Seuran organisaatio ja junioritoimintasäännöt kaudelle 2013/2014

Transkriptio

1 Vaasan Sportin Juniorit ry Seuran organisaatio ja junioritoimintasäännöt kaudelle 2013/2014 Vaasa, elokuu

2 Sisältö 1.Johdanto sivu 3 Lyhyesti seurasta sivu 5 Toimintaperiaatteet, Arvot, Pelin periaatteet sivu 7 2.Organisaatio ja hallinto sivu 15 Organisaatio sivu 16 Seuran hallinto sivu 17 Joukkueen hallinto sivu 25 3.Urheilutoiminta sivu 32 Pelaajapolku sivu 35 Pelaajien kehittäminen ja peluuttaminen peleissä sivu 48 Testit ja arviointi sivu 52 4.Seuran toimintamalli sivu 60 Toimintamalli sivu 61 Maksut ja velvoitteet sivu 62 2

3 1. JOHDANTO 3

4 1. Johdanto Tässä olemme koonneet keskeisemmät asiat liittyen Vaasan Sportin Juniorit ry:n (tästä lähtien JuniorSport) toimintaan. Nämä ohjeet, suuntaviivat ja säännöt päivitetään vuosittain sitä mukaan kun seura, toimintaympäristö ja laji kehittyy ja muuttuu. Toimintasääntöjen tavoitteena on selkeyttää ja helpottaa joukkueiden toimintaa. Pyritään avoimesti kertomaan Vaasan Sportin Juniorit ry:n junioritoimintasäännöt ja näin ennaltaehkäisemään ristiriitoja. Yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt helpottavat toimintaa seuran sisällä ja antavat varmuuden menettelytavoista sekä urheilullisissa että hallinnollisissa asioissa. Toimintasäännöt on tarkoitettu kaikille seuran toimintaan osallistuville henkilöille. Toimintasäännöt on hyväksytty käyttöönotettavaksi seuran johtokunnan kokouksessa Johtokunta Vaasan Sportin Juniorit ry 4

5 Lyhyesti seurasta 5

6 Lyhyesti seurasta Vaasan Sportin Juniorit ry, eli JuniorSport, on vuonna 1985 perustettu juniorijääkiekkoseura. Tavoitteemme on tarjota laadukasta ja mielekästä toimintaa kaikille seuran junioreille Yli 500 nuorta jääkiekonharrastajaa ja 140 toimihenkilöä Noin harjoituskertaa kaudessa (jäät ja oheistoimintaa) ja 850 ottelua, tai yhteensä harjoitustuntia (vrt yksi 300 oppilaan ala-aste tarjoaa n tuntia liikuntaa lukuvuodessa) Seurassa tehty noin tunnin vapaaehtoistyö vuodessa on 1.0 milj. euron arvoinen ( yhteiskuntatuki ) Seuran talous on terveellä pohjalla ja haluamme kehittää lajia koko Pohjanmaalla 6

7 Toimintaperiaatteet Arvot Pelin periaatteet 7

8 Toimintaperiaatteet Toimintaidea JuniorSport tarjoaa nuorille jääkiekkoilijoille mahdollisuuden sekä harrastaa, että kilpailla jääkiekossa. Seura toimii yhteistyössä Hockey-Team Vaasan Sport Oy:n kanssa, jossa pelataan A-junioreiden sekä aikuisten kilpakiekkoa. Näin ollen seura tarjoaa mahdollisuuden sekä huipulle saakka, että harrastuksen niille, jotka eivät halua pelata kilpakiekkoa. Missio "KIEKKO KASVATTAA" JuniorSport on Vaasan-seudun kaksikielinen jääkiekko-seura, joka ohjaa lapsia ja nuoria urheilijoiksi ja tasa-painoisiksi ihmisiksi. Visio 2017 JuniorSport on Keskimaan paras juniorikiekkoseura: - paras kilpakiekkokasvattaja - paras ympäristö harrastekiekkoilijalle - paras yhteisö -paras yhteistyökumppani 8

9 JuniorSportin arvot Avoimuus - rehellisyys - oikeudenmukaisuus -luottamus Avoimuus on keskeisessä roolissa kun puhutaan juniorityöstä. Hyvä ja rehellinen keskusteluilmapiiri kaikkien toimijoiden kesken on erittäin tärkeä. Tietoa pitää jakaa avoimesti ja kysymyksiin pitää saada järkevä vastaus. Tällä tavalla luodaan rehellinen, oikeudenmukainen ja luottamuksellinen ilmapiiri seuraan. Kunnioitus - esimerkillisyys - sitoutuneisuus -ylpeys Kunnioitus seuraa ja lajia kohtaan pitää ansaita. Valmentajat ovat keskeisessä roolissa kun puhutaan tästä arvosta ollaan hyviä esimerkkejä jäällä ja jään ulkopuolella, sitoudutaan joukkueen toimintaan ja pyritään luomaan joukkueeseen ylpeyttä seuraa ja lajia kohtaan. Varsinkin tämän arvon osalta myös vanhemmilla on tärkeä rooli olla esimerkkejä nuorille kiekkoilijoille. Urheilullisuus - ammattimaisuus - tavoitteellisuus - ryhdikkyys - urheilijaksi kasvaminen Urheiluseuran pitää totta kai olla urheilullinen. Tehdään asioita kunnolla ja ryhdikkäästi, keskustellaan avoimesti joukkueen ja yksilön tavoitteista ja tuetaan nuorta kasvamaan urheilijaksi jäällä ja jään ulkopuolella. 9

