaista suurin osa on saanut jatkotutkimuslähetteen perusterveydenhuollosta. Toimintaa kehitetäänkin tiiviissä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Sisätautien vastuualueen hallinto sijaitsee Keski-Suomen keskussairaalan päärakennuksessa, D1-osan 9. kerroksessa.

39 36 Sisätautien poliklinikka Sisätautien poliklinikalla hoidetaan sisätautien erikoisalojen aikuisia potilaita. Potilaat kutsutaan poliklinikalle lähetteen perusteella. Poliklinikalla toimivat diabetes- ja endokrinologian poliklinikka, infektiosairauksien poliklinikka, sydänpoliklinikka, munuaispoliklinikka, gastroenterologian poliklinikka, ravitsemusterapeutit sekä jalkaterapeutti. Dokumentointiprojektin aikana sisätautien poliklinikan tilat käytiin dokumentoimassa kahteen eri kertaan, koska poliklinikka ehti projektin aikana muuttaa uusiin tiloihin. Syyskuussa 2012 poliklinikka dokumentointiin sen entisissä tiloissa päärakennuksen K- ja J-osien 1. kerroksessa. Sisätautien poliklinikka oli jakautunut kahteen tilaan, jotka olivat fyysisesti erillään toisistaan, molemmin puolin päärakennuksen pääaulaa: sisätautien poliklinikka 1 (K-osa) ja sisätautien poliklinikka 2 (J-osa). Sisätautien poliklinikka muutti alkuvuodesta 2013 synnytysosaston ja vastasyntyneiden teho-osaston entisiin tiloihin päärakennuksen H-, I- ja G-osien 2. kerrokseen. Muuttoa varten tilat remontoitiin. Muuton vuoksi poliklinikka oli suljettuna Toiminta uusissa tiloissa alkoi Muuton myötä sisätautien poliklinikat 1 ja 2 yhdistyivät yhteisiin tiloihin. Sisätautipoliklinikan vanhoihin tiloihin muutti preoperatiivinen yksikkö, joka aloitti toimintansa Sisätautien poliklinikka toimi K-osan tiloissa sairaalan ensimmäisen laajennusvaiheen valmistumisesta lähtien eli vuodesta Sisätautien poliklinikan tilatarpeiden tyydyttämiseksi käynnistyi vuonna 1991 hoitomaksutoimiston tilojen siirto ja uudelleenorganisointi. Hoitomaksutoimisto muutti vuoden 1992 aikana rakennus 4:n saneerattuihin tiloihin, jolloin siltä vapautuneet tilat J-osan 1. kerroksessa otettiin sisätautipoliklinikan vastaanottotoiminnan käyttöön (sisätautien poliklinikka 2). Diabetespoliklinikka aloitti toimintansa sisätautien poliklinikalla Sydänyksikkö Sydänyksikkö käsittää kolme tiivistä yhteistyötä tekevää hoitoyksikköä: sydäntautien osasto 10, sydänvalvomo sekä sydäntutkimusyksikkö. Potilas voi samalla hoitojaksolla olla hoidettavana kaikissa kolmessa eri yksikössä. Sydänyksikkö sijaitsee päärakennuksen D1- ja D2-osien 0-kerroksessa. Sydänvalvomo Tilanne dokumentointihetkellä Sydänvalvomossa hoidetaan potilaita, joilla on rintakipua, sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriö tai jokin muu sydänperäinen vaiva, joka vaatii tehostettua tarkkailua ja hoitoa. Potilaspaikkoja on kuusi. Vuosittain hoidetaan noin potilasta, joiden keskimääräinen hoitoaika on pari vuorokautta. Suurin osa potilaista tulee päivystyspoliklinikalta, mutta jonkin verran potilaita on myös muilta osastoilta. Lyhyiden hoitoaikojen ja potilaspaikkojen rajallisuuden takia potilaita joudutaan siirtämään vuodeosastolle kaikkina

40 37 vuorokauden aikoina. Lääkäri arvioi siirtojärjestyksen. Potilaat siirretään pääasiassa sydäntautien osasto 10:lle jatkohoitoon. Sydänvalvonta perustettiin Keski-Suomen keskussairaalaan vuonna 1968 sisätautiosasto 10:n yhteyteen. Uusi tarkkailuhuone paransi erityisseurantaa vaativien sydänpotilaiden hoitoa. Vuoteen 1992 saakka vuodepaikkoja oli neljä. Vuonna 1992 valvonta muuttui kuusipaikkaiseksi. Nykyisiin tiloihinsa D2-osan 0- kerrokseen sydänvalvonta muutti D-siiven laajennusosan eli D2-osan valmistuttua. Nykyinen virallinen nimi on sydänvalvomo. Sydäntutkimusyksikkö Tilanne dokumentointihetkellä Sydänvalvomon yhteydessä toimii myös sydäntutkimusyksikkö, jossa tehdään ennalta suunniteltuja eikiireellisiä sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia ja pallolaajennuksia. Lisäksi tehdään päivystystutkimuksia suoraan päivystyksestä tuleville potilaille Koronaariangiografialaitteisto sydäntutkimusyksikössä. sekä sydänvalvomoon tai vuodeosastolle joutuneille potilaille. Varjoainekuvausten lisäksi sydäntutkimusyksikössä asennetaan sekä tavallisia pysyviä sydämen tahdistimia että vajaatoiminta- ja rytmihäiriötahdistimia, tehdään erilaisia sydämen toimintaan liittyviä mittauksia ja otetaan koepaloja sydämestä. Sydäntutkimusyksikön työhön osallistuu kolme kardiologia ja kolme sisätautilääkäriä, kaikkiaan kahdeksan röntgen- tai sairaanhoitajaa sekä osastonsihteeri. Kerrallaan työssä on yksi lääkäri ja 3-4 hoitajaa sekä sihteeri. Päivän aikana tehdään toimenpiteiden laadusta riippuen 3-6 toimenpidettä. Sydäntutkimusyksikössä tehdään vuodessa noin varjoainekuvausta. Keski-Suomen keskussairaalassa aloitettiin lokakuun alussa vuonna 2002 sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset uudessa sydäntutkimusyksikössä. Oman toiminnan aloittamisen myötä siirtyivät muista sairaaloista ostopalveluna hankitut varjoainekuvaukset ja pallolaajennukset sairaalan omaksi toiminnaksi. Sydäntutkimusyksikkö sijoitettiin sydäntautien osasto 10:n potilashuoneen tiloihin, joten osasto joutui tiivistämään omia tilojaan.

41 38 Varjoainekuvausten määrä on lisääntynyt tasaisesti: vuonna 2003 tehtiin varjoainekuvaus noin potilaalle, vuonna 2009 kuvattiin potilasta ja 2010 marraskuun puoliväliin mennessä oli kuvattu jo potilasta. Pallolaajennuksia tehtiin aluksi arviolta kappaletta, vuonna 2009 toimenpiteitä oli 502 ja vuonna 2010 marraskuun puoliväliin mennessä 415. Sydäntautien osasto 10 Tilanne dokumentointihetkellä Sydäntautien osasto 10 on sisätautien osasto, jossa hoidetaan pääasiassa erilaisia sydänsairauksia sairastavia potilaita. Potilaat tulevat osastolle kutsuttuna, päivystyspoliklinikan, sydänvalvomon tai oman sairaalan toisten osastojen kautta sekä toisten sairaaloiden kautta. Yleisimmät potilasryhmät ovat sydäninfarktipotilaat ja muut rintakipupotilaat. Lisäksi osastolla hoidetaan sydämen vajaatoiminta- ja rytmihäiriöpotilaita. Myös ohitus- ja läppäleikatut potilaat tulevat jatkohoitoon osastolle. Osastolle tulee potilaita myös kutsuttuna esimerkiksi sydämen varjoainetutkimusta ja sydämen tahdistimen asennusta varten. Osastolla on 26 vuodepaikkaa. Huoneita on 8, joissa kussakin on 1-4 paikkaa. Osastonlääkärin lisäksi osastolla työskentelee erikois- tai erikoistuvia lääkäreitä. Osastolla työskentelee sairaanhoitajia, joiden lisäksi myös perushoitajia. Aamuvuoroissa hoitajia on 5-7, illoissa 4-6 ja yövuoroissa kaksi. Osaston sairaalahuoltajat huolehtivat tilojen siisteydestä ja potilaiden ruokahuollosta. Fysioterapeutit huolehtivat potilaiden liikunnan ohjauksesta esimerkiksi sydäninfarktin ja ohitusleikkauksen jälkeen. Osastolla ovat käytössä myös muut sairaalan asiantuntijat, kuten sosiaalityöntekijät, ravitsemussuunnittelijat ja jalkaterapeutit tarpeen mukaan. Sydäntautien osasto 10 oli aiemmalta nimeltään osasto 12. Silloinen osasto 12 ja sydänvalvonta muuttivat D1- ja D2-osien 0-kerrokseen D-siiven laajennusosan ja alimpien kerrosten saneerauksen valmistuttua. Ennen muuttoa osasto 12 toimi D-siiven 2. kerroksessa. Alun perin osasto 12 on ollut miesten sisätautien osasto. Sisätautien osasto 12 lopetti toimintansa kesällä Sisätautien osasto 11 Tilanne dokumentointihetkellä Sisätautien osasto 11 sijaitsee päärakennuksen D1- ja D2-osien 1. kerroksessa. Osastolla tutkitaan ja hoidetaan aineenvaihdunta-, munuais- ja ruoansulatuselimistön sairauksia sekä ihotauteja sairastavia potilaita. Osastolla toimii lisäksi peritoneaalidialyysipoliklinikka. Peritoneaalidialyysi (PD) tarkoittaa vatsakalvodialyysiä (pussihoito). Veri puhdistetaan vatsaonteloon valutettavan dialyysinesteen avulla. Ennen hoidon aloitusta kirurgi laittaa potilaalle leikkaussalissa katetrin vatsanpeitteiden läpi vatsaonteloon.

42 39 Sisätautien osasto 11 muutti nykyisiin tiloihinsa D1- ja D2-osien 1. kerrokseen marraskuussa 1996 D-siiven laajennusosan (eli D2-osan) valmistuttua. Ennen muuttoa osasto sijaitsi väliaikaisesti 0-kerroksessa. Samoihin aikoihin myös dialyysiosasto muutti laajennusosaan, sisätautien osasto 11:n tilojen viereen. Hemodialyysiosasto Tilanne dokumentointihetkellä Hemodialyysiosasto sijaitsee päärakennuksen D2-osan 1. kerroksessa. Dialyysiosastolle kuljetaan sisätautien osasto 11:n kautta. Dialyysihoito toimii kuitenkin omana yksikkönään. Dialyysiyksikössä hoidetaan hemodialyysihoitoa tarvitsevia potilaita. Dialyysiyksikkö vastaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin dialyysitoiminnasta yhdessä Karstulan ja Viitasaaren satelliittiyksiköiden kanssa. Osastolla on kymmenen hoitopaikkaa ja se on avoinna kaikkina viikonpäivinä. Hoidon aloitustilanne hemodialyysiosastolla. Asiakkaita hoidetaan kahdessa vuorossa. Osastolla työskentelee kolme munuaistauteihin erikoistunutta lääkäriä, osastonhoitaja, sairaanhoitajia ja perushoitaja. Dialyysiosasto toimii läheisessä yhteistyössä nefrologian poliklinikan ja sisätautien osasto 11:n kanssa. Peritoneaalidialyysiyksikkö sijaitsee osasto 11:n yhteydessä. Keinomunuaisyksikkö aloitti toimintansa keskussairaalassa Osasto sijaitsi D-siiven 3. kerroksessa. Samassa kerroksessa toimi myös saman vuoden huhtikuussa avattu teho-osasto. Joulukuussa 1997 dialyysiosasto muutti nykyisiin tiloihinsa D2-osan 1. kerrokseen. Sisätautien päiväsairaala, hematologian poliklinikka ja reumatologian poliklinikat 1-6 Tilanne dokumentointihetkellä Sisätautien päiväsairaala sekä sen yhteydessä toimivat hematologian poliklinikka ja reumatautien poliklinikat 1-6 sijaitsevat sädesairaalan H-osan 0-kerroksessa. Sisätautien päiväsairaalassa hoidetaan ja tutkitaan usean eri sisätautien erikoisalan potilaita. Keskeinen osa potilashoitoa on yksilöllisesti suunniteltu moniammatillinen ohjaus. Keskeiset potilasryhmät ovat reumataudit ja veritaudit (hematologia).

43 40 Hematologian poliklinikalla tutkitaan, seurataan ja hoidetaan erilaisia veritauteja sairastavia potilaita. Tavallisimpia sairauksia poliklinikalla ovat erilaiset anemiat, leukemiat ja myeloomat sekä punasolujen (polysytemia) tai trombosyyttien (trombosytemia) liikatuotanto. Myös verenhyytymismekanismien häiriöstä johtuvat vuoto- tai tukostaipumus sekä vasta-ainepuutokset kuuluvat veritautien alaan. Hematologian poliklinikka on ajanvarauspoliklinikka, johon tarvitaan lääkärin lähete. Potilaat tulevat lähetteellä perusterveydenhuollosta, työterveydestä, yksityislääkäriltä ja muista sairaaloista tai sisäisenä konsultaationa. Sisätautien päiväsairaalan yhteydessä toimivat reumatautien poliklinikat 1-6 sekä kerran viikossa reumaortopedin vastaanotto. Poliklinikat ovat ajanvarauspoliklinikoita, joihin tarvitaan lääkärin lähete. Poliklinikoilla tutkitaan ja hoidetaan potilaita, joilla on erilaisia tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Vuonna 1985 perustettiin hematologinen yksikkö (sisätaudit), jonka tarpeisiin luovutettiin seitsemän vuodepaikkaa syöpätautien osasto 8:lta. Helmikuun alussa 1992 avattiin uusi 26-paikkainen sisätautien osasto 34 sädesairaalan alakertaan, vuodeosastosiiven pohjakerrokseen (O-osa). Osasto keskittyi reumapotilaiden tutkimukseen ja hoitoon sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Uudelle osastolle siirrettiin toimintoja osasto 10:ltä, jonka toiminta tuolloin jatkui yhdistettynä sisätautien ja neurologian vuodeosastona. Jo tuolloin osastolla aloiteltiin myös päiväsairaalatoimintaa. (Vuodeosastosiiven pohjakerroksessa oli ennen sisätautien osaston tuloa sijainnut Kansanterveyslaboratorion Jyväskylän yksikön, entisen serobakteriologisen laboratorion, tilat.) Jossakin vaiheessa nimi on muuttunut reumaosastoksi (ilmeisesti vuonna 1992). Reumaosasto muutti kesäkuun alussa 2004 uusiin, saneerattuihin tiloihin sädesairaalan entisiin ruokahuollon tiloihin H-osan 0- kerrokseen. Kerros pysyi samana. Uudeksi nimeksi tuli sisätautien päiväsairaala 30, ja samalla reumasairauksien vuodeosastotoiminta loppui. Päiväsairaalaan keskitettiin kaikki reumatautien poliklinikat sekä hematologian poliklinikka. Ruokasali oli suljettu sädesairaalassa lokakuussa Osaston vanhoissa tiloissa toimi vuoden 2013 loppuun asti keuhkosairauksien poliklinikka (O-osa, 0-kerros). Vanhoissa tiloissa on ollut myös evakossa entinen synnytysvuodeosasto 6 eli perheosasto. Se muutti sädesairaalaan noin vuodeksi saneerausten vuoksi. Synnytyssalit ja synnytysvuodeosasto 5 säilyivät tuolloin entisillä paikoillaan. Sisätautien päiväsairaala ja reumatautien poliklinikka muuttivat uuteen, loppuvuodesta 2013 valmistuneeseen Väistö 3 -rakennukseen (F2-osa) alkuvuodesta Konservatiivinen päiväsairaala (sisätaudit, syöpätaudit ja keuhkosairaudet) sekä reumatautien poliklinikka sijoittuivat Väistö 3:n 1. kerrokseen. Lisäksi rakennuksen 0-kerrokseen muutti sädesairaalasta keuhkotautien poliklinikka ja 2. kerrokseen Kinkomaalta kuntoutusosasto 27. Kuntoutusosasto aloitti toimintansa uusissa tiloissa ja konservatiivinen päiväsairaala sekä keuhkosairauksien ja reumatautien poliklinikat Hematologian poliklinikkatoiminta jäi sädesairaalaan ja asettui sisätautien osasto 32:n yhteyteen sädesairaalan O-osan 2. kerrokseen.

44 41 Sisätautien osasto 32 Tilanne dokumentointihetkellä Sisätautiosasto 32 sijaitsee sädesairaalan O-osan 2. kerroksessa. Osastolla hoidetaan pääasiassa veritauteja (hematologia) sairastavia potilaita. Osastolla on myös reuma- sekä sydämen vajaatoimintapotilaita. Samoissa tiloissa toimii lisäksi keuhkosairauksien hengityshoitoyksikkö, jossa on oma henkilökunta. Viikonloppuisin osasto 32:n potilaat siirretään kerrosta alemmaksi syöpätautien osasto 31:lle, jossa on myös osasto 32:n henkilökuntaa työvuoroissa. Osastoilla 31 ja 32 on yhteinen osastonhoitaja. Osastolla on 11 vuodepaikkaa 1-2 hengen huoneissa. Potilaat tulevat osastolle pääasiassa kutsuttuina sisätautien päiväsairaalan ja hematologian poliklinikan kautta tai potilassiirtona keskussairaalan osastoilta sekä ensiapupoliklinikalta. Potilaille annetaan muun muassa solunsalpaajahoitoja, sädehoitoa sekä erilaisia tukihoitoja. Osastolla tehdään myös sairauden selvittämiseen ja hoitoon liittyviä tutkimuksia. Osaston henkilökuntaan kuuluu kaksi hematologiaan erikoistunutta lääkäriä, osastonhoitaja, osastonsihteeri, sairaanhoitajia sekä sairaalahuoltajia. Osastolla toteutetaan tiimityötä, johon kuuluvat hoitajat ja lääkäri. Tiimissä tehdään moniammatillista yhteistyötä sosiaalityöntekijän, sairaalapapin, fysioterapeutin, ravitsemusterapeutin, psykiatrisen sairaanhoitajan ja syöpäyhdistyksen kanssa. Sädesairaalan vuodeosastojen saneeraus alkoi syksyllä 2001 ja valmistui vuonna Saneerauksen ajan vuodeosastot toimivat evakossa Kinkomaalla: osasto 32 kuntoutuksen päiväosaston tiloissa ja syöpätautien osasto 31 keuhkosairauksien päiväsairaalan tiloissa. Henkilökunnan ruokasali suljettiin sädesairaalassa lokakuussa Aiemmin sädesairaalassa sijainneet sisätautien päiväsairaala ja reumatautien poliklinikat muuttivat uuteen Väistö 3 -rakennukseen alkuvuodesta Hematologian poliklinikkatoiminta sen sijaan jäi sädesairaalaan ja asettui sisätautien osasto 32:n yhteyteen sädesairaalan O-osan 2. kerrokseen. Lasten vastuualue Lasten vastuualueella tutkitaan ja hoidetaan Keski-Suomessa asuvien 0-15-vuotiaiden lasten sairaudet, paitsi silloin, kun kysymyksessä ovat korvataudit tai nuorisopsykiatrian hoidon piiriin kuuluvat ongelmat. Lastentautien poliklinikka Tilanne dokumentointihetkellä Lastentautien poliklinikka sijaitsee päärakennuksen H-osan 1. kerroksessa. Poliklinikalla toimivat astma-, diabetes-, endokrinologia-, munuais-, reuma-, sydän-, syöpä- ja suolistosairauksien poliklinikat. Poliklinikalla käy noin 100 potilasta päivässä. Poliklinikka toimii vain ajanvarauksella, päivystystä ei ole. Ilmoittautuminen tapahtuu keskussairaalan pääaulassa. Tämä ilmoittautumiskäytäntö on ollut käytössä dokumentointihet-

45 42 kestä katsottuna noin vuoden. Lastentautien poliklinikalla hoidettiin ennen akuutitkin tapaukset, mutta nykyään ne hoidetaan päivystyksen nopean vasteen toiminnassa. Dokumentointihetkellä sairaalan ainut astmahoidoissa käytettävä histamiinikaappi sijaitsee lastentautien poliklinikalla, joten iltapäivästä poliklinikalla käy myös aikuispotilaita. Lastentautien poliklinikan tilat H-osassa valmistuivat keskussairaalan ensimmäisen laajennusvaiheen valmistumisen myötä vuonna Sydänlääkärin vastaanottohuone lastentautien poliklinikalla. Lastenneurologian poliklinikka ja päiväsairaala Tilanne dokumentointihetkellä Lastenneurologian poliklinikan ja päiväsairaalan tilat sijaitsevat rakennus 45:n 1. kerroksessa. Joitakin lastenneurologian työhuoneita sijaitsee lisäksi rakennuksen 2. kerroksessa, joka on varsinaisesti lasten- ja nuorisopsykiatrian hallintokerros. Lastenneurologialla tutkitaan ja hoidetaan alle 15-vuotiaita lapsia ja nuoria sekä suunnitellaan avohuollossa tapahtuvaa kuntoutusta. Tyypillisiä tutkittavia ja hoidettavia sairauksia ovat aivoperäiset kohtausoireet, kehityksen erityisvaikeudet, monimuotoiset kehityksen poikkeavuudet, aivo- ja selkäydinsairaudet ja puheen kehityksen häiriöt. Lastenneurologian poliklinikan toiminta koostuu eri ammattialojen (lääkäri, sairaanhoitaja, puheterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä) vastaanotoista. Sekä poliklinikalle että päiväsairaalaan tullaan lääkärin lähetteellä. Lastenneurologian poliklinikan tiloissa sijaitsevat myös lastentautien korvalääkäri ja kuulontutkimus, jossa käy myös iäkkäitä asiakkaita. Korvalääkäri ja kuulontutkimus kuuluivat aiemmin foniatrian yksikköön, mutta foniatrian erityisala loppui vuoden 2011 aikana, jolloin foniatria siirtyi korva-, nenä- ja kurkkutautien alaisuuteen. Ennen päättymistään foniatria sijaitsi rakennus 4:ssä. Nyt sen vanhoissa tiloissa toimii geriatrian poliklinikka, joka muutti tiloihin Kinkomaalta heinäkuussa Korvalääkäri ja kuulontutkimus kuuluvat hallinnollisesti korva-, nenä- ja kurkkutautien alaisuuteen.

