Membraanisuodatuksen hyödyntäminen kunnallisessa jätevedenpuhdistuksessa Case: Parikkalan Särkisalmen jätevedenpuhdistamo
|
|
- Kirsi Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Membraanisuodatuksen hyödyntäminen kunnallisessa jätevedenpuhdistuksessa Case: Parikkalan Särkisalmen jätevedenpuhdistamo Nuorempi tutkija, Kimmo Arola Professori, Mika Mänttäri Lappeenrannan teknillinen yliopisto Erotustekniikan laboratorio
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO MEMBRAANISUODATUS SÄRKISALMEN PUHDISTAMON JÄTEVEDENPUHDISTUSPROSESSI PERINTEISEN JÄTEVEDENPUHDISTUKSEN TEHOSTAMINEN TERTIÄÄRIKÄSITTELYLLÄ Membraanisuodatussovellukset Mikrosuodatus ja ultrasuodatus Nanosuodatus ja käänteisosmoosi Muita potentiaalisia ratkaisuja jätevedenpuhdistuksen tehostamiseen Teknologioiden vertailu MODERNI JÄTEVEDENPUHDISTUS MEMBRAANEILLA Membraanibioreaktorit perinteisen jätevedenpuhdistuksen korvaajina Case esimerkit MBR Nordkanal MBR Hünxe Torreelen jätevedenpuhdistuslaitos NEWater Singapore KUSTANNUSARVIOINTIA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 51
3 2 1. JOHDANTO Parikkalassa kunnallisjätevedet puhdistetaan Särkisalmen jätevedenpuhdistamolla, jossa jätevesien puhdistus perustuu perinteiseen biologis-kemialliseen puhdistukseen biologisessa aktiivilietelaitoksessa. Puhdistustehokkuuden parantamiseksi on jälkikäsittelyvaiheeksi myöhemmin lisätty hiekkasuodatus Dynasandhiekkasuodattimilla. Nykyisessä puhdistusprosessissa on merkittäviä haasteita, kuten fosforinpoistokyky, prosessiveden liika jäähtyminen ja välppäyksen tehottomuus, joiden takia on tarve uusille teknisille ratkaisuille puhdistuksen tehostamiseen. Suurin haaste puhdistamolla on fosforin (P) kanssa, jonka raja-arvo 0,6 mg/l puhdistetussa jätevedessä on ylitetty ajoittain (Taulukko III). Fosfori onkin merkittävä vesistöjä rehevöittävä ravinne, joten lähitulevaisuudessa voi olla tulossa viranomaismääräyksin lisätiukennuksia ravinteiden raja-arvoihin. [1] Tämän kirjallisuusselvityksen tarkoituksena on esitellä membraanisuodatuksen mahdollisuuksia tehostaa tai jopa korvata perinteistä kunnallista jätevedenpuhdistusta. Membraaniratkaisuja esiteltäessä pidetään mielessä Särkisalmen puhdistamon erityispiirteet ja tarpeet. Särkisalmen puhdistamon jätevedellä tehdään lisäksi erillinen koesuodatus, jolloin voidaan paremmin arvioida membraaneilla saavutettavaa erotustehokkuutta ja yhdessä kirjallisuudesta löydetyn materiaalin avulla arvioida mahdollisen membraaneilla toteutettavan jätevedenpuhdistusprosessin kustannuksia.
4 3 2. MEMBRAANISUODATUS Membraanisuodatuksella on erinomaiset käyttömahdollisuudet esimerkiksi juoma- ja jäteveden puhdistuksessa sekä sellu- ja paperiteollisuudessa veden kulutuksen pienentämisessä vesikiertoja sulkemalla. Monissa kaasujen ja nesteiden erotusoperaatioissa käytetään puoliläpäiseviä membraaneja, jotka antavat osan prosessiliuoksien komponenteista läpäistä membraanin helpommin kuin toisten. Membraanisuodatuksessa päämääränä on antaa yhden tai useamman erotettavan seoskomponentin läpäistä membraani vapaasti muiden seoskomponenttien membraanin läpäisyn ollessa vähäistä. Membraanisuodatusprosesseilla on usein korkea erotustehokkuus ja suhteellisen alhainen energiankulutus. Lisäksi prosessilaitteet ovat verrattain yksinkertaisia ja prosessien käyttö voidaan automatisoida. [2 4] Membraanit voidaan valmistaa epäorgaanisista materiaaleista tai synteettisistä polymeereistä. Epäorgaaniset membraanit voidaan valmistaa esimerkiksi ohutkerroksisesta huokoisesta lasista, sintratusta metallista tai erilaisista alumiiniyhdisteistä. Hyvin usein membraanit ovat kuitenkin synteettisistä polymeereistä, kuten polysulfonista, polyeetterisulfonista tai regeneroidusta selluloosasta, valmistettuja joustavia filmejä, joilla on erittäin hyvä läpäisevyys katkaisukokoa pienemmille molekyyleille. Membraanin katkaisukoolla tarkoitetaan yhdisteiden kokoluokkaa, jonka membraani pidättää 90 %:sesti. Esimerkiksi katkaisukoko Da tarkoittaa että membraani päästää lävitsensä suodatettavasta liuoksesta alle 10 % yli g/mol olevista komponenteista. [2, 5] Kuvassa 1 on esitelty havainnollinen poikkileikkauskuva membraanin huokoisesta rakenteesta. Huokoisuus riippuu membraanityypistä, polymeerimembraaneilla on yleensä pinnassa ohut tiukempi selektiivinen kerros, joka ratkaisee erotustehokkuuden sekä paksumpi huokoisempi tukikerros aktiivisen kerroksen alla. Polymeerimembraanin kokonaispaksuus on usein vain muutaman sadan mikrometrin luokkaa.
5 4 Kuva 1. Puhtaan huokoisen polymeerimembraanin poikkileikkauskuva (vasemmalla) ja havainnekuva likaantuneesta membraanista (oikealla). [6] Membraanit voivat olla vedellä kostuvia eli hydrofiilisiä, jolloin vesi muodostaa tasaisen kerroksen membraanin pinnalle tai hydrofobisia vettä hylkiviä membraaneja. Hydrofiiliset membraanit ovat usein käytössä erilaisissa vedenpuhdistussovelluksissa alhaisemman likaantumistaipumuksen takia. [7] Useimmiten erilaisissa vedenpuhdistusprosesseissa käytetään paine-eroon perustuvia membraanisuodatusmenetelmiä, joita ovat mikro-, ultra-, ja nanosuodatus sekä käänteisosmoosi. Käytetty suodatusmenetelmä vaihtelee erotettavien komponenttien koosta riippuen. Suodatustekniikoille tyypilliset huokoskoot ja suodatuspaineet on esitetty Taulukossa I. [8,9] Taulukko I Paine-eroon perustuvissa suodatustekniikoissa käytettyjen membraanien huokoskoot ja suodatuspaineet. [9 11] Suodatusmenetelmä Membraanin huokoskoko Suodatuspainealue Mikrosuodatus (MF) 0,04 0,4 µm 0 2 bar Ultrasuodatus (UF) 0,001 0,04 µm 0,2 10 bar Nanosuodatus (NF) < 0,001 µm 5 40 bar Käänteisosmoosi (RO) ~ 0,0001 µm bar Membraanisuodatus voidaan tehdä joko cross-flow- tai dead-end-suodatuksena. Cross-flow-suodatus on jatkuvatoimisena prosessina monimutkaisempi kuin deadend-suodatus, joka on panosprosessi. Cross-flow-suodatuksessa tarvitaan enemmän prosessilaitteita, kuten lukuisia säätimiä, venttiileitä ja kierrätyspumppuja, mutta
6 5 jatkuvatoimisena prosessina kapasiteetti on selvästi suurempi. Cross-flowsuodatuksessa membraanin elinikä on yleensä myös pidempi, sillä membraanin toimintakyky on helpompi palauttaa esimerkiksi kemiallisella happo- tai emäspesulla tai vastavirtapesulla. [3] Kuvassa 2 on esitetty yksinkertainen esimerkki cross-flow-suodatuksesta. Kyseisessä menetelmässä prosessiin syötetään syöttövirta erotusyksikön sivulta, jolloin läpäisevät komponentit siirtyvät membraanin läpi poistuen yksikön alaosasta virtana, jota kutsutaan permeaatiksi. Läpäisemättömät komponentit virtaavat erotusyksikön läpi ja poistuvat yksikön toisesta päästä konsentraattina kuvan 1 mukaisesti. Deadend-suodatus on panossuodatusta, jossa koko prosessivirta pakotetaan virtaamaan membraanin läpi paineen avulla, jolloin konsentraatio membraanin pinnalla kasvaa koko suodatuksen ajan. Useimmiten etenkin teollisen mittakaavan sovelluksissa membraanisuodatus tehdään cross-flow-suodatuksena, jolla saavutetaan suurempi kapasiteetti ja membraanin peseminen on helpompaa. [3, 11] Syöttö Konsentraatti Permeaatti Kuva 2. Membraanisuodatus cross-flow-suodatuksena. [11] Yksi suurimmista membraanisuodatuksen haasteista on membraanin likaantuminen, mikä rajoittaa membraanierotusprosessien kilpailukykyä ja toimintavarmuutta. Membraanin likaantuminen kasvattaa prosessien käyttö- ja kemikaalikustannuksia, lisää energiankulutusta sekä lyhentää membraanien elinikää. Membraanien likaantuminen lisäksi hidastaa erotusprosessin toimintaa, mutta voi myös parantaa erotustehokkuutta.
7 6 Membraanin likaantumisella tarkoitetaan ei-toivottujen materiaalien, kuten syöttövirrassa tulevien pienien kiintoainepartikkelien, kerääntymistä membraanin pinnalle tai membraanin rakenteeseen. Membraanin likaantuminen voi olla palautuvaa tai palautumatonta. Palautuvassa likaantumisessa suodatuskapasiteetti palautuu suodatuksen jälkeisellä vesihuuhtelulla, mutta palautumattomassa likaantumisessa suodatuskapasiteetin palauttaminen vaatii membraanin pesua esimerkiksi kemiallisella alkalipesulla. Kuten Kuvasta 1 voidaan nähdä, voi membraanin likaantuminen tapahtua membraanin pinnalle tai likakomponentit voivat tunkeutua myös membraanin huokosrakenteeseen. Membraanin likaantumista voidaan suodatusprosessin aikana hallita erityisesti nesteen virtausnopeudella membraanin pinnalla. Virtausnopeuden kasvattaminen lisää turbulenssia membraanin pinnalla, jolloin membraani ei likaannu niin helposti. Samalla on kuitenkin likaantumisen kannalta järkevää olla kasvattamatta painetta merkittävästi. Muita tekijöitä, jotka vaikuttavat membraanin likaantumiseen, ovat esimerkiksi lämpötila ja suodatettavan nesteen esikäsittely.