10 JuniorSportin pelin periaatteet Luisteleva - teknillinen -jatkuva Joukkueemme liikkuvat hyvin jäällä. Luistelu on teknillisesti hyvä ja pysytään jatkuvasti liikkeessä pelin aikana. Pelirohkeus - uskaltaminen - aloitteellinen - aktiivinen -energinen Kannustetaan rohkeuteen pelin aikana ja pyritään valmentamaan pelaajia niin, että he uskaltavat ottaa vastuuta jäällä. Virheet ovat sallittuja ja niistä opitaan jos pelissä ei ole tapahtunut virheitä, pelirohkeus on puuttunut! Viisikkopelaaminen -yhdessä - liikkuvaa kiekkoa - miellytä peliä Joukkueena voitetaan ja joukkueena hävitään. Jäällä kaikki hyökkäävät ja kaikki puolustavat. Pyritään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa opettamaan pelaajia pelaamaan joukkueena tuetaan toisiamme, kiekko liikkuu joukkueen sisällä ja opitaan kunnioittamaan joukkueen tekemistä jäällä. Pelitilanteisiin opitaan reagoimaan luovasti eikä kaavamaisesti. 10

11 JuniorSportin keskeiset suuntaviivat Urheilulliset suuntaviivat Seura tarjoaa mahdollisimman monelle nuorelle mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa. Seura tarjoaa myös tarpeeksi haastavan ympäristön niille vanhemmille junioripelaajille jotka tähtäävät huipulle saakka Seura on avoin, joka tarkoittaa sitä, että pelaajia koko Pohjanmaan alueelta ja muualtakin ovat tervetulleita siirtymään seuraan Seuran valmennuspäällikkö vastaa seuran urheilullisesta toiminnasta Tavoitteet(määritellään ikäluokittain kausikohtaisesti, minimitavoite vs. tahtotila ) Pelaajien kehitys kauden aikana (testitulosten kehitys ja pelaaja-arviot) Sarjataso ja sijoitus (D2 ja vanhemmat juniorit), nuoremmissa voitto % (tulostavoitteita ei saa ylikorostaa juniorikiekossa tavoite ohjaa, mutta ei määrää toimintaa) Pelaajamäärät liiton joukkueissa, (D2 ja vanhemmat juniorit) Pelaajamäärä, joka siirtyy Hockey-Team Vaasan Sport Oy:n joukkueisiin HUOM! Pelaajien kehitys laajalla rintamalla on silti aina tärkein tavoite juniorikiekossa! Toimintasuunnitelma kaudelle Seuran arvot ja pelin periaatteet otetaan käyttöön kaikissa ikäryhmissä Tavoitteet määritellään ja niitä seurataan + reagoidaan tarpeen vaatiessa Punainen ja valkoinen pelaajapolku otetaan käyttöön D- ja C-junioreissa Taitovalmentajan rooli selkeytetään kauden aikana Kiekko-ja Luistelukoulutoiminta pyritään tuomaan vielä lähemmäksi eri harrasteryhmiä (madalletaan kynnystä aloittaa jääkiekon harrastus tarjoamalla lapsille erilaisia vaihtoehtoja tutustua jääkiekkoon lajina) 11

12 JuniorSportin keskeiset suuntaviivat Toiminnalliset ja hallinnolliset suuntaviivat Seuran toimintasuunnitelma seuraavalla kaudelle on tehty hyvissä ajoin ennen kauden alkua Ikäluokkakohtaiset kausisuunnitelmat ja budjetit on tehty ja tavoitteet on määritelty ennen kauden alkua asioista on myös keskusteltu ja päätetty vanhempien kanssa Pelaajat ja vanhemmat ovat aina ajan tasalla mitä seurassa ja joukkueissa tapahtuu Seuran ja joukkueiden tapa toimia on selkeä ja kaikki toimihenkilöt tietävät miten seurassa toimitaan (ja miksi) Tavoitteet Kausisuunnitelma ja tavoitteet on kerrottu vanhemmille ja pelaajille kauden alussa ja näitä asioita seurataan kauden aikana Seuran pelaajamäärä kasvaa kaudesta toiseen 5 %, tavoite 600 harrastajaa kaudella 2016/2017 Seuran tapa toimia eri tilanteissa on kaikkien toimihenkilöiden tiedossa Toimintasuunnitelma kaudelle Kausisuunnitelmat ja tavoitteet tehdään ja käytetään/seurataan aktiivisesti kauden aikana Pelaajamäärien kehitystä seurataan tarkasti ja varsinkin nuoremmissa ikäluokissa tehdään aktiivisesti töitä määrän kasvattamiseksi (luistelu- ja kiekkokoulu ja F- ja E-juniorit) Hyvä Hallinta projekti aloitetaan kauden aikana 12