46 43 Lastenneurologian vuodeosasto aloitti toimintansa Kinkomaalla vuonna Tarvitsemansa tilat ja henkilökunnan se sai foniatrian vuodeosastolta. Vuonna 1994 lastenneurologian poliklinikka siirtyi Kinkomaalta Keskussairaalanmäelle rakennus 3:een. Sittemmin lastenneurologia on toiminut useammassa eri paikassa, muun muassa rakennus 8:ssa sekä rakennus 5:n 8. kerroksessa. Elokuussa 2011 lastenneurologian poliklinikka ja päiväsairaala muuttivat vastavalmistuneeseen rakennus 45:een. Toiminta uusissa tiloissa alkoi Lastenosasto 1 Tilanne dokumentointihetkellä Lastenosasto 1 sijaitsee päärakennuksen B- ja C-osien 1. kerroksessa. Lisäksi osaston yhteydessä sijaitseva allergiayksikkö sijaitsee I-osan 1. kerroksessa. Osastolla hoidetaan kaikki osastohoitoa vaativat lapsipotilaat psykiatriaa lukuun ottamatta. Osa potilaista tulee myös erilaisia tutkimuksia varten. Osastolla käy myös päivä- ja polikliinisia kävijöitä, koska poliklinikat eivät aina vedä. Hoidettavien potilaiden ikäjakauma on vastasyntyneistä 15-vuotiaisiin. 16-vuotiaat siirtyvät yleensä aikuisten puolelle, paitsi pitkäaikaissairaustapauksissa potilasta voidaan hoitaa lastenosastolla 18-vuotiaaksikin saakka. Osastolle tulo potilaaksi tapahtuu lähetteellä päivystyspoliklinikan kautta tai lähetejonosta kutsuttuna eri ajanvarauspoliklinikoiden kautta. Osaston B-osan käytävä on niin sanottu puhdas puoli. C-osan käytävä on puolestaan infektiopuoli. Tällä jaottelulla pyritään estämään infektioiden leviäminen. Puhtaalla puolella ovat esimerkiksi kirurgiset ja pediatriset potilaat. Osaston potilaista 80 % tulee päivystyksen kautta. Osastolla on 30 sairaanhoitajaa ja 10 lastenhoitajaa. Yhteensä vakituista henkilökuntaa on 43. Osastolla työskennellään kolmessa eri tiimissä. Lastenosasto 1:n käytävää.

47 44 Aiemmin lastenosasto 1 -nimeä kantoi lasten infektio-osasto, joka sijaitsi C-osan 2. kerroksessa, nykyisen synnytysosasto 5:n tiloissa. Vuonna 1994 Kinkomaan lastensairaalan osastot 3 (lasten tutkimus ja kuntoutus) ja 4 (lastenneurologia ja foniatria) sekä osasto 19:n sisätauteja sairastavat lapsipotilaat muuttivat silloisen synnytysosasto 5:n tiloihin B-osan 1. kerrokseen. Uudesta osastosta tuli lastenosasto 5. Väistymään joutunut synnytysvuodeosasto sulautettiin osastojen 2 ja 6 tiloihin. Synnytysvuodeosasto 6 sijaitsi noihin aikoihin C-osan 1. kerroksessa. Lastenosasto 5:n nimi muuttui muutaman vuoden päästä lastenosasto 2:ksi. Lastenosastojen 1 ja 2 mittava peruskorjaus käynnistyi vuonna 2005 ja valmistui loppuvuonna Nykyinen lastenosasto 1 muodostui vuonna 2007, kun sairaalan kaikki lastenosastot yhdistettiin. Vastasyntyneiden teho-osasto 3 Vastasyntyneiden teho-osasto 3 sijaitsee moduulisairaalan (rakennus 22) 1. kerroksessa. Osastolla hoidetaan ennenaikaisesti syntyneitä tai muita erityishoitoa tarvitsevia vauvoja. Osastolla toteutetaan perhekeskeistä hoitotyötä. Vanhemmat voivat osallistua lapsensa hoitoon alusta lähtien. Perheiden käytössä on perhehuone sekä oleskelutila. Keski-Suomen keskussairaalassa ei alkujaan ollut erillistä vastasyntyneiden teho-osastoa vaan keskoset hoidettiin lastenosasto 2:lla. Osaston ahtaisiin tiloihin oli 1960-luvulla mahdutettu kuusi keskoskaappia. Vastasyntyneiden tehostetun hoidon osasto sai omat tilat vuonna 1985 keskussairaalan ensimmäisen laajennusosan valmistumisen myötä. Vastasyntyneiden teho muutti uuteen moduulisairaalaan Entiset tilat sijaitsivat päärakennuksen I-osan 2. kerroksessa. Kehitysvammapoliklinikka Kehitysvammapoliklinikka sijaitsee parakkirakennus 21C:n 1. kerroksessa. Poliklinikan palvelut on tarkoitettu ensisijaisesti Keski-Suomen alueella asuville kehitysvammaisille henkilöille ja heidän perheilleen sekä kuntien lähityöntekijöille. Kehitysvammapoliklinikan palvelut ovat kehitysvammalain mukaista erityispalvelua ja asiakkaalle maksuttomia. Kehitysvammapoliklinikka tarjoaa tukea ja ohjausta kehitysvammaisuuteen liittyvissä erityiskysymyksissä, ohjaus- ja tukikäyntejä arjen tilanteissa ja toimintaympäristöissä, kehitysvammaisen henkilön palvelutarpeiden selvittämistä, kuntoutuksen suunnittelua ja järjestämistä yhteistyössä kehitysvammaisen henkilön, hänen perheensä ja lähityöntekijöiden kanssa, elämänkaaren eri vaiheisiin ja pulmakohtiin liittyviä tutkimuksia lausuntoineen, lääkityksen suunnittelua ja terveydentilan seurantaa, kehitysvammaisuuden diagnostisia tai sen taustaa koskevia selvittelyjä, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarvitsemia konsultaatioita, konsultaatiota kehitysvammaisten henkilöiden kanssa työskenteleville tahoille (esimerkiksi asumispalvelut, työ- ja päivätoiminta, päivähoito, koulu, lastensuojelu ja työvoimapalvelut), seksuaalineuvontaa ja - terapiaa sekä konsultaatiota seksuaalikysymyksissä.

48 45 Lastenpsykiatrian osasto 8 Tilanne dokumentointihetkellä Lastenpsykiatrian osasto 8 sijaitsee rakennus 45:n 3. kerroksessa. Lisäksi osaston toimistoja sijaitsee 2. kerroksessa. Lastenpsykiatrinen osastohoito on tarkoitettu Keski-Suomen alueen pääasiassa alle 13-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Lasten tavallisimpia psyykkisiä häiriöitä ovat varhaislapsuuden vuorovaikutuksen häiriöt ja kehitysviiveet, masennus ja käytöshäiriöt, oppimishäiriöt sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt. Lastenpsykiatrian osastolla on seitsemän sairaansijaa, joista yksi paikka on Kriisi- ja lyhythoitoyksikkö Sylissä. Lastenpsykiatrian osasto 8 toimii viikko-osastona ja on viikonloppuisin suljettu. Kaikki osaston potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita. Lastenpsykiatrialla on hoidossa olevia asiakkaita/asiakasperheitä noin 500. Henkilökuntaa on 11, poliklinikan kanssa yhteensä 14. Lastenpsykiatrian poliklinikka sijaitsee Väinönkadulla. Lastenpsykiatrian osaston yhteydessä toimiva Kriisi- ja lyhythoitoyksikkö Syli on tehostetun hoidon paikka yhdelle lapselle. Syli-jakson pituus on tavallisimmin viisi vuorokautta (ma-pe.) Syli-hoitoa voidaan käyttää myös lastenpsykiatrisen poliklinikkahoidon osana silloin, kun tarvitaan lyhytaikaista tehohoitoa kokonaishoitoa tukemaan. Syli toimii viikko-osastona ja on viikonloppuisin suljettu. Sylissä työskentelee kolme hoitajaa kolmessa vuorossa. Syli tekee jonkin verran yhteistyötä sairaalakoulun kanssa. Haukkalan psykiatriseen hoitolaitokseen perustettiin keskussairaalaan kuuluva lastenpsykiatrinen osasto Haukkalan lastenpsykiatrinen hoitolaitos siirtyi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliitoksen omistukseen vuoden 1983 lopussa. Haukkalan sairaalassa toimi lastenpsykiatrian vastuualueen lisäksi lastenpsykiatrian konsultaatiopoliklinikka sekä uutena vuonna 1983 aloittanut nuorisopsykiatrian vastuualue. Syksyllä 2011 valmistui rakennus 45, jolloin lastenpsykiatrian osasto muutti siihen. Kukkumäentien toisella puolella on Kukkulan koulu, jossa lastenpsykiatrian osaston lapset käyvät koulussa. Kukkulan koulu on erityiskoulu, jossa sijaitsee siis myös sairaalakoulu. Lapset menevät kouluun pääsääntöisesti klo Henkilökunta vie aina lapset kouluun, koska se sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn Kukkumäentien toisella puolella. Kukkulan koulun uudet tilat valmistuivat alkuvuodesta 2012 ja koulun väki aloitti siellä

49 46 Ihotaudit Tilanne dokumentointihetkellä Ihotautien poliklinikka sijaitsee päärakennuksen A2-osan 0- ja 1. kerroksissa. Tavallisimmat ihotautien yksikössä hoidettavat sairaudet ovat muun muassa psoriasis, atooppinen ihottuma, allergiset ihottumat, punajäkälä, säärihaavat, rakkulataudit sekä ihosyövät ja niiden esiasteet. Odotustilaa ja käytävää ihotautien poliklinikalla. Hanke ihotautiosaston perustamisesta keskussairaalaan virisi 1960-luvun puolivälissä. Jyväskylän alueella ei tuohon aikaan ollut ihotautilääkäriä, mistä seurasi, että potilaat hakeutuivat hoitoon vasta sairauden kehityttyä sairaalahoitoa vaativaksi. Ihotautilääkärin saamiseksi Jyväskylään pidettiin välttämättömänä järjestää mahdollisuus potilaiden hoitamiseen sairaalassa. Keskussairaalasta ei kuitenkaan ollut irrotettavissa tiloja tätä varten. Tuberkuloosipotilaiden määrä oli vähentymistään vähentynyt ja niin keskussairaala aloitti neuvottelut Kinkomaan parantolan kanssa lisätilojen saamiseksi sieltä. Parantolan toiseen kerrokseen päädyttiin järjestämään tilat tuberkuloottisia keuhkosairauksia poteville ja alakerran toiselle osastolle tilat ihotautipotilaita varten. Ihotautien hoito edellytti myös poliklinikan perustamista ja sitä varten tilat järjestyivät toiselta pohjakerroksen osastolta. Kaikkiaan ihotautien hoidon sijoittamista keuhkotautien rinnalle pidettiin tarkoituksenmukaisena, olihan esimerkiksi astma- ja ihotautipotilaiden tutkimuksissa paljon yhteistä. Ihotautien osasto aloitti Kinkomaalla Painopiste oli vuodeosastotoiminnassa. Ihotautipoliklinikan toiminta käynnistyi Kinkomaalla Itsenäinen ihotautien vuodeosasto lakkautettiin joulukuussa 2003, jolloin se yhdistyi keuhkosairauksien vuodeosastotoimintaan. Keskussairaalan yhteyteen ja nykyisiin tiloihinsa ihotautien poliklinikka muutti Kinkomaalta vuodenvaihteessa Muutto tapahtui välisenä aikana. Toiminta nykyisissä tiloissa käynnistyi Ihotautien poliklinikan tiloissa A2-osassa ovat aiemmin toimineet ainakin kuljetustoimisto, patologian laboratorio, kylpyosasto ja fysiatria 0-kerroksessa sekä korvatautien poliklinikka 1. kerroksessa.

50 47 Syöpätaudit ja sädehoito Syöpätautien ja sädehoidon vastuualueella hoidetaan pääsääntöisesti kaikki Keski-Suomen sairaanhoitopiirin säde- ja solunsalpaajahoitoa saavat aikuispotilaat. Lisäksi vastuualue vastaa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin potilaiden sädehoidosta. Syöpätautien poliklinikka ja päiväsairaala Tilanne dokumentointihetkellä Syöpätautien poliklinikka sijaitsee sädesairaalan T-osan 1. kerroksessa. Poliklinikalla käyvät vastasairastuneet ja seurannassa olevat, erilaisia syöpätauteja sairastavat potilaat. Syöpätautien poliklinikka on ajanvarauspoliklinikka, joka toimii arkipäivisin klo Potilaat tulevat ensikäyntivastaanotolle lähetteellä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin eri yksiköistä, terveyskeskuksista ja yksityislääkärin vastaanotolta. Yksikkö on keskittynyt syövän hoitoon. Vastaanotolle tulevilla potilailla on siten syöpädiagnoosi valmiina. Lähetteen pohjalta potilaalle varataan ensikäyntiaika, jonka yhteydessä tehdään päätös jatkohoidosta. Potilas tapaa vastaanotolla syöpätauteihin erikoistuneen lääkärin ja sairaanhoitajan. Hoito suunnitellaan yhdessä potilaan kanssa ja toteutetaan syöpätautien päiväsairaalassa, vuodeosastolla tai sädehoidossa. Tarvittaessa potilaalle voidaan sopia tapaaminen sosiaalityöntekijän, fysioterapeutin, kuntohoitajan, toimintaterapeutin ja/tai ravitsemusterapeutin kanssa. Poliklinikan henkilökunta koostuu 1-3 lääkäristä, osastonhoitajasta, kahdesta sairaanhoitajasta ja osastonsihteeristä. Syöpätautien päiväsairaala sijaitsee sädesairaalan T-osan 0-kerroksessa. Päiväsairaalassa annetaan erilaisia syövän hoitoon tarkoitettuja lääkehoitoja ja verensiirtoja sekä tarkkaillaan potilasta tiettyjen tutkimusten ja toimenpiteiden jälkeen. Hoidon kesto vaihtelee tunnista kuuteen tuntiin ja hoitovälit vaihtelevat viikosta kuukausiin. Potilaan vointia seurataan ja annetaan ohjausta mahdollisten sivuvaikutusten ehkäisystä ja hoidosta. Päiväsairaalan henkilökunta koostuu syöpätautien erikoislääkäristä, osastonhoitajasta, sairaanhoitajista, osastonsihteeristä sekä sairaalahuoltajista, jotka ovat yhteiset sisätautien päiväsairaalan kanssa. Syöpätautien päiväsairaala aloitti toimintansa sädesairaalassa vuonna Syöpätautien päiväsairaala muutti sädesairaalan T-osan 0-kerrokseen vuonna Ennen sitä tiloissa toimi fysioterapia. Fysioterapialla oli tiloissa jumppasalikin. Kun ryhmäohjaukset vähenivät, tilantarve pieneni. Niinpä päiväsairaala ja fysioterapia tekivät tilojen vaihtokaupat. Sädesairaalan alkuperäisessä pohjapiirustuksessa nykyisen päiväsairaalan kohdalla lukee "kuntoutus". (Alkuperäiset pohjapiirrokset sädesairaalan arkkitehtuuria esittelevässä erillispainoksessa.) Loppuvuodesta 2013 keskussairaalassa valmistui uusi Väistö 3 -rakennus (F2-osa), jonne syöpätautien päiväsairaalan toiminta muutti alkuvuodesta Uusi konservatiivinen päiväsairaala (sisätaudit, syöpätaudit

51 48 ja keuhkosairaudet) sijoittui Väistö 3:n 1. kerrokseen yhdessä reumatautien poliklinikan kanssa. Lisäksi rakennuksen 0-kerrokseen muutti sädesairaalasta keuhkotautien poliklinikka ja 2. kerrokseen Kinkomaalta kuntoutusosasto 27. Kuntoutusosasto aloitti toimintansa uusissa tiloissa ja konservatiivinen päiväsairaala sekä keuhkosairauksien ja reumatautien poliklinikat Sädehoito-osasto Tilanne dokumentointihetkellä Sädehoito-osasto sijaitsee sädesairaalan T-osan 1. kerroksessa. Sädehoidon muottivalmistus sijaitsee T- osan 0-kerroksessa. Sädehoito-osastolla annetaan ulkoista sädehoitoa erilaisiin syöpämuotoihin. Isotooppihoidot annetaan isotooppilaboratoriossa ja sisäinen sädehoito annetaan yliopistollisessa sairaalassa. Yli puolet syöpäpotilaista saa sädehoitoa jossain hoidon vaiheessa. Osastolla on noin hoitokäyntiä vuodessa. Sädehoitoosastolla hoidetaan potilaita Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueilta sekä osa Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueen potilaista. Osastolla työskentelevä henkilökunta on saanut erikoiskoulutuksen syövänhoitoon sädehoidolla. Sädehoidossa työskentelee lääkäreitä, fyysikoita, röntgenhoitajia ja perushoitaja. Osastolla on käytössä kaksi sädehoitokiihdytintä, joista toinen on otettu käyttöön joulukuussa 2011 ja toinen kesäkuun alussa Lisäksi osastolla on käytössä PET-TT-simulaattorilaitteisto (otettu käyttöön ) ja automaattinen hoidon varmennusjärjestelmä. Kiihdytin 2 sädehoito-osastolla.

52 49 Sädesairaala siirtyi Keski-Suomen keskussairaalan kuntainliiton hallintaan ja samalla sädehoitoyksikkö keskussairaalan alaisuuteen. Syöpätautien osasto 31 Tilanne dokumentointihetkellä Syöpätautien osasto 31 sijaitsee sädesairaalan O-osan 1. kerroksessa. Potilaat tulevat vuodeosastolle pääasiassa kutsuttuina ns. luvatulle paikalle, syöpätautien poliklinikan kautta ja potilassiirtona muista yksiköistä. Osastolla olevat potilaat saavat seuraavanlaisia hoitoja: sädehoitoa joka toteutetaan sädehoitoosastolla, solunsalpaajahoitoa, verensiirtoja, kivunhoitoa, tulehdusten hoitoa, radiojodihoitoa ja palliatiivista hoitoa. Lisäksi potilaille tehdään erilaisia tutkimuksia ja toimenpiteitä. Osastolla on 21 potilasvuodepaikkaa 1-3 hengen huoneissa. Osaston henkilökuntaan kuuluvat osastonlääkäri, osastonhoitaja, sairaanhoitajia, osastonsihteeri ja sairaalahuoltajia. Viikonloppuisin kerrosta ylempänä sijaitsevan sisätautiosasto 32:n potilaat siirretään syöpätautien osasto 31:lle, jossa on myös osasto 32:n henkilökuntaa työvuoroissa. Osastoilla 31 ja 32 on yhteinen osastonhoitaja. Sädesairaalan vuodeosastojen saneeraus alkoi syksyllä 2001 ja valmistui vuonna Saneerauksen ajan vuodeosastot toimivat evakossa Kinkomaalla: osasto 31 kuntoutuksen päiväosaston tiloissa ja osasto 32 keuhkosairauksien päiväsairaalan tiloissa. Henkilökunnan ruokasali suljettiin sädesairaalassa lokakuussa Neurologian vastuualue Neurologian vastuualueen tarkoituksena on lisätä neurologisten sairauksien hoidon vaikuttavuutta. Klinikan henkilökunta kehittää ja koordinoi neurologisten sairauksien hoitoa, koulutusta ja tutkimusta. Neurologian poliklinikka Tilanne dokumentointihetkellä Neurologian poliklinikka sijaitsee päärakennuksen D1-osan 7. kerroksessa. Poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan potilaita, joilla on keskus- ja ääreishermoston sekä lihaksiston sairauksia. Näistä yleisimpiä ovat epilepsia, Parkinsonin tauti, aivoverenkiertohäiriöt, MS-tauti ja muistisairaudet. Neurologian poliklinikka toimii ajanvarausperiaatteella. Potilaat ohjautuvat hoitoon ja tutkimuksiin oman lääkärin lähetteellä. Lähetetietojen perusteella arvioidaan hoito- ja tutkimustarve erikoissairaanhoidossa.