8 7 3. SÄRKISALMEN PUHDISTAMON JÄTEVEDENPUHDISTUSPROSESSI Särkisalmen jätevedenpuhdistusprosessissa jätevedet puhdistetaan biologiskemiallisella prosessilla, johon kuuluu biologinen aktiivilietelaitos sekä jälkikäsittelynä hiekkasuodatus Dynasand-hiekkasuodattimilla. Biologis-kemiallinen jätevedenpuhdistusprosessi biologisessa aktiivilietelaitoksessa on hyvin tyypillinen puhdistusratkaisu Suomessa. Särkisalmen nykyisen jätevedenpuhdistusprosessin prosessikaavio on esitetty kuvassa 3 sekä prosessilaitteet ja apuaineet taulukossa II. Särkisalmen puhdistusprosessin kokonaisenergiankulutus on noin 1,08 kwh/käsitelty m 3. Puhdistettavan jäteveden sekä puhdistetun veden koostumukset sekä virtaamat m 3 /p on esitetty taulukossa III. Vuotuinen käsiteltävä jätevesimäärä on noin m 3 /v. Puhdistettavan jäteveden koostumustietoja sekä kuukausittaisia keskimääräisiä virtaamia ja piikkivirtaamia hyödynnetään membraanilaitoksen kokoluokan ja kustannusten arvioinnissa. [1, 12, 13] Taulukko II Särkisalmen jätevedenpuhdistusprosessissa käytettävät prosessilaitteet ja apuaineet eri prosessivaiheissa. MLSS:llä tarkoitetaan ilmastusaltaan lietteen kiintoainepitoisuutta ja SVI:llä lietteen tilavuusindeksiä. SVI kuvaa lietteen laskeutuvuutta, arvon ollessa yli 150 ml/g on lietteen laskeutuvuus huono ja mikäli arvo on alle 80 ml/g on laskeutuvuus erinomainen. [1, 12 14] Prosessivaihe Toimenpide Prosessilaite/kemikaali Alkukäsittely Isojen partikkelien Välppä, säleväli ~ 3 mm siivilöinti Saostuskemikaali FeSO Esisaostus 4, kg/v (84 g/m 3 ), Hiekanerotusallas, V=4 m 3, Hiekanerotus Viipymä 15 min, Alkalointikemikaali laskeutuksella kalkki, kg/v Alkalointi Ilmastus Aktiivilietteen ilmastus Ilmastusallas, 2083 m 3 MLSS 3,6 g/l, SVI 150 ml/g Lieteikä 28 Selkeytys Jälki/rinnakkaisselkeytys Jälkikäsittely Lietteen käsittely Selkeytys tehostettuna flokkulantilla Jälki/rinnakkaisselkeytys ennen hiekkasuodatusta Jäteveden lopullinen puhdistus hiekkasuodatuksella Lietteen sakeutus Lietteen kuivaus Aumakompostointi päivää, Viipymä 23,1 h Väliselkeytysallas, A=132 m 2, V=462 m 3, Flokkulantti (Superfloc C496) 220 kg/v selkeytysaltaisiin, Viipymä 5,1 h Selkeytysallas, A=132 m 2, V=462 m 3, Viipymä 5,1 h Dynasand-hiekkasuodatin 2 kpl, A tot =10 m 2, V tot =25 m 3, Viipymä 40 min Sakeuttamo, A=13,9 m 2, V=41,7 m 3, sakeutus kuiva-ainepitoisuuteen (kap) 3 % 0,6 %:sta. Viirakuivain, kap % (ka 18 %) Kuivattua lietettä 303 m 3 /v
9 Kuva 3. Nykyisen Särkisalmen jätevedenpuhdistamon prosessikaavio. [1, 12] 8
10 9 Taulukko III Tulevan jäteveden sekä puhdistetun jäteveden määrät ja koostumukset tammi-, maalis-, huhti-, touko-. heinä- ja lokakuussa 2012 sekä maaliskuussa 2013 Särkisalmen jätevedenpuhdistamolla. Retentiolla tarkoitetaan jäteveden puhdistustehokkuutta eli kuinka monta prosenttia esimerkiksi tulevasta fosforista (P) saadaan poistettua. [15 22] Parametri Tuleva Lähtevä Raja-arvo Raja-arvo Retentio, % jätevesi jätevesi lähtevälle retentiolle, % Virtaama, m 3 /p ph 7,0 7,4 4,7 7, Lämpötila, C 3,0 15 1,5 15, Kemiallinen hapenkulutus, COD Cr, mg/l Biologinen hapenkulutus, BOD 7, mg/l P tot, mg/l 3,0 15 0,12 0,83 0, N tot, mg/l NH 4 -N, mg/l <0, Kiintoaine, mg/l , Sähkönjohtavuus, µs/cm Alustavat enterokokit, C, pmy/100ml Fe, mg/l - 0,39 2, Keskimääräinen käsiteltävä jäteveden määrä kuukausittain on Särkisalmen puhdistamolla noin 900 m 3 /d. Taulukossa III esitetty suurin virtaama m 3 /d on ollut kevättulvan aikaan huhtikuussa 2012, jolloin käsiteltävä jätevesi on ollut laimeaa. Kaiken kaikkiaan retentioista havaitaan, että erotustehokkuudessa on selvää vaihtelua vuoden aikana etenkin typen ja ammoniumtypen suhteen. Näin ollen laitoksen nitrifikaatioasteessa onkin ollut merkittävää hajontaa sen ollessa välillä %. Fosforin kanssa on ollut ongelmia, raja-arvo 0,6 mg/l lähtevälle jätevedelle on ylitetty useampana kuukautena. Ilmastus Särkisalmen puhdistamon rengaskanavareaktorissa tehdään pintailmastuksena, joka voi olla paikoin riittämätön (happivajaus). Myös jäteveden jäähtyminen prosessissa etenkin talvella on ongelma, sillä bakteerien toiminta ja kasvu ilmastusaltaassa olevassa aktiivilietteessä vaikeutuu selvästi lämpötilan ollessa alhainen. Aktiivilieteprosesseissa jäteveden lämpötila on usein 4 39 C, jolloin toimitaan mesofiilisten bakteerien toiminta-alueella. Tällaisissa prosesseissa jäteveden optimimaalinen lämpötila olisi C. [14 25]
11 10 4. PERINTEISEN JÄTEVEDENPUHDISTUKSEN TEHOSTAMINEN TERTIÄÄRIKÄSITTELYLLÄ Perinteisessä jätevedenpuhdistuksessa puhdistus loppuu monissa prosesseissa usein jälki/loppuselkeytykseen, jolloin puhdistustulos ei aina ole riittävä edes puhdistetun veden purkamiseen vesistöön. Särkisalmen puhdistamon tapauksessa tertiäärikäsittelyksi on lisätty hiekkasuodatus, mutta silti raja-arvoihin fosforin suhteen ei aina päästä. Tulevaisuudessa ympäristölupien kiristyessä globaalisti on voimakas tarve jätevedenpuhdistusprosessien tehostamiseen. Erilaisten membraanisuodatussovellusten lisäksi on olemassa lukuisia muita tekniikoita puhdistuksen tehostamiseen kuten suodatus hienon väliaineen läpi (hiekkasuodatus tai suodatus antrasiitin läpi), koagulointi, flokkulointi, edistyneet hapetusprosessit, adsorptio, ioninvaihto, rakennetut kosteikot/imeytyskentät sekä erilaiset desinfiointimenetelmät. Hiekkasuodatuksen lisäksi Särkisalmella pyritään flokkulantin (Superfloc C-496 HMW) avulla tehostamaan selkeytystä. Selkeytys on ollut kuitenkin ajoittain tehotonta, jolloin hiekkasuodattimet ovat välillä tukkeutuneet. [26 30] Tertiäärikäsittelyn tarkoituksena voi olla kiintoainejäämien poisto vedestä, ravinteiden poisto (fosfori ja typpi), orgaanisen materiaalin poisto vedestä tai kaikki edellä mainitut. Ennen kaikkea tertiäärikäsittelyn tärkeimpiä tehtäviä on usein viruksien, bakteerien ja muiden mikro-organismien poisto vedestä. Tämän takia pääasiallinen tertiäärikäsittely on usein suodatusta, kuten hiekkasuodatusta tai membraanisuodatusta. Hienolla hiekkasuodatuksella ja etenkin erilaisilla membraanisuodatusprosesseilla voidaan hoitaa kerralla monta tertiäärikäsittelyn tehtävää. [31] Tehokkaan puhdistuksen varmistamiseksi käytetään usein suodatuksen rinnalla myös muita tekniikoita. Vaatimus puhdistustuloksesta riippuu veden loppukäytöstä ja paikalliset sekä alueelliset säädökset vaihtelevat, joten käytössä voi olla erittäin monen tasoisia tertiääripuhdistuskokonaisuuksia. Paikasta riippuen puhdistettu jätevesi voidaan esimerkiksi ohjata jokeen tai järveen, käyttää kasteluvetenä,
12 11 prosessivetenä tai jopa juomavetenä. Erilaiset tertiäärikäsittelyt lisäävät merkittävästi kustannuksia suhteessa perinteiseen puhdistukseen, joten tertiäärikäsittelyvaiheita lisätään käytännössä vain pakottavan tarpeen mukaan. [27] 4.1 Membraanisuodatussovellukset Jäteveden puhtausvaatimuksesta riippuen erilaisia paine-eroon perustuvia membraanisuodatusvaihtoehtoja ovat MF, UF, NF ja RO. Vaatimukset jäteveden puhdistukselle ovat usein niin tiukkoja, että mikrosuodatus (MF) pääasiallisena tertiäärikäsittelynä ilman merkittävää kemikaalien käyttöä ei ole yleensä riittävä. Ultrasuodatuksella (UF) ja membraanibioreaktorilla (MBR) saavutetaan yleisesti selvästi tasalaatuisempi ja parempi puhdistustulos (kiintoaine ja bakteerit) kuin tavallisella jätevedenkäsittelyllä, jolloin puhdistettua vesi voidaan purkaa joko vesistöön tai hyödyntää usein esimerkiksi kasteluvetenä. Paljon käytetyt membraanibioreaktorit yhdistävät tavallisen jätevedenkäsittelyn ilmastusvaiheen ja selkeytyksen samaan altaaseen, joten MBR:t eivät varsinaisesti ole osa tertiäärikäsittelyä. Membraanibioreaktoreissa on käytössä joko MF tai UF membraaneja. Membraanibioreaktoreita käsitellään enemmän kappaleessa 5. [32 34] Mikäli puhdistettua jätevettä halutaan uudelleen käyttää vaativissa sovelluksissa, kuten prosessivetenä tai juomavetenä, täytyy hyödyntää erotuskykyisempiä membraanitekniikoita nanosuodatusta ja käänteisosmoosia. Nanosuodatusta (NF) ja käänteisosmoosia (RO) käytettäessä esikäsittelynä on usein UF tai MBR sekä joskus myös muu tekniikka kuten adsorptio. Esikäsittelyllä pyritään vähentämään NF ja RO membraanien likaantumista sekä varmistamaan suodatuksen pitkäaikainen tehokas toiminta. [35 39] Tertiäärinen membraanisuodatus on prosessina helposti modifioitavissa puhdistustarpeen mukaan (MF, UF, NF ja RO kaikki mahdollisia). Tertiäärisen membraanisuodatuksen sisältävässä jätevedenpuhdistuksessa on mahdollisuus ottaa puhdistettua vettä monesta prosessikohdasta (jälkiselkeytyksen jälkeen,