13 JuniorSportin keskeiset suuntaviivat Taloudelliset suuntaviivat Vuositasolla seura tekee budjetin mukaisen tuloksen ja lähtökohtaisesti tehdään nollatulos (kausikohtaisesti voidaan tehdä miinus tai plus merkkinen budjetti, mikäli siihen on hyvät perusteet) Joukkueet ja ikäluokat huolehtivat siitä, että joukkuekohtaiset kulut eivät rasita seuraa tai muita joukkueita Kaikki kustantavat oikeudenmukaisesti oman harrastuksensa ja kenenkään ei tarvitse maksaa toisen harrastusta Tavoitteet Tulos +/-0 Aina vähintään 6 kuukauden käyttöpääomaa kassassa Kasimaksujen osuus seuran tuloista korkeintaan 65 % Toimintasuunnitelma kaudelle Kaikissa liiton sarjoissa pelaavissa ikäluokissa otetaan käyttöön pelaajakohtaiset saldot Varainhankinnan osuus seuran tuloista on vähintään 35 % ja nousee vähintään 10 % viime kaudesta Joukkueiden omaa varainhankintaa tehostetaan (mm. hyvien käytäntöjen jakaminen) 13

14 JuniorSportin keskeiset suuntaviivat Yhteistyö ja yhteisöllisyys, suuntaviivat Seuralla on hyvä, laaja ja toimiva yhteistyöverkosto joka tukee seuraa urheilullisesti ja/tai taloudellisesti Seuran yhteistyökumppanit kokevat saavansa hyvää vastinetta panostukselleen Seuran toiminnassa mukana olevat perheet tuntevat olevansa osa seuraa, ei pelkästään kolmen K:n osallistujia Tavoitteet Seuralla on Jääkiekkoliiton kanssa hyvä ja kaksisuuntainen yhteistyö sama pätee Vaasan kaupungin, Mustasaaren kunnan ja Kuntayhtymän suuntaan Seuralla on hyvä, aktiivinen ja rakentava yhteistyö muiden jääkiekkoseurojen kanssa ja Vaasan-seudulla toimivien urheiluseurojen kanssa Seura haluaa rakentaa toimivia ja pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia yritysten kanssa, tavoitteena kehittää lasten ja nuorten liikuntaa ja terveitä elämäntapoja ja vähentää nuorten syrjäytymistä Seuran sisällä keskusteluilmapiiri on avoin ja kaksisuuntainen Toimintasuunnitelma kaudelle Haetaan seuralle 2-3 pääyhteistyökumppania yritysmaailmasta Syvennetään urheilullista yhteistyötä jääkiekkoliiton ja muiden seurojen kanssa Kartoitetaan mahdollisia yhteistyömuotoja muiden lajien kanssa Vaasan-seudulla Parannetaan kaksisuuntaista keskustelua ja ajatustenvaihtoa seurassa 14

15 2. ORGANISAATIO JA HALLINTO 15

16 2. Organisaatio 16

17 Seuran hallinto 17

18 Vuosikokous Yhdistyssääntöjen mukaisesti seuran ylintä päätösvaltaa käyttää vuosikokous ja mahdollinen ylimääräinen kokous. Vuosikokouksessa tärkeimmät päätettävät asiat ovat: seuran puheenjohtajan ja johtokunnan valinta tilinpäätöksen vahvistaminen, tili ja vastuuvapauden myöntäminen toiminta-ja taloussuunnitelman hyväksyminen ja koko seuran toimintaa koskevien linjausten ja päätösten tekeminen vahvistetaan seuraavan kauden toiminta- ja jäsenmaksujen suuruus Vuosikokous pidetään yleensä kesällä, tarkka päivämäärä ilmoitetaan aina 14 päivää ennen seuran nettisiivuilla. 18

19 Johtokunta Johtokunta ohjaa seuran toimintaa vuosikokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman ja budjetin mukaan ja tekevät kauden aikana tarvittavat päätökset. Johtokunta vastaa loppukädessä seuran toiminnasta. Johtokunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka saatetaan tarvittaessa joukkueiden ja muiden tarvitsijoiden tietoon. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta n.10 kertaa vuodessa lisäksi tarpeen vaatiessa. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja 6-10 jäsentä. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja eri toimintaryhmät mm. talous, viestintä, varainhankinta ja hankinnat. Lisäksi johtokunta: valitsee Valmennuspäällikön ja hyväksyy valmentajat ja joukkueenjohtajat kutsuu kokoon vuosikokouksen jäsenet ohjaavat ja kehittävät aktiivisesti seuran toimintaa jäsenet osallistuvat tarvittaessa ikäluokkien vanhempainkokouksiin 19