53 50 Keskussairaalassa perustettiin vuonna 1967 neurologian erikoislääkärin virka ja järjestettiin poliklinikka, johon tilat saatiin röntgenistä. Syyskuussa 1971 poliklinikan jonossa oli noin 200 potilasta, mutta käytössä vain yksi neurologi. Toiminnan tehostamiseen ei nähty muuta mahdollisuutta kuin uudistaa organisaatiota ja toimitiloja sekä lisätä henkilökuntaa. Lisäksi tarvittiin ehdottomasti oma vuodeosasto. Tuohon aikaan neurologiset potilaat oli sijoitettu eri osastoille, lähinnä sisätautiosastoille. Neurologian osasto aloitti Hoitohuone neurologian poliklinikalla. lopulta toimintansa syksyllä 1975 siten, että kantasairaalassa oli 10 paikkaa (sisätautien osasto 10:stä erotettuna) ja Kinkomaalla 24-paikkainen neurologian osasto 29. Samalla myös neurologian poliklinikan toiminta käynnistyi uudelleen vilkkaana Neurologian osasto 18 Tilanne dokumentointihetkellä Neurologian osasto 18 sijaitsee päärakennuksen D1-osan 8. kerroksessa. Osastolla sijaitsee 13-paikkainen vuodeosasto sekä viisipaikkainen neurologian valvontayksikkö (NEVA). Keskimääräinen hoitoaika sekä vuodeosastolla että valvontahoidossa on noin kaksi vuorokautta, kokonaishoitoaika noin neljä vuorokautta. Osastolla hoidetaan ja tutkitaan aivojen ja keskushermostonsairauksia sairastavia potilaita. Tällaisia sairauksia ovat mm. aivoinfarkti, aivoverenvuoto, MS-tauti, Parkinson, epilepsia, Alzheimer, keskushermostotulehdukset, migreeni ja erilaiset kasvaimet aivojen sekä muun keskushermoston alueella. Valvontayksikössä hoidetaan esim. aivohalvauksen liuotushoidon jälkeinen seuranta. Peruselintoimintojen häiriintyminen aiheuttaa usein vakaviakin komplikaatioita, joita pyritään estämään tehokkaalla akuuttivaiheen hoidolla. Noin 90 % potilaista saapuu osastolle sairaalan päivystyksen kautta. Lisäksi potilaita siirtyy osastolle suoraan yliopistollisista sairaaloista, tavallisimmin Kuopion yliopistollisen sairaalan neurokirurgian osastolta. Kotoa kutsuttuna hoito- ja tutkimusjaksoille saapuu potilaita keskimäärin 2-4 potilasta/viikko. Osastolta potilaat kotiutuvat tai siirtyvät jatkohoitoon joko Kinkomaan kuntoutusosasto 27:lle tai omaan terveyskeskukseen. Neurologian osasto aloitti toimintansa syksyllä 1975 siten, että kantasairaalassa oli 10 paikkaa (sisätautien osasto 10:stä erotettuna) ja Kinkomaalla 24-paikkainen neurologian osasto 29. Ennen omaa osastoa neuro-

54 51 logiset potilaat oli sijoitettu eri osastoille, lähinnä sisätautiosastoille luvun alussa keskussairaalassa oli ollut jatkuvasti hoidossa neurologista potilasta, jotka oli hajasijoitettu eri osastoille ja jotka olivat siten muun kuin neurologiaan perehtyneen henkilökunnan hoidossa. Tuolloin vain noin joka kymmenes poliklinikalle tulleista pystyttiin ottamaan osastotutkimuksiin tai -hoitoon. Neurologia sai vuonna 1982 käyttöönsä kolmannen osaston, kun osasto 25 siirtyi henkilökuntineen neurologian käyttöön (ilmeisesti Kinkomaalla). Keuhkosairaudet Keuhkosairauksien poliklinikka Tilanne dokumentointihetkellä Keuhkosairauksien poliklinikalla sijaitsee sädesairaalan O-osan 0-kerroksessa. Poliklinikan toimintaan kuuluvat lääkärien vastaanotot, allergia- ja hengitystutkimukset, unihoitajan vastaanotto ym. Poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan muun muassa astmaa, keuhkoahtaumatautia (COPD), uniapneaa, allergisia ja työperäisiä keuhkosairauksia sekä keuhkosyöpää. Poliklinikalla toteutetaan siitepölyallergikkojen siedätyshoitoja allergologin valvomana. Poliklinikan toiminnan yhteyteen kuuluvat allergia- ja hengitystutkimusyksiköt. Allergiatutkimusyksikkö sijaitsee samoissa tiloissa poliklinikan kanssa, hengitystutkimusyksikkö puolestaan sijaitsee sisätautiosasto 32:n tilojen yhteydessä sädesairaalan O-osan 2. kerroksessa. Potilaat käyvät pääsääntöisesti hoitajien vastaanotoilla, lääkäriä he eivät näe juuri koskaan. Hoitajien vastaanottoja on 2-4. Samaiset hoitajat tekevät myös iltavuoroja hengityshoitoyksikössä. Poliklinikkavastaanottoja on viisi. Poliklinikalla käytetään lääkäri-hoitaja - työpareja. Osastonsihteereitä on tällä hetkellä 3,5. Yksi sihteeri on aina sädesairaalan ilmoittautumisessa. Keuhkosairauksien poliklinikka toimii ajanvarauspoliklinikkana, jonne potilaat tulevat lähetteellä oman sairaanhoitopiirin terveyskeskuksista, työterveyshuollosta tai erikoissairaanhoidosta. Päivystyspotilaat ohjataan päivystyspoliklinikalle. Käytävä keuhkosairauksien poliklinikalla.

55 52 Keuhkopoliklinikan tiloissa on mittava sisäilmaongelma, ja esimerkiksi osa poliklinikan työntekijöistä on sijoitettu väistörakennukseen 21C. Siellä ovat kuntoutusohjaaja, unihoitaja, hoitajan vastaanotto sekä osastonsihteeri, joka tekee neurologialle töitä. Keuhkosairauksien poliklinikka muutti sädesairaalan O-osan 0-kerrokseen Kinkomaalta kesäkuussa Aiemmin kyseisessä tilassa oli toiminut reumaosasto vuoteen 2004 asti, ja sen jälkeen tiloissa toimi jonkin aikaa evakossa myös synnytysvuodeosasto 6 eli perheosasto. Ennen keuhkopoliklinikan muuttoa tilat oli varta vasten remontoitu, mutta siitä huolimatta henkilökunnan keskuudessa alettiin oireilla. Loppuvuodesta 2013 keskussairaalassa valmistui uusi Väistö 3 -rakennus (F2-osa), jonne keuhkosairauksien poliklinikka muutti alkuvuodesta Poliklinikan uudet tilat sijoittuivat Väistö 3:n 0-kerrokseen. Lisäksi rakennuksen 1. kerrokseen muuttivat sädesairaalasta konservatiivinen päiväsairaala (sisätaudit, syöpätaudit ja keuhkosairaudet) yhdessä reumatautien poliklinikan kanssa ja 2. kerrokseen Kinkomaalta kuntoutusosasto 27. Kuntoutusosasto aloitti toimintansa uusissa tiloissa ja konservatiivinen päiväsairaala sekä keuhkosairauksien ja reumatautien poliklinikat Keuhkosairauksien hengityshoitoyksikkö Tilanne dokumentointihetkellä Keuhkosairauksien hengityshoitoyksikkö sijaitsee sisätautiosasto 32:n tilojen yhteydessä sädesairaalan O- osan 2. kerroksessa. Hengityshoitoyksikkö kuuluu keuhkosairauksien alaisuuteen, ja sillä on oma henkilökunta. Yksikkö toimi alun perin Kinkomaalla, josta se muutti sädesairaalaan vuonna Kinkomaalla hengityshoitoyksiköllä oli oma osastonsa ja se toimi päiväsairaalana. Nykyisissä tiloissa yksiköllä on käytössään vain muutama huone. Keuhkosairauksien osasto 26 Tilanne dokumentointihetkellä Keuhkosairauksien osasto 26 sijaitsee päärakennuksen D1-osan 4. kerroksessa. Osasto on akuuttiin hoitotyöhön keskittyvä vuodeosasto. Osastolla hoidetaan äkillisesti sairastuneita potilaita, joilla on astman ja keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe, keuhkokuume tai eri syistä tarvitaan hengityksen tukihoitoa. Osastolla on 19 vuodepaikkaa, joista kolme paikkaa tarkkailuhuoneessa. Tarkkailuhuone on tarkoitettu potilaille, jotka tarvitsevat tehostettua tarkkailua ja hoitoa. Tarkkailupaikoilla ovat yleisimmin hengitystukihoitoa tarvitsevat potilaat. Välillä on hengityskoneissakin olevia potilaita. Keuhko-osaston potilaat tulevat pääasiassa päivystyksen kautta. Potilaat ovat usein hyvin monisairaita ja paljon hoitoa vaativia. Keuhkopotilaita hoidetaan paljon myös päivystys- ja infektio-osastolla. Keskimääräinen hoitoaika on noin neljä vuorokautta, mutta osastolla on myös potilaita, jotka ovat hoidossa useamman kuukauden.

56 53 Keuhkosairauksien ja ihotautien vuodeosastotoiminta yhdistyi Kinkomaalla vuonna Keuhkosairauksien osasto 26 muutti Kinkomaalta keskussairaalan D1-osan 4. kerrokseen Henkilöstöä osastolle tuli Kinkomaalta ja osasto 12:lta (keuhko- ja sisätautiosasto, jota ei enää ole). Tällä 12Kosastolla oli 7-8 akuuttia keuhkopaikkaa. Kinkomaalla oli vuodeosasto. Kinkomaan vuodeosastolla oli viimeksi 30 vuodepaikkaa, kun aikoinaan siellä oli peräti 150 potilaspaikkaa. Potilaspaikkojen määrästä voi nähdä, miten hoito on muuttunut. Keuhko-osastolla oli vielä tammikuussa 2013 oma bronkoskopia eli keuhkoputken tähystys. Leikkaussali 1:ssä on ollut sali sitä varten. Kuitenkin uuden preoperatiivisen yksikön myötä kaikki tähystykset ovat siirtyneet sinne, myös keuhko-osaston bronkoskopiat. Preyksikkö avautui Keuhko-osaston toiminta loppui Osaston vuodepotilaat siirtyivät sisätautien osasto 11:lle. Valvontapotilaat siirtyivät teho-osaston tarkkailuun ja sydänvalvontaan. Keuhko-osaston tiloissa D-siiven 4. kerroksessa sijaitsi luvuilla vatsakirurgian osasto. Korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto muutti kyseisiin tiloihin D-siiven saneerauksessa Kuntoutustoiminnan vastuualue Terveydenhuollossa kuntoutus on osa hoitoa. Potilaan kuntoutuksen tarve ja mahdollisuudet arvioidaan ja suunnitellaan ensisijaisesti muun hoidon yhteydessä siinä terveydenhuollon yksikössä, jossa hoitovastuu muutoinkin on. Oma terveyskeskus on ensisijainen hoitopaikka, ellei hoidon vuoksi muuta ole sovittu. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntoutustoiminnan vastuualueeseen kuuluvat yksiköt (toimipisteet) ovat fysiatria ja fysioterapia, kuntoutuksen ohjaus, toimintaterapia, kuntoutustutkimuspoliklinikka, työlääketieteen poliklinikka, geriatria, sosiaalityö, alueellinen apuvälinekeskus ja kuntoutusvuodeosasto. Keskussairaalaan perustettiin lääkinnällisen kuntoutuksen yksikkö Yksikön tehtävänä oli kuntoutuksen suunnittelu, koordinointi, koulutus ja seuranta. Fysiatrian poliklinikka Tilanne dokumentointihetkellä Fysiatrian poliklinikka sijaitsee keskussairaalan päärakennuksen D2-osan 00-kerroksessa. Fysiatrian poliklinikalla toimivat fysiatrian erikoislääkärit, jotka ovat erikoistuneet tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnosointiin ja hoitoon. Poliklinikalla toimivat myös tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, ortopedis-traumatologisiin sekä neurologisiin potilaisiin erikoistuneet fysioterapeutit. Poliklinikan yhteydessä on toimintakykylaboratorio, jonka toiminnasta vastaa liikuntafysiologi. Poliklinikka toimii ajanvarauksella ja sinne hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Henkilökuntaa on töissä noin 20.

57 54 Fysiatrian poliklinikka aloitti toimintansa Keski-Suomen keskussairaalassa lokakuussa 1986 fysiatrian osaston yhteydessä (ilmeisesti päärakennuksen A1-osan 0-kerroksessa). Muutaman vuoden kuluttua poliklinikkaa varten saatiin isommat toimitilat rakennus 6:sta. Joulukuussa 1996 fysiatrian poliklinikka aloitti toimintansa vastavalmistuneessa D2-osassa. Toimitilojen käyttöönotto täysimääräisenä viivästyi kuitenkin useita kuukausia kosteus- ja homevaurioiden vuoksi. Fysiatrian poliklinikka muutti tammikuussa 2014 pois D2-osan tiloista. Poliklinikan fysiatrien ja toimintaterapeuttien sekä nivelpoliklinikan, neurologisen ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien fysioterapeuttien vastaanottotilat muuttivat toistaiseksi D1-osan 4. kerrokseen (keuhkotautien osasto 26:n entisiin tiloihin). Ortopedian/traumatologian sekä päiväkirurgian potilaiden fysioterapiatilat muuttivat päärakennuksen A1-osan 0- kerroksessa sijaitsevan fysioterapian tilojen yhteyteen. Fysioterapia Tilanne dokumentointihetkellä Trampoliini fysioterapian tutkimus- ja hoitohuone 1:ssä. Fysioterapia sijaitsee keskussairaalan päärakennuksen A1-osan 0-kerroksessa. Fysioterapiapalveluita tuotetaan keskussairaalan erikoisalojen vuodeosastoille ja poliklinikoille. Fysioterapioita on erikoisaloittain sisätautien fysioterapia, ortopedinen ja traumatologinen fysioterapia, lasten fysioterapia, neurologinen fysioterapia, kirurginen fysioterapia sekä sädesairaalan fysioterapia. Fysioterapian tilat remontoitiin Ennen remonttia fysioterapian nimi oli fysiatrian osasto. Jo ennen remonttia, vuonna 2008, fysioterapia joutui supistamaan tilojaan puoleen, kun se menetti A2-osan ihotautien poliklinikalle. Sädesairaalan toimintaterapia + fysioterapia Tilanne dokumentointihetkellä Toimintaterapiaa annetaan keskussairaalan ja sädesairaalan toimipisteissä. Sädesairaalassa toimintaterapian tilat sijaitsevat H-osan 1. kerroksessa. Sädesairaalassa toimintaterapiapalveluja annetaan reuma- ja syöpäsairauksia sairastaville aikuisille. Toimintaterapeutit työskentelevät osana moniammatillisia työryhmiä. Erikoissairaanhoidossa työ painottuu arviointeihin, kuntoutussuunnitelmien laadintaan sekä kuntoutuksen järjestämiseen. Toimintaterapiasuun-

58 55 nitelma, tavoitteenasettelu ja terapian toteutus perustuvat toimintaterapeutin tekemään arviointiin. Toimintaterapia-arvioinnissa tarkastellaan yksilön toimintakykyä, taitoja ja mahdollisuuksia suoriutua päivittäisistä toiminnoista sekä ympäristön asettamia vaatimuksia yksilön toiminnalle tai toimintakyvylle. Ympäristöön vaikuttaminen ja apuvälineiden käyttö ovat myös keinoja mahdollistaa toimintaa. Myös fysioterapian tilat sijaitsevat H-osan 1. kerroksessa. Yleisimmät fysioterapiaa sädesairaalassa saavat potilasryhmät ovat nivelreuma- ja selkärankareumapotilaat, rintasyöpäpotilaat ja muut erikoissairaanhoidossa olevat syöpäpotilaat sekä keuhkoahtaumatautipotilaat ja muut keuhkopoliklinikoiden potilaat. Fysioterapiassa korostuu potilaan omatoimisen harjoittelun ja terveysliikunnan ohjaaminen potilaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Sädesairaalan fysioterapia sijaitsi aiemmin T-osan 0-kerroksessa. Fysioterapialla oli tiloissa jumppasalikin. Kun ryhmäohjaukset vähenivät, tilantarve pieneni. Fysioterapia muutti pois, ja sen tilalle T-osan 0- kerroksen tiloihin tuli syöpätautien päiväsairaala vuonna Geriatrian poliklinikka Tilanne dokumentointihetkellä Geriatrian poliklinikka sijaitsee rakennus 4:n ensimmäisessä kerroksessa. Geriatrian poliklinikalla tutkitaan ikääntyneiden ihmisten sairauksia. Keskeisenä alueena on yli 65-vuotiaiden potilaiden muistihäiriöiden selvittely ja hoito. Poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan myös lonkkamurtuman sairastaneita potilaita, jolloin tarkoitukse- Sairaanhoitajan huone geriatrian poliklinikalla. na on uusien lonkkamurtumien estäminen. Erilaiset lääkitysongelmat, moniongelmaisuus ja toimintakyvyn heikentyminen ovat myös geriatrian poliklinikalle lähettämisen aiheita. Geriatrian poliklinikalla toimivat geriatrian ja neurologian muistipoliklinikat. Geriatrian ja kuntoutuksen vuodeosasto 30 aloitti toimintansa lakkautetun keuhkosairauksien vuodeosaston tiloissa Kinkomaan sairaalassa Osastolla oli kahdeksan geriatrian sairaansijaa ja kahdeksan lääkinnällisen kuntoutuksen sairaansijaa.

59 56 Geriatrian poliklinikka muutti yhdessä kuntoutustutkimuspoliklinikan kanssa Kinkomaalta keskussairaalalle rakennus 4:ään heinäkuussa Kuntoutusosasto 27 Kuntoutusosasto 27 muutti Kinkomaalta uuteen, loppuvuodesta 2013 valmistuneeseen Väistö 3 - rakennukseen (F2-osa) alkuvuodesta Kuntoutusosasto sijoittui rakennuksen 2. kerrokseen. Toiminta uusissa tiloissa käynnistyi Kuntoutuksen ohjaus Kuntoutuksen ohjauksen tilat sijaitsevat rakennus 5:n kuudennessa ja seitsemännessä kerroksessa. Kuntoutusohjaus on vammaisen tai pitkäaikaissairaan ja hänen perheensä tai muun lähiyhteisönsä tukemista, ohjausta ja neuvontaa. Tavoitteena on hoidon ja kuntoutumisen vaikuttavuuden tukeminen henkilön omassa elinympäristössä. Kuntoutustutkimuspoliklinikka ja työlääketieteen poliklinikka Kuntoutustutkimuspoliklinikka sijaitsee rakennus 4:n toisessa kerroksessa. Kuntoutustutkimuspoliklinikalla tehdään kuntoutuksen ja neurologian erikoisalojen potilaille kuntoutustutkimuksia sekä työ- ja toimintakykyarviointeja. Poliklinikan yhteydessä toimivat myös selkäydinvammapoliklinikka sekä työlääketieteen poliklinikka, jossa hoidetaan ammatista johtuvaa työkyvyttömyyttä ym. Kuntoutustutkimuspoliklinikka muutti yhdessä geriatrian poliklinikan kanssa Kinkomaalta keskussairaalalle rakennus 4:ään heinäkuussa Sosiaalityö Sosiaalityöntekijä antaa keskusteluapua ja tukea uuden elämäntilanteen aiheuttamissa muutoksissa tai kriisitilanteissa, kertoo erilaisista toiminta- ja työkykyä tukevista etuuksista, palveluista ja kuntoutusmahdollisuuksista, antaa yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa muun muassa sosiaaliturvan ja sosiaalipalvelujen hakemisessa ja tukitoimien järjestämisessä, neuvoo potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa, sekä tekee tarvittaessa yhteistyötä potilaan läheisten, viranomaisten, järjestöjen ja muiden tukea, palveluita ja etuuksia antavien tahojen kanssa. Alueellinen apuvälinekeskus Alueellinen apuvälinekeskus sijaitsee Kinkomaalla, joten sitä ei dokumentoitu hankkeen puitteissa. Apuvälinekeskuksessa järjestetään liikkumisen erityisapuvälinepalveluita ja kommunikaation apuvälinepalveluita. Apuvälinekeskuksen tilat valmistuivat Kinkomaalle kesäkuussa 1987.