13 12 hiekkasuodatuksen/vastaavan jälkeen tai membraanisuodatuksesta permeaattina), jolloin puhdistusta ei ole välttämätöntä tehdä loppuun saakka tiettyinä vuodenaikoina kun vesi on verrattain puhdasta. Kuvassa 4 on esitetty prosessikaavio perinteisestä jätevedenpuhdistusprosessista tertiäärisellä membraanisuodatuksella sovellettuna Särkisalmen puhdistamon prosessiin. [40, 41]
14 13 Kuva 4. Särkisalmen jätevedenpuhdistamon prosessikaavio tertiäärisellä membraanisuodatuksella. Mikro (MF)- tai ultrasuodatus (UF) on yleisesti pääasiallisesti käytettyä tertiääristä membraanitekniikkaa. Särkisalmen puhdistamon tapauksessa pääasiallisena tertiäärisenä membraanisuodatuksena olisi ultrasuodatus (UF) ja tarvittaessa nanosuodatus (NF) tai käänteisosmoosi (RO). Ultrasuodatuksesta ja nanosuodatuksesta/käänteisosmoosista saadut vuotuiset kapasiteetit perustuvat suodatusprosesseihin, jossa jätevettä suodatetaan VRF arvoon 20. [1, 12]
15 Mikrosuodatus ja ultrasuodatus Membraanisuodatus jätevedenpuhdistuksen tertiäärikäsittelynä nähdään varteenotettavana vaihtoehtona membraanibioreaktorille jäteveden tehostettuun puhdistukseen. Tertiääristä membraanisuodatusta on hyödynnetty jo sadoissa jätevedenpuhdistusprosesseissa maailmanlaajuisesti. Yksi esimerkki tällaisesta sovelluksesta on St. Helensin jätevedenpuhdistamo Tasmaniassa Australiassa, jonne rakennettiin tertiäärinen membraanisuodatus toukokuussa St. Helensin puhdistamolla puhdistetut jätevedet ohjataan merenlahteen, jossa kasvatetaan ostereita. Täten jätevedenpuhdistuksessa tärkeitä parametreja ovat kiintoaine, BOD, typpi ja fosfori sekä bakteerien poisto. Puhdistamo koostuu 6 mm:n seulasta, kahdesta aktiiviliete ja selkeytysreaktorista, jälkiselkeytysaltaasta, flokkulointialtaasta, 10 µm:n viirasuodattimesta, 0,1 µm:n onttokuitu mikrosuodatuksesta, UV desinfioinnista sekä lietteen polttoprosessista. Alumiinisulfaattia syötetään biologisiin reaktoreihin ja tarvittaessa flokkulointialtaaseen tehostamaan fosforinpoistoa. Natriumkarbonaattia käytetään tarvittaessa ph:n säätöön. Puhdistamoa on esitelty kuvissa 5 ja 6. [40, 41] Kuva 5. Ilmakuva St. Helensin jätevedenpuhdistamosta. [41]
16 15 Kuva 6. St. Helensin jätevedenpuhdistamon aktiiviliete ja selkeytysreaktori (vasen), viirasuodatin sekä onttokuitu mikrosuodatusmembraanit (oikea). [41] St. Helensin puhdistamo on mitoitettu puhdistamaan jätevettä maksimissaan m 3 /p keskimääräisen suunnittelukapasiteetin ollessa m 3 /p. Puhdistetun jäteveden pitoisuudet olivat keskimäärin seuraavat 90 päivän datankeräys aikana: BOD 5 1 mg/l, kokonaiskiintoaine 0,2 mg/l, NH 3 -N 0,1 mg/l, N tot 4,2 mg/l, P tot 1,0 mg/l ja sameus 0,12 NTU. Bakteerit ja virukset olivat alle määritysrajan. Näin ollen mikrosuodatuksella tehostetulla jätevedenpuhdistuksella saadaan jätevesi puhdistettua melko tehokkaasti, mutta tertiäärisellä mikrosuodatuksella ei kuitenkaan saada fosforia tehokkaasti poistettua vaan pitoisuus jää merkittävälle tasolle. St. Helensin puhdistamolla annosteltiin alumiinisulfaattia biologisten reaktorien lisäksi flokkausaltaaseen fosforin poiston tehostamiseksi. Tavoitteena oli päästä fosforitasoon 0,1 mg/l puhdistetussa jätevedessä. Fosforin poistokokeista havaittiin, että mg/l alumiinisulfaatin lisäyksellä biologisiin reaktoreihin ja 21 mg/l alumiinisulfaatin lisäyksellä flokkausaltaaseen päästiin jatkuvasti tavoitteeseen. [40, 41] Käytettyjen mikrosuodatusmembraanien likaantuminen ei ollut merkittävää (ei kemiallista pesua) 90 päivän havaintoajan aikana johtuen suuresti tehokkaasta esisuodatuksesta viirasuodattimella. Havaintoajan aikana koko puhdistusprosessin energiankulutuksen arvioitiin olevan noin 1,1 kwh/m 3. Vertailun vuoksi perinteisessä nykyaikaisessa aktiivilietelaitokseen perustuvassa puhdistuksessa energiankulutus on usein luokkaa 0,2 0,5 kwh/m 3 ja membraanibioreaktorin tapauksessa noin 0,53 1,7 kwh/m 3. [40, 41]
17 16 Ultrasuodatus erityisesti yhdistettynä flokkauksen ja adsorption kanssa on varteenotettava vaihtoehto tertiääriseen jätevedenpuhdistukseen. Ultrasuodatusta ei voida suoraan tehokkaasti hyödyntää selkeytetyn jäteveden tertiäärikäsittelyyn, sillä ravinteiden ja orgaanisien aineiden retentio jää alhaiseksi ja membraanien palautumaton likaantuminen on merkittävä ongelma. Goren et al. [42] pyrkivät tutkimuksessaan määrittämään sopivan katkaisukoon kunnallisen jäteveden ultrasuodatukseen sekä löytämään sopivan esikäsittelymenetelmän suodatukselle. Tutkimuksessa käytetty jätevesi oli perinteisen aktiivilieteprosessin selkeytyksestä tulevaa vettä. Selkeytetyn jäteveden BOD pitoisuus oli keskimäärin 11 mg/l, COD pitoisuus 68 mg/l, kokonaisorgaaninen hiili (TOC) 14,5 mg/l sekä liuennut kiintoaine 20 mg/l. Tutkimuksessa käytettiin 5 erilaista polysulfoni tai polyeetterisulfoni membraania, joiden katkaisukoot olivat 2 000, , , ja Da. [42] Flokkulaatio yhdessä adsorption (pulveroidulla aktiivihiilellä) kanssa on yksi tehokkaimmista esikäsittelymenetelmistä ultrasuodatukselle. Goren et al. [42] käyttivät tutkimuksessaan flokkulanttina rautakloridia (FeCl 3 ) ja adsorbenttina pulveroitua aktiivihiiltä (PAC), jotka lisättiin jäteveteen ennen suodatusta. Tutkimuksen perusteella optimaalinen annos rautakloridia oli 130 mg/l ja PAC:a 0,6 g/l, jolla pystyttiin vähentämään merkittävästi membraanien likaantumista. Esikäsittelyn vaikutus ultrasuodatuksen suodatuskapasiteettiin käytettäessä Da:n katkaisukoon omaavaa membraania on esitetty kuvassa 7. Membraanisuodatuksen kapasiteettia kuvataan yleensä vuolla l/m 2 h, joka kuvaa kuinka monta litraa suodatettavaa liuosta menee tunnissa membraanin läpi yhden neliön alalta. [42]
18 17 Kuva 6. Esikäsittelyjen vaikutus ultrasuodatuksen vuohon suodatettaessa selkeytettyä jätevettä Da:n polysulfoni membraanilla. Ultrasuodatus tehtiin 2 bar:n paineessa ja suodatusta jatkettiin vähintään niin kauan, että 50 ml syöttöliuosta oli tullut membraanin läpi. Käytetty suodatin oli laboratoriomittakaavan sekoituksella varustettu 150 ml:n dead-end tyyppinen suodatin. [42] Optimaalisella flokkuloinnin, adsorption ja ultrasuodatuksen yhdistelmällä jätevesi pystyttiin puhdistamaan tehokkaasti ja esikäsittelyllä pystyttiin selkeästi vähentämään membraanin likaantumista. Kaikissa kokeissa membraanin likaantuminen oli kuitenkin merkittävää (vuon lasku yli 10 %) jo ensimmäisen 30 minuutin aikana. Sopivalla flokkuloinnin, adsorption ja ultrasuodatuksen kombinaatiolla saavutettiin keskimäärin 97 % retentio orgaanisille molekyyleille, joiden moolimassa oli alle 800 g/mol. Kokonaisorgaanisen hiilen (TOC) retentio oli noin 70 %, kun selkeytettyä jätevettä suodatettiin esikäsittelyn (FeCl 3 ja PAC) jälkeen Da:n membraanilla. Tiukimmalla Da:n ultrasuodatusmembraanilla saavutettiin 77 % TOC retentio. Tuloksien perusteella kunnallisen jäteveden ultrasuodatuksessa on järkevää käyttää noin Da:n membraaneja, joilla saavutetaan hyvä erotustehokkuus oikealla esikäsittelyllä ja saavutetaan kohtuullinen kapasiteetti, sekä likaantumistaipumus on kohtuullisen pieni. [42]