20 Johtokunta 2013/2014 Tomas Kurtén, puheenjohtaja -avustus-ja tukihakemukset, VISIO 2017 projekti, lätkäleirit ja -turnaukset Puh Johnny Lindqvist, varapuheenjohtaja -joukkueasut, fanituote-ja kioskimyynti, viestintä ja seuran imagon kehittäminen Puh Timo Kesti, sihteeri - talousasiat, rahastonhoitajien yhteyshenkilö timo.kesti@juniorsport.fi Puh Tomi Sihvonen - Hyvä Hallinta projekti, Kiekko kasvattaa tule mukaan projekti, joukkuejohtajien yhteyshenkilö tomi.sihvonen@mil.fi Puh Marco Hautaviita - myyntivelvoite, kummiperhetoiminta marco.hautaviita@evl.fi Puh Mika Kuoppala -varustehankinnat, Uudet pelipaidat projekti, huoltajien yhteyshenkilö mika.kuoppala@netikka.fi Puh Pasi Paalanen - varainhankinta, yhteistyösopimukset pasi.paalanen@teliasonera.com Puh Jonas Hemming - edustuksen edustaja, kiekkokoulun kehittäminen jonas.hemming@navigroup.fi Puh

21 Työryhmät Kausikohtaisesti perustetaan tarvittaessa työryhmiä jotka kehittävät seuraa johtokunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Kaudella 2013/2014 työryhmiä ovat mm.: Hyvä Hallinta projekti VISIO 2017 jalkautuminen ja yhteisöllisyyden lisääminen JuniorSport yhteistyökumppanina yrityksille Kiekko kasvattaa tule mukaan! Fanituotemyynti ja muut talkoot (toiminnan kehittäminen) Tuet ja avustukset uusien projektien ideoiminen ja toteutus Seuraimagon kehittäminen Lätkäleirit ja turnaukset Uudet pelipaidat projekti Kummiperhekonsepti Kaikki halukkaat ovat tervetuulleita osallistumaan työryhmien toimintaan. Ilmoita halukkuutesi JuniorSportin toimistoon niin ryhmävetäjä on sinuun yhteydessä. 21

22 Hallinto Toimistoassistentti Kirsti Lehtisalo Vastuualueet Seuran toimistotehtävät Kioskitoiminta (tavarahankinnat ja talkoovuorot) Talkoovuorojen koordinointi (edustuksen pelit ja muut tapahtumat) Joukkueenjohtajien tuki ja palaverit Seuran kauden päättäjäiset Pelaajasiirrot ja -lisenssit Sarjailmoittautumiset Luistelukoulun koordinaattori Ottelu- ja turnausjärjestelyt Muita projekteja kauden aikana Yhteystiedot Puh: S-posti: 22

23 Urheilutoiminta Valmennuspäällikkö, Kenneth Westerback Seura valmennuspäällikkö vastaa seuran urheilutoiminnasta. Vastuualueet Kehittää, tukea ja valvoa seuran ikäluokkien valmennusta jäällä ja jään ulkopuolella Esittää vastuuvalmentajia kausikohtaisesti seuran johtokunnalle Esittää kausikohtaisen toimintasuunnitelman johtokunnalle ja pitää seurantapalavereita tarpeeksi usein Kehittää seuran toimintaympäristöä Tilata ja jakaa jääaikoja ikäluokille Järjestää koulutusta seuran ohjaajille ja valmentajille Kehittää seuran leiritoimintaa Kehittää seuraan akatemiatoimintaa yhteistyössä alueen koulujen kanssa Kehittää, tukea ja valvoa taitovalmentajan toimintaa Kehittää valmennusyhteistyötä Hockey-Team Vaasan Sport Oy:n kanssa Esitellä seuran urheilutoimintaa jokaisen ikäluokan vanhemmille ainakin kerran kauden aikana Kehittää seuran ja jääkiekkoliiton yhteistyötä Kehittää seuran Talentti-toimintaa ja valmistaa pelaajia liiton tapahtumiin Yhteystiedot Puh: S-posti: 23

24 Urheilutoiminta Taitovalmentaja, Sami Piilikangas Taitovalmentaja on jääkiekkoliiton edustaja Pohjanmaalla, JuniorSport on hänen pääyhteistyöseura Vastuualueet Kehittää ja tukea alueen E- ja D-juniorivalmennusta Kehittää seurojen yhteistyötä E- ja D-junioritoiminnassa Osallistua E- ja D-juniorivalmennukseen (suunnittelu ja toteutus) Valmentajakoulutus alueen seuroissa Yhteystiedot Puh: S-posti: 24