60 Psykiatrian toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä aikuisten psykiatrista sairaalahoitoa annetaan Kangasvuoren sairaalassa Jyväskylässä, Juurikkaniemen sairaalassa Keuruulla sekä yleissairaalapsykiatrian osastolla keskussairaalassa. Psykiatrinen avohoito toteutuu mielenterveyspoliklinikoilla, jotka ovat siirtyneet Keski-Suomen sairaanhoitopiirille vuoden 2011 alusta. Myös yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla on mahdollisuus saada lyhytkestoista kriisihoitoa. Nuorisopsykiatrian osastot sijaitsevat Keskussairaalassa Jyväskylässä. Nuorisopsykiatria tarjoaa myös polikliinista avohoitoa Jyväskylässä ja Äänekoskella. Alla on esitelty vain sellaisia psykiatrian toimialueen alaisia yksiköitä, jotka dokumentointiin hankkeen aikana. Yleissairaalapsykiatria Yleissairaalapsykiatrian yksikössä tutkitaan ja hoidetaan aikuisten yleissairauksiin liittyviä psyykkisiä häiriötiloja ja sairauksia ja selvitetään psyykkisten tekijöiden merkitystä sairauksien syntyyn ja kulkuun. Toiminnan tavoitteena on myös auttaa sairaalan muuta henkilökuntaa ymmärtämään ja kohtaamaan potilaiden psyykkisiä ongelmia. Keskeisinä työmuotoina ovat konsultaatio, yhteistyö muiden erikoisalojen kanssa, kriisihoidot, työnohjaus ja koulutus. Yleissairaalapsykiatrian yksikköön kuuluvat poliklinikka ja vuodeosasto 7. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka Tilanne dokumentointihetkellä Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka sijaitsee Kruununtorni-rakennuksen 3. kerroksessa. Poliklinikka tarjoaa konsultaatiopalveluja ja kriisiluonteista hoitoa keskussairaalan muilla erikoisaloilla hoidossa oleville potilaille. Yleissairaalapsykiatrista osaamista vaativia tutkimuksia ja rajattuja hoitojaksoja toteutetaan lääkärin lähettämille potilaille ajanvarauksen perusteella. Poliklinikalla hoidetaan myös vaikeasti syömishäiriöisiä aikuisia. Erikoislääkärin huone yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla.

61 58 Keski-Suomen keskussairaalaan 5-henkinen yleissairaalapsykiatrinen poliklinikkatyöryhmä aloitti toimintansa rakennus 4:n 5. kerroksessa (samassa kerroksessa toimi myös henkilöstötoimisto). Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka muutti vuonna 1980 rakennus 5:n 1. kerrokseen. Ainakin 1980-luvun lopulta lähtien poliklinikka toimi rakennus 5:n 1. ja 2. kerroksessa. Henkilökunta jakautui kahteen työryhmään: ykköskerroksen ryhmä teki polikliinista työtä, kakkoskerroksen ryhmä toimi sairaalan sisällä, antoi konsultaatioita ja oli mukana hoidossa. Kruununtornin 3. kerrokseen poliklinikka muutti noin vuonna Syynä muuttoon olivat sisäilmaongelmat. Yleissairaalapsykiatrian yksikkö oli osa mielenterveyden toimialaa, kunnes se 1980-luvun lopulla tuli jälleen keskussairaalan alaisuuteen. Kruununtorni on rakennettu vuonna 1963 alun perin oppilasasuntolakäyttöön. Nykyisin rakennuksessa on pääasiassa yksityisiä asuntoja. Sairaanhoitopiirillä on toimintoja kahdessa kerroksessa: yleissairaalapsykiatrian poliklinikka (3. kerros) ja nuorisopsykiatrian poliklinikka (4. kerros). Kerroksissa 2., 5. ja 6. toimii Medi-IT Oy:n väki. Kyseessä ovat entisen MediKes-liikelaitoksen (jonka sairaanhoitopiiri omisti) työntekijät. MediKes ja Medi-IT Oy yhdistyivät Yleissairaalapsykiatrian osasto 7 Tilanne dokumentointihetkellä Yleissairaalapsykiatrian osasto 7 sijaitsee päärakennuksen D1-osan 6. kerroksessa. Osasto on 12-paikkainen psykiatrian avo-osasto. Osastolla tutkitaan ja hoidetaan yhteistyössä muiden erikoisalojen kanssa aikuisikäisten potilaiden psykiatrisia häiriöitä, joihin liittyy merkittäviä somaattisia sairauksia/oireita tai jotka ilmenevät raskauden aikana tai pian synnytyksen jälkeen. Osasto 7:llä paneudutaan vaikeasti syömishäiriöisten aikuisikäisten potilaiden tutkimukseen, hoitoon ja hoidon kehittämiseen. Osastolle tullaan lääkärin lähetteellä. Lähettävä lääkäri sopii hoitopaikasta virka-aikana osastonylilääkärin ja päivystysaikana psykiatrian päivystävän lääkärin kanssa. Yleissairaalapsykiatrinen toiminta käynnistyi keskussairaalassa , kun viisihenkinen yleissairaalapsykiatrinen poliklinikkatyöryhmä aloitti toimintansa. Yleissairaalapsykiatrian vuodeosasto aloitti toimintansa Osaston numero oli tuolloin osasto 33. Osasto sijoittui entisen gynekologian vuodeosaston (osasto 7:n) saneerattuihin tiloihin päärakennuksen C- osan 0-kerrokseen (nykyiset Gravidan tilat). Osastolla oli tiloissa oma sauna. Sairaansijoja oli 20, henkilökuntaa 25 työntekijää. Nykyisiin tiloihin D1-osan 6. kerrokseen osasto muutti tammikuussa Yleissairaalapsykiatrian yksikkö oli osa mielenterveyden toimialaa, kunnes se 1980-luvun lopulla tuli jälleen keskussairaalan alaisuuteen.

62 59 Nuorisopsykiatria Nuorisopsykiatrian yksiköissä tutkitaan ja hoidetaan vuotiaita nuoria. Tarvittaessa hoito voi jatkua pidempäänkin. Liikkuva työryhmä ja kuntoutus tarjoavat palveluita 22:een ikävuoteen saakka. Tutkimuksen ja hoidon tavoitteena on löytää ne biologiset, psykologiset ja sosiaaliset avaintekijät, joihin vaikuttamalla nuoren kehityssuunta voidaan kääntää myönteisemmäksi. Nuoruusikäisten keskeisiä häiriöryhmiä ovat ahdistuneisuushäiriöt, erilaiset masennustilat, syömishäiriöt ja sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvät ongelmat. Nuorisopsykiatrian poliklinikka Tilanne dokumentointihetkellä Nuorisopsykiatrian poliklinikka sijaitsee Kruununtorni-rakennuksen 4. kerroksessa. Poliklinikka on lähetteellä toimiva ajanvarauspoliklinikka, joka vastaa pääasiassa Jyväskylän ja lähikuntien vuotiaiden psykiatrisesta avohoidosta. Nuorisopsykiatria aloitti sairaanhoidon uutena toimintana vuonna Varsinaisesti nuorisopsykiatrian vastuualue muodostettiin vuoden 1983 lopussa, jolloin myös nuorisopsykiatrian polikliininen toiminta käynnistyi. Muu nuorisopsykiatrian toiminta käynnistyi vuonna Vuodeosastohoito toteutettiin 8- paikkaisella vuodeosastolla ja 10-paikkaisella asuntolaosastolla. Avohoidon yksikköjä olivat poliklinikan lisäksi konsultaatiopoliklinikka, päiväsairaala ja työkeskus. Poliklinikan toimitilat sijaitsivat vuokratiloissa keskustan tuntumassa, muut toimipisteet Haukkalan sairaala-alueella. Nuorisopsykiatrian poliklinikka muutti Kruununtornin 4. kerrokseen noin vuonna Sitä ennen poliklinikka sijaitsi rakennus 5:n 4. ja 5. kerroksessa. Toinen kerroksista toimi ajanvarauspoliklinikkana, ja toisessa kerroksessa toimi konsultaatio- ja kriisipuoli eli akuutti toiminta. Kruununtorniin muuton myötä toiminta yhdistyi yhteen kerrokseen. Kruununtorni on rakennettu vuonna 1963 alun perin oppilasasuntolakäyttöön. Nykyisin rakennuksessa on pääasiassa yksityisiä asuntoja. Sairaanhoitopiirillä on toimintoja kahdessa kerroksessa: yleissairaalapsykiatrian poliklinikka (3. kerros) ja nuorisopsykiatrian poliklinikka (4. kerros). Kerroksissa 2., 5. ja 6. toimii Medi-IT Oy:n väki. Kyseessä ovat entisen MediKes-liikelaitoksen (jonka sairaanhoitopiiri omisti) työntekijät. MediKes ja Medi-IT Oy yhdistyivät

63 60 Nuorisopsykiatrian osasto 9 Tilanne dokumentointihetkellä Nuorisopsykiatrian osasto 9 sijaitsee rakennus 45:n 4. kerroksessa. Lisäksi osaston toimistoja sijaitsee 2. kerroksessa ja nuorisopsykiatrian poliklinikan ryhmätoimintatiloja 0-kerroksessa. Nuorisopsykiatrian osasto on tarkoitettu vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat nuorisopsykiatrista sairaalahoitoa. Osastohoidon tarve arvioidaan lääkärin laatiman lähetteen perusteella. Nuorisopsykiatrisia arvioita eli konsultaatioita tehdään muiden erikoisalojen pyynnöstä. Nuorisopsykiatrian osasto 9 on paikkainen osasto. Huoneet ovat 1-2 hengen huoneita. Nuorisopsykiatria aloitti sairaanhoidon uutena toimintana vuonna Varsinaisesti nuorisopsykiatrian vastuualue muodostettiin vuoden 1983 lopussa, jolloin myös nuorisopsykiatrian polikliininen toiminta käynnistyi. Muu nuorisopsykiatrian toiminta käynnistyi vuonna Vuodeosastohoito toteutettiin 8- paikkaisella vuodeosastolla ja 10-paikkaisella asuntolaosastolla. Avohoidon yksikköjä olivat poliklinikan lisäksi konsultaatiopoliklinikka, päiväsairaala ja työkeskus. Poliklinikan toimitilat sijaitsivat vuokratiloissa keskustan tuntumassa, muut toimipisteet Haukkalan sairaala-alueella Päivystyksen toimialue Päivystysalue Keski-Suomen keskussairaalan päivystysalueeseen kuuluvat päivystyspoliklinikka, päivystys- ja infektioosasto sekä sairaalahygienia- ja infektioyksikkö. Päivystyspoliklinikka Sairaalan päivystyssiiven sisäänkäynti.

64 61 Tilanne dokumentointihetkellä Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystyspoliklinikalla hoidetaan kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita ympäri vuorokauden. Päivystyspoliklinikalla toimii erikoissairaanhoidon päivystys koko Keski-Suomen maakuntaa varten, maakunnan terveyskeskusten kanssa erikseen sovittu terveyskeskuspäivystys ja yöaikana terveyskeskusten yhteinen yöpäivystys kaikkien muiden kuntien paitsi Jämsän ja Kuhmoisten alueen väestölle. Päivystyspoliklinikalla työskentelee kymmenen omaa päivystyslääkäriä sekä 200 lääkäripäivystäjää. Pääosa henkilökunnasta on sairaanhoitajia, lisäksi yksikössä työskentelee lähi- ja perushoitajia, lääkintävahtimestareita ja osastonsihteereitä. Potilasta hoitavaan moniammatilliseen työryhmään kuuluvat lisäksi osastofarmaseutti, sosiaalityöntekijä ja asiakaspalveluohjaaja. Hoidontarpeen ja kiireellisyyden arvioinnin jälkeen potilaat ohjautuvat perusterveydenhuollon, lastentautien, konservatiiviseen, operatiiviseen, hätätilapotilaan ja psykiatriseen hoitoryhmään. Päivystyspoliklinikalla toimii myös sairaanhoitajan itsenäinen vastaanotto. Päivystyspoliklinikka sijaitsee päärakennuksen F-osan 1. kerroksessa. Keskussairaalan toiminnan käynnistyessä koko sairaalan polikliininen toiminta oli keskittynyt omaan poliklinikkasiipeen, jossa sijaitsi kaikkien alojen yhteinen poliklinikka. Kirurgialla oli käytössään noin puolet vastaanottotiloista. Lopputila jakautui viiden muun erikoisalan kesken käsittäen lastentautien, sisätautien, silmätautien, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä kuulontutkimuksen tilat. Poliklinikka oli suunniteltu vanhanaikaisten periaatteiden mukaan, ja tilat todettiin jo ensimmäisinä toimintakuukausina epäkäytännöllisiksi ja ahtaiksi siellä tapahtuvaan toimintaan nähden. Poliklinikalta puuttuivat tarkkailutilat, eikä tarttuvia tauteja sairastaville ollut eristystiloja. Asiakkaat tulivat poliklinikalle ilman ajanvarausta, mikä yhdessä työvoimavajeen kanssa aiheutti ruuhkia. Niiden hillitsemiseksi poliklinikka siirtyi ajanvarausjärjestelmään vuonna Tilaongelmat helpottuivat 1980-luvulla sairaalan ensimmäisen laajennusvaiheen myötä. Poliklinikkatoiminnot eriytyivät lokakuussa 1985, kun ajanvarauspoliklinikat muuttivat laajennuksen uusiin tiloihin. Ajanvarauspoliklinikat siirrettiin hallinnollisesti vastuualueiden yhteyteen vuonna Muutoksella tuettiin avohoidon kehittymistä. Ensiapupoliklinikan tilojen saneeraus valmistui helmikuussa Ensiapupoliklinikka toimi alkuperäisessä poliklinikkasiivessä aina kesäkuuhun 2006 saakka. Päivystyspoliklinikka sai uudet tilat vuosina asteittain valmistuneesta F-osasta. Vanha poliklinikkasiipi purettiin uuden F-osan tieltä. Uusien tilojen myötä päivystyksessä otettiin käyttöön uudenlainen nopean vasteen toimintatapa (NOVA), jossa potilaan hoidon ja hoitopaikan tarve arvioidaan potilaan saapuessa päivystyspoliklinikalle. Arvioinnin jälkeen potilas ohjautuu asianmukaiseen hoitoryhmään.

65 62 Maakunnan terveyskeskusten yöpäivystys keskitettiin keskussairaalaan alkaen. Alkuvaiheessa yhteistyöhön tulivat mukaan Jyväskylän ohella Palokan, Laukaan, Konneveden, Hankasalmen, Joutsan, Ääneseudun, Viitasaaren, Pihtiputaan, Kinnulan ja Korpilahden-Muuramen terveyskeskukset. Jyväskylä allekirjoitti aiesopimuksen ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämisestä. Ympärivuorokautinen päivystys alkoi keskussairaalassa Samana päivänä päivystysalueesta perustettiin oma toimialue. Päivystys- ja infektio-osasto Tilanne dokumentointihetkellä Päivystys- ja infektio-osasto sijaitsee päärakennuksen F-osan 2. kerroksessa. Osaston toiminta on osa Keski- Suomen sairaanhoitopiirin nopeanvasteentoimintaa (NOVA). Osastolle ohjautuvat ne erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat, joiden arvioitu hoitoaika on alle kaksi vuorokautta. Osastolla on 41 sairaansijaa, joista 17:ssä on mahdollista hoitaa eriasteisia eristyspotilaita. Päivystys- ja infektio-osastolla hoidetaan kaikkien erikoisalojen aikuispotilaita. Lastentaudeista osastolla hoidetaan ainoastaan sairaalahoitoa vaativia vesirokkopotilaita. Osaston kaikki potilaat tulevat päivystyspoliklinikan kautta. Päihdepotilaita on paljon. Tämän vuoksi osastolla joudutaan käyttämään paljon vartijoiden palveluja. Keskimääräinen viipymisaika osastolla on puolitoista vuorokautta. Pitemmän aikaa viipyvät esim. tuoreet tuberkuloositapaukset. Osastolla on 9 ilmaeristyshuonetta. Osastolla on vakansseja vajaa 60, mutta listoilla on yli 70 työntekijää. Alkujaan keskussairaalan poliklinikalta puuttuivat tarkkailutilat ja ensiapupoliklinikka kokonaan. Ennen F-osan rakentamista vanhoissa päivystyksen tiloissa sairaalan alkuperäisessä poliklinikkasiivessä sijaitsi 11-paikkainen tarkkailuosasto. Potilaat olivat siellä yleensä maksimissaan yhden vuorokauden. Vanhat tilat olivat kohtuullisen käytetyt ja epäkäytännölliset. Päivystys- ja infektio-osasto aloitti uudessa päivystyssiivessä F-osassa Kokonaisuudessaan osasto otettiin käyttöön tammikuussa Päivystys- ja infektio-osasto valmistui siis kahdessa vaiheessa. Sairaalahygienia- ja infektioyksikkö Tilanne dokumentointihetkellä Sairaalahygienia- ja infektioyksikkö sijaitsee päärakennuksen F-osan 2. kerroksessa. Yksikkö on infektioiden torjuntaan erikoistunut asiantuntijayksikkö. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on vähentää hoitoon liittyviä infektioita Keski-Suomen sairaanhoitopiirin terveydenhuoltolaitoksissa. Yksikkö luo käytänteitä ja suosituksia infektioiden ja epidemioiden torjuntaan. Toimintatapoja ovat muun muassa ohjeiden laatiminen, hoitoon liittyvien infektioiden seuranta sekä henkilökunnan kouluttaminen ja tiedottaminen. Potilastyötä yksiköllä ei ole.

66 63 Sairaalahygienia- ja infektioyksiköllä on viisi vakituista työntekijää: kolme hygieniahoitajaa ja kaksi infektiolääkäriä. Hygieniahoitajan tehtäviin kuuluu sairaalainfektioiden seuranta ja torjunta, epidemioiden ehkäisy ja selvittäminen, henkilöstön ohjaus ja opetus, konsultaatioavun antaminen yksiköille hygieniaasioihin liittyvissä ongelmatilanteissa sekä ongelmamikrobien ja epidemioiden seuranta ja tilastointi. Infektiolääkärin työhön kuuluu muun muassa konsultointi ja kouluttaminen. Yksikön infektiolääkärit työskentelevät myös infektiopoliklinikalla, joka toimii sisätautien poliklinikan yhteydessä. Sairaalahygieniatyö käynnistyi Keski-Suomessa vuonna Vuonna 1981 keskussairaalassa perustettiin erillinen hygieniahoitajan virka Lääkinnällisten palvelujen toimialue Kuvantaminen Tilanne dokumentointihetkellä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuvantamisen vastuualue tuottaa erikoissairaanhoidon tarvitsemat radiologiset palvelut digitaalisen kuvantamistekniikan mahdollistamin menetelmin. Sairaanhoitopiirin kuvantamisen vastuualue vastaa keskussairaalan ja sädesairaalan lisäksi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksissa Kyllössä, Hankasalmella, Muuramessa, Palokassa ja Vaajakoskella sekä Seututerveyskeskuksen yksiköissä Joutsassa, Keuruulla, Konnevedellä ja Laukaassa olevien kuvantamisyksiköiden toiminnasta. Keskussairaalassa kuvantamisen tilat sijaitsevat päärakennuksen K- ja J-osien 2. kerroksessa. Lisäksi päivystyspoliklinikalla F-osan 1. kerroksessa sijaitsevat päivystyskuvantamisen tilat. Sädesairaalassa toimiva röntgen antaa palveluja syöpäosastoille ja syöpätautien poliklinikalle, reumaosastolle ja -poliklinikalle sekä keuhkotautien poliklinikalle. Keskussairaalan kuvantamisen yksikössä tehtäviä tutkimuksia ovat ultraäänitutkimukset, tietokonetomografiatutkimukset, natiivikuvaukset, mammografiatutkimukset, magneettitutkimukset, läpivalaisututkimukset, angiografiatutkimukset ja toimenpideradiologia. Ultraäänitutkimuksessa suoritetaan muun muassa vatsan eri elinten, lihasten, jänteiden, kilpirauhasen ja doppler- eli verisuonitutkimusten lisäksi ultraääniohjattuja toimenpiteitä, kuten solu- ja kudosnäytteiden ot- Magneettikuvaushuone kuvantamisen yksikössä.