19 Nanosuodatus ja käänteisosmoosi Nanosuodatuksen ja käänteisosmoosin soveltuvuutta kunnallisen jäteveden tehostettuun puhdistamiseen on selvitetty useissa tutkimuksissa viime vuosina. Usein nanosuodatuksen tai käänteisosmoosin esikäsittelynä on ollut membraanibioreaktori. Shon et al. [35] tekemässä tutkimuksessa hyödynnettiin kuitenkin adsorptiota nanosuodatuksen esikäsittelynä. Tutkimuksessa hyödynnettiin adsorptiota ja matalapaineista nanosuodatusta jäteveden tertiääriseen puhdistukseen. Tarkoituksena oli selvittää adsorptioesikäsittelyn merkitys suodatuksen toimintaan ja erotustehokkuuteen. [32, 35 39, 43] Shon et al. [35] suodattivat biologisesti käsiteltyä jätevettä Nitto Denkon NTR 729HF nanosuodatusmembraanilla ilman esikäsittelyä ja PAC esikäsittelyllä. NTR 729HF membraani on valmistettu polyvinyylialkoholista sekä polyamidista ja membraanin katkaisukooksi mitattiin 700 Da sekä kontaktikulmaksi 28. Kontaktikulmalla kuvataan membraanin hydrofiilisyyttä ja hydrofobisuutta. Mitä pienempi kontaktikulma on, sitä hydrofiilisempi membraani on. Yleisesti raja-arvona käytetään 90, mikäli kontaktikulma on yli sen, on membraani hydrofobinen. Jäteveden suodatus suoritettiin cross-flow tyylisellä tasomaisella nanosuodatusyksiköllä, jonka membraanipinta-ala oli 0,006 m 2. Paine jäteveden suodatuksessa oli 3 bar, lämpötila 30 C ja poikkivirtausnopeus 0,5 m/s. [35] Vuo tippui minuuteissa yli 30 % suodatettaessa jätevettä ilman esikäsittelyä. Ilman esikäsittelyä tehdyssä suodatuksessa saavutettiin 78 % TOC retentio (8,5 mg/l 1,9 mg/l). Membraanin likaantuminen oli erittäin vähäistä suodatettaessa jätevettä esikäsittelyn (flokkulointi ja adsorptio PAC:lla) jälkeen, vuo tippui 18 tunnin suodatuksen aikana vain prosentin verrattuna puhdasvesivuohon. Esikäsittelyn avulla pystyttiin tehostamaan myös erotustehokkuutta, TOC retentio parani 78 %:sta 88 %:iin. 0,5 g/l pulveroitua aktiivihiiltä esikäsittelyssä oli riittävä määrä poistamaan suurimman osan orgaanisista yhdisteistä kooltaan g/mol. PAC
20 19 esikäsittelyllä tehostetulla nanosuodatuksella saadaan valmistettua kierrätyskelpoista jätevettä ja esikäsittelyn myötä membraanin likaantuminen on erittäin vähäistä. [35] Membraanibioreaktorin hyödyntämistä yhdessä nanosuodatuksen tai käänteisosmoosin kanssa kunnallisen jäteveden tehostettuun puhdistukseen ovat tutkineet muun muassa Jacob et al. [36], Dialynas ja Diamadopoulos [37], Cartagena et al. [38], Sahar et al. [39] sekä Dolar et al. [43]. Membraanibioreaktori toimii hyvin esikäsittelynä nanosuodatukselle ja käänteisosmoosille, sillä MBR poistaa jätevedestä kiintoaineen kokonaan ja myös COD retentio sekä typpiretentio on korkea. Merkittävästi parempi puhdistustulos MBR:llä verrattuna tavalliseen puhdistukseen auttaa vähentämään NF ja RO membraanien likaantumista. [36, 38] Joissain tutkimuksissa on myös havaittu membraanibioreaktorin olevan erillistä ultrasuodatusta parempi esikäsittely likaantumisen kannalta käänteisosmoosille. Käytettäessä membraanibioreaktoria tertiäärisen ultrasuodatuksen sijaan on käänteisosmoosimembraanien likaantuminen ollut kymmeniä prosentteja pienempää. Jacob et al. [36] tekemän tutkimuksen mukaan myös tertiäärisen NF tai RO suodatuksen VRF arvo vaikuttaa merkittävästi membraanien likaantumiseen. Suodatettaessa esikäsiteltyä kunnallista jätevettä polyamidi käänteisosmoosimembraanilla VRF arvoon 2,5 tai alle oli likaantuminen vähäistä (vuon tiputus < 10 %) ja konsentroitaessa suodatettavaa jätevettä pidemmälle VRF arvoon 4 asti oli likaantuminen merkittävää (vuon tiputus kymmeniä prosentteja). VRF arvo on konsentroitumiskerroin, joka kuvaa kuinka paljon alkuperäistä syöttöä on väkevöity konsentraatiksi membraanisuodatuksessa. VRF arvo saadaan jakamalla alkuperäinen syötön määrä muodostuvan konsentraatin määrällä, esimerkiksi tuotettaessa 80 litraa permeaattia 100 litrasta syöttöä tulee konsentraattia 20 litraa ja VRF arvo on 5. [36] Hyödyntämällä membraanisuodatusta voidaan perinteisen jätevedenpuhdistuksen ravinteiden ja epäpuhtauksien, kuten fosforin, typen, COD:n ja TOC:n, poistoa tehostaa merkittävästi. Cartagena et al. [38] suodattivat kunnallista jätevettä pilot-
21 20 mittakaavan membraanibioreaktorilla sekä MBR:n jälkeen pilot-mittakaavan NF/RO laitoksessa. Tutkimuksessa käytetty MBR pilot laitos sisälsi kaksi altaaseen upotettavaa Kubotan LF10 yksikköä, joissa oli tasomaiset polyetyleeni membraanit (kokonaispinta-ala 16 m 2 ) sekä neljä upotettavaa Micronet R tyyppistä onttokuitu yksikköä, joissa oli polyamidi membraanit (kokonaispinta-ala 4 m 2 ). Membraanien huokoskoko molemmissa yksiköissä oli 0,4 µm ja MLSS pidettiin pilot laitoksen operoinnin aikana 8 grammassa per litra. NF:n ja RO:n sisältävässä pilot laitoksessa oli käytössä Filmtecin neljän tuuman NF spiraalimoduuli, jonka kokonaismembraanipinta-ala on 7,6 m 2. Membraanin katkaisukoko on 200 Da ja materiaali polyamidi. RO yksikkönä laitoksessa oli Filmtecin neljän tuuman BW spiraalimoduuli, jossa membraanin materiaali on polyamidi, kokonaispinta-ala 7,2 m 2 ja NaCl retentio 99,5 %. Membraanibioreaktorien tuottamat permeaatit esisuodatettiin patruunasuodattimilla ja veteen annosteltiin saostumisenestoainetta ja bakteerikasvun estämiseksi natriumbisulfiittia ennen NF/RO vaihetta. [38] Cartagenan et al. [38] tekemässä tutkimuksessa MBR laitoksella suodatetun jäteveden ominaisuudet ja suodatustulokset on esitetty taulukossa IV. NF/RO pilot laitoksella saavutetut puhdistustulokset on esitetty taulukossa V. [38] Taulukko IV Parametri Kunnallisen jäteveden puhdistus MBR pilot laitoksessa. Puhdistettavan jäteveden ominaisuudet ja MBR yksiköillä saavutettavat puhdistustulokset. Pilot laitoksella käytetyt membraanibioreaktoriyksiköt olivat Kubota LF10 (2 kpl, tasomaiset polyetyleeni membraanit, kokonaispinta-ala 16 m 2 ) ja Micronet R (4 kpl, onttokuitu polyamidi membraanit, kokonaispinta-ala 4 m 2 ). Membraanien huokoskoko molemmissa yksiköissä oli 0,4 µm. [38] Syöttö MBR laitokselle, mg/l Permeaatti Kubota, mg/l Permeaatti Micronet, mg/l Retentio Kubota, % Retentio Micronet, % P tot 47,0 24,3 24,7 48,3 47,4 N tot 158,5 28,0 28,7 82,3 81,9 - NO 3 8,4 103,0 110,7 < 0 < 0 - NO 2 1,2 0,2 0,2 83,3 83,3 + NH 4 65,4 0,1 0,2 99,8 99,7 COD ,0 28,0 98,7 98,8 Liuennut kiintoaine
22 21 Taulukko V Parametri Kunnallisen jäteveden puhdistus nanosuodatuksella ja käänteisosmoosilla MBR pilot laitoksen jälkeen. Nanosuodatuksen ja käänteisosmoosin erotustehokkuudet eri parametrien suhteen. Pilot laitoksella käytetyt membraanibioreaktoriyksiköt olivat Kubota LF10 ja Micronet R. Membraanien huokoskoko molemmissa yksiköissä oli 0,4 µm. Nanosuodatusyksikkö oli Filmtecin NF spiraalimoduuli (polyamidi membraani, katkaisukoko 200 Da ja kokonaispinta-ala 7,6 m 2 ) ja käänteisosmoosiyksikkö oli Filmtecin BW spiraalimoduuli (polyamidi membraani, kokonaispinta-ala 7,2 m 2 ). [38] Syöttö 1 (Permeaatti Kubota) Syöttö 2 (Permeaatti Micronet) NF90 permeaatti (syöttö 1) NF90 permeaatti (syöttö 2) BW30 permeaatti (syöttö 1) BW30 permeaatti (syöttö 2) P tot, mg/l 24,3 24,7 0,06 0,03 0,08 0,09 NO - 3, mg/l 103,0 110,7 12,1 11,9 4,9 5,3 TOC, mg/l ~20 ~20 0,74 0,81 0,72 0,76 Johtokyky, µs/cm < 78 < 78 < 52 < 52 Kuten taulukosta IV nähdään, poistaa MBR tehokkaasti kiintoainetta, typpeä ja vähentää COD:ta. Kuitenkin fosforin poisto on rajallista retention ollessa noin 50 %. Hyödynnettäessä nanosuodatusta tai käänteisosmoosia päästään fosforinkin osalta erittäin alhaisiin pitoisuuksiin (alle 0,1 mg/l), jolloin fosforiretentio on lähes 100 %. Myös kokonaisorgaanisen hiilen pitoisuus (TOC) on nanosuodatuksen tai käänteisosmoosin jälkeen erittäin pieni retention ollessa yli 96 %. Sekä nanosuodatus että käänteisosmoosi tuottaa kierrätyskelpoista vettä jätevedestä. Nanosuodatuksen (NF90 membraanilla) ja käänteisosmoosin (BW30 membraanilla) välillä ei ollut merkittäviä eroja erotustehokkuuden suhteen, joten kustannusmielessä on järkevää valita tällaisissa sovelluksissa nanosuodatus. [38] Nanosuodatuksessa käytetään merkittävästi alhaisempaa painetta (tässä tutkimuksessa 5,5 bar nanosuodatuksessa ja 7,5 bar käänteisosmoosissa) kuin käänteisosmoosissa, joten energiakustannukset ovat merkittävästi alhaisemmat. Mikäli NF90 membraania käytetään BW30LE membraanin sijaan, on vuotuisten käyttökustannusten arvioitu vähenevän $ laitoksella, jonka vedenpuhdistuskapasiteetti on 100 kuutiota tunnissa. Säästöt käyttökustannuksissa saavutetaan pienentyneen energiankulutuksen lisäksi säästöinä kemikaalien kulutuksessa ja konsentraatin hävittämisessä. [38] Kunnallisissa jätevesissä on epäpuhtauksina yhä enemmän myös erilaisia antibiootti-, hormoni- ja kipulääkejäämiä, jotka eivät aina erotu tehokkaasti perinteisessä