25 Joukkueen hallinto 25

26 Yleisesti Jokainen joukkue (ikäluokka) toimii itsenäisesti seuran sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Kauden alussa pidetään vanhempainpalaveri missä keskustellaan, käydään läpi ja hyväksytään joukkueen kausisuunnitelma ja budjetti. Joukkueeseen kuuluu: Vastuuvalmentaja: Vastaa joukkueen urheilullisesta toiminnasta Apuvalmentaja : Toteuttaa joukkueen urheilutoimintaa yhdessä vastuuvalmentajan kanssa Pelaajat: Osallistuvat aktiivisesti joukkueen urheilutoimintaan Huoltaja: Vastaa joukkueen harjoitustarvikkeista, luistimien teroittamisesta, yms. Joukkueenjohtaja: On vanhempien yhteyshenkilö joukkueen asioissa ja vastaa toiminnan suunnittelusta ja koordinoinnista Rahastonhoitaja: Vastaa joukkueen maksuliikenteestä ja pelaajakohtaisen saldon ylläpidosta Työryhmät:Joukkue voi omalla päätöksellään perustaa kausikohtaisia työryhmiä esim. varainhankintaan, turnauksiin, jne. Vanhemmat: Osallistuvat joukkueen ja seuran toimintaan ja tukevat pelaajien ja joukkueen toimintaa 26

27 Valmennus Vastuuvalmentajaon joukkueen urheilullisen ja kasvatuksellisen toiminnan johtaja. Hänen tehtäviään ja velvollisuuksiaan on: kauden urheilutoimintasuunnitelman laadinta kauden toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen laadinta joukkueenjohtajan kanssa kauden kilpailutoiminnan suunnittelu valmennuspäällikön kanssa harjoitusten suunnittelu JuniorSportin pelin periaatteiden mukaisesti joukkueen pelitaktiikan suunnittelu JuniorSportin pelin periaatteiden mukaisesti otteluiden ja harjoitusten johtaminen JuniorSportin pelin periaatteiden mukaisesti joukkueen kasvatuksellinen ohjaus muun johtoryhmän kanssa läsnäolovelvollisuus oman joukkueen tapahtumissa (tai ilmoitus jos on este) osallistumisvelvollisuus seuran järjestämiin tilaisuuksiin osallistumis-ja alustusvelvollisuus vanhempainkokouksissa sopii joukkueenjohtajan kanssa mahdollisista Drop Out pelaajien haastatteluista Apuvalmentaja osallistuu aktiivisesti joukkueen urheilutoiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Heidän tehtäviään ja velvollisuuksiaan on: harjoitusten toteutus harjoitussuunnitelman mukaisesti ottelujen ja harjoitusten ohjaaminen joukkueen kasvatuksellinen ohjaus muun johtoryhmän kanssa toimia seuran ja joukkueen sääntöjen mukaisesti 27

28 Joukkueenjohtaja Joukkueenjohtajan tehtävänä on tukea joukkueen toimintaa olemalla yhteyshenkilönä joukkueen ja valmennuksen sekä johtoryhmän välillä ja näin takaamalla valmentajien työrauhan. Joukkueenjohtaja osallistuu myös seuran järjestämiin tilaisuuksiin ja on näin mukana kehittämässä seuran toimintaa. Joukkueenjohtaja laatii joukkueen toimintasuunnitelman (lähinnä budjetti) yhdessä vastuuvalmentajan kanssa vastaa toiminta-ja talousarvion toteutumisesta sekä mahdollistaa vuosisuunnitelman toteutumisen vastaa joukkueen omatoimisen sekä seuran yhteisten varainhankintojen suunnittelusta ja toteutuksesta joukkueessaan (vetovastuu, EI tekovastuu) huolehtii joukkueen kasvatuksellisesta ohjauksesta muun johtoryhmän kanssa organisoi joukkueen varusteasiat yhdessä huoltajan kanssa hyväksyy joukkueen maksut rahastonhoitajan kanssa toimii yhteyshenkilönä joukkueen ja seuran, pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä tukee toiminnallaan valmentajien työrauhaa toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus-ja harjoitusmatkoilla järjestää matkojen kuljetukset, ateriat, majoitukset yms on aina läsnä otteluissa ja tarvittaessa harjoituksissa järjestää ja johtaa vanhempainkokouksen syksyllä ja keväällä sekä tarvittaessa kauden aikana huolehtii otteluihin toimitsijat ja tarvittaessa tuomarit osallistuu seuran joukkueenjohtajien kokouksiin sopii vastuuvalmentajan kanssa mahdollisista Drop Out pelaajien haastatteluista huolehtii seuran antamista muista tehtävistä 28

29 Rahastonhoitaja Tehtävät vastaa joukkueen kirjanpidosta ja taloushallinnosta sekä pelaajakohtaisen saldon ylläpitämisestä osallistuu seuran järjestämiin taloushallinnon koulutuksiin toimii yhteyshenkilönä pankkiin ja seuran taloudenhoitajaan tarkistaa laskujen oikeellisuuden ennen maksamista laatii ja lähettää myyntilaskut valvoo ja perii saatavat toimittaa kirjanpitomateriaalin seuran taloudenhoitajalle erillisen ohjeistuksen mukaisesti kuuluu joukkueen johtoryhmään Huoltaja Tehtävät vastaa joukkueen varusteiden kunnosta hankkii harjoitus-ja pelipaidat sekä -varusteet yhdessä joukkueenjohtajan kanssa huolehtii ensiavusta harjoituksissa ja otteluissa vastaa ensiapu-ja huoltotarvikkeiden riittävyydestä ja täydentää niitä tarvittaessa huolehtii joukkueen luistinten teroituksista ja teroituskoneen kunnossapidosta vastaa joukkueen virvoitushuollosta harjoituksissa ja otteluissa edellyttää pelaajilta asianmukaista siisteyttä ja käytöstä, on ensisijainen kurinpitäjä pukukopissa on velvollinen suorittamaan ensiapukurssin kuuluu joukkueen johtoryhmään 29