67 64 toa. Tietokonetomografialla eli viipale-/kerroskuvauksella voidaan kuvata hyvin monipuolisesti eri kohteita pään, keuhkojen, vatsan ja raajojen alueelta. Natiiviröntgentutkimusten osuus kaikista kuvantamistutkimuksista sairaalassa on noin 50 %. Natiivikuvauksia ovat esimerkiksi keuhko- ja luukuvaukset, joista keuhkokuvaus on yleisin tutkimus. Mammografiakuvaus on rintojen perustutkimusmenetelmä, jota tarvittaessa täydennetään ultraäänitutkimuksilla tai neulanäytteillä. Magneettikuvaus (MRI) on kuvausmenetelmä, jossa ei käytetä röntgensäteilyä. Magneettikuvaus on tuonut arvokkaan lisän varsinkin keskushermoston diagnostiikkaan. Magneettikuvausta käytetään aivojen ja selkäytimen kuvantamisessa sekä muun muassa nivelten, vartalon alueen ja verisuonten tutkimuksessa. Läpivalaisututkimuksia suoritetaan vielä nykyäänkin jonkin verran, lähinnä potilaille, joille tähystystutkimukset eivät onnistu. Ruoansulatuskanavan leikkauksen jälkeisiä tarkistustutkimuksia tehdään läpivalaisumenetelmällä. Angiografia eli verisuonten varjoainekuvaus on tärkeä verisuonileikkauksia ja muita verisuoniin kohdistuvia toimenpiteitä edeltävä tutkimus. Yleisimmät angiografiakohteet ovat pään, kaulan, alaraajojen ja vartalon alueen valtimot. Toimenpideradiologiassa keskeisiä toimenpiteitä ovat verisuoniahtaumien pallolaajennukset ja suonen sisäisten endoproteesien (stenttien) asennukset. Kuvantamisyksikössä suoritetaan myös verisuonia tukkivien hyytymien liuotushoitoja sekä vuotavien verisuonten tukkimisia eli embolisaatioita. Keskussairaalan röntgenosasto aloitti toimintansa heti sairaalan valmistuttua vuonna Alkuperäiset tilat olivat pienet ja ahtaat. Isompiin tiloihin röntgenosasto muutti vuonna 1985 sairaalan ensimmäisen laajennuksen myötä. Alkuvuosikymmeninä röntgenissä otettiin muun muassa luu- ja keuhkokuvia sekä annettiin syöpäpotilaille sädehoitoja röntgenhoitolaitteella. Röntgen oli tärkeä osa sairauksien diagnostiikkaa, ja jokainen päivä alkoi lääkärien yhteisellä röntgentapaamisella. Tutkimusmenetelmät alkoivat kehittyä 1970-luvulla, ja erikoisalaa alettiin kutsua radiologiaksi. Ensimmäinen ultraäänilaite hankittiin vuonna 1984 ja tietokonetomografia vuonna Magneettikuvauslaitteisto otettiin käyttöön vuonna Uudet kuvantamismenetelmät ovat tarkentaneet, nopeuttaneet ja helpottaneet diagnoosien tekoa. Röntgenosaston nimi muuttui kuvantamisyksiköksi vuoden 2012 alussa. Kuvantamisen yksikössä tehdään vuosittain yli tutkimusta. Vuoden 2013 alusta Äänekosken kuvantamistoiminta yhdistyi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Vuoden 2014 alusta Perusturvaliikelaitos Saarikan kuvantamispalvelut Saarijärvellä ja Karstulassa siirtyivät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Samalla Saarikassa palvelleet röntgenhoitajat siirtyivät sairaanhoitopiirin palvelukseen. Sairaala-apteekki Tilanne dokumentointihetkellä Sairaala-apteekki sijaitsee päärakennuksen F-osan 0-kerroksessa. Sairaala-apteekin keskeisenä tavoitteena on tuottaa ja tarjota Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa laadukkaita lääkehuollon palveluja taloudellisesti, järkevästi ja potilasturvallisuutta edistäen. Toimintaa ja tiloja valvoo Fimea. Sairaala-apteekin asiakkaina on julkisen sektorin sairaaloita ja terveyskeskuksia, vanhainkoteja sekä hoitolaitoksia. Lainsäädännön vuoksi apteekki ei voi palvella yksityisasiakkaita.

68 65 Sairaala-apteekki huolehtii lääkkeiden hankinnasta, jakelusta, valmistuksesta ja analysoinnista. Lisäksi apteekissa seurataan lääkekulutusta ja -kustannuksia. Työntekijöitä sairaala-apteekissa on lähes 40. Keski-Suomen keskussairaalan sairaala-apteekin vastuualueita ovat lääketoimitus, lääkevalmistus, solunsalpaajien käyttökuntoon saattaminen, kliiniset lääketutkimukset, osastofarmasia ja potilaskohtainen koneellinen annosjakelupalvelu. Sairaala-apteekki pitää velvoitevarastoa keskussairaalan yksiköiden, asiakaskuntien ja kuntayhtymien puolesta. Velvoitevarastoitavista tuotteista varastoidaan kuuden kuukauden, kolmen kuukauden tai 14 päivän kulutusta vastaava määrä Fimean määrittelemän lääkeluettelon mukaisesti. Keskussairaalan lääkehuollosta vastaava lääkekeskus muuttui vuoden 1990 aikana sairaala-apteekiksi. Apteekkioikeuksien saaminen mahdollisti muun muassa itsenäisen lääkevalmisteiden valmistuksen ja helpotti rekisteröimättömien lääkkeiden hankintaa. Muutoksen pitkäaikaisina tavoitteina olivat sairaalan lääkehuoltotason kohottaminen ja lääkkeiden turvallisen ja rationaalisen käytön edistäminen. Keskussairaalan viidenteen laajennusvaiheeseen kuuluva F-osa rakennettiin kahdessa vaiheessa. Sairaalaapteekki muutti rakennustyömaan tieltä evakkoon Kinkomaalle alkuvuodesta F-osan ensimmäinen vaihe valmistui kesäkuussa Sairaala-apteekki muutti F-osaan evakosta Viimeisetkin sairaala-apteekin tilat valmistuivat vuoden 2008 alussa, kun F-osan toinen vaihe valmistui. Apteekin vanhat tilat olivat sijainneet lähes samoilla paikoilla kuin uudet. Kliininen fysiologia Tilanne dokumentointihetkellä Kliinisen fysiologian toimipiste sijaitsee sädesairaalan T-osan 1. kerroksessa. Kliinisessä fysiologiassa tehdään sekä isotooppitutkimuksia että kliinis-fysiologisia tutkimuksia. Tutkimuksiin tullaan hoitavan lääkärin lähetteellä ajanvarauksen kautta. Isotooppitutkimuksissa käytetään tutkimusaineena radioaktiivisia lääkeaineita. Tutkimusaine hakeutuu haluttuun elimeen, jota kuvataan gammakameralla. Tutkimusaine joko pistetään verenkiertoon tai annetaan suun tai hengityksen kautta. Kliinis-fysiologisia tutkimuksia käytetään elimistön toiminnan kartoittamiseksi sairauksien määrityksessä, seurannassa ja hoidon tehon arvioinnissa sekä leikkauskelpoisuuden arvioinnissa ja työkykyisyyden määrittämisessä. Tutkimukset mittaavat joko elimistön sähköistä tai mekaanista toimintaa tai sen aineenvaihduntaa. Kliinis-fysiologisia tutkimuksia ovat muun muassa kliininen rasituskoe, EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti ja alaraajojen valtimoverenkierron mittaus. Ennen sädesairaalan toiminnan alkamista Keski-Suomen keskussairaalassa ei ollut radioisotooppien lääketieteellistä käyttöä. Sädesairaalan toimenpideyksikköön perustettiin isotooppilaboratorio senaikaisin, kohtuullisen hyvin laittein. Isotooppilaboratoriossa ei alkuun ollut omaa lääkäriä, vaan toiminta oli sädesairaalan osana sädesairaalan ylilääkärin alaisena. Useiden vuosien ajan isotooppilaboratoriossa toimi kuitenkin

69 66 sisätautiosaston osaston- tai apulaislääkäri. Kun keskussairaalaan perustettiin itsenäinen kliinisen fysiologian yksikkö vuonna 1990 (yksikön syntymäpäivä ), siirrettiin isotooppilaboratorio tämän yksikön piiriin. Kliinisen fysiologian ensimmäiseksi ylilääkäriksi valittiin LL Tapani Parviainen. Uuden toiminnan vaatimat henkilö-, laite- ja tilaresurssit järjestyivät pääosin kliinisen kemian, syöpätautien ja sädehoidon sekä keuhkosairauksien yksiköistä. Alkuun isotooppilaboratorion tärkeimpinä tutkimuksina olivat aivo-, maksa-, luusto-, keuhko- ja kilpirauhaskartoitukset sekä munuaisten toimintakokeet eli renografiat luvun alussa ultraäänitutkimukset ja tietokonetomografia syrjäyttivät lähes täysin aivo- ja maksatutkimukset ja tilalle tulivat sydämen toiminnalliset tutkimukset, luuston kokokehokuvaukset, keuhkojen ventilaatio/perfuusiotutkimukset sekä erilaiset funktionaaliset kuvaukset (esim. tulehduskuvaukset). Toimenpidevalikoimassa olivat myös isotooppihoidot: kilpirauhasen jodihoidot sekä nivelreuman polvihoidot (säteilysynovektomiat). Tutkimusten lukumäärien perusteella isotooppilaboratorion huippuajat olivat 1970-luvun alkupuoliskolla, jolloin tutkimusmäärät olivat tutkimusta vuodessa. Ainakin vuonna 1994 kliinisen fysiologian yksikkö toimi hajautettuna eri pisteisiin. Kliinisen fysiologian laboratorio sijaitsi kantasairaalassa. Siellä tehtiin etupäässä sydän- ja verenkiertoelimistön toimintatutkimuksia (mm. erilaiset rasituskokeet ja EKG sekä pitkäaikaisrekisteröinnit), jonkin verran tehtiin myös suoliston toimintatutkimuksia. Isotooppilaboratorio sijaitsi sädesairaalassa. Keuhkofunktiolaboratorio sijaitsi Kinkomaalla, siellä tehtiin hengityselimistön tutkimukset. Nykyisin kliinisen fysiologian toimipiste sijaitsee kokonaisuudessaan sädesairaalassa. Kliininen neurofysiologia Tilanne dokumentointihetkellä Kliininen neurofysiologia sijaitsee rakennus 16:ssa, sädesairaalan vieressä. Neurofysiologian varsinaiset tilat ovat 1. kerroksessa, pukutilat 0-kerroksessa. Kliinisessä neurofysiologiassa tutkitaan aivojen, hermojen ja lihasten sähköistä toimintaa. Tavallisimpia tutkimuksia ovat EEG ja ENMG. EEG-tutkimus tarkoittaa aivosähkökäyrätutkimusta, siinä rekisteröidään aivojen sähköistä toimintaa. Tutkimusta käytetään selvitettäessä keskushermoston sairauksia (epilepsiaa, muita kohtausoireita ja tulehduksellisia sairauksia). ENMG tarkoittaa hermorata- ja lihassähkötutkimuksia. Hermon toimintanopeutta mitataan iholle kiinnitettävillä elektrodeilla pieniä sähköärsykkeitä apuna käyttäen. Lihasten toimintaa tutkitaan Kliininen neurofysiologia sijaitsee rakennus 16:ssa. siten, että tutkittavaan lihakseen pistetään ohut neula, jolla rekisteröidään lihaksen sähköistä toimintaa.

70 67 Rakennus 16 on valmistunut vuonna Rakennuksessa on aikoinaan sijainnut lampola; sairaalalla oli omia lampaita, koska niiden verta käytettiin viljelyssä ym. kasvualustoina. Myöhemmin rakennuksessa on toiminut SPR ja veripalvelu. Kliininen neurofysiologia muutti tähän rakennukseen vuonna Patologia Tilanne dokumentointihetkellä Patologian osastolla tehdään sairauksien diagnostiikassa, hoidossa ja seurannassa tarvittavia histologisia ja sytologisia tutkimuksia, lääketieteellisiä ruumiinavauksia sekä kohdunkaulan syöpää ehkäisevää seulontaa. Patologian palveluja käyttävät keskussairaalan yksiköt ja sairaanhoitopiirin alueella toimivat perusterveydenhoidon palveluntuottajat. Laboratorio jakaantuu histologian, sytologian ja molekyylipatologian laboratorioihin. Patologian osasto jakaantuu histologian, sytologian, immunohistokemian ja molekyylipatologian laboratorioihin sekä obduktioyksikköön. Histologian laboratoriossa tutkitaan erilaisia kudosnäytteitä. Yleisimpiä näytteitä ovat luomet, tähystetyt gastro- ja kolonoskopianäytteet sekä kookkaammat näytteet kuten rinta- ja suolistopreparaatit. Sytologian laboratoriossa tutkitaan irtosoluja. Näytteinä käytetään erilaisia kehon nesteitä kuten virtsaa, selkäydinnestettä ja ysköksiä. Näytteistä etsitään esimerkiksi syöpäsolu- Näytteen leikkaaminen histologian laboratoriossa. ja. Molekyylipatologia keskittyy DNA- ja RNAtason tutkimuksiin. Keskeisempänä tehtävänä on syövän DNA- muutosten eli mutaatioiden määrittäminen syövän kohdennettuja hoitoja varten. Patologian laboratoriotilat sijaitsevat päärakennuksen L-osan 0-kerroksessa. Obduktioyksikössä tehdään lääketieteellisiä ruumiinavauksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kliinisille yksiköille sekä alueen terveyskeskuksille. Lisäksi osasto tarjosi vielä dokumentointihetkellä tilat, avustajat ja muut palvelut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuslääkintäyksikön Keski-Suomen alueella tekemien oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten tarpeisiin. Oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten tekeminen Jyväskylässä päättyi myöhemmin vuoden 2013 aikana. Jatkossa vainajat lähetetään Keski-Suomen keskussairaalasta oikeustieteelliseen ruumiinavaukseen Tampereelle. Obduktioyksikön tilojen yhteydessä sijaitsee myös sairaalan kappeli. Obduktioyksikkö ja kappeli sijaitsevat päärakennuksen G-osan 0-kerroksessa.

71 68 Alun perin keskussairaalaan ei rakennettu patologian osastoa, vaan ainoastaan ruumiinavaussali luvun lopulla patologian alan tutkimusten tarpeellisuus alettiin nähdä välttämättömänä. Lokakuussa 1959 Keski-Suomen keskussairaalan liittovaltuusto perusti patologian erikoislääkärin viran, joka tammikuussa 1961 muutettiin ylilääkärin viraksi. Ylilääkärin virkaan valittiin patologian erikoislääkäri A.M. Isomäki. Sairaalassa oli kuitenkin jo ennen patologin viran täyttämistä ollut patologian alan toimintaa siten, että lastenosaston ylilääkäri E.K. Ahvenainen oli suorittanut ruumiinavauksia vuodesta 1956 lähtien lähinnä sairaalassa kuolleille lapsipotilaille ja pyynnöstä myös sisätauti- ja kirurgisella osastolla kuolleille potilaille. Patologian osasto aloitti toimintansa Henkilökuntaa osastolla oli aluksi viisi. Ensimmäinen toimenpide patologian osastolla oli lääketieteellinen ruumiinavaus Maaliskuun lopulla 1964 aloitettiin histopatologisten näytteiden valmistaminen ja tutkiminen laboratoriossa. Sytologian laboratoriotoiminta aloitettiin vuonna Vuonna 1966 osastolle perustettiin erikoislääkärin virka ja vuosina 1971 ja 1974 osastonlääkärin virat. Osaston toimitilakysymys 1960-luvulla muodostui henkilökunnan vähitellen lisääntyessä ongelmaksi. Sädesairaalan valmistuttua 1967 veripalvelutoiminta siirrettiin sädesairaalan tiloihin, ja tällöin vapautuivat veripalvelun käytössä olleet tilat A-siiven pohjakerroksesta. Näin laboratorion tilat yli kaksinkertaistuivat ja ylilääkäri ja kanslisti saivat omat työhuoneensa luvun alussa toimitilakysymys aktualisoitui lääkärin tutkimustilojen puutteena kolmen erikoistuvan lääkärin toimiessa entisessä ylilääkärin virkahuoneessa. Vasta vuonna 1976 henkilökunnan toimitilakysymys saatiin ratkaistuksi tyydyttävällä tavalla siten, että rakennus 4:n neljännen kerroksen asuntotiloista saneerattiin lääkäreille, kanslistille, osastoavustajille sekä sytologisten näytteiden esitarkastajille omat työhuoneet. Tornitaloon muutti tällöin yhdeksän työntekijää. Ruumiinavaustilat ja laboratorio jäivät edelleen A-siiven pohjakerrokseen. Toiminta kahdessa eri työpisteessä, joiden etäisyys oli useampia satoja metrejä, tuotti omat ongelmansa. Vuonna 1978 aloitettiin uuden patologian osaston suunnittelu. Keväällä 1985 keskussairaalan ensimmäisessä laajennusvaiheessa valmistui uusi obduktioyksikkö. Vuonna 1990 toisessa laajennusvaiheessa valmistuivat histologian ja sytologian laboratoriot sekä toimistotilat. Puhtauspalvelut Tilanne dokumentointihetkellä Puhtauspalveluiden keskeisin tehtävä on tuottaa sairaanhoitopiirin yksiköille siivous- ja sairaalahuoltajapalveluita. Puhtauspalvelut vastaa myös potilaskodista. Puhtauspalveluilla on käytössään tiloja ympäri sairaalaa. Siivouskeskus sijaitsee päärakennuksen I-osan 0- kerroksessa, lähellä patologian tiloja. Puhtauspalveluiden vastuualuejohtajan ja projektipäällikön huoneet sijaitsevat päärakennuksen M-osan 2. kerroksessa. Puhtauspalveluilla on toimisto- ja taukotiloja myös päärakennuksen C-osan päädyn vieressä, rakennusten 5 ja 45 takana sijaitsevassa parakkirakennuksessa (rakennus 20; joissakin yhteyksissä käytetään nimeä Viipaletalo). Puhtauspalvelut on asettunut sinne tilanpuutteen vuoksi.

72 69 Potilaskoti sijaitsee keskussairaalan vieressä sijaitsevassa kerrostalossa, osoitteessa Kukkumäentie 24 as. 3, 1. kerros. Potilaskodissa on kuusi vuodepaikkaa kahden hengen nais- tai mieshuoneissa. Lisäksi on mahdollisuus kahden hengen huoneen perhemajoitukseen. Potilaskodissa on yhteiset tilat ruokailuun sekä yhteiset wc- ja peseytymistilat. Jokaisessa huoneessa on oma televisio. Huoneen varustus on vaatimaton, eikä vastaa hotellihuoneen varustusta. Siivoustoimen oma tulosyksikkö perustettiin vuonna Puhtauspalvelut-nimi otettiin käyttöön vuonna Parakkirakennus 20 pystytettiin vuonna 2009 A1-osan fysioterapian ja hallintokäytävän väistötilaksi. Rakennuslupa on neljän vuoden määräaikainen ja voimassa saakka. Todennäköisesti parakille tullaan hakemaan jatkoaikaa (tilanne dokumentointihetkellä maaliskuussa 2013). Parakkirakennuksen 1. kerroksessa on pääasiassa opiskelijoiden pukutiloja ja 2. kerroksessa puhtauspalveluiden toimistoja. Lisäksi 2. kerroksessa on kolme lastentautien poliklinikan osastonsihteerien käyttämää huonetta. Parakkirakennuksessa on henkilökunnan mukaan melko huono sisäilma. Kukkumäentie 24 on VVO:n kerrostalo, joka on pääosin asumiskäytössä. Sairaalalla on rakennuksessa potilaskodin lisäksi myös koulutusyksikön toimistotiloja Kukkumäentie 24:ssä "asunnoissa" 4 ja 8. Potilaskoti aloitti toimintansa nykyisissä tiloissaan vuonna Sitä ennen vastaavaa toimintaa oli järjestetty potilashotellitoimintana keskussairaalan entisessä asuinrakennuksessa Tukipalvelujen toimialue Talousosasto Tilanne dokumentointihetkellä ja Talousosasto sijaitsee rakennus 6:ssa. Talousosasto huolehtii rahoituksesta, rahaliikenteestä ja kirjanpidosta sekä laskutuksesta. Se tuottaa johtamista ja päätöksentekoa tukevia suunnittelu- ja seurantatietoja sekä muita yleishallinnon palveluja. Talousosasto vastaa laskentatoimesta, talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluprosessista sekä seurantatietojen raportoinnista. Keskussairaalan kassa sijaitsee päärakennuksen J-osan 1. kerroksessa. Kassa on sijainnut kyseisissä tiloissa loppuvuodesta 2008 lähtien. Aiemmin se sijaitsi lähellä nykyistä paikkaansa, käytävän toisella puolella. Kassa on usein joutunut siirtymään muiden toimintojen tieltä. Kassaa käyttävät pääasiassa vanhemmat ihmiset.