23 22 jätevedenpuhdistuksessa. Euroopan lääkevirasto EMEA on huomioinut lääkeainejäämien kasvavat määrät vesistöissä ja antanut ohjeelliseksi raja-arvoksi 100 ng/l kaikenlaisille lääkeaineille pintavesissä. Sahar et al. [39] tutkivat käänteisosmoosin hyödyntämistä muun muassa tehostettuun lääkeainejäämien ja hormonien poistoon. [39] Tutkimukset tehtiin kahdella pilot-mittakaavan laitoksella, joista toinen sisälsi perinteisen jätevedenpuhdistuksen lisäksi tertiäärisen ultrasuodatuksen ja käänteisosmoosin (laitos 1) sekä toinen yhdisti membraanibioreaktorin ja käänteisosmoosin (laitos 2). Laitoksen 1 ultrasuodatus muodostui General Electiricin ZeeWeed 1000 onttokuitu ultrasuodatusyksiköstä, jossa on huokoskooltaan 0,02 µm:n PVDF membraani (katkaisukoko alle Da) ja käänteisosmoosielementtinä oli Filmtecin BW30-400, joka on murtovedelle erityisesti suunniteltu kolmesta kerroksesta (aktiivisena erottavan kerroksena 0,2 µm:n paksuinen polyamidikerros, 40 mm polysulfonikerros ja tukiverkkona 120 mm polyesterikerros) koostuva membraani, jonka katkaisukoko on noin 100 Da. Laitoksen 2 membraanibioreaktori sisälsi kaksi General Electricin ZeeWeed 500 ilmastusaltaaseen upotettavaa onttokuitu ultrasuodatusmoduulia, joissa on huokoskooltaan 0,04 µm:n PVDF membraani (katkaisukoko noin Da) ja käänteisomoosielementtinä Filmtecin TW , joka on ominaisuuksiltaan vastaavanlainen kuin BW elementti. [39, 44, 45] Sahar et al. [39] tekemän tutkimuksen mukaan perinteisellä puhdistuksella ei saavuteta merkittävän korkeita retentioita erilaisille antibiooteille. Perinteinen jätevedenkäsittely poistaa jo melko tehokkaasti kipuainejäämät (Ibuprofeeni) ja kolesterolin vedestä. Tutkimuksessa analysoitiin erilaisten antibioottityyppien pitoisuuksia eri prosessivaiheista ja tutkittavia antibiootteja olivat muun muassa makrolidit Erythromysiini (ERY), Clarythromysiini (CLA) ja Roxithromysiini (ROX) sekä sulfonamidit Sulfamethoxazole (SMX) ja Sulfamethazine (SMZ). Eri prosessien erotustehokkuus tutkittujen antibioottien sekä Ibuprofeenin ja kolesterolin poistoon kunnallisesta jätevedestä on esitetty taulukossa VI. [39]
24 23 Taulukko VI Komponentti Kunnallisen jätevedenpuhdistus. Perinteisen jätevedenpuhdistuksen, tertiäärisen ultrasuodatuksen, membraanibioreaktorin ja käänteisosmoosin erotustehokkuus antibioottien, Ibuprofeenin ja kolesterolin poistoon jätevedestä. [39] Perinteinen puhdistus Retentio, % Laitos 1 Laitos 2 UF RO MBR RO Retentio, % Retentio, % Retentio, % Retentio, % ERY (antibiootti) 46,7 72,2 99,3 90,4 99,3 CLA (antibiootti) 77,0 93,2 99,2 91,4 99,2 ROX (antibiootti) 66,8 81,4 99,9 89,5 99,6 SMX (antibiootti) 29,4 60,3 97,6 69,6 97,6 SMZ (antibiootti) 72,7 73,5 93,5 90,2 93,5 Ibuprofeeni ~ 95 ~ 98 ~ 100 ~ 97 ~ 100 Kolesteroli ~ 99 ~ 100 ~ 100 ~ 99 ~ 100 Kuten taulukosta IV voidaan nähdä, on perinteinen jätevedenpuhdistus jossain määrin tehoton poistamaan antibiootteja jätevedestä. Membraanibioreaktorilla saavutetut puhdistustulokset ovat hieman tertiääristä ultrasuodatusta parempia antibioottien osalta, vaikka tertiäärisessä puhdistuksessa oli käytössä tiukempi membraani. Membraanibioreaktorin tapauksessa jäteveden esikäsittely on ollut hieman erilainen verrattuna laitokseen 1, joka on voinut tehostaa esimerkiksi sulfonamidi antibioottien SMX ja SMZ poistoa. Membraanibioreaktorin tapauksessa aktiivilietteen konsentraatio on myös perinteistä puhdistusta selkeästi korkeampi, jolloin bakteereja on lietteessä enemmän ja ne voivat poistaa antibiootteja hajottamalla. Kolesterolin määrä membraanibioreaktrin jälkeen on noin 400 ng/l, joka on puolestaan selvästi suurempi kuin tertiäärisen ultrasuodatuksen jälkeen (noin 200 ng/l). [39] Käänteisosmoosi poistaa tehokkaasti pieniäkin epäpuhtauksia vedestä retentioiden ollessa selvästi yli 90 %. Antibioottien jäännöspitoisuudet käänteisosmoosin jälkeen olivat alle 25 ng/l, mutta muiden tutkittujen komponenttien (muun muassa Salisyylihappo, Ibuprofeeni ja kolesteroli) jäännöspitoisuudet olivat välillä ng/l. Tässä tutkimuksessa kolesterolin suurin jäännöspitoisuus 223 ng/l ylitti EMEA:n antaman raja-arvon 100 ng/l, joten käänteisosmoosikaan ei aina riitä täysin rajoarvojen saavuttamiseen. Tarvittaessa käänteisosmoosin rinnalle voidaan harkita muun muassa adsorptiota aktiivihiileen tai hapetusta. [39]
25 Muita potentiaalisia ratkaisuja jätevedenpuhdistuksen tehostamiseen Erilaisten membraanisuodatussovellusten lisäksi on olemassa lukuisia muita mahdollisia tekniikoita perinteisen jätevedenpuhdistuksen tehostamiseen, kuten suodatus hienon väliaineen läpi (hiekkasuodatus tai suodatus antrasiitin läpi), koagulointi (kemiallinen tai sähkökemiallinen), flokkaus, edistyneet hapetusprosessit, adsorptio (erityisesti aktiivihiilellä), ioninvaihto (esimerkiksi anionisilla ioninvaihtohartseilla), rakennetut kosteikot/imeytyskentät, erilaiset desinfiointimenetelmät (UV, klooraus), otsonointi ja kiekkosuodatus. Membraanisovelluksia käytetään jo nykyisin kunnallisessa jätevedenpuhdistuksessa, etenkin membraanibioreaktorit ovat yleisesti käytössä. Hiekkasuodatusta yhdistettynä flokkaukseen hyödynnetään hyvin yleisesti monissa puhdistamoissa tertiäärikäsittelynä ja desinfiointi etenkin UV:lla on myös laajalti käytössä. Muut tekniikat ovat harvinaisempia, mutta yllä mainituista edistyneet hapetusprosessit, sähkökoagulaatio, adsorptio aktiivihiilellä tai adsorbenteillä sekä ioninvaihto ovat potentiaalisimpia. [26 29, 46 50] Optimoimalla flokkaus- ja saostuskemikaalien käyttö ja tertiäärinen hiekkasuodatus voidaan päästä erittäin alhaisiin fosforipitoisuuksiin puhdistetussa jätevedessä. Yhdysvalloissa on kymmeniä kunnallisia jätevedenpuhdistuslaitoksia, joissa erilaisten hiekkasuodatusprosessien ja kemikaalien avulla päästään toistuvasti alle 0,1 mg/l fosforipitoisuuksiin puhdistetussa jätevedessä. Jopa alle 0,01 mg/l fosforipitoisuuksiin voidaan päästä, mutta kemikaalien kulutus luonnollisesti kasvaa pyrittäessä erittäin alhaisiin pitoisuuksiin. Pelkällä hiekkasuodatuksella ei saada fosforia poistettua riittävästi, vaan kemikaaleja tarvitaan, jotta fosfori poistuu kiintoaineen mukana. [47] Tyypillisimpiä kemikaaleja tähän tarkoitukseen on erilaiset alumiini- ja rautapohjaiset koagulantit sekä erilaiset polymeerit. Usein käytössä on joko alumiini- tai rautapohjainen koagulantti ja lisäksi kationinen polymeeri. Käytettyjen koagulenttien määrät ovat luokkaa mg/l (alumiini yleisimmin käytössä) ja kationista