30 Pelaaja Pelaajan ohjeet: pelaan lätkää, koska MINÄ haluan pelata sitä ja se on minusta kivaa noudatan joukkueen, seuran ja liiton sääntöjä ja reilun pelin henkeä kunnioitan edustusasuani olen osa JuniorSportiaja olen siitä ylpeä! käyttäydyn maltillisesti tappelut ja suunsoitto pilaavat tunnelman kaikilta kunnioitan joukkuepelaajiani, vastustajiani ja tuomareita noudatan valmennuksen antamia ohjeita mm. ruokailuista ja levosta erityisesti peli- ja turnausmatkoilla ymmärrän, että opiskelu on kaikesta huolimatta harrastuksen edellä 30

31 Vanhemmat Vanhempien ohjeet: lapseni pelaa lätkää, koska HÄN haluaa pelata sitä ja se on hänestä kivaa minä en valmenna vaan tuen valmentajaa hänen työssään ja annan valmentajalle työrauhan harjoituksissa ja peleissä arvostan valmentajien ja joukkueen muiden toimihenkilöiden omalla vapaa-ajallaan tekemää arvokasta työtä ymmärrän, että ottelut kilpailullisesta luonteesta huolimatta ovat tärkeä osa jääkiekon oppimisessa tiedän, että jokaisen onnistuneen suorituksen takana on monta epäonnistunutta yritystä opetan lastani pelaamaan sääntöjen mukaan ja ratkaisemaan riidat puhumalla opetan lapselleni, että tärkeintä ei ole voitto vaan parhaansa tekeminen kannustan lastani ja kehun hyvistä suorituksista myös häviön jälkeen en nöyryytä lastani enkä huuda hänelle, kun hän tekee virheitä tai pelaa huonosti annan tunnustusta sekä oman joukkueen että vastustajajoukkueen hyville suorituksille en arvostele tuomareita tai epäile heidän rehellisyyttään tiedostan aikuisena esimerkkini merkityksen ja pyrin osaltani sitoutumaan joukkueen yhteisiin toimintatapoihin osallistuessani sen toimintaan osallistun oma-aloitteisesti joukkueen toimintaan olen vastuussa siitä, että pelaajan seura- ja joukkuemaksut ovat maksettu ajallaan! 31

32 3. URHEILUTOIMINTA Pelaajapolku 32

33 Yleistä Seuran urheilutoiminnasta vastaa valmennuspäällikkö yhteistyössä vastuuvalmentajien kanssa Seuran joukkueet pelaavat SJL:n sarjoissa ja noudattavat liiton sääntöjä Nuori Suomi periaatteet ja henki toimivat ohjenuorana seuran toiminnassa Seura haluaa tarjota laadukkaan ja inspiroivan urheiluympäristön kaikille seuran pelaajille Seura pyrkii kehittämään pelaajia tasapuolisesti ottaen huomioon pelaajan tahto- ja taitotilan Pelaajat pelaavat lähtökohtaisesti omassa ikäluokassa. Mahdollisista siirroista toiseen ikäluokkaan päättää valmennuspäällikkö ehdotus mahdollisesta siirrosta tekee kyseisten ikäluokkien vastuuvalmentajat. 33

34 Kehityspolku Leikimme Harjoittelemme Kilpailemme v v. Kilpakiekko (D), C, B ja (A) 8-11 v. Juniorikiekko F, E ja (D) 3-7 v. Kiekkokoulu Leikimme ja pelaamme Harjoittelemme ja pelaamme Kilpailemme 34

35 Pelaajapolku 35

36 Mikä on pelaajapolku? Kaikki pelaajat JuniorSportissa haluavat pelata jääkiekkoa toiset haluavat harrastaa hyvässä kaveriporukassa muutaman kerran viikossa ja toki aina tehdä parhaansa kun pelataan. Pelaaja tykkää jääkiekosta paljon mutta se ei ole elämän tärkein asia. ja toiset taas haluavat sitoutua lajiin 100 %:sti, harjoitella kovaa ja paljon, pelata voitosta ja menestyä harrastuksessaan mahdollisimman pitkälle. Pelaaja elää jääkiekosta ja ajattelee ainakin vielä, että lajista voisi tulla jopa ammatti. E-ja nuoremmissa junioreissa harjoitusryhmät ja joukkueet ovat ikäluokkakohtaisia ja toimivat yhtenä ryhmänä. Elävillä tasoryhmillä toimitaan ikäryhmien harjoituksissa ja peleissä silloin kun se on tarkoituksenmukaista. D-, C-ja B-junioreissa polkuajattelu astuu voimaan ja harjoitusryhmät jaetaan Punaisiin ja Valkoisiin. Kausikohtaisesti katsotaan miten toiminta organisoidaan käytännössä ja päätetään joukkuemääristä. 36