73 70 Sairaalan taloustoimisto siirtyi kantasairaalasta ilmeisesti vuonna 1970 sädesairaalan hallintosiiven tiloihin. Vuonna 1992 taloustoimisto muutti rakennus 4:n saneerattuihin tiloihin. Vuoden 2009 alussa talous-, henkilöstö- ja puhelinpalvelujen vastuualue jakautui kahdeksi uudeksi vastuualueeksi: talousosasto ja henkilöstöratkaisut. Puhelinpalvelu siirtyi osaksi MediKes-liikelaitosta. Henkilöstöratkaisut Yksikkö tarjoaa henkilöstöhallinnon keskitettyjä asiantuntijapalveluita. Henkilöstöyksikön työntekijöitä työskentelee eri toimipisteissä ympäri sairaalaa. Rakennus 3:n kolmannessa kerroksessa sijaitsee sairaanhoitopiirin henkilöstöyksikön palkanlaskenta- ja palvelussuhdeasioita sekä eläkeasioita hoitavia toimistoja. Neljännessä kerroksessa sijaitsee sairaanhoitopiirin henkilöstöyksikön palvelussuhdeasioita sekä eläke-, tapaturma- ja sairausvakuutusasioita hoitavia toimistoja. Henkilöstöyksikön palkkasihteerit auttavat henkilöstöä palkkaus-, eläke- sekä tapaturma- ja sairausvakuutusasioissa. Henkilöstöpalvelupiste ja rekrytointi sijaitsevat 21B-parakin 2. kerroksessa. Henkilöstöpalvelupiste aloitti toimintansa 21B-parakissa Henkilöstöpalvelupisteessä asioidaan työntekijän palvelussuhteen alkamiseen ja päättymiseen liittyvissä asioissa sekä työsuhteen aikana (mm. henkilökortin valokuvaus, avaimien nouto, palvelutodistukset ym.). Rekrytointi ja RA-piste (varmennekortti) sijaitsevat henkilöstöpalvelupisteen yhteydessä. Ennen muuttoa henkilöstöpalvelut sijaitsivat rakennus 3:ssa. Sairaalan henkilöstötoimiston toiminta käynnistyi syyskuussa Henkilöstötoimisto sijoittui rakennus 4:n 5. kerrokseen. Vuoden 2009 alussa talous-, henkilöstö- ja puhelinpalvelujen vastuualue jakautui kahdeksi uudeksi vastuualueeksi: talousosasto ja henkilöstöratkaisut. Puhelinpalvelu siirtyi osaksi MediKes-liikelaitosta. Tekninen huolto Teknisessä huollossa huolehditaan kaikkien Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluvien sairaaloiden teknisestä toimivuudesta ja turvallisuudesta. Tekniseen huoltoon kuuluvia perusaloja ovat kiinteistötekniikka, aluehuolto, LVI- ja konetekniikka, sähkö- ja viestintätekniikka, turvallisuustekniikka sekä lääkintätekniikka. Tekninen huolto vastaa myös veden, energioiden ja kaasujen hankinnasta sekä näihin liittyvien järjestelmien toiminnasta. Toimintaan kuuluu myös sairaalarakennusten kunnossapito sekä uudisrakentaminen.

74 71 Kiinteistötekniikka Kiinteistötekniikalle kuuluu sairaanhoitopiirin kiinteistöjen ja rakennusten kunnossapito. Kiinteistötekniikka vastaa vuosikorjaus- ja kunnossapitotöiden rakennusteknisistä töistä sekä kiinto- ja irtokalusteiden kunnostuksesta ja uudisrakentamisesta. Lisäksi kiinteistötekniikalle kuuluu tilapalvelu, lukkohuolto, piirustusten hallinta sekä osastojen muuttopalvelut. Vastuuyksikön johtajana toimii kiinteistöpäällikkö. Kiinteistöpäällikkö vastaa sairaanhoitopiirin rakennusten kunnosta ja tilahallinnasta, vuosikorjaus- ja kunnossapitotöiden rakennuttamis- ja valvontatehtävistä, suunnittelusta ja kalusteiden korjaustöistä sekä aluehuollosta. Kiinteistöpäällikkö toimii tilapalvelun johtajana sekä rakentamistöiden osalta vastaavana mestarina. Kiinteistöpäällikkö vastaa myös tilojen vuokrauksesta sairaanhoitopiirille tai sairaanhoitopiirin ulkopuolisille. Lisäksi kiinteistöpäällikkö huolehtii sairaanhoitopiirin kiinteistöihin liittyvästä tilankäytön suunnittelusta, pienten ja suurten perustamishankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnittelusta, rakennesuunnittelusta, rakentamisvaiheen rakennuttajatehtävistä ja käyttöönoton ohjauksesta sekä hankkeisiin liittyvästä toimintavarauksen hankintasuunnittelusta ja toteutuksesta. Kiinteistötekniikan toimistotilat sijaitsevat pääosin rakennus 3:ssa. Työtilat sijaitsevat rakennus 2:ssa. Puusepänverstas sijaitsee rakennuksen 0-kerroksessa, vuonna 1991 valmistuneessa laajennusosassa. Ennen näihin tiloihin muuttoa puusepänverstas sijaitsi rakennus 3:n alakerrassa 1990-luvun alkuun asti. Verstas odotti uusiin tiloihin pääsyä vuosikausia. Verstaassa tehdään erityiskalusteita, lääkehuoneita, erikoispöytiä ja -kaappeja ym., eli kaikkea mahdollista, mitä sairaala tarvitsee. Verstaassa on töissä viisi puuseppää. Konesali sijaitsee samassa kerroksessa, mutta rakennuksen alkuperäisessä osassa. Konesalissa sijaitsevat mm. levysirkkeli, oikotasohöylä, reunalistoituskone, vannesaha, pylväsporakoneita, alumiinisirkkeli ja sarananrei ityskone. Muita rakennus 2:ssa sijaitsevia kiinteistötekniikan tiloja ovat ainakin kalusteiden kasaustila, maalaushuone, varastotilat, toimisto, jossa otetaan tilaukset vastaan sekä taukotila, jonka kohdalla on kuulemma aikoinaan sijainnut täisauna. Aluehuolto (aluetekniikka) Aluehuollon perustehtävänä on ulkoalueiden talvi- ja kesäkunnossapito sekä jätehuolto. Lisäksi aluehuollon työntekijät hoitavat myös varastotavaroiden kuljetuksia toimipisteille. Aluehuollon vastuuyksikön johtajana on kiinteistötekniikan tapaan kiinteistöpäällikkö. Aluehuollon työnjohtaja pesemässä ruohonleikkuria.

75 72 LVI- ja konetekniikka LVI- ja konetekniikka huolehtii sairaanhoitopiirin kiinteistöjen lämpö-, vesi-, ilmanvaihtojärjestelmien sekä kaasu- ja höyryjakeluverkostojen toiminnasta, LVI-, säätölaite-, sairaalakaasulaitteiden asennus-, huolto- ja korjaustöistä sekä talotekniikan kiinteistövalvonnan toteutuksesta, ylläpidosta ja käytöstä. LVI- ja konetekniikalle kuuluvat erilaisten koneteknisten laitteiden asennus-, huolto- ja korjaustyöt, kuten mm. keittiölaitteet, välinehuollon laitteet, huuhteluhuoneitten ja puhdastilojen yms. tilojen laitteet, vedenkäsittelylaitteet, autoklaavit, laminaari- ja vetokaapit. LVI- ja konetekniikka huolehtii myös sänkyjen ja muun koneteknisen irtaimen kaluston huollosta ja korjaustöistä. Rakennus 2:ssa sijaitsevat mm. LVI- ja konetekniikan korjaamotila ja ilmastointityöntekijöiden työhuone 1. kerroksessa sekä lämpökeskus/kattilahuone 00-kerroksessa. Kattilahuoneessa on kaksi isoa kattilaa, joilla tehdään höyryä. Höyry menee pesulaan, välinehuoltoon ja ruokahuoltoon, eli niihin paikkoihin, jotka tarvitsevat höyryä. Kattilahuoneen yhteydessä on myös pieni työntekijän tila/toimisto. Kerrosta alempana, 000- kerroksessa, on tila, jossa ennen sijaitsivat lämmityskattilat. Tilassa on sijainnut myös polttouuni, jossa poltettiin mm. istukat, amputoidut raajat ym. Rakennus 2:n 1. kerroksessa sijaitsevan korjaamotilan läheisyydessä sijaitsevat LVI- ja konetekniikan entinen sosiaalitila ja pukuhuone. Sisäilmaongelmien vuoksi tilat siirtyivät ensin rakennus 8:aan ja syksyllä 2013 rakennus 5:n 3. kerrokseen. Sähkö- ja viestintätekniikka Sähkö- ja viestintätekniikan yksikkö vastaa sairaanhoitopiirin sähkönjakelujärjestelmästä ja pyrkii toiminnallaan saavuttamaan häiriöttömän sekä turvallisen energiansiirron kaikkiin sähköä vaativiin järjestelmiin. Myös muiden sähkö- ja telejärjestelmien toiminta, kunnossapito ja sähköisen turvallisuuden takaaminen kuuluvat yksikön toimenkuvaan. Sähkö- ja viestintätekniikan yksikkö antaa asennus- ja asiantuntijapalveluja sairaanhoitopiirin liikelaitoksille. Yksikössä työskentelevät käyttöpäällikkö (joka toimii sairaanhoitopiirin sähkötöiden johtajana ja sähkölaitteistojen käytön johtajana sekä vastaa sähkötekniikan toiminnasta), kaksi huoltoinsinööriä ja yhdeksän erikoisammattimiestä. Sähkö- ja viestintätekniikan käyttöpäällikön työhuone sijaitsee rakennus 3:n 2. kerroksessa. Sähkö- ja viestintätekniikan toimitilat sijaitsevat päärakennuksen D1-osan 00-kerroksessa. Turvallisuustekniikka Turvallisuustekniikassa huolehditaan sairaanhoitopiirin kokonaisturvallisuudesta, johon kuuluvat muun muassa työsuojelu, paloturvallisuus, suojelutoiminta, rikosturvallisuus, kulunvalvonta ja riskienhallinta. Tavoitteena on varmistaa henkilöstön, potilaiden, omaisuuden ja ympäristön turvallisuus koko sairaanhoitopiirissä. Turvallisuusasioita koordinoi turvallisuuspäällikkö, joka toimii myös työsuojelupäällikkönä.

76 73 Lääkintätekniikka Tilanne dokumentointihetkellä Lääkintätekniikka on lääketieteellisen tekniikan palveluyksikkö. Sen tehtävänä on erilaisten potilaan hoitoon ja tutkimukseen käytettävien laitteiden ja välineiden ylläpito- ja asiantuntijatehtävät sekä kyseisten toimitilojen varustelu- ja asiantuntijatehtävät. Toimintaan kuuluvat myös sairaanhoitopiirin potilaalle lääkinnällisen kuntoutuksen tai kotihoidon vuoksi käyttöön luovuttamien sähkölääkintälaitteiden (esim. sähköpyörätuolit, hengityskojeet) edellä mainitut palvelut. Alueellisena toimintana lääkintätekniikka huolehtii mm. terveyskes- Lääkintätekniikan työtiloja. kusten röntgenlaitteiden ja audiometrien teknisestä laadunvalvonnasta ja määräaikaishuollosta. Lääkintätekniikka suorittaa myös terveyskeskusten ja muidenkin terveydenhoitolaitosten erilaisia laitehuoltotehtäviä mahdollisuuksien mukaan. Lääkintätekniikka avustaa osaltaan sairaalan tutkimus- ja hoitotoimintaa laitteiden ja tilojen hankesuunnittelusta toteutukseen sekä huolehtii laitteiden elinkaaren aikaisesta ylläpidosta aina laitteen poistamiseen saakka. Lääkintätekniikan tilat sijaitsevat päärakennuksen N-osan 000-kerroksessa. Vastuuyksikön johtajana toimii huoltopäällikkö. Henkilökuntaa on noin 20 henkeä. Sairaalan laiterekisterissä on noin laitetta. Lääkintätekniikan päivittäisiin toimintoihin kuuluvat hankesuunnittelu, hankkeiden ja hankintojen toteutus lääkintätekniikan osalta, tarjouspyyntöjen sisällöllinen laadinta ja ohjaus, tarjousten vertailu, hankintojen valmistelu sekä toimiyksikön johto. Sairaaloissa on ollut teknisiä toimintoja koko sairaalalaitoksen olemassaolon ajan. Elektroniikan kehitys mahdollisti myös lääkintätekniikan sovellukset, mikä alkoi näkyä voimakkaammin sairaalalaitteissa luvun puolivälin jälkeen. Lääkintätekniikka yleistyi sairaaloissa, ja Keski-Suomen keskussairaalan lääkintätekninen yksikkö perustettiin jakamalla tekninen osasto konekorjaamoon ja instrumenttihuoltoon. Laitehuollon tilat tulivat päärakennuksen D-osan varastokerrokseen. Vuonna 1977 instrumenttikorjaamo muutti D-osan 0-kerrokseen, entisen sähköpääkeskuksen paikalle. Kyseessä oli ikkunaton tila. Laitehuollon tilaongelmat jatkuivat kuitenkin tämän jälkeenkin. Vuonna 1982 instrumenttikorjaamosta tuli lääkintälaitehuolto. Samana vuonna tuli myös muutto parempiin tiloihin D-osan 00-kerrokseen. Nykyään kyseisissä tiloissa toimii sähkö- ja viestintätekniikka. Vuonna 1985 lääkintälaitehuolto muutti ensimmäisen laajennuksen tiloihin 00-kerroksen käytävälle, jonka varrella nykyisin sijaitsee kirurgian hallinnon tiloja. Lääkintätekniikka muutti N-osan 000-kerrokseen keväällä 2002, N-osan valmistuttua.

77 74 Aikanaan lääkintätekniikassa oli viisi työntekijää. Sairaalassa käynnistettiin järjestelmällinen lääkintälaitteiden vastaanottotarkastus alkaen. Lääkintätekniikalla oli 1980-luvulla ongelmia saada ammattihenkilöstöä. Vuonna 1992 lääkintätekniikassa otettiin käyttöön ATK-laiterekisteri. Samana vuonna lääkintätekniikka siirtyi epävirallisena pioneeriyksikkönä sähköiseen työaikaan. Materiaalitoimi Tilanne dokumentointihetkellä Materiaalitoimi palvelee sairaanhoitopiirin yksiköitä ja ulkopuolisia asiakkaita hankkimalla tarvikkeita ja palveluita taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti, vastaamalla hankintojen laillisuudesta, tekemällä hankintasopimuksia, tehokkailla varastointipalveluilla, kehittämällä materiaalitointa ja logistista prosessia, kouluttamalla yksiköitä materiaalihallintoon, tarjoamalla asiantuntijapalveluita ja tarjoamalla postitus-, lähettija vahtimestaripalveluita. Materiaalitoimi on koordinoiva materiaalipalvelujen tuottaja maakunnan terveydenhuollossa. Materiaalitoimen alaisuuteen kuuluvat hankintatoimisto, keskusvarasto, monistuskeskus, sisäinen ja ulkoinen (eli kiireetön) potilaskuljetus, postitus sekä neuvonta. Hankintatoimisto sijaitsee rakennus 3:n 5. kerroksessa. Hankintatoimisto muun muassa valmistelee ja toimeenpanee hankintoja sekä seuraa ja valvoo hankintamenettelyä. Keskusvarasto ja monistuskeskus sijaitsevat päärakennuksen C-osan 00-kerroksessa. Keskusvarasto vastaanottaa ja suorittaa sairaalatarvikkeiden ja muiden käyttötarvikkeiden jakelua sairaanhoitopiirin alueella, sisältäen myös seututerveyskeskuksen eri yksiköt. Monistuskeskus tuottaa sairaanhoitopiirin monistus- ja lomakepalveluita. Keskussairaalan keskusvarasto. Ulkoinen kuljetus hoitaa potilassiirtokuljetuksia Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluvista hoitolaitoksista toisiin hoitolaitoksiin, esimerkiksi Kyllöön tai Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Kyseessä on siis kiireetön potilaskuljetus. Lisäksi toteutetaan sairaalan sisäisiä potilassiirtoja. Potilassiirtokuljetuksia varten ulkoisella kuljetuksella on käytettävissään neljä ambulanssia ja inva-auto. Ambulanssit ovat hyvin varusteltuja ja niillä on mahdollisuus suorittaa niin perustason sairaankuljetuksia, inkubaattorikuljetuksia kuin tehohoitoa vaativien potilaiden kuljetuksia. Inva-autolla voidaan kuljettaa käveleviä potilaita tai vaihtoehtoisesti pyörätuolipotilaita. Potilassiirtokuljetuksia ostetaan myös sopimuskumppaneilta. Ulkoinen kuljetus hoitaa myös tava-

78 75 rakuljetuksia tila-autolla Jyväskylän kaupunkialueella. Ulkoisen kuljetuksen käytössä olevat tilat sijaitsevat A2-osan 0-kerroksessa. Autotalli sijaitsee N-osan 000-kerroksessa. Postitus ja neuvonta sijaitsevat päärakennuksen J-osan 1. kerroksessa. Kuljetustoimisto perustettiin tammikuussa Monistuskeskus aloitti toimintansa vuoden 1978 alussa. Postitus muutti päärakennuksen J-osan 1. kerroksesta K-osan 0-kerrokseen, potilaskertomusarkiston tilojen viereen. Postituksen entisiin tiloihin sijoittui nopean leikkaustoiminnan yksikön tiloja, jotka näin asettuivat lähelle muuta samaan asiaan liittyvää toimintaa, kuten preoperatiivista yksikköä Liikelaitokset Laboratorioliikelaitos KESLAB KESLAB on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän laboratorioliikelaitos, joka on aloittanut toimintansa Liikelaitoksen asiakkaina ovat kaikki Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimiyksiköt ja alueen terveyskeskukset/terveyskuntayhtymät. KESLAB myy laboratoriopalveluita myös muille sairaanhoitopiireille, yksityisille yrityksille ja yksityislääkäreiden potilaille. Laboratorioliikelaitoksen tilat sijaitsevat päärakennuksen G-, I- ja L-osien 1. kerroksessa. KESLABin palveluihin kuuluvat näytteenottotoiminta, tieteelliset ja laboratoriotutkimukset sekä verikeskus. Keskussairaalan Laboratoriohoitaja työssään laboratorion verikeskuksessa. nykyiset näytteenottotilat otettiin käyttöön remontin jälkeen Laboratorio toimii 24 tuntia vuorokaudessa määrittäen erilaisia tutkimuksia potilaiden hoitamiseksi. Analyysitoimintaan kuuluvat päivystystutkimukset, kemialliset tutkimukset, hematologiset tutkimukset, verikeskustoiminta ja mikrobiologiset tutkimukset. Tutkimuksia tehdään pääsääntöisesti ihmisen verestä, virtsasta, ulosteesta, selkäydinnesteestä, nivelnesteestä, lapsivedestä, sappi- ja virtsakivistä sekä uloshengitysilmasta. Tutkimukset analysoidaan osittain automaattilaitteistoilla. Verikeskuksessa tehdään veriryhmäserologisia tutkimuksia, veriryhmämäärittelyä, vasta-aineseulontaa ym. Verikeskus toimii läheisessä yhteistyössä SPR:n kanssa. Alkuperäisen keskussairaalan laboratorio oli suunniteltu aikana, jolloin mallina ei ollut modernia laboratoriota. Tilat olivat pienet ja koostuivat kapeista vierekkäisistä huoneista. Toiminnan kasvaessa ja välineistön lisääntyessä 1960-luvulla tilojen ahtaus ja henkilöstövaje kävivät ilmeisiksi. Ensimmäinen automaattianalysaattori hankittiin vuonna Tästä alkoi laboratoriolaitteiston modernisointuminen.