26 25 polymeeriä 0,1 1,0 mg/l. Tyypillisiä suodatustekniikoita ovat esimerkiksi suodatus liikkuvalla hiekkapedillä, painovoimainen suodatus useamman väliaineen läpi (esimerkiksi hiekka + antrasiitti) ja Dynasand suodatus. Myös mikrosuodatusta hyödynnetään useissa laitoksissa varmistamaan tehokas puhdistus. [47] Edistyneet hapetusprosessit perustuvat hydroksiradikaalien OH luomiseen, jotka pystyvät hapettamaan orgaanisia ja epäorgaanisia kompleksiyhdisteitä. OH radikaalit muodostuvat hydroksiryhmien hajotessa ja ne ovat vahvoja hapettimia, mitkä pystyvät hajottamaan yhdisteitä joita tavalliset hapettimet, happi ja kloori, eivät pysty. Hapetuksen ideana on muuttaa orgaaniset yhdisteet hiilidioksidiksi, vedeksi ja vaarattomiksi epäorgaanisiksi molekyyleiksi. Edistyneet hapetusprosessit eivät aina pysty hajottamaan yhdisteitä kokonaan. Hapetuksen tehokkuus riippuu monesta tekijästä, kuten happikonsentraatiosta, ph:sta, lämpötilasta ja epäpuhtauksista. Edistyneitä hapetustekniikoita on monia erilaisia, sillä radikaalit voidaan luoda monilla eri tavoilla. Niinpä myös puhdistustehokkuudet ja prosessien kustannukset vaihtelevat suuresti. [27] Sähköhapetus on ympäristöystävällinen tapa hajottaa biohajoamattomia orgaanisia yhdisteitä ja poistaa typpiyhdisteitä jätevedestä. Sähköhapetus voidaan suorittaa suoralla hapetuksella tai epäsuoralla hapetuksella; suorassa hapetuksessa yhdisteet hajoavat anodisen elektrodin pinnalla, kun taas epäsuorassa menetelmässä sähkökemiallisesti luodaan hapettimia (esimerkiksi HClO ja H 2 S 2 O 8 ), jotka hapettaa yhdisteet. Sähköhapetus on prosessina yksinkertainen ja helposti pysäytettävissä sekä nopeasti käynnistettävissä uudelleen, mutta sähkönkulutus ja samalla käyttökustannukset ovat suuret sekä elektrodien likaantuminen on ongelma. [27] Kemiallisessa koaguloinnissa koagulantit (esimerkiksi alumiinisulfaatti ja rautasulfaatti) lisätään prosessiin yksittäisinä annoksina. Lisättävät koagulantit muodostavat aggregaatteja muiden partikkeleiden ja koagulanttien kanssa, jolloin tapahtuu saostumista (esimerkiksi fosforia ja rautaa saostuu). Sähkökoagulaatio on toiminnaltaan samankaltainen kuin kemiallinen koagulaatio, mutta eroavaisuus tulee
27 26 koagulanttien lisäystavassa. Sähkökoagulaatiossa koagulantit luodaan sähköisesti ja jätevesi käsitellään sähkökemiallisessa kennossa. Sähkökemiallisen kennon anodilta vapautuu kationisia koagulantteja (alumiini tai rautaioneja) ja katodilta puolestaan elektrolyyttisiä kaasuja, kuten vetyä. Katodilla muodostuu myös OH - ioneja, jotka voivat reagoida metalli-ionien kanssa muodostaen metallihydroksideja. Nämä metallihydroksidit saostavat muita metalli-ioneja ja suoloja. Sähkökoagulaatio voi poistaa jätevedestä muun muassa liuenneita kiintoaineita, raskasmetalleja, orgaanista materiaalia, rasvoja ja ioneja. Sähkökoagulaatiota on käytetty pienessä mittakaavassa kunnallisen jätevedenpuhdistukseen, mutta tekniikan soveltaminen suuressa mittakaavassa vaatii vielä lisää tutkimus- ja kehitystyötä. Sama pätee sähköhapetukseen. [27] Adsorptiossa jätevesi ja sen kiintoainepartikkelit päästetään vuorovaikutukseen adsorbentin kanssa esimerkiksi diffuusion avulla, jolloin osa jäteveden kiintoaineesta adsorboituu adsorbenttiin ja epäpuhtaudet voidaan näin poistaa laskeuttamalla. Aktiivihiili, synteettiset polymeerit ja silikapohjaiset adsorbentit ovat tyypillisiä adsorbenttejä, mutta aktiivihiiltä eri muodoissaan käytetään useimmiten edullisen hinnan takia. Aktiivihiilen avulla voidaan jätevedestä poistaa muun muassa raskasmetalleja, orgaanisia yhdisteitä, epäorgaanisia epäpuhtauksia (typpi ja sulfidit) sekä hajua. Aktiivihiili on suhteellisen kallista käyttää isossa mittakaavassa ja sitä käytetäänkin useimmiten juomavedenvalmistusprosesseissa. Aktiivihiiltä voidaan myös hyödyntää esikäsittelynä membraanisuodatukselle vähentämään membraanien likaantumista. [27, 42] Ioninvaihdossa liukenemattomien materiaalien avulla kuten ioninvaihtohartseilla poistetaan selektiivisesti ioneja jätevedestä. Ioninvaihtoa voidaan käyttää jätevedenpuhdistuksessa esimerkiksi korvaamaan raskasmetalli-ioneja ja muita haitallisia ioneja vaarattomilla ioneilla. Suurin käyttökohde ioninvaihdolla on kotitalousvesien pehmennyksessä, jossa kationinvaihtohartseissa olevilla natriumioneilla korvataan vedessä olevat kalsium- ja magnesiumionit. Tyypillisesti ioninvaihto tehdään ioninvaihtokolonnilla, jossa on sisällä ioninvaihtohartsia, joka
28 27 selektiivisesti poistaa halutut ionit jätevedestä (anionit tai kationit). Käsiteltävä jätevesi pumpataan kolonnin yläosasta kolonnin läpi, jolloin halutut ionit jäävät hartsiin. [27] Koska ionit jäävät hartsiin, täytyy kolonnissa oleva hartsi regeneroida ajoittain. Hartsien regenerointi on aikaa vievää. Ioninvaihto ei sovellukaan kokonaisvaltaiseksi puhdistusmenetelmäksi jätevedelle, sillä menetelmä poistaa vain ioneja ja vaatii merkittävän esikäsittelyn toimiakseen kunnolla. Ioninvaihdolla saadaan toki poistettua tehokkaasti ioneja, mutta menetelmällä ei pystytä käsittelemään suuren metallipitoisuuden omaavia jätevesiä. Lisäksi ioninvaihto on erittäin ph riippuvaista ja investointi- sekä käyttökustannukset ovat suhteellisen suuret. [27] 4.3 Teknologioiden vertailu Kuten edellisestä kappaleesta voidaan nähdä, on mahdollisia tekniikoita jätevedenpuhdistukseen lukuisia. Teknologioiden vertailussa keskitytään kuitenkin kokonaisvaltaisempiin ratkaisuihin, joilla voidaan poistaa useita epäpuhtauksia ja ratkaisuihin, jotka ovat suuressa mittakaavassa käytössä. Tällaisia tekniikoita ovat muun muassa hiekkasuodatuksen ja flokkauksen sisältävä perinteinen aktiivilieteprosessi (AL + flokkaus + hiekka), mikrosuodatuksen ja flokkauksen yhdistelmä (MF + flokkaus), membraanibioreaktorilla toteutettu puhdistus (MBR), membraanisuodatus tertiäärikäsittelynä (tertiäärinen NF/RO) sekä adsorption (pulveroidulla aktiivihiilellä) ja ultrasuodatuksen yhdistelmä (PAC + UF). Kyseisten menetelmien erotustehokkuudet ja arvioidut energiankulutukset ovat esitetty taulukossa VII. Näiden lisäksi myös adsorptio aktiivihiilellä perinteisen puhdistuksen lisänä on toimiva ratkaisu ja erilaisia viimeistely/desinfiointi käsittelyjä (etenkin UV ja myös otsonointi) käytetään myös suuressa mittakaavassa. Desinfiointimenetelmät ovat enemmän käytössä juomavedenvalmistusprosesseissa. [15 22, 35, 38, 39, 40 42, 47]
29 28 Taulukko VII Parametri Tehostettu kunnallinen jätevedenpuhdistus erilaisilla tekniikoilla. Kokonaisvaltaisten puhdistusmenetelmien erotustehokkuudet ja energiankulutukset. [15 22, 35, 38, 39, 40 42, 47] AL + flokkaus + hiekka, retentio % MF + flokkaus, retentio % MBR, retentio % Tertiäärinen NF/RO, retentio % PAC + UF, retentio % COD 90 > 90 > 95 ~100 > 95 BOD > 90 > 99 > 99 ~100 > 99 P tot 50 (yli (jopa yli ~ 90 optimaalisella 95) kemikaalinkäytöllä) ~ N tot > 90 > 80 > Kiintoaine > TOC << 70 < > Bakteerit ja virukset Ei läheskään täydellinen poisto > 95 ~100 ~100 ~100 Antibiootit ~ ~ (RO) ~70 95 Kokonaisenergiankulutus, kwh/m 3 0,2 1,5 (0,2 0,5 moderni) 1,08 (Särkisalmi) 1,1 0,5 1,7 0,5 1,8 (0,3 NF/RO:n osuus) ~1 Mikrosuodatusta ja flokkausta hyödyntävän puhdistusprosessin antibioottien poistokyky on parempi kuin flokkausta ja hiekkasuodatusta hyödyntävällä aktiivilietelaitoksella, mutta heikompi kuin tiukempia membraaneja hyödyntävillä prosesseilla. Energiankulutus tertiäärisen nanosuodatuksen tai käänteisosmoosin sisältävässä puhdistusprosessissa riippuu suuresti muun muassa prosessin esikäsittelymenetelmistä ennen membraanisuodatusta sekä varsinaisesta membraanisuodatuksesta. Käänteisosmoosia käytettäessä energiankulutus on merkittävästi nanosuodatusta suurempi. Energiankulutuksen voidaan arvioida olevan NF/RO prosesseissa hieman PAC + UF prosessia suurempi ja suunnilleen samaa tasoa kuin monessa membraanibioreaktoria hyödyntävässä prosessissa. Taulukossa VII esitetyt puhdistustehokkuudet ovat suuntaa antavia, sillä prosessit ovat hyvin erilaisia ja suora vertailu on hankalaa. Kuitenkin voidaan sanoa, että nanosuodatusta ja käänteisosmoosia hyödyntävillä prosesseilla saadaan selvästi parhaat puhdistustulokset. Energiankulutus puolestaan on usein pienin modernissa aktiivilieteprosessissa.