37 JuniorSport: Harjoitustasot A-juniorit B-juniorit C-juniorit D-juniorit E-juniorit F-juniorit Kiekkokoulu Höntsäkiekko Harrastekiekko (Valkoinen polku, D2 ja vanhemmat) Kilpakiekko (Punainen polku, D2 ja vanhemmat) HUOM! A-junioreissa kilpajoukkue toimii Hockey-Team Vaasan Sport Oy:n alaisuudessa 37

38 JuniorSport: Sarjatasot (tavoite) Ikäluokka Valkoinen (6-8 tuntia) Punainen (12-14 tuntia) Leijonapolku (yli 20 tuntia) D2 (12 v) Aluesarja Hämeen-sarja YA-joukkueet D1 (13 v) Aluesarja Hämeen-sarja Pikku-Pohjola C2 (14 v) Aluesarja SM Huippu-Pohjola C1 (15 v) Aluesarja SM U16 B2 (16 v) Aluesarja SM U17 B1 (17 v) Aluesarja SM U18 A (18-20 v) Aluesarja / 3 div. SM U19/20 38

39 Punainen pelaajapolku YLEISET PERIAATTEET Suunniteltu harjoitteluympäristö Pelaavat omaa sarjaa punaisen harjoitusryhmän pelaajat, jotka eivät pääse punaiseen joukkueeseen pelaamaan, pelaavat valkoisessa joukkueessa Suuri vaatimus voitosta pelataan Poissaoloja ei sallita ( hiihtolomat pidetään heinäkuussa ), jääkiekko on pelaajan selkeä ykköslaji ainakin talvikaudella Enemmän harjoituksia + omatoimiset (+ mahdollisesti tehojäät) Maksaa enemmän (pidemmät pelireissut + mahdolliset ylimääräiset harjoitukset) Kauden pituus - ympärivuotinen Yläkoulu ja Akatemia (C ja B) 39

40 Valkoinen pelaajapolku YLEISET PERIAATTEET Suunniteltu harjoitteluympäristö Pelaavat omaa sarjaansa Pienempi vaatimus > Tee parhaasi totista totta! Poissaoloja sallitaan ( hiihtolomalla hiihdetään ), toinen harrastus on täysin mahdollinen myös talvikaudella Vähemmän harjoituksia (mahdollisesti vapaaehtoiset tehojäät) Maksaa vähemmän (pelireissut + harjoitusmäärät) Mahdollisuudet punaiseen polkuun > porkkanapaikkoja tarjotaan aina välillä punaisen harjoitusryhmän pelaajille kun taito-ja tahtotila on riittävällä tasolla Kauden pituus ympärivuotinen (mahdollinen ) 40

41 Miten harjoitusryhmät jaetaan valkoinen / punainen polku? 1. Lähtökohta on tämänhetkinen taito- ja tahtotila pohjana peliesitykset, harjoitteluinnokkuus, testitulokset ja pelaajaarvioinnit 2. Kauden aikana ryhmät elää pelaajien taito-ja tahtotilan mukaan ( porkkanapaikkoja ) 3. Kauden aikana pelaajien kanssa keskustellaan ja annetaan palautetta pelaajan kehityksestä (pohjana peliesitykset, harjoittelu, testitulokset ja pelaaja-arvioinnit) HUOM! Osallistuminen punaisen harjoitusryhmän harjoituksiin ei automaattisesti takaa pelipaikka punaisessa joukkueessa. Ottelukokoonpanot ja harjoitusryhmä on kaksi eri asiaa toki punainen joukkue kootaan pääsääntöisesti punaisesta harjoitusryhmästä. 41

42 Mikä on pelaajapolku? Kiekkokoulussa leikimme, pelaamme ja pidetään hauskaa hymyillen hallilla ja hymyillen kotiin pääpaino tässä vaiheessa on, että opitaan tuntemaan lajia ja otetaan ensimmäiset askeleet lajitaidon saralla (lähinnä luistelun ja kiekonkäsittelyn perustekniikat) sekaryhmissä harjoitellaan ja pelataan. 42

43 Mikä on pelaajapolku? F- ja E-junioreissa harjoittelu on jo hieman määrätietoisempaa ja opitaan toimimaan ryhmässä oheisharjoittelu otetaan mukaan harjoitusrunkoon (tasapaino, koordinaatio ja motoriikka) jäällä pääpaino on vahvasti lajitaidoissa (luistelu, kiekonkäsittely, syöttely, laukaukset) ja pienpelien ja pelien kautta opitaan pelitaidon perusteet (pelipaikat, joukkuepeli). toiminta on jaettu ikäryhmittäin, elävillä tasoryhmillä toimitaan ikäryhmien harjoituksissa ja peleissä 43

44 Mikä on pelaajapolku? D-junioreissa harjoittelu on jo määrätietoista, omatoiminen harjoittelu lisääntyy ja urheilijaksi kasvaminen alkaa (lepo, ruoka, lihashuolto ja tavoitteellisuus) oheisharjoittelun pääpaino on rytmiikka, reaktiokyky ja nopeus pääpaino jäällä on edelleen osittain lajitaidoissa (rytmi-ja suunnanmuutokset, liikkeessä tekeminen) mutta pienpelien ja pelien kautta pelitaitoihin panostetaan enemmän (kaksinkamppailut, perustilannepelaaminen) pelaajat on jaettu punaisiin ja valkoisiin ryhmiin mutta liike ryhmien välissä tapahtuu kauden aikana tahto-ja taitotilan mukaan polkujenvälinen vaatimustaso on jo hieman erilainen 44

45 Mikä on pelaajapolku? C-junioreissa harjoittelu on määrätietoista ja tavoitteellista, omatoiminen harjoittelu on osa arkea ja urheilijaksi kasvaminen jatkuu oheisharjoittelun pääpaino on käden ja jalan taitavuus ja ennakointi pääpaino jäällä pelitaidossa, perustilannepelaamisen lisäksi erikoistilanteet tulevat vahvemmin mukaan harjoitteluun. Lajitaitoihin palataan aina tilannekohtaisesti pelaajat on jaettu punaisiin ja valkoisiin ryhmiin mutta myös tässä juniori-iässä liike ryhmien välissä tapahtuu kauden aikana tahtoja taitotilan mukaan -polkujenvälinen vaatimustaso ja erot harjoitusmäärissä korostuvat entisestään 45

46 Mikä on pelaajapolku? B-junioreissa harjoittelu on määrätietoista ja tavoitteellista, urheiluakatemia tulee mukaan toimintaan, omatoiminen harjoittelu on osa arkea ja urheilijaksi kasvaminen jatkuu oheisharjoittelun pääpaino on edelleen käden ja jalan taitavuus, ennakointi ja myös lihasvoimaharjoittelu tulee mukaan pääpaino jäällä pelitaidossa ja pelin lukeminen ja pelitilanneroolit tulee vahvasti mukaan. Lajitaitoihin palataan myös tässä ikäryhmässä tilannekohtaisesti pelaajat on jaettu punaisiin ja valkoisiin ryhmiin, edelleen tapahtuu liike ryhmien välissä kauden aikana tahto-ja taitotilan mukaan -polkujenvälinen vaatimustaso ja harjoitusmäärä korostuvat entisestään 46

47 Mikä on pelaajapolku? A-junioreissa harjoittelu on määrätietoista ja tavoitteellista, omatoiminen harjoittelu on osa arkea ja urheilijaksi kasvaminen jatkuu (Hockey- Team Vaasan Sport Oy:n A-juniorijoukkueessa toiminta on jo hyvin lähellä ammattiurheilijan arkea) oheisharjoittelun pääpaino on edelleen käden ja jalan taitavuus, ennakointi ja lihasvoimaharjoittelun osuus nousee pääpaino jäällä on pelitaidossa ja pelin lukeminen ja pelitilanneroolit harjoitellaan. Lajitaitoihin palataan myös tässä ikäryhmässä tilannekohtaisesti pelaajat on jaettu joukkueisiin, toinen toimii JuniorSportin alla ja toinen Hockey-Team Vaasan Sport Oy:n alla -polkujenvälinen vaatimustaso ja harjoitusmäärä korostuvat entisestään 47

48 Pelaajien kehittäminen ja peluuttaminen peleissä 48

49 Pelaajien kehittäminen ja peluuttaminen JuniorSport seuraa Jääkiekkoliiton antamia suosituksia pelaajien peluuttamisen suhteen ottelutapahtumissa. JuniorSport pyrkii kehittämään pelaajia laajasti kauden aikana pelaajien tahto-ja taitotason mukaan. Harjoituksissa kaikille annetaan mahdollisuus kehittyä ja myös ottelutapahtumat nähdään opetustapahtumana. Nuoremmissa junioreissa (Kiekkokoulu, F-ja E-juniorit) tasapuolinen peluuttaminen on seuran linja. Ihan sekuntikellolla tasapuolisuutta ei voida mitata mutta pyritään siihen, että kaikki pelaajat osallistuvat peliin mahdollisimman tasapuolisesti. Vanhemmissa junioreissa (D-, C-ja B-juniorit) tasapuolinen peluuttaminen on myös seuran linja. Ihan sekuntikellolla tasapuolisuutta ei voida mitata mutta pyritään siihen, että kaikki pelaajat osallistuvat peliin jäähyt ja muut erikoistilanteen voivat toki vaikuttaa yksittäisen pelin tapahtumiin. D-junioreissa kokoonpanon tiivistäminen on poikkeus joka vahvistaa säännön mutta ei toistuva käytäntö. Sama pätee C- ja B-junioreiden valkoisissa joukkueissa. C- ja B-junioreiden kilpajoukkueissa valmentaja päättää peluuttamisesta. 49