79 76 Laboratoriota saneerattiin ja laajennettiin 1970-luvulla ja väliaikaista lisätilaa järjestettiin sädesairaalasta. Laboratorion toimintaedellytykset paranivat keskussairaalan vuonna 1985 valmistuneen ensimmäisen laajennusosan sekä vuonna 1990 valmistuneen toisen laajennusosan myötä. Isommat tilat mahdollistivat myös suurempien laitteistojen hankinnan. Nykyään laboratoriotyö on pitkälle automatisoitunutta. Suuret analyysilaitteet kykenevät tekemään useita satoja laboratoriotutkimuksia tunnissa. Sairaanhoitopiirissä aloitti toimintansa oma mikrobiologian laboratorio kemian laboratorion tiloissa. Vuoden 1985 alussa sädesairaalan laboratorioyksikkö liitettiin pääsairaalan laboratorioon. Jyväskylän kaupungin laboratoriotoiminta siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi alkaen. Laukaan terveyskeskuksen laboratoriotoiminta siirtyi sairaanhoitopiirille Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän laboratoriotoiminta fuusioitui sairaanhoitopiirin toiminnaksi ja Äänesseudun terveydenhuollon kuntayhtymän laboratoriotoiminta Kliininen laboratorio muuttui liikelaitos KESLABiksi Vuosittain laboratoriossa tehdään noin 2,5 miljoonaa tutkimusta. KESLAB yhdistyy useamman sairaanhoitopiirin omistaman Fimlab Laboratoriot Oy:n kanssa Ruokapalvelukeskus Caterina Tilanne dokumentointihetkellä Caterina on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin omistama kunnallinen liikelaitos, joka aloitti toimintansa Caterinalla on kaksi ruoanvalmistusyksikköä: keskussairaalan ruokapalvelukeskus ja Kangasvuoren sairaalan ruokapalveluyksikkö. Keskussairaalan ruokapalvelukeskus toimittaa ruoat myös sädesairaalaan, Kinkomaan sairaalaan, Kyllön terveysasemalle sekä Sovatek-säätiölle. Juurikkaniemen sairaalassa ruokapalvelu ostetaan Keuruun kaupungin ruokapalvelulta. Ruokapalvelukeskuksen tuotantopuoli sijaitsee N-osan 00-kerroksessa. Kahvila-ravintola, äidinmaitokeskus ja kabinetit sijaitsevat N-osan 0-kerroksessa. Keskussairaalan yhteydessä toimiva äidinmaitokeskus ostaa, käsittelee ja myy äidinmaitoa sekä välittää sitä vastasyntyneiden osastolle. Caterina järjestää tilaustarjoilua keskussairaalan tiloissa sekä Kyllön terveysaseman ravintolassa sopimuksen mukaan. Lisäksi keskussairaalan kahvila-ravintola Caterinassa on neljä kabinettia, joita vuokrataan kokouskäyttöön. Ravintolasalissa voi järjestää myös juhlia. Kahvila-ravintola Caterinan ravintolasaliin mahtuu kerralla noin 250 ihmistä. Päivän aikana siellä käy n. 850 henkilöä päivässä. Yksikössä on 48,5 vakanssia, joista kaikki eivät kuitenkaan ole käytössä. Arkisin ruokatuotannossa on työntekijää, viikonloppuisin 15. Vuosina keskussairaalan ruokala ja keittiö sijaitsivat päärakennuksen E-siivessä. Ruokahuolto sai uudet ajanmukaiset tilat vuonna 2002, kun keskussairaalan neljänteen laajennusvaiheeseen kuuluva N-osa valmistui. Toiminta uusissa tiloissa käynnistyi 10. kesäkuuta Samalla ruokapalvelukeskuksesta tuli sairaanhoitopiirin omistama kunnallinen liikelaitos Caterina. Maitokeittiön toiminta siirtyi ravintohuollon alaisuuteen vuonna 1995.

80 77 Pesula Tilanne dokumentointihetkellä Keskussairaalan pesula toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistamana kunnallisena liikelaitoksena. Pesula sijaitsee rakennus 2:ssa, jossa on lisäksi teknisen huollon tiloja sekä lämpökeskus. Pesulan aukioloajat ovat maanantaista torstaihin klo ja perjantaisin Viikonloppuisin ja arkipyhinä pesula on suljettu. Pesulan yksikkökonelinjastoon kuuluu kaksi 90 kg:n mikroprosessoriohjattua pesukonetta ja kuivausrumpu. Linjaston pesukapasiteetti on noin 200 kg tunnissa. Koneet täytetään ja tyhjennetään automaation avulla. Yksikkökoneilla pestään erikoiskäsittelyä vaativia tekstiilejä kuten leikkausliinoja, suojavaatteita, eristyspyykkiä jne. Putkipesukonelinjastoon kuuluvat jatkuvatoiminen pesukone, puristin ja kolme kuivuria. Linjaston pesuteho on noin 600 kg tunnissa ja se toimii automaattisena linjastona tekstiilihuoltajan valvonnassa. Likapyykki lajitellaan pesulajitelmittain ja likaisuusasteittain noin 20 asiakasnumeroiksi pesua varten. Samalla pyykin joukosta poistetaan ylimääräiset pyykin joukkoon kuulumattomat tavarat. Pesulan puhdaspuoli. Pakkaamossa pakataan atk-tilausten perusteella asiakkaille puhtaat tekstiilit joko rullakoihin tai pyykkipusseihin. Pakattavia eri tuotteita on pesulassa noin 300. Suurin osa tuotteista on pesulan hankkimia vuokratekstiilejä, jotka on merkitty pesulan tunnuksella (K-S SHP). Pakkaamisen jälkeen kuljetus asiakkaille tapahtuu joko sisäisenä (sähkötrukki) tai ulkoisena (kuorma-auto) kuljetuksena. Mankelilla siliävät pienet ja suuret tekstiilit, jotka mankeloinnin jälkeen taitetaan automaattisesti ja pinotaan tuotekohtaisiin nippuihin mankelin vastaanottopäähän. Viimeistelytunnelin läpi ajetaan suojavaatteet, jotka kuivavat ja samalla siliävät höyryn avulla muodostetun kuivaus/silitysilmapuhalluksen vaikutuksesta. Pesulan vuosittainen pyykkimäärä on 1,8 miljoonaa kiloa. Kasvavasta pyykkimäärästä huolimatta pesulan veden- ja höyrynkulutus on pudonnut viime vuosina. Pesulassa on 35 vakanssia, joista 33 vakinaista. Tuotannossa on töissä 26 henkilöä. Pesulan nykyinen pesukonekanta on hankittu vuosina Uusi mankeli on vuodelta 2009.

81 78 Pesulan toiminta perustuu vuokravaateperiaatteeseen, eli pesula hankkii ja pesee tiettyjä standardoituja nimikkeitä, jotka kiertävät eri yksiköissä. Käytännössä kaikki pesulassa pestävä pyykki on vuokrapyykkiä. Asiakkaiden omia tekstiilejä pestään vain noin prosentin verran. Rakennus 2 valmistui alkujaan vuonna Sitä on sittemmin laajennettu muutamaan otteeseen. Vuonna 1972 pesulan likapyykille remontoitiin lisätilaa ja koneita uusittiin. Vuosina pesulaa laajennettiin ja koneet uusittiin. Laajennuksen jälkeen pesula oli Euroopan mittakaavassa hyvin automatisoitunut. Vuoden 2002 alussa valmistui likaisen ja puhtaan puolen laajennus rakennuksen itäiselle puolelle. Vuoden 2010 kesällä valmistui länsisivun pieni laajennus parvelle. Sekä vuoden 2002 että vuoden 2010 laajennuksissa pystyttiin käyttämään hyväksi vuoden 1991 laajennuksen elementtejä. Vuoden 2002 laajennuksessa hyödynnettiin ulkoseinä- ja ikkunaelementit lähes kokonaan ja vuoden 2009 laajennuksessa hyödynnettiin ikkunaelementit. Pesulasta tuli liikelaitos vuonna Vuonna 1999 pesulan asiakkaaksi tuli Palokan terveydenhoitokuntayhtymä luvun alussa asiakkaiksi tulivat mm. Jyväskylän kaupunki (kesäkuussa 2002), Laukaa ym. KSSHP:n pesula on viimeisiä sairaalapesuloita Kanta-Hämeen ohella. Vuosina pesulassa siirryttiin logiikkaohjauksesta pc-ohjaukseen. Vuonna 2008 pesula valittiin sairaalan vuoden hyväksi työyksiköksi. Pesulan liikelaitoksen liiketoiminta siirtyy Sakupe Oy:lle alkaen. Kaupan myötä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri saa euron edestä Sakupe Oy:n osakkeita. Pesulan henkilöstö siirtyy Sakupen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Sakupe Oy sitoutuu myös jatkamaan pesulatoimintaa Jyvässeudulla. Kauppa vahvistettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä tulee Sakupe Oy:n kahdeksas omistaja. Sakupen osakkaita ovat ennestään Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ky, Siilinjärven kunta, Kuopion kaupunki, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky, Savon koulutuskuntayhtymä, Ylä-Savon Sote ky ja Itä-Savon huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä. Yhtiö on erikoistunut terveydenhuollon tekstiilipalveluihin. Nykyinen pesula tullaan purkamaan Keski-Suomen keskussairaalan alueelta reilun vuoden kuluttua, kun alueelle aletaan rakentaa uutta sairaalaa. Sakupe Oy tulee etsimään pesulaliiketoiminnalle uuden sijaintipaikan Jyvässeudulta ja investoimaan kasvavaa pyykkimäärää varten uusiin tuotantokoneisiin 3,5 miljoonaa euroa.

82 Osakeyhtiöt Sairaalakahviot Oy Keski-Suomen Sairaalakahviot Oy toimii sairaanhoitopiirin omistamana osakeyhtiönä. Kahviopalvelut Tilanne dokumentointihetkellä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kahviopalveluista vastaa Sairaalakahviot Oy. Sairaanhoitopiirin kahviopalveluita toteutetaan Kahvila Paussi -nimikkeen alla. Kahvila Paussi tarjoaa kahvila- ja kioskipalveluita sairaanhoitopiirin potilaille, henkilökunnalle ja vierailijoille. Kahvila Paussin toimipisteet sijaitsevat keskussairaalassa ja sädesairaalassa sekä Juurikkaniemen sairaalassa Keuruulla. Keskussairaalassa Kahvila Paussi sijaitsee päärakennuksen J-osan 1. kerroksessa. Sädesairaalassa Paussi sijaitsee H-osan 1. kerroksessa. Keskussairaalan Kunto ry:n kahvio siirtyi keskussairaalan omaksi toiminnaksi vuonna Vuoden 1994 aikana sairaanhoitopiirin hoitama kahvio- ja kanttiinitoiminta yhtiöitettiin perustamalla sairaanhoitopiirin omistama Keski-Suomen Sairaalakahviot Oy. Keskussairaalan vanha kahvio sijaitsi päärakennuksen A1- ja A2-osien risteyskohdassa aulassa, jonka läpi kuljetaan D1-osaan. Kahvilalle remontoitiin uudet tilat aivan vierestä, aulatilaan johtavien lasiovien takaa, tieteellisen kirjaston naapurista. Aiemmin tila oli vain läpikulkukäytävä ja siinä oli kahvion pöytiä sekä sairaalamuseon vaihtuvien näyttelyiden vitriinit. Käytävän varrella oli myös potilaiden tupakkahuone ja konekirjoitushuone, jotka kahvion remontin myötä purettiin pois ja saatiin tilat kahvion myyntitiskille, varastolle ja ruoan valmistelulle sekä pöytätilaa asiakkaille. Kahvion entiset tilat tulivat muuhun käyttöön. Aulaan rakennettiin terveystietokeskus Palanssille seinin erotettu tila. Kahvion takatilat A2-osassa, samoin kuin koko A2-osa remontoitiin ihotautipoliklinikalle, joka muutti Kinkomaalta vuodenvaihteessa Uusi kahvio avautui huhtikuun alussa Kahvion uusi nimi, Kahvio Paussi, julkistettiin kahvion virallisissa avajaisissa Keskussairaalan vanhan kahvion tilassa sijaitsi ennen sairaalan ensimmäistä laajennusvaihetta keskussairaalan alkuperäinen pääaula. Sädesairaalan kahviota remontoitiin syksyllä Remontin yhteydessä kahvion tiskin takaa puhkaistiin ovi sädesairaalan sisääntulokäytävälle, ja lisäksi sinne tehtiin uudet lattiat.

83 Keskushallinto Sairaanhoitopiirin toimisto Sairaanhoitopiirin toimisto sijaitsee rakennus 6:ssa. Sairaanhoitopiirin toimiston tehtäväalueita ovat sairaanhoitopiirin johtaminen, sairaanhoitotoiminnan ja hoitotyön johtaminen, hallituksen tarkastuslautakunnan ja valtuuston asioiden valmistelu ja täytäntöönpano, kehittämis- ja suunnittelutehtävät, tietotuotanto, viestintä ja tiedotus (Ksshp Sanomat -henkilöstölehti, Ksshp -sidosryhmälehti, internet), hallinnollinen arkistointi, säännöt, säädökset ja sopimukset, koulutus sekä terveyden edistäminen ja potilasasiamiestoiminta. Kaikilla tehtäväalueillaan sairaanhoitopiirin toimiston henkilökunta tarjoaa asiantuntijapalvelujaan sairaanhoitopiirin henkilöstölle, luottamushenkilöille ja yhteistyötahoille sekä alueen väestölle. Sairaanhoidon hallinto muutti päärakennuksesta rakennus 6:een toukokuun alkupuolella Muut yksiköt, tilat ja toiminnot Perusterveydenhuollon yksikkö Perusterveydenhuollon yksikkö on perustettu Yksikköön kuuluvat tieteellinen kirjasto, Tietotaitopaja, lääkärikoulutus ja tieteellinen tutkimustoiminta sekä terveyden edistäminen ja preventio. Terveyden edistäminen ja preventio -yksikön toiminnan tarkoituksena on vahvistaa kansantautien ennaltaehkäisyä maakunnassa sekä yhdenmukaistaa hoito- ja neuvontakäytäntöjä. Yksikön henkilökunta tekee tiivistä yhteistyöstä kuntien eri ammattilaisten kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa sosiaali- ja terveystoimi, kunnan päivähoito, opetustoimi, ruokahuolto, liikunta- ja vapaa-aikatoimi jne. Palveluita tuotetaan myös erikoissairaanhoitoon. Yksikkö tuottaa neuvontamateriaalia, kouluttaa ja tukee ryhmäohjauksen käynnistämisessä. Yksikkö on mukana myös maakunnallisten hoitoketjujen rakentamistyössä ja jalkauttaa hoitokarttoja yhteistyössä terveysasemien henkilökunnan kanssa. Yksikkö on lisäksi käytettävissä erilaisiin kehittämishankkeisiin ja osallistuu sairaanhoitopiirin potilaiden ja henkilökunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Perusterveydenhuollon yksikkö pyörittää terveystietokeskus Palanssia, joka sijaitsee päärakennuksen A2- osan 1. kerroksessa. Terveystietokeskus Palanssi tarjoaa terveysneuvontapalveluita sairaalan potilaille ja heidän läheisilleen, henkilökunnalle, opiskelijoille sekä kaikille alueen asukkaille. Keskiviikkoisin ja perjantaisin Palanssissa työskentelee asiantuntija, joka tarvittaessa auttaa tiedonhaussa. Myös itsenäinen tiedonhaku on mahdollista. Terveystietokeskuksen ensimmäiset tilat valmistuivat kesän 2005 aikana keskussairaalan sisääntuloaulaan. Varsinainen toiminta käynnistyi Vuonna 2008 keskussairaalan kahvio muutti paikkaa, jolloin sen vanhaan aulaan rakennettiin Palanssille seinin erotettu tila, jossa se nykyään toimii.

84 81 Lääketieteellinen kirjasto aloitti toimintansa sairaalassa 1970-luvun alussa. Toisin kuin potilaskirjasto tieteellinen kirjasto oli sairaalan oma yksikkö. Tieteellisellä kirjastolla ei alkujaan ollut pysyviä tiloja, vaan kirjat ja lehdet oli sijoitettu eri puolille sairaalaa, useimmiten osastojen lääkärien kanslioihin. Vuonna 1981 tieteellinen kirjasto sai vihdoin pysyvät tilat rakennus 3:n ylimmästä kerroksesta eli entisestä takkahuoneesta. Päärakennukseen tieteellinen kirjasto muutti vuonna Potilaskertomusarkistot Tilanne dokumentointihetkellä Potilaskertomusarkiston tehtävänä on huolehtia potilasasiakirjojen asianmukaisesta säilyttämisestä, hävittämisestä, käytettävyydestä, saatavuudesta ja lainauspalvelusta, sekä tietopalveluun liittyvistä tiedon luovutuksista. Potilaskertomusarkistossa säilytetään potilasasiakirjat kaikista sairaanhoitopiirissä hoidossa käyneistä potilaista. Potilasasiakirjatiedot ovat salassa pidettäviä tietoja, joita ei luovuteta sivullisille. Tämän vuoksi sairauskertomusarkistoon pääsy on vain arkiston henkilökunnalla ja pääsyluvan haltijoilla. Varsinainen potilaskertomusarkisto sijaitsee päärakennuksen K- Potilaskertomusarkiston hyllyjä. osan 0-kerroksessa. N-osan 000- kerroksessa sijaitsee potilaskertomusarkiston varastotila, jossa säilytetään vähemmän käytettyjä kertomuksia, kuolleiden kertomuksia sekä muualta tulleita kertomuksia. Esimerkiksi Kinkomaalla oli ennen oma arkisto, mutta arkistot on tuotu sieltä nyt tänne. Kinkomaan röntgenarkisto jäi kuitenkin sinne. 000-kerroksen varastossa säilytetään myös röntgenin otantapäivät sekä rekisterikortistoja, joita ei enää tehdä. Keskussairaalan ensimmäisessä laajennusvaiheessa vuonna 1985 potilaskertomusarkisto sai uudet tilat, jolloin sen toiminta tehostui. Puhelinkeskus Tilanne dokumentointihetkellä Puhelinkeskus sijaitsee päärakennuksen J-osan 1. kerroksessa. Puhelinkeskus on auki maanantaista perjantaihin klo 7-20 ja viikonloppuisin Puhelinkeskukseen tulee sekä sisäisiä että ulkoisia puheluita. Kuu-

85 82 kaudessa tulee noin puhelua. Puhelinkeskuksessa on tiimiesimiehen lisäksi töissä seitsemän puhelunvälittäjää. Puhelinkeskus kuuluu tietohallintopalveluiden yksikköön. Puhelinkeskus on sijainnut nykyisellä paikallaan sairaalan ensimmäisen laajennusvaiheen valmistumisesta lähtien eli vuodesta Vuoden 2009 alussa talous-, henkilöstö- ja puhelinpalvelujen vastuualue jakautui kahdeksi uudeksi vastuualueeksi: talousosasto ja henkilöstöratkaisut. Puhelinpalvelu siirtyi osaksi MediKes-liikelaitosta. Tilanne muuttui kun MediKes-liikelaitos ja Medi-IT Oy yhdistyivät Koulutusyksikkö Tilanne dokumentointihetkellä Koulutusyksikkö vastaa pääsääntöisesti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin koulutuspalveluista. Tehtävänä on sairaanhoitopiirin koulutustoiminnan kehittäminen oppivan organisaation periaatteiden, sairaanhoitopiirin strategisten linjausten, maakunnallisten sekä valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon painopistealueiden suuntaisesti. Yksikkö vastaa sairaanhoitopiirin sisäisen täydennyskoulutuksen, Keski-Suomen alueelle suunnatun alueellisen täydennyskoulutuksen ja valtakunnallisen terveydenhuollon täydennyskoulutuksen suunnittelusta, Koulutustilojen auditorio. koordinoinnista, toteuttamisesta, seurannasta ja arvioinnista yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaikki yleiset koulutustilat päärakennuksen J-osan 0-kerroksessa ja F-osassa ovat koulutusyksikön hallinnassa. Tämän lisäksi koulutusyksikkö hallinnoi atk-luokkatiloja rakennus 3:n 8. kerroksessa, rakennus 5:n 10. kerroksessa ja rakennus 4:n 8. kerroksessa. Koulutusyksikön henkilökunnan työtilat ovat Kukkumäentiellä VVO:n kerrostalossa (Kukkumäentie 24 as. 4 ja 8). Koulutusyksikössä on 5 vakituista työntekijää. Tietotekniikkatuki Tilanne dokumentointihetkellä

86 83 Tietotekniikkatuen tilat sijaitsevat päärakennuksen N-osan 000-kerroksessa. Tietotekniikkatukea ylläpitää Medi-IT Oy. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin omistama MediKes-liikelaitos ja Medi-IT Oy yhdistyivät MediKesin vakinainen henkilöstö siirtyi Medi-IT:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Medi-IT:n käytössä ovat lisäksi tilat Kruununtornin 2., 5. ja 6. kerroksessa. Tietohallinnon Helpdesk aloitti toimintansa vuonna Tietohallinnosta muodostettin liikelaitos MediKes MediKes muutti Kruununtorniin tammikuussa 2011, jolloin rakennus 3:ssa työskennelleet MediKesin työntekijät muuttivat sinne. Tietotekniikkatuen ja viereisen Tietotaitopajan tilat N-osan 000-kerroksessa on suunniteltu alun perin varastotiloiksi. Sairaalamuseo Sairaalamuseo toimii Keski-Suomen keskussairaalan yhteydessä Jyväskylässä. Sairaalamuseon toimisto sijaitsee rakennus 5:n 9. kerroksessa. Näyttelyt on hajasijoitettu vitriineihin eri puolille keskussairaalaa. Museotoiminta käynnistyi vuonna Sairaalamuseo tallentaa keskisuomalaisen erikoissairaanhoidon historiaa. Museo esittelee nykyisen Keski- Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueen sairaaloiden ja niiden edeltäjien vaiheita ensimmäisten piirilääkäreiden ajoista 1820-luvulta nykypäivään. Museon kokoelmat koostuvat esineistä, valokuvista ja arkistoaineistosta. Nykyistä sairaalatoimintaa museo tallentaa dokumentoinneilla. Keskussairaalan laitoskirjasto Tilanne dokumentointihetkellä Keskussairaalan laitoskirjasto sijaitsee päärakennuksen J-osan 00-kerroksessa. Laitoskirjastoa ylläpitää Jyväskylän kaupunginkirjasto, jolta Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ostaa asiakkaidensa kirjastopalvelut. Kirjasto palvelee potilaita osastokierroin tiistaisin ja keskiviikkoisin. Sairaalalla on myös siirtokirjakokoelmia, joiden aineistoa vaihdetaan säännöllisin väliajoin. Yleisölle avointa kirjastoa ei ole ollut enää lähestulkoon kuuteen vuoteen. Edellisen kerran kirjaston tilat olivat kerrosta ylempänä ja sitä ennen tieteellisen kirjaston nykyisissä tiloissa kahvion vieressä päärakennuksen J-osan 1. kerroksessa. Sairaalakahviot Oy:n tuotoilla maksetaan muun muassa kirjaston henkilöstökulut ja sairaanhoitopiiri tarjoaa tilat. Siirtokokoelmia on esimerkiksi huonokuntoisten osastoilla ja myös vanhainkodeilla. Siirtokokoelmissa suosittuja ovat erityisesti kuvateokset. Uusia kirjoja sairaalan laitoskirjastoon tulee noin 300 vuodessa.