30 29 5. MODERNI JÄTEVEDENPUHDISTUS MEMBRAANEILLA Jätevedenpuhdistuksen raja-arvot kiristyvät kokoajan globaalisti, makean veden riittävyys on haaste ja monissa kaupungeissa väestöä sekä infrastruktuuria on niin paljon, että jätevedenpuhdistusprosessit tulisi rakentaa kompaktisti. Myös tasalaatuisen veden tuottaminen ympäri vuoden on haaste perinteisessä jätevedenpuhdistuksessa. Täten nykyisin on tarve moderneille ratkaisuille jätevedenpuhdistuksessa. Erilaiset membraanisuodatusratkaisut ovat merkittävä osa ratkaisua, kun halutaan säästää tilaa jätevedenpuhdistuksessa, tuottaa tasalaatuista kierrätyskelpoista vettä tai tuottaa tekopohjavettä alueille, joissa ei ole muuten riittävän hyvälaatuista pohjavettä tai jopa valmistaa juomavettä kunnallisesta jätevedestä. 5.1 Membraanibioreaktorit perinteisen jätevedenpuhdistuksen korvaajina Membraanibioreaktorit ovat saaneet merkittävän aseman globaalisti jäteveden tehostetussa puhdistuksessa. Membraanibioreaktoriin perustuvia puhdistusprosesseja on asennettu jo yli 200 maahan ja asennettuja membraanibioreaktorilaitteistoja on jo selvästi yli Viimeaikainen markkinoiden kasvu on ollut nimenomaan kunnallisen jätevedenpuhdistuksen puolella. Globaalisti kolme selvintä markkinajohtajaa MBR laitteistoissa on GE Zenon, Kubota ja Mitsubishi Rayon Engineering, joilla on yhteensä yli 70 % markkinaosuus. Membraanibioreaktoreiden globaalin markkina-arvon on arvioitu kasvavan 500 miljoonaan euroon vuoteen 2013 mennessä. Membraanibioreaktorimarkkinoiden kasvu viime vuosina voidaan nähdä kuvasta 7, jossa on esitetty asennettujen membraanibioreaktoriyksikköjen määrä Yhdysvalloissa vuosina Membraanibioreaktoreiden asennukset Yhdysvalloissa (kuva 7) noudattavat yleistä trendiä, kasvu on viime vuosina ollut vahvaa ja pääpaino on pienen tai keskikokoisen kapasiteetin omaavissa laitoksissa. [51 53]
31 30 Kuva 7. Yhdysvaltoihin asennettujen membraanibioreaktorijärjestelmien määrät vuosina eri kapasiteettiluokittain. [muokattu 51] Membraanibioreaktori (MBR) yhdistää biologisen aktiivilieteprosessin ja selkeytyksen, jossa mikro- tai ultrasuodatusmembraanit (huokoskooltaan 0,01-0,4 µm) hoitavat neste-kiintoaine-erotuksen jälkiselkeytyksen sijaan. Membraanibioreaktoreita hyödynnettäessä ei esiinny perinteisessä prosessissa mahdollisia laskeutusongelmia, sillä MBR:ää käytettäessä lietteen kiintoainepitoisuus on selvästi suurempi (usein luokkaa 10 g/l verrattuna perinteisen puhdistuksen noin 2 4 g/l) ja membraani erottaa täysin kiintoaineen puhdistettavasta jätevedestä. Membraanibioreaktoreissa käytetään usein membraanimateriaalina polyvinyleenidifluoridia (PVDF), polyeetterisulfonia (PES) tai polyetyleeniä (PE). [51, 54, 55] Membraanibioreaktoreita voidaan operoida kahdella erilaisella konfiguraatiolla, jotka ovat sisäinen ja ulkoinen MBR. Sisäisessä konfiguraatiossa membraanimoduulit membraanit upotetaan biologiseen altaaseen (kuva 8) ja ulkoisessa konfiguraatiossa varsinainen aktiivilieteallas ja membraanierotus ovat erillään (kuva 9). Membraanibioreaktorin moduuleissa membraani ovat yleensä joko tasomaisia (kuva
Taskilan MBR-yksikkö kokemuksia ja tuloksia
Taskilan MBR-yksikkö kokemuksia ja tuloksia Sofia Risteelä Prosessi-insinööri Oulun Vesi Vesihuolto 2019 15.5.2019, Jyväskylä 1 Oulun alueen jätevedenpuhdistus on keskittynyt Taskilaan Lupaehdot puhdistetulle
LisätiedotVeden sisältämät epäpuhtaudet ja raakaveden esikäsittely Susanna Vähäsarja ÅF-Consult
Veden sisältämät epäpuhtaudet ja raakaveden esikäsittely Susanna Vähäsarja ÅFConsult 4.2.2016 1 Sisältö Vesilähteet Veden sisältämien epäpuhtauksien jaottelu Veden epäpuhtauksien aiheuttamat ongelmat Veden
LisätiedotHAITTA-AINEIDEN KÄYTTÄYTYMINEN PUHDISTUSPROSESSISSA NYKYTEKNIIKALLA JA UUSILLA TEKNIIKOILLA
HAITTA-AINEIDEN KÄYTTÄYTYMINEN PUHDISTUSPROSESSISSA NYKYTEKNIIKALLA JA UUSILLA TEKNIIKOILLA ANNA MIKOLA TILANNE HAITTA-AINEIDEN POISTAMISEN OSALTA Uuteen asetukseen on tullut PFOS, jolle Suomi on ratifioimassa
LisätiedotMBR-OPAS PROSESSIEN HANKINTAAN, MITOITUKSEEN JA KÄYTÖN OPTIMOINTIIN
MBR-OPAS PROSESSIEN HANKINTAAN, MITOITUKSEEN JA KÄYTÖN OPTIMOINTIIN ILARI LIGNELL SISÄLLYS Hankkeen taustaa MBR-tekniikka yleisesti MBR-prosessin toiminta MBR-prosessin mitoitus Käytön optimointi Hankinta
LisätiedotJOHDANTO PERUSTIETOA MBR- TEKNIIKASTA
JOHDANTO PERUSTIETOA MBR- TEKNIIKASTA Membraanibioreaktori Aktiivilieteprosessi Membraanisuodatus CAS + = Jätevedenkäsittely (orgaanisten partikkeleiden pilkkoutuminen) tehdään aktiivilieteprosessissa
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotJätevesien hygienisoinnin menetelmät
Jätevesien hygienisoinnin menetelmät Jätevedet ja hygienia 14.1.2010 Ari Niemelä 14.1.2010 / ANi Hygienisoinnin tavoitteet Käsitellyn jäteveden mikrobit (Tekes, Vesihuolto 2001): fekaaliset koliformit:
LisätiedotKiitos Vihdin Vedelle!
TYPEN JA LÄÄKEAINEIDEN POISTON TEHOSTAMINEN JÄTEVEDESTÄ PAC-MBR TEKNIIKALLA Niina Vieno, TkT Vesihuolto 2016 Kiitos Vihdin Vedelle! 1 Jauhemainen aktiivihiili lisätään biologiseen ilmastusvaiheeseen Jätevesi
LisätiedotLupahakemuksen täydennys
Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt
LisätiedotBIOVAC Puhdas ympäristö
Puhdas ympäristö Gamla Godbyvägen Kisakaarteentie 2 018-23 14, 100 42700 Keuruu +358 18 526 Keilanrannankatu 416 0144948-3 5, 70840 Kuopio office@.goodtech.fi Svartbölentie 10, 04130 Sipoo Jätevesipuhdistamot
LisätiedotTekniikan kandidaatintyö. Lääkeaineiden poisto yhdyskuntajätevesistä katalyyttisillä membraaneilla
Tekniikan kandidaatintyö Lääkeaineiden poisto yhdyskuntajätevesistä katalyyttisillä membraaneilla Anna Lehikoinen Lappeenranta 2016 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Engineering
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet
LisätiedotJÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET
JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET VVY:n toimeksianto keväällä 2015 Tavoitteena arvioida jätevesien käsittelyn tehostamisen varteenotettavia
LisätiedotDYNASAND ratkaisee suodatusongelmat
DYNASAND JATKUVATOIMINEN HIEKKASUODATIN DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat HYXO OY Ammattimainen Vastuullinen Avoin DYNASAND-SUODATTIMEN TOIMINTA Ennen veden syöttämistä suodatinlaitokselle tulee vedestä
LisätiedotKatsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin
Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät
LisätiedotSyöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus
Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen
LisätiedotKestävä sanitaatio Juomavesi
Kestävä sanitaatio Juomavesi 11.2.2015 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Hyvä talousvesi Veden hankinta Veden käsittely 1 Hyvä talousvesi
LisätiedotHUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA
HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,
LisätiedotMBR kalvosuodatus käyttöön Taskilassa
MBR kalvosuodatus käyttöön Taskilassa Sofia Risteelä Diplomityöntekijä, Oulun Vesi Pohjois Suomen vesihuoltopäivät 15.11.2018, Ruka Jätevedenpuhdistus on keskittynyt Ouluun, Taskilaan Lupaehdot puhdistetulle
LisätiedotPUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011
PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden
LisätiedotULTRATEHOKKAAN TERTIÄÄRIKÄSITTELYN PILOTOINTI LAPPEENRANNAN UUDELLE JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLE
ULTRATEHOKKAAN TERTIÄÄRIKÄSITTELYN PILOTOINTI LAPPEENRANNAN UUDELLE JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLE MAIJA RENKONEN SAOSTUSKOKEET Pilotoinnin tarkoituksena oli vertailla tertiäärikäsittelyvaihtoehtoja keskenään
LisätiedotViemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)
Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotFOSFORINPOISTON KEHITTYMINEN
FOSFORINPOISTON KEHITTYMINEN 1980 2020 Risto Saarinen Toimitusjohtaja Porvoon vesi Yhteenveto Fosforinpoisto osataan Suomessa Osaaminen ja tekniset ratkaisut ovat parantuneet On aika arvioida, tarvitaanko
LisätiedotRAAKAVETENÄ AURAJOKI HAASTEET JA RATKAISUT TURUN SEUDUN VESI OY:N VARAVESILAITOKSEN PROSESSIVALINTAAN. Iida Sormanen, Heli Härkki, Jussi Mäenpää
RAAKAVETENÄ AURAJOKI HAASTEET JA RATKAISUT TURUN SEUDUN VESI OY:N VARAVESILAITOKSEN PROSESSIVALINTAAN Iida Sormanen, Heli Härkki, Jussi Mäenpää Vesihuoltopäivät, 1 TURUN SEUDUN VESI OY Yhdeksän Turun seudun
LisätiedotJA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy
GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotVeden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen
Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla Ilkka Miettinen 1 Vesiturvallisuus Raakavesien saastumisen estäminen Raakavesien suojelu likaantumisen estäminen Veden riittävän tehokas käsittely
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) JANAKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 10/2018, 11.10.2018 (5JATUR). Tarkkailuajankohtana Janakkalan jätevedenpuhdistamon prosessissa todetiin joitain poikkeamia. Tulopumppaamossa todettiin
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen
FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen 21.9.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen I
LisätiedotNANOSELLULOOSAT TEOLLISEN AKTIIVILIETTEEN LASKEUTUMISEN APUNA
TEKNILLINEN TIEDEKUNTA NANOSELLULOOSAT TEOLLISEN AKTIIVILIETTEEN LASKEUTUMISEN APUNA Juha Sahi PROSESSITEKNIIKKA Kandidaatintyö 511 Elokuu 2015 TEKNILLINEN TIEDEKUNTA NANOSELLULOOSAT TEOLLISEN AKTIIVILIETTEEN
LisätiedotMäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus
Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Vesihuoltopäivät 19.3.2015 Kouvola Jussi Lindholm jussi.lindholm@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3.3.2015 Page 1 Mäkikylän jätevedenpuhdistamo
LisätiedotPK-yrityksen kokemuksia KaivosVV:stä ja mitä
PK-yrityksen kokemuksia KaivosVV:stä ja mitä olemme tehneet sen aikana SanOx Ltd, Jukka Hakola, Commercial Director Jukka.hakola@sansox.fi +358 40 500 1123 DOUBLE WINNER OF EU INNOVATION AWARD 2014 OxTube,
LisätiedotBIOLOGINEN FOSFORIN- JA TYPENPOISTO
BIOLOGINEN FOSFORIN- JA TYPENPOISTO ORIMATTILA Vääräkosken jätevedenpuhdistamo VÄÄRÄKOSKEN PUHDISTAMO Puhdistamon allastilavuuksia: tulevan veden tasausallas V= 300 m 3 sakokaivolieteallas V= 50 m 3 ilmastusallas
LisätiedotKonsentraatti Ulkonäkö: väritön/vaaleankeltainen neste *
P3-ultrasil 130 Kuvaus Vahvasti emäksinen, nestemäinen membraanien pesuaine Ominaisuudet poistaa tehokkaasti lika- ja mineraalisaostumaa ei sisällä tensidejä soveltuu useimmille yleisesti käytetyille kalvoille
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) JANAKKALAN KUNTA, TURENGIN JVP Tutkimus: 3/2017, 7.3.2017 (5jatur). Puhdistamolle tuleva kuormitus oli orgaanisen aineen osalta keskimääräisellä tasollaan (noin 2000 kg/d), mutta ravinnekuormitukset
LisätiedotHS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO
Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin
LisätiedotSiilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa
Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Salla Venäläinen Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Kemiantekniikan koulutusohjelma
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Kemiantekniikan koulutusohjelma Tommi Johansson KÄÄNTEISOSMOOSIN ESIKÄSITTELYMENETELMÄT Kandidaatintyö Ohjaajat: Pvm: 5.12.2013 professori Antti
LisätiedotLAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen
SULKEMISSUUNNITELMA 16UEC0192 25.3.2015 LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen 16UEC0192 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida
LisätiedotKonsentraatti Ulkonäkö: kirkas, kellertävän ruskea neste* Varastointi: 0-35 C miel. alkuperäisessä säiliössä
P3-ultrasil 115 Kuvaus: Voimakkaasti alkalinen nestemäinen membraanien pesuaine. Vahvuuksia: Erinomainen lianirrotuskyky Estää tehokkaasti kivettymien muodostumista Soveltuu useimmille membraanimateriaaleille
LisätiedotTavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita.
GEOMATERIALS Tavoite Projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää geopolymeeritekniikkaan pohjautuvia uusia tuotteita ja luoda näin uusia korkean teknologian liiketoimintamahdollisuuksia. Projektissa tutkitaan
LisätiedotP3-ultrasil 112. Kuvaus. Ominaisuudet
P3-ultrasil 112 Kuvaus Ominaisuudet Emäksinen, nestemäinen membraanien pesuaine poistaa tehokkaasti proteiini- ja muita orgaanisia jäämiä soveltuu useimmille yleisesti käytetyille kalvoille ei sisällä
LisätiedotKäyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi
Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi Merlin on GE:n rekisteröimä tavaramerkki Merlin tarkoittaa suomeksi taikuria. Merlin -käänteisosmoosijärjestelmä Pienten RO-yksiköiden
LisätiedotRAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä
RAVITA TM Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä 1 Mikä on RAVITA TM? Fosforin ja typen talteenottoon perustuva prosessikokonaisuus jätevedenpuhdistamolle Fosfori erotetaan jälkisaostamalla Typpi erotetaan
LisätiedotKERTARAPORTTI 2.10.2015
s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan
LisätiedotYmpäristölupahakemuksen täydennys
Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen
LisätiedotKaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)
Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Taustaa Taustaa Elohopea Riski Talvivaaran pohjavesituloksia,
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)
Lisätiedot2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo
2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,
Lisätiedot7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA
7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 1 / 3 YLEISTÄ Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annettiin 11.6.2003
LisätiedotENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018
ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1 JOENSUUN VESI Enon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen
LisätiedotKAIVOSTEN VESIENHALLINTA JA POHJOISTEN OLOSUHTEIDEN ERITYISPIIRTEET
KAIVOSTEN VESIENHALLINTA JA POHJOISTEN OLOSUHTEIDEN ERITYISPIIRTEET Piia Juholin Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2018 SISÄLTÖ Pohjoiset olosuhteet Kaivosvedet ja kaivosvesien hallinta Kaivosvesien hallinta
LisätiedotJÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ
JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen
LisätiedotHSY:n aktiivihiilipilotoinnit EPIC teknologiaseminaari , LUT
HSY:n aktiivihiilipilotoinnit EPIC teknologiaseminaari 6.9.2018, LUT Maija Vilpanen, kehittämisinsinööri, HSY CWPharma-hanke CWPharma-hankkeessa - kerätään ja tuotetaan lisää tietoa lääkeaineista sekä
LisätiedotLevin Vesihuolto Oy Teppo, Hannu PL SIRKKA. *Fosfori liukoinen. *Typpi SFS-EN ISO :2005 / ROI SFS-EN ISO :1998 / ROI
JÄTEVESITUTKIMUS Testausseloste 1 (2) Raporttinumero: 055722 Analyysit Vrk-virtaama *Kiintoaine GF/C *Biologinen hapenkulutus BOD7 / ATU *Kemiallinen hapenkulutus, CODCr *Fosfori *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori
LisätiedotKaiva.fi. Vedenpoisto
Kaiva.fi Vedenpoisto 1 Johdanto Rikasteiden vedenpoisto tapahtuu kaksivaiheisesti: ensin sakeuttamalla ja sitten suodattamalla Joskus saatetaan käyttää kolmantena kuivausvaiheena rumpukuivaimia 2 Sakeutus
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) EURUUN AUPUNI, JAAONSUON JVP Tutkimus: 9/2016, 22.9.2016 (5keukk). euruun Jaakonsuon jvp:n prosessi toimi tarkkailuajankohtana kaikilta osin huomattavasti paremmin kuin edeltävillä tarkkailukerroilla.
LisätiedotLEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja
LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY aluejohtaja Esityksen sisältö Ekokem Oy Ab Yleistä jätelainsäädännöstä Jätteiden toimittaminen käsittelyyn Käsittelytavat - projektin saostuskokeilu - muut käsittelytavat
Lisätiedotsade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016
18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Liite 1 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko
LisätiedotMittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson 3.4.2008 Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus
Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa Kaj Jansson Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus 1 Veden laadun tavoitteet Turvallinen talousvesi Ympäristökuormituksen hallinta jätevedessä Fosfori, kiintoaine,
LisätiedotRengasrouhe biosuodattimen kantoaineena. Tiivistelmä / Abstract. 1. Johdanto
Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena Sanni Pisto*, Ville Alho, Pirjo Rinnepelto, Mervi Matilainen Apila Group Ltd., Länsikatu 15, FI-811 Joensuu, * Corresponding author, sanni.pisto@apilagroup.fi, Tel.:
Lisätiedot8h 30min PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT:
PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT: 5 ) Lietteenkäsittely Puhdistusprosessi tuottaa ylijäämälietettä. Lietettä poistetaan lietepumpulla (SP) prosessin loppuvaiheessa (8 h 25 min). Lietettä kerätään lietekoriin,
LisätiedotENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON
ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotNPHarvest INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Juho Uzkurt Kaljunen
NPHarvest INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE Juho Uzkurt Kaljunen 16.5.2019 Tausta Panoskokeet Jatkuvatoiminen laitteisto Tulokset NPHarvest Kannattava lopputuote
LisätiedotOvatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen
Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen AKVA-sidosryhmäseminaari 24.11.2015 1 Ovatko vesistöt puhtaita? Taudinaiheuttajamikrobien esiintyvyys vesistössä
LisätiedotMetsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet
Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori
LisätiedotUusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.
Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä BioCO 2 -projektin loppuseminaari - 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Kristian Melin Esityksen sisältö Haasteet CO 2 erotuksessa Mitä uutta ejektorimenetelmässä
LisätiedotResurssikontilla ravinteita ja vettä uudelleen käyttöön
Resurssikontilla ravinteita ja vettä uudelleen käyttöön YM, Tuloskiertue, Joensuu 30.1.2019 Hanna Kyllönen, Antti Grönroos, Juha Heikkinen, Tommi Kaartinen, Lotta Sorsamäki and Mona Arnold 29.1.2019 VTT
LisätiedotINNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Jatkuvatoiminen laitteisto
NPHarvest INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE Juho Uzkurt Kaljunen 16.5.2019 1 Tausta Panoskokeet Jatkuvatoiminen laitteisto Tulokset NPHarvest Kannattava lopputuote
LisätiedotCleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.
Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus
LisätiedotKiekkosuodatuksen koeajot Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla
Kiekkosuodatuksen koeajot Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla Tavoitteena käsitellyn jäteveden fosforipitoisuus < 0,1 mg(p)/l Kiekkosuodatuskoeajot Koeajojen tavoitetuloksen
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto marraskuu 2016
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto marraskuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon
Lisätiedot5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät
LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus
LisätiedotUltrasil 11. Kuvaus. Ominaisuudet. Vahvasti emäksinen, jauhemainen membraanien pesuaine
Ultrasil 11 Kuvaus Vahvasti emäksinen, jauhemainen membraanien pesuaine Ominaisuudet irrottaa tehokkaasti proteiini- ja muita orgaanisia jäämiä irrottaa hyvin kerrostumia Konsentraatti Ulkonäkö: valkoinen/kellertävä
LisätiedotPOHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA
POHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA CASE KÄRKÖLÄ KLOORIFENOLEILLA PILAANTUNUT POHJAVESIALUE JUKKA IKÄHEIMO, PÖYRY FINLAND OY II IV Jukka Ikäheimo 19.3.2015 1 KOKEET KLOORIFENOLIEN
LisätiedotKALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN
KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki
LisätiedotPellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus
Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotTietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta
Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotOptiset vedenlaadun kenttämittaukset
Optiset vedenlaadun kenttämittaukset Toimivuus, ongelmat, edut Mittalaitelaboratorio Tutkimusalueet Mekaanisen puun mittaukset Sellun ja paperin mittaukset Fotoniikka Langaton instrumentointi Liikuntateknologian
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto syyskuu 2016
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto syyskuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet
LisätiedotTrimeta BBT. Ominaisuudet. Kuvaus: Fosfaatiton, hapan, ei-hapettava desinfiointiaine juoma- ja elintarviketeollisuudelle
Trimeta BBT Kuvaus: Fosfaatiton, hapan, ei-hapettava desinfiointiaine juoma- ja elintarviketeollisuudelle Ominaisuudet erinomainen mikrobiologinen teho oluille ja muille juomille tyypillisiä mikroeliöitä
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotNo 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017
No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU
LisätiedotJäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko
Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko marika.kokko@tuni.fi ProRavinne -hanke Projektin tavoite: Kehitetään jäteveden ja biojätteen käsittelyprosesseja
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto toukokuu 2016
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto toukokuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) JANAKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 4/2017, 26.4.2017 (5JATUR). Tulokuormitus oli orgaanisen aineen osalta noin 20 % pienempi kuin vuoden 2016 keskimääräinen tulokuorma, mutta ravinnekuormitukset
LisätiedotJyväskylän Seudun Puhdistamo Oy
Kiekkosuodatus-tertiäärikäsittelyn käyttöönotto Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Esitys Vesihuoltopäivillä 24.5.2018 Prosessi-insinööri Sonja Saviranta, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 1 Jyväskylän
LisätiedotNatWat-prosessi. Luonnollinen veden puhdistaminen: raudan, mangaanin ja hapankaasujen poisto. Tekninen NatWat-esite.
NatWat-prosessi Luonnollinen veden puhdistaminen: raudan, mangaanin ja hapankaasujen poisto Ferro Environment Tekninen NatWat-esite Ferroplan NW Natural water Pohjaveden puhdistusmoduulit Ferroplan Natural
LisätiedotMetallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla
Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla Tiina Leiviskä Kemiallinen prosessitekniikka, Miksi luonnonmateriaaleja vedenpuhdistukseen? Hyvin saatavilla, edullisia/ilmaisia, biomateriaalit
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotKALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS
sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa
LisätiedotKERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi
ORAVIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 2.7.2017 (4484). Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie 776 58130 Oravi ORAVIN VESIOSUUSKUNNAN PANOSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU 2.7.2017 OLOSUHTEET
LisätiedotLuonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa
Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa Uutta tutkimustietoa Hule S&C - hankkeesta Vesistökunnostusverkoston seminaari 3.6.2019 Juhani
LisätiedotKiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy
Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy Prof. Jukka Rintala ja Asst.Prof. Marika Kokko Kemian ja biotekniikan laboratorio,
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (2) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 3/2017, 22.3.2017 (5KANKA). Kankaanpään jvp:n prosessi toimi tarkkailuajankohtana lumien sulamisesta johtuvista hule/vuotovesistä huolimatta kohtuullisen vakaasti
Lisätiedot