87 84 Kaupunginkirjasto aloitti laitoskirjastotoiminnan vuonna Keskussairaalan laitoskirjasto avattiin vuonna 1965 aluksi varastokerroksessa. Myöhemmin kirjasto toimi pohjakerroksessa, kunnes se sai ensimmäisen laajennusvaiheen myötä tilat sisääntuloaulan läheltä päärakennuksen 1. kerroksessa. Kuntosali Muuvi Tilanne dokumentointihetkellä Kuntosali Muuvi sijaitsee rakennus 45:n 0-kerroksessa. Kuntosali on henkilöstön käytössä joka päivä klo 6-23 lukuunottamatta kuntosaliryhmille varattuja aikoja. Kulku kuntosalille tapahtuu kuvallisella kulkukortilla. Sairaanhoitopiirin henkilöstölle tarkoitettu kuntosali Muuvi avattiin vastavalmistuneessa rakennus 45:ssä torstaina Vanha kuntosali toimi rakennus 3:n alakerrassa. Se alkoi kuitenkin olla liian pieni, ja lisäksi siellä ei ollut kovin hyvä ilma. Kauan olikin jo mietitty, mistä saataisiin tilat uudelle kuntosalille. Kun rakennus 45 tuli rakenteille, tiloja ehdotettiin sinne. Kuntosalissa on pääosin uusia laitteita, muutama on entisistä tiloista. Hallintokäytävät Tilanne dokumentointihetkellä Hallintokäytävä A1 Hallintokäytävä A1 sijaitsee päärakennuksen A1-osan 1. kerroksessa. Käytävällä sijaitsee muun muassa lastentautien sekä naistentautien ja synnytysten vastuualueiden toimistoja sekä sairaalapastorin toimisto. Hallintokäytävää remontoitiin vuonna Hallintokäytävä D1-osan 9. kerroksessa Kerroksessa sijaitsee muun muassa keuhkosairauksien, sisätautien ja neurologian hallinnon toimistoja sekä sosiaalityön toimistoja. Kerroksesta on pääsy koko D-siiven pituiselle parvekkeelle.

88 85 5. Loppusanat Keski-Suomen keskussairaalan nykydokumentointihanke käynnistyi kuvausten osalta keväällä 2012 ja tuli päätökseensä alkuvuodesta Vajaan kahden vuoden aikana keskussairaalassa ehti tapahtua monenlaisia muutoksia niin tilojen kuin toimintojenkin suhteen. Keskussairaalan yhteyteen valmistui uusia rakennusosia, vanhoja tiloja remontoitiin, yksiköitä muutti paikasta toiseen ja joidenkin osastojen itsenäinen toiminta päättyi. Samanaikaisesti näiden pienempien toiminnallisten muutosten rinnalla on koko ajan edennyt Uusi sairaala - hanke, joka tähtää kokonaan uuden keskussairaalan valmistumiseen vuonna Jännitystä tulevaan on luonut myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen eteneminen. Keskussairaalan nykydokumentointihanke oli mittakaavaltaan suuri projekti. Vastaavaa kokonaisen keskussairaalan dokumentointia ei ainakaan Suomessa ole aiemmin toteutettu tässä laajuudessa. Keskeistä hankkeen toteutumiselle oli onnistunut yhteistyö keskussairaalan eri tahojen kanssa. Sairaalan henkilökunta kaikissa yksiköissä sitoutui kiitettävästi edesauttamaan dokumentointikuvausten suorittamista. Ilman henkilökunnan apua ja panosta dokumentointia ei olisi voitu suorittaa siinä mittakaavassa, missä se lopulta toteutui. Kiitos kuuluukin koko henkilökunnalle! Tärkein dokumentointihankkeen anti ovat ehdottomasti ne reilut valokuvaa, jotka hankkeen myötä päätyivät tietokantaan tulevaa käyttöä varten. Dokumentointikuvia on käytetty jo hankkeen aikana erilaisissa tarkoituksissa, kuten esimerkiksi sairaalamuseon joidenkin vitriininäyttelyiden uudistamisessa. Sairaalan eri yksiköt ovat myös pyytäneet kuvia internet- ja intranet-sivujensa kuvitukseksi sekä erilaisiin esityksiin. Toistaiseksi laajin näkyvyys kuvilla tulee olemaan huhtikuussa 2014 julkaistavassa Keski-Suomen keskussairaalan 60-vuotisjuhlakirjassa, johon tulee noin 100 dokumentointikuvaa, sekä sairaalan 60- vuotisjuhlanäyttelyssä, johon tulee reilut 40 dokumentointikuvaa. Sairaanhoitopiirin toimijat ja muut tahot voivat pyytää kuvia erilaisiin käyttötarkoituksiin kuvien käyttöluparajoitusten puitteissa. Kuvat havainnollistavat keskussairaalan tiloja ja toimintaa vuosina , ja muodostavat siten yhdessä luettelointitietojensa sekä sairaalamuseon muiden arkistokuvien kanssa hedelmällisen läpileikkauksen sairaalan toiminnasta ja siinä vuosien varrella tapahtuneista muutoksista.

89 86 Lähteet Keski-Suomen keskussairaala. Arkkitehti 4/1955 osittainen eripainos. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehdet (Mitä Kuuluu, KSSHP sanomat). Keski-Suomen sairaanhoitopiirin internet-sivut: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin intranet Santra: Stolt, Eeva, Keski-Suomen keskussairaala, Keskussairaalasta sairaanhoitopiiriksi. Jyväskylä Stolt, Eeva, Työ tekijäänsä kouluttaa. Keski-Suomen keskussairaala , Jyväskylä Stolt, Eeva (toim.), Vanhaa, uutta, tulevaa. Keski-Suomen keskussairaala 40 vuotta. Jyväskylä Toimintakertomukset: Keski-Suomen keskussairaalan kuntainliiton toimintakertomukset Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliiton toimintakertomukset Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintakertomukset

90 87 Liitteet LIITE 1 Sairaanhoitopiirin toimisto Museotoimikunta JPM/ST Sairaanhoitopiirin hallitukselle ASIA: Keski-Suomen keskussairaalan nykyisten tilojen ja toimintojen dokumentointihanke sekä keskussairaalan 60- vuotisjuhlatoimikunnan perustaminen HANKKEEN KUVAUS: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin museotoimikunta on puheenjohtajansa Jukka-Pekka Mecklinin aloitteesta valmistellut keskussairaalan nykyisten tilojen ja toimintojen dokumentointihanketta. Asiasta päätettiin museotoimikunnan kokouksessa Dokumentointikuvauksen toteuttajaksi kaavailtu Jussi Jäppinen kutsuttiin toimikunnan kokoukseen, jossa ideoitiin hankkeen toteutustapaa ja aineiston käyttömahdollisuuksia. Jäppisen kanssa tehtiin tilojen katselmus 16.4., jonka jälkeen hän arvioi työmäärää ja teki sen pohjalta tarjouksen museotoimikunnan pyynnöstä. Dokumentointihankkeen tarkoituksena on valokuvaamalla ja haastattelemalla dokumentoida keskussairaalan tilat ja toiminnot nyt kun ne vielä ovat entisellään. Tavoitteena on kuvata paitsi tiloja, myös ihmisiä työnsä äärellä sekä mahdollisuuksien mukaan myös potilaita. Aineisto tallennetaan sairaalamuseon tietokantaan. Dokumentointikuvauksen vaativuuden vuoksi työhön on palkattava ammattikuvaaja ja hänelle apulaiseksi museoammatillinen projektityöntekijä, sillä vakituinen museoamanuenssi on täystyöllistetty muiden museohankkeiden kanssa. Dokumentointiaineistosta sekä arkistokuvista tuotetaan keskussairaalan 60-vuotista historiaa esittelevä kuviin ja tarinoihin pohjautuva kuvajulkaisu. Muita tuotteita ovat verkkonäyttely sekä posterinäyttely (10 kuvataulua), joka tulee esille uuteen sairaalaan muistona vanhasta keskussairaalasta. Hanke kytkeytyy tiiviisti keskussairaalan 60-vuotissyntymäpäivään vuonna Julkaisu ja näyttely valmistuvat juhlapäivään mennessä. Museotoimikunta esittää hallitukselle 60-vuotisjuhlatoimikunnan perustamista ja juhlavuoden tapahtumien suunnittelun aloittamista sillä perusteella, että tasavuosia ei tiettävästi tämän jälkeen nykysairaalassa juhlita. AIKATAULU: Dokumentointihanke on aloitettava mahdollisimman pian, koska touko-kesäkuussa 2012 muuttavat jo ensimmäiset yksiköt väistötiloihin. Kesä on myös parasta aikaa ulkokuvauksille. Syksyllä 2012 tehdään kuvaussuunnitelma ja aloitetaan sisäkuvaukset, jotka jatkuvat keväälle Kesään 2013 mennessä kuvaukset ja luettelointi ovat valmiina. Julkaisu tuotetaan painokuntoon jouluun 2013 mennessä, jotta se ehtii ulos painosta huhtikuuhun 2014 mennessä. 60-vuotisjuhlatoimikunta tulee perustaa vuoden 2012 aikana. KUSTANNUSARVIO: Hankkeen graafiset palvelut maksavat n alv ja palkkamenot ovat Lisäksi tulevat julkaisun painokustannukset painosmäärästä riippuen (2000 kpl n alv tai 5000 kpl n alv). Pääosa kuluista ajoittuu vuodelle Tarkempi menoerittely löytyy liitteestä. Julkaisun painokustannukset ovat kytkettävissä 60-vuotisjuhlatoimikunnan budjettiin. Muut juhlien aiheuttamat kulut riippuvat juhlavuoden tapahtumien laajuudesta. LIITTEET: Keski-Suomen keskussairaalan nykydokumentointihanke, Jussi Jäppisen tarjous museotoimikunnan puheenjohtaja Jukka-Pekka Mecklin

91 88 LIITE 2 jatkoa pykälään 102H, ; DOKUMENTOINTIHANKKEEN LOPPUUN SAATTAMINEN Asian valmistelija museoamanuenssi Susanna Tervo, puh Museotoimikunta on raportoinut dokumentointihankkeen tilanteesta. Kuvaukset on saatu päätökseen toukokuussa 2013 ja valokuvia kertyi kaikkiaan 4700 kappaletta. Kuvauskohteiden määrä ja valokuvaaineiston laajuus on kasvanut arvioitua suuremmaksi. Keskeinen osa dokumentointihanketta on valokuvien luettelointi sairaalamuseon valokuvatietokantaan sekä tiloihin liittyvien taustatietojen tallennus ko. valokuvan yhteyteen. Dokumentointihanke on valtakunnallisesti ainutlaatuinen hanke ja se on tehty ajankohtana, jolloin maan vanhimmasta keskussairaalakiinteistöstä sekä 100 vuotta vanhasta klinikkaperinteestä ollaan luopumassa ja siirtymässä prosesseihin. Museotoimikunta pyytää hyväksyntää dokumentointihankkeen budjetin ylitykselle. Ylitystarve on noin euroa ja ylitys aiheutuu projektitutkijan työsuhteen jatkamisesta. Laskelmien mukaan luettelointi sekä hankkeen loppuraportti saataisiin vietyä loppuun neljässä kuukaudessa. Rinnan luetteloinnin kanssa projektitutkija tekee kuvatoimitustyötä keskussairaalan 60-vuotisjuhlakirjaan ko. dokumentointiaineistosta. Kuvatoimitustyöhön on laskettu kolme työkuukautta ja sen rahoitus (n euroa) on anottu sisällytettäväksi juhlatoimikunnan budjettiin. Museotoimikunnan anomus on nähtävänä kokouksessa. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus Hallitus päättää 1 hyväksyä dokumentointihankkeen loppuunsaattamisen museotoimikunnan esittämällä tavalla 2 että kuvatoimitustyötä varten varataan euroa juhlatoimikunnan budjettiin.

92 89 LIITE 3 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Museotoimikunta Keskussairaalantie 19, JKL Puh VALOKUVAN KÄYTTÖLUPA HENKILÖKUNTA Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo dokumentoi vuosina Keski-Suomen keskussairaalan tiloja ja toimintoja valokuvaamalla. Kuvat tallennetaan sairaalamuseon valokuvakokoelmiin. Dokumentointihankkeen yhteydessä tuotetaan dokumentointiraportti sekä julkaisu ja näyttelyitä, joissa dokumentointikuvia käytetään kuvituksena. Jatkossa kuvia voidaan käyttää sairaalamuseon omiin tarkoituksiin sekä luovuttaa tutkijoille nähtäväksi tai julkaistavaksi. Henkilöllä on halutessaan oikeus kieltää kuvansa käyttö. Lupa koskee henkilökuntaan kuuluvan kuvausta osana Keski-Suomen keskussairaalan tilojen ja toimintojen dokumentoimista. Allekirjoituksellaan kuvattava vahvistaa toistaiseksi voimassaolevan kuvankäyttöoikeuden. Kuvassa esiintyvän henkilön nimi: Kuvauspäivä: / 20 Valokuvaaja: Jussi Jäppinen Alkuperäiskuvan laatu: Digitaalikuva Kuvattavan nimen: saa mainita ei saa mainita KUVAN KÄYTTÖ: 1) Luovutan täydet kuvaoikeudet sairaanhoitopiirille TAI 2) kuvaa saa käyttää vain valittuihin tarkoituksiin (rastita oikea vaihtoehto) Tutkimustarkoituksiin Sairaalamuseon tai sairaanhoitopiirin julkaisuihin Sairaanhoitopiirin ulkopuolisen tahon julkaisuihin Näyttelyihin Tiedotusvälineiden käyttöön Opetuskäyttöön Sairaanhoitopiirin Internet-käyttöön Sairaanhoitopiirin intranet-käyttöön kyllä ei Päiväys / 20 Jyväskylä Nimi: Allekirjoitus:

93 90 LIITE 4 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Museotoimikunta Keskussairaalantie 19, JKL Puh VALOKUVAN KÄYTTÖLUPA POTILAAT JA OMAISET Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo dokumentoi vuosina Keski-Suomen keskussairaalan tiloja ja toimintoja valokuvaamalla. Kuvat tallennetaan sairaalamuseon valokuvakokoelmiin. Dokumentointihankkeen yhteydessä tuotetaan dokumentointiraportti sekä julkaisu ja näyttelyitä, joissa dokumentointikuvia käytetään kuvituksena. Jatkossa kuvia voidaan käyttää sairaalamuseon omiin tarkoituksiin sekä luovuttaa tutkijoille nähtäväksi tai julkaistavaksi. Henkilöllä on halutessaan oikeus kieltää kuvansa käyttö. Lupa koskee potilaan tai potilaan omaisen kuvausta osana Keski-Suomen keskussairaalan tilojen ja toimintojen dokumentoimista. Alle 18-vuotiaan henkilön kohdalla luvan myöntää lapsen huoltaja. Kuvassa esiintyvän henkilön nimi: Kuvauspäivä: / 20 Valokuvaaja: Jussi Jäppinen Alkuperäiskuvan laatu: Digitaalikuva Kuvattavan nimen: saa mainita ei saa mainita KUVAN KÄYTTÖ: 1) Luovutan täydet kuvaoikeudet sairaanhoitopiirille TAI 2) kuvaa saa käyttää vain valittuihin tarkoituksiin (rastita oikea vaihtoehto) Tutkimustarkoituksiin Sairaalamuseon tai sairaanhoitopiirin julkaisuihin Sairaanhoitopiirin ulkopuolisen tahon julkaisuihin Näyttelyihin Tiedotusvälineiden käyttöön Opetuskäyttöön Sairaanhoitopiirin Internet-käyttöön Sairaanhoitopiirin intranet-käyttöön kyllä ei Päiväys / 20 Jyväskylä Nimi: Allekirjoitus: (alle 18v. huoltajan allekirjoitus)

94 91 LIITE 5 Keski-Suomen keskussairaalan nykydokumentointihankkeen kuvauskohteet Kuvauspäivä Kuvauskohde Kuvien lkm Synnytysvastaanotto ja synnytyssalit (vanhat tilat) Vastasyntyneiden teho-osasto (vanhat tilat) Hammas-, suu- ja leukakirurgian poliklinikka (vanhat tilat) E-siipi (vanha keittiö- ja ruokalasiipi) Pesula (rakennus 2) Rakennus 2:n loput tilat + rakennukset 8, 17 ja Moduulisairaala (synnytys ja vastasyntyneiden teho) Kirurgian poliklinikka Laboratorio Sisätautien poliklinikat 1 ja 2 (vanhat tilat) Ruokapalvelukeskus Caterina Tapaturmaosasto Vatsakirurgian osasto Ihotautien poliklinikka Kuvantaminen Synnytysvuodeosasto Urologian ja thx-verisuonikirurgian osasto Ortopedian osasto Naistentautien poliklinikka Lastenneurologian poliklinikka ja päiväsairaala Naistentautien osasto Fysiatrian poliklinikka Fysioterapia Leikkausosasto 3 (päiväkirurgia) Leikkausosasto Äitiys- ja sikiötutkimuspoliklinikka Gravida Leikkausosasto Lastentautien poliklinikka Lastenosasto Korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto Teho-osasto Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka Sisätautien osasto Sädehoito ja sairaalafysiikka Sisätautien poliklinikka 2:n täydennyskuvat Neurologian poliklinikka 34

95 Hemodialyysiosasto Keuhko-osasto Sydänvalvomo Sydäntautien osasto Silmäyksikkö Päivystyspoliklinikka Sairaalahygienia- ja infektioyksikkö Päivystys- ja infektio-osasto Neurologian osasto Yleissairaalapsykiatrian osasto Patologian osasto + obduktioyksikkö + kappeli Sisätautien päiväsairaala + hematologian ja reumatologian pklt Välinehuoltokeskus Syöpätautien poliklinikka ja päiväsairaala Sädehoito-osasto Kliininen fysiologia Sisätautiosasto Keuhkosairauksien hengityshoitoyksikkö Syöpätautien osasto Keuhkosairauksien poliklinikka Sädesairaalan toimintaterapia ja fysioterapia Kliininen neurofysiologia Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka Nuorisopsykiatrian poliklinikka Tietotaitopaja Lääkintätekniikka Tietotekniikkatuki Potilaskertomusarkistot Hammas-, suu- ja leukakirurgian poliklinikka (21B-parakki) Henkilöstöpalvelupiste + rekrytointi (21B-parakki) C-parakki Koulutusyksikkö Materiaalitoimi Puhtauspalvelut Rakennus Sairaala-apteekki Kuntosali + pukuhuoneet + sauna (rakennus 45) Lastenpsykiatrian osasto Nuorisopsykiatrian osasto Potilaskoti Puhelinkeskus Keskussairaalan kassa Tieteellinen kirjasto 14

96 Päärakennuksen pääaula, ilmoittautuminen ja vaatesäilytys Keskussairaalan kahvio Paussi Kahvion jälkeinen aula + Terveystietokeskus Palanssi Sädesairaalan kahvio Paussi Hallintokäytävä A1 (päärakennuksen A1-osa, 1. kerros) Kirurgian hallinnon tiloja Hallintokäytävä D1 (päärakennuksen D1-osa, 9. kerros) Tornitalot 3, 4 ja Sähkö- ja viestintätekniikka Teknisiä tiloja, käytäviä, tunneleita Sisätautien poliklinikka (uudet tilat) Laitoskirjasto (+ tiloja matkan varrelta) Preoperatiivinen yksikkö 56 Ulkokuvia yhteensä: 4769 LISÄKSI: Joulukirkko naistentautien osasto 4:llä Eläkejuhlat ja remontti naistentautien osasto 4:llä Suuronnettomuustilanteen lavastus päivystyspoliklinikalla Väistö 3 -rakennuksen sisäkuvia 6 yhteensä: 4842 joista luetteloitu: 4395

97 94 LIITE 6 Keskussairaalan rakennukset kesäkuussa 2012

98 95 LIITE 7 Keskussairaalan rakennukset syyskuussa 